VUOSIKERTOMUS 2023

YHDESSÄ MAHDOLLISTAMME PARHAAN ASIAKASKOKEMUKSEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN

Ponsse lyhyesti��	4
Ponsse lukuina 2023��	6
Poimintoja vuodelta 2023 ��	8
Ponssen arvot ��10
Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus	��12
Ponsse-tuotteet��14
Ponsse-huoltopalvelut ��18
Vastuullisuus Ponssella ��22
��26
Konsernin johtoryhm��28
Ponssen jakeluverkosto��29

.2023��33 1 .–31 .12
��59
Konsernin tilinpäätös (IFRS)��63
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)��103
Osakepääoma ja osakkeet��114
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä��118
Tilintarkastuskertomus ��119

PONSSEN TARKOITUS – MIKSI OLEMME OLEMASSA?

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

Ponsse on olemassa asiakkaitaan varten . Tämä ajatus ei ole muuttunut siitä hetkestä, kun Einari Vidgren sen linjasi Ponssen kantavaksi voimaksi, eikä se tule koskaan muuttumaan . Toimintamme syvä asiakaslähtöisyys ja aito asiakasläheisyys auttavat meitä ymmärtämään asiakkaidemme todelliset tarpeet . Ratkaisujemme kehitys saa aina alkunsa ja suuntansa asiakkaidemme tarpeista . Asiakkaiden näkemys mahdollistaa meille sellaisten ratkaisujen kehittämisen, joilla on todellista lisäarvoa puunkorjuun arjessa . Tyytyväiset asiakkaat ja kestävästi hoidetut metsät antavat meille onnistumisen tunteen . Olemme merkittävä osa asiakkaidemme arkea ja osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa .

MISSIO – PONSSEN TEHTÄVÄ

Asiakkaamme menestyvät yhdessä kanssamme

Asiakaslähtöisyys on meille ponsselaisille elämäntapa .

Kumppanuutemme asiakkaidemme kanssa perustuu luottamukseen – pidämme aina sen, minkä lupaamme . Tehtävämme on ymmärtää asiakkaitamme ja heidän liiketoimintaansa . Asiakkaidemme syvällinen osaaminen puunkorjuusta ja toimialasta mahdollistaa myös oman oppimisemme . Uskomme omaan tekemiseemme ja pyrimme aina olemaan parhaita siinä mitä teemme . Vuosikymmenien saatossa kehittynyt vahva kulttuurimme ja arvot sekä näistä muodostuva Ponsse-henki ovat merkittävimmät kilpailuetumme . Ne välittyvät kaikessa tekemisessämme asiakkaalle, sillä heitä varten olemme olemassa . Erinomainen henkilöstömme mahdollistaa päivittäin asiakkaille parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen .

VISIO – PONSSEN TULEVAISUUDEN TAHTOTILA

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani

Kestävä kehitys ohjaa kaikkea toimintaamme . Pyrimme suunnitelmallisesti toiminnassamme ja ratkaisuissamme hiilineutraaliuteen . Olemme intohimoisia Ponssen jatkuvaan kehittämiseen, ja haluamme olla tavaralajimenetelmää edustavien kestävien ratkaisujen johtava toimija maailmassa . Teknologian nopea kehitys, yhdistettynä ponsselaiseen tapaan toimia, kehittää toimintaamme ja tuottaa tuloksia jatkuvasti . Ratkaisujemme ja päivittäisen tekemisemme jatkuva kehitys tekee meistä halutuimman yhteistyökumppanin . Tärkein voimavaramme ja edellytys kaikelle kehitykselle ovat hyvinvoivat ponsselaiset koko Ponsse-verkostossamme. Ponsse on meille jokaiselle hyvä ja turvallinen paikka työskennellä .

Yhdessä mahdollistamme parhaan asiakaskokemuksen ja kestävän tulevaisuuden

PONSSE LYHYESTI

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan . Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti .

Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgrenin toimesta perustama, arvojohdettu perheyhtiö on läpi historiansa keskittynyt vain tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin . Tänä päivänä Vieremän tehtaalta on valmistunut maailman savotoille yli 20 000 PONSSE-metsäkonetta, jotka on räätälöity asiakkaiden tarpeita kuunnellen .

Ponsse on yksi maailman johtavista metsäkonevalmistajista, jonka kotipaikka sijaitsee Vieremällä, Suomessa . Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla .

Toimimme

Perustamisvuosi 1970

Tytäryhtiötä 12

eri maassa 37

Jälleenmyyjää ympäri maailman 30

Aktiivista PONSSE-metsäkonetta maailman savotoilla 15 000

Henkilöstö keskimäärin

Omavaraisuusaste (%)

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (MEUR)

6 % Hiilijalanjälkemme kasvoi 4 499 t CO2 eq:iin. Luku on 35 % pienempi kuin 2019

91,5 % Hiilineutraalin

energian osuus (sähkö ja lämpö)

52 Ponsse-verkoston asiakassuosittelun NPS

PONSSE LUKUINA 2023

235 Huoltopalvelukeskusta ympäri maailman

379 Varaosamyyjää

2 200 Huollon ammattilaista verkostossa

650 Huoltoautoa

1 077

Asentajaa

Uusiutuva aurinko- 3X energiamme kolminkertaistui

Asensimme aurinkopaneeleja kuuteen Suomen toimipisteeseen ja loppuvuodesta valmistuneeseen Epec Oy:n tehtaaseen. Vuosittainen tuotto-odotus on noin 500 MWh, mikä tarkoittaisi oman sähköntuotantomme kolminkertaistumista nykyisestä.

75 % viennin osuus

Liikevoitto

Uudet tilaukset 697,6 MEUR (796,2)

MEUR (43,2)

Huollon osuus liikevaihdosta 21 %

Epec ostaa Bram Engineersin Hollannista

Ponsselaisille ojennettiin ansiomerkkejä

Tuotannon sopeutuksiin varaudutaan Tilausvirtamme heikkeni kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana. Muuttuneen markkinatilanteen takia tuotannossamme sovittiin varauduttavan sopeutuksiin, jotka toteutuessaan tarkoittaisivat lomautuksia vuoden 2024 aikana.

Venäjän tytäryhtiön myynti päätökseen

Venäjän ja Valko-Venäjän PONSSE-palveluista vastanneen tytäryhtiö OOO Ponssen myynti tuli päätökseen. Liiketoiminta siirtyi uudelle omistajalle, kun kaupan edellytykset täyttyivät ja kauppa sai viranomaisten hyväksynnän.

työkoneiden vastuullisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja.

1.11.2023 7.12.2023

8.12.2023

Meillä on paljon pitkiä, vuosikymmeniä kestäviä työuria. Vuonna 2023 palkitsimme 10, 20, 25, 30 ja 35 vuoden mittaisista työurista. 94

"Bram Engineersin hankinta on meille tärkeä strateginen kehitysaskel. Pystymme nyt tukemaan sekä Bram Engineersin että Epecin Euroopan asiakkaiden liiketoimintaa entistä paremmin."

– Jyri Kylä-Kaila, toimitusjohtaja, Epec Oy

Yhdysvaltain länsirannikon asiakkaita palvellaan entistäkin paremmin

PacWest Machineryn kanssa solmittu jälleenmyyntisopimus vahvistaa Yhdysvaltojen länsirannikon palveluitamme entisestään. Huoltopalvelut ovat nyt entistä paremmin alueen asiakkaiden saatavilla.

Eettisessä toimintaohjeessamme (Code of Conduct) olemme sitoutuneet kunnioittamaan kansainvälisesti tunnettuja ihmisoikeuksia, mukaan lukien ihmisoikeuksia koskevia kansainvälisiä perusasiakirjoja ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.

PONSSE EV1 -teknologiakonseptille Suomen vuoden 2023 Automaatiopalkinto

Kiertotalousosaamisemme on vahvaa myös vaihtokoneliiketoiminnassa

Myymme ja kunnostamme vaihtokoneita yhä useammalla markkinalla. Ammattitaitoisten asentajien kunnostamat vaihtokoneet voidaan päivittää vastaamaan tämän päivän vaatimuksia erilaisten ratkaisujen avulla. Lanseeratussa PONSSE Scorpion Second Life -kunnostusohjelmassa tarkastamme tai korjaamme tarvittavat komponentit, niiden kunnon mukaan, vaihtokoneen yli 160 tarkastuspisteestä.

26.4.2023

1.6.2023 23.5.2023

"Tuotteemme ja palvelumme ovat ratkaisevassa roolissa auttamassa asiakkaitamme ilmastotavoitteiden saavuttamisessa siirtyessämme vähähiiliseen talouteen. Sähköisellä voimansiirrolla varustettu PONSSE EV1 ja kumppanuus SSAB:n kanssa vievät meitä kohti hiilineutraalia metsätaloutta."

Einari Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia

Säätiö palkitsi ansioituneita metsäalan osaajia jälleen. Päähuomionosoitus, Einarin Palkinto, myönnettiin H.A. Forest Oy:n Heikki Aholalle ja Koneurakointi Veljekset Manninen Ky:n Arvo ja Markku Manniselle.

1 POIMINTOJA VUODELTA 2023

Sähkö- ja hybridiajoneuvojemme määrä kasvoi Ruotsissa

Korvasimme vuoden aikana polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja hybrideillä ja sähköajoneuvoilla. Ruotsin tytäryhtiössämme 40 prosenttia ajoneuvoistamme on hybridejä tai sähköisiä.

Epec rakensi vastuullisen ja älykkään tehtaan

Tytäryhtiömme, suomalainen teknologiayhtiö Epec rakensi Seinäjoelle uuden ja ympäristöystävällisen tehtaan. Epec Smart Factory 1 otettiin käyttöön loppuvuodesta 2023.

Olemme ensimmäisten joukossa kokeilemassa ja tutkimassa SSAB:n fossiilivapaata terästä

ESF1

Vahva arvopohjamme ohjaa meitä ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen sekä haluumme kehittää toimintaamme osana yhteisöä. Pyrimme siihen, että jokainen ponsselainen kokee tulevansa kohdelluksi tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena.

Ponsse-hengessä on kyse yhdessä tekemisestä. Siitä, että "me" on aina tärkeämpi kuin "minä", vaikka yksilöstäkin huolta pidetään. Se tarkoittaa myös pientä pilkettä silmäkulmassa ja suurta ammat tiylpeyttä tehdä asiakkaalle maail man parasta. Ponsse-henki tulee todeksi jokaisen ponsselaisen arjen tekemisen kautta. Siksi kutsumme Ponssen arvoja Ponsse-hengeksi. Tämä Ponsse-henki välittyy päivit täin tekemisessämme asiakkaalle, sillä heitä varten olemme olemassa.

VÄLITÄMME AIDOSTI

Välitämme asiakkaistamme ja toisistamme
Teemme porukalla
Haluamme voittaa
Arvostamme palautetta sekä toisiltamme että asiakkailta
Toimimme jokaisen turvallisuudesta välittäen
Kohtelemme kaikkia ihmisiä arvostavasti ja osallistaen
Olemme toisillemme läsnä ja tuemme toistemme onnistumista
Pyydämme ja annamme tukea

TEEMME ASIAKKAALLE

- Tunnemme asiakkaamme ja heidän liiketoimintansa Tiedämme miten työmme vaikuttaa asiakkaaseen

Teemme päätöksiä rohkeasti, ymmärtäen niiden merkityksen
Teemme parhaamme joka päivä

OLEMME SANAMME MITTAISIA

Pidämme lupauksemme
Keskustelemme avoimesti ja rakentavasti, myös haastavissa tilanteissa
Kannamme vastuun yhdessä ja yksilöinä Perustamme päätökset tosiasioihin,
olemme realistisia ja aikaansaavia
Toimimme eettisesti ja tulevaisuuttamme rakentaen

UUDISTUMME INNOLLA

Mahdollistamme Ponssen ja ponsselaisten jatkuvan kehittymisen
Kehitämme toimintaamme asiakaslähtöisesti ja ympäristö huomioiden
Innostumme uudesta ja olemme uteliaita uusia asioita kohtaan
Suhtaudumme muutokseen mahdollisuutena oppia
Olemme sitkeitä ja kestämme epävarmuutta

PONSSEN ARVOT

ja toimintamme IT-infrastruktuuriin. Investoinnit on tehtävä harkiten, ja olemme joutuneet priorisoimaan myös tuotekehitysinvestointeja Venäjän markkinan poistuttua ja kannattavuutemme heikennyttyä. Jokaisen investoinnin tarkoituksena on varmistaa lisäarvo asiakkaillemme. Teknologiayhtiömme Epec Oy:n liiketoiminta kasvaa ja liiketoimintaympäristön muutokset tukevat yhtiön onnistumista. Epec Oy:n tehdasinvestointi Seinäjoella saatiin päätökseen ja valmistuskoneisto siirrettiin onnistuneesti uusiin tiloihin vuoden 2023 lopussa.

Vastuullisuus ohjaa toimintaamme ja antaa suunnan

Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä tulevaisuutemme menestystekijöitä ja toimintamme jatkuvuuden edellytys. Teemme Ponssella merkityksellistä työtä osana kestävää metsätaloutta. Tämä motivoi ponsselaisia ja koko kansainvälistä verkostoamme. Uskomme

teknologiamme ja uusien liiketoimintamallien tuovan lisääntyvässä määrin mahdollisuuksia toteuttaa kestävän kehityksen periaatteita metsätaloudessa. Ympäristöä kunnioittava ja tuottava puunkorjuu tukee metsien uusiutumista ja mahdollistaa arvokkaan raaka-aineen hyödyntämisen pitkäikäisiin ja korkealaatuisiin puupohjaisiin tuotteisiin. Uusiutuvan puuraaka-aineen merkitys fossiilisten raaka-aineiden korvaajana on valtava ja alan innovaatiokehitys voimakasta. Pyrimme tuote- ja palvelukehityksessämme kohti jatkuvasti ilmasto- ja luontoystävällisempiä ratkaisuja ja tavoittelemme toimintamme hiilineutraaliutta. Meillä on tavoitteisiimme vielä matkaa, mutta tahtotilamme ja tekemisemme suunta on selkeä.

Viiden vuosikymmenen kuluessa kehittynyt Ponsse-kulttuuri on vahvuutemme, joka on saanut uutta voimaa kestävän kehityksen tavoitteistamme. Vuoteen 2024 Ponssella lähdetään tutuin, mutta uudistetuin arvoin: Välitämme aidosti, Teemme asiakkaalle, Olemme sanamme mittaisia ja Uudistumme innolla. Näistä arvoista syntyy Ponsse-henki, jossa "me" on aina tärkeämpi kuin "minä". Todeksi Ponsse-henki tulee arkisessa työssämme ja suhtautumisessa toisiimme. Asiakkaillemme se välittyy päivittäisessä tekemisessämme, johon kaikki yhteistyö ja luottamus välillämme rakentuvat. Olemme olemassa asiakkaitamme varten.

Ponsse on suomalainen metsäkoneyhtiö. Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen. Onnistumisemme mahdollistaa asiakaskuntamme ja sitoutunut sekä osaava henkilöstömme.

Jarmo Vidgren, hallituksen puheenjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtaja

"Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat keskeisiä tulevaisuutemme menestystekijöitä ja toimintamme jatkuvuuden edellytys."

"Ponsse on suomalainen metsäkoneyhtiö. Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen."

Jarmo Vidgren, hallituksen

puheenjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtaja

ja komponenttien saatavuusongelmat helpottuivat vuoden aikana, ja loppuvuodesta saatavuus oli jo erinomainen. Tähän vaikuttivat yleinen kone- ja laitevalmistuksen kysynnän rauhoittuminen ja toimenpiteemme toimittajaverkostossa. Muutimme hankintastrategiaamme ja rakensimme kriittisille komponenteille vaihtoehtoisia hankintakanavia. Pyrimme aina pitkäaikaisiin toimittajasuhteisiin ja edellytämme toimittajaverkostoltamme vastuullisia toimintatapoja, jatkuvaa kehitystä ja korkeaa tasoa sekä laadussa, toimitusajoissa että kustannustehokkuudessa.

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

Ratkaisujemme ripeä tuotteistusrytmi näkyi tuotannossa ja palveluverkostossa lukuisina uusien tuotteiden tuotannon ja toimitusten aloituksina. Sarjavalmistukseen tuotiin kuormatraktorimallistomme kantavin uutuus, 25 tonnin PONSSE Mammoth, harvesteriuutuus PONSSE Scorpion Giant ja PONSSE H8 -harvesteripää. Samalla kehitimme olemassa olevaa tuotemallistoa entistä kilpailukykyisemmäksi. Uudet tuoteominaisuudet keskittyivät kuljettajan ergonomiaan ja etäyhteyksiin, kuten ohjaamovaimennus PONSSE Active Cabin, pyörivä istuin PONSSE Active Seat ja metsäkoneiden satelliittiyhteydet mahdollistava PONSSE Manager Satellite. Sähköisellä voimansiirrolla varustetun PONSSE EV1 -kuormatraktorin tuotteistus ja testaus etenivät suunnitelmien mukaisesti. Konseptikoneen toinen prototyyppi valmistui asiakkaidemme testattavaksi vuoden 2023 lopussa.

Kehitämme jakeluverkostoamme ja sen toimintatapoja järjestelmällisesti, ja laajennamme toimintaamme uusille markkina-alueille asiakastarpeiden mukaisesti. Kuluneen vuoden aikana palveluverkostomme vahvistui Yhdysvaltojen länsirannikolla, missä uutena yhteistyökumppaninamme aloitti PacWest Machinery. Yhtiö osti Ponssen huoltopalveluihin liittyvät liiketoiminnat Oregonissa laajentaen Ponssen palveluita myös Idahon ja Washingtonin osavaltioihin. PacWest Machineryn kanssa solmittu jälleenmyyntisopimus vahvistaa Yhdysvaltojen länsirannikon palveluitamme entisestään, ja huoltopalvelut ovat nyt entistä paremmin alueen asiakkaiden saatavilla. Ponssen Venäjän tytäryhtiön, OOO Ponssen, kauppa sai viranomaishyväksynnän vuoden kolmannella neljänneksellä ja yhtiön myynti saatiin päätökseen.

Tuoteteknologinen kehitys on nopeaa, ja jatkoimme investointejamme tuotekehitykseen ja uusiin teknologioihin. Samalla investoimme voimakkaasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Vuosi 2023 alkoi Ponssella kohtuullisen vahvan tilauskannan siivittämänä. Alkuvuodesta markkinatilanne oli vielä suhteellisen hyvä, mutta metsäteollisuuden heikentyneet näkymät alkoivat pian vaikuttaa asiakkaidemme investointipäätöksiin. Tilausvirrat heikentyivät selvästi toisen vuosipuoliskon aikana.

Metsäkonemarkkinoihin vaikuttivat samanaikaisesti inflaatiosta ja koronnostoista aiheutuva epävarmuus sekä taantuvat taloudet eri puolilla maailmaa. Liiketoimintamme selkeiden ajureiden, sahateollisuuden ja kemiallisen metsäteollisuuden, vaikeudet heijastuivat nopeasti metsäkonemyyntiin. Heikentynyt ostovoima supisti yksityistä kulutusta ja hiljensi sahatavaran, kartongin ja sellun kysyntää.

Asiakkaidemme työtilanne oli kuitenkin lähes jokaisella markkinalla kohtuullisen hyvä. Erityisesti Suomessa ja Pohjois-Euroopassa hakkuumäärät olivat hyvällä tasolla ja puunkorjuuyrittäjät erittäinkin kiireisiä. Suomessa hyvään työtilanteeseen vaikuttivat Venäjän puu- ja sahatavaravirtojen katkaisu ja metsäteollisuuden isot investoinnit. Huoltopalveluidemme työkuorma oli hyvä koko vuoden ajan.

Ponssella valmistettiin metsäkoneita tasaisesti läpi vuoden. Helmikuussa valmistui 19 000. PONSSE ja joulukuussa juhlistimme jo 20 000. PONSSEmetsäkoneen hienoa rajapyykkiä. Osien

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

OLEMME OLEMASSA ASIAKKAITAMME VARTEN

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUS-

JOHTAJAN KATSAUS

PONSSE Scorpion Giant -harvestereita on toimitettu jo yli kymmeneen maahan. Tuottavuus, käytettävyys ja asiakkailta saadut kehitysideat ovat olleet ratkaisujen kehityksen lähtökohtana. Kuljettajalle avautuva erin omainen näkyvyys harves teripäälle ja työalueelle ovat saaneet kiitosta asiakkailtamme.

Asiakkaamme ovat ottaneet hyvin vastaan viime vuonna maailmalle lan seeratut puunkorjuuratkaisut . PONSSE Scorpion Giant -harvestereita ja PONSSE Mammoth -kuormatraktoreita on toimi tettu yhteensä jo 25 maahan . Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä uutuusratkaisuihin . Metsäkoneenkuljettajilta on saatu hyvää palautetta muun muassa työskentelyolo suhteiden parantamisesta . Ohjaamon ergonomia, turvallisuus ja käytettävyys ovatkin olleet tuotekehityksemme kantavia teemoja jo useiden vuosien ajan . Kaikkiaan vuonna 2023 tavaralajimenetelmän (CTL) uusia PONSSE-metsäkoneita toimitettiin 30 maahan . Maailman savotoilla työsken telee tällä hetkellä yhteensä noin 15 000 aktiivista PONSSE-metsäkonetta .

PONSSE Scorpion Giant -harveste reita on toimitettu yli 10 maahan, ja vas taanotto on ollut erinomainen . Harvesteri kehitettiin liikkumaan ketterästi haastavissakin olosuhteissa, kuten esi merkiksi lumessa, rinteissä ja pehmeissä maastoissa . Vahvemman nostovoiman ja uuden H8-harvesteripään ansiosta sillä voi helposti käsitellä isojakin runkoja . H8 harvesteripään myötä Scorpion Giantissa voidaan hyödyntää Active Speed -toimin toa, joka mahdollistaa harvesteripään syöttönopeuden säätämisen puulajien ja runkojen halkaisijan perusteella . Tämä

PONSSE-TUOTTEET

Maailman savotoilla työskentelee tällä hetkellä noin 750 metsäkonetta, joissa on käytössä uuden sukupolven Opti 5G -tietojärjestelmä . Opti 5G on harvestereiden osalta käytössä kaikilla Ponssen markkina-alueilla . Yhdessä Opti 8 -tietokoneen kanssa se nostaa metsäkoneidemme tietojärjestelmien käytettävyyden omalle tasolleen . Opti 5G -tietojärjestelmän ansiosta voimme nyt tarjota harvestereihimme PONSSE Harvester Active Crane -nosturin hallinta järjestelmän, joka helpottaa harvesterin nosturin hallintaa ja tehostaa työsken telyä . Ponsse Active Craneen lisättyjen uusien säätöjen ansiosta metsäkoneen toimintaa voidaan hienosäätää kuljettajan ja maasto-olosuhteiden vaatimusten mukaiseksi .

Kohti liikkuvien työkoneiden kestävää kehitystä

Ponssen ja sen teknologiayhtiö Epecin tuotekehitys ja tutkimus saivat vauhtia Business Finlandin rahoituksesta, kun yhteiselle FORWARD'27-ohjelmalle myönnettiin 10 miljoonan euron rahoitus .

tehostaa koneen käyttöä vaihtelevilla työmailla .

PONSSE Mammoth on par haimmillaan pitkillä ajomatkoilla sen tuottavuuden ansiosta . Portaattomalla CVT-ajovoimansiirrolla ja K121 kuormaimella varustetulla Mammothilla kuormat liikkuvat vaivattomasti haasta vissakin maastoissa . Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä 25 tonnin kuormankan tokyvyllä varustettuun kuormatraktoriin . Ajokerrat vähenevät, kun kerralla saa daan kuljetettua enemmän puuta .

Kuljettajan työtä helpottavat ratkaisut

Vuoden aikana tehty PONSSE Opti 5G:n päivitys sisälsi useita paranneltuja ominai suuksia, jotka helpottavat ja tehostavat metsäkoneenkuljettajan työtä entises tään . Jatkossa kuljettaja voi esimerkiksi työskennellä harvesterilla karttanäkymän ollessa aktiivinen ja halutessaan vaihtaa mittayksiköt senteistä tuumiksi . Metsistä huolehtiminen on lisäksi entistä hel pompaa ja tarkempaa, kun kuljettaja voi antaa erikseen kaadetulle puunrungolle lisätiedon, jos se on vaikkapa laho tai hyönteistuhojen turmelema . Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi raportoi taessa hyönteistuhojen laajuudesta ja levinneisyydestä .

LÄHTÖKOHTANA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAVAT RATKAISUT

Ponsselle tärkeintä ovat asiakkaat ja heidän toimintansa tukeminen. Kestäviä ja ympäristöä kunnioittavia puunkorjuuratkaisuja kehitetään asiakkaidemme tarpeita kuunnellen. Metsäkoneenkuljettajan työskentelyolosuhteiden ja jaksamisen parantaminen sekä koneen tuottavuuden kehittäminen ovat meille jatkuvaa, päivittäistä työtä.

Scorpion Giantin ehdottomin vahvuus on sen monikäyttöisyys. Sitä voidaan hyödyntää erilaisilla työmailla, koska siihen soveltuu yhtä hyvin PONSSE H6-, H7-, H7 HD Euca- tai H8 -harvesteripää. ¹⁴

PONSSE-TUOTTEET

PONSSE-TUOTTEET

kun mahdollisia näppäilyvirheitä ei tule. Multifleet by Ponsse on kalustonhallintaan ja tuotantoprosessien optimointiin tarkoitettu järjestelmä, jossa tieto siirretään satelliittiyhteyden avulla. Nimensä mukaisesti se on asennettavissa mihin tahansa koneeseen. Asennuksia on tehty muun muassa kokorunkomenetelmän metsäkoneisiin, kaivinkoneisiin, traktoreihin ja kuorma-autoihin. Aluksi Multifleet by Ponsse oli saatavilla vain Brasilian markkina-alueella, portugalinkielisenä versiona, mutta Brasiliassa järjestetyillä Expoforest-messuilla lanseerattiin myös järjestelmän espanjankielinen versio. Tämän myötä järjestelmä on saatavana kaikissa Etelä-Amerikan maissa. Expoforest-messuilla lanseerattiin myös Multifleet Basic, jossa tiedonsiirto tapahtuu mobiiliverkon kautta. Ratkaisu sopii

erinomaisesti niille asiakkaille, joilla osa työalueista on mobiiliverkon piirissä.

PONSSE Manager Satellite tarjoaa uusia raportointimahdollisuuksia mobiiliverkon ulkopuolelta. Varsinkin Pohjois-Amerikan asiakkaamme ovat olleet ratkaisusta erityisen kiitollisia. Manager Satellite tarjoaa kustannustehokkaan tavan raportoida tuotostietoja ja koneiden käyttöä niiltä työalueilta, jotka eivät ole mobiiliverkon kattavuuden piirissä. Myös polttoaineen ja käyttötuntien seuranta onnistuu satelliitin välityksellä. Raportit löytyvät Ponsse Managerista, jossa niitä voidaan käyttää samaan tapaan kuin muitakin raportteja. Uusia satelliittiratkaisuja tutkitaan jatkuvasti, jotta asiakkaidemme konnektiviteettiin liittyvät haasteet voidaan ratkaista jokaisella markkina-alueellamme.

Kesäkuussa kerroimme yhteistyöstämme SSAB:n kanssa, jonka myötä se toimittaa meille erän fossiilivapaata terästä. Olemme ensimmäisten joukossa kokeilemassa ja tutkimassa SSAB:n fossiilivapaata terästä Tämä yhteistyö vahvistaa entisestään tavoitettamme toimia vastuullisen metsätalouden halutuimpana yhteistyökumppanina.

PONSSE Manager 2.0:n mobiilisovellusta on helppo käyttää työmaalla, ja sen voi ladata ilmaiseksi omasta sovelluskaupasta. Sovelluksessa on kaikki toiminnot, joita eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat.

Saatu tuki on yhteenlaskettuna jopa 30 miljoonaa euroa, kun ohjelman ympärille rakentuva yritysten ja toimijoiden ekosysteemi saa osansa rahoituksesta. Tämän avulla voidaan entisestään vauhdittaa liikkuvien työkoneiden vastuullisten ja digitalisoituvien ratkaisujen kehittämistä.

Liikkuvien työkoneiden päästöjä ja kuormitusta ympäristölle voidaan vähentää merkittävästi uusien teknologiaratkaisujen avulla. Tavoitteena on pyrkiä merkittäviin päästövähennyksiin ja pitkällä tähtäimellä nollapäästöisiin ratkaisuihin, vähentää työkoneiden energiankulutusta ja parantaa tuottavuutta. Tärkeässä osassa ovat myös kuljettajan työolojen helpottaminen avustavien toimintojen ja automaation avulla.

Digitaalisten ratkaisujen kivijalkana asiakkaiden tarpeet

PONSSE Manageria kehitetään jatkuvasti asiakkailtamme saadun palautteen perusteella. Sen avulla kuljettaja tai metsäkoneyrittäjä voivat seurata muun muassa työalueiden edistymistä, koneiden sijaintitietoja, tuottavuuslukuja ja polttoaineen

omassa taulukkolaskentaohjelmassa. Mobiilisovellusta on helppo käyttää työmaalla, ja sen voi ladata ilmaiseksi omasta sovelluskaupasta. Sovelluksessa on kaikki toiminnot, joita eri tehtävissä työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat. Uudesta käyttöjärjestelmästä onkin saatu jo hyvää palautetta, erityisesti raportoinnin personoitavuudesta. Metsäkoneyrittäjä saa käyttöönsä juuri tarvitsemansa raportit.

PONSSE Manager API on asiakkaiden rajapinta heidän järjestelmiensä ja Ponssen pilvipalvelun välillä. Ratkaisu on saanut erinomaista palautetta metsäkoneyrittäjiltä kautta kansainvälisen asiakaskuntamme, kun raakadatan sijaan palvelusta saatavat tiedot on jo jäsennelty. Näin tietoa voi helposti hyödyntää eri järjestelmissä, ja asiakas voi ratkaisulla esimerkiksi kehittää omaa raportointia. API:n avulla voi myös automatisoida manuaalista tietojensiirtoa. Tätä kautta asiakas voi säästää huomattavasti kustannuksissa ja samalla varmistaa tiedon sataprosenttisen laadun,

kulutusta. Datan ja raporttien tarkan sekä ajantasaisen seurannan ansiosta toimintaa voidaan suunnitella ja tehostaa sekä parantaa kannattavuutta. Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä näihin ominaisuuksiin. Ponsse Managerin avulla työalueita voi lisäksi seurata jatkuvasti ja tarkastaa, miten leimikot edistyvät ja mitkä ovat olleet tuotokset tavaralajeittain.

Metsäkoneen käytöstä ja suorituskyvystä tietoja keräävä Connectivity Unit asennetaan jatkossa vakiona kaikkiin Vieremän tehtaalta valmistuviin koneisiin.

Alkuvuodesta 2024 markkinoille tullut PONSSE Manager 2.0 paransi koneellisen puunkorjuun seurantaa entisestään. Käyttöjärjestelmää on entistä helpompi käyttää, kun personoinnin myötä voidaan saada näytöltä juuri ne tiedot, jotka palvelevat parhaiten kunkin käyttäjän tarpeita. Raportointi on monipuolisempaa, ja kaikki raportit voidaan tallentaa, jolloin niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi asiakkaan

PONSSE Manager on veloitukseton metsäkoneiden kaluston ja puunkorjuun seurantaan tarkoitettu järjestelmä.

Maailman savotoilla työskentelee tällä hetkellä noin 750 metsäkonetta, joissa on käytössä uuden sukupolven Opti 5G -tietojärjestelmä. Tämä on harvestereiden

Olemme tutkineet metsäkoneiden komponenttien kunnostuksen ympäristövaikutuksia elinkaari arvioinnilla, jonka tulokset tuke vat kiertotalouden tavoitteita: yksittäisen komponentin kohdalla hiilijalanjälki pienenee noin neljän neksen, kun valitaan kunnostettu komponentti uuden sijaan. Mitä paremmin pystymme uudelleen käyttämään koneiden osat, sitä vähemmän päästöjä koneet aiheut tavat koko elinkaarensa aikana.

Asiakkaamme ympäri maailman ovat olleet tyytyväisiä huoltopalve luverkostoomme ja sen toiminnan kehittämiseen . Esimerkiksi PacWestin kanssa solmitun yhteistyön kautta huoltopalvelut ovat entistäkin lähem pänä Yhdysvaltojen länsirannikon asiakkaitamme . Lähempänä sijaitsevat huoltopalvelut lyhentävät metsäkoneiden huoltoaikoja, mikä tuo koneille enemmän käyttötunteja sekä mahdol listaa suuremmat puunkorjuumäärät . Tämä tuottavampi tapa toimia antaa asiakkaillemme paremmat edellytykset kehittää omaa toimintaansa entistäkin kannattavammaksi .

PONSSE-metsäkoneiden huolto vastuullisesti ja ympäristöstä huolehtien on meille kunnia-asia . Huoltotiimimme päivittäiseen toimintaan kuuluu paljon eri laisia tehtäviä, joista jokaisen hoidamme henkilöstö, työturvallisuus ja ympäristö huomioiden .

Ympäristöasioiden huomioiminen on erityisen tärkeää, kun koneita huoltaessa käsitellään öljyjä ja huoltoja tehdään myös maastossa . Huoltopalveluverkostomme järjestelmällinen ja ammattimainen tapa huolehtia ympäristöstä tuo asiakkaillem me myös mielenrauhaa, kun esimerkiksi ongelmajätteiden käsittely on järjestetty vaatimusten ja hyvien käytäntöjen mukaiseksi .

Reman eli re-manufacturing on asi akkailla, tehtaalla tai myyntiverkostossa käytettyjen, rikkoutuneiden tai vioittunei den metsäkoneen osien kunnostamista . Siinä osa myydään kunnostuksen jälkeen edullisempaan hintaan asiakkaille tai hyödynnetään käytettyjen metsäkoneiden kunnostuksessa . Uudelleenvalmistus palvelee asiakkaita edullisilla tuotteilla, mi nimoi materiaalihävikkiä ja auttaa ratkai semaan varaosien saatavuuteen liittyviä haasteita . Palvelun ansiosta asiakkaam me voivat valita hankintahinnaltaan edul lisemman ja ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon . Meillä on hyvä valikoima reman-komponentteja ja tätä tarjoamaa tullaan kehittämään tulevaisuudessakin .

Reman-toimintaa tarjotaan asiakkail lemme myös vaihtokonepalvelussa . Siinä käytetty PONSSE-metsäkone otetaan kunnostettavaksi ja edelleenmyytäväksi uuskonekaupan yhteydessä, jolloin koneen elinkaari jatkuu seuraaville omistajille .

TOIMIALAN PARASTA HUOLTOA ASIAKKAILLEMME

Huoltopalveluverkostomme laajentui ja kehittyi vuoden aikana, kun palveluja tuotiin entistäkin lähemmäksi asiakkaitamme. Verkostomme jatkuva kehittäminen parantaa asiakaspalvelua ja tehostaa toimintaamme.

PONSSE-HUOLTOPALVELUT

Uuden e-Academy-verkkokoulutusjärjestelmän tarjonta täydentyy jatkuvasti. Vuoden aikana käyttöönotetun järjestelmän tavoitteena on tarjota kattava valikoima koulutuksia, joilla tuetaan eri huoltopalveluverkoston tehtäviä.

Reman-toiminta on käytettyjen ja vioittuneiden osien kierrätystoimintaa, jossa vanha varaosa kunnostetaan käyttökelpoiseksi.

PONSSE Active Care -huoltoso pimuksissa kierrätykseen menevien materiaalien käsittelystä huolehtii huol toverkostomme . Näin kierrätys tehdään vaatimusten mukaan eikä asiakkaan tarvitse huolehtia esimerkiksi jäteöljyjen ja suodattimien käsittelystä .

Vastuullisuuteen liittyviä osa-alueita huomioidaan myös ESW-auditointien ja ESW-manuaalin avulla . ESW (Effective and Safe Workshop) -työkalu on luotu verkostomme kehittämiseen, ja sen avulla huoltopalvelukeskustemme päivittäiseen toimintaan tuodaan yhtenäiset, järjestel mälliset ja vastuulliset toimintatavat .

Pitkäjänteistä kiertotalouden edelläkävijyyttä

Verkostollemme tarjotaan uusien osien lisäksi myös kunnostettuja ja uudelleen käytettyjä varaosia . Reman- ja Recycle -toiminnat tukevat tavoitteitamme esimerkiksi materiaalitehokkuuden kehittämisessä .

PONSSE-HUOLTOPALVELUT

Näin toimittaessa metsäkoneen käyttöikä on varovaisestikin arvioituna vähintään kymmenen vuotta, ja savotoilla urakoi jopa 20–30 vuoden ikäisiä koneita .

Yksi tapa kunnostaa vaihtokoneita on Ponssen tehopaketit . Ne ovat osa kokonaisuuksia, joilla ammattitaitoiset asentajamme päivittävät koneet vastaa maan tämän päivän vaatimuksia . Näin vanhempikin kone säilyy suorituskykyisenä. Kun metsäkone lopulta tulee käyttöikänsä päähän, se voidaan purkaa . Käyttökelpoiset osat kunnostetaan edul lisiksi varaosiksi ja korjauskelvottomat osat kierrätetään materiaalina . Ponssemetsäkoneen painosta yli 90 prosenttia on kierrätettävää materiaalia, pääosin terästä ja valuja .

Suomessa, Iisalmessa sijaitsevassa Ponsse Reman & Parts Recirculation -yksikössä Reman-toimintaa on tehty jo yli kymmenen vuotta . Etelä-Amerikassa, Uruguayssa ja Brasiliassa Remantoiminta on ollut tukemassa paikallisia Full Service -projekteja . Komponenttien logistiikan ympäristökuormitukset ovat pienentyneet, kun komponentit on kierrä tetty paikallisesti maan sisällä eikä niitä ole kuljetettu valtameren yli . Kuluneen vuoden aikana Reman-toiminta on aloi tettu myös Yhdysvalloissa, Ponsse North American toimitiloissa, Rhinelanderissa . Uskomme, että tällä pienennämme Pohjois-Amerikassa ympäristökuormi tusta komponenttien kuljettamisessa ja saamme myös logistisia säästöjä .

Ainutlaatuinen Active Manual ja Active Care

PONSSE Active Care -huoltosopimus kanta jatkoi kasvuaan myös tänä vuonna . Valtuutetun huoltopalveluverkoston työ on vakuuttanut yhä laajemman joukon asi akkaitamme . Huoltosopimusten tavoite on turvata koneiden käytettävyys ja halli ta huoltokustannuksia . Ne antavat pohjan ennakoivalle huollolle ja mahdollisuuden suunnitella päivittäisiä sekä viikoittaisia

Tänä vuonna aloitimme huolto- ja varaosa päälliköillemme suunnatun uuden kaksivuotisen koulutusohjelman. Huoltopalveluammattilaistemme määrätietoinen koulutus on meille osa verkostomme jatkuvaa kehittämistä.

Ponssen kiertotalousosaa minen on vahvaa, erityisesti varaosa- ja vaihtokoneliike toiminnassa. Myymme ja kunnostamme vaihtokoneita kaikilla markkina-alueillamme. Yhä useammalla markkinalla kunnostamme myös varaosia. Ammattitaitoisten asentajien kunnostamat vaihtokoneet voidaan päivittää erilais ten tehopakettien avulla vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

työtehtäviä . Tämä koskee sekä asiakasta että huoltoverkostoa . Parempi töiden suunnittelu tuo mukanaan edellytykset myös paremmalle työturvallisuudelle . Koneiden huoltaminen ammattilaisten voimin tuo lisäksi koneille enemmän käyttötunteja . Säännöllisellä huollolla var mistetaan myös koneiden oikeat säädöt ja minimoidaan polttoaineen kulutus .

Vuoden aikana PONSSE Active Manual -palvelua kehitettiin lisäämällä siihen uutta sisältöä . Manuaalisen ohjekirjan rinnalla toimiva käyttö- ja huol to-ohjepalvelu opastaa asiakkaitamme videoiden avulla koneiden käyttämisessä ja huoltamisessa . Tämä helppokäyttöinen mobiilisovellus on löytänyt paikkansa asiakkaidemme arjessa ja sitä kehitetään jatkuvasti asiakkailtamme saadun palaut teen perusteella .

Ammattitaitoinen huoltopalveluverkostomme

Hyvinvointia ja turvallisuutta parannet tiin monilla käytännön toimenpiteillä niin huoltopalvelukeskuksissa, maas tossa kuin koko Ponsse-verkostossa . Työturvallisuuden kehittämisessä on pal jon mahdollisuuksia, ja jatkossa tehdään entistä tiiviimpää yhteistyötä verkoston ja työturvallisuuden asiantuntijoiden kanssa . Samalla pyrimme vähentämään oman toimintamme kuormitusta ympäristölle .

Osaamista pidetään yllä jatkuvasti ja koulutus onkin päivittäinen osa huoltopal veluverkostomme kehittämistä . Vuoden aikana koulutimme satoja huoltopalvelu verkoston asentajia, varaosapuolen hen kilökuntaa ja muita huollon ammattilaisia

Ammattitaitoisessa verkostossamme on yli 2 200 huoltopalvelun ammattilaista ja 235 huoltopalvelukeskusta ympäri maailman.

Huoltosopimuskoulutuksissa parannettiin esimerkiksi sopimusten yleistä tietämys tä ja annettiin parempia valmiuksia tehdä niihin liittyviä toimenpiteitä . Koulutuksia järjestettiin ympäri maailman . Vastaanotto oli todella hyvä, ja asian tuntijoidemme mukaan niistä on ollut apua asiakkaidemme palvelemisessa . Ammattitaidon ylläpitäminen ja paran taminen ovat osa hyvinvointia ja siihen panostetaan myös jatkossa . Oppimalla uutta saadaan valmiuksia tehdä päivittäi -

siä työtehtäviä entistä paremmin

Työturvallisuustavoitteenamme on turvallisuuskulttuurin ja -ajattelun kehittäminen sekä tapaturmien ehkäiseminen panostamalla ennakoivaan turvallisuustyöhön. Haluamme tulevaisuudessa olla tapaturmaton yhtiö.

tehtaassa on maalämpöjärjestelmä ja neulalämmönvaihtimilla toteutettu lämmön talteenotto.

Hankinta ja logistiikka

Hankintamme ja logistiikkamme suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät PONSSE-metsäkoneissa käytettävän teräksen valmistukseen ja komponenttien kuljetukseen. Teräksen ja valujen yhteenlaskettu osuus metsäkoneen painosta on merkittävä, 82 prosenttia. Laskemme ja mitoitamme koneiden rakenteet tuotekehityksessämme siten, että optimoimme teräksen ja valujen käytön riippuen kohteen kuormituksesta. Metsäkoneen kierrätysaste on 97 prosenttia.

Olemme hallinneet ympäristövaikutuksiamme ja hankinnan riskejä keskittämällä hankintaamme Eurooppaan ja erityisesti Suomeen. Ponssen suorista tavarantoimittajasta ja alihankkijoista Suomessa sijaitsee 73 prosenttia ja muissa EU-maissa 24 prosenttia.

Tuotteet ja palvelut

Ympäristönäkökohdat ovat nousseet merkittäviksi tuotekehitystä ohjaaviksi tekijöiksi. Tuotekehityksen ansiosta PONSSE-metsäkoneissa voidaan käyttää myös uusiutuvia polttoaineita ja hydrauliöljyjä. Asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen vaikuttavat myös panostuksemme polttoainekulutuksen, päästöjen,

Arvojen mukaisesta toiminnasta syntyy Ponsse-henki, jossa on kyse yhdessä tekemisestä. Ponssella työskennellessä "me" on aina tärkeämpi kuin "minä". Toivomme, että Ponsse-henki välittyy asiakkaille päivittäisen tekemisemme kautta, sillä heitä varten Ponsse ja ponsselaiset ovat olemassa.

VASTUULLISUUS PONSSELLA

VASTUULLISET RATKAISUT OHJAAVAT KEHITYSTÄMME

Ponsselaisille vastuullisuus on sidottu osaksi vahvoja arvoja, joissa korostuvat rehellisyys, keskinäinen arvotus ja huolenpito sekä pyrkimys parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen myös ympäristön kannalta.

Kaiken toimintamme ytimessä on asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehitys, rehellinen toiminta ja luottamukselliset suhteet, jotka ovat mahdollistaneet yhtiön pitkäjänteisen liiketoiminnan ja kehityksen. Sidosryhmien tarpeet ympäristöystävällisistä ratkaisuista ohjaavat kehitystämme, ja ympäristöä kunnioittava puunkorjuu on teollisen puunkorjuun edellytys.

Hyvinvoiva henkilöstö

Ponssen henkilöstö on tärkein voimavaramme. Ponssella työskenteli vuoden 2023 lopussa yhteensä 2 110 henkilöä, joista 1 182 Suomessa.

Seuraamme ponsselaisten hyvinvointia kehityskeskusteluilla, työntekijäkokemusta kuvaavalla eNPS-indeksillä sekä Pulssi-työvireyskyselyillä. Lisäksi johtamistyön laatua mitataan vuosittain. Vuonna 2023 toteutimme laajan henkilöstökyselyn, jonka kokonaistulos oli 4,09 (asteikolla 1–5).

Mittaamme työturvallisuutta LTIFtapaturmataajuudella, joka oli konsernissa 10,7 (2022: 11,8). Asetimme vuonna 2023 ensimmäisen kerran tavoitteen turvallisuushavaintojen määrälle ja saavutimme havainnoissa 103 prosentin kasvun, yhteensä 8 106 havaintoa (2022: 3 982).

Rehellisyys ja paikallisuus

Luottamus eri sidosryhmiemme kanssa perustuu avoimeen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Haluamme tuntea asiakkaamme henkilökohtaisesti ja huomioida toiminnassamme myös heidän perheensä ja sidosryhmänsä. Seuraamme asiakastyytyväisyyttä kaikessa myynti- ja palvelutoiminnassamme. Vuoden 2023 lopussa Ponsse-verkoston asiakassuosittelun NPS oli erinomainen 52.

Huomioimme yhteistyökumppaneidemme valinnassa paikallisuuden ja mahdollisuutemme luoda yhteisöissämme alueellista hyvinvointia kannattavan ja ympäristön huomioivan liiketoiminnan kautta.

Ponssen tuotanto ja pääkonttori on edelleen yhtiön syntysijoilla Vieremällä, ja alueellinen työllisyysvaikutuksemme Ylä-Savossa on suuri. Lähes puolet alihankintaostoistamme tehdään 25 kilometrin sisällä tuotannosta ja 97 prosenttia hankintaostoista EU-alueelta.

Tavoitteenamme on olla hiilineutraalitehdas vuonna 2025.

Kohti hiilineutraaliutta

Asetimme vuonna 2023 päästövähennystavoitteet Scope 1- ja Scope 2 -päästöillemme. Tavoitteenamme on olla hiilineutraalitehdas vuonna 2025. Koko konsernin tavoite on hiilijalanjäljen pienentäminen 55 prosentilla vuoteen 2035 mennessä.

Vuonna 2023 konsernin Scope 1 -päästöt kasvoivat kuusi prosenttia johtuen ajoneuvojen käytön lisääntymisestä ja polttoaineseosten bio-osuuksien laskusta sekä Suomessa Epec Oy:n entisissä tuotantotiloissa tapahtuneista kylmäainevuodoista. Vaikka kokonaishiilijalanjälkemme suureni, ostetun energian päästöt pienenivät 15 prosenttia. Hiilijalanjälkemme oli 35 prosenttia pienempi kuin päästölaskennan perusvuonna 2019.

Keräämme parhaillaan tietoa ensimmäistä arvoketjun Scope 3 -päästölaskentaa varten. Allekirjoitimme vuonna 2023 teräsyhtiö SSAB:n kanssa yhteistyösopimuksen fossiilivapaan teräksen toimitusten asteittaisesta aloittamisesta vuodesta 2026 alkaen vähentääksemme arvoketjun päästöjä.

Vuoden 2023 lopulla Seinäjoelle valmistui Epec Oy:n uusi, energiatehokas elektroniikkatehdas. Teholtaan 210 MWh:n aurinkovoimalan lisäksi

VASTUULLISUUS PONSSELLA

puuston pintavaurioiden ja maaperän rikkoutumisen minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme jatkuvaan kehittämiseen .

Liikkuvien työkoneiden päästöjä ja kuormitusta ympäristölle voidaan vähentää merkittävästi uusilla tekno logiaratkaisuilla . Tutkimme ratkaisuja myös Forward'27-ohjelmassa, jossa pyritään merkittäviin päästövähennyksiin ja pitkällä tähtäimellä nollapäästöisiin ratkaisuihin .

Olemme tunnistaneet Ponssen tuot teiden ja palveluiden elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset ISO 14040 -stan dardin mukaisten LCA-elinkaariselvitysten avulla . 95 prosenttia elinkaaren aikaisista päästöistä syntyy koneessa käytettävän polttoaineen kulutuksesta ja polttoaineen valmistuksesta . Suurimmat kuljetuksista aiheutuvat päästöt liittyvät konetoimi tuksiin Vieremän tehtaalta asiakkaille ja siirtoihin leimikoiden välillä . Konetta huollettaessa merkittävimpiä ympäristöä kuormittavia tekijöitä ovat koneissa käy tettävät öljyt, renkaat ja varaosat .

Ympäristöystävällinen tavaralajimenetelmän puunkorjuu

PONSSE-metsäkoneet perustuvat tavaralajimenetelmän puunkorjuuseen . Koneet on kehitetty paitsi hyödyntämään hyvin arvokas puuraaka-aine myös jättämään mahdollisimman vähäiset jäljet korjuukohteelle .

Talousmetsien uudistamisen tavat ja velvoitteet, korjuuteknologia ja metsän hoitomenetelmät ovat tärkeässä roolis sa, kun metsien puuvarantoja tarvitaan sekä hiilensidontaan että raaka-aineeksi metsien monimuotoisuutta unohtamatta Koneiden kehittynyt laskentakapasiteetti mahdollistaa sen, että metsästä saa daan paras mahdollinen arvo . Tämä ei tarkoita vain taloudellista hyötyä . Kun raaka-aineen saanto ja jalostusarvo voidaan optimoida, puusta saadaan

maksimaalinen määrä hiiltä pitkään sito vaa sahatavaraa .

Tavaralajimenetelmän metsäkoneita voidaan käyttää kaikissa korjuutavoissa ensiharvennuksista jatkuvaan kasvatukseen ja päätehakkuisiin.

Vastuullisuusraportti 2023

Ponsse julkaisee samanaikaisesti vuosi kertomuksen kanssa erillisen vastuulli suusraportin vuodelta 2023 suomeksi ja englanniksi . Raportit ovat saatavilla yhtiön verkkosivujen vastuullisuus- ja sijoittajaosioissa .

Tavaralajimenetelmän metsäkoneita voidaan käyttää kaikissa korjuutavoissa ensi harvennuksista jatkuvaan kasvatukseen ja päätehakkuisiin.

Jäsenet

Mutant Koala Pictures Oy, toimitusjohtaja

Medianomi, AMK

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 3 764 778 kpl

Riippumaton yhtiöstä

Keskeinen työkokemus Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen Einari Vidgren Säätiö, hallituksen jäsen

Miltton Oy, johtava neuvonantaja, yritysvastuu ja strategia Maatalous- ja metsätieteiden maisteri (MMM), metsänhoitaja Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen 12.4.2023 alkaen Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Metsähallitus, johtaja, eri vastuualueita: viestintä, strategia ja vastuullisuus 2017–2022 Stora Enso Oyj, vastuullisuusjohtaja ja muita vastuualueita 2010–2017 Metsä Group Oyj, ympäristö- ja yritysvastuujohtaja ja muita vastuualueita 2000–2010 Suomen Metsäyhdistys, tiedottaja 1998–2000 Thomesto Oy, Thomesto Sverige AB, eri päällikkötehtäviä 1993–1998

Muut luottamustehtävät

FIBS, hallituksen puheenjohtaja Green Resources (Itä-Afrikka), hallituksen jäsen Metso Oyj, hallituksen jäsen Suomen Ratsastajainliitto, hallituksen jäsen

DI, tuotantotekniikka Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2022 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

KONE Oyj, johtaja, strategiset projektit 2019–2020 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, modernisointiliiketoiminnan johtaja 2011–2019 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, liukuporrasliiketoiminnan johtaja 2009–2011 KONE Oyj, varatoimitusjohtaja, johtaja, toimitusoperaatiot 2006–2009 KONE Hissit Oyj, toimitusjohtaja Suomi ja Baltia 2003–2006 Kone Corporation 1999–2020, erilaisia johtotehtäviä liittyen strategiaan ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä myyntiin, tuotantoon ja logistiikkaan

Muut luottamustehtävät

Hetitec Oy, hallituksen jäsen Oyj Sisu Auto AB, hallituksen jäsen

DI

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2018 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Apetit Oyj, toimitusjohtaja 2015–2019 Stora Enso Oyj, johtokunnan jäsen (useita eri vastuualueita) 2007–2015 Stora Enso Oyj, johtaja- ja päällikkötehtäviä 1990–2007 Kemi Oy, osastoinsinööri 1988–1990

Muut luottamustehtävät

EKE Rakennus Oy, hallituksen jäsen Metsä Board Oyj, hallituksen jäsen

Keitele Timber Oy, toimitusjohtaja KTM Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016 Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä

osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Timber Oy, sahaliiketoiminnan johtaja 2014–09/2022 Keitele Timber Oy, myyntijohtaja 2006–2014 Keitele Timber Oy, vientipäällikkö 1999–2006

Muut luottamustehtävät

Keitele Forest Oy, hallituksen puheenjohtaja Sahateollisuus ry, hallituksen puheenjohtaja

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

TERHI KOIPIJÄRVI, s. 1967 ILPO MARJAMAA, s. 1961

Hallitus 31.12.2023

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 12.4.2023. Hallituksen jäsenten valinta Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan. Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 94,9.

Markkinointimerkonomi Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2020 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 3 684 263 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, myynti- ja markkinointijohtaja sekä toimitusjohtajan varamies 2008–2020 Ponsse Oy, aluejohtaja, Pohjois-Eurooppa 2007–2008 Ponsse Oyj, myyntijohtaja, Suomi 2004–2008 Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004 Ponsse AB, takuukäsittelijä ja aluemyyntipäällikkö, käytetyt koneet 1999–2001 Ponsse Oyj, takuukäsittelijä 1997–1999

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen KalPa Hockey Oy, hallituksen jäsen Savonmaan Puolesta Oy, hallituksen jäsen

Hallitusammattilainen Varatuomari, MBA Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 4 500 kpl Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017 Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016 Unicus Oy, partneri 2006–2011 Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005 Prospectus Oy, johtaja 1994–1998 Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

CapMan Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Gofore Oyj, hallituksen jäsen Ilmastorahasto Oy, hallituksen jäsen Lapti Group Oy, hallituksen jäsen Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja Puuilo Oyj, hallituksen jäsen SAKA Finland Group Oy, hallituksen puheenjohtaja Sibelius-Akatemian tukisäätiö ry, hallituksen puheenjohtaja Sten & Kimet Oy, hallituksen jäsen Suomen Urheilun tukisäätiö ry, hallituksen jäsen Taideyliopiston sijoituskomitea, jäsen Urhea-halli Oy, hallituksen jäsen

Puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

JARMO VIDGREN, s. 1975 MAMMU KAARIO, s. 1963

26 27

HALLITUS

Ponssen jakeluverkosto

MARKO MATTILA

Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

FERNANDO CAMPOS Toimitusjohtaja, Ponsse Latin America Ltda Aluejohtaja, Brasilia Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

GARY GLENDINNING Toimitusjohtaja, Ponsse UK Ltd Aluejohtaja, Irlanti Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

JAKUB HACURA Toimitusjohtaja, Ponsse Czech s.r.o Ponssen palveluksessa vuodesta 2022

CARL-HENRIK HAMMAR Toimitusjohtaja, Ponsse AB Toimitusjohtaja, Ponsse AS Ponssen palveluksessa vuodesta 2015

JUSSI HENTUNEN Johtaja, jälleenmyyntiverkosto Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

JYRI KYLÄ-KAILA Toimitusjohtaja, Epec Oy Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

RISTO KÄÄRIÄINEN Toimitusjohtaja, Ponsse China Ltd Aluejohtaja, Japani Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

JANI LIUKKONEN Maajohtaja, Suomi Ponssen palveluksessa vuodesta 2001

EERO LUKKARINEN Aluejohtaja, Kanadan jälleenmyyjät Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

Tytäryhtiöidemme ja PONSSE-jälleenmyyjien yhteystiedot löydät osoitteesta ponsse.com/yhteystiedot

TUOMO MOILANEN Aluejohtaja, Itävalta, Saksa

Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

CLÉMENT PUYBARET Myyntipäällikkö, vaihtokoneet Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

PEKKA RUUSKANEN Toimitusjohtaja, Ponsse North America Inc. Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

ANTTI RÄSÄNEN Aluejohtaja, Bulgaria, Italia, Kroatia, Romania, Serbia, Slovenia, Unkari Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

TARMO SAKS Aluejohtaja, Baltia, Puola ja Slovakia Ponssen palveluksessa vuodesta 2019

JEAN SIONNEAU Toimitusjohtaja, Ponssé S.A.S. Ponssen palveluksessa vuodesta 2022

JANNE TARVAINEN Aluejohtaja, Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Portugali ja Uusi-Seelanti

Ponssen palveluksessa vuodesta 2017

MARTIN TOLEDO Toimitusjohtaja, Ponsse Uruguay Ltda Aluejohtaja, Argentiina ja Chile Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

SAMUEL VIDGREN Area Manager, Yhdysvaltojen jälleenmyyntiverkosto Ponssen palveluksessa 1.2.2023 alkaen

Konsernin johtoryhmä 31.12.2023

TkT Toimitusjohtaja, CEO Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2002 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 66 092 kpl

Metsätalousinsinööri, MBA Myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Johtoryhmän jäsen 1.6.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jälleenmyyntiverkostonjohtaja 2018–2020, Ponsse Latin America Ltda., toimitusjohtaja 2016–2018, Ponsse Oyj, aluejohtaja, Pohjois-Amerikan jälleenmyyjät, Baltia ja Chile 2011–2016, Ponsse North America, Inc., toimitusjohtaja 2007–2011

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2022: 1 241 kpl

Tekniikan yo Johtaja, Digitaaliset palvelut ja IT Johtoryhmän jäsen 1.12.2020 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2018 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, päällikkö, IT ja digitaalinen palvelukehitys 2019–2020, Ponsse Oyj, IT-päällikkö 2018–2019, Qentinel Finland Oy, toimitusjohtaja 2017–2018 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 440 kpl

DI Talousjohtaja CFO, toimitusjohtajan varahenkilö Johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2009 Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 7 670 kpl

Teknikko, MTD Huoltopalvelujohtaja Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1994 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 1 200 kpl

Insinööri, AMK Johtaja, toimitusketju Johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2013 Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 7 148 kpl

FM Vastuullisuusjohtaja

Johtoryhmän jäsen 16.1.2023 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 1999 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, vastuullisuuspäällikkö 2021–2023, Ponsse Oyj, viestintäpäällikkö 2009–2021, Ponsse Oyj, tiedottaja 2003–2009, Ponsse Oyj, markkinointi- ja viestintäassistentti 1999–2003

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 1 177 kpl

TkT

Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 13 447 kpl

Tradenomi

Henkilöstöjohtaja Johtoryhmän jäsen 1.1.2023 alkaen Ponssen palveluksessa vuodesta 2023 Keskeinen työkokemus: KONE Corporation 2008– 2022 globaaleissa HR-johtamisen tehtävissä, Nokia Oyj, eri henkilöstöhallinnon tehtävät 1997–2008 Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2023: 473 kpl

JUHO NUMMELA, s. 1977, pj.

MARKO MATTILA, s. 1973

MIIKA SOININEN, s. 1981

PETRI HÄRKÖNEN, s. 1969

TAPIO MERTANEN, s. 1965

KATJA PAANANEN, s. 1971 TOMMI VÄÄNÄNEN, s. 1973

JUHA INBERG, s. 1973

TIINA KAUTONEN, s. 1973

KONSERNIN JOHTORYHMÄ PONSSEN JAKELUVERKOSTO

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standars, IFRS) mukaisesti . Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätös käytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005 . Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä . Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta .

TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus 1 1 .–31 .12 .2023	33
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	59
Osakekohtaiset tunnusluvut	60
Tunnuslukujen laskentakaavat	61

Konsernin tilinpäätös (IFRS)	63
Konsernin laaja tuloslaskelma	63
Konsernitase	64
Konsernin rahavirtalaskelma	65
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	66
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	67

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)	103

Emoyhtiön tuloslaskelma	103
Emoyhtiön tase	104
Emoyhtiön rahoituslaskelma	105
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	106

Osakepääoma ja osakkeet	114
Osakkeenomistajat	117
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä	118
Tilintarkastuskertomus	119

PONSSE-metsäkoneet perustuvat ympäristöystä välliseen tavaralajimenetel män (CTL) puunkorjuuseen. Koneet on kehitetty paitsi hyödyntämään hyvin arvokas puuraaka-aine myös jättä mään mahdollisimman vähäi set jäljet korjuukohteelle.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Ponsse Oyj:n vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 9.4.2024 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään tiistaina 26.3.2024 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään torstaina 4.4.2024 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään tiistaina 2.4.2024 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/ yhtiokokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2024 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 18.4.2024.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2024

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2024 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta.

Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2024 julkaistaan seuraavasti:

tammi–maaliskuu 23.4.2024
tammi–kesäkuu 13.8.2024
tammi–syyskuu 22.10.2024

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta: Ponsse Oyj Ponssentie 22 74200 Vieremä Puh. 020 768 800 Sähköposti: [email protected]

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja Puh. 0400 495 690 Sähköposti: [email protected]

Petri Härkönen, talousjohtaja Puh. 050 409 8362 Sähköposti: [email protected]

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Carnegie Investment Bank AB, Suomen sivuliike Inderes Oy Nordea Pankki Suomi Oyj OP Pankki Oyj

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli tilikaudella 821,8 (2022: 755,1) miljoonaa euroa ja liikevoitto 47,2 (46,6) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 42,9 (43,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,07 (1,22) euroa.

Ponsse on luokitellut myydyt Venäjän toiminnot myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina. Jollei toisin ole mainittu, tässä toimintakertomuksessa kerrotut luvut koskevat jatkuvia toimintoja.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui tilikaudella aikana 821,8 (755,1) miljoonaa euroa, joka on 8,8 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 74,9 (79,1) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 44,4 (38,0) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 21,9 (21,4) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 30,7 (36,5) prosenttia sekä muut maat 3,0 (4,0) prosenttia.

(1 000 EUR)	1–12/23	1–12/22
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista	821 800	755 123
Liikevaihto lopetetuista toiminnoista	3 576	32 561
Liikevaihto yhteensä	825 376	787 684

Tuloskehitys

Liikevoitto oli 47,2 (46,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton osuus liikevaihdosta oli tilikaudella 5,7 (6,2) prosenttia.

(1 000 EUR)	1–12/23	1–12/22
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista	47 153	46 577
Liikevaihto lopetetuista toiminnoista	1 247	5 844
Liikevaihto yhteensä	48 400	52 421

Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 8,9 (12,8) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat tilikauden aikana 115,3 (107,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 95,6 (85,3) miljoonaa euroa. Liikevoitto sisältää Ponsse Latin America

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.–31.12.2023 2021 19,9 20,7 2022 12,0 12,8 2023 5,9 8,9

-tytäryhtiöön tehtyjä tappiollisen full service -sopimuksen varauksen lisäyksen sekä muiden varausten muutosten tulosvaikutteisia kirjauksia yhteensä -7,8 (-8,5) miljoonaa euroa.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -4,5 (-3,5) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus tilikauden aikana oli 0,2 (-4,3) miljoonaa euroa sekä koronvaihtosopimuksien arvostustappio -1,2 (3,1) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saamiset tytäryhtiöiltä olivat nettomääräisesti 125,1 (77,9) miljoonaa euroa. Saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista, joiden arvostamiseen liittyvistä suojaamattomien erien realisoitumattomista kurssitappioista kirjaamattomat verosaamiset vaikuttavat konsernin efektiiviseen veroasteeseen. Emoyhtiö on arvostanut nettosijoitusta Ponsse Latin America -tytäryhtiöön käypään arvoon kirjaamalla edellisellä tilikaudella luottotappiovarausta myyntisaamisista yhteensä 19,0 miljoonaa euroa, koska tytäryhtiön operatiivinen suorituskyky ja maksuvalmius on heikentynyt. Tilikauden tulokseksi muodostui 30,0 (34,2) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,07 (1,22) euroa.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli tilikauden päättyessä 606,0 (588,6) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 240,8 (229,6) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 69,1 (62,3)

ROE ROCE

OMAN PÄÄOMAN (ROE) JA SIJOITETUN PÄÄOMAN (ROCE) TUOTTO

(%)

miljoonaa euroa sekä likvidejä rahavaroja 74,0 (73,5) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 321,8 (321,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 278,9 (233,5) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen määrä oli 119,5 (96,3) miljoonaa euroa. Yhtiö on varmistanut likviditeettiään rahoituslimiittisopimuksilla ja yritystodistusohjelmilla. Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudettomia lainoja ilman rahoituskovenantteja. Konsernin nettovelat olivat 45,5 (19,8) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 14,1 (6,1) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 53,3 (55,0) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 30,4 (-17,9) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -36,1 (-46,8) miljoonaa euroa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin tilikauden aikana 697,6 (796,2) miljoonan euron arvosta, ja tilauskanta oli tilikauden päättyessä 229,5 (353,7) miljoonaa euroa.

Jakeluverkosto ja konsernirakenne

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponssé S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd, Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd, Irlanti; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; Ponsse Asia-Pacific Ltd, Hong Kong; Ponsse China Ltd, Kiina; Ponsse Chile SpA, Chile; Ponsse Czech s.r.o, Tšekki sekä Epec Oy, Suomi.

Lisäksi konserniin kuuluvat EAI PON1V Holding Oy Suomessa, Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella sekä 1.11.2023 Epec Oy:n ostama Bram Engineers B.V. Hollannissa.

Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen koko osakekannan myynti venäläisyhtiö OOO Bisonille saatiin päätöksen 18.9.2023, kun kaupan edellytykset täyttyivät ja kauppa sai paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Ponsse tiedotti aikeistaan luopua Venäjän liiketoiminnoistaan 15.6.2022 ja ilmoitti allekirjoittaneensa kauppakirjan koko OOO Ponssen osakekannan myynnistä 28.6.2022. Kaupan myötä kaikki Ponssen tytäryhtiön, OOO Ponssen, toimitilat varaosavarastoineen ja huoltoautoineen ovat siirtyneet OOO Bisonin omistukseen ja henkilökunta OOO Bisonin palvelukseen. Lisäksi kauppaan sisältyi OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä. Kaupan toteutumisen myötä Ponssen kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Ponsse on luokitellut kaupan kohteina olleet toiminnot myytäviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina vuoden 2022 puolivuotiskatsauksesta lähtien. Myynnin

vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Lopetetut toiminnot.

Ponsse tiedotti 7.8.2023 solmineensa jälleenmyyntisopimuksen yhdysvaltalaisen PacWest Machineryn kanssa. Samalla yhtiöt ovat allekirjoittaneet kauppakirjan, jonka mukaisesti Ponsse myy PacWestille Coburgissa, Oregonissa sijaitsevat huoltopalvelutoimintonsa. PacWest tulee jatkossa vastaamaan PONSSE-metsäkoneiden myynnistä ja huollosta Oregonin, Washingtonin ja Idahon osavaltioissa Yhdysvaltojen länsirannikolla. Yhtiöt eivät julkaise kaupan hintaa, eikä kauppahinnalla ole merkitystä Ponssen arvonmäärityksen tai tuloksen kannalta.

Ponsse-konserniin kuuluva teknologiayhtiö Epec Oy on 1.11.2023 hankkinut omistukseensa hollantilaisen Bram Engineers B.V:n. Yritysosto mahdollistaa tulevaisuudessa entistä laajemmin ohjelmistoihin, sähköistymiseen, autonomisiin järjestelmiin sekä ohjausjärjestelmiin liittyvien tuotekehityspalveluiden ja tuotteiden tarjoamisen asiakkaille. Kaupasta kirjattiin liikearvoa 1,0 miljoonaa euroa konsernin taseeseen.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat tilikaudella yhteensä 29,5 (27,7) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 11,9 (12,7) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 35,9 (41,9) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous vuonna 2023

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 12.4.2023. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2022. Hallituksen kokoonpanon ja tilintarkastajan valinnan sekä henkilöstön voittopalkkion maksun, palkitsemisraportin ja hallituksen palkitsemisen hyväksynnän lisäksi yhtiökokous teki seuraavat alla olevat päätökset.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 250 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan hankkia hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Valtuutus sisältää oikeuden päättää miten omia osakkeita hankitaan. Omia osakkeita voidaan hankkia valtuutuksen nojalla myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Päätöstä omien osakkeiden hankkimisesta ei valtuutuksen nojalla saa tehdä siten, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussaan olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä olisi yli 10 prosenttia kaikista osakkeista. Valtuutus

kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen perusteella voidaan antaa enintään 250 000 osaketta (mukaan lukien erityisten oikeuksien perusteella annettavat osakkeet), yhdessä tai useammassa erässä, mikä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutuksen nojalla voidaan antaa sekä uusia osakkeita että yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti). Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää myös maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen. Valtuutus kumoaa aikaisemman varsinaisen yhtiökokouksen 7.4.2022 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 saakka.

Yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestystä muuttamalla kohtaa nro 9 ja lisäämällä uuden kohdan nro 11 siten, että se mahdollistaa yhtiökokouksen pitämisen myös muualla kuin yhtiön kotipaikassa ja yhtiökokouksen pitämisen kokonaan ilman kokouspaikkaa, niin sanottuna etäkokouksena, hallituksen niin päättäessä.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jarmo Vidgren ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Ilpo Marjamaa, Juha Vanhainen, Jukka Vidgren ja Terhi Koipijärvi.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin tilikauden aikana 11 kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 94,9.

Yhtiön tilintarkastajana toimi tilikauden aikana KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtajan sijainen, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, henkilöstöjohtaja Tiina Kautonen, myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, vastuullisuusjohtaja Katja Paananen, IT- ja digitaalisten palveluiden johtaja Miika Soininen sekä toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Kansainvälisen PONSSE-palveluverkoston johdossa toimivat konsernin myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattila ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Ponssen tytäryhtiöiden toimitusjohtajat ja Jussi Hentunen raportoivat myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja Marko Mattilalle. Konsernin aluejohtajat raportoivat jälleenmyyjäverkostosta vastaavalle johtajalle Jussi Hentuselle.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla.

Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi, Tanska ja Norja) ja Tarmo Saks (Viro, Latvia ja Liettua).

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Jean Sionneau (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Gary Glendinning (Iso-Britannia ja Irlanti), Antti Räsänen (Unkari, Italia, Romania, Slovenia, Kroatia, Serbia ja Bulgaria), Tarmo Saks (Puola ja Slovakia) ja Jakub Hacura (Tšekki).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Fernando Campos (Brasilia 29.1.2024 saakka), Janne Loponen (Brasilia, 1.2.2024 alkaen) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).

Muut maat: Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Henkilöstö Henkilöstö keskimäärin

Konsernin palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin 2 106 (2 016) henkilöä. Tilikauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 2 110 (1 988) henkilöä. 2021 2022 2023 1825 2016 2106

Ponsse Oyj:n hallitus päätti kahdesta uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Yhtiö on julkaissut kannustinjärjestelmiä koskevan pörssitiedotteen 3.3.2023.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

Tilikaudella osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kuluvaikutus oli noin 0,7 miljoonaa euroa. Kannustinjärjestelmien kokonaiskuluvaikutuksen vuosina 2023–2025 arvioidaan olevan noin 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2023 alkaneiden sitouttamisjaksojen osalta.

Tilikauden 2021 aikana konsernissa päätettiin sitouttavasta kannustinjärjestelmästä, jossa palkkio perustui osallistujan voimassa olevaan työ- tai johtajasopimukseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Kyseisen järjestelmän 24 kuukauden sitouttamisjakso päättyi vuonna 2023, ja sen mukaisesti palkkiona maksettiin 3 000 yhtiön osaketta. Kulut jaksotettiin koko sitouttamisjaksolle, josta vuoden 2023 osuus on 56 tuhatta euroa.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2023 oli 788 385 kappaletta, joka on 2,82 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 21,1 miljoonaa euroa. Tilikauden alin kurssi oli 21,75 euroa osakkeelta ja ylin 35,00 euroa osakkeelta.

Tilikauden päätöskurssi oli 22,60 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 632,8 miljoonaa euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 23 562 omaa osaketta.

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut hallinnointiperiaatteet, jotka noudattavat Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance). Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointiperiaatteet ovat luettavissa yhtiön internetsivujen sijoittajaosiossa.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Ponssen keskeiset ei-taloudelliset tiedot perustuvat kirjanpitolaissa (1376/2016) säädettyihin velvoitteisiin. Laki perustuu EU:n muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevaan direktiiviin. Lisätietoa ei-taloudellisista teemoista ja vastuullisuudesta on vastuullisuusraportissa.

Olemme määritelleet keskeisimmät vastuullisuustavoitteemme, joiden toteutumista edistämme vuosittaisilla toimintokohtaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä osana yhtiön strategiaprosessia. Haluamme edistää ihmistemme hyvinvointia, innovoida kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja, kehittää toimintaamme luontoympäristö huomioiden sekä olla luotettava kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara. Ponssen liiketoimintamalli on kuvattu vuosikertomuksen sivulla 4.

Muun kuin taloudellisen tiedon hallinnointi ja johtaminen

Ponssen omistajat, hallitus ja johto ovat sitoutuneet vastuullisuuden edistämiseen. Yhtiön hallitus saa säännöllistä tilannekuvaa yhtiön vastuullisuustyöstä sekä yritysvastuuseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista ja hyväksyy keskeisimmät siihen liittyvät politiikat ja toimintaohjeet.

Vuoden 2023 Ponssen yhtiökokous nimitti yhtiön hallitukseen strategisen yritysvastuun asiantuntijan. Hallitus käsitteli kestävyysseikkoja integroidusti osana muita prosesseja ja liiketoimintakatsauksia. Lisäksi hallitus käsitteli erillisinä teemoina yhtiön liiketoimintastrategian tavoitetta pyrkiä kohti hiilineutraaleja tuoteratkaisuja ja toimintaa sekä niihin liittyviä investointeja. Hallitus arvioi myös yhtiön vastuullisuusstrategian ja keskeisimmät vastuullisuustyön painopisteet.

Vastuullisuus on integroitu Ponssen liiketoimintastrategiaan ja konsernin toimitusjohtaja vastaa siitä, että yritysvastuu on osa yhtiön strategia- ja riskienhallintaprosesseja. Konsernin johtoryhmä vastaa toimintokohtaisista vastuullisuustavoitteista, seurannasta ja toteutumisesta sekä vastuullisuuteen liittyvien operatiivisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisesta. Konsernin johtoryhmään nimitettiin vuoden 2023 alussa vastuullisuusjohtaja. Vuonna 2023 johdon ja osittain myös esihenkilöiden kannustinjärjestelmissä oli huomioitu työntekijäkokemusta mittaavan eNPS-tutkimuksen tulokset. Kannustinjärjestelmiä laajennetaan vuonna 2024 sisältämään myös tapaturmataajutta mittaava LTIF-tulos.

Ponssen vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa tarkastelemaan vastuullisuustavoitteiden edistämiseen, toimeenpanoon ja seurantaan liittyviä toimenpiteitä. Ohjausryhmään kuuluvat yhtiön toimitusjohtaja, talousjohtaja,

henkilöstöjohtaja ja vastuullisuusjohtaja, joka raportoi ohjausryhmälle vastuullisuustavoitteiden edistymisestä.

Yhtiössä on vuonna 2022 määritelty olennaisuusarviointityön pohjalta keskeisimmät strategiset vastuullisuustavoitteet. Niiden toteutumista tuemme vuosittaisilla toimintokohtaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä osana yhtiön vuosittaista strategiaprosessia. Olennaisuusarviointityöhön osallistui yhtiön johdon lisäksi 440 yhtiön työntekijää sähköisen kyselyn kautta ja 15 eri sidosryhmien edustajaa haastatteluiden kautta.

Olemme tunnistaneet seuraavat strategiset vastuullisuustavoitteet:

Edistämme ihmistemme hyvinvointia.
Innovoimme kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkaisuja.
Kehitämme toimintaamme luontoympäristöä huomioiden.
Olemme luotettava kumppani, jolle yhteisöllisyys on voimavara.

Vuonna 2023 käynnistimme kehitysprojektin, jolla vahvistamme valmiuksiamme vastata vuoden 2024 alussa voimaan astuneen EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimuksiin. Teimme vuoden 2023 aikana yhtiössä ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ja aloitimme kaksoisolennaisuusarviointityön, joka tullaan saattamaan loppuun Q1/2024 loppuun mennessä. Yhtiössä aloitti myös kestävyysraportointiin erikoistuva ESG Controller.

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistamme ja priorisoimme tärkeimmät taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät kestävän kehityksen aiheet, joilla on toiminnassamme suurin vaikutus ja strateginen arvo sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan sekä liiketoiminnan riskit ja mahdollisuudet luovat perustan Ponssen vuoden 2024 kestävyysraportoinnille ja strategisen vastuullisuuden kehittämiselle.

Sertifioidut johtamisjärjestelmät

Yhtiön johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Järjestelmien tavoitteena on vakioida konsernin toimintaa ja varmistaa yhtiön jatkuva kehitys. Kolmen vuoden välein tehtävä uudelleensertifiointi on toteutettu Ponssella vuonna 2022.

Vuonna 2023 Ponssen toimintaprosessien mukaisia sisäisiä auditointeja sekä toimittaja- ja jakeluverkoston auditointeja suoritettiin normaalin auditointiohjelman mukaisesti. Ponssekonsernin Chilen tytäryhtiölle, Ponsse Chile S.p.A:lle, myönnettiin laatujohtamisen ISO 9001- ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen ISO 45001 -sertifikaatit joulukuussa 2023.

Ponsse Oyj:ssä ja sen tytäryhtiöissä noudatetaan seuraavia johtamisjärjestelmiä:

— ISO 9001 -laatujohtamisstandardi: Ponsse Oyj, Ponsse Chile S.p.A., Ponsse Latin America Ltda, Ponsse Uruguay S.A

Uusien järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja järjestelmien osallistujien tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa osallistujat yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen perustuvat palkkiojärjestelmät.

Toimitusjohtajan järjestelmässä on viisi ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023, 2023–2024, 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Ansaintajaksoihin 2023 ja 2023–2024 liittyy sitouttamisjakso, joka alkaa palkkion maksamisesta ja päättyy 31.12.2025. Ehdollinen palkkio maksetaan toukokuun 2024, 2025 ja 2026 loppuun mennessä. Ehdollisena palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.12.2025, 31.12.2026 ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Ansaintajaksoilta 2023 ja 2023–2024 palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana eli ennen 31.12.2025. Vuonna 2023 alkaneilta ansaintajaksoilta maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 75 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (bruttopalkkio).

Avainhenkilöiden järjestelmässä on kolme kolmen kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Ehdollinen palkkio maksetaan vuosina 2023, 2024 ja 2025 sijoitusosakkeiden hankinnan ja palkkion vahvistamisen jälkeen niin pian kuin käytännössä mahdollista. Ehdollisena palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.12.2025, 31.12.2026 ja 31.12.2027. Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Ensimmäisen sitouttamisjaksoon liittyvien osakkeiden hankinta aloitettiin 28. huhtikuuta 2023 ja lopetettiin 12. heinäkuuta 2023. Hankittu määrä oli yhteensä 16 500 osaketta. Osakekannan markkina-arvo, MEUR 2021 2022 2023 1 182 708 632,8

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO

ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardi: Ponsse Oyj, Epec Oy
ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen standardi: Ponsse Oyj, Ponsse Chile S.p.A., Ponsse Uruguay S.A, Epec Oy
ISO 27001 -tietoturvallisuuden hallintajärjestelmien standardi: Epec Oy

Lisäksi Ponssen tietojärjestelmäratkaisuja kehittävän ja valmistavan suomalaisen tytäryhtiön, Epec Oy:n, tuotanto on TÜV SÜDin sertifioima toiminnallisen turvallisuuden sertifikaattien EN ISO 13849, IEC 61508 ja EN IEC 62061 mukaisesti. Toiminnallisen turvallisuuden mukaan sertifioiduilla turvakomponenteilla voidaan valmistaa standardien vaatimukset täyttäviä turvatoimintoja yhtiön kehittämiin ja valmistamiin turvatuotteisiin. Epec noudattaa myös IATF 16949 -standardin vaatimuksia.

Hyvä hallinto

Ponssella noudatetaan hyvää hallinnointitapaa suomalaisia listayhtiöitä koskevan lainsäädännön, Ponssen yhtiöjärjestyksen ja listayhtiöiden Corporate Governance 2020 -hallinnointikoodin mukaisesti avoimuutta ja läpinäkyvyyttä edistäen. Hallinnointiperiaatteiden tarkoitus on varmistaa liiketoimintamme eettisyys sekä ammatillinen korkeatasoisuus. Hallinnointikoodin mukaisesti olemme julkaisseet selvityksen

Ponssen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2023. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla sijoittajat-osiossa.

Ponssen ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous. Yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen, joka huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Ponssen hallituksessa ei ole erillisiä valiokuntia. Yhtiön hallitus on katsonut, ettei valiokuntien perustamiselle ole ollut tarvetta ottaen huomioon hallituksen jäsenmäärän ja tehokkaan toiminnan. Hallituksen nimittämä toimitusjohtaja vastaa Ponsse-konsernin operatiivisesta johtamisesta, ja häntä avustaa konsernin johtoryhmä.

Ponssen osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, ja noudatamme Helsingin pörssin ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja määräyksiä. Konsernitilinpäätös ja osavuosikatsaukset laaditaan kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Hyvän hallintotavan mukaisesti Ponssella suojellaan omistajien oikeuksia, noudatetaan huolellista ja oikea-aikaista talouden raportointia ja ohjataan organisaation johtoa. Tilintarkastus, sisäinen valvonta ja tarkastus, riskienhallinta, lakien ja määräysten noudattaminen ja johtamis- ja hallintokäytännöt on järjestetty asianmukaisesti ja merkittävimpiä liiketoimia ja eturistiriitatilanteita tarkastellaan riskiperusteisesti.

Taloudellisen kestävyyden näkökulmamme liittyy kannattavuuden, liiketoiminnan rahavirran ja kasvun tasapainoon varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä.

Ei-taloudelliset tunnusluvut ja tavoitteet

EDISTÄMME IHMISTEN HYVINVOINTIA

KPI Pidemmän aikavälin tavoite Tulos 2023 Tavoite ja toimenpiteet 2024 Työtapaturmataajuus (LTIF) ja turvallisuushavaintojen määrä, kpl • Nolla tapaturmaa • LTIF 10,7 (2022: 11,8) • Turvallisuushavaintoja 8 106 kpl (2022: 3982) • LTIF < 5, 8 500 turvallisuushavaintoa • Turvallisuuden jatkuvan parantamisen toimintamallin ja ennakoivan turvallisuustyön kehitys Työntekijäkokemus (eNPS) • Erinomainen työntekijäkokemus eNPS > 40 • eNPS 31 (2022: 22) (asteikolla -100–100) • Osallistavan eNPS-palauteprosessin kehitys, eNPS > 40 Johtamistyön laatu • Laadukas johtaminen > 3, asteikolla 1–4 • Johtamistyön laatu 3,20 (2022: 3,28) • Johtamistyön laatu > 3 (asteikolla 1–4) • Säännölliset ja ajankohtaiset esihenkilökoulutukset. Esihenkilöt varmistavat henkilöstönsä kehittymisen vuosittaisilla kehityskeskusteluilla Työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus • Vaihtuvuus < 5 % • Vaihtuvuus 8,1 % (2022: 11,3 %) • Vaihtuvuus < 5 %. • Vahvistamme sisäistä tehtäväkiertoa ja henkilöstön kehitysmahdollisuuksia vaihtelevilla työtehtävillä ja koulutuksella Ihmisoikeusvaikutusten hallinta ja %-osuus ponsselaisista, jotka ovat suorittaneet eettisten toimintaohjeiden koulutuksen • Vastuullinen ja eettinen liiketoiminta • Ihmisoikeusvaikutusten arviointi • Ihmisoikeussitoumus ja tiekartta ihmisoikeusvaikutusten arviointiin pohjautuen • Eettisen toimintaohjeen ja koulutuksen uudistaminen, 100 % ponsselaisista suorittaa koulutuksen

INNOVOIMME KESTÄVIÄ JA LUONTOA KUNNIOITTAVIA RATKAISUJA

KPI	Pidemmän aikavälin tavoite	Tulos 2023	Tavoite ja toimenpiteet 2024
Ympäristöälykkäät innovaatiot	• Puunkorjuun päästöjen merkittävä vähentäminen, energiankulutuksen alentaminen ja tuottavuuden kehitys, luonnon monimuotoisuuden ja metsien resilienssin vahvistaminen metsien käsittelyssä	• FORWARD'27-ohjelman käynnistyminen • Luomuhakkuu-hanke	• FORWARD'27-ohjelman mukainen tutkimustyö, jossa kehitetään vastuullisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja liikkuviin työkoneisiin • Fossiilivapaan teräksen materiaalikonsepti • Luomuhakkuu-hanke 2022– 2024
Puunkorjuun ympäristö vaikutusten minimointi	• Puunkorjuun vastuulliset teholähteet ja vähäiset ympäristövaikutukset	• Sähköisen konseptikoneen PONSSE EV1 -jatkokehitys • Harvennusvoimakkuutta ja korjuujälkeä mittaavan Lidar konseptin jatkokehitys	• Uusiin teholähteisiin perustuva tuotekehitys ja voimalinja ratkaisujen energiatehokkuus

KEHITÄMME TOIMINTAAMME LUONTOYMPÄRISTÖ HUOMIOIDEN

KPI	Pidemmän aikavälin tavoite	Tulos 2023	Tavoite ja toimenpiteet 2024
Oman toiminnan kasvihuone kaasupäästöt (Scope 1 & 2)	• Hiilineutraali tehdas (Scope 1 & 2) 2025	• 337 t CO2-eq. (2022: 259 t CO -eq.)	• Ilmasto-ohjelman mukaiset toimenpiteet, ml. maalaamon nestekaasun vaihto uusiutuvaan energianlähteeseen
	• Hiilineutraalius Pohjoismaissa ja konsernin hiilijalanjälki -55 % (Scope 1 & 2) 2035 (vertailu vuosi 2022)	• Pohjoismaat 2 070 t CO2 -eq. (2022: 1 931 t CO2-eq.) Koko Ponsse 4 499 t CO2-eq. (2022: 4 309,9 t CO2-eq.)	• Konsernin hiilijalanjälki -5 % • Konsernin ilmasto-ohjelman mukaiset toimenpiteet, ml. ajo neuvo- ja vuokratilapolitiikka
	• Hiilineutraalin (Scope 2) energian osuus 95 % vuonna 2030	• 91,5 % (2022: 89,3 %)	• Uusiutuvilla energianlähteillä ja ydinvoimalla tuotetun hiili neutraalin (Scope 2) energian osuuden kasvattaminen sähkön ja lämmön hankinnassa
Arvoketjun kasvihuone kaasupäästöt (Scope 3)	• Ilmastonmuutoksen hillintä toimitusketjussa	• Olennaisten päästökatego rioiden ja tiedonkeruu- ja rapor tointipolitiikkojen määrittely	• Ensimmäinen Scope 3 -laskenta
Kaatopaikkajätteen määrä ja kierrätysaste	• Kierrätysasteen nostaminen 70 %:iin ja seka- ja energiajät teen yhteismäärän vähentämi nen 40 % vuoteen 2030	• Kokonaisjätemäärä 4 277 tonnia (2022: 3 878), josta kierrätysaste 51,3 % (2022: 52,2 %)	• Valmius systemaattiseen jäteseurantaan • Konsernin jätesuunnitelma

OLEMME LUOTETTAVA KUMPPANI, JOLLE YHTEISÖLLISYYS ON VOIMAVARA

KPI	Pidemmän aikavälin tavoite	Tulos 2023	Tavoite ja toimenpiteet 2024
%-osuus toimittajista, jotka ovat sitoutuneet vastuullisten toimintatapojen periaatteisiin	• 100 % toimittajista sitoutunut vastuullisten toimintatapojen periaatteisiin	• 98,2 % (2022: 90 %) toimit tajista sitoutunut vastuullisten toimintatapojen periaatteisiin	• 100 % toimittajista sitoutunut vastuullisten toimintatapojen periaatteisiin
Suositteluindeksi (NPS)	• NPS > 60	• NPS 52 (2022: 54)	• NPS > 60 • 20 asiakasseminaaria tuote- ja palvelukehitystarpeiden kartoit tamiseksi

PÄÄSTÖT ILMAAN

Hiilijalanjälki, t CO 2-eq.		2023 Muutos-%	2022	2021
Scope 1	3 961,8		9 % 3 625,0 3 653,4
Scope 2 (markkinaperusteinen)	536,7	-15 %	628,8	711,3
Scope 2 (sijaintiperusteinen)	7 792,6	-	-	-
Hiilijalanjälki yhteensä (markkinaperusteinen)	4 498,5		6 % 4 253,8 4 364,7

Päästöintensiteetti, t CO₂-eq ./MEUR
Hiilijalanjälki suhteessa liikevaihtoon	5,5	-4 %	5,7	7,2

Biogeeniset päästöt, t CO₂-eq
Biogeeniset päästöt yhteensä	3 842,7		56 % 2 468,5 2 775,8

Muut päästöt ilmaan, t
Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC)	8,8	-11 %	9,9	15,3

JÄTTEET

Jätteiden määrä, t		2023 Muutos-%	2022
Ei-vaaralliset jätteet	3 240	6%	3 069
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	668	-6 %	711
Kierrätykseen	972	-2 %	993
Muut hyödynnystoimet	304	-2 %	311
Jätteenpolttoon	732	-8 %	794
Kaatopaikalle	475	153 %	188
Muu loppukäsittely	88	24 %	71
Vaaralliset jätteet	1 037	28 %	809
Kierrätykseen	571	79 %	318
Muut hyödynnystoimet	9	-	-
Energiaksi	233	-18 %	282
Kaatopaikalle	114	-39 %	188
Muu loppukäsittely	111	443 %	20
Kokonaisjätemäärä	4 277	10 %	3 878

ENERGIA

Energian kulutus, GWh		2023 Muutos-%	2022	2021
Fossiiliset polttoaineet	16,9	-2 %	17,3	16,2
Bensiini	2,3	-1 %	2,4	2,5
Diesel	10,8	-	10,9	9,5
Petroli	0,0003	-	-	-
Maakaasu	0,8	-21 %	1,0	1,0
Nestekaasu	1,0	3 %	1,0	1,0
Polttoöljy	2,0	-6 %	2,1	2,2
Uusiutuvat polttoaineet	1,5	-6 %	1,6	1,4
Etanoli	0,3	117 %	0,1	0,3
Puuhake	0,3	-24 %	0,4	-
Uusiutuva diesel (HVO)	0,9	-14 %	1,0	1,1
Uusiutuva polttoöljy	0,1	-2 %	0,1	0,1
Kokonaisenergia polttoaineista	18,5	-2 %	18,9	17,5
Ostettu sähkö	12,5	-2 %	12,7	12,1
Itse tuotettu sähkö	0,2	3 %	0,2	0,2
Myyty sähkö	-0,02	17 %	-0,02	-0,02
Ostettu kaukolämpö	8,4	16 %	7,2	8,3
Sähkö ja lämpö yhteensä	21,1	5 %	20,1	20,6
Kokonaisenergian - kulutus	39,6	1 %	39,0	39,0

Energiaintensiteetti, MWh/MEUR
Kokonaisenergian - kulutus suhteessa liikevaihtoon	48,2	-7 %	51,6	62,8

VESI
Vedenotto, 1 000 m 3		2023 Muutos-%	2022	2021
Kokonaisvedenotto	31,1	5 %	29,7	31,8
Pohjavesi	2,3	-8 %	2,5	1,2
Kolmas osapuoli (kunnallinen)	28,9	6 %	27,2	30,6
Kokonaisvedenotto vesistressialueilta	1,2	15 %	1,1	0

Ympäristö

Innovoimme Ponssella kestäviä ja luontoa kunnioittavia ratkai suja ja kehitämme toimintaamme luontoympäristö huomioiden . Tuote- ja palveluratkaisumme mahdollistavat kestävän metsä talouden toteutumisen . Otamme vastuun koneen elinkaaresta ja pidennämme sitä erinomaisilla huoltopalveluilla . Kehitämme ratkaisuja, jotka edistävät kiertotaloutta ja pienentävät koneen ympäristövaikutuksia . Tunnemme toimintamme ympäristövai kutukset ja toimimme systemaattisesti niiden parantamiseksi . Pyrimme sekä tuotteissamme että toiminnassamme hiilineut raaliuteen ja materiaalitehokkuuteen . Hiilineutraaliustavoite tarkoittaa Ponssella sitä, että pyrimme omalla toiminnallamme ja tuotekehityksellämme kohti tuotteidemme ja toimintamme nollapäästöisyyttä . Tarkastelemme kompensoinnin tarvetta ja roolia ilmasto-ohjelmamme edetessä .

Ponssen Suomen toiminnoissa noudatetaan ympäristöjohta misen ISO 14001 -standardia .

Olemme määritelleet päästövähennystavoitteemme, jotka koskevat Scope 1 ja 2 -päästöjämme (oma toiminta ja ostettu energia) . Tavoitteenamme on pienentää konsernin hiilijalanjälkeä 55 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 2022 pääs tötasoon verrattuna, olla hiilineutraali tehdas vuonna 2025 ja saavuttaa hiilineutraalius Pohjoismaissa vuonna 2035 .

Olemme käyttäneet päästölaskentamme perusvuotena vuotta 2019, jolloin yhtiössä aloitettiin konsernilaajuinen pääs tölaskenta . Olemme laskeneet perusvuoden päästöt uudelleen vuonna 2022 Venäjän tytäryhtiön myynnin sekä Tšekin ja Chilen tytäryhtiöiden perustamisen vuoksi .

Vuonna 2023 Ponsse-konsernin tehtaiden hiilijalanjälki kasvoi edellisvuodesta 30 prosenttia 337 t CO 2-eq:iin . Kasvun aiheutti Epec Oy:n vanhoissa tuotantotiloissa tapahtuneet kylmäainevuodot, joissa jo pienet määrät aiheuttavat suuren vaikutuksen korkeiden päästökertoimien vuoksi . Tavoitteemme osalta merkittävin osa päästöistä syntyy nestekaasun käytöstä Vieremällä pintakäsittelyn polttoaineena ja tarkoituksenamme on vaihtaa nestekaasu uusiutuvaksi tulevan vuoden aikana .

Vuonna 2023 Pohjoismaiden hiilijalanjälkemme kasvoi seit semän prosenttia 2 070 t CO 2-eq:iin . Nousu aiheutui Suomen toiminnoissa ajoneuvojen käytön kasvusta ja Suomessa myytä vien polttoaineseosten bio-osuuden merkittävästä laskusta edel lisvuoteen verrattuna . Hankimme vuoden aikana Pohjoismaiden toiminnoissa, pääasiassa Ruotsissa, yhteensä 14 uutta hybridija sähköajoneuvoa. Suomessa vaihdoimme loppuvuodesta 2023 takuuvarmennetun uusiutuvan kaukolämmön käyttöön kuudessa eri toimipisteessämme . Muutoksen vaikutus tulee täysin näky mään vasta ensi vuoden päästölaskennassa .

Vuonna 2023 Ponsse-konsernin hiilijalanjälki kasvoi kuusi prosenttia 4 499 t CO 2-eq:iin . Syynä kasvuun edellisvuoteen verrattuna oli ajoneuvojen käytön lisääntyminen yhdessä

polttoaineseosten bio-osuuksien merkittävän pienentymisen kanssa . Esimerkiksi Suomessa käytetyn dieselin bio-osuus pieneni jopa kymmenellä prosenttiyksiköllä . Tavoitteenamme on sopia vuoden 2024 aikana konsernin ajoneuvopolitiikasta, jotta saisimme käännettyä ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat päästöt laskuun .

Vuonna 2023 hiilineutraalin energian osuus käyttämästäm me sähköstä ja lämmöstä nousi 91,5 prosenttiin kasvaen 2,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta . Tähän vaikutti pääasiassa uusiutuvan lämmön käytön kasvu . Vaihdoimme vuoden aikana kuudella Suomen toimipisteellämme takuuvarmennetun uu siutuvan kaukolämmön käyttöön . Muutoksen kokonaisvaikutus tulee näkymään vasta ensi vuoden puolella, sillä osa muutoksis ta toteutui loppuvuodesta .

Asetimme vuoden 2023 aikana ensimmäistä kertaa tavoitteet toiminnassamme syntyville jätteille . Tavoitteenamme on kierrätysasteen nostaminen 70 prosenttiin vuonna 2030 sekä seka- ja energiajätteen yhteismäärän vähentäminen 40 prosenttia vuonna 2030 .

Vedenkäyttö

Ottamamme veden määrä kasvoi viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna . Suurin osa käyttämästämme vedestä otetaan kunnallisvesiverkostosta, minkä lisäksi pohjavettä nostetaan kaivoista Uruguayssä ja Chilessä . Ottamastamme vedestä neljä prosenttia oli peräisin vesistressialueilta ja oli kokonaan pohjavettä . Chilen tytäryhtiömme sijaitsee korkean riskin vesistressialueella .

Käytämme vettä toiminnassamme pääasiassa metsäko neiden pesuun ja sanitaatiotarkoituksiin . Vieremän tehtaalla kulutettiin lähes puolet kokonaisvesimäärästä, yhteensä 13 086 m3, luvun pienentyessä edellisvuoteen verrattuna 18 prosenttia . Pesemme koeajetut koneet ennen niiden toimitusta asiakkaalle, mikä estää muun muassa vieraslajien leviämisen vientikoneiden mukana . Tuotannossa käytämme vettä pintakäsi teltävien komponenttien pesuun . Pintakäsittelyssä minimoimme vedenkulutusta kierrättämällä pesuvettä useita kertoja, mutta emme mittaa kierrätetyn veden määrää . Vettä ei sitoudu tuot teisiimme vaan käyttämämme vesi jatkaa kunnallisen jätevesi verkoston kautta kolmannelle osapuolelle jätevedenkäsittelyyn .

Olemme käyttäneet vesistressialueiden selvittämiseen WWF:n Water Risk Filter -työkalua . Toimipiste on vesistressi alueella, jos sen riskiarvosana on ≥3 . Emme mittaa toiminnois samme jäteveden määrää .

Arvoketjun päästölaskenta

Tähän mennessä olemme laskeneet vain oman toimintamme ja ostetun energian päästöjä (Scope 1 & 2) . Olemme parhaillaan keräämässä tietoa vuodelta 2023 ensimmäistä arvoketjun

päästölaskentaa (Scope 3) varten. Olemme tunnistaneet toiminnallemme olennaisimmat päästökategoriat ja määritelleet niille tiedonkeruu- ja raportointipolitiikat. Ensimmäisessä laskennassa otetaan konsernitasolla huomioon kaikki yhtiölle merkitykselliset kategoriat tytäryhtiöt mukaan lukien. Laskennan tulokset valmistuvat vuoden 2024 puoliväliin mennessä.

Vaikka ensimmäinen Scope 3 -laskenta on vasta meneillään, olemme jo ryhtyneet toimiin vähentääkseen arvoketjumme päästöjä tulevaisuudessa. Allekirjoitimme vuonna 2023 teräsyhtiö SSAB:n kanssa yhteistyösopimuksen fossiilivapaan teräksen toimitusten asteittaisesta aloittamisesta vuodesta 2026 alkaen. Tämä vähentäisi ostettujen raaka-aineiden ja tuotteiden päästöjä. Vuonna 2022 lanseerasimme sähköalustaisen PONSSE EV1 -kuormatraktorikonseptin, jonka uusi teknologia on tärkeä askel tiellämme kohti päästötöntä korjuuta.

Sosiaalinen vastuu ja henkilöstö

Sosiaalinen vastuu on Ponssella vastuunottoa yritystoimintamme vaikutuksesta ihmisiin ja jatkuvaa pyrkimystä vaikuttaa ihmisiimme ja yhteisöömme positiivisesti. Ponssen vahva arvopohja ohjaa meitä ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen sekä haluun kehittää toimintaamme osana yhteisöä. Haluamme tarjota terveellisen ja turvallisen työympäristön sekä toimia tasa-arvoisena ja luotettavana työnantajana.

Ponsse on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö, jossa on turvallista työskennellä. Arvostamme toisiamme ja pidämme huolta toisistamme, asiakkaistamme ja verkostostamme. Koneemme ovat käyttäjilleen turvallisia ja ergonomisia.

Ponsselainen kulttuuri

Ponssella on ainutlaatuinen yrityskulttuuri. Ponsselaiset ovat olleet yhtiön kantava ja tärkein voimavara kautta aikojen, ja kulttuurimme on vahvuutemme.

Ponsse on kasvanut perustamisvuodestaan 1970 yhdeksi maailman johtavaksi tavaralajimenetelmän metsäkoneyhtiöksi. Tänä päivänä ponsselaisia on jo 2110 eri puolilla maailmaa ja kymmenessä vuodessa yhtiön henkilöstömäärä on kasvanut 185 prosentilla.

Voimakkaan kasvun, kansainvälistymisen ja teknologian kehityksen keskellä on hyvä aika ajoin tarkastella myös yrityskulttuuria. Haluamme vaalia ainutlaatuista kulttuuriamme, mutta myös kehittyä ajassa ja varmistaa strategiamme ja liiketoimintatavoitteidemme toteutuminen kulttuurin tuella. Ponssella toteutettiin vuonna 2023 kulttuurin nykytilan ja kehityskohteiden arviointi. Työhön osallistui 450 ponsselaista ja jokainen ponsselainen pääsi antamaan kulttuuristamme palautetta Pulssi-henkilöstökyselyssä.

Kulttuurityömme ensimmäisiä kehitysaskeleita oli arvojen tarkastelu. Uudistimme yhtiön arvoja vanhaa kunnioittaen ja

tulevaisuuteen katsoen. Arvot ohjaavat jokapäiväistä työtämme ja käyttäytymistämme. Toimimalla arvojemme mukaisesti jokainen ponsselainen vaikuttaa siihen, kuinka asiakkaamme meidät kokevat. Arjessa arvojen mukaisesta toiminnasta syntyy Ponsse-henki, jossa on tiivistetysti kysymys yhdessä tekemisestä. Ponssen uudistuneet arvot ovat 1. Välitämme aidosti 2. Teemme asiakkaalle 3. Olemme sanamme mittaisia 4. Uudistumme innolla.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

Tasavertainen ja syrjimätön yrityskulttuuri edistää henkilöstön hyvinvointia ja työntekijäkokemusta, vähentää vaihtuvuutta ja auttaa osaavan työvoiman rekrytoinnissa. Haluamme vahvistaa työyhteisömme moninaisuutta ja siksi yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden toteutumiseen kiinnitetään kasvavaa huomiota.

Ponssen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma käsitellään yhtiön henkilöstöryhmässä vuosittain. Suunnitelman tavoitteena on, että kaikki ponsselaiset tulisivat kohdelluksi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Edistäessämme ponsselaisten hyvinvointia haluamme ottaa huomioon niin fyysisen, henkisen kuin sosiaalisen hyvinvoinnin. Jaamme ajatuksen koko konsernissa ja pyrimme viemään Suomen organisaatiossa toimiviksi todettuja käytänteitä myös muihin Ponsse-yhtiöihin maailmalla.

Työntekijäkokemuksen ja työhyvinvoinnin mittaaminen

Motivoituneella ja hyvinvoivalla henkilöstöllä on merkittävä vaikutus työn tuloksiin ja asiakaskokemukseen. Seuraamme ponsselaisten työntekijäkokemusta ja hyvinvointia kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kehityskeskusteluilla, työntekijäkokemusta kuvaavalla eNPS-indeksillä ja työvireyskyselyllä sekä johtamistyön laatua mittaavalla kyselyllä. Lisäksi 2–3 vuoden välein järjestetään laajat henkilöstökyselyt.

Vuonna 2023 konsernin eNPS-kokonaistulos oli 31 (22). Vuonna 2023 Ponssella toteutettiin laaja henkilöstökysely, jonka kokonaistulos 4,09 (asteikolla 1–5) perustui 1 365 ponsselaisen vastauksiin. Vuonna 2023 johtamistyön laatua mittaavaan vuosittaiseen kyselyyn osallistui 1 069 (1 244) ponsselaista. Konsernin keskiarvoksi muodostui asteikolla 1–4 arvioituna 3,20 (3,28), mikä oli tavoitteemme >3 mukainen. Työntekijöiden vapaaehtoinen vaihtuvuus pienentyi 8,1 prosenttiin (11,3).

Osaavan työvoiman varmistaminen

Varmistamme henkilöstön osaamisen ja ammattitaidon säännöllisillä koulutuksilla ja työnkiertomahdollisuuksilla. Koulutustarpeita kartoitetaan strategiaan, tavoitteisiin ja teknologiakehitykseen liittyen minkä lisäksi henkilöstöltä kartoitetaan koulutustarpeita kahdesti vuodessa käytävissä kehityskeskusteluissa. Tuemme myös henkilöstön omaehtoista, esimerkiksi tutkintoon tähtäävää kouluttautumista. Vuonna 2023 teimme osaamisen kehittymiseen liittyviä laajempia suunnitelmia muun muassa sähköistymisen, automaation ja vastuullisuuden näkökulmista.

Henkilöstömme osaamisen ja rekrytoinnin tueksi teemme oppilaitosyhteistyötä sekä yliopisto-, ammattikorkeakoulu- että ammatillisessa koulutuksessa. Seuraamme lisäksi työnhakijoiden hakijakokemusta Suomessa rekrytointien yhteydessä tehtävässä NPS-palautekyselyssä.

Työnantajamielikuvaamme tuki yhtiölle vuonna 2023 toistamiseen myönnetty mainepalkinto Luottamus&Maine -tutkimuksessa, jossa yksityissijoittajat arvioivat Ponssen vastuullisuudessaan Suomen hyvämaineisimmaksi yhtiöksi.

Rehellinen toiminta ja yhteistyö

Toimintamme rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys on meille keskeisen tärkeää. Hyvä hallintotapa ja eettiset periaatteemme antavat reunaehdot ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun, kestävään liiketoimintaan ja hyvään yhteistyöhön kumppaneidemme kanssa.

Luottamus eri sidosryhmiemme kanssa perustuu avoimeen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön. Tärkeimmät sidosryhmämme ovat asiakkaamme ja ponsselaiset koko Ponsse-verkostossa. Haluamme tuntea asiakkaamme henkilökohtaisesti ja huomioida toiminnassamme myös heidän perheensä ja sidosryhmänsä. Ponsse-verkostolla tarkoitamme sekä omia yhtiöitämme että jälleenmyyjiämme, joita pyrimme aina kohtelemaan yhdenvertaisesti omien yhtiöidemme kanssa.

Seuraamme asiakastyytyväisyyttä kaikessa myynti- ja palvelutoiminnassamme. Vuoden 2023 lopussa koko Ponsseverkoston asiakassuosittelun NPS oli tasolla erinomainen 52 (54) perustuen 944 (1097) vastaukseen. Ponssen tytäryhtiöiden NPS nousi tasolle 48 (43) ja jälleenmyyjiemme NPS oli edelleen erinomainen 59 (76). NPS-suosittelumittauksen vaihteluväli on -100 ja +100 ja seuranta on jatkuva prosessi sekä tuotteiden, huollon että varaosien osalta. NPS-tavoitteemme on 60.

Tunnemme liikekumppanimme

Olemme sitoutuneet harjoittamaan liiketoimintaa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Edellytämme, että myös Ponssen ulkopuoliset tahot noudattavat eettisen toimintaohjeemme periaatteita asiankuuluvin osin toimiessaan Ponssen kanssa tai Ponssen puolesta. Ponssen ulkopuolisia tahoja ovat esimerkiksi Ponssen liikekumppanit, toimittajat ja asiakkaat sekä PONSSE-palveluverkosto. Edellytämme toimittajiltamme Supplier Code of Conduct -periaatteisiin sitoutumista. 98,2 (90) prosenttia suorista toimittajistamme on hyväksynyt eettiset

HENKILÖSTÖN AVAINLUVUT

	2023	2022	2021	Muutos-% ed. vuo desta
Konsernin henkilöstö keskimäärin	2 106	2 016	1 825	4 %
Konsernin henkilöstö viimeinen päivä	2 110	1 988	1 933	6 %
Henkilöstö Suomessa, %	56 %	58 %	61 %	-3 %
Henkilöstö ulkomailla, %	44 %	42 %	39 %	5 %
Vakituiset, %	98 %	97 %	97 %	1 %
Määräaikaiset, %	2 %	3 %	3 %	-33 %
Kokoaikaiset, %	98 %	97 %	98 %	1 %
Osa-aikaiset, %	2 %	3 %	2 %	-33 %
Työsuhteen kesto keskimäärin, v.	7,8	8,0	7,3	-3 %
Vapaaehtoinen vaihtuvuus, %	8,1 %	11,3 %	7,2 %	-28 %
Henkilöstön keski-ikä	39	39	38	0 %
Henkilöstön ikäjakauma
alle 30 v	22 %	22 %	24 %	0 %
30–49 v	59 %	59 %	56 %	0 %
yli 50 v	19 %	19 %	20 %	0 %
Sukupuolijakauma, %
naisia	11 %	12 %	11 %	-8 %
miehiä	89 %	88 %	89 %	1 %
Sukupuolijakauma esihenkilöistä, %
naisia	17 %	14 %	12 %	21 %
miehiä	83 %	86 %	88 %	-3 %
Sukupuolijakauma johtoryhmässä, %
naisia	22 %	13 %	13 %	69 %
miehiä	78 %	87 %	87 %	-10 %
Sukupuolijakauma hallituksessa, %
naisia	29 %	13 %	14 %	123 %
miehiä	71 %	88 %	86 %	-19 %
Palkat, MEUR	115,3	107,9	87,7	7 %
Palkkiojärjestelmien piirissä	100 %	100 %	100 %

toimintaohjeemme joko allekirjoittamalla Ponssen Supplier Code of Conduct -sopimuksen (82 %) tai sitoutumalla yhtiön omaan vastaavaan toimintaohjeeseen (17 %). Lisäksi vastuullisiin toimintatapoihin ohjataan hankintapolitiikassa ja -ohjeissa.

Toimittajasuhteita johdetaan suunnitelmallisella yhteydenpidolla, jolla pyrimme pitkäjänteisesti kehittämään toimittajan suorituskykyä ja siten mahdollistamaan kilpailukyvyn jatkuvan kehittymisen koko toimitusketjussa. Toimittajalaatua arvioidaan teknologisen tai valmistusteknisen kyvykkyyden lisäksi kustannustehokkuuden, laatukriteereiden, auditointitulosten ja toimitusvarmuuden mittareilla. Uusia toimittajia arvioidaan myös ESG-kriteereillä. Ponssella on käytössä palvelu, jolla varmistamme liikekumppaneidemme taustoja riskiperusteisesti osana liiketoimintaprosessejamme.

Vuonna 2023 Ponssella laadittiin hankintapolitiikka, joka huomioi myös vastuullisuustavoitteemme. Lisäksi yhtiössä automatisoitiin toimittajien taustatietotarkistuksia ja kehitettiin uusien toimittajien riskiarviointia. Arvioinneissa tarkastellaan toimittajien taloudellista tilannetta, taustoja ja omistussuhteita, tulevaisuudennäkymiä riskimittareita hyödyntäen ja yleisesti yrityksen vastuullisuutta ja hyvämaineisuutta.

Turvallisuus

Ponssella turvallisuustyöhön kytkeytyy kiinteästi myös työn sujuvuuden ja laadun kehittäminen. Henkilöstömme ja sidosryhmiemme odotusten mukaisesti olemme sitoutuneet työterveyden ja -turvallisuuden parantamiseen ja toimimme turvallisen työympäristön varmistavien lakien ja konserniohjeistuksen mukaisesti kaikilla toiminta-alueillamme.

Arvioimme aktiivisesti henkilöstön työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä riskejä ja teemme tarvittavat korjaavat toimenpiteet riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Yhtenä riskinä olemme myös tunnistaneet nuoret työntekijät ja harjoittelijat. Ponsse on mukana erilaisissa koulutusyhteistyömalleissa ja nuorten työelämään tutustumiskohteena. Tämän vuoksi Ponssella toimii myös alle 18-vuotiaita harjoittelijoita, joiden terveyden ja kehityksen suojaamiseen kiinnitämme erityistä huomioita.

Vuonna 2023 kehitimme yhtiön turvallisuusstrategiaamme, yhdenmukaistimme yhteistyötä konsernin tytäryhtiöiden välillä ja jaoimme parhaita turvallisuuskäytäntöjä sidosryhmiemme kanssa. Lisäksi vahvistimme yhtiön työterveys- ja -turvallisuusorganisaatiota rekrytoinneilla ja toimenkuvien tarkennuksilla. Konsernin kaikissa yhtiöissä toimii työterveyden- ja -turvallisuuden vastuuhenkilö, mikä tukee turvallisuuden johtamista,

rakentaa systemaattista työturvallisuuskulttuuria ja tehostaa yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamista. Tavoitteenamme on, että turvallisuudesta tulee merkittävä osa vahvaa Ponssekulttuuria, josta yhtiö on tunnettu.

Vuonna 2023 panostimme erityisesti Suomen tuotannon turvallisuuskoulutuksiin, mikä näkyi selvästi tapaturmataajuuden laskuna.

Ponssella mitataan työturvallisuutta LTIF-tapaturmataajuudella (lost time injury frequency), joka kuvaa poissaoloihin johtaneiden tapaturmien määrää suhteutettuna miljoonaan työtuntiin. Vuoden 2023 konsernin LTIF-tapaturmataajuus oli 10,7 (2022: 11,8).

Osallistamme työntekijöitämme turvallisuustyöhön eri tavoin. Asetimme vuodelle 2023 ensimmäistä kertaa tavoitteen turvallisuushavaintojen määrälle. Tavoitteenamme oli, että jokainen ponsselainen tekee vuoden aikana viisi turvallisuushavaintoa. Edellisvuoteen verrattuna turvallisuushavaintomäärissä oli 103 prosentin kasvu, mikä tarkoitti 8 106 havaintoa (2022: 3 982).

Hallinto

Eettinen toimintaohje ja ilmoituskanava

Yhtenäiset vastuullisuuskäytännöt varmistetaan yhtiön eettisen toimintaohjeen (Code of Conduct) ja arvojen tuella. Edellytämme, että ponsselaiset ja yhteistyökumppanimme noudattavat eettisen toimintaohjeemme periaatteita ja kunnioittavat arvojamme aina toimiessaan yhdessä Ponssen kanssa tai Ponssea edustaen.

Eettisen toimintaohjeen koulutus on osa uusien työntekijöidemme perehdytysohjelmaa ja esihenkilöt seuraavat koulutuksen suorittamista vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Eettisiä toimintatapojamme tukee myös vuodesta 2020 käytössä ollut eettinen ilmoituskanava (whistleblowing), joka antaa mahdollisuuden ilmoittaa Ponsseen ja Ponssen toimintaan liittyvistä väärinkäytösepäilyistä. Ilmoituskanava on avoin sekä Ponssen työntekijöille että ulkoisille sidosryhmille. Kun toimintaohje laadittiin vuonna 2020, koulutuksen kävi läpi 92,4 prosenttia ponsselaisista.

Yhtiön hallituksen vuonna 2020 hyväksymän eettisen toimintaohjeen ja siihen liittyvän koulutuksen uudistamista siirrettiin vuodesta 2023 vuoteen 2024, sillä uudistamisessa tullaan huomioimaan 2023 lopussa tehty ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Perehdytysohjelmamme mukaisesti jokainen uusi ponsselainen suorittaa eettisen toimintaohjeen koulutuksen. Eettinen toimintaohje on luettavissa internetsivuiltamme.

Seuraamme toimintatapoihimme liittyviä epäkohtia ulkopuolisen palveluntarjoajan ylläpitämään eettiseen ilmoituskanavaamme (whistleblowing) tulevien ilmoitusten avulla. Ponssen hallituksen nimeämä whistleblowing-ryhmä käsittelee ilmoitukset ja ohjaa tarvittaessa johtoryhmä- tai hallituskäsittelyyn. Whistleblowing-ryhmään kuuluvat yhtiön sisäinen tarkastaja sekä talous- ja henkilöstöjohtajat. Ryhmän tehtävänä on valvoa, että ilmoitusten käsittely ja seuraamukset ovat samankaltaisissa tapauksissa yhdenmukaisia ja korjaavat toimenpiteet toteutuvat.

Vuonna 2023 ilmoituskanavaan kirjattiin 15 yhteydenottoa. Anonyymisti ilmoitetut yhteydenotot jakautuivat seuraaviin aiheisiin: 3 syrjintä ja häirintä (2022: 1), 1 väärinkäytös (1), 2 korruptio (2), 4 HR-toimintatavat ja -ohjeet (2) ja 1 yksityisyyden ja henkilötietojen suoja, verkko-, tietojärjestelmien turvallisuus (1), 1 vaatimustenmukaisuus (0), 1 ympäristö (0), 2 eturistiriita (0), 0 muu asia (6), 0 ei relevantti (1).

Ilmoitettu väärinkäytös johti viranomaisilmoitukseen ja on parhaillaan poliisitutkinnassa. Tapauksen rahallinen arvo on pieni. Muut tutkitut tapaukset käsiteltiin sisäisesti. Vuonna 2023 aloitimme ilmoitusten riskiluokittelun prosessin alkuvaiheessa. Saaduista ilmoituksista kaksi luokiteltiin riskiltään korkeaksi, kaksi keskitasoisiksi ja loput riskitasoltaan mataliksi.

Whistleblowing-kanavaan ilmoitettujen tapausten lisäksi yhtiön tietoon tuli 2023 tilintarkastuksen yhteydessä avoimia oikeustapauksia Ponssen Brasilian tytäryhtiössä, Ponsse Latin America Inc:ssä. Tapaukset liittyvät paikallisten työntekijöiden työsuhteisiin ja niiden rahallinen arvo on arvioitu pieneksi.

Ihmisoikeudet

Olemme Ponssella sitoutuneet varmistamaan ihmisoikeuksien kunnioittamisen koko konsernissa ja kaikissa toiminnoissa. Ihmisoikeusvastuutyömme pohjautuu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja lainsäädännön noudattamiseen sekä OECD:n ohjeistuksiin yleiskansallisille yrityksille. YK:n ohjaavien periaatteiden mukaisesti olemme sitoutuneet kunnioittamaan ja tukemaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia toimintapaikasta riippumatta, mukaan lukien työelämän oikeudet.

Olemme sitoutuneet kaikkia ihmisoikeuksia läpileikkaaviin tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteisiin kaikissa tilanteissa. Tämä tarkoittaa ihmisten yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan kuten sukupuolesta, etnisestä taustasta, alkuperäiskansa- tai vähemmistöstatuksesta, kielestä, uskonnosta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

Ponssella ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitetta (Human Rights Due Diligence, HRDD) koskeva prosessi selvitettiin ja kuvattiin ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla vuoden 2023 lopulla. Pohjatyönä arvioitiin Ponssen toiminnan ihmisoikeusvaikutuksia ja -riskejä sekä täsmennettiin arvoketjun keskeisimpiä ihmisoikeusteemoja ja -normeja (Human Rights Impact

Assessment, HRIA). Vaikutusarvioinnin tuloksena täsmensimme Ponssen ihmisoikeusvastuun sisäisiä prosesseja, seurantaa ja viestintää sekä arvioimme kehityskohteita huomioiden yrityksen ihmisoikeusvastuun neljä keskeistä ihmisryhmää: 1) oma työyhteisö 2) asiakkaat ja loppukäyttäjät 3) hankintaketjujen työntekijät sekä 4) lähialueiden ja -yhteisöjen ihmiset.

Jatkamme ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä toimintamme ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien seuraamiseksi ja negatiivisten vaikutusten estämiseksi ja mahdollisesti syntyviin ihmisoikeuksien heikennyksiin puuttumiseksi.

Korruptio ja kilpailu

Olemme sitoutuneet torjumaan korruptiota kaikissa sen muodoissa, kiristäminen ja lahjonta mukaan luettuina. Emme maksa lahjuksia tai muita laittomia maksuja emmekä valtuuta tällaisia maksuja saavuttaaksemme tai ylläpitääksemme liiketoimintaa. Yhtiö ei tarjoa eikä vastaanota palveluksia, lahjoja tai etuja, joiden voitaisiin olettaa vaikuttavan epäasianmukaisesti päätöksentekoon tai luoda sellaisen vaikutelman. Yhtiössä on sisäinen Lahjat ja vieraanvaraisuus -ohjeistus.

Emme hyväksy tai edistä rahanpesua ja noudatamme rahanpesun ehkäisemistä koskevaa lainsäädäntöä kaikkialla maailmassa. Harjoitamme liiketoimintaa vain hyvämaineisten osapuolten kanssa, jotka harjoittavat laillista liiketoimintaa ja joiden varat ovat peräisin laillisista lähteistä. Tarjous- ja neuvotteluprosessin aikana pyrimme taustatarkistuksilla varmistamaan, ettei toimittaja tai sen johto ja omistajat riko lakeja ja määräyksiä eivätkä ole kauppapakotteiden kohteena.

Edistämme reilua ja rehellistä kilpailua. Noudatamme sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä markkina-alueeseen katsomatta ja pidättäydymme osallistumasta laittomiin toimiin tai toteuttamasta sellaisia. Omaisuuttamme ei saa käyttää laittomiin tai sopimattomiin tarkoituksiin. GDPR-tietosuoja-asetuksen mukaisesti kunnioitamme ja suojaamme henkilötietoja, ja niitä käsittelevien työntekijöiden odotetaan noudattavan erityistä varovaisuutta tietojen käsittelyssä.

Ponssella arvioidaan korruptioriskejä osana jatkuvaa riskienhallintaprosessia. Keskeisimmät riskit koostetaan strategiakierroksen yhteydessä hallituksen ja johdon arvioitavaksi. Kehitämme konsernin korruptioriskien arviointi- ja hallintaprosessia vuoden 2024 aikana. Ponssella on käytössä myös asiakkaiden, toimittajien ja tarvittaessa myös muiden sidosryhmien tunnistamiseen ja tuntemiseen (know your customer) liittyvä tarkastustyökalu rahanpesun ja terrorismin estämiseksi.

Vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka ohjaa riskienhal lintaa osana yhtiön johtamisjärjestelmää . Ponssen johto seuraa aktiivisesti liiketoimintaympäristön kehitystä, ja vuosittaisessa riskikartoituksessa arvioidaan myös liiketoimintaamme vaikuttavat vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet . Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys .

Toteutimme vuoden 2023 lopulla sisäisen ilmastoriskiarvi oinnin, jonka tulosten pohjalta jatkamme arviointityön kehitystä osana ilmasto-ohjelmaamme . Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien arviointiin osallistui yli 40 ponsselaista eri toiminnoista ja tytäryhtiöistä . Ilmastoriskien arviointi toteutettiin TCFDraportointikehystä (Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) soveltaen .

Merkittävimmät mahdollisuudet liittyivät arvioinnissamme uusiin teknologiaratkaisuihin ja palveluihin, jotka mahdollistavat vähäpäästöisen puunkorjuun . Keskeisimmiksi riskeiksi nousivat fysikaaliset riskit liittyen sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen ja maapallon keskilämpötilan nousemisen aiheuttamiin vaikutuksiin toimintaamme ja arvoketjuumme . Riski sään ääri-ilmiöistä konkretisoitui Vieremällä 2023 kesäkuussa, jolloin poikkeuksellisen voimakkaat rankkasateet tukkivat tehdasalueen sadevesikaivoja ja aiheuttivat tiloissamme vesivahinkoja . Tapauksen seuraukse na alueen sadevesiviemäröintiin tehtiin muutostöitä ja arvioitiin kriisiviestintävalmiutta .

Toteutimme vuoden 2023 lopulla ihmisoikeuksien huolelli suusvelvoitteen (Human Rights Due Diligence, HRDD) mukaisen prosessin ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla . Nyt tehdyn Ponssen ensimmäisen ihmisoikeuksien vaikutus- ja riski arvioinnin pohjalta asiantuntijat suosittelivat erityisen huomion kiinnittämistä priorisoitaviksi merkittyihin teemoihin, jotka on listattu oheisessa taulukossa .

Siirtymäriskit	Vaikutukset	Hallintakeinot	Mahdollisuudet
Sääntely	• Sääntelyn ja verotuksen vaikutus kilpailukykyyn ja taloudelliseen suoriutumiseen • Raportoinnin ja lainsäädännön seurannan lisäkustannukset • Raaka-aineiden ja kuljetuskustannus - ten nousu . Esim . ilmaisista päästö - oikeuksista luopumisen vaikutukset terästeollisuuteen, energia-alalle ja meri- ja tieliikenteeseen • Sääntely ilmastonmuutoksen ja luonto - kadon hillitsemiseksi voi vaikuttaa myös talousmetsien käsittelyyn	• Lainsäädännön seuranta ja raportointivalmiudet kuten järjestelmien ja osaamisen kehitys ja resurssointi • Päästövähennystavoitteet, pyrkimys hiilineutraaliuteen ja materiaali - tehokkuuteen • Systemaattinen ympäristöohjelman kehitys • Resurssitehokkuus, pitkäaikaiset hankintasopimukset ja vaihtoehtoiset hankintakanavat • PONSSE-metsäkoneiden soveltuvuus eri metsänkäsittelymenetelmiin
Maine ja markkinat	• Negatiivinen muutos sidosryhmien asenteissa ja suhtautumisessa metsien käyttöön • Negatiiviset vaikutukset maineeseen, mikäli emme pysty vastaamaan sidosryhmien odotuksiin vastuullisesta liiketoiminnasta	• Vastuullisuus osana liiketoiminta - strategiaa • Tuotekehitys, joka mahdollistaa jatkuvasti ympäristöystävällisemmän puunkorjuun • Avoin ja läpinäkyvä sidosryhmäviestintä ja aktiivinen vuorovaikutus • Toiminnan joustavuus ja muutos - herkkyys antaa valmiuden sopeutua toimintaympäristön muutoksiin • Laaja markkina-alue tasoittaa suhdannevaihteluriskejä • Luottamukselliset sidosryhmäsuhteet ja edistyksellinen tuote- ja palvelutarjon - ta mahdollistaa kasvun ja kehityksen
Tuote- ja teknologia - ratkaisut	• Toimintamallien ja osaamistarpeiden muutokset • Uuden vähäpäästöisen teknologian kehityksen epäonnistuminen, niiden väärä ajoitus, kehityksen kustannukset tai tuotteen korkea hinta	• Maailman ensimmäinen sähköinen kuormatraktorikonsepti • Metsäkoneiden automaation, turval - lisuuden, ergonomian, digitalisaation sekä luonnon monimuotoisuuteen ja metsien resilienssiin liittyvän teknolo - gian kehitys • Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeasuuntaisen ja tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen • Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa • Keskittyminen tavaralajimenetelmään ja tuotteiden ympäristövaikutusten vähentämiseen	tehostaminen

• Lainsäädännön seuranta ja raportointivalmiudet kuten järjestelmien ja osaamisen kehitys ja • Päästövähennystavoitteet, pyrkimys hiilineutraaliuteen ja materiaali - • Systemaattinen ympäristöohjelman • Resurssitehokkuus, pitkäaikaiset hankintasopimukset ja vaihtoehtoiset • PONSSE-metsäkoneiden soveltuvuus eri metsänkäsittelymenetelmiin • Vaatimustenmukaisuus ja vastuullinen toiminta mahdollistaa liiketoiminnan pitkän aikavälin menestyksen ja elinvoimaisuuden • Yritysvastuusääntely yhdenmukaistaa yritysten kestävyystietoja ja mahdollistaa sidosryhmille vertailtavuuden yritysten välillä • Yritysvastuusääntely helpottaa liiketoimintaan vaikuttavien haittavaikutusten tunnistamista • Uudet liiketoimintamahdollisuudet • Vastuullisuus osana liiketoiminta - • Tuotekehitys, joka mahdollistaa jatkuvasti ympäristöystävällisemmän • Avoin ja läpinäkyvä sidosryhmäviestintä ja aktiivinen vuorovaikutus • Toiminnan joustavuus ja muutos herkkyys antaa valmiuden sopeutua toimintaympäristön muutoksiin . • Laaja markkina-alue tasoittaa suhdannevaihteluriskejä • Luottamukselliset sidosryhmäsuhteet ja edistyksellinen tuote- ja palvelutarjon ta mahdollistaa kasvun ja kehityksen • Arvon luominen yhteiskuntaan vastuullisilla ratkaisuilla • Uudet liiketoimintamahdollisuudet kestävistä innovaatioista • Vihreän rahoituksen mahdollisuudet kehittää jatkuvasti vähäpäästöisempiä ja kestäviä tuotteita ja alentaa toiminnan ympäristövaikutuksia • Maailman ensimmäinen sähköinen kuormatraktorikonsepti • Metsäkoneiden automaation, turval lisuuden, ergonomian, digitalisaation sekä luonnon monimuotoisuuteen ja metsien resilienssiin liittyvän teknolo - • Läheinen asiakas- ja sidosryhmätyö varmistaa oikeasuuntaisen ja tulevaisuuden metsätalouden tarpeita vastaavan teknologiakehityksen • Yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa • Keskittyminen tavaralajimenetelmään ja tuotteiden ympäristövaikutusten • Vastuullisesti valmistetut ja innova tiiviset tuotteet, jotka vähentävät puunkorjuun ympäristövaikutuksia ja edistävät uusiutuvan raaka-aineen tehokasta hyödyntämistä • Luonnon monimuotoisuuden ja metsien resilienssin vahvistamiseen liittyvä teknologia metsien käsittelyssä ja koulutuksessa • Uudet, nollapäästöisen puunkorjuun mahdollistavat teknologiaratkaisut • Kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet • Toimintatapojen ja kuljetusten tehostaminen

Kiertotalousratkaisut vaihtokoneiden ja varaosien elinkaaren pidentämiseksi
Vähäpäästöiset, uudet energianlähteet ja teknologiat

Fyysiset riskit	Vaikutukset	Hallintakeinot	Mahdollisuudet
Akuutit	• Sään ääri-ilmiöt aiheuttavat katkoksia tuotannossa, toimituksissa tai energian saatavuudessa sekä vaikeuttavat kenttähuoltoa • Vakuutusmaksujen nousu ja vahinkojen korjaaminen aiheuttavat kustannuksia • Lisääntyvät metsäpalot vaikuttavat paikallisesti puunkorjuuseen	• Tuotantolaitostemme sähkönsaatavuus on varmistettu ja ne sijaitsevat alueilla, joissa sään ääri-ilmiöt ovat harvinaisia • Raaka-aineet ja komponentit hankitaan pääosin alueilta, jossa sään ääri-ilmiöt eivät ole yleisiä • Panostamme toimittajasuhteisiin ja kehitämme yhteistyötä huomioimaan ympäristönäkökulmat	• Uudet, muuttuneisiin olosuhteisiin soveltuvat teknologiat • PONSSE Firefighting equipment -sammutusyksikkö lisääntyviin metsäpaloihin sopeutumiseksi
Krooniset	• Muutokset keskilämpötiloissa ja säämalleissa muuttavat metsien kasvu kausia ja -paikkoja sekä lajien levinnei syyttä. Vaikutukset markkina-alueisiin ja metsänkäyttömenetelmiin • Metsäpaloriskit ja vaikeutuvat puun korjuun työolosuhteet • Puutautien ja tuholaisten aiheuttamat vahingot, vieraslajit ja muutokset lajien levinneisyydessä. Metsien heikentynyt terveys ja palautumiskyky heikentää puuston kasvua • Lyhyempi routakausi vaikeuttaa korjuuolosuhteita ja puukuljetuksia, ja lyhentää korjuukautta	• Tieteeseen pohjautuvat päästö vähennystoimet • Kestävää metsänhoitoa tukevat ja luontoympäristöä säästävät ratkaisut • Tavaralajimenetelmän metsäkoneet mahdollistavat erilaiset metsän käyttötavat ja puunkorjuun erilaisissa korjuuolosuhteissa • Laaja kokemus erilaisista korjuuolo suhteista ja markkina-alueista • Yhteistyö ja kehitys arvoketjun toimijoi den kanssa • Ponsse-koulutusverkoston hyödyn täminen tiedon välityksessä ja kerää misessä	• Pohjoisen pallonpuoliskon pidentyvä kasvukausi • Arvoketjun tiivistyvä yhteistyö teknolo giakehityksessä • Uusien teknologioiden liiketoiminta mahdollisuudet, esim. talousmetsien uusiutumisen, korjuujäljen ja moni muotoisuuden arvioinnissa sekä metsä varojen seurannassa

IHMISOIKEUSRISKIT (PRIORISOITAVAT)

Ihmisoikeusteema	Priorisoitava riskikohta	Hallintakeinoja ja toimenpiteitä
Hengen ja terveyden suojaaminen, nuorten työntekijöiden suojaaminen	• Tuotteiden valmistusprosessien ja huollon turvallisuus • Tuotteiden turvallinen käyttö ja kuljettaminen • Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden sekä harjoittelijoiden työtehtävät, työajat ja valvonta heidän kehitystään ja terveyttään vaarantamatta	• Työturvallisuuskulttuurin kehittäminen • Työturvallisuuden strategisen roolin mukainen seuranta, puuttuminen ja osallistaminen läpi organisaation ja johdon esimerkki turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi • Globaalin työturvallisuusohjeistuksen luominen • Turvallisten huoltotoimenpiteiden huomioiminen jo tuotesuunnitteluvaiheessa • Alle 18-vuotiaiden työntekijöiden suojaaminen terveyttä ja kehitystä vaarantavilta työmuodoilta
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, mahdollisuus oman identiteetin näyttämiseen	• Yhdenvertainen ja arvostava kohtelu työyhteisössä • Moninaisten kohderyhmien mahdollisuudet koneiden ja laitteiden turvalliseen ja asianmukaiseen käyttöön • Moninaisuus ja hyväksytyksi tuleminen työyhteisössä, erilaisten näkökulmien ja taustojen ymmärtäminen • Tehtävien ja viestinnän sukupuolittuminen	• Moninaisuuden (diversiteetti) ja osallistamisen (inkluusion) vahvistaminen • Diversiteetin huomioiminen koneiden ja laitteiden suunnittelussa sekä tuoteturvallisuudessa sidosryhmiä osallistaen
Hankinnan vastuullisuus	• Hankintaketjun vastuullisuuden suunnitelmallinen ja järjes telmällinen johtaminen ihmisoikeuksiin liittyvät riskitoimi alat, riskiraaka-aineet ja korkean riskin maat huomioiden	• Hankinnan vastuullisuusohjelman kehittäminen • Tier 1 -toimittajien maa- ja toimialakohtaisten ihmisoikeus riskien tunnistaminen, ml. EU:n sisäiset ja ulkopuoliset toimittajat • Ihmisoikeushuomioiden konkretisointi ja vahvistaminen Supplier Code of Conduct -sopimuksessa • Toimenpidesuunnitelma riskiraaka-aineiden vastuulliseen hankintaan

EU:n taksonomia-asetuksen mukainen selvitys

Johdanto

Ympäristön kannalta kestävien taloudellisten liiketoimintojen luokitusjärjestelmä, EU:n taksonomia-asetus, edellyttää Ponsselta taloudellisten toimintojen arviointia kolmen eri tunnusluvun kautta. Taksonomia-asetuksen ja sen ilmastoja ympäristötavoitteiden teknisen kriteeristön mukaisesti raportoinnin piirissä olevien yritysten tulee vuosittain julkaista kestävien toimintojen osuus liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista.

Taksonomiasääntely perustuu Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetukseen (EU) 2020/852 (annettu 18.6.2020) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (taksonomia-asetus).

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kriteeristöt on julkaistu delegoidulla ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ilmastotavoitteita täydentävä delegoitu asetus on julkaistu 9.3.2022 ja kohdennetut muutokset ilmastoasetukseen kesäkuussa 2023. Ympäristöä koskeva delegoitu asetus on julkaistu 27.6.2023.

Taksonomia-asetuksessa määritellään kuusi eri ympäristötavoitetta:

1. Ilmastonmuutoksen hillitseminen
1. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
1. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu
1. Siirtyminen kiertotalouteen
1. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
1. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen

Taksonomiakelpoisuuden tulkinta

Taksonomiakelpoisella toiminnalla tarkoitetaan sellaista taloudellista toimintaa, jolle annetaan taksonomia-asetuksessa tarkemmat tekniset arviointikriteerit. Vuoden 2023 taksonomiaraportoinnissa yritysten edellytetään julkaisevan tiedot taksonomiakelpoisten taloudellisten toimintojen osuudesta liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista ilmastotavoitteiden lisäksi ensimmäistä kertaa myös neljän muun ympäristötavoitteen osalta. Yritysten tulee julkaista tiedot myös liiketoimintojen taksonomian mukaisuudesta koskien ilmastotavoitteita.

Olemme arvioineet Ponssen taksonomiakelpoisuutta taloudellisten toimintojen kuvausten ja niissä annettujen NACE-koodien perusteella 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta. Arviointi koskee myös Ponssen tytäryhtiöitä. Ponssen liiketoiminta kuuluu taksonomialuokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus, ja toimintaamme liittyy ainakin seuraavat EU:n toimialaluokituksen (EU 1893/2006) mukaiset NACE-koodit: C22, C25, C26, C27 ja C28.

Taksonomian mukaisuuden arviointi

Taksonomian mukaisuudella tarkoitetaan, että taksonomiakelpoiset toiminnot edistävät merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta, täyttävät yksityiskohtaiset tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille (do no significant harm) ja noudattavat taksonomia-asetuksessa määriteltyjä vähimmäistason sosiaalisia suojatoimia (minimum social safeguards).

Taksonomian mukaisen, taksonomiakelpoisen ja ei-taksonomiakelpoisen toiminnan osuus kokonaisliikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista esitellään jäljempänä omissa taulukoissaan.

Taksonomiakelpoisten ja -mukaisten liiketoimintojen arviointi toteutettiin vastuullisuus- ja taloushallinnon yhteistyöllä ulkopuolisen asiantuntijan opastuksella. Arvioinnissa käytiin läpi Ponssen ja sen tytäryhtiöiden harjoittama liiketoiminta ja tunnistettiin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset aktiviteetit.

Kaksoislaskenta ei muodostu riskiksi taksonomiakelpoisten aktiviteettien määrän ollessa rajallinen. Raportoitu liikevaihto perustuu taloudellisen raportoinnin ulkoisiin tuloihin. Pääomamenot ja toimintamenot perustuvat taloudelliseen raportointiin, joiden tiedot kerätään toimintaa harjoittavilta konserniyhtiöiltä. Tuotekehitysprojekteja seurataan omilla projektitunnuksillaan.

Sosiaalisen vastuun vaatimukset

Taksonomian mukaisuus edellyttää yritysten noudattavan seuraavia sosiaalisen vastuun vaatimuksia, joihin Ponsse Oyj on eettisessä toimintaohjeessaan (Code of Conduct) julkisesti sitoutunut.

OECD:n ohjeistukset yleiskansallisille yrityksille (OECD Guidelines for Multinational Enterprises)
YK:n liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights)
ILO:n työelämän perusperiaatteet ja oikeuksien julistus (Declaration of the International Labour Organisation on Fundamental Principles and Rights at Work)
YK:n kansainvälinen ihmisoikeusohjelma (International Bill of Human Rights)

Vuoden 2023 aikana toteutimme emoyhtiön ja ulkomaisten tytäryhtiöiden osalta ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin ulkopuolisten ihmisoikeusasiantuntijoiden avulla. Yhtiön eettinen toimintaohje koskee kaikkia ponsselaisia sekä Ponsseen keskeisesti liittyviä ulkopuolisia ihmisiä, yhtiöitä ja yhteisöjä. Eettisen toimintaohjeemme velvoitteet sisältyvät myös toimittajiamme

velvoittavaan Supplier Code of Conductiin. Olemme sitoutuneet noudattamaan toiminnassamme hyviä hallintotapoja ja aina sen maan lainsäädäntöä ja määräyksiä, jossa toimimme. Ponsse-konsernin emoyhtiö Ponsse Oyj on listattu Helsingin pörssissä (NASDAQ OMX Helsinki Oy) ja noudattaa Suomessa kulloinkin voimassa olevia osakeyhtiön hallintoon liittyviä lakeja ja määräyksiä.

Liikevaihto

Taksonomiaraportoinnissa määritelty liikevaihto on laskettu noudattaen samoja periaatteita kuin IFRS:ssä, eli se sisältää kaikki yhtiön liiketoimintaan liittyvät tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot. Taksonomiaraportoinnissa esitetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa.

Ponsse on tunnistanut taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi:
Ponssen varaosien kunnostukseen liittyvän liikevaihdon
Ponssen vaihtokoneiden liikevaihdon
Epec Oy:n PDU-tuotteen liikevaihdon sähkökäyttöisiin metsäkoneisiin
Yhteensä 114 454 665,72 euroa

Ponssen kiertotalousosaaminen on vahvaa erityisesti varaosaja vaihtokoneliiketoiminnassa. Myymme ja kunnostamme vaihtokoneita kaikilla markkina-alueillamme ja yhä useammalla markkinalla myös varaosia. Kunnostetut ja uudelleenkäytetyt varaosat tukevat Ponssen tavoitteita materiaalitehokkuuden kehittämisessä ja hiilineutraalisuuden tavoittamisessa.

Vuoden 2023 taksonomiaraportoinnissa olemme tunnistaneet taksonomiakelpoiseksi liikevaihdoksi Ponssen varaosien kunnostukseen liittyvän liikevaihdon, joka kuuluu taksonomia-aktiviteettiin 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus. Ponssen vaihtokoneliiketoiminta on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti. Kiertotalouteen siirtymisen osalta vuodelta 2023 raportoidaan taksonomia-asetuksen mukaisesti ainoastaan taksonomiakelpoinen liikevaihto. Tunnistamme, että taksonomian mukaisuus vaatii konsernitasolla tarkempaa jätesuunnitelmaa, jota tulemme kehittämään vuoden 2024 aikana.

Ponssen teknologiayhtiö Epec Oy:n liiketoiminta perustuu pääosin hyötyajoneuvojen ja työkoneiden sähköistymisen mahdollistaviin ratkaisuihin, ja arvioimme yhtiön liiketoiminnan olevan huomattavilta osin taksonomiakelpoista. Epec Flow Power Distribution Unit (PDU) -yksikkö mahdollistaa sähkömoottoreiden, akkujen ja erilaisten toimilaitteiden yhdistämisen. PDUtuote on katsottu kuuluvan taksonomialuokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Tunnistamme, että Epec Oy:n toiminta on monilta osin EU:n vihreän siirtymän mukaista. Vuonna 2023 olemme pystyneet raportoimaan PDU-tuotteen taksonomiakelpoisen liikevaihdon

siltä osin, kun tuotetta on myyty Ponssen sähköisen metsäkoneen kehittämiseen. Pyrimme kehittämään entisestään Epec Oy:n raportointia vuoden 2024 aikana. Emme tällä hetkellä pysty riittävällä tarkkuudella arvioimaan Epec Oy:n liikevaihtoa taksonomian mukaiseksi, sillä mukaisuuden kaikkien kriteerien täyttäminen vaatii vielä jatkotoimenpiteitä, joita aiomme jatkossa edistää muun muassa toteuttamalla Epec Oy:tä koskevan ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin.

Pääomamenot

Taksonomiakelpoisiin pääomamenoihin on sisällytetty aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset ennen poistoja, arvonalentumisia tai käyvän arvon muutoksia tilikauden aikana. Raportoitavat luvut on käsitelty soveltaen IAS 16 Aineelliset hyödykkeet-, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet- ja IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardeja.

Ponssen liiketoiminta perustuu tavaralajimenetelmän metsäkoneiden suunnitteluun, huoltoon ja valmistukseen. Yhtiön toiminnasta syntyvät päästöt eivät ole merkittäviä, mutta voimme innovatiivisella tuotekehityksellä vaikuttaa metsäkoneiden käytöstä syntyviin päästöihin. Merkittävä osa tuotekehitykseen kohdistuvista investoinneistamme mahdollistaa tulevaisuudessa entistä vähäpäästöisemmän puunkorjuun.

Pääomamenojen osalta olemme tunnistaneet taksonomiakelpoisiksi kuluiksi:

Epec Oy:n tehdasinvestoinnin
PONSSE EV1 -kuormatraktorin aktivoidut tuotekehityskulut
Epec Oy:n PDU-tuotteen aktivoidut tuotekehityskulut
Aurinkopaneeleiden ja sähköautojen latauspisteiden investointikustannukset
Led-valaistuksen ja E-Power-hybridisuodattimen investointikustannukset
Hybridiautojen ja sähkötrukkien investointikustannukset
Yhteensä 12 493 201,77 euroa

Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät marraskuussa 2023 valmistuneen Epec Oy:n tehtaan aktivoidut rakennusmenot. Tehtaan energiatehokkaisiin ratkaisuihin kuuluvat yli 600 aurinkopaneelin sähköntuotto ja maalämpöjärjestelmä. Lämmön talteenotto on toteutettu tehokkailla neulalämmönvaihtimilla ja jäähdytysenergian tarvetta vähentää merkittävästi rakennuksen ulkoseinässä oleva alumiinisäleikkö. Kaikki sähköja lämmitysenergia hankitaan uusiutuvista energialähteistä. Olemme tunnistaneet tehdasinvestoinnin kuuluvan taksonomia-aktiviteettiin 7.1 Uusien rakennusten rakentaminen. Epec Oy:n uudelle tehtaalle on haettu Lead-ympäristösertifikaattia, jonka kriteereiden arvioidaan täyttyvän.

Ponsse lanseerasi syksyllä 2022 konseptikoneen, PONSSE EV1 -kuormatraktorin, jossa on täysin sähköinen voimansiirto.

Sähköisen voimansiirron konseptikone on edelleen tuotekehitysvaiheessa, ja sen lopullinen päästövähennyspotentiaali ei vielä ole tiedossa. Osana tuotekehitysprosessiamme koneelle on tehty LCA-elinkaarilaskenta ja konseptikoneen polttoaineen kulutusta on tutkittu kenttätesteissä. Tämänhetkisessä konseptikoneessa on päästy 25 prosentin polttoaineen kulutuksen pienentämiseen ja siten päästövähennyksiin. Alustavan arviomme mukaan kone täyttää suurimman osan taksonomian kriteereistä, ja tavoitteenamme on tarkentaa arviotamme vuoden 2024 aikana. Konsepti merkitsee merkittäviä päästövähennyksiä puunkorjuun polttoainekulutuksen pienentyessä ja on askel kohti metsäkoneiden nollapäästöisyyttä. Tuotekehityskulut koostuvat koneen tuotekehitykseen liittyvistä taseelle aktivoiduista kuluista, joita seurataan omalla projektitunnuksella.

Pääomamenoina on raportoitu lisäksi PDU-tuotekehityskulut, jotka liittyvät PDU-tuotteen tuotekehitykseen. Tuotekehityskulut koostuvat projektille aktivoiduista kuluista, joita seurataan omalla projektitunnuksella. EV1- ja PDU- tuotekehityskulut on tunnistettu kuuluvan taksonomia-aktiviteettiin 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Ulkoinen konsultti on suorittanut vuonna 2023 energiakatselmuksen Ponssen kaikkiin Suomessa sijaitseviin kiinteistöihin. Lisäksi yksittäinen kohdekatselmus toteutettiin Jyväskylässä sijaitsevassa Ponssen kiinteistössä, josta saatiin suosituksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2023 kiinteistöihimme tehtiin energiatehokkuutta parantavia investointeja, kuten aurinkopaneelien hankinta ja asennus kuuteen eri kiinteistöön, valaistuksen vaihtoa led-valoiksi ja sähköautojen latauspisteiden asentaminen Vieremän tehdaskiinteistöön. Lisäksi vuonna 2023 Vieremän tehtaalle asennettiin E-Power-hybridisuodatin, joka parantaa sähkön laatua, pidentää sähköverkkoon kytkettyjen sähkölaitteiden ikää ja lisää energiatehokkuutta.

Vuonna 2023 Ponsse-konsernissa investoitiin 14 hybridiautoon ja kahteen sähkötrukkiin.

Olemme tunnistaneet hybridiautojen ja sähkötrukkien kuuluvan aktiviteettiin 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus. Led-valaistuksen ja E-Power -hybridisuodattimen menojen on katsottu kuuluvan aktiviteettiin 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus. Aurinkopaneeleiden ja sähköautojen latauspisteiden investoinnit on tunnistettu kuuluviksi aktiviteettiin 7.6 Uusiutuviin energialähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus.

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei voitu raportoida, sillä riittävää tietoa toimittajien DNSH-kriteerien (do no significant harm) ja sosiaalisten suojatoimien (minimum social safeguards) täyttymisestä ei ollut saatavilla.

Toimintamenot

Taksonomiakelpoisiin toimintamenoihin on sisällytetty suorat menot, jotka liittyvät tutkimukseen ja kehitykseen, rakennusten kunnostamiseen sekä huoltoon ja korjaukseen.

Operatiivisten kulujemme osalta olemme tunnistaneet taksonomiakelpoisiksi kuluiksi:

Uusiutuvan energian hankinnan kulut
Uusiutuvaa sähköä käyttävät junakuljetukset
Forward'27-kehityshankkeen kulut
PONSSE EV1 -kuormatraktorin tutkimuskulut
Siemens Navigator -palvelualusta
Yhteensä 2 627 749,28 euroa

Olemme tunnistaneet taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi taksonomiakriteerit täyttävät uusiutuvan energian ostot, jotka ovat luokiteltu aktiviteettiin 4.28 Sähköntuotanto ydinenergian avulla olemassa olevissa laitoksissa, joka on lähin aktiviteettiluokka. Lisäksi taksonomiakelpoisiksi toimintamenoiksi on raportoitu uusiutuvaa sähköä käyttävät junakuljetukset, jotka kuuluvat aktiviteettiin 6.1 Rautateiden henkilökaukoliikenne.

Business Finland myönsi maaliskuussa 2023 Ponssen ja Epecin Forward'27-ohjelmalle 10 miljoonan euron rahoituksen veturiyritysten haastekilpailussa. Viisivuotinen Forward'27 on niin sanottu veturihanke, jonka ympärille rakennetaan yhteistyöyritysten ja -tahojen tutkimusekosysteemi. Yhdessä toimijat pyrkivät kohti ohjelman tavoitteita, jotka ovat liikkuvien työkoneiden merkittävät päästövähennykset, niiden energiankulutuksen vähentäminen ja tuottavuuden parantaminen. Olemme luokitelleet Forward'27-projektiin ja PONSSE EV1 -kuormatraktoriin liittyvät tuotekehityskulut aktiviteettiluokkaan 3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus.

Vuoden 2023 aikana Vieremän tehdaskiinteistöön hankittiin Siemensin digitaalinen palvelualusta Navigator, joka kerää ja analysoi kiinteistöjen dataa muuttaen sen visuaalisiksi raporteiksi. Palvelualustan avulla voidaan optimoida kiinteistöjen ylläpitoa ja huoltoa ja hallita energiankulutusta. Olemme luokitelleet Navigator-palvelualustan kustannukset aktiviteettiluokkaan 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus.

Taksonomian mukaisten toimintamenojen kriteerit täyttyvät ainoastaan uusiutuvaa sähköä käyttävien junakuljetusten osalta. Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei voitu muilta osin raportoida, sillä riittävää tietoa toimittajien DNSH-kriteerien (do no significant harm) ja sosiaalisten suojatoimien (minimum social safeguards) täyttymisestä ei ollut saatavilla.

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2023 tiedot

Tilikausi 2023		2023			Merkittävän edistämisen kriteerit								Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	Liikevaihto (3)	Osuus liikevaihdosta, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	pilaantuminen (8) Ympäristön	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	pilaantuminen (14) Ympäristön	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	Vähimmäistason suojatoimet (17)	tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) osuus liikevaihdosta, vuosi 2022	mahdollistava toiminta (19) Luokka	siirtymätoiminta (20) Luokka
				K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S
Teksti		EUR	%	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)			(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 3.6 Muiden vähähiilisten	CCM
teknologioiden valmistus	3.6	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
5.1 Korjaus, kunnostami nen ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti	CE 5.4	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S								0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		- €	0 %	0 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %							K	0 %
Josta mahdollistavat toiminnat		- €	0 %	0 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %							K	0 %	M
Josta siirtymätoiminnat		- €	0 %	0 %												K	0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
				KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)
3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	13 054 € 0,002 %			KEL E/KEL E/KEL E/KEL			E/KEL E/KEL									0 %
5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus	CE 5.1	1 261 951 €	0,2 %		E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL				KEL E/KEL								0 %
5.4 Käytettyjen tavaroiden myynti	CE	5.4 113 179 661 € 13,8 %			E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL				KEL E/KEL								0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitus järjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 114 454 666 € 13,9 % 0,002 %								0 % 0 % 0 % 13,93 % 0 %									0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		114 454 666 € 13,9 % 0,002 %						0 % 0 % 0 % 13,93 % 0 %									0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		707 345 295 € 86,1 %
YHTEENSÄ		821 799 961 € 100 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2023 tiedot

Tilikausi 2023		2023	Merkittävän edistämisen kriteerit							Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	Pääomamenot (3)	Osuus pääomamenoista, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	pilaantuminen (8) Ympäristön	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	pilaantuminen (14) Ympäristön	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	Vähimmäistason suojatoimet (17)	tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) osuus pääomamenoista, vuosi 2022	mahdollistava toiminta (19) Luokka	siirtymätoiminta (20) Luokka
Teksti		EUR	%	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S (b) (c)	K; E; E/S		(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
7.1 Uusien rakennusten rakentaminen	CCA 7.1	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
7.3 Energiatehokkuus laitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
7.6 Uusiutuviin energia- lähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	- €	0 %	E/S		E/S E/S E/S			E/S E/S							K	0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)		- €	0 %	0 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %							K	0 %
Joista mahdollistavat toiminnat		- €	0 %	0 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %							K	0 %	M
Joista siirtymätoiminnat		- €	0 %	0 %												K	0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
				KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)	KEL; E/KEL (f)
3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	1 837 929 €	5,1 %		KEL E/KEL E/KEL E/KEL			E/KEL E/KEL									0 %
7.1 Uusien rakennusten rakentaminen	CCA	7.1 10 153 990 € 28,3 %		E/KEL		KEL E/KEL E/KEL		E/KEL E/KEL									0 %
7.3 Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	184 315 €	0,5 %		KEL E/KEL E/KEL E/KEL			E/KEL E/KEL									0 %
7.6 Uusiutuviin energia- lähteisiin liittyvien teknologioiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.6	316 967 €	0,9 %		KEL E/KEL E/KEL E/KEL			E/KEL E/KEL									0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		12 493 202 € 34,8 %			6,5 % 28,3 % 0 % 0 %				0 % 0 %								0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		12 493 202 € 34,8 %			6,5 % 28,3 % 0 % 0 %				0 % 0 %								0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		23 399 042 € 65,2 %
YHTEENSÄ		35 892 244 € 100 %

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2023 tiedot

Tilikausi 2023	2023			Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat (1)	Koodi (a) (2)	Toimintamenot (3)	Osuus toimintamenoista, vuosi 2023 (4)	Ilmastonmuutoksen hillintä (5)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)	Vesi (7)	pilaantuminen (8) Ympäristön	Kiertotalous (9)	monimuotoisuus (10) Biologinen	Ilmastonmuutoksen hillintä (11)	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)	Vesi (13)	pilaantuminen (14) Ympäristön	Kiertotalous (15)	monimuotoisuus (16) Biologinen	Vähimmäistason suojatoimet (17)	tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) osuus toimintamenoista, vuosi 2022	mahdollistava toiminta (19) Luokka	siirtymätoiminta (20) Luokka
				K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S
Teksti		EUR	%	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)	(b) (c)			(b) (c) K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E						%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
6.1 Rautateiden henkilökaukoliikenne	CCM 6.1	558 258 €	0,3 %	K		E/S E/S E/S			E/S E/S	K	K	K	K	K	K	K	0,0 %
3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	- €	0 %														0,0 %
4.28 Sähköntuotanto ydin energian avulla olemassa olevissa laitoksissa	CCM 4.28	- €	0 %														0,0 %
7.3 Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	- €	0 %														0,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)		558 258 €	0,3 %	0,3 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %	K	K	K	K	K	K	K	0,0 %
Joista mahdollistavat toiminnat		- €	0 %	0 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %							K	0,0 %	M
Joista siirtymätoiminnat		- €	0 %	0 %												K	0,0 %		T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
				KEL;	KEL;	KEL;	KEL;	KEL;	KEL;
				E/KEL (f)	E/KEL (f)	E/KEL (f)	E/KEL (f)	E/KEL (f)	E/KEL (f)
3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus	CCM 3.6	894 567 € 0,42 %			KEL E/KEL	E/ KEL	E/	KEL E/KEL	E/ KEL								1,80 %
4.28 Sähköntuotanto ydin energian avulla olemassa olevissa laitoksissa	CCM 4.28	1 127 358 € 0,53 %			KEL E/KEL	E/ KEL	E/	KEL E/KEL	E/ KEL								0,00 %
7.3 Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus	CCM 7.3	47 566 € 0,02 %			KEL E/KEL	E/ KEL	E/	KEL E/KEL	E/ KEL								0,00 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitus- järjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		2 069 491 € 0,98 % 0,98 %				0 % 0 % 0 %			0 % 0 %								1,80 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		2 627 749 €	1,2 %	1,2 %		0 % 0 % 0 %			0 % 0 %								1,80 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		208 233 696 € 98,8 %

YHTEENSÄ 210 861 445 € 100 %

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei
1. Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. Ei

Rivi	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten raken tamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdy tystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kun nostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuotta vien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Ponssen johto arvioi vuosittaisessa riskikartoituksessa myös yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat vastuullisuusriskit ja -mahdollisuudet. Näissä ovat korostuneet ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen liittyvät näkökulmat sekä digitalisaatio ja teknologiakehitys.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Lähiajan merkittävimmät riskit liittyvät geopoliittiseen tilanteeseen maailmalla, talouden nopeaan suhdannemuutokseen sekä edelleen korkeana pysyvään korkotasoon. Geopoliittinen tilanne

lisää epävarmuutta myös rahoitusmarkkinoiden toimivuuden, pakotteiden sekä kasvavien kyberturvallisuusuhkien kautta.

Rahoitusmarkkinoihin liittyvät riskit voivat lisätä myös kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteettia. Epävakaana jatkuva maailmantalouden tilanne ja kasvavat rahoituskulut saattavat vähentää myös metsäkoneiden kysyntää. Lisäksi Suomen poliittisten lakkojen jatkuessa Ponsselle voi aiheutua merkittäviä taloudellisia menetyksiä. Nämä taloudelliset riskit liittyvät erityisesti tuotannon ja toimitusketjun toimivuuteen.

Haastavassa tilanteessa Ponssen vahva rahoitusasema on tärkeä. Ponsse on tehnyt tarvittavat rahoitukselliset toimenpiteet yhtiön jatkuvuuden varmistamiseksi ja rahoitustilannetta arvioidaan säännöllisesti. Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Yhtiön rahoitusasema ja maksuvalmius on säilynyt vahvana usean rahoituslaitoksen kanssa sovittujen sitovien luottolimiittisopimusten ansiosta. Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viitekorkoihin sidottuja luottoja ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään osittain johdannaissopimusten avulla.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta. Yhtiöllä on pitkäaikaisia ja laajoja palvelusopimuksia, joihin voi liittyä operatiivisia riskejä.

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta. Globaalit toimitusketjun häiriöt voivat vaikeuttaa PONSSE-metsäkoneiden valmistusaikataulujen hallintaa ja kasvattaa yhtiön toimitusketjuun sidottuja pääomia ja käyttöpääoman hallintaan liittyviä riskejä.

Kyberturvallisuuden vahvistamiseksi Ponssella on tarkennettu ohjelmistopäivityskäytäntöjä ja käyttäjäohjeistuksia.

Parannamme kykyämme havainnoida ja reagoida epänormaaliin toimintaan tietoverkoissamme sekä testaamme säännöllisesti kumppanimme kanssa digitaalisia palvelujamme kyberhyökkäysten varalta.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Luottotappiovaraus odotettavissa olevista tappioista kirjataan IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia soveltaen.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihto-omaisuuden ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvarauksen muutos

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin ja aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Lisäksi yhtiö voi varautua erikseen mahdollisiin yksittäisiin takuuvelvoitteisiin.

Muiden varausten muutos

Muut varaukset -erään konserni on kirjannut varauksen Ponsse Latin America -tytäryhtiön tekemän sopimuksen perusteella, koska sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa arvion mukaan menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Varauksen arvostamisessa on käytetty parasta arviota velvoitteen täyttämisen aiheuttamista menoista raportointikauden päättymispäivänä.

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin

uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Laskennalliset verot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Liikearvo

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Lähiajan näkymät

Yhtiön euromääräisen liikevoiton arvioidaan olevan vuonna 2024 samalla tasolla kuin liikevoitto vuonna 2023 (47,2 miljoonaa euroa).

Markkinoilla olevan epävarmuuden takia yhtiö harkitsee tarkkaan investointeja ja jatkaa kulujen kontrollointia sekä kehittää operatiivista toimintamallia yhtiön kilpailukyvyn parantamiseksi. Yhtiö seuraa toimintaympäristössä ja asiakkaiden toimintaedellytyksissä tapahtuvia muutoksia tarkasti.

Ponsse Latin America Ltda -tytäryhtiön tilannetta seurataan tehostetusti ja yhtiö tekee toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Ponsse Latin America Ltda -tytäryhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 1. helmikuuta 2024 alkaen Janne Loponen. Janne Loposen sijaintipaikka on Brasilia ja hän raportoi Ponssekonsernin myynti-, huolto- ja markkinointijohtaja (Chief Sales, Service & Marketing Officer) Marko Mattilalle. Ponsse Latin America Ltda:n aiempana toimitusjohtajana on vuodesta 2018 alkaen toiminut Fernando Campos Passos.

toteutusta vie eteenpäin konsernin johtoryhmä. Vaikutukset kohdistuisivat globaalisti organisaatioomme ja mahdolliset paikalliset neuvottelut työntekijöiden edustajien kanssa käydään maissa jokaisen maan lainsäädännön mukaisesti. Suunnitellun toimintamallin toteutuessa muutokset astuisivat voimaan kesäkuun 2024 alussa. Alustavien ennusteiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa noin 10 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin täysimääräisesti vuodesta 2026 alkaen. Alustavien arvioiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa maailmanlaajuisesti noin 120–140 työpaikan vähentymiseen.

Muita katsauskauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö Ponsse Oyj:n jakokelpoiset varat olivat 231 603 128,02 euroa 31.12.2023.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2023 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että konsernin palveluksessa olevalle henkilöstölle maksetaan voittopalkkiota vuodelta 2023 enintään 100 euroa per henkilö per työssäolokuukausi.

Vieremällä 29. helmikuuta 2024

Ponsse Oyj Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	IFRS 2023	IFRS 2022	IFRS 2021
Toiminnan laajuus, jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, (1 000 EUR)	821 800	755 123	608 271
Muutos, %	8,8	24,1	8,4
Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR)	29 466	27 702	23 786
joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR)	11 888	12 692	9 196
% liikevaihdosta	3,6	3,7	3,9
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR)	35 892	41 917	24 856
(sisältäen lopetetut toiminnot)
% liikevaihdosta	4,4	5,6	4,1
Henkilöstö keskimäärin	2 106	2 016	1 825
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR)	390	375	333
Tilauskanta, milj. EUR	229,5	353,7	312,6
Kannattavuus, jatkuvat toiminnot
Liikevoitto, (1 000 EUR)	47 153	46 577	49 998
% liikevaihdosta	5,7	6,2	8,2
Voitto ennen veroja, (1 000 EUR)	42 949	43 219	48 107
% liikevaihdosta	5,2	5,7	7,9
Tilikauden voitto, (1 000 EUR)	30 026	34 182	35 171
% liikevaihdosta	3,7	4,5	5,8
Kannattavuus (sisältäen lopetetut toiminnot)
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	5,9	12,0	19,9
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	8,9	12,8	20,7
Rahoitus ja taloudellinen asema (sisältäen lopetetut toiminnot)
Maksuvalmius (current ratio)	2,0	1,8	2,2
Omavaraisuusaste, %	53,3	55,0	60,7
Nettovelkaantumisaste, %	14,1	6,1	-22,2
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR)	119 453	96 300	54 796
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR)	164 759	170 547	160 559

Konserni on soveltanut ESMA:n (the European Securities and Markets Authority) 3.7.2016 voimaan tullutta ohjeistusta vaihtoehtoisista tunnusluvuista.

Ponsse Oyj esittää IFRS:n mukaisesti laaditun konsernitilinpäätöksen lisäksi vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja antamaan vertailukelpoisen kokonaiskuvan yhtiön kannattavuudesta, vakavaraisuudesta sekä maksuvalmiudesta sekä antamaan lisätietoa tuloksen ja pääomarakenteen analysointia varten.

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään eikä tilintarkastetussa IFRS-tilinpäätöksessä esitettyjen lukujen sijaan.

Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

	IFRS 2023	IFRS 2022	IFRS 2021
Tulos/osake (EPS), EUR, jatkuvat toiminnot	1,07	1,22	1,26
Tulos/osake (EPS), EUR, lopetetut toiminnot	-0,40	0,10	0,71
Tulos/osake (EPS), EUR (sisältäen lopetetut toiminnot)	0,67	1,33	1,97
Oma pääoma/osake, EUR (sisältäen lopetetut toiminnot)	11,49	11,49	10,62
Nimellisosinko/osake, EUR	0,551	0,60	0,60
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR	0,551	0,60	0,60
Osinko/tulos, % (sisältäen lopetetut toiminnot)	82,11	45,1	30,5
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,41	2,4	1,4
Hinta/voitto (P/E) (sisältäen lopetetut toiminnot)	33,7	19,0	21,4
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin	21,75	22,80	29,15
Tilikauden ylin	35,00	44,40	48,80
Tilikauden päätöskurssi	22,60	25,30	42,20
Tilikauden keskikurssi	26,72	30,14	40,31
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR	632,8	708,4	1 181,6
Osingonjako, milj. EUR	15,41	16,8	16,8
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl	788 385	1 219 318	1 351 899
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	2,8	4,4	4,8
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän
painotettu keskiarvo tilikauden aikana	28 000 000	28 000 000	28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa	28 000 000	28 000 000	28 000 000

1 Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtaiset tunnusluvut ¹

1. Oman pääoman tuotto-% (ROE)	Tilikauden voitto
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)
2. Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	Voitto ennen veroja + rahoituskulut
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Oma pääoma + rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)	x 100
3. Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma + määräysvallattomien osuus
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Taseen loppusumma − saadut ennakot	x 100
4. Nettovelkaantumisaste, %	Rahoitusvelat − rahavarat
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Oma pääoma	x 100
5. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana =	Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo jatkuvista toiminnoista. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.
6. Tulos/osake (EPS),	Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista − määräysvallattomien osuus
jatkuvat toiminnot =	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
7. Tulos/osake (EPS),	Tilikauden voitto lopetetuista toiminnoista − määräysvallattomien osuus
lopetetut toiminnot =	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
8. Tulos/osake (EPS) (sisältäen lopetetut toiminnot) =	Tilikauden voitto − määräysvallattomien osuus
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
9. Oma pääoma/osake	Oma pääoma
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä
10. Osakeantioikaistu osinko/osake (sisältäen lopetetut toiminnot) =	Osakekohtainen osinko
	Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet
11. Osinko/tulos, % (sisältäen lopetetut toiminnot) =	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos	x 100
12. Efektiivinen osinkotuotto, % =	Osakeantioikaistu osinko/osake
	Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100
13. Hinta/voitto (P/E)	Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi
(sisältäen lopetetut toiminnot) =	Tulos/osake
14. Osakekannan markkina-arvo =	Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi.
	Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet
15. Osakkeiden vaihdon kehitys, % =	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana	x 100

LIIKEVOITTO, LIIKEVAIHDOSTA

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA

TILAUSKANTA

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Liikevaihto, MEUR

2021 2022 2023

608,3 755,1 821,8

LIIKEVAIHTO

561,4 608,3 755,1

Liiketulos, MEUR

2021 2022 2023

50,0 46,6 47,2

LIIKEVOITTO (MEUR)

45,4 50,0 46,6

OMAVARAISUUSASTE

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 EUR)	Liite1	2023	2022
Liikevaihto	2.2	821 800	755 123
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	5 593	3 677
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-3 545	33 633
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-534 497	-525 040
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-115 262	-107 873
Poistot	4.3	-31 337	-27 671
Liiketoiminnan muut kulut	2.4	-95 599	-85 270
Liikevoitto		47 153	46 577
Rahoitustuotot ja -kulut	5.2	-4 459	-3 504
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	7.3	255	147
Voitto ennen veroja		42 949	43 219
Tuloverot	6.1	-12 924	-9 037
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista		30 026	34 182
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	4.1	-11 149	2 930
Tilikauden voitto		18 877	37 113
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		3 001	4 353
Tilikauden laaja tulos yhteensä		21 878	41 466

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake jatkuvista toiminnoista	2.5	1,07	1,22
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake lopetetuista toiminnoista	2.5	-0,40	0,10
Laimennettu ja laimentamaton tulos/osake	2.5	0,67	1,33

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 67–102.

VUOSIKERTOMUS 2023

Konsernitase

(1 000 EUR)	Liite1	2023	2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4.1	119 017	114 732
Liikearvo	4.2	6 698	5 707
Aineettomat hyödykkeet	4.2	52 736	49 583
Sijoitukset	5.3, 5.7	374	375
Osuudet osakkuusyrityksissä	7.3	1 067	881
Saamiset	4.5	3 229	63
Laskennalliset verosaamiset	6.2	8 446	4 422
Pitkäaikaiset varat yhteensä		191 569	175 763

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4.4	240 837	229 648
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.5	98 355	87 122
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		1 249	1 013
Rahavarat	5.4, 5.7	74 002	73 451
Lyhytaikaiset varat yhteensä		414 443	391 234
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat		0	21 650
VARAT YHTEENSÄ		606 011	588 648

OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	5.1
Osakepääoma		7 000	7 000
Omat osakkeet		-463	-274
Muuntoerot		15 702	12 701
Muut rahastot		3 460	3 460
Kertyneet voittovarat		296 101	298 926
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		321 799	321 813

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	6.2	1 120	942
Rahoitusvelat	5.5, 5.7	66 637	42 484
Muut velat	4.6, 5.7	6 284	81
Pitkäaikaiset velat yhteensä		74 041	43 507

Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	5.5, 5.7	52 816	53 804
Ostovelat ja muut velat	4.6	141 407	153 476
Tuloverovelka	4.6	1 257	4 664
Varaukset	4.7	14 690	10 647
Lyhytaikaiset velat yhteensä		210 171	222 591
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat		0	738
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		606 011	588 648

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 67–102.

Konsernin rahavirtalaskelma

JATKUVAT JA LOPETUT TOIMINNOT

(1 000 EUR)	Liite1	2023	2022
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden voitto		18 877	37 113
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	5.2	16 647	5 893
Varausten muutos		3 677	6 291
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	7.3	-255	-147
Poistot	4.3	31 402	28 853
Tuloverot	6.1	13 115	9 562
Muut oikaisut		1 304	-3 753
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		84 767	83 812
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-17 531	-21 858
Vaihto-omaisuuden muutos		-10 166	-67 087
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-4 451	-4 173
Saadut korot		960	309
Maksetut korot		-3 927	-1 627
Muut rahoituserät		-294	600
Maksetut verot		-18 966	-7 921
Liiketoiminnan rahavirta (A)		30 391	-17 945
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-35 892	-41 917
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		1 282	612
Tytäryhtiöiden hankinta*		-1 458	-5 516
Investointien rahavirta (B)		-36 068	-46 821
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut		14 121	29 575
Pitkäaikaisten lainojen nostot		10 000	11 170
Rahoitusleasingvelkojen nostot/takaisinmaksut		-4 066	-3 755
Maksetut osingot	5.1	-16 794	-16 800
		3 261	20 191
Rahoituksen rahavirta (C)
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (–) (A+B+C)		-2 416
Rahavarat 1.1.		76 545
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-127	-44 575 120 900 220

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 67–102.

* Tilikaudella 2022 tytäryhtiöiden Ponsse Chile SpA, Chile, ja Ponsse Czech s.r.o, Tšekki, hankinta vähennettynä hankinta-ajankohdan rahavaroilla. Tilikaudella 2023 Bram Engineers B.V., Hollanti, hankinta.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

(1 000 EUR)	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
		Liite1 Osakepääoma	Ylikurssirahasto ja muut rahastot		Muuntoerot Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		7 000	3 460	12 701	-274	298 926	321 813
Aikaisempia kausia koskeva oikaisu**						-4 962	-4 962
Oikaistu oma pääoma 1.1.2023		7 000	3 460	12 701	-274	293 964	316 851
Laaja tulos:
Tilikauden tulos		0	0	0	0	18 877	18 877
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		0	0	3 001	0	0	3 001
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0	0	3 001	0	18 877	21 878
Suorat kirjaukset voittovaroihin		0	0	0	0	54	54
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma		0	0	0	343	0	343
Osingonjako	5.1	0	0	0	0	-16 794	-16 794
Omien osakkeiden hankinta* 3.3, 5.1		0	0	0	-532	0	-532
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		0	0	0	-189	-16 794	-16 983
Oma pääoma 31.12.2023		7 000	3 460	15 702	-463	296 101	321 799
Oma pääoma 1.1.2022		7 000	3 460	8 347	-2	278 462	297 267
Laaja tulos:
Tilikauden tulos		0	0	0	0	37 113	37 113
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		0	0	4 353	0	0	4 353
Tilikauden laaja tulos yhteensä		0	0	4 353	0	37 113	41 466
Suorat kirjaukset voittovaroihin*		0	0	0	0	89	89
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakepalkkio-ohjelma		0	0	0	0	63	63
Osingonjako	5.1	0	0	0	0	-16 800	-16 800
Omien osakkeiden hankinta* 3.3, 5.1		0	0	0	-272	0	-272
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		0	0	0	-272	-16 737	-17 009
Oma pääoma 31.12.2022		7 000	3 460	12 701	-274	298 926	321 813

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 67–102.

* Kannustinjärjestelmiä varten hankitut omat osakkeet

** Etuuspohjaisia järjestelyjä koskeva oikaisu, ks. Liitetieto 3.4

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponssé S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguayssa, Ponsse Chile SpA Chilessä, Ponsse Czech s.r.o Tšekissä sekä Epec Oy Suomessa. Lisäksi konserniin kuuluvat EAI PON1V Holding Oy Suomessa, Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö Sunit Oy Suomessa 34 prosentin omistusosuudella sekä Epec Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö Bram Engineers B.V. Hollannissa (1.11.2023 alkaen).

Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen koko osakekannan myynti venäläisyhtiö OOO Bisonille saatiin päätökseen 18.9.2023, kun kaupan edellytykset täyttyivät ja kauppa sai paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Ponsse tiedotti aikeistaan luopua Venäjän liiketoiminnoistaan 15.6.2022 ja ilmoitti allekirjoittaneensa kauppakirjan koko OOO Ponssen osakekannan myynnistä 28.6.2022. Kaupan myötä kaikki Ponssen tytäryhtiön, OOO Ponssen, toimitilat varaosavarastoineen ja huoltoautoineen ovat siirtyneet OOO Bisonin omistukseen ja henkilökunta OOO Bisonin palvelukseen. Lisäksi kauppaan sisältyi OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä. Kaupan toteutumisen myötä Ponssen kaikki toiminta Venäjällä päättyi. Ponsse on luokitellut kaupan kohteina olleet toiminnot myytäviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina vuoden 2022 puolivuotiskatsauksesta lähtien. Jollei toisin ole mainittu, tilinpäätöksessä kerrotut tiedot koskevat jatkuvia toimintoja. Myynnin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 4.1 Aineelliset hyödykkeet.

ja Idahon osavaltioissa Yhdysvaltojen länsirannikolla. Yhtiöt eivät julkaise kaupan hintaa, eikä kauppahinnalla ole merkitystä Ponssen arvonmäärityksen tai tuloksen kannalta.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä, ja sen rekisteröity osoite on Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internetosoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponssentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 29.2.2024 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tuloslaskelma on esitetty kululajikohtaisesti.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2022 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2023 alkaen.

Konserni on ottanut käyttöön vuoden 2023 alusta alkaen seuraavat standardit ja standardien muutokset.

— IFRS 17 Vakuutussopimukset, mukaan lukien Vertailutiedot – Muutokset IFRS 17:ään Vakuutussopimukset: IFRS 17 ja IFRS 9 alkuperäinen soveltaminen (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin. Muutoksilla vähennetään vertailutietojen ristiriitoja, jotka aiheutuvat IFRS 9:n ja IFRS 17:n erilaisista siirtymävaatimuksista. Muutokset mahdollistavat myös rahoitusvaroista annettavan vertailutiedon esittämisen tavalla, joka on yhdenmukaisempi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin vaatimusten kanssa.

— Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden esittäminen – Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2:een Making Materiality Judgements (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevaan informaatioon.

— Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä – Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet (sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista ja keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen selvennyksiin.

— Yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä laskennallinen vero – Muutokset IAS 12:een Tuloverot

(sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevan poikkeuksen soveltamisalaa ja selventävät, ettei poikkeus sovellu sellaisiin liiketoimiin, kuten vuokrasopimukset ja käytöstä poistamisesta johtuvat velvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot.

— Kansainvälinen verouudistus — Pilari 2:n mallisäännöt – Muutokset IAS 12:een Tuloverot (väliaikainen pakollinen poikkeus on voimassa välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu 28.5.2023; tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia on sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)

Muutoksilla annetaan helpotus OECD:n (Organization for Economic Cooperation and Development, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö) kansainvälisestä verouudistuksesta johtuvien laskennallisten verojen kirjanpitokäsittelyyn ja edellytetään uusien liitetietojen esittämistä, joilla pyritään korvaamaan helpotuksesta mahdollisesti aiheutuva informaation menetys. Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja –kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuottoja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT

	Päätöskurssi 31.12.2023	Keskikurssi 2023	Päätöskurssi 31.12.2022	Keskikurssi 2022
SEK	11,09600	11,45634	11,12180	10,62583
NOK	11,24050	11,39499	10,51380	10,10272
GBP	0,86905	0,87019	0,88693	0,85370
USD	1,10500	1,08160	1,06660	1,05634
BRL	5,36180	5,41283	5,63860	5,47475
RUB	98,59600	91,89923	79,14900	74,26313
CNY	7,85090	7,65887	7,35820	7,08361
CLP	970,43000	907,00923	909,28000	917,89769
CZK	24,72400	23,98208	24,11600	24,56238

seuraavan tilikauden aikana, on esitetty liitetiedoissa kunkin tuloslaskelma- tai tase-erän kohdalla. Konsernin merkittävimmät johdon arviot liittyvät myyntisaamisten arvostamiseen, vaihto-omaisuuden arvonalennuksissa käytettyihin olettamiin, takuuvarauksen muutoksiin, muiden varausten kirjaamiseen ja arvostamiseen, tuotekehitysmenojen aktivointeihin, laskennallisten verojen kirjaamiseen sekä liikearvon testaamiseen. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

Seuraavat uudet tai uudistetut standardit, tulkinnat tai standardien vuosittaiset parannukset astuvat voimaan 1.1.2024 tai sen jälkeen. Ponsse arvioi niiden vaikutusta ja ottaa ne käyttöön soveltuvin osin.

Vuokrasopimusvelka myynnissä ja takaisinvuokrauksessa
Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset (sovellettava
1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpitomallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet, jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jälkeen.

— Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen*: Classification of Liabilities as Current or Non-current Date; Classification of Liabilities as Current or Non-current – Deferral of Effective Date; Non-current Liabilities with Covenants (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon harkinta

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia, tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikaisiksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vaikuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista on esitettävä tietoja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan velan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vaikuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

— Supplier Finance Arrangements – Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot* (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen on sallittua)

Muutosten tavoitteena on parantaa toimittajarahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää näiden vaikutuksia rahoitusvelkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskin kokonaismäärään. Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittämistä toimittajarahoitusjärjestelyistä.

— Vaihdettavuuden puuttuminen – muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset* (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi sovel-

taminen on sallittua)

Muutokset edellyttävät yhdenmukaisen lähestymistavan soveltamista arvioitaessa, milloin valuutta voidaan vaihtaa toiseen valuuttaan, ja jos se ei ole vaihdettavissa, määritettäessä mitä vaihtokurssia voidaan käyttää ja mitä liitetietoja on esitettävä.

— Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture – Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin* (vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty toistaiseksi)

Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääomaosuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysimääräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardin mukaisen liiketoiminnan määritelmän.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla tai standardien vuosittaisilla parannuksilla, jotka tulevat voimaan 1.1.2024 tai sen jälkeen, ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

* Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2023 mennessä.

2. Tuloksellisuus

2.1 Segmentti-informaatio

Konsernilla on neljä toimintasegmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa. Konserni on muuttanut segmenttijakoaan, kun Venäjän toiminnot luokiteltiin lopetettuihin toimintoihin ja myytävänä oleviin omaisuuseriin IFRS 5 -standardin mukaisesti eivätkä ne enää sisältyneet jatkuvien toimintojen lukuihin.

Toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä. Raportoitavat segmentit eivät poikkea toimintasegmenteistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoiton (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eriä, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

LAATIMISPERIAATTEET

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Tuloutusperiaatteet

Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

yksilöidään asiakassopimukset
yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet
määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.

Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita ts. vaihtokoneita. Alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon. Järjestelmäratkaisut tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

•Pohjois-Eurooppa
•Keski- ja Etelä-Eurooppa
•Pohjois- ja Etelä-Amerikka
•Muut maat

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2023

(1 000 EUR)	Pohjois Eurooppa	Keski- ja Etelä-Eurooppa	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Muut maat	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	549 224	183 087	255 780	25 145	1 013 236
Segmentin väliset tuotot	-184 587	-2 820	-3 680	-349	-191 436
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	364 636	180 268	252 100	24 796	821 800

Segmentin liikevoitto	9 170	23 943	10 649	4 546	48 308
Kohdistamattomat erät					-1 154
Liikevoitto	9 170	23 943	10 649	4 546	47 153

Poistot	26 512	943	3 701	181	31 337

TOIMINTASEGMENTIT 2022

(1 000 EUR)	Pohjois Eurooppa	Keski- ja Etelä-Eurooppa	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Muut maat	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	466 889	166 662	279 138	30 877	943 565
Segmentin väliset tuotot	-179 838	-4 856	-3 422	-327	-188 443
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	287 052	161 806	275 715	30 549	755 123

Segmentin liikevoitto	-1 399	18 284	22 740	4 777	44 403
Kohdistamattomat erät					2 174
Liikevoitto	-1 399	18 284	22 740	4 777	46 577

Poistot	23 180	927	3 357	207	27 671

2.2 Liikevaihto

TÄSMÄYTYSLASKELMAT

(1 000 EUR)	2023	2022
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto	1 013 236	943 565
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi	-191 436	-188 443
Konsernin liikevaihto yhteensä	821 800	755 123

Liikevoitto
Raportoitavien segmenttien tulos	48 308	44 403
Segmenteille kohdistamattomat erät	-1 154	2 174
Konsernin liikevoitto yhteensä	47 153	46 577

LIIKEVAIHDON JAOTTELU KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN PERUSTEELLA

%	2023	2022
Viennin osuus liikevaihdosta	74,9	79,1

LIIKEVAIHDON JAOTTELU SOPIMUSTYYPIN MUKAAN

(1 000 EUR)	2023	2022
Konemyynti	616 562	569 151
Huoltopalvelut	177 460	161 008
Järjestelmäratkaisut	27 778	24 964
Yhteensä	821 800	755 123

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

LAATIMISPERIAATTEET

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

2.4 Liiketoiminnan muut kulut

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 EUR)	2023	2022
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	6 526	6 028
Matkakulut	6 313	4 606
Käyttö- ja ylläpitokulut	16 309	15 453
Myyntiin liittyvät kulut	16 796	16 599
Vuokrakulut	2 748	2 025
Markkinointi- ja edustuskulut	5 665	5 222
Hallintokulut	11 590	9 568
Saas-kulut	4 727	3 282
Tutkimus- ja kehittämiskulut	6 300	3 841
Muut kuluerät	18 625	18 647
Yhteensä	95 599	85 270

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

(1 000 EUR)	2023	2022
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	292	249
Todistukset ja lausunnot	14	7
Veroneuvonta	16	3
Muut palkkiot	67	16
	388	275

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta KPMG Oy AB:lle maksetut palkkiot ovat 96 tuhatta euroa (KPMG 26 tuhatta euroa 2022).

Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	47	36
Todistukset ja lausunnot	4	4
Veroneuvonta	26	17
Muut palkkiot	46	54
	124	110

Yhteensä	512	385

2.5 Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 EUR)	2023	2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	18 877	37 113
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	27 985	27 990
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) jatkuvista toiminnoista	1,07	1,22
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake) lopetetuista toiminnoista	-0,40	0,10
Laimennettu ja laimentamaton tulos/ osake	0,67	1,33

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Konsernin vuonna 2023 voimassa olleilla osakepalkkiojärjestelmillä ei ole ollut laimennusvaikutusta, jolloin laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake on sama kuin laimentamaton tulos.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 EUR)	2023	2022
Vuokratuotot	178	266
Aineellisten käyttöomaisuus hyödykkeiden myyntivoitot	1 109	452
Julkiset avustukset	1 246	1 015
Kierrätystuotot	379	368
Muut	2 681	1 577
Yhteensä	5 593	3 677

(1 000 EUR)	2023	2022
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	669	732
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva	392	365
Yhteensä	1 061	1 097

Hallituksen jäsenille hallitus-

Kaario Mammu 45 45 Koipijärvi Terhi (12.4.2023 alkaen) 28 0 Kylävainio Matti 38 38 Marjamaa Ilpo 38 28 Vanhainen Juha 38 38 Vidgren Janne (12.4.2023 asti) 12 38 Vidgren Jarmo 48 48 Vidgren Juha (12.4.2023 asti) 12 38 Vidgren Jukka 38 38 Yhteensä 297 311	tehtävistä suoritetut korvaukset:

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

3. Palkitseminen

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.3 Osakeperusteiset maksut

OHJELMA: SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021

TYYPPI	OSAKE
Instrumentti	Sitouttava osakepalkkio järjestelmä 2021–2023

Alkuperäinen määrä, kpl	15 000
Osinko-oikaisu	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	15.2.2021
Vapautumispäivä	31.12.2028
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	n/a
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0
Toteutustapa	Käteinen ja osake

LAATIMISPERIAATTEET

Konsernilla on kannustinjärjestelmiä, jotka on maksettu tai maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

OHJELMA: SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2021

TYYPPI	OSAKE
Muutokset tilikaudella	Sitouttava osakepalkkio järjestelmä 2021–2023

1.1.2023
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	3 000
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	12 000

Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	0
Kaudella menetetyt, kpl	0
Kaudella ansaitut, kpl	3 000

31.12.2023
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	0
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	12 000

Tilikauden 2023 aikana Ponsse Oyj:n hallitus päätti kahdesta uudesta konsernin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä (tiedote 3.3.2023):

— avainhenkilöiden järjestelmä

— toimitusjohtajan järjestelmä

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 EUR)	2023	2022
Palkat	91 302	87 083
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	11 187	11 074
Osakepalkkiot	1 513	95
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä	586	0
Muut henkilösivukulut	10 674	9 621
Yhteensä	115 262	107 873

KONSERNIN HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA

(1 000 EUR)	2023	2022
Työntekijät	1 278	1 227
Toimihenkilöt	828	789
Yhteensä	2 106	2 016

3.2 Johdon työsuhde-etuudet

(1 000 EUR)	2023	2022
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	3 967	3 913
Eläkesitoumukset, lakisääteinen ja vapaaehtoinen eläketurva	1 166	1 096
Yhteensä	5 133	5 009

Johdon työsuhde-etuudet sisältävät toimitusjohtajan, emoyhtiön johtoryhmän ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajien palkat ja palkkiot.

OHJELMA: AVAINHENKILÖIDEN SUORITEPERUSTEINEN LISÄOSAKEJÄRJESTELMÄ 2023–2027

TYYPPI	OSAKE	OSAKE
Instrumentti	Ehdollinen palkkio 2023–2025	Ansaintajakso 2023–2025

Alkuperäinen määrä, kpl	30 000	30 000
Osinko-oikaisu	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	3.3.2023	3.3.2023
Vapautumispäivä	31.12.2025	31.5.2026
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liike vaihdon kasvu ja henkilöstötyytyväisyys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	3,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	2,0	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	88	88
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
Muutokset tilikaudella	Ehdollinen palkkio 2023–2025	Ansaintajakso 2023–2025
1.1.2023
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	0	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	0	0
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	9 224	27 606
Kaudella menetetyt, kpl	52	155
Kaudella ansaitut, kpl	0	0
31.12.2023
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	9 172	27 452
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	52	2 549

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2021–2027

TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
Instrumentti	Suoriteperusteinen Osakeomistus järjestelmä 2021–2025	Ansaintajakso 2023–2025 Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2023–2024	Ansaintajakso 2023–2025

Alkuperäinen määrä, kpl	3 551	10 653	14 204	14 204	28 408
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	1.1.2019	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023
Vapautumispäivä	31.5.2023	31.5.2024	31.5.2024	31.5.2025	31.5.2026
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	4,4	1,2	1,2	2,2	3,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,4	0,4	1,4	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	1	1	1	1	1
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

TYYPPI	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
Instrumentti	Suoriteperusteinen Osakeomistus järjestelmä 2021–2025	Ansaintajakso 2023–2025 Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2023–2024	Ansaintajakso 2023–2025

Alkuperäinen määrä, kpl	3 551	10 653	14 204	14 204	28 408
Osinko-oikaisu	Ei	Ei	Ei	Ei	Ei
Liikkeeseenlaskupäivä	1.1.2019	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023	3.3.2023
Vapautumispäivä	31.5.2023	31.5.2024	31.5.2024	31.5.2025	31.5.2026
Vapautumisehdot	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys	Työssäolovelvoite, konsernin liiketulos, liikevaihdon kasvu ja henkilöstö tyytyväisyys
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	4,4	1,2	1,2	2,2	3,2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,4	0,4	1,4	2,4
Henkilöitä tilikauden päättyessä	1	1	1	1	1
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake

Muutokset tilikaudella	Suoriteperusteinen Osakeomistus järjestelmä 2021–2025	Ansaintajakso 2023–2025 Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2023–2024	Ansaintajakso 2023–2025

Kauden alussa ulkona olevat, kpl	0	0	0	0	0
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	0	0	0	0	0

Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	3 551	10 653	14 204	14 204	28 408
Kaudella menetetyt, kpl	0	0	0	0	0
Kaudella ansaitut, kpl	3 551	0	0	0	0


Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	0	10 653	14 204	14 204	28 408
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	0	0	0	0	0

Osakeomistus järjestelmä 2021–2025	Ansaintajakso 2023–2025 Ehdollinen palkkio	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2023–2024	Ansaintajakso 2023–2025


0	0	0	0	0
0	0	0	0	0


3 551	10 653	14 204	14 204	28 408
0	0	0	0	0
3 551	0	0	0	0


0	10 653	14 204	14 204	28 408
0	0	0	0	0

Suoriteperusteinen palkkio maksetaan kunkin ansaintajakson päättymistä seuraavan toukokuun loppuun mennessä. Ansaintajaksoilta 2023 ja 2023–2024 palkkiona saatuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana eli ennen 31.12.2025. Vuonna 2023 alkaneilta ansaintajaksoilta maksettavat palkkiot vastaavat arviolta yhteensä enintään 75 000 Ponsse Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden (bruttopalkkio).

4.1 Aineelliset hyödykkeet

Lopetetut toiminnot

Ponssen Venäjän tytäryhtiön OOO Ponssen koko osakekannan myynti venäläisyhtiö OOO Bisonille saatiin päätökseen syyskuussa kaupan edellytyksien täyttyessä. Venäjän toimintojen kaupan toteutumispäiväksi katsotaan 18.9.2023, kun kauppa sai paikallisten viranomaisten hyväksynnän. Ponsse tiedotti aikeistaan luopua Venäjän liiketoiminnoistaan 15.6.2022 ja ilmoitti allekirjoittaneensa kauppakirjan koko OOO Ponssen osakekannan myynnistä 28.6.2022. Kaupan myötä kaikki Ponssen tytäryhtiön, OOO Ponssen, toimitilat varaosavarastoineen ja huoltoautoineen ovat siirtyneet OOO Bisonin omistukseen ja henkilökunta OOO Bisonin palvelukseen. Lisäksi kauppaan sisältyi OOO Ponssen 100 % omistama kiinteistöyhtiö Ponsse Centre Venäjällä. Ponsse on luokitellut kaupan kohteina olleet toiminnot myytäviksi omaisuuseriksi ja raportoinut ne lopetettuina toimintoina vuoden 2022 puolivuotiskatsauksesta lähtien.

Kaupan seurauksena Ponsselle syntyi 12,3 miljoonan euron myyntitappio, joka sisältää 9,7 miljoonaa euroa RUB/ EUR-muuntoeroa. Kaupan hintaa ei julkaista sopimukseen perustuen. Myyntihinta sisältää 3 miljoonan euron saamisen, joka erääntyy 18 kuukauden kuluttua. Saamista ei ole diskontattu tilinpäätökseen sen vaikutuksen ollessa epäolennainen. Kaupan seurauksena emoyhtiön jakokelpoiset varat kasvoivat 14,9 miljoonaa euroa.

4. Sijoitettu pääoma 3.4 Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä, jota kirjataan emoyhtiössä ja Epec Oy:ssä.

KONSERNIN TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT

Kulut yhteensä	586
Velvoitteisiin liittyvä taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/tappio (+)	586
(1 000 EUR)	2023

ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN NYKYARVON MUUTOKSET KAUDEN AIKANA

(1 000 EUR)	2023
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden alussa	6 203
Velvoitteen täyttäminen	0
Väestötilastollisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	0
Taloudellisten oletusten muuttumisesta johtuva voitto (-) / tappio (+)	586
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo kauden lopussa	6 789

KONSERNITASEESEEN KIRJATUT ERÄT

(1 000 EUR)	2023
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	6 789
Varat (-) / velat (+)	6 789

Konsernitaseeseen merkityt velat	6 789

LAATIMISPERIAATTEET

Muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista Ponssella on etuuspohjaisia järjestelyjä. Etuuspohjaisessa järjestelyssä vakuutusmatemaattisen laskelman perusteella kirjattava velka on etuuspohjaisen velvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumaton vakuutusmatemaatikko laskee etuuspohjaisen velvoitteen määrän käyttäen ennakoituun etuusyksikköön perustuvaa menetelmää, jonka mukaan arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa kestoaikaa vastaavalla korkokannalla. Harkintaan perustuvia ratkaisuja liittyy laskelmissa käytettyihin olettamiin liittyen, eivätkä todelliset olettamat välttämättä vastaa arvioituja. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran ajalle. Työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin ja nettokorot rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

OHJELMA: TOIMITUSJOHTAJAN SUORITEPERUSTEINEN OSAKEOMISTUSJÄRJESTELMÄ 2021–2027

TYYPPI	OSAKE
Muutokset tilikaudella	Yhteensä

1.1.2023
Kauden alussa ulkona olevat, kpl	3 000
Kauden alussa jaettavissa olevat, kpl	12 000

Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt, kpl	107 850
Kaudella menetetyt, kpl	207
Kaudella ansaitut, kpl	6 551

31.12.2023
Kauden lopussa ulkona olevat, kpl	104 093
Kauden lopussa jaettavissa olevat, kpl	14 601

Käyvän arvon määrittäminen

Osakepalkkioiden käypä arvo on määritetty myöntöpäivänä ja jaksotettu vapautumiseen asti. Tilikaudella 2023 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa:

ARVOSTUSPARAMETRIT TILIKAUDELLA MYÖNNETYILLE KANNUSTIMILLE

Osakekurssi myöntöhetkellä, (EUR)	29,64
Osakkeen kurssi kauden lopussa, (EUR)	22,60
Diskonttokorko	5,8 %
Osinkojen käypä arvo, (EUR)	1,47
Arvostusmetodi	Diskontatut osingot
Käypä arvo 31.12.2023, (EUR)	1 956 792

OSAKEPERUSTEISEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄN VAIKUTUS TILIKAUDEN TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN

(1 000 EUR)
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut	685
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2023	10
Arvio käteisenä maksettavasta osuudesta	596

TÄRKEIMMÄT ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN MÄÄRITTÄ-MISESSÄ KÄYTETYT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET

	2023
Diskonttauskorko	3,3 %
Inflaatio-oletus	2,2 %
Palkkojen tulevat korotukset	3,5 %
Työsuhteiden päättyvyys	4,5 %
Työkyvyttömyysalkavuus	maksuluokka 1

PAINOTETTU KESKIMÄÄRÄINEN ETUUSPOHJAISTEN VELVOITTEIDEN VOIMASSAOLOAIKA

	2023
Suomi	10

HERKKYYSANALYYSI

(1 000 EUR)	2023
Diskonttauskorko
laskua 0,5 %	290
kasvua 0,5 %	-267
Palkkojen nousu
laskua 0,5 %	-274
kasvua 0,5 %	288
Eläkkeiden nousu
laskua 0,5 %	0
kasvua 0,5 %	0
Työsuhteiden päättyvyys
laskua 0,5 %	-
kasvua 0,5 %	-288
Terveydenhoitokustannusten kehityssuunta
laskua 0,5 %	-
kasvua 0,5 %	-334
Elinajan odotus
laskua yksi vuosi	9
kasvua yksi vuosi	9

Järjestelyyn liittyen edellisten tilikausien voittovaroja on oikaistu 4,962 miljoonaa euroa. Järjestelyyn seuraavan tilikauden aikana odotettavissa olevat maksusuoritukset ovat arviolta 0,6 miljoonaa euroa.

3.5 Eläkevelvoitteet

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

LAATIMISPERIAATTEET

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla .

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta . Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen .

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä . Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta . Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä . Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat .

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa . Maa-alueista ei tehdä poistoja . Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia .

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts . kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla . Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan .

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa . Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena .

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin mukaan konserni kirjaa taseeseen ei purettavissa olevat vuokrasopimukset . Konserni on hyödyntänyt standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei ole kirjattu taseeseen . Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta, eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota vuokrasopimuksen irtisanomiseen liittyen .

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen . Vuokra tuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa .

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN TULOSLASKELMA

(1 000 EUR)	18.9.2023	31.12.2022
Liikevaihto	3 576	32 561
Liiketoiminnan muut tuotot	534	496
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-17	-1 992
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-1 190	-17 320
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-1 019	-4 246
Poistot	-68	-1 182
Liiketoiminnan muut kulut	-570	-2 472
Liikevoitto	1 247	5 844
Rahoitustuotot ja -kulut	95	-2 389
Tulos ennen veroja	1 342	3 456
Tuloverot	-194	-526
Tilikauden tulos	1 148	2 930
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	-2 628	0
Muuntoero	-9 669	0
Tulos lopetetuista toiminnoista	-11 149	2 930

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN VAIKUTUS TASEESEEN

18.9.2023

13
6 480
370
4 073
3 480
-16
1 420
1 802
17 622

Myydyt velat

Myydyt velat yhteensä	234
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	221
Tilikauden verovelat	3
Laskennalliset verovelat	10
Korolliset velat	0

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Hankintameno 1 1 .2023 3 623 114 261 134 349 9 612 261 846 Lisäykset 42 21 552 12 117 3 606 37 317 Hankitut liiketoiminnot 0 0 0 0 0 Vähennykset -406 -1 122 -4 915 -10 061 -16 504 Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin 0 0 0 0 0 liittyvät varat Kurssiero -45 -335 160 -22 -242 Hankintameno 31 .12 .2023 3 215 134 356 141 711 3 135 282 416 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1 1 .2023 0 -54 165 -92 948 0 -147 113 Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -7 120 -11 686 0 -18 806 Poistot, lopetetut toiminnot 0 0 0 0 0 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 150 2 259 0 2 409 Kurssiero 0 108 3 0 111 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31 .12 .2023 0 -61 028 -102 372 0 -163 399 Kirjanpitoarvo 1 1 .2023 3 624 60 095 41 401 9 612 114 732 Kirjanpitoarvo 31.12.2023 3 215 73 328 39 339 3 135 119 017 Hankintameno 1 1 .2022 3 741 113 816 120 343 1 857 239 757 Lisäykset 278 4 113 16 610 12 819 33 819 Hankitut liiketoiminnot 0 736 455 0 1 191 Vähennykset 0 -40 -3 182 -5 085 -8 307 Siirrot erien välillä; myytävänä -486 -5 372 -2 317 -9 -8 183 oleviin omaisuuseriin liittyvät varat Kurssiero 90 1 008 2 440 31 3 569 Hankintameno 31 .12 .2022 3 623 114 261 134 349 9 612 261 846 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1 1 .2022 0 -47 493 -80 138 0 -127 631 Poistot, jatkuvat toiminnot 0 -6 472 -11 470 0 -17 943 Poistot, lopetetut toiminnot 0 -298 -640 0 -938 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0 0 -31 0 -31 Kurssiero 0 98 -669 0 -571 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31 .12 .2022 0 -54 165 -92 948 0 -147 113 Kirjanpitoarvo 1 1 .2022 3 741 66 323 40 205 1 857 112 126 Kirjanpitoarvo 31.12.2022 3 624 60 095 41 401 9 612 114 732	(1 000 EUR)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä

AINEELLISIIN HYÖDYKKEISIIN SISÄLTYVIEN KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERIEN TASEARVOT

(1 000 EUR)	Rakennukset	Koneet ja	kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	8 455	4 285	12 740
Lisäykset	1 908	1 032	2 940
Hankitut liiketoiminnot	0	0	0
Poistot, jatkuvat toiminnot	-1 585	-1 300	-2 885
Poistot, lopetetut toiminnot	0	0	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0
Kurssiero	-737	-262	-999
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	8 041	3 755	11 796

Kirjanpitoarvo 1.1.2022	7 696	4 579	12 275
Lisäykset	1 992	873	2 865
Hankitut liiketoiminnot	736	0	736
Poistot, jatkuvat toiminnot	-1 904	-1 548	-3 451
Poistot, lopetetut toiminnot	-4	-1	-5
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	-12	0	-12
Kurssiero	-49	381	332
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	8 455	4 285	12 740

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN TASEARVOT

(1 000 EUR)	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	13 071	12 364
Kurssiero	-223	574
Lisäykset	2 940	3 601
Tilikauden korot	385	302
Maksut	-4 066	-3 759
Vähennykset	0	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-12
Kirjanpitoarvo 31.12.	12 107	13 071

Pitkäaikainen vuokrasopimusvelka	8 063	9 192
Lyhytaikainen vuokrasopimusvelka	4 044	3 880
Yhteensä	12 107	13 071

Vuokrasopimusvelkojen erääntyminen esitetään liitetiedon kohdassa 5.5. Vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ja täsmäytyslaskelma.

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT

(1 000 EUR)	2023	2022
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	2 885	3 451
Korkokulut	385	302
Arvoltaan vähäisiin omaisuuseriin liittyvät kulut	3 148	1 465
Lyhytaikaisiin vuokra sopimuksiin liittyvät kulut	-400	559
Yhteensä	6 018	5 779

Konserni hyödyntää standardin sallimaa helpotusta, jonka mukaan lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia vuokrasopimuksia ei kirjattu taseeseen. Toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta konserni kirjaa taseeseen vain sellaiset vuokrasopimukset, joiden irtisanomisaika on yli 12 kuukautta, eivätkä ne sisällä merkittävää sanktiota vuorkasopimuksen irtisanomiseen liittyen.

Vuokrat diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa. Jos tämä korko ei ole helposti määritettävissä, mikä on yleistä konsernin vuokrasopimuksissa, käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa, jolla tarkoitetaan korkoa, jonka asianomainen vuokralle ottaja joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin rahat, jotka tarvitaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä.

4.2 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

LAATIMISPERIAATTEET

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot	3–10 vuotta
Patentit	5 vuotta
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo edustaa tunnistamattomien aineettomien hyödykkeiden arvoa ja odotettavissa olevia tulevia hyötyjä, jotka eivät täytä hyödykkeen määritelmää sekä odotettavissa olevia synergiaetuja. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan. Liikearvo kirjataan pois, kun tytäryhtiö myydään.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvolaskelmaan perustuen. Käyttöarvo määritetään laskemalla testattavan rahavirtaa tuottavan yksikön ennustettujen nettokassavirtojen nykyarvo. Käyttöarvolaskelmien diskonttokorkona käytetään painotettua keskimääräistä pääoman kustannusta ennen veroja, joka huomioi markkinoiden näkemyksen rahan aika-arvosta sekä testattavaan yksikköön liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistestaus

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 EUR)	Kehittämis menot	Patentti menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	67 727	3 248	4 355	19 829	11 919	107 079
Lisäykset	5 338	240	234	3 405	10 606	19 823
Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	-26	-4 104	-4 130
Kurssierot	0	0	-32	-9	-5	-46
Hankintameno 31.12.2023	73 065	3 488	4 557	23 199	18 416	122 726

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023	-39 912	-2 127	-3 355	-12 102	0	-57 496
Poistot, jatkuvat toiminnot	-9 376	-343	-264	-2 547	0	-12 531
Poistot, lopetetut toiminnot	0	0	0	0		0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	22	0	22
Kurssiero	0	0	4	10	0	14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023	-49 288	-2 470	-3 615	-14 617	0	-69 991

Kirjanpitoarvo 1.1.2023	27 815	1 121	1 001	7 726	11 919	49 583
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	23 777	1 018	942	8 582	18 416	52 736

Hankintameno 1.1.2022	56 087	2 904	3 651	16 175	10 786	89 603
Lisäykset	11 640	344	704	3 672	17 944	34 305
Siirrot erien välillä; myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0	-18	0	-18
Vähennykset	0	0	0	0	-16 811	-16 811
Hankintameno 31.12.2022	67 727	3 248	4 355	19 829	11 919	107 079

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022	-32 655	-1 814	-3 060	-9 988	0	-47 516
Poistot, jatkuvat toiminnot	-7 092	-306	-292	-2 040	0	-9 729
Poistot, lopetetut toiminnot	-166	-7	-3	-68		-244
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Kurssiero	0	0	0	-7	0	-7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022	-39 912	-2 127	-3 355	-12 102	0	-57 496
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	23 432	1 090	592	6 187	10 786	42 087
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	27 815	1 121	1 001	7 726	11 919	49 583

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen

maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

LIIKEARVON KOHDISTAMINEN

(1 000 EUR)	2023	2022
Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy	3 440	3 440
Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi Norrbottenin alueen liiketoiminta	333	333
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti: Tsekki	1 887	1 934
Keski- ja Etelä-Eurooppa segmentti: Hollanti	1 038	0
Yhteensä	6 698	5 707

Liikearvoksi on kirjattu se hankintameno, joka on ylittänyt hankittujen yhtiöiden yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvo pitää sisällään aineetonta omaisuutta, kuten liiketoimintaosaamisen ja asiakassuhteiden sekä synergioiden arvoa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 9–12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä maakohtaista toimintaympäristön huomioivaa kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

1. Budjetoitu käyttökate Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.
1. Ennustettu jäännösarvo Määritetty perustuen viimeiseen budjetoituun vuoteen 2026 ja huomioituna maakohtaisella toimintaympäristö huomioivalla kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
1. Diskonttauskorko Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Osana Ponssen arvonaletnumistestausta on tehty herkkyysanalyysit keskeisten oletusten osalta perustuen kahteen eri skenaarioon. Laskelmissa testatut muutokset ovat ensimmäisessä skenaariossa diskonttokoron nousu ja se, kuinka korkealle diskonttokorko voisi nousta ennen kuin se indikoisi arvonalentumista. Toisessa skenaariossa testattiin sitä, kuinka paljon liikevaihto voi laskea aiheuttaen arvonalentumisen. Herkkyysanalyysit suoritettiin kaikkien liikearvoa kirjattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta, eivätkä ne indikoineet arvonalentumista.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

(1 000 EUR)	2023	2022
Tutkimus- ja kehittämismenot yhteensä	29 466	27 702
taseeseen aktivoitu osuus	11 888	12 692

4.3 Poistot ja arvonalentumiset

LAATIMISPERIAATTEET

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi raportointihetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 EUR)	2023	2022
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	9 376	7 092
Patentit	343	306
Aineettomat oikeudet	264	292
Muut aineettomat hyödykkeet	2 547	2 040

Yhteensä	12 531	9 729
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	7 120	6 472
Koneet ja kalusto	11 686	11 470

Yhteensä 31 337 27 671

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yleistä mallia.

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

4.4 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATTEET

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihtoomaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 EUR)	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	133 988	139 650
Keskeneräiset tuotteet	13 916	28 565
Valmiit tuotteet/tavarat	46 018	36 494
Muu vaihto-omaisuus	46 915	31 785
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-6 846
Yhteensä	240 837	229 648

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 4,5 miljoonaa euroa, jolla vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3,5 miljoonaa euroa vuonna 2022).

SAAMISET (PITKÄAIKAISET)

(1 000 EUR)	2023	2022
Siirtosaamiset	3 229	63
Yhteensä	3 229	63

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)

(1 000 EUR)	2023	2022
Myyntisaamiset	69 129	64 610
Siirtosaamiset	8 191	8 258
Muut saamiset	18 682	11 344
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	2 353	5 470
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-2 560
Yhteensä	98 355	87 122

Odotettujen luottotappioiden määrittelyperusteet on kuvattu liitetiedossa 5.6. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa kohdassa 5.7.

MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA JA LUOTTOTAPPIOIKSI KIRJATUT ERÄT

(1 000 EUR)	Eräänty mättömät	Erääntyneet alle 30 päivää	Erääntyneet 30–90 päivää	Erääntyneet 91–180 päivää	Erääntyneet 181–360 päivää	Erääntyneet yli 360 päivää	Yhteensä
2023
Bruttomääräinen kirjanpito arvo – myyntisaamiset	44 648	19 361	4 330	1 451	-471	475	69 794
Myytävänä oleviin omaisuus eriin liittyvät varat	0	0	0	0	0	0	0
Odotettua tappiota koskeva vähennyserä	0	0	0	-190	0	-475	-665
Nettomääräinen kirjanpito arvo – myyntisaamiset	44 648	19 361	4 330	1 261	-471	0	69 129

2022
Bruttomääräinen kirjanpito arvo – myyntisaamiset	47 086	10 053	4 809	288	157	487	62 879
Myytävänä oleviin omaisuus eriin liittyvät varat	116	6	2 051	50	299	19	2 542
Odotettua tappiota koskeva vähennyserä	0	0	0	0	-305	-506	-811
Nettomääräinen kirjanpito arvo – myyntisaamiset	47 202	10 059	6 861	338	150	0	64 610

MYYNTISAAMISIIN LIITTYVÄ TAPPIOTA KOSKEVA

TULOSVAIKUTTEINEN VÄHENNYSERÄ:

(1 000 EUR)	2023	2022
Myyntisaamisten odotettua tappiota koskevan vähennyserän muutos	-146	242
Lopulliset luottotappiot	230	-158
Perutut lopulliset luottotappiot	-84	-84
Lopetetut liiketoiminnot	0	0
Yhteensä	0	0

4.7 Varaukset

LAATIMISPERIAATTEET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Muu varaus kirjataan, kun konsernilla todetaan olevan tappiollinen sopimus. Sopimuksen mukainen olemassa oleva velvoite kirjataan ja määritetään varauksena.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

Muut varaukset

4.6 Ostovelat ja muut velat

OSTOVELAT JA MUUT VELAT

(1 000 EUR)	2023	2022
Ostovelat (muut rahoitusvelat)	85 785	93 133
Saadut ennakot	2 024	3 462
Muut velat	18 648	14 157
Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat	30 576	23 049
Korkojaksotus	1 223	240
Myyntisopimusten perusteella kirjatut velat	4 110	4 047
Tuloverovelka	1 257	4 664
Muut siirtovelat	4 509	15 920
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettä vät johdannaissopimukset	816	168
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-700
Yhteensä	148 948	158 140

VARAUKSET

(1 000 EUR)	Takuuvaraus	Muut varaukset	Yhteensä
31.12.2022	4 164	6 483	10 647
Lisäykset	922	4 147	5 069
Vähennykset	-691	-335	-1 026
31.12.2023	4 395	10 295	14 690

5.1 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukumäärässä ja omassa pääomassa.

	Osakkeiden lukumäärä	Osake pääoma	Muut rahastot	Omat osakkeet
			(1 000 kpl) (1 000 EUR) (1 000 EUR) (1 000 EUR)
31.12.2022	28 000	7 000	3 460	-274
Osakepalkkio ohjelma	0	0	0	-189
31.12.2023	28 000	7 000	3 460	-463

LAATIMISPERIAATTEET

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Omat osakkeet

Jos konserni ostaa yhtiön omia osakkeita, maksettu vastike ja hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot vähennetään yhtiön omistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kunnes osakkeet mitätöidään tai lasketaan uudelleen liikkeeseen. Omien osakkeiden hankinnan arvopäivänä käytetään todellista kaupantekopäivää.

Jos osakkeet lasketaan uudelleen liikkeeseen, niistä saatavat vastikkeet sisällytetään yhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan niistä välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla vähennettyinä.

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskit

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2022). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2022). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2022). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Ponsse Oyj:n hallituksella on voimassa oleva yhtiökokouksen valtuutus omien osakkeiden hankinnasta yhtiön vapaalla pääomalla sekä omien osakkeiden luovuttamisesta.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Yhtiöllä on hallussaan 23 562 omaa osaketta.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2023 osinkoa jaettiin yhteensä 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa (vuonna 2022 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa). Tilikauden päättymispäivän jälkeen yhtiön hallitus on päättänyt ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Osingonjako on yhteensä 15,4 miljoonaa euroa.

5.3 Muut rahoitusvarat

MUUT RAHOITUSVARAT

(1 000 EUR)	Muut sijoitukset
Hankintameno 31.12.2022	375
Lisäykset	0
Vähennykset	-1
Hankintameno 31.12.2023	374

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita.

5.2 Rahoitustuotot ja -kulut

LAATIMISPERIAATTEET

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot

Valuuttakurssivoittoja ja -tappiota koskevat kirjaamisperiaatteet on esitetty liitetietojen kohdassa 1. Laatimisperiaatteet, kappaleessa Ulkomaan rahanmääräiset liiketapahtumat.

RAHOITUSTUOTOT

(1 000 EUR)	2023	2022
Osinkotuotot pysyvien vastaavien sijoituksista	2	3
Korkotuotot lainoista ja saamisista	851	200
Valuuttakurssivoitot, realisoitunut	1 458	0
Valuuttakurssivoitot, realisoitumaton	1 328	0
Johdannaisten käyvän arvon muutos	0	2 436
Muut rahoitustuotot	899	3 206
Yhteensä	4 539	5 846

RAHOITUSKULUT

(1 000 EUR)	2023	2022
Korkokulut rahoituslainoista	4 433	924
Valuuttakurssitappiot, realisoitunut	0	4 094
Valuuttakurssitappiot, realisoitumaton	0	2 599
Johdannaisten käyvän arvon muutos	2 592	0
Muut rahoituskulut	1 973	1 733
Yhteensä	8 999	9 350

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-4 459	-3 504

Muut rahoituskulut -erä sisältää koronvaihtosopimuksien arvostuskulua 1,2 miljoonaa euroa.

Realisoitumattomat valuuttakurssierät koostuvat pääosin konsernin sisäisten erien arvostamisesta.

5.4 Rahavarat

RAHAVARAT

(1 000 EUR)	2023	2022
Käteinen raha ja pankkitilit	74 002	76 545
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-3 094
Yhteensä	74 002	73 451

VUOKRASOPIMUSVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT JA TÄSMÄYTYSLASKELMA

(1 000 EUR)	2023	2022
Vuokrasopimusvelat – vähimmäis vuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk	4 220	4 093
1–5 vuotta	7 004	7 746
yli 5 vuotta	1 640	2 002
Yhteensä	12 864	13 840
Vuokrasopimusvelat –

vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk	4 044	3 880
1–5 vuotta	6 533	7 304
yli 5 vuotta	1 530	1 888
Yhteensä	12 107	13 071
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	757	769
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	12 864	13 840

5.5 Rahoitusvelat

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

5.6 Rahoitusriskien hallinta

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP) ja Brasilian real (BRL), joista USD, SEK ja GBP on suojattu konsernin suojauspolitiikan mukaisesti.

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on 73,1 miljoonaa euroa (73,3 miljoonaa euroa vuonna 2022), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 1,3 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 5.2).

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan ja Brasilian realiin verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -51,7 miljoonaa euroa (-50,6 miljoonaa euroa vuonna 2022). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia. Oletusten toteutuessa muutokset aiheutuisivat pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

(1 000 EUR)		2023
Eurokurssin muutos		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon
USD	2 %	-35	0 %	9
SEK	3 %	46	3 %	-47
GBP	1 %	-36	1 %	19
BRL	2 %	856	2 %	-942

(1 000 EUR)	2022
Eurokurssin muutos		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon
USD	8 %	52	7 %	-49
SEK	4 %	255	5 %	-337
GBP	3 %	-60	4 %	90
BRL	7 %	2 412	15 %	-5 326

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 26 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.

(1 000 EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:
Muutosprosentti	+2 %	-0,5 %
Vaihtuvakorkokoiset lainat	-1 697	424
Koronvaihtosopimukset	448	-112
Nettovaikutus verojen jälkeiseen voittoon	-1 249	312

RAHOITUSVELAT

(1 000 EUR)	2023	2022
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	58 413	32 339
Muut velat	161	953
Vuokrasopimusvelat	8 063	9 192
Yhteensä	66 637	42 484

Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	47 980	49 122
Muut velat	792	803
Vuokrasopimusvelat	4 044	3 892
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-12
Yhteensä	52 816	53 804

Konsernin rahoitusvastuiden vakuudet on kuvattu liitetiedossa kohdassa 8.1.

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 5.7.

Konsernin lainat rahoituslaitoksilta ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia vakuudettomia lainoja.

Veloista kiinteäkorkoisia on 13 415 tuhatta euroa (15 237 tuhatta euroa vuonna 2022). Muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia, 106 038 tuhatta euroa (81 051 tuhatta euroa vuonna 2022).

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 4.5.

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:n mukaista yleistä mallia, jonka mukaan yli 30 päivää erääntyneistä 10 tuhatta euroa ylittävistä myyntisaamisista kirjataan odotettavissa olevat luottotappiot. Erääntyneet myyntisaamiset on ryhmitelty asiakaskohtaisesti luottoriskin todennäköisyyden ja maksun viivästymisen perusteella. Luottotappioriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, jos saaminen on erääntynyt yli 30 päivää. Tämän perusteella tehdään asiakaskohtainen arviointi odotetusta luottotappiosta. Luottotappion määrittämisessä huomioidaan vakuutena oleva myyty kone.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteilla sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2023 oli 95,0 miljoonaa euroa, joka on 68 % kokonaisluottolimiitistä (2022 110,0 miljoonaa euroa, 79 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Konsernilla on käytettävissä 100 miljoonan euron yritystodistusohjelma, josta on nostettu 0 euroa. Lisäksi konsernilla on käytettävissä tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen maturiteetti oli tilinpäätöshetkellä 3,1 vuotta (2,7 vuotta).

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut sisältäen jatkuvat liiketoiminnot.

(1 000 EUR)	tase arvo	raha virta*	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
31.12.2023
Lainat rahoituslaitoksilta 106 393 118 264 52 077 56 274					9 913
Muut velat	953	959	797	162	0
Vuokrasopimus velat		12 107 12 864	4 220	7 004	1 640
Ostovelat ja muut velat		148 132 148 132 148 132		0	0
Johdannaisvelat	816	816	816	0	0
Taseen ulkopuoliset vastuut**	0	5 488	5 488	0	0

(1 000 EUR)	tase arvo	raha virta*	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
31.12.2022
Lainat rahoituslaitoksilta			81 460 80 820 51 046 29 773		0
Muut velat	1 756	1 775	812	964	0
Vuokrasopimus velat		13 071 13 840	4 093	7 746	2 002
Ostovelat ja muut velat		158 053 158 053 158 053		0	0
Johdannaisvelat	168	168	168	0	0
Taseen ulkopuoliset vastuut**	0	6 300	6 300	0	0

* Sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä

** Taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä, tarkempi erittely liitetieto 8.1

(1 000 EUR)		Rahoitukseen liittyvät velat			Muut varat
	Lainat	Vuokrasopimukset	Välisumma	Rahavarat	Likvidit sijoitukset	Yhteensä
Nettovelat 1.1.2023	-83 213	-13 087	-96 300	76 545	0	-19 755
Rahavirtavaikutukset	-24 121	4 066	-20 055	-2 416	0	-22 471
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-2 940	-2 940	0	0	-2 940
Valuuttakurssioikaisut	-9	-149	-158	-127	0	-285
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat/varat	0	0	0	0	0	0
Nettovelat 31.12.2023	-107 343	-12 111	-119 454	74 002	0	-45 451

Nettovelat 1.1.2022	-42 430	-12 366	-54 796	120 900	0	66 104
Rahavirtavaikutukset	-40 745	3 755	-36 990	-47 669	0	-84 659
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-4 130	-4 130	0	0	-4 130
Valuuttakurssioikaisut	-38	-334	-372	220	0	-152
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat/varat	0	-12	-12	3 094	0	3 082
Nettovelat 31.12.2022	-83 213	-13 087	-96 300	76 545	0	-19 755

(1 000 EUR)		Rahoitukseen liittyvät velat			Muut varat
	Lainat	Vuokrasopimukset	Välisumma	Rahavarat	Likvidit sijoitukset	Yhteensä
Nettovelat 1.1.2023	-83 213	-13 087	-96 300	76 545	0	-19 755
Rahavirtavaikutukset	-24 121	4 066	-20 055	-2 416	0	-22 471
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-2 940	-2 940	0	0	-2 940
Valuuttakurssioikaisut	-9	-149	-158	-127	0	-285
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat/varat	0	0	0	0	0	0
Nettovelat 31.12.2023	-107 343	-12 111	-119 454	74 002	0	-45 451

Nettovelat 1.1.2022	-42 430	-12 366	-54 796	120 900	0	66 104
Rahavirtavaikutukset	-40 745	3 755	-36 990	-47 669	0	-84 659
Hankinnat – vuokrasopimukset	0	-4 130	-4 130	0	0	-4 130
Valuuttakurssioikaisut	-38	-334	-372	220	0	-152
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat/varat	0	-12	-12	3 094	0	3 082
Nettovelat 31.12.2022	-83 213	-13 087	-96 300	76 545	0	-19 755

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2023 lopussa 45,5 miljoonaa euroa (19,8 miljoonaa euroa 31.12.2022) ja nettovelkaantumisaste oli 14,1 % (6,1 % 31.12.2022). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla sisältäen lopetut liiketoiminnot.

(1 000 EUR)	2023	2022
Korolliset velat	119 453	96 300
Korolliset saamiset	0	0
Rahavarat	-74 002	-76 545
Nettovelat	45 451	19 755

Oma pääoma yhteensä	321 799	321 813

Nettovelkaantumisaste (net gearing)	14,1 %	6,1 %

5.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain

LAATIMISPERIAATTEET

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi . Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja alkuperäisen hankinnan yhteydessä .

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi . Konserni on luokitellut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoitukset ja johdannaiset . Kyseiset johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin .

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaksi, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät: a) rahoitusvaroihin kuuluvaa erää pidetään hallussa sellaisen liiketoimintamallin mukaisesti, jonka tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja b) rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimusehdoissa määrätään tiettyinä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua . Konserni on luokitellut jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi myyntisaamiset, muut saamiset ja rahavarat . Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua .

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvarojen arvonalentumiseen sovelletaan odotettujen luottotappioiden mallia .

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi . Konserni arvostaa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi johdannaisinstrumentit . Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi arvostetaan rahoituslaitoslainat, rahoitusleasingvelat, ostovelat ja muut velat .

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni ei sovella IFRS 9 -standardin mukaista suojauslaskentaa . Johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoon . Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin .

(1 000 EUR)
31.12.2023 Varat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset	374	0	374
Johdannaisinstrumentit	2 353	0	2 353
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	0	69 129	69 129
Rahavarat	0	74 002	74 002
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	0	0
Yhteensä	2 727	143 131	145 858
31.12.2023 Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat	Yhteensä
Lainat (lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja)	0	106 393	106 393
Vuokrasopimusvelat	0	12 107	12 107
Johdannaisinstrumentit	816	0	816
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)	0	85 785	85 785
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	0	0
Yhteensä	816	204 285	205 102

(1 000 EUR)

(1 000 EUR)

(1 000 EUR)
31.12.2022 Varat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat varat	Yhteensä
Noteeraamattomat osakesijoitukset	375	0	375
Johdannaisinstrumentit	5 470	0	5 470
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	0	64 610	64 610
Rahavarat	0	76 545	76 545
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat	0	-5 399	-5 399
Yhteensä	5 845	135 755	141 600
31.12.2022 Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat	Yhteensä

Lainat (lukuun ottamatta vuokrasopimusvelkoja)	0	81 460	81 460
Rahoitusleasingvelat	0	9 180	9 180
Johdannaisinstrumentit	168	0	168
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)	0	93 133	93 133
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-738	-738
Yhteensä	168	183 035	183 202

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät noteeraamattomat osakesijoitukset ja johdannaisinstrumentit .

Noteeraamattomat osakesijoitukset kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, ja johdannaisinstrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2 .

Termiinisopimusten nimellisarvot olivat 70,8 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 58,7 miljoonaa euroa vuonna 2022 .

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja .
Yhtiö arvostaa noteeraamattomat osakesijoitukset käypään arvoon . Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpi toarvo vastaa niiden käypää arvoa .
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille . Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio .
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla .

6. Tuloverot

LAATIMISPERIAATTEET

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja, jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan ainoastaan siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

KESKEISET ARVIOT JA HARKINTA

Tuloverot

6.1 Tuloverot

TULOVEROT

(1 000 EUR)	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	15 115	10 884
Edellisten tilikausien verot	461	61
Laskennalliset verot	-2 653	-1 909
Yhteensä	12 924	9 037

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2023: 20,0 %, 2022: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

(1 000 EUR)	2023	2022
Voitto ennen veroja	42 949	43 219
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	8 590	8 644
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-1 860	1 185
Verovapaat tulot	-3 264	-129
Vähennyskelvottomat kulut	-1 248	299
Verohelpotukset, -tuet	-665	-29
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	8 212	6 591
Verot aikaisemmilta tilikausilta	461	61
Muut erät	2 698	-7 586
Verot tuloslaskelmassa	12 924	9 037

Konsernin efektiiviseen veroasteeseen vuosina 2023 ja 2022 vaikutti konserniyhdistelykirjaus, josta ei kirjata laskennallista veroa, koska kyseessä on pysyvä ero. Pysyvän eron verovaikutus näkyy verojen täsmäytyslaskelmalla rivillä "Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset" ja "Muut erät".

Ponsse valmistautuu Pillar 2 minimiverosäännösten voimaantuloon vuoden 2024 alusta lähtien ja arvioi sen vaikutuksia parhaillaan.

6.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET

VUODEN 2023 AIKANA:

(1 000 EUR)
Laskennalliset verosaamiset:	31.12. 2022	Kirjattu tulos vaikut teisesti	Kirjattu oman pääoman kautta	31.12. 2023
Vaihto-omaisuus	3 719	1 840	0	5 559
Vahvistetut tappiot	595	-118	0	477
Muut erät	690	527	1 194	2 410
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	-582	582	0	0
Yhteensä	4 422	2 831	1 194	8 446

Laskennalliset verovelat:	31.12. 2022	Kirjattu tulos vaikut teisesti	31.12. 2023
Vaihto-omaisuus	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	968	152	1 120
Muut erät	0	0	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	-26	26	0
Yhteensä	942	178	1 120

LASKENNALLISTEN VEROJEN MUUTOKSET VUODEN 2022 AIKANA:

(1 000 EUR)

Laskennalliset verosaamiset:	31.12. 2021	Kirjattu tulos vaikut teisesti	31.12. 2022
Vaihto-omaisuus	2 116	1 602	3 719
Vahvistetut tappiot	683	-88	595
Muut erät	561	129	690
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	0	-582	-582
Yhteensä	3 360	1 061	4 422

Laskennalliset verovelat:	31.12. 2020	Kirjattu tulos vaikut teisesti	31.12. 2021
Vaihto-omaisuus	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	967	1	968
Muut erät	0	0	0
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat	0	-26	-26
Yhteensä	967	-25	942

Oman pääoman kautta kirjattu laskennallinen vero liittyy erään Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet (Liitetieto 3.4).

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 36,4 miljoonaa euroa (25,6 miljoonaa euroa vuonna 2022) on kirjattu laskennallista verosaamista 0,5 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhenemisaikaa.

7.1 Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien heidän perheenjäsenensä sekä määräysvaltayhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Nimi ja kotipaikka	Konsernin ja emoyhtiön osuus osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Bram Engineers B.V., Barendrecht, Hollanti (Epec Oy:n omistama, 1.11.2023 alkaen)	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki	100,00
Ponsse Chile SpA Chillán, Chile	100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi	100,00

7. Konsernin rakenne

LAATIMISPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset sekä Epec Oy:n tytäryritys Bram Engineers B.V. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

7.2 Liiketoimintojen yhdistäminen

Ponsse-konserniin kuuluva EAI PON1V Holding Oy:n toimialana on kannustinjärjestelmien hallinnointiliiketoiminta, kannustinjärjestelmiin liittyvien Ponsse Oyj:n arvopapereiden ostaminen ja myyminen sekä niihin liittyvien rahoitussopimusten osapuolena toimiminen. Evli Alexander Incentives Oy:n kanssa on tehty järjestely, jossa perustettiin EAI PON1V Holding Oy hankkimaan Ponsse Oyj:n rahoittamana sopimuksen ehtojen mukaisesti osakkeita jaettavaksi henkilöstölle Ponsse Oyj:n osakepalkitsemisjärjestelyn ehtojen mukaisesti. EAI PON1V Holding Oy:n juridinen omistus on Evli Alexander Incentives Oy:llä, mutta panttaussopimuksen perusteella Ponsse Oyj toimiessaan päämiehenä käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa järjestelyssä ja Evli Alexander Incentives Oy toimii agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämä sopimuksellisista piirteistä syntyvä määräysvalta johtaa siihen, että EAI PON1V Holding Oy yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä ja sisällytetään konserniyritysten listaukseen.

Ponsse-konserniin kuuluva teknologiayhtiö Epec Oy on 1.11.2023 hankkinut omistukseensa hollantilaisen Bram Engineers B.V:n. Yritysosto mahdollistaa tulevaisuudessa entistä laajemmin ohjelmistoihin, sähköistymiseen, autonomisiin järjestelmiin sekä ohjausjärjestelmiin liittyvien tuotekehityspalveluiden ja tuotteiden tarjoamisen asiakkaille. Kauppahintaa ei osapuolten yhteisestä sopimuksesta julkaistu, eikä kauppahinnalla ole merkitystä Ponssen arvonmäärityksen kannalta. Liikearvoa kaupasta syntyi 1,0 miljoonaa euroa.

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 7.3. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

7.3 Osuudet osakkuusyrityksissä

(1 000 EUR)	2023	2022
Tilikauden alussa	881	785
Aikaisempien tilikausien oikaisu	0	0
Saatu osinko	-68	-51
Osuus kauden tuloksesta	255	147
Tilikauden lopussa	1 068	881

Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tilikauden voitto:

(1 000 EUR)	2023	2022
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat	4 152	3 531
Velat	11 013	941
Liikevaihto	6 061	4 010
Tilikauden voitto	749	359
Omistusosuus	34 %	34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

8.2 Raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Ponsse on julkaissut 20.2.2024 tiedotteen, jossa se kertoo suunnittelevansa toimintamallinsa uudistamista globaalisti vahvistamaan pitkän aikavälin kilpailukykyä, kannattavuutta ja entistä parempaa asiakaspalvelua. Muutosten suunnittelua ja toteutusta vie eteenpäin konsernin johtoryhmä. Vaikutukset kohdistuisivat globaalisti organisaatioomme ja mahdolliset paikalliset neuvottelut työntekijöiden edustajien kanssa käydään maissa jokaisen maan lainsäädännön mukaisesti. Suunnitellun toimintamallin toteutuessa muutokset astuisivat voimaan kesäkuun 2024 alussa. Alustavien ennusteiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa noin 10 miljoonan euron vuotuisiin säästöihin täysimääräisesti vuodesta 2026 alkaen. Alustavien arvioiden mukaan suunnitellut toimenpiteet voisivat johtaa maailmanlaajuisesti noin 120–140 työpaikan vähentymiseen.

Muita katsauskauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät tilikaudelta esitettävän tiedon oikaisemista tai lisätietojen esittämistä, ei ole tiedossa.

8.1 Vastuut

VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 EUR)	2023	2022
Takaukset muiden puolesta	0	0
Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu, palautusvastuu	5 349	6 100
Muut vastuut	139	200
Yhteensä	5 488	6 300

(1 000 EUR)	2023	2022
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella yhden vuoden kuluessa maksettavat vähimmäisvuokrat	964	1047

8. Muut liitetiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 EUR)	Liite1	2023	2022
Liikevaihto	2	654 268	625 225
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)		-16 070	12 230
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3 461	2 219
Materiaalit ja palvelut	4	-436 516	-454 723
Henkilöstökulut	5, 6, 7	-65 199	-64 918
Poistot ja arvonalentumiset	8	-22 413	-20 039
Liiketoiminnan muut kulut		-56 777	-70 114
Liikevoitto		60 754	29 880
Rahoitustuotot ja -kulut	10	14 004	-3 037
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		74 759	26 843
Tilinpäätössiirrot	11	166	2 372
Tuloverot	12	-12 698	-5 771
Tilikauden voitto		62 227	23 444

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 106–113.

Emoyhtiön tase

(1 000 EUR)	Liite1	2023	2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	13	48 185	46 424
Aineelliset hyödykkeet	13	65 232	69 416
Sijoitukset	14	17 112	17 166
Pysyvät vastaavat yhteensä		130 529	133 006

Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	15	115 769	128 348
Pitkäaikaiset saamiset	16	13 398	11 031
Lyhytaikaiset saamiset	16	158 726	107 357
Rahat ja pankkisaamiset		50 445	52 014
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		338 338	298 750

VASTAAVAA YHTEENSÄ		468 867	431 756

VASTATTAVAA
Oma pääoma	17, 18
Osakepääoma		7 000	7 000
Arvonkorotusrahasto		841	841
Muut rahastot		3 458	3 458
Edellisten tilikausien tulos		205 374	198 724
Tilikauden voitto		62 227	23 444
Oma pääoma yhteensä		278 900	233 467

Tilinpäätössiirtojen kertymä	19	0	167
Pakolliset varaukset	20	4 611	4 442

Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	21	41 161	21 953
Lyhytaikainen vieras pääoma	22	144 194	171 727
Vieras pääoma yhteensä		185 355	193 680

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		468 867	431 756

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 106–113.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 EUR)	2023	2022
Liiketoiminnan rahavirta:
Liikevoitto	60 754	29 880
Poistot ja arvonalentumiset	22 413	20 039
Varauksen muutos	39	-636
Muut oikaisut	-260	18 967
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	82 946	68 249
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-52 792	-69 261
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)	12 579	-32 038
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	-24 023	9 891
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	18 711	-23 159
Saadut korot	1 962	981
Maksetut korot	-2 221	-411
Saadut osingot	1 368	1 051
Muut rahoituserät	646	-2 222
Maksetut välittömät verot	-14 239	-2 754
Liiketoiminnan rahavirta (A)	6 227	-26 513

Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-19 883	-26 631
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta (B)	14 949 -4 934	33
		-26 599
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) /vähennys (-)	14 197	29 845
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) /vähennys (-)	2 000	-718
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-2 265	-2 835
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-16 794	-16 800
Rahoituksen rahavirta (C)	-2 862	9 492

Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	-1 569	-43 619
Rahavarat 1.1.	52 014	95 633
Rahavarat 31.12.	50 445	52 014

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot	3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Sijoitukset

Pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toimintaasteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset, on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2023 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.

2. Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 EUR)	2023	2022
Pohjois-Eurooppa	308 861	236 691
Etelä- ja Keski-Eurooppa	141 081	134 913
Venäjä ja Aasia	11 039	32 100
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	188 363	217 660
Muut maat	4 924	3 860
Yhteensä	654 268	625 225

3. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 EUR)	2023	2022
Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot	3	33
Julkiset avustukset	930	865
Muut	2 529	1 321
Yhteensä	3 461	2 219

4. Materiaalit ja palvelut

(1 000 EUR)	2023	2022
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	427 590	463 622
Varastojen lisäys (-)/vähennys (+)	-2 487	-19 808
Ulkopuoliset palvelut	11 413	10 910
Yhteensä	436 516	454 723

5. Henkilöstö tilikauden aikana keskimäärin

Henkilöä	2023	2022
Työntekijät	514	526
Toimihenkilöt	471	476
Yhteensä	985	1 002

6. Henkilöstökulut

(1 000 EUR)	2023	2022
Palkat ja palkkiot	53 757	53 655
Eläkekulut	9 070	9 081
Muut henkilösivukulut	2 372	2 181
Yhteensä	65 199	64 918

7. Johdon palkat ja palkkiot

(1 000 EUR)	2023	2022
Toimitusjohtaja	895	732
Hallituksen jäsenet	365	413
Yhteensä	1 260	1 145

8. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 EUR)	2023	2022
Suunnitelman mukaiset poistot	22 413	20 039
Yhteensä	22 413	20 039

9. Tilintarkastajan palkkiot

(1 000 EUR)	2023	2022
	KPMG	KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	95	85
Todistukset ja lausunnot	14	7
Veroneuvonta	16	3
Muut palkkiot	0	16
Yhteensä	124	112

10. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 EUR)	2023	2022
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	14 946	0
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 300	1 000
Omistusyhteysyrityksiltä	68	51
Osinkotuotot yhteensä	1 368	1 051
Korko- ja muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 547	903
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	2 326	2 826
Muilta	5 182	4 976
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	9 055	8 706

Rahoitustuotot yhteensä	25 369	9 757
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	3 254	1 342
Muille	8 111	11 452
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	11 365	12 794

Rahoituskulut yhteensä	11 365	12 794
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	14 004	-3 037
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/-tappioita (netto)	-1 660	-3 778

11. Tilinpäätössiirrot

(1 000 EUR)	2023	2022
Suunnitelman mukaisten ja verotuk sessa tehtyjen poistojen erotus	166	2 372

12. Tuloverot

Yhteensä	12 698	5 771
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	12 698	5 771
(1 000 EUR)	2023	2022

13. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2023

	Kehittämis	Patentti	Aineettomat	Muut aineettomat	Ennakkomaksut ja keskeneräiset
(1 000 EUR)	menot	menot	oikeudet	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	63 150	3 135	2 363	20 914	9 526	99 087
Lisäykset	4 982	240	0	2 522	9 537	17 281
Vähennykset	0	0	0	0	-3 414	-3 414
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	68 132	3 375	2 363	23 436	15 649	112 954

Kertyneet poistot 1.1.2023	-35 636	-2 088	-2 189	-12 749	0	-52 663
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-9 186	-333	-84	-2 502	0	-12 106
Kertyneet poistot 31.12.2023	-44 823	-2 421	-2 273	-15 251	0	-64 769

Kirjanpitoarvo 31.12.2023	23 309	953	89	8 185	15 649	48 185

Kirjanpitoarvo 31.12.2022	27 513	1 047	174	8 165	9 526	46 424

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2023

(1 000 EUR)	Maa- ja vesi alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	1 618	81 923	91 129	230	1 389	176 290
Lisäykset	0	2 098	3 682	0	1 728	7 508
Vähennykset	0	0	0	0	-1 384	-1 384
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	1 618	84 021	94 811	230	1 734	182 414
Kertyneet poistot 1.1.2023	0	-39 983	-67 732	0	0	-107 715
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	0	-3 909	-6 398	0	0	-10 307
Kertyneet poistot 31.12.2023	0	-43 893	-74 130	0	0	-118 022

Arvonkorotukset	0	841	0	0	0	841
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 618	40 969	20 681	230	1 734	65 232
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	1 618	42 781	23 397	230	1 389	69 416
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2023			18 199
31.12.2022			20 727

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

14. Sijoitukset

SIJOITUKSET 2023

(1 000 EUR)	Osakkeet Konserniyritykset	Osakkeet Omistus yhteysyritykset	Osakkeet Muut	Saamiset Konserniyritykset	Saamiset Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	38 000	335	440	0	0	38 774
Lisäykset	0	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2023	38 000	335	440	0	0	38 774

Kertyneet arvonalennukset 1.1.2023	-21 525	0	-84	0	0	-21 608
Vähennykset	-54	0	0	0	0	-54
Arvonalennukset	0	0	0	0	0	0
Arvonkorotukset	0	0	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	16 421	335	356	0	0	17 112

Kirjanpitoarvo 31.12.2022	16 475	335	356	0	0	17 166

KONSERNIYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponssé S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Annan, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Port Laoise, Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasilia	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä (18.9.2023 asti)	100,00
Ponsse Centre, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama, 18.9.2023 asti)	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Bram Engineers B.V., Barendrecht, Hollanti (Epec Oy:n omistama, 1.11.2023 alkaen)	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00
Ponsse Czech s.r.o, Hostinné, Tšekki	100,00
Ponsse Chile SpA, Chillán, Chile	100,00
EAI PON1V Holding Oy, Suomi	100,00

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Vuoden 2023 aikana Ponsse Oyj myi Venäjän tytäyhtiön OOO Ponssen ja sen omistaman Ponsse Centren koko osakekannan venäläisyhtiö OOO Bisonille. Kaupan hintaa ei julkaista sopimukseen perustuen. Myyntihinta sisältää Muut saamiset -erään kirjatun 3 miljoonan euron saamisen, joka erääntyy 18 kuukauden kuluttua. Kaupan seurauksena emoyhtiön jakokelpoiset varat kasvoivat 14,9 miljoonaa euroa.

OSAKKUUSYRITYKSET

Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Sunit Oy, Kajaani, Suomi	34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

15. Vaihto-omaisuus

(1 000 EUR)	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	73 748	80 175
Keskeneräiset tuotteet	13 443	27 783
Valmiit tuotteet/tavarat	7 271	9 062
Muu vaihto-omaisuus	20 303	11 328
Ennakkomaksut	1 004	0
Yhteensä	115 769	128 348

16. Saamiset

(1 000 EUR)	2023	2022
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	10 297	11 031
Muut saamiset	3 102	0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	13 398	11 031

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	28 743	26 514
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	115 760	72 513
Muut saamiset	8 750	3 107
Siirtosaamiset
Avustussaamiset	795	471
Tuloverosaaminen	0	0
Johdannaissopimukset	681	2 621
Jaksotettavat kulut	2 470	1 688
Muut siirtosaamiset	1 527	444
Siirtosaamiset yhteensä	5 473	5 223

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	158 726	107 357

Saamiset yhteensä	172 124	118 388

Vuonna 2022 yhtiö on arvostanut nettosijoitusta Ponsse Latin America -tytäryhtiöön käypään arvoon kirjaamalla luottotappiovarausta myyntisaamisista 19,0 miljoonaa euroa.

17. Oma pääoma

(1 000 EUR)	2023	2022
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	7 000	7 000
Rahastoanti	0	0
Osakepääoma 31.12.	7 000	7 000

Arvonkorotusrahasto 1.1.	841	841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos	0	0
Arvonkorotusrahasto 31.12.	841	841

Sidottu oma pääoma yhteensä	7 841	7 841

Vapaa oma pääoma
Muut rahastot 1.1.	3 458	3 458
Osakepalkkiojärjestelmä, muutos	0	0
Muut rahastot 31.12.	3 458	3 458

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	222 168	215 524
Omien osakkeiden hankinta	0	0
Osakepalkkiojärjestelmä, muutos	0	0
Osingonjako	-16 794	-16 800
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	205 374	198 724

Tilikauden tulos	62 227	23 444
Vapaa oma pääoma yhteensä	271 059	225 626

Oma pääoma yhteensä	278 900	233 467

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

18. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

(1 000 EUR)	2023	2022
Voitto edellisiltä tilikausilta	205 374	198 724
Tilikauden tulos	62 227	23 444
Aktivoidut kehittämismenot	-35 998	-34 562
Yhteensä	231 603	187 606

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähennetään jakokelpoisista varoista.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2023 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussaan 23 562 omaa osaketta. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

19. Tilinpäätössiirtojen kertymä

(1 000 EUR)	2023	2022
Poistoero	0	167

20. Pakolliset varaukset

(1 000 EUR)	2023	2022
Takuuvaraus	4 611	4 442

21. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR)	2023	2022
Lainat rahoituslaitoksilta	41 000	21 000
Muut lainat	161	953
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	41 161	21 953

Ponsse Oyj:llä ei ole velkoja, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.

22. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 EUR)	2023	2022
Lainat rahoituslaitoksilta	45 000	48 000
Muut velat	792	803
Saadut ennakot	90	242
Ostovelat	72 824	82 132

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Saadut ennakot	710	0
Konserniostovelat	1 232	5 843
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	1 942	5 843
Muut velat	1 358	1 447

Siirtovelat
Henkilöstökuluvelat	13 676	13 030
Korkojaksotus	1 223	240
Tuloverovelka	1 240	2 781
Muut siirtovelat	6 049	17 209
Siirtovelat yhteensä	22 187	33 260

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	144 194	171 727

23. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet

Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut

(1 000 EUR)	2023	2022
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	754	650
Myöhemmin maksettavat	786	699
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
yhteensä	1 540	1 349

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta

(1 000 EUR)	2023	2022
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset	20 023	23

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.

23.4 Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

23.5 Muut vastuusitoumukset

(1 000 EUR)	2023	2022
Takaukset muiden puolesta	2 839	3 161
Takaisinostovastuut	442	190
Muut vastuut	5 482	6 293
Muut vastuusitoumukset yhteensä	8 764	9 645

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 5 348 800 euroa (6 100 484 euroa) ja viimeinen tarkistusvuosi on 2033 (2032), ja tämä sisältyy edellä esitettyyn Muut vastuut -kohtaan.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

(1 000 EUR)	2023	2022
Valuuttatermiinit
Käypä arvo	-146	2 446
Kohde-etuuden arvo	70 838	58 675

Korkojohdannaiset
Käypä arvo	1 684	2 842
Kohde-etuuden arvo	28 000	28 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussaan 23 562 omaa osaketta.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2023

Merkintäaika	Korotustapa	Nimellisarvo EUR	Uusien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoman korotus EUR	Uusi osakepääoma EUR
31.8.1994	Rahastoanti	0,84	1 300 000	1 093 221,52	2 489 181,31
9.–22.3.1995	Rahastoanti	0,84	148 000	124 459,07	2 613 640,38
9.–22.3.1995	Yleisölle suunnattu uusmerkintä	0,84	392 000	329 648,34	2 943 288,71
16.3.2000	Split 1:2	0,42	-	0,00	2 943 288,71
16.3.2000	Rahastoanti	0,50	-	556 711,29	3 500 000,00
29.11.2004	Rahastoanti	0,50	7 000 000	3 500 000,00	7 000 000,00
29.3.2006	Split 1:2	0,25	-	0,00	7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päättyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirjatai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

OSAKEVAIHTO 1.1–31.12.2023

kk	Vaihdon arvo, EUR	Vaihto, kpl	Alin, EUR	Ylin, EUR	Painotettu keskikurssi, EUR	Päätös kurssi, EUR	Osakekannan markkina-arvo, EUR	Osakkeita, kpl	Suhteellinen vaihto, %
1	962 868	36 077	25,55	27,55	26,69	26,25	735 000 000	28 000 000	0,13
2	1 587 615	59 414	25,80	27,60	26,72	26,70	747 600 000	28 000 000	0,21
3	1 142 642	42 250	26,00	28,70	27,04	28,15	788 200 000	28 000 000	0,15
4	976 114	34 853	26,80	28,90	28,01	28,45	796 600 000	28 000 000	0,12
5	822 464	28 466	27,85	29,50	28,89	29,50	826 000 000	28 000 000	0,10
6	1 459 037	48 097	28,00	32,50	30,34	32,00	896 000 000	28 000 000	0,17
7	3 008 840	94 322	30,15	35,00	31,90	31,90	893 200 000	28 000 000	0,34
8	1 848 509	60 637	28,00	34,50	30,48	29,30	820 400 000	28 000 000	0,22
9	1 236 081	45 897	25,85	29,30	26,93	26,20	733 600 000	28 000 000	0,16
10	3 366 593	136 405	23,40	26,90	24,68	24,80	694 400 000	28 000 000	0,49
11	2 082 649	87 386	22,75	25,45	23,83	23,40	655 200 000	28 000 000	0,31
12	2 571 594	114 581	21,75	23,75	22,44	22,60	632 800 000	28 000 000	0,41
2023	21 065 004	788 385	21,75	35,00	26,72	22,60	632 800 000	28 000 000	2,82

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2023

	Osakemäärä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %	Hallinta rekisteröity, kpl	Hallinta rekisteröity, %	Äänimäärä, kpl	Äänimäärä, %
Yritykset	609 520	2,177	0	0	609 520	2,177
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2 287 492	8,170	828 736	2,960	3 116 228	11,129
Julkisyhteisöt	1 128 209	4,029	0	0	1 128 209	4,029
Kotitaloudet	22 235 152	79,411	0	0	22 235 152	79,412
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	533 960	1,907	0	0	533 960	1,907
Ulkomaat	31 177	0,111	345 754	1,235	376 931	1,346
Kaikki yhteensä	26 825 510	95,805	1 174 490	4,195	28 000 000	100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2023

Osakkeita/osakas	Osakasmäärä, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeita yhteensä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	12 101	65,924	410 420	1,466
101–500	4 366	23,785	1 094 121	3,908
501–1 000	978	5,328	763 686	2,727
1 001–5 000	750	4,086	1 597 589	5,706
5 001–10 000	79	0,430	586 582	2,095
10 001–50 000	61	0,332	1 206 429	4,309
50 001–100 000	7	0,038	447 602	1,599
100 001–500 000	8	0,044	2 352 401	8,401
yli 500 000	6	0,033	19 541 170	69,790
Yhteensä	18 356	100,000	28 000 000	100,000

Osakkeen suhteellinen vaihto kuukausittain, %

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

0,13 0,21 0,15 0,12 0,10 0,17 0,34 0,22 0,16 0,49 0,31 0,41

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO KUUKAUSITTAIN 2023

Osakkeen painotettu keskihinta kuukausittain 2023, EUR

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

26,69 26,72 27,04 28,01 28,89 30,34 31,90 30,48 26,93 24,68 23,83 22,44

OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023

Nro	Nimi	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista %	Osuus äänistä %
1	Vidgren Juha Einari	6 207 000	22,17	22,17
2	Vidgren Jukka Tuomas	3 764 778	13,45	13,45
3	Vidgren Janne Ilmari	3 691 742	13,18	13,18
4	Vidgren Jarmo Kalle Johannes	3 684 263	13,16	13,16
5	Nordea Nordic Small Cap Fund	1 494 249	5,34	5,34
6	Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori	699 138	2,50	2,50
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	420 791	1,50	1,50
8	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	389 000	1,39	1,39
9	Einari Vidgrenin Säätiö SR	388 000	1,39	1,39
10	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	307 245	1,10	1,10
11	Evli Finnish Small Cap Fund	305 253	1,09	1,09
12	Sijoitusrahasto Aktia Capital	218 000	0,78	0,78
13	Citibank Europe Plc	211 466	0,76	0,76
14	Nordea Bank Abp	112 646	0,40	0,40
15	Clearstream Banking S.A.	82 049	0,29	0,29
16	Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto	79 392	0,28	0,28
17	Nummela Juho Aleksi	66 092	0,24	0,24
18	Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	63 428	0,23	0,23
19	Rinta-Jouppi Jarmo Aulis	53 500	0,19	0,19
20	Kirkon Eläkerahasto	52 000	0,19	0,19
21	Randelin Mari Elina	51 141	0,18	0,18
22	Relander Pär-Gustaf	48 000	0,17	0,17
23	Vidgren Kalle Samuel	40 800	0,15	0,15
24	Vidgren Henri Eemil	38 084	0,14	0,14
25	Apotrade Consulting Oy	36 000	0,13	0,13
26	Aro Erkki Arvi Juhani	34 320	0,12	0,12
27	Outokummum Metalli Oy	32 000	0,11	0,11
28	Relander Annette Louise	32 000	0,11	0,11
29	Pietarinen Oiva Untamo kuolinpesä	31 432	0,11	0,11
30	Saxo Bank A/S	30 772	0,11	0,11
	Muut osakkeenomistajat	5 335 419	19,06	19,06
Yhteensä		28 000 000	100,00	100,00

Vuoden 2023 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 18 356 (31.12.2022: 18 157) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2023 yhteensä 7 519 633 Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 26,9 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Osakepääoma ja osakkeet -osio on tilintarkastamaton.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia, jotka vaikuttaisivat osingonjakoehdotukseen. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 231 603 128,02 euroa, josta tilikauden voitto oli 62 227 340,88 euroa.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 jaetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta eli

yhteensä 15 387 040,90 euroa.

Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään

216 216 087,12 euroa.

Vieremällä 29. helmikuuta 2024

Jarmo Vidgren hallituksen puheenjohtaja	Mammu Kaario	Terhi Koipijärvi	Matti Kylävainio
Ilpo Marjamaa	Juha Vanhainen	Jukka Vidgren

Juho Nummela toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 29. helmikuuta 2024

KPMG Oy Ab

Ari Eskelinen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Ponsse Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet

EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT	KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA
KONE- JA HUOLTOPALVELUMYYNNIN TULOUTUS (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 2.1 JA 2.2)
Merkittävin osa, 75 %, konsernin liikevaihdosta muodostuu kone myynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Konsernin liikevaihdosta 22 % muodostuu huoltopalvelumyynnistä. Pitkäaikaiset huoltopalvelusopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalve luita. Sekä kone- että huoltopalvelumyynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen sisältyy riski siitä, että ne on tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään. Myyntitapahtumien merkittävästä määrästä sekä virheellisen tuloutus hetken riskistä johtuen myyntituottojen kirjaaminen liikevaihtoon on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	• Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentaperiaat teita suhteessa sovellettaviin IFRS-standardeihin keskittyen erityisesti kone- ja huoltopalvelumyyntiin. • Liikevaihdon tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet analyyttisiä sekä aineistotar kastustoimenpiteitä. • Olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumis ta vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin. • Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla otoksen tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattuja myyntitapahtumia-, -laskuja, toimitusasiakirjoja ja niiden toimitu sehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla vuoden 2024 alun hyvityslaskuja. • Lisäksi olemme arvioineet liikevaihtoa koskevien konsernitilin päätöksen liitetietojen oikeellisuutta ja riittävyyttä.
Konsernin vaihto-omaisuuden tasearvo oli tilikauden lopussa n. 241 miljoonaa euroa muodostaen 51% taseen loppusummasta. Vaihto omaisuuden kokonaisarvosta n. 65 % koostuu aine- ja tarvikevarastos	VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS – VAIHTOKONEVARASTO SEKÄ AINE- JA TARVIKEVARASTO (KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4.4) • Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostukseen liittyen olemme testanneet keskeisiä kontrolleja sekä suorittaneet
ta sekä vaihtokoneista. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintameno määritetään keskihintamenetelmällä. Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus sisältää johdon harkintaa ja arvionvaraisuutta todennäköisestä nettorealisointiarvosta.	analyyttisiä ja aineistotarkastustoimenpiteitä. • Olemme muodostaneet käsityksen epäkuranttiusmallin periaatteista ja toiminnasta, ja arvioineet johdonmukaisuutta laskentasääntöjen soveltamisessa sekä tehtyjen arvonalentu miskirjausten riittävyyttä. • Olemme analysoineet vaihtokonevaraston arvostusperiaatteita.
	Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta ja vertasimme valittujen vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleenmyyn tihintoihin.
Vaihto-omaisuuden raportoinnin oikeellisuuden (määrä ja yksikköhinta) varmistamisessa korostuvat tietojärjestelmien ja sisäisen kontrollin toimivuus.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTI- VELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 27.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti neljä vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme

saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 29. helmikuuta 2024 KPMG OY AB

Ari Eskelinen KHT

Ponssentie 22, 74200 Vieremä Puh. 020 768 800 www.ponsse.com

AI Terminal

Ponsse Oyj

3283_10-k_2024-03-13_fdff1202-7b8f-4a41-af7e-e097a2dd397a.pdf

VUOSIKERTOMUS 2023

PONSSEN TARKOITUS – MIKSI OLEMME OLEMASSA?

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

MISSIO – PONSSEN TEHTÄVÄ

Asiakkaamme menestyvät yhdessä kanssamme

VISIO – PONSSEN TULEVAISUUDEN TAHTOTILA

Ponsse on vastuullisen metsätalouden halutuin yhteistyökumppani

Yhdessä mahdollistamme parhaan asiakaskokemuksen ja kestävän tulevaisuuden

PONSSE LYHYESTI

Omavaraisuusaste (%)

Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen (MEUR)

91,5 % Hiilineutraalin

PONSSE LUKUINA 2023

Epec ostaa Bram Engineersin Hollannista

Ponsselaisille ojennettiin ansiomerkkejä

Venäjän tytäryhtiön myynti päätökseen

1.11.2023 7.12.2023

8.12.2023

Yhdysvaltain länsirannikon asiakkaita palvellaan entistäkin paremmin

Kiertotalousosaamisemme on vahvaa myös vaihtokoneliiketoiminnassa

Einari Vidgrén Säätiö palkitsi metsäalan osaajia

1

POIMINTOJA VUODELTA 2023

Sähkö- ja hybridiajoneuvojemme määrä kasvoi Ruotsissa

Epec rakensi vastuullisen ja älykkään tehtaan

Olemme ensimmäisten joukossa kokeilemassa ja tutkimassa SSAB:n fossiilivapaata terästä

ESF1

VÄLITÄMME AIDOSTI

TEEMME ASIAKKAALLE

- Tunnemme asiakkaamme ja heidän liiketoimintansa Tiedämme miten työmme vaikuttaa asiakkaaseen

OLEMME SANAMME MITTAISIA

UUDISTUMME INNOLLA

PONSSEN ARVOT

Vastuullisuus ohjaa toimintaamme ja antaa suunnan

Jarmo Vidgren, hallituksen

puheenjohtaja Juho Nummela, toimitusjohtaja

Kestäviä ratkaisuja asiakkaidemme ja ympäristön hyväksi

HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN JA TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

OLEMME OLEMASSA ASIAKKAITAMME VARTEN

PONSSE-TUOTTEET

Kohti liikkuvien työkoneiden kestävää kehitystä

Kuljettajan työtä helpottavat ratkaisut

LÄHTÖKOHTANA YMPÄRISTÖÄ KUNNIOITTAVAT RATKAISUT

Digitaalisten ratkaisujen kivijalkana asiakkaiden tarpeet

PONSSE Manager on veloitukseton metsäkoneiden kaluston ja puunkorjuun seurantaan tarkoitettu järjestelmä.

TOIMIALAN PARASTA HUOLTOA ASIAKKAILLEMME

PONSSE-HUOLTOPALVELUT

Pitkäjänteistä kiertotalouden edelläkävijyyttä

Ainutlaatuinen Active Manual ja Active Care

Ammattitaitoinen huoltopalveluverkostomme

Ammattitaitoisessa verkostossamme on yli 2 200 huoltopalvelun ammattilaista ja 235 huoltopalvelukeskusta ympäri maailman.

Hankinta ja logistiikka

Tuotteet ja palvelut

VASTUULLISUUS PONSSELLA

VASTUULLISET RATKAISUT OHJAAVAT KEHITYSTÄMME

Hyvinvoiva henkilöstö

Rehellisyys ja paikallisuus

Tavoitteenamme on olla hiilineutraalitehdas vuonna 2025.

Kohti hiilineutraaliutta

Ympäristöystävällinen tavaralajimenetelmän puunkorjuu

Vastuullisuusraportti 2023

Jäsenet

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

DI

Keskeinen työkokemus

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

TERHI KOIPIJÄRVI, s. 1967 ILPO MARJAMAA, s. 1961

Hallitus 31.12.2023

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät