Vuosikertomus 2023

Sisältö

Toimitusjohtajan katsaus

Talouskatsaus

Hallituksen toimintakertomus
Konsernin tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Palkka- ja palkkioselvitys

Katsaus kuluneeseen vuoteen – historiallisen vahva tulos

Toimintavuosi 2023 oli erittäin hyvä, paras sitten pörssilistauksen 1995. Tulos ennen veroja oli 45,4 miljoonaa euroa.

Vuoden neljäs neljännes oli odotusten mukainen, joten koko vuoden ennusteemme toteutui ja tulos oli huomattavasti parempi kuin vuonna 2022. Matkustaja- ja rahtimäärät ovat pysyneet vakaina alusten määrän vähenemisestä huolimatta, ja suunnitellut myyntihinnat on saavutettu. Matkustajakysyntä heikkeni tilapäisesti lokakuun lopussa ja marraskuussa, mutta elpyi taas joulukuussa. Markkinakehitys vaikutti olleen samanlainen kaikilla liikennöintialueen toimijoilla. Polttoaineiden hinnat ovat laskeneet asteittain, mutta ne ovat edelleen hyvin korkeat verrattuna aikaan ennen pandemiaa ja Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa. Levoton maailmantilanne, muun muassa Ukrainan sota, vaikuttaa edelleen jonkin verran markkinoihimme.

Ilmoitimme 9. elokuuta, että Viking Line ja Gotlandsbolaget perustavat yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä entisellä Birka Stockholmilla. Gotlandsbolagetin kanssa sovittiin samalla, että Viking Line ostaa 50 prosenttia aluksesta 19 miljoonalla eurolla. Ruotsin kilpailuvirasto hyväksyi yhteistyön 23. elokuuta, minkä jälkeen alkoi laajamittainen työ, joka on jatkunut suunnitelmien mukaisesti. Alus on saanut uudeksi nimekseen Birka Gotland, ja yhteisyrityksen nimi on Gotland Alandia Cruises. Liikennöinti alkaa 20. maaliskuuta 2024. Telakalla uudistettavana ollut Viking Cinderella aloittaa samaan aikaan liikennöinnin Helsinki– Maarianhamina–Tukholma-reitillä.

Vuonna 2023 varustamon aluksilla matkusti 4,9 miljoonaa matkustajaa, mikä on erittäin hyvä tulos ottaen huomioon, että kapasiteetti ja alusten määrä oli pienempi kuin edellisvuonna. Kesällä oli ajoittain jopa pulaa kapasiteetista. Kesä-elokuussa matkustajia oli lähes 1,8 miljoonaa, ja monet kesälomakauden lähdöt myytiin loppuun hyvissä ajoin etukäteen. Matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana eniten Turku–Ahvenanmaa–Tukholma-reitillä liikennöivillä Viking Gracella ja Viking Glorylla, joilla matkusti 2 123 647 matkustajaa. Viking Linen markkinaosuus reitillä oli 72 prosenttia. Vuonna 2022 liikennöintinsä aloittaneessa Viking Gloryssa on edelleen uutuudenviehätystä, ja se on erittäin pidetty alus. Viking Glory ja Viking Grace muodostavat yhdessä vahvan yhdistelmän tällä reitillä.

Liikenteemme kuuluu vuodesta 2024 lähtien päästökauppajärjestelmän piiriin. Tästä aiheutuu lisäkustannuksia, joita voimme keskipitkällä

aikavälillä kompensoida vain osittain jatkamalla energiatehokkuustyötä. Fossiilittomia polttoaineita ei ole saatavissa sellaisina määrinä ja sellaiseen hintaan, joka olisi taloudellisesti kannattavaa. Näin ollen on perusteltua ottaa käyttöön Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välistä liikennettä koskeva määräaikainen saaripoikkeus päästökauppajärjestelmästä, sillä siirtymää fossiilittomiin polttoaineisiin ohjaa silloin päästöoikeuksien kustannusten sijaan vaihtoehtoisten fossiilittomien polttoaineiden saatavuus. Saaripoikkeuksen käyttöönotto ei merkitse tinkimistä päästövähennystavoitteistamme. Päinvastoin kohdistamme säästyneet kustannukset jatkuvaan työhön, jolla edistämme fossiilittomiin polttoaineisiin siirtymistä ja parannamme energiatehokkuutta. Viking Line on alkanut ostaa päästöoikeuksia.

Yhteenvetona voin todeta, että toimintavuosi on ollut erittäin vahva, vaikka Rosellan myynnin 8,6 miljoonan euron vaikutus tulokseen jätettäisiin huomiotta. Vuoden 2024 tuloksen ennustamme olevan vuoden 2023 tasolla (Rosellan myyntivoitto poisluettuna) vaikka vuotta rasittavat päästöoikeuksien kustannukset sekä Birka Gotlandin liikennöinnin aloittamiskustannukset. Hyvä tulos ja toiminnan elpyminen pandemian jälkeen mahdollistavat investoinnit uuteen ympäristötekniikkaan ja innovaatioihin.

Haluan lausua asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme lämpimät kiitokset luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä. Suuren kiitoksen ansaitsee myös sitoutunut henkilöstömme, joka on hyvällä työllään vaikuttanut osaltaan tulokseen.

Jan Hanses, Toimitusjohtaja Viking Line

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto ja tulos

Konsernin liikevaihto pieneni 0,7 prosenttia ja oli 491,4 miljoonaa euroa jaksolla 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2023 (494,7 milj. euroa 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2022). Suurimman osan vuodesta konsernilla oli liikenteessä vähemmän aluksia kuin vuonna 2022. Vertailukelpoisella alusmäärällä liikevaihto kasvoi 13,2 prosenttia. Liiketulos oli 55,0 miljoonaa euroa (38,3 milj. euroa). Konsernin tulos ennen veroja oli 45,4 miljoonaa euroa (28,0 milj. euroa). Kauden aikana myytiin Rosella, ja kaupalla oli 8,6 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen.

Matkustajatoiminnan tuotot vähenivät 0,4 prosenttia 442,5 miljoonaan euroon (444,4 milj. euroa), kun taas rahtitoiminnan tuotot olivat 45,7 miljoonaa euroa (47,4 milj. euroa) ja muut tuotot 3,2 miljoonaa euroa (2,9 milj. euroa). Myyntikate oli 377,7 miljoonaa euroa (377,3 milj. euroa).

Käyttökulut vähenivät 9,6 prosenttia 304,3 miljoonaan euroon (336,5 milj. euroa). Palkka- ja työsuhdeetuuksien kustannukset kasvoivat 3,6 prosenttia eli 3,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu muun muassa Viking XPRS:n lipunvaihdosta. Liiketoiminnan muut kulut vähenivät 15,5 prosenttia eli 35,9 miljoonaa euroa. Käyttökulujen väheneminen johtuu suurelta osin polttoainekustannusten pienenemisestä 36,9 prosentilla eli 35,6 miljoonalla eurolla.

Neljännen kvartaalin tulos oli vakaa epävakailla markkinoilla, joilla geo- ja turvallisuuspoliittinen tilanne aiheuttaa epävarmuutta. Konsernin liikevaihto pieneni 9,9 prosenttia ja oli 112,2 miljoonaa euroa kaudella 1. lokakuuta–31. joulukuuta 2023 (124,5 milj. euroa 1. lokakuuta–31. joulukuuta 2022). Liiketulos oli 2,7 miljoonaa euroa (19,4 milj. euroa). Amorellan myynnillä vuonna 2022 oli 15,0 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen.

Konserni sai tammi- ja helmikuussa 2022 Traficomilta julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvää tukea konsernin aluksille reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja Maarianhamina–Kapellskär. Konserni sai kesäkuussa 2022 valtiolta 2,1 miljoonaa euroa tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Tuet esitetään julkisina tukina liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Viisivuotiskatsauksessa esitetään tietoja konsernin taloudellisesta asemasta ja tuloksesta viideltä vuodelta.

	2023	2023	2023	2023	2022
MEUR	Q4	Q3	Q2	Q1	Q4
LIIKEVAIHTO	112,2	152,9	132,4	93,9	124,5
Liiketoiminnan muut tuotot	0,3	0,0	0,1	8,8	15,2
Kulut
Tavarat ja palvelut	26,7	33,1	31,3	22,6	29,4
Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	27,5	27,9	28,6	24,5	25,4
Poistot ja arvonalentumiset	7,1	6,9	6,8	6,7	7,2
Liiketoiminnan muut kulut	48,5	49,8	47,8	49,8	58,4
	109,8	117,7	114,5	103,6	120,3
LIIKETULOS	2,7	35,3	18,0	-0,9	19,4
Rahoitustuotot	1,3	0,6	0,6	0,3	0,3
Rahoituskulut	-3,3	-2,3	-3,4	-2,8	-4,0
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen osakkuusyritysten voitosta	1,4	0,6	-1,6	-1,0	0,8
TULOS ENNEN VEROJA	2,0	34,2	13,6	-4,4	16,5
Tuloverot	-0,3	-6,6	-2,9	0,7	-3,3
TILIKAUDEN TULOS	1,7	27,6	10,6	-3,7	13,2
Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	1,7	27,6	10,6	-3,7	13,2
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa	0,10	1,60	0,61	-0,21	0,76

Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

	2023	2023	2023	2023	2022
MEUR	Q4	Q3	Q2	Q1	Q4

TILIKAUDEN TULOS	1,7	27,6	10,6	-3,7	13,2

Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi
Muuntoerot	1,0	0,7	-1,3	-0,3	-0,5
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat	0,3	1,2	-	-	-
rahoitusvarat
Omistusyhteysyrityksen siirtymätaseen oikaisu	-	-	-	-	2,2
IFRS 17:n mukaiseksi
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	1,3	1,9	-1,3	-0,3	1,7
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	3,0	29,5	9,3	-4,0	14,9

Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	3,0	29,5	9,3	-4,0	14,9

Liikenne ja markkinat

Konserni harjoitti vuoden aikana matkustaja- ja rahtiliikennettä viidellä aluksella pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Suurimman osan vuodesta Viking Linella oli liikenteessä kaksi alusta vähemmän kuin vuonna 2022 (Amorella ja Rosella).

Viking Grace oli telakalla 16. tammikuuta–12. helmikuuta. Viking Cinderella korvasi aluksen reitillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Sen jälkeen Viking Cinderella palasi tekemään vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä.

Rosella liikennöi Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä 8. tammikuuta saakka, minkä jälkeen alus poistui liikenteestä. Viking XPRS oli poissa liikenteestä kolme päivää, kun se poistettiin virolaisesta bareboat-rekisteristä 6. maaliskuuta ja siirrettiin Ahvenanmaan alusrekisteriin. Alus on liikennöinyt Suomen lipun alla 6. maaliskuuta lähtien. Sekä Gabriella että Viking Cinderella tekivät kesäkaudella useita erikoisristeilyjä muun muassa Visbyhyn, Korkearannikolle, Bornholmille ja Ahvenanmaalle.

Viking Cinderella liikennöi Gabriellan parina Helsingin, Maarianhaminan ja Tukholman välisellä, Tallinnan kautta kulkevalla reitillä 29. kesäkuuta–6. elokuuta. Viking Cinderella palasi 7. elokuuta tekemään vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä, minkä lisäksi se teki useita tilausja erikoisristeilyjä muun muassa Korkearannikolle ja Visbyhyn/Ystadiin.

Viking Glory aloitti 1. maaliskuuta 2022 liikennöinnin reitillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja on siitä lähtien liikennöinyt tällä reitillä Viking Gracen parina. Amorellan liikennöinti samalla reitillä päättyi 28. helmikuuta 2022. Sekä Viking Gloryn että Viking Gracen liikennöinti katkaistiin suunniteltujen huoltotöiden ajaksi syyskuussa 2023.

Vertailukaudella Viking Cinderella liikennöi reitillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma 17. tammikuuta–23. helmikuuta 2022, minkä jälkeen alus palasi 24. helmikuuta tekemään vuorokausiristeilyjä Tukholman ja Maarianhaminan välillä.

Matkustajamäärä konsernin aluksilla oli raportointikaudella 4 897 494 matkustajaa (4 945 564). Konsernin kokonaismarkkinaosuus liikennöintialueella oli arviolta 35,1 prosenttia (37,2 %).

Matkojen markkinakysyntä on ollut vuoden alusta lähtien hyvää, ja kasvua on ollut vuoteen 2022 verrattuna etenkin kansainvälisillä markkinoilla. Syksyn aikana markkinakysynnässä oli jonkin verran heilahtelua, joka johtui arviomme mukaan lähinnä kotitalouksien heikentyneestä taloustilanteesta.

Konsernin rahtimäärät olivat yhteensä 125 269 yksikkökuormaa (117 777). Konsernin rahtimarkkinaosuus oli arviolta 16,9 prosenttia (14,7 %). Rahtiliikenteen kokonaiskysyntä liikennöintialueellamme väheni viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna lähialueemme epävarman talouskehityksen vuoksi. Tästä huolimatta meidän kuljetettujen rahtiyksiköiden määrä kasvoi.

Kuljetettujen henkilöautojen markkinaosuus oli arviolta 28,8 prosenttia (32,8 %). Väheneminen johtuu suurelta osin Kapellskärin ja Maarianhaminan välisen lyhyen reitin lopettamisesta.

Rahoitus ja kassavirta

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 150,6 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (186,3 milj. euroa). Omavaraisuusaste oli 51,4 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 47,2 prosenttia.

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 85,3 miljoonaa euroa (89,0 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 67,1 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli –24,5 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa), ja rahoituksen nettorahavirta oli –46,3 miljoonaa euroa (–54,1 milj. euroa).

Suurin osa konsernin lainasopimuksista sisältää markkinaehtoisia lainakovenantteja. Lainasopimusten taloudelliset kovenantit koostuvat rahavarojen ja omavaraisuusasteen vähimmäisvaatimuksista sekä konsernin kokonaisnettorahavelkojen enimmäistasosta suhteessa käyttökatteeseen.

Konsernin yhteen lainasopimukseen sisältyvää osingonjakorajoitusta sovelletaan vastaisuudessa, jos konsernin velkojen suhde käyttökatteeseen on yli 5,0.

Investoinnit

Kaudella 1.1.–31.12.2023 konsernin investoinnit olivat 36,9 miljoonaa euroa (25,5 milj. euroa). Konsernin kokonaisinvestoinnit olivat 7,5 prosenttia liikevaihdosta (5,2 %).

Viking Line ja Gotlandsbolaget perustivat Gotland Alandia Cruises AB -nimisen yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla Tukholmasta Maarianhaminaan ja Tukholmasta Maarianhaminan kautta Visbyhyn. Gotlandsbolaget osti maaliskuussa 2023 Birka Stockholmin (Birka Gotland) 38 miljoonan euron kauppahinnalla. Elokuussa 2023 Gotlandsbolaget myi Viking Linelle 50 prosenttia aluksesta 19 miljoonalla eurolla, mikä rahoitettiin Viking Linen käteisvaroista. Alus on saanut uudeksi nimekseen Birka Gotland.

Muista investoinneista suurin osa liittyy Viking Gracen telakointiin sekä Gabriellan ja Viking Cinderellan hyttien päivitykseen.

Hallitus, konsernin johto ja tilintarkastajat

Hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jakob Johansson sekä jäsenet Christina Dahlblom, Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist, Andreas Remmer, Gert Sviberg ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Tomas Lindholm, Casper Lundqvist ja Fredrik Vojbacke.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren. Konsernin johtoryhmään kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström ja Wilhelm Hård af Segerstad.

Tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Martin Grandell (KHT).

Lisätietoja lähipiiritapahtumista löytyy konsernin liitteestä 6.1.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia". Koodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaisuudessaan ja poikkeamat selitetään (noudata tai selitä -periaatteella). Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2023 julkaistaan erikseen. Tietoa Viking Linen hallinnoinnista löytyy osoitteesta Vikingline.com.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Toiminta

Rosella liikennöi ensimmäisellä kvartaalilla Maarianhaminan ja Kapellskärin välillä 8. tammikuuta saakka, minkä jälkeen alus poistui liikenteestä. Viking XPRS poistettiin virolaisesta bareboat-rekisteristä 6. maaliskuuta ja siirrettiin Ahvenanmaan alusrekisteriin Suomen lipun alle.

Viking Line perusti vuonna 2023 Gotlandsbolagetin kanssa Gotland Alandia Cruises AB -nimisen yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla Tukholmasta Maarianhaminaan ja Tukholmasta Maarianhaminan kautta Visbyhyn.

Organisaatio ja henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli keskimäärin 2 227 henkilöä (2 203), joista emoyhtiössä 1 682 (1 679). Maissa työskenteli 467 henkilöä (458) ja merellä 1 760 henkilöä (1 745). Vertailukaudella osa meri- ja maahenkilöstöstä oli lomautettuna.

Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS:llä työskenteli keskimäärin 33 (185) vuokratyönantajan palveluksessa olevaa henkilöä. Aluksen siirryttyä Suomen lipun alle 6. maaliskuuta 2023 sillä työskentelee ainoastaan konsernin omaa henkilökuntaa.

Vuoden 2023 lopussa konsernin palveluksessa oli yhteensä 2 401 henkilöä (2 428), joista 1 878 henkilöä (1 927) asui Suomessa. Ruotsissa asuvien työntekijöiden määrä oli 383 henkilöä (424). Virossa asui 124 (70) ja muissa maissa 16 henkilöä (7).

Miesten osuus oli 58,3 prosenttia (56,4 %) ja naisten osuus 41,7 prosenttia (43,6 %). Johtotehtävissä olevien naisten osuus oli 25,2 prosenttia (23,1 %). Henkilöstön keski-ikä oli 44,8 vuotta (45,7).

Yhteiskunnalliset kysymykset

Viking Line -konserni pyrkii toimimaan vastuullisesti toimintaympäristöönsä kuuluvissa maissa ja asiayhteyksissä. Viking Linen toiminnassa tulee aina näkyä ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertaisuus, asianmukaiset työehdot, yhteiskuntavastuu ja kestävä ympäristötyö. Konserni on vahvistanut eettiset toimintaperiaatteet tasa-arvon edistämiseksi työpaikalla.

Viking Line pyrkii tarjoamaan työntekijöille ja toimittajille terveellisen ja turvallisen työympäristön. Viking Line tekee muodollisten riskinarviointien ja poikkeamanhallintaohjelmien avulla perusteellista työtä työtapaturmien estämiseksi. Toimittajat suorittavat konsernin työturvallisuuskoulutuksen ennen konsernin aluksilla tehtäviä töitä. Konsernin kaikki yhtiöt soveltavat paikallisen lainsäädännön mukaisia työsuojeluohjelmia.

Ukrainan sota on vaikuttanut ihmisten ja erityisesti sotaa pakenevien liikkumiseen Viking Linen toiminta-alueella. Viking Line on tarjonnut maksuttomia matkoja ukrainalaisille pakolaisille sekä Ukrainan avustuslähetyksiä varten.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Viking Line tukee ja kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen kirjattuja ihmisoikeuksia. Viking Line ei hyväksy minkäänlaista pakkotyötä eikä lapsityövoiman käyttöä. Viking Line kunnioittaa työntekijöiden oikeutta liittyä yhdistyksiin ja järjestöihin sekä ammatillista järjestäytymisoikeutta. Konserni korostaa kaikkien ihmisten samanarvoisuutta rekrytoinnissa, ammatillisessa kehittymisessä, uralla etenemisessä ja muussa yhteistoiminnassa. Viking Linen ihmisoikeuksiin ja työelämäoikeuksiin liittyvät arvot näkyvät konsernin toimittajille suunnatuissa toimintaperiaatteissa, jotka kaikki toimittajat hyväksyvät.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Viking Linen lahjonnan vastaisessa käytännössä kielletään konsernin työntekijöitä tarjoamasta tai vastaanottamasta minkäänlaisia etuja, joiden voidaan katsoa vaikuttavan käyttäytymiseen, sekä toimimasta tavalla, joka voi johtaa eturistiriitaan. Viking Line noudattaa sovellettavaa korruptionvastaista lainsäädäntöä kaikissa toimintaympäristöissä, ja mahdolliset korruptio- ja lahjontatapaukset raportoidaan.

Konsernilla on sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa turvallisesti ja nimettömänä epäillyistä yleisen edun vastaisista ja tiettyihin EU:n lainsäädännön aloihin liittyvistä rikkomuksista. Konsernin kaikkia työntekijöitä kehotetaan ilmoittamaan mahdollisista rikkomuksista.

Ympäristö ja turvallisuus

Viking Linen tavoitteena on vähentää liiketoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Konserni pyrkii pienentämään ympäristökuormitusta parantamalla jatkuvasti alusten energiatehokkuutta sekä vähentämällä päästöjen ja jätteiden syntymistä. Viking Line pyrkii kasvattamaan kiertotalouteen perustuvien materiaalivirtojen osuutta. Toiminnassa syntyvää jätettä voidaan näin käyttää kolmansien osapuolten tuotannon raaka-aineena. Konsernin kaikki alukset, pääkonttori ja tytäryhtiö Viking Line Buss Ab on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Lisäksi Viking Linen organisaatio ja kaikki alukset on sertifioitu ISM-säännöstön (International Safety Management) mukaisesti. Säännöstö sisältää alusten turvallisuusjohtamista ja turvallista toimintaa sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevia vaatimuksia.

Viking Linen ympäristöpolitiikassa kielletään nimenomaisesti kaikki jätevesien päästäminen mereen. Kaikki aluksilla syntyvät jätevedet pumpataan maihin käsiteltäväksi kunnallisissa puhdistamoissa. Konsernin ympäristöpolitiikassa painotetaan kiinteän jätteen, kuten lasin, metallin, paperin ja biojätteen, lajittelua, kierrätystä ja uudelleenkäyttöä niin suuressa määrin kuin mahdollista. Vuonna 2023 kerättiin 1 475 (1 307) tonnia biojätettä, jota käytetään biokaasun valmistukseen.

Vuonna 2023 alusten hiilidioksidipäästöt olivat 204 620 (268 701) tonnia, rikkioksidipäästöt 74 (134) tonnia ja typpioksidipäästöt 2 206 (4 278) tonnia. Päästöt syntyvät pääasiassa alusten käyttövoimana ja energianlähteenä toimivien fossiilisten polttoaineiden polttamisesta.

Vuonna 2023 Viking Linen alukset käyttivät 41 180 (74 478) tonnia öljyä, 27 197 (12 155) tonnia LNG:tä ja 240 037 (237 737) tonnia makeaa vettä.

Varustamon vastuulla on, että alukset, niiden henkilökunta ja maissa toimiva organisaatio täyttävät kaikilta osin matkustaja- ja rahtiliikenteelle asetetut säännöt. Merenkulkuviranomaiset vastaavat alusten turvallisuusvarustusten, palontorjunnan, kommunikointivälineiden, vakauden ja turvallisuusorganisaation valvonnasta. Aluksilla turvallisuusvalmiudesta vastaa turvallisuusorganisaatio, jota koulutetaan ja harjoitetaan tehtäviinsä säännöllisesti. Viking Linella on myös erityinen turvallisuus- ja kriisinhallintasuunnitelma, jota päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Suunnitelmaa testataan säännöllisesti sekä maissa että aluksilla järjestettävillä realistisilla harjoituksilla.

Riskit ja riskienhallinta

Viking Linen toimintaan kohdistuu erilaisia ja erisuuruisia riskejä, jotka vaikuttavat toimintaan, taloudellisiin tuloksiin sekä yrityksen kykyyn täyttää tietyt sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät tavoitteet. Nämä riskit on jaettu neljään luokkaan: strategiset riskit, operatiiviset riskit, vahinkoriskit ja taloudelliset riskit.

Strategiset riskit

Geopoliittisen tilanteen muuttumisella ja turvallisuuspoliittisen tilanteen kiristymisellä sekä niiden vaikutuksilla energian hintoihin, inflaatioon ja matkustushalukkuuteen, merenkulkupolitiikan, säännöstön ja lainsäädännön muutoksilla, ilmastonmuutoksella sekä kilpailutilanteella ja markkinakehityksellä voi olla kielteinen ja olennainen vaikutus konsernin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, konsernin tulokseen, kassavirtaan ja taloudelliseen asemaan.

Myös megatrendeillä on vaikutusta yhtiön palvelujen ja tuotteiden kysyntään. Esimerkiksi ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua koskevan tietoisuuden lisääntyminen voi vaikuttaa yleisön kuvaan laivaliikenteestä. Lisäksi valtaosalle matkustajistamme toimintamme on pikemminkin huvittelukuin hyötytuote, jolle löytyy korvaavia tuotteita, minkä vuoksi kuluttaja voi valita muita vaihtoehtoja.

Vuoden aikana tapahtuvat kausivaihtelut vaikuttavat Viking Linen liiketoimintaan. Kolmannen kvartaalin tulos tuottaa yleensä suurimman osan vuoden tuloksesta.

Poliittiset päätökset voivat muuttaa Viking Linen toimintaedellytyksiä, millä on mahdollisia negatiivisia seurauksia liiketoiminnalle. Ahvenanmaan veropoikkeus, joka mahdollistaa verottoman myynnin Ahvenanmaan liikenteessä, on kuitenkin pysyvä. Merenkulun edistämistä koskevat EU-komission suuntaviivat, jotka mahdollistavat merimiesten nettopalkkajärjestelmän, ovat voimassa toistaiseksi.

Suomalaista merenkulkua ohjaavat Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n säädöksiin, EU:n direktiiveihin, HELCOMin suosituksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön sisältyvät ympäristösäännöt. Seuraamme aktiivisesti ympäristömääräysten valmistelua, ympäristöteknologian kehitystä ja tutkimuksen tarjoamia ratkaisuja yhä tiukempien ympäristömääräysten noudattamiseksi.

Merenkulku kuuluu 1. tammikuuta 2024 alkaen EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään. Päästökauppajärjestelmä on yksi EU:n keinoista sen omien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja Pariisin sopimuksen mukaisten kansainvälisten sitoumusten noudattamiseen. Alusten kasvihuonekaasupäästöt sisällytetään päästökauppajärjestelmään asteittain vuodesta 2024 alkaen vuoteen 2026 saakka, jolloin kaikki päästöt otetaan huomioon. Vuodesta 2024 alkaen Viking Line Abp luovuttaa 40:tä prosenttia (vuonna 2025 70 % ja vuonna 2026 100 %) laivaston kasvihuonekaasupäästöistä vastaavan määrän päästöoikeuksia asianomaiselle valvontaviranomaiselle, joka on Viking Linen osalta Suomessa Energiavirasto. Eduskunta on hyväksynyt ns. saaripoikkeuksen soveltamisen, mikä vapauttaa Manner-Suomen ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä syntyvät päästöt päästöoikeuksien luovuttamista koskevasta vaatimuksesta. Päästökauppa ei näin ollen koske merkittävää osaa Turku–Tukholma- ja Helsinki–Tukholma-reittien liikenteestä. Saaripoikkeusta sovelletaan 31. joulukuuta 2030 saakka. Päästöoikeuksien hintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten päästökauppajärjestelmään sisäänrakennettu päästöoikeuksien kokonaismäärän asteittainen vähentäminen vapailla markkinoilla. Lisäksi hintoihin voivat vaikuttaa useat ulkoiset tekijät, kuten geopoliittiset ja energiapoliittiset päätökset.

Merenkulkuun Euroopassa sovelletaan 1. tammikuuta 2025 alkaen FuelEU Maritime -asetusta. Asetus keskittyy alusten käyttämään energiaan, ja sen tavoitteena on luopua asteittain fossiilisesta energiasta ja kasvattaa samalla uusiutuvien tai päästöttömien energiankantajien osuutta eurooppalaisen laivaston energiapaletissa. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvien alusten on saavutettava ennalta määrätyt kasvihuonekaasuintensiteettiin liittyvät parannukset. Vaatimustaso nousee viiden vuoden välein epälineaarisesti niin, että ensimmäisen viisivuotisjakson aikana kasvihuonekaasuintensiteetin tulee vähentyä 2 prosenttia vertailuvuodesta 2020. Vuodesta 2050 alkaen alusten kasvihuonekaasuintensiteetin on täytynyt vähentyä 80 prosenttia vertailuvuodesta. Vaatimusten puutteellisesta noudattamisesta aiheutuu aluksen omistajalle seuraamusmaksuja, jotka suhteutetaan siihen, missä määrin alusta koskevat ympäristövaatimukset ovat jääneet täyttämättä. Seuraamusmaksu nousee jokaisena peräkkäisenä vuotena, jona vaatimuksia ei täytetä, ja maksujen suuruudella voi olla merkittävä vaikutus kannattavuuteen. Päästöttömiä merenkulun polttoaineita tai tällaisia polttoaineita käyttäviä teknologioita ei ole nykypäivänä saatavilla. Asetus merkitsee käytännössä sitä, että merenkulussa Euroopassa tullaan käyttämään sekä biopohjaisia tai vaihtoehtoisia polttoaineita että fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehtoisten ja uusiutuvien polttoaineiden hinta ja saatavuus ovat keskeisiä seikkoja tulevaisuudessa.

Operatiiviset riskit

Konsernin liiketoiminta on riippuvainen toimivasta logistiikasta ja toimivista tietojärjestelmistä sekä sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä että päivittäisessä toiminnanhallinnassa. Järjestelmiin tunkeutuminen ja järjestelmien vioittuminen tai toimintahäiriöt voivat johtaa toiminnan keskeytymiseen ja mahdollisiin seuraamuksiin. Kyberhyökkäykset ovat kasvava ja muuttuva maailmanlaajuinen ongelma. Liikenteen tai tietoliikenteen häiriöillä voi olla negatiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Viking Line pyrkii minimoimaan pitkien suunnittelemattomien liikennekatkosten riskiä alusten jatkuvalla kunnossapidolla, hyvin kehitetyllä turvajärjestelmällä, asianmukaisella koulutuksella ja säännöllisillä harjoituksilla. Tietojenkäsittelyn riskit minimoidaan kehittämällä tarkoituksenmukaisia turvajärjestelmiä ja vaihtoehtoisia työtapoja sekä panostamalla tietojärjestelmien luotettavuuteen.

Osaavan henkilöstön rekrytointi, säilyttäminen ja kehittäminen on ratkaisevan tärkeää yhtiön menestykselle. Avainhenkilöiden menettäminen ja kyvyttömyys houkutella uusia työntekijöitä voivat haitata konsernin toimintaa.

Vahinkoriskit

Meriturvallisuutta ohjaa turvallisuuspolitiikkamme, jolla on korkein prioriteetti Viking Linen toiminnassa. Johtamisjärjestelmiemme ISMC:n (International Safety Management Code) ja ISPS:n (International Ship & Port Facility Security Code) avulla pyrimme systemaattisesti tunnistamaan potentiaaliset riskitilanteet ja siten ehkäisemään onnettomuuksia. Tavoitteenamme on parantaa turvallisuutta jatkuvasti.

Viking Linella on nollavisio erilaisten laivalla tapahtuvien rikosten, ahdistelun ja järjestyshäiriöiden osalta. Teemme jatkuvasti töitä sen toteuttamiseksi. Näitä kysymyksiä käsittelevä ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja myös ulkopuolista osaamista on käytetty.

Viking Line ylläpitää kriisivalmiussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä ja lieventää matkustajiin, henkilökuntaan, liikenteeseen, omaisuuteen, ympäristöön, toimintaan ja yhtiön luotettavuuteen vakavasti vaikuttavien poikkeustapausten ja kriisien seurauksia. Kriisivalmiussuunnitelmaan kuuluu tehokas hälytysjärjestelmä, joka kokoaa nopeasti konsernin sisäisen kriisiorganisaation. Kriisitilanteissa kriisiorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä asianomaisten viranomaisten kanssa.

Kun kriisityössä tarvitaan tukea ja apua, käytetään eri organisaatioita, yrityksiä ja asiantuntijoita. Viestintä, tiedotus ja kriisituki ovat kriisiorganisaation työn olennaisia osia. Organisaatiota koulutetaan jatkuvasti, jotta se olisi tehokas ja kestävä huolimatta fyysisestä ja psyykkisestä paineesta. Kriisiorganisaation työn tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, ehkäistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja sekä hoitaa pelastustoimet niin tehokkaasti, että toiminta voi palata normaaliksi mahdollisimman pian vahingoittamatta yhtiön mainetta.

Konsernin alusten kirjanpitoarvo on 435,3 miljoonaa euroa (429,6 milj. euroa). Alukset on vakuutettu kasko- ja kaskoetuusvakuutuksilla 675,0 miljoonan euron arvosta (686,0 milj. euroa). Kaikille aluksille on lisäksi otettu strike/delay-, P&I (Protection and Indemnity)- ja PLR (Passenger Liability Regulation) -vakuutus.

Taloudelliset riskit

Konserni on alttiina myös erilaisille taloudellisille riskeille, muun muassa valuuttakurssien ja korkojen vaihteluille.

Tuotot muodostuvat euroina ja Ruotsin kruunuina. Suurin osa operatiivisista tuloista ja menoista on euromääräisiä. Myyntitavaroiden ja polttoaineen ostohintoihin vaikuttavat muut valuutat, pääasiassa Yhdysvaltain dollari.

Polttoainehintojen vaihtelulla on suora vaikutus konsernin tulokseen. Kohonneiden polttoainehintojen riskin pienentämiseksi konsernilla oli 31. joulukuuta 2023 tehtynä polttoaineostoja koskevia kiinteähintaisia sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2024 alussa.

Yhtiön kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä tuottaa positiivista kassavirtaa ja tulosta toiminnastaan, mikä puolestaan riippuu osittain tekijöistä, joihin yhtiö ei voi itse vaikuttaa.

Yhtiön korolliset velat olivat 187,3 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023, ja niistä 80,6 prosenttia on vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista. Korkotason vaihtelulla voi olla kielteinen vaikutus yhtiön rahoituskuluihin, ja se voi lisätä rahoituskuluja tulevaisuudessa.

Lisätietoja rahoitusriskien hallinnasta löytyy konsernin liitteestä 5.5.

EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot

Taksonomia-asetuksessa (EU) 2020/852 esitetään yhteensä kuusi ympäristötavoitetta, ja asetusta alettiin soveltaa 1. tammikuuta 2022 kahden ilmastoa koskevan tavoitteen (ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen) osalta. Neljän muun ympäristötavoitteen (vesivarat ja merten luonnonvarat, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja biologinen monimuotoisuus) osalta asetusta alettiin soveltaa 1. tammikuuta 2023. Taksonomia-asetuksella luotiin ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeva luokitusjärjestelmä (taksonomia). Taksonomia on kehys, jonka tarkoituksena on ohjata pääomavirtoja kestäviin toimintoihin tehtäviin sijoituksiin, hallita ilmastonmuutoksesta, luonnonkatastrofeista ja yhteiskunnallisista ongelmista aiheutuvia rahoitusriskejä sekä edistää läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä taloudellisessa ja rahoitustoiminnassa.

Viking Line raportoi taksonomiassa määritellyistä ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista muiden kuin taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaisesti. Viking Line antaa tietoa siitä, mikä osuus sen liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintamenoista on saatu sellaisista soveltuvista taloudellisista toiminnoista tai liittyy sellaisiin soveltuviin taloudellisiin toimintoihin, jotka ovat taksonomia-asetuksen ja sen delegoitujen säädösten mukaisia. Jotta taloudellinen toiminta olisi taksonomian mukaista, sen on täytettävä teknisissä arviointikriteereissä asetetut vaatimukset sekä DNSH-kriteerit (ei merkittävää haittaa) ja siinä on noudatettava sosiaalisia suojatoimia.

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2023 ympäristöä koskevan delegoidun säädöksen sekä delegoidun säädöksen aiemman ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen muuttamisesta. Päivitetyssä ilmastoa koskevassa delegoidussa säädöksessä (EU) 2021/2139 vahvistetaan meriliikennettä koskevat tekniset arviointikriteerit. Meriliikennettä koskevia arviointikriteerejä on kehitetty sisällyttämällä niihin Kansainvälisen merenkulkujärjestön uusimmat energiatehokkuusindeksiä koskevat määräykset (EEDI vaihe 3) ja FuelEU Maritime -asetuksessa säädetty kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoite. Päivitettyihin teknisiin arviointikriteereihin sisältyy laajemmin vaihtoehtoisia polttoaineita, jotka eivät aiemmin kuuluneet taksonomian piiriin. Vaihtoehtoisilla polttoaineilla on ratkaiseva merkitys merenkulkualan ilmastosiirtymässä, ja Viking Line pitää tätä lisäystä sekä tervetulleena että välttämättömänä.

Tiedot taksonomia-asetuksen mukaisuudesta

Tekniset arviointikriteerit

Viking Line on määrittänyt kaksi taksonomian piiriin kuuluvaa taloudellista toimintoa, jotka liittyvät konsernin pääasialliseen toimintaan eli matkustaja- ja rahtiliikennepalvelujen tarjoamiseen: 6.10 Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset ja 6.11 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus. Viking Line on arvioinut konsernin näiden toimintojen taksonomian mukaisuutta tilikaudella 2023. Tulkitessaan EU:n taksonomia-asetusta yhtiö on todennut, että kaksi laivaston alusta eli Viking Glory ja Viking Grace saattavat olla taksonomian mukaisia toimintojen 6.10 ja 6.11 osalta. Viimeisimmän taksonomiaohjeistuksen mukaisen yksityiskohtaisen tarkastelun perusteella mikään Viking Linen aluksista ei kuitenkaan ole tällä hetkellä täysin taksonomian mukainen.

Viking Line ei pysty nyt täyttämään teknisiä arviointikriteerejä, vaikka mikään yhtiön aluksista ei ole tarkoitettu fossiilisten polttoaineiden kuljettamiseen ja Viking Gloryn ja Viking Gracen vapaaehtoisesti laskettu EEDI-arvo (Energy Efficiency Design Index) on 10 prosenttia 1. huhtikuuta 2022 voimaan tulleita EEDI-vaatimuksia alhaisempi. Viking Line ei voi kuitenkaan käyttää EEDI-arvoa alusten energiatehokkuuden osoittamiseen, koska MARPOL-sopimuksen VI liitteen 2 säännön mukaiset EEDIja EEXI-määräykset eivät koske Viking Glorya ja Viking Gracea niiden epätavanomaisen käyttövoiman vuoksi.

Viking Line ei näin ollen voi raportoida taksonomian mukaisuutta näiden kahden aluksen osalta. Viking Line arvioi kuitenkin, että kummankin aluksen kasvihuonekaasuintensiteetti vastaa taksonomian vaatimuksia, koska molemmissa on modernia tekniikkaa ja niissä tehdään jatkuvasti parannuksia.

DNSH ja vähimmäistason suojatoimet

Vuonna 2023 tehtyyn taksonomia-arviointiin sisältyi kunkin DNSH-kriteerin arviointi konsernitasolla. DNSH-kriteereihin kuuluu ilmastonmuutokseen sopeutumista, vesivaroja, kiertotaloutta, ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja biologista monimuotoisuutta koskevia kriteerejä.

Jotta Viking Line voi harjoittaa menestyksekästä toimintaa, luonto, ilmastojalanjälki ja mahdolliset ilmastoriskit ovat sille ensiarvoisen tärkeitä. Ilmastonmuutoksen sopeutumisen osalta Viking Line on todennut, että tuuliolojen muutokset, merenpinnan kohoaminen ja myrskyt voivat vaikuttaa yrityksen tulokseen. Viking Line aikoo seuraavalla tilikaudella 2024 arvioida ilmastoriskejä ja haavoittuvuutta sekä mahdollisia sopeutumisratkaisuja.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu kuuluu Viking Linen ydinarvoihin, ja yhtiö on varmistanut, että sen toiminta ei ole heikentänyt Itämeren veden laatua. Viking Linen pääkonttori ja kaikki alukset on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti. Yhtiöllä on käytössä prosesseja, joiden tarkoituksena on estää biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja ympäristön pilaantumista. Lisäksi Viking Line pyrkii minimoimaan toimintansa mahdolliset kielteiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin muun muassa valvomalla painolastivesipäästöjä ja minimoimalla alusten aiheuttaman melun ja tärinän.

Viking Linen toimet ovat kiertotalousperiaatteen mukaisia, ja jätehuolto tapahtuu järjestelmällisesti jätehierarkiaa noudattaen ja ehkäiseviin toimiin keskittyen. Yhtiön toiminnassa syntyvä jäte käytetään uudelleen, kierrätetään tai käsitellään asianmukaisesti. Tähän kuuluu myös mustan ja harmaan veden käsittely.

Viking Line on analysoinut ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja biologista monimuotoisuutta koskevia vaatimuksia. Yhtiön alusten käyttämän polttoaineen rikkipitoisuus ei ylitä asetettuja vaatimuksia, ja typpipäästöt pysyvät IMO:n MARPOL-sopimuksessa määrätyissä rajoissa. Kaksi Viking Linen aluksista on kaasukäyttöisiä, mikä tarkoittaa, että polttamisesta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä ja näiden alusten rikki- ja hiukkaspäästöt ovat käytännössä nolla. Viking Line noudattaa sovellettavia lakeja ja määräyksiä ja pyrkii estämään ympäristön pilaantumista muun muassa tarkan seurannan ja auditoinnin avulla. Viking Line on laatinut luettelon vaarallisista aineista, joita aluksella on sen koko elinkaaren ajan, alusten turvallista ja ympäristön kannalta asianmukaista aluskierrätystä koskevan Hongkongin yleissopimuksen ja EU:n aluskierrätyksestä annetun asetuksen ([EU] 1257/2013) mukaisesti.

Viking Line on sitoutunut harjoittamaan toimintaa ihmisoikeuksia kunnioittaen, ylläpitämään korruption torjuntaan tarkoitettuja prosesseja ja varmistamaan reilun kilpailun. Yhtiö on laatinut eettisen ohjeiston, jossa kerrotaan, mitä työntekijöiltä ja toimittajilta odotetaan tältä osin. Viking Linella on sisäinen ilmoituskanava, jonka kautta työntekijät voivat ilmoittaa turvallisesti ja nimettömänä mahdollisista yleisen edun vastaisista ja tiettyihin EU:n lainsäädännön aloihin liittyvistä rikkomuksista. Lisäksi Viking Line aikoo kehittää edelleen muun muassa ihmisoikeuksiin liittyviä asianmukaisen huolellisuuden prosessejaan tilikauden 2024 aikana.

Taksonomia-asetuksen keskeiset tulosindikaattorit

Viking Line raportoi kahdesta toiminnasta: 6.10 Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset sekä satama- ja aputoimintoihin tarkoitetut alukset ja 6.11 Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus. Yhtiö on tulkinnut, että näiden toimintojen kuvaukset sulkevat pois konsernille merkittäviä taloudellisia toimintoja, kuten hotellitoiminnan ja muun myynnin aluksilla. Yhtiö on näin ollen omaksunut melko maltillisen näkemyksen konsernin toiminnoista taksonomiakelpoisuuden osalta. Yhtiö tulkitsee, että toiminnot, jotka eivät suoraan liity matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen tai mahdollista sitä, katsotaan toiminnoiksi, jotka eivät kuulu taksonomian piiriin. Yhtiö ei ole sisällyttänyt arviointiin matkustajien bussikuljetuksiin liittyviä toimintoja.

Viking Line on rajannut kohtien 6.10 ja 6.11 mukaisista eli taksonomian piiriin kuuluvista toiminnoista saadun liikevaihdon (myynti) pääasiassa matkalipuista sekä rahti- ja ajoneuvotuotoista saataviin tuloihin. Yhtiö on näin ollen sulkenut pois myymälöiden myynnin ja hotellien tulot, paitsi jos hytit ovat olennainen osa myytyjä palveluita. Pääomamenot (CapEx) perustuvat kassavirtaperiaatteen mukaisiin investointeihin, joihin kuuluvat myös Viking Linen uudet alukset. Pääomamenoihin sisältyvät ainoastaan suoraan aluksiin ja niiden kunnossapitoon liittyvät menot. Toimintamenot (OpEx) ovat pääasiassa alusten huolto- ja korjauskustannuksia. Toimintamenoihin sisältyvät ainoastaan suoraan matkustajien tai tavaroiden kuljetukseen liittyvät menot, joten esimerkiksi palveluammattien palkkakustannukset eivät sisälly toimintamenoihin.

Tulosindikaattoreita laskettaessa tulo- ja kuluerät on huomioitu vain kerran kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Alusten teknologiaan liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavat pääasiassa valmistajat. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehittämismenoja. Siihen, miten Viking Line koostaa tärkeimmät tulosindikaattorit, ei ole tullut muutoksia edellisen tilikauden jälkeen.

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilikausi N	2023 Merkittävän edistämisen kriteerit											"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus liikevaihdosta, vuosi N	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai liikevaihdosta, vuosi N-1	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
0,0 % 0,0 %
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)			0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
						KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset, satamatoimintoihin tarkoitetut alukset	6.10	52,7	10,7 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								10,9 %
Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus	6.11	53,1	10,8 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								9,5 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		105,8	21,5 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								20,3 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)		105,8	21,5 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								20,3 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto		385,5	78,5 %
YHTEENSÄ		491,3	100 %

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus pääomamenoista

Tilikausi N	2023 Merkittävän edistämisen kriteerit									"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus pääomamenoista, vuosi N	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai pääomamenoista, vuosi N-1	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
	0,0 %														0,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisisten) toimintojen pääomamenot (A.1)			0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
						KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset, satamatoimintoihin tarkoitetut alukset	6.10	2,9	9,0 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								49,5 %
Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus	6.11	21,8	68,7 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								43,0 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		24,7	77,7 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								92,5 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)		24,7	77,7 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								92,5 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot		7,1	22,3 %
YHTEENSÄ		31,8	100 %

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus toimintamenoista

Tilikausi N	2023 Merkittävän edistämisen kriteerit												"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat	Koodi	Liikevaihto	Osuus toimintamenoista, vuosi N	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesi	Ympäristön pilaantuminen	Kiertotalous	Biologinen monimuotoisuus	Vähimmäistason suojatoimet	luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2) osuus Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai toimintamenoista, vuosi N-1	Luokka mahdollistava toiminta	Luokka siirtymätoiminta
		MEUR	%	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K; E; E/S	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	M	T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
			0,0 %														0,0 %
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)			0,0 %														0,0 %
Josta mahdollistavat toiminnat			0,0 %														0,0 %
Josta siirtymätoiminnat			0,0 %														0,0 %
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
						KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL
Meri- ja rannikkovesiliikenteen rahtialukset, satamatoimintoihin tarkoitetut alukset	6.10	30,0	17,5 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								19,1 %
Meri- ja rannikkovesiliikenteen henkilökuljetus	6.11	30,0	17,5 %	KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL	E/KEL								16,6 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		60,0	35,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								35,7 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2)		60,0	35,0 %	100,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %								35,7 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot		111,6	65,0 %
YHTEENSÄ		171,5	100 %

Viisivuotiskatsaus

Konserni	2023	2022	2021	2020	2019

Liikevaihto, Meur	491,4	494,7	258,2	188,8	496,4
Liiketulos, Meur	55,0	38,3	32,1	-49,3	17,4
– % liikevaihdosta	11,2%	7,7%	12,4%	-26,1%	3,5%
Tulos ennen veroja, Meur	45,4	28,0	28,3	-52,9	13,6
– % liikevaihdosta	9,2%	5,7%	11,0%	-28,0%	2,7%
Oman pääoman tuotto (ROE)	11,8%	8,1%	10,5%	-19,7%	4,7%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	10,9%	7,2%	7,4%	-13,8%	4,8%
Omavaraisuusaste	51,4%	47,2%	42,0%	46,4%	50,7%
Nettovelkaantumisaste (gearing)	33,6%	48,2%	62,2%	62,7%	28,1%
Bruttoinvestoinnit, Meur	36,9	25,5	168,7	15,0	29,9
– % liikevaihdosta	7,5%	5,2%	65,3%	7,9%	6,0%
Henkilöstö keskimäärin	2 227	2 203	1 536	1 640	2 632
– mistä merihenkilöstö	1 760	1 745	1 165	1 243	2 038
– mistä maissa oleva henkilöstö	467	458	371	397	594
Palkat, Meur	114,2	110,5	75,9	79,6	122,2

Osakekohtaisia tunnuslukuja

	2023	2022	2021	2020	2019

Tulos/osake, euroa	2,10	1,31	1,97	-3,41	0,87
Oma pääoma/osake, euroa	18,71	16,92	21,67	15,63	18,92
Osinko/osake, euroa*	1,00	0,40	0,00	0,00	0,00
Osinko/tulos	47,7%	30,5%	0,0%	0,0%	0,0%
Efektiivinen osinkotuotto	5,3%	3,2%	0,0%	0,0%	0,0%
P/E-luku (Price/Earning)	9	10	6	-5	22
Pörssikurssi 31.12., euroa	18,85	12,55	11,50	15,90	19,00
Ylin päätetty kauppa, euroa	23,20	12,85	19,25	20,00	19,80
Alin päätetty kauppa, euroa	12,20	11,10	10,20	13,90	13,90
Keskikurssi, euroa	17,56	12,17	14,02	16,39	17,95
Osakekannan markkina-arvo, milj.euroa	325,73	216,86	198,72	171,72	205,20
Osakkeiden vaihto, kpl	508 955	736 473	639 372	344 598	2 206 985
Osakkeiden vaihto, %	2,9%	4,3%	3,7%	3,2%	20,4%
Osingonjako, milj.euroa*	17,28	6,91	0,00	0,00	0,00
Osakkeiden määrä, keskiarvo			17 280 000 17 280 000 14 040 000 10 800 000 10 800 000
Osakkeiden määrä 31.12.			17 280 000 17 280 000 17 280 000 10 800 000 10 800 000

* Vuodelta 2023 hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Tunnuslukujen määritelmät

Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tulos ennen veroja – tuloverot) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	(Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (Taseen loppusumma – korottomat velat (keskiarvo))
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus / (Taseen loppusumma – saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	(Korolliset velat – rahavarat) / Oma pääoma mukaan luettuna vähemmistöosuus
Tulos/osake	(Tulos ennen veroja – tuloverot +/– vähemmistöosuus)/ Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
Oma pääoma/osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma / Osakkeiden painotettu lukumäärä keskimäärin
Osinko/tulos, %	(Osinko/osake) / (Tulos/osake)
Effektiivinen osinkotuotto, %	(Osinko/osake) / Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12.
P/E-luku (Price/Earning)	Osakkeiden kaupantekokurssi 31.12./ (Tulos/osake)

Osakkeet ja osakkaat

Osakkeet

Viking Line Abp:n osakkeet on noteerattu Nasdaq Helsingissä 5. heinäkuuta 1995 alkaen. Osakepääoma on 1 816 429,61 euroa. Yhtiön vähimmäisosakepääoma on 720 000,00 euroa ja enimmäisosakepääoma 4 800 000,00 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 18 000 000. Viking Line Abp:n osakkeiden kokonaismäärä on 17 280 000.

Kaikki 17 280 000 osaketta muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja. Vuonna 2021 toteutetun annin jälkeen hallitus ei ole pyytänyt valtuuksia osakepääoman muuttamiseksi, optio- tai joukkovelkakirjalainojen liikkeelle laskemiseksi tai omien osakkeiden hankkimiseksi tai luovuttamiseksi. Yhtiö ja sen tytäryhtiöt ei omista omia osakkeita.

Osakkaat

Yhtiöllä oli tilikauden lopussa 5 388 (5 784) rekisteröityä osakkeenomistajaa.

	Suurimmat osakkaat 31.12.2023	Osakkeiden lukumäärä	Osuus osakkeista
1.	Ångfartygs Ab Alfa	2 650 400	15,3 %
2.	Skandinaviska Enskilda Banken AB (Publ) Helsingin Sivukonttori (hallintarekisteröidyt osakkeet	2 518 224	14,6 %
3.	Rederiaktiebolaget Hildegaard	1 777 283	10,3 %
4.	Citibank Europe PLC (hallintarekisteröidyt osakkeet)	1 335 017	7,7 %
5.	Lundqvist Ben	664 465	3,8 %
6.	Eklund Nils-Erik	625 930	3,6 %
7.	Sviberg Marie-Louise	588 136	3,4 %
8.	Clearstream Banking S.A. (hallintarekisteröidyt osakkeet)	431 712	2,5 %
9.	Alandia Försäkring Abp	268 464	1,6 %
10.	Nordnet Bank AB (hallintarekisteröidyt osakkeet)	250 584	1,5 %

Viking Line Abp:n osakkaat aloittain	Osakkaiden lukumäärä	Osuus	Osakkeiden lukumäärä	Osuus
Yritykset	154	2,9 %	5 203 772	30,1 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	8	0,2 %	368 691	2,1 %
Julkisyhteisöt	1	0,0 %	112 336	0,7 %
Kotitaloudet	5 049	93,7 %	6 589 010	38,1 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	17	0,3 %	41 554	0,2 %
Ulkomaiset	151	2,8 %	342 052	2,0 %
Hallintarekisteröidyt	8	0,1 %	4 622 389	26,8 %
Arvo-osuusjärjestelmään siirtymättömät			196	0,0 %
Yhteensä	5 388	100,0 %	17 280 000	100,0 %

Osakekannan jakautuminen	Osakkaiden lukumäärä	Osuus	Osakkeiden lukumäärä	Osuus
1–99	3 028	56,2 %	80 764	0,5 %
100–999	1 471	27,3 %	400 059	2,3 %
1 000–9 999	777	14,4 %	1 777 556	10,3 %
10 000–99 999	93	1,7 %	2 512 573	14,5 %
100 000–999 999	15	0,3 %	4 227 928	24,5 %
1 000 000–	4	0,1 %	8 280 924	47,9 %

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistavat tai heidän määräysvallassaan on arvopaperimarkkinalain 2. luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla 4 095 273 osaketta, joiden osuus äänistä on 23,7 prosenttia. Viking Line soveltaa arvopaperimarkkinalain sisäpiiriä koskevia säännöksiä, Nasdaq Helsingin sisäpiirimääräyksiä sekä EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR) sisäpiiriohjeita.

Vaihto ja kurssikehitys

Nasdaq Helsingissä vaihdettiin toimintavuoden aikana 508 955 Viking Linen osaketta, mikä vastaa 2,9 prosenttia osakekannasta. Ylin päätetty kauppa oli 23,20 euroa ja alin 12,20 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 18,85 euroa 29. joulukuuta 2023. Osakekannan markkina-arvo oli tuolloin 325,7 miljoonaa euroa.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallitus ei ole tietoinen tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

Näkymät vuodelle 2024

Geopoliittinen tilanne ja sen vaikutus energian hintoihin, inflaatioon, korkoihin ja valuuttoihin sekä näiden epävarmuustekijöiden vaikutus matkustushalukkuuteen, kysyntään, kulutusmalleihin ja kustannuksiin aiheuttavat edelleen suurta epävarmuutta. Vuoden 2023 alussa myytiin Rosella. Edellyttäen, että energian hinnat pysyvät nykyisellä tasolla ja matkustushalukkuus säilyy, hallitus arvioi, että vuoden 2024 tulos ennen veroja on vuoden 2023 tasolla, Rosellan myynnistä vuonna 2023 saatu 8,6 miljoonan euron myyntivoitto pois luettuna.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Viking Line Abp:n tase 31. joulukuuta 2023 osoittaa, että jakokelpoisia varoja on 136 840 669,10 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle:

Osinkona jaetaan 1 euro/osake	17 280 000,00 euroa

Jakokelpoisia varoja jää jäljelle 119 560 669,10 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia tilikauden päättymisen jälkeen. Hallitus arvioi voitonjaon olevan perusteltu niitä vaatimuksia vasten, joita toiminnan luonne, laajuus, rahoitus ja riskit asettavat oman pääoman suuruudelle.

Omavaraisuusaste (%) Bruttoinvestoinnit (MEUR)

Konsernin tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

MEUR	Liite	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
LIIKEVAIHTO	2.2	491,4	494,7
Liiketoiminnan muut tuotot	2.3	9,1	24,1
Kulut
Tavarat ja palvelut	2.4	113,7	117,4
Palkat ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	2.5	108,5	104,7
Poistot ja arvonalentumiset	2.6	27,5	26,5
Liiketoiminnan muut kulut	2.7	195,9	231,8
		445,5	480,5
LIIKETULOS		55,0	38,3
Rahoitustuotot	5.1	2,8	0,3
Rahoituskulut	5.1	-11,8	-12,3
Osuus pääomaosuusmenetelmällä käsiteltyjen
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta verojen jälkeen		-0,6	1,7
TULOS ENNEN VEROJA		45,4	28,0
Tuloverot	3.1	-9,2	-5,3
TILIKAUDEN TULOS		36,3	22,7

Tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		36,3	22,7
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella oikaistu, euroa	5.4	2,10	1,31

Konsernin laaja tuloslaskelma

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
TILIKAUDEN TULOS	36,3	22,7
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi Muuntoerot	0,0	-1,9
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat Omistusyhteysyrityksen siirtymätaseen oikaisu IFRS 17:n mukaiseksi	1,5 -	- 2,2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä	1,5	0,3
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	37,8	23,0
Laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille	37,8	23,0

Konsernitase

Oikaistu Oikaistu VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 4.1 5,4 2,8 3,1 Maa-alueet 4.2 0,5 0,5 0,5 Rakennukset ja rakennelmat 4.2 1,6 1,6 1,7 Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 4.2 0,9 1,1 1,5 Alukset 4.2 435,3 429,6 445,2 Koneet ja kalusto 4.2 2,6 2,3 2,6 Käyttöoikeusomaisuus 4.4 4,7 4,4 5,7 Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 5.2 0,0 10,6 0,0 Pääomasuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset 49,8 36,4 36,1 Saamiset 0,6 - 4,7 Pitkäaikaiset varat yhteensä 501,5 489,2 501,1 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 5.3 12,7 14,0 10,0 Tuloverosaamiset 0,1 0,1 0,1 Myyntisaamiset ja muut saamiset 5.2 40,1 36,7 26,6 Rahavarat 5.2 85,3 89,0 114,6 Lyhytaikaiset varat yhteensä 138,3 139,8 151,3 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 4.5 - 2,4 - VARAT YHTEENSÄ 639,8 631,4 652,3 OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma 5.4 Osakepääoma 1,8 1,8 1,8 Rahastot 49,7 49,7 49,7 Muuntoerot -3,2 -3,4 -2,2 Kertyneet voittovarat 275,0 244,3 222,4 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 323,2 292,4 271,6 Oma pääoma yhteensä 323,2 292,4 271,6 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat 3.2 45,2 36,1 30,9 Korolliset velat 5.2 150,6 186,3 235,1 Vuokrasopimusvelat 4.4, 5.2 4,0 4,5 6,2 Muut velat 2,3 - - Pitkäaikaiset velat yhteensä 202,1 226,8 272,2 Lyhytaikaiset velat 5.2 Korolliset velat 36,7 36,7 38,3 Vuokrasopimusvelat 4.4 2,7 2,4 2,6 Tuloverovelat 0,0 0,0 0,0 Ostovelat ja muut velat 75,1 73,0 67,5 Lyhytaikaiset velat yhteensä 114,5 112,2 108,5 Velat yhteensä 316,6 339,0 380,7 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 639,8 631,4 652,3	MEUR	Liite	31.12.2023	31.12.2022	1.1.2022

Konsernin rahavirtalaskelma

MEUR	Liite	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos		36,3	22,7
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset		27,5	26,5
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot/-tappiot		-8,9	-13,1
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta		0,6	-1,7
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa		-0,7	-2,8
Korkokulut ja muut rahoituskulut		11,2	10,8
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Osinkotuotot		-2,7 0,0	-0,3 0,0
Tuloverot		9,2	5,3

Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-3,4	-11,0
Vaihto-omaisuuden muutos		1,3	-4,0
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		4,3	5,8

Maksetut korot		-10,0	-7,0
Maksetut muut rahoituskulut		-0,3	-3,1
Erhållna räntor		2,7	0,3
Saadut muut rahoitustuotot Maksetut verot		0,0 0,0	0,0 0,0

LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA		67,1	28,4
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit		-28,8	-14,1
Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin		-4,5	-0,8
Investoinnit käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattaviin rahoitusvaroihin		0,0	-10,6
Pääomasuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset		-3,6	-
Alusten myynti		11,1	18,0
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti		0,2	0,4
Pitkäaikaisten saamisten muutos		-0,6	5,9
Osakkuusyritykseltä saadut osingot Muista yhtiöistä saadut osingot		1,7 0,0	1,4 0,0

INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA		-24,5	0,2
RAHOITUS	5.2
Pitkäaikaisten velkojen nostot		-	40,0
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset		-36,8	-91,4
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-2,6	-2,7
Maksetut osingot		-6,9	-
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA		-46,3	-54,1
RAHAVAROJEN MUUTOS		-3,7	-25,5
Rahavarat tilikauden alussa		89,0	114,6
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA		85,3	89,0

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR	Osake pääoma	Rahastot	Muunto erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2023	1,8	49,7	-3,4	244,3	292,4
Tilikauden tulos Muuntoerot		0,0	0,2	36,3 -0,1	36,3 0,0
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat		0,0		1,5	1,5
Tilikauden laaja tulos	-	0,0	0,2	37,6	37,8
Osingonjako				-6,9	-6,9
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa	-	-	-	-6,9	-6,9
OMA PÄÄOMA 31.12.2023	1,8	49,7	-3,2	275,0	323,2

	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
MEUR	Osake pääoma	Rahastot	Muunto erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
OMA PÄÄOMA 1.1.2022	1,8	49,7	-2,2	220,1	269,4
Tilikauden tulos				22,7	22,7
Muuntoerot		0,0	-1,1	-0,8	-1,9
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen uudelleenarvostus
Omistusyhteysyrityksen siirtymätaseen oikaisu IFRS 17:n mukaiseksi
				2,2	2,2
Tilikauden laaja tulos	-	0,0	-1,1	24,1	23,0
OMA PÄÄOMA 31.12.2022	1,8	49,7	-3,4	244,3	292,4

Konsernin liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	31
1.1 Yleistietoa yrityksestä	31
1.2 Yleistä	31
1.3 Arvioinnit ja oletukset	31
1.4 Riskit ja maksuvalmius	32
1.5 Konsolidointiperiaatteet	33
1.6 Ulkomaan rahan määräiset erät	33
1.7 Uusien ja uudistettujen IFRS-standardien soveltaminen	33
1.8 Siirtyminen IFRS 17 -standardiin	34
2. Liiketulos	36
2.1 Segmentti-informaatio	36
2.2 Liikevaihto	37
2.3 Liiketoiminnan muut tuotot	38
2.4 Tavarat ja palvelut	38
2.5 Työsuhde-etuudet	38
2.6 Poistot ja arvoalentumiset	39
2.7 Liiketoiminnan muut kulut	39
2.7.1 Tilintarkastajien palkkiot	39
3. Verot	40
3.1 Tuloverot	40
3.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	41
4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset	41
4.1 Aineettomat hyödykkeet	41
4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	42
4.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset	44
4.4 Vuokrasopimukset	45
4.4.1 Konserni vuokralle ottajana	45
4.4.2 Konserni vuokranantajana	47
4.5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	48

5. Pääomarakenne		49
5.1 Rahoitustuotot ja -kulut		49
5.2 Rahoitusvarat ja -velat		49
	5.2.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostus	49
	5.2.2 Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	50
	5.2.3 Pääomaosuusmenetelmällä kirjatut omistukset	51
5.2.4 Pitkäaikaiset saamiset		51
5.2.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset		51
5.2.6 Rahavarat		52
5.2.7 Korolliset velat		53
5.2.8 Ostovelat ja muut velat		54
5.3 Vaihto-omaisuus		54
5.4 Oma pääoma		55
5.4.1 Tulos per osake		55
5.4.2 Osakepääoma		55
5.4.3 Rahastot		55
5.4.4 Muuntoerot		55
5.4.5 Osingonjako		56
5.5 Rahoitusriskien hallinta		56
5.5.1 Valuuttariski		56
5.5.2 Maksuvalmiusriski		56
5.5.3 Korkoriski		57
5.5.4 Luotto- ja vastapuoliriskit		57
5.5.5 Polttoaineen hintariski		58
5.6 Pääoman hallinta		58
5.7 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset		58
6. Muut liitetiedot		59
6.1 Lähipiiri		59
6.1.1 Tytäryhtiöt		59
6.1.2 Osakkuusyhtiöt		60
	6.1.3 Liiketoimet konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden hallitsemien yhtiöiden kanssa	61
	6.1.4 Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille	62
6.2 Oikeudenkäynnit ja riidat		64
6.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat		64

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Yleistietoa yrityksestä

Viking Line -konserni harjoittaa matkustaja- ja rahtitoimintaa pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahdella. Konsernin päämarkkinoita ovat Suomi, Ruotsi, Ahvenanmaa ja Baltia. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab. Konserniin kuuluvat myös osakkuus- ja omistusyhteysyritykset Alandia Holding AB, Alandia Försäkring Abp, Gotland Alandia Cruises AB ja Rederiaktiebolaget Eckerö. Konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp, jonka kotipaikka on Maarianhamina. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ Helsingissä. Pääkonttorin rekisteröity osoite on Norragatan 4, AX-22100 Maarianhamina. Tilinpäätös on saatavilla osoitteessa Vikingline.com ja konsernin pääkonttorissa.

Yhtiön hallitus on allekirjoittanut tämän tilinpäätöksen ja hyväksynyt sen julkaistavaksi kokouksessaan 15. helmikuuta 2024. Tilinpäätös esitetään yhtiökokouksen hyväksyttäväksi.

1.2. Yleistä

Konsernin tilinpäätös on laadittu IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettu 31. joulukuuta 2023 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. IFRS-standardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä standardeja, jotka on hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti.

Tilikauden aikana voimaan tulleilla IAS- ja IFRS-raportointistandardien sekä IFRIC-tulkintojen muutoksilla on ollut olennainen vaikutus konsernin tilinpäätöksen vertailulukuihin, koska osakkuusyritys Alandia Försäkring Ab on siirtynyt IFRS 17 -standardiin. Tämän seurauksena Viking Line -konsernin omaa pääomaa 31.12.2022 on oikaistu 2,2 miljoonalla eurolla.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankinta-arvoihin, ellei muuta ilmene alla olevista laadintaperiaatteista tai liitetiedoista.

Tilintarkastaja ei ole varmentanut ESEF-tilinpäätöstä vuodelta 2023, mitä ei myöskään vaadita.

1.3 Arvioinnit ja oletukset

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä IFRS-raportointistandardien mukaisesti yritysjohto joutuu arvioinneissaan ja laskelmissaan turvautumaan tulevaisuuden arviointeihin, joilla on vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyjen varojen ja velkojen, tuottojen ja kulujen sekä muun informaation lukuihin. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöksen julkistamisajankohtana.

Geopoliittinen tilanne ja energian hintojen voimakas vaihtelu vaikuttavat sekä tuloslaskelmaan että taseeseen. On vaikeaa arvioida, kuinka kauan energian hinnat vaihtelevat tällä tavalla ja miten se vaikuttaa Viking Linen tulevaan tulokseen, taloudelliseen asemaan ja kassavirtaan. Toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioinneista ja oletuksista.

Konsernin alusten arvostus on tärkein arviointia vaativa osa-alue. Ulkopuoliset arvioijat tekevät säännöllisesti markkina-arviointeja. Alusten jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain, ja niitä korjataan, jos niissä tapahtuu olennaisia muutoksia.

Omistus Rederiaktiebolaget Eckerössä sisältyi 22. marraskuuta 2023 saakka käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin, mutta sen jälkeen omistus luokiteltiin uudelleen, ja se raportoidaan nyt omistusyhteysyrityksenä pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Konsernin vuokrasopimuksia arvostettaessa tehdään oletuksia siitä, tuleeko konserni käyttämään mahdollisuutta pidentää sopimusjaksoa tai irtisanoa sopimus. Oletuksia tehdään myös konsernin vuokrasopimusvelan nykyarvolaskelmissa käytettävästä diskonttokorosta. Edellä olevat arvioinnit vaikuttavat konsernin vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuden suuruuteen sekä myös vuokrasopimusvelkojen lyhennysten ja käyttöoikeusomaisuuden poistojen määrään.

Johdon tekemien arvioiden perusteella tilinpäätöksessä 31. joulukuuta 2023 ei ole tarpeen kirjata merkittäviä arvonalentumisia tuloslaskelmaan.

1.4 Riskit ja maksuvalmius

Konsernin rahavarat olivat joulukuun lopussa 85,3 miljoonaa euroa (89,0 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 0,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (0,1 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 67,1 miljoonaa euroa (28,4 milj. euroa).

Investointien nettorahavirta oli –24,5 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa), ja rahoituksen nettorahavirta oli –46,3 miljoonaa euroa (54,1 milj. euroa).

Viking Line ja Gotlandsbolaget perustivat elokuussa 2023 yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla Tukholmasta Maarianhaminaan ja Tukholmasta Maarianhaminan kautta Visbyhyn. Gotlandsbolaget osti maaliskuussa 2023 Birka Stockholmin (Birka Gotland) 38 miljoonan euron kauppahinnalla. Elokuussa 2023 Gotlandsbolaget myi Viking Linelle 50 prosenttia aluksesta 19 miljoonalla eurolla, mikä rahoitettiin Viking Linen käteisvaroista. Alus on saanut uudeksi nimekseen Birka Gotland.

Vertailukauden aikana tehtiin 40,0 miljoonan euron luottojärjestely, ja samaan aikaan maksettiin takaisin neljä yhteensä 33,0 miljoonan euron lainajärjestelyä. Vertailukaudella päättyivät myös vuonna 2020 otettujen maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset, minkä johdosta Viking Line vapautui valtiontakausten ehtojen mukaisista rajoituksista. Syksyllä 2022 maksettiin takaisin ajalla 1.7.2020– 31.1.2022 erääntyneet yhteensä 29,8 miljoonan euron lainanlyhennykset, joiden lykkäyksestä oli sovittu vuosina 2020–2021 Finnvera Oyj:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa.

Yhtiöllä oli vuonna 2022 rahoittajiensa kanssa sopimus kovenanttiehdon kokonaisnettorahavelat suhteessa käyttökatteeseen soveltamista koskevasta poikkeuksesta. Kovenantti pysyi sovituissa rajoissa tällä kaudella.

Yrityksen kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä tuottaa kassavirtaa toiminnastaan, mikä puolestaan riippuu osittain tekijöistä, jotka eivät ole yhtiön hallinnassa. Jos geopoliittinen tilanne pahenee ja energian hinnat nousevat olennaisesti kuten vuonna 2022, vaarana on, ettei yhtiö pysty tuottamaan riittävästi kassavirtaa tai saamaan lisärahoitusta rahoitussopimusten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.

Merenkulku kuuluu 1.1.2024 alkaen EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään. Päästökauppajärjestelmä on yksi EU:n keinoista sen omien ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja Pariisin sopimuksen mukaisten kansainvälisten sitoumusten noudattamiseen. Viking Line on velvollinen luovuttamaan 1.1.2024 alkaen laivaston kasvihuonekaasupäästöjen päästöoikeudet asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Päästöoikeudet on luovutettava ensimmäisen kerran viimeistään 30. syyskuuta 2025. Viking Line on alkanut hankkia päästöoikeuksia hintariskin pienentämiseksi. Päästöoikeuksien omistus sitoo pääomaa ja vaikuttaa kielteisesti maksuvalmiuteen.

Kohonneiden polttoainehintojen riskin pienentämiseksi konsernilla oli 31. joulukuuta 2023 tehtynä polttoaineostoja koskevia kiinteähintaisia sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2024 alussa.

1.5 Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiön Viking Line Abp:n ja ne tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konsernilla on suora tai välillinen oikeus muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tuottoon käyttämällä määräysvaltaansa. Konserniyhtiöt kirjataan konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa. Kaikki tytäryhtiöt omistetaan kokonaan, katso liite 6.1.1. Konserniyhtiöiden tilinpäätökset on laadittu kaudelta 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2023.

Tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen käyttämällä hankintamenomenetelmää. Menetelmän mukaisesti kaikki hankitut varat, vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankintaajankohdan käypiin arvoihin. Kaikki tytäryhtiöt on hankittu ennen siirtymistä IFRS:n mukaiseen raportointiin. Nämä hankinnat esitetään kuten aikaisemmin suomalaisten kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.

Konserniyhtiöiden sisäiset liiketapahtumat sekä saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden tilinpäätösten laadintaperiaatteet muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin tilinpäätöksen laadintaperiaatteita.

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa omistajayhtiöllä on huomattava määräysvalta. Sijoitukset osakkuusyhtiöön on kirjattava taseeseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmä on kirjanpitomenetelmä, jossa sijoitukset kirjataan ensin kustannusten perusteella ja oikaistaan myöhemmin siten, että otetaan huomioon hankinnan jälkeiset muutokset sijoittajayrityksen netto-omaisuutta koskevassa osuudessa. Sijoittajayrityksen tulos muodostuu tällöin sijoitusyrityksen osuudesta sijoituskohteen tuloksesta, ja sijoittajayrityksen muut laajan tuloksen erät sisältävät sen osuuden sijoituskohteen muista laajan tuloksen eristä.

Rederiaktiebolaget Eckerön joulukuun luvut eivät olleet saatavilla tilinpäätöstä laadittaessa, minkä vuoksi Viking Line ei ole kirjannut tulososuutta. Vaikutuksen arvioidaan olevan epäolennainen Viking Linen tilinpäätöksen kannalta.

Viking Line ja Gotlandsbolaget ilmoittivat 9. elokuuta 2023 perustavansa Gotland Alandia Cruises AB -nimisen yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla. Viking Line omistaa yhteisyrityksestä 50 prosenttia, minkä vuoksi yritys raportoidaan yhteisyrityksenä. Viking Line -konsernissa konsolidointi toteutetaan pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Saadut julkiset tuet esitetään niiden luonteen perusteella joko liiketoiminnan muissa tuotoissa, työsuhde-etuuksissa tai rakenteilla olevien alusten ennakkomaksujen vähennyksenä, katso liite 2.3, 2.5 ja 4.2. Tilikaudella ei saatu julkista tukea.

1.6 Ulkomaan rahan määräiset erät

Konsernitilinpäätös laaditaan euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kunkin yrityksen toimintavaluutan määräisinä käyttämällä tapahtumapäivän kurssia.

Pyöristyksistä voi syntyä +/– 0,1 miljoonan euron pyöristyseroja.

Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän kursseja, kun taas ei-monetaariset erät on muunnettu euroiksi käyttämällä tapahtumapäivän kursseja. Muuntamisen yhteydessä syntyneet kurssierot esitetään tuloslaskelmassa.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttämällä kunkin kuukauden keskikurssia, kun taas taseet on muunnettu käyttämällä tilinpäätöspäivän kurssia. Tästä aiheutuvat muuntoerot kirjataan omaan pääomaan ja muihin laajan tuloksen eriin. IFRS-standardeihin siirtymisen jälkeen syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa omina erinään.

1.7 Uudistettujen tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konserni ottaa käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Tulevilla EU:n hyväksymien IAS- ja IFRS-standardien sekä IFRIC-tulkintojen muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin.

1.8 Siirtyminen IFRS 17 -standardiin

Osakkuusyhtiö Alandia Försäkring Ab on 1.1.2023 siirtynyt raportoimaan IFRS 17 -standardin mukaisesti. Tässä liitteessä selitetään, miten tämä on vaikuttanut Viking Linen lukuihin. IFRS 17 sääntelee vakuutussopimusten esittämistä tilinpäätöksessä. Vakuutussopimus määritellään sopimukseksi, jossa toinen osapuoli (vakuutuksenantaja) hyväksyy merkittävän vakuutusriskin suostumalla korvaamaan vastapuolelle (vakuutuksenottajalle), jos sopimuksessa määritelty epävarma tulevaisuuden tapahtuma (vakuutustapahtuma) vaikuttaa epäedullisesti vakuutuksenottajaan. Tärkein ero IFRS 17:n ja aiemmin sovelletun IFRS 4 -standardin välillä on vakuutussopimusten arvostus. Aiemmin vakuutussopimusvelan arvioinnissa käytettiin johdonmukaisia oletuksia, kun taas IFRS 17:ssä arvostus perustuu tulevaisuudessa odotettujen kassavirtojen nykyarvoon lisättynä riskimarginaalilla. Yhteenvetona IFRS 17 -standardiin siirtyminen tekee vakuutussopimusten tilinpäätösraportoinnista yhtenäisempää ja yksityiskohtaisempaa. Tarkoituksena on, että raportointi kuvastaa paremmin sopimusten taloudellista sisältöä sekä antaa sijoittajille ja muille sidosryhmille läpinäkyvämpää tietoa vakuutustoiminnasta.

IFRS 17 -standardiin siirtyminen vaikuttaa pääasiassa taseeseen. Vastuu jäljellä olevasta velasta pienenee sekä saamisten että vakuutusmaksuvelkojen osalta. Myös toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan määrä pienenee, koska suojausvaatimus on IFRS 17:ssä pienempi kuin aiemmassa arvostuksessa.

Tämä tarkoittaa kaiken kaikkiaan sitä, että Viking Linen oman pääoman alkusaldo kasvaa 2,2 miljoonalla eurolla.

Lisäksi voidaan todeta, että Alandia Försäkring Abp on soveltanut kaikkiin vakuutussopimuksiinsa niin kutsuttua yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamismallia. Tämä on perusteltua, koska suurin osa yhtiön vakuutussopimuksista on voimassa enintään vuoden. Samaa mallia voidaan käyttää myös pitkäaikaisemmille sopimuksille, jos arvioitu velka ei olennaisesti eroa yleisellä mallilla lasketusta vakuutussopimusvelasta. Tämä vaatimus täytyy sillä, että lyhyempien vakuutussopimusten riskit jakautuvat tasaisesti sopimusten voimassaoloaikana. Toinen vaatimus yksinkertaistetun mallin käyttämiselle on, että sopimukset eivät ole alkuhetkellä tappiollisia.

Alla olevasta taulukosta käy ilmi, miten muutos on vaikuttanut Viking Line -konserniin.

Konsernitase 1. tammikuu 2022

VARAT

Pitkäaikaiset varat	31.12.2021	IFRS17:ään siirtymisen	1.1.2022
Aineettomat hyödykkeet	3,1	vaikutus	3,1
Maa-alueet	0,5		0,5
Rakennukset ja rakennelmat	1,7		1,7
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot	1,5		1,5
Alukset	445,2		445,2
Koneet ja kalusto	2,6		2,6
Käyttöoikeusomaisuus	5,7		5,7
Käypään arvoon laajan tuloksen kautta
kirjattavat rahoitusvarat	0,0		0,0
Pääomasuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset	33,9	2,2	36,1
Saamiset	4,7		4,7
Pitkäaikaiset varat yhteensä	498,8	2,2	501,1
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	10,0		10,0
Tuloverosaamiset	0,1		0,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	26,6		26,6
Rahavarat	114,6		114,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä	151,3		151,3
VARAT YHTEENSÄ	650,1	2,2	652,3
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma	1,8		1,8
Rahastot	49,7		49,7
Muuntoerot	-2,2		-2,2
Kertyneet voittovarat	220,1	2,2	222,4
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	269,4		271,6
Oma pääoma yhteensä	269,4	2,2	271,6
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	30,9		30,9
Korolliset velat	235,1		235,1
Vuokrasopimusvelat	6,2		6,2
Pitkäaikaiset velat yhteensä	272,2		272,2
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	38,3		38,3
Vuokrasopimusvelat	2,6		2,6
Tuloverovelat	0,0		0,0
Ostovelat ja muut velat	67,5		67,5
Lyhytaikaiset velat yhteensä	108,5		108,5
Velat yhteensä	380,7		380,7
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	650,1	2,2	652,3

2. Liiketulos

2.1 Segmentti-informaatio

Johto on määrittänyt toimintasegmentit konsernijohdon käsittelemän tiedon perusteella. Viking Linen organisaatiossa alukset ovat ensisijaiset tulosyksiköt ja maissa olevat toiminnot ovat tukitoimintoja aluksille. Aluksilla on sekä matkustaja- että rahtitoimintaa. Näiden alueiden toimintaa, taloudellisia tulosarvioita ja suunnitelmia seurataan kaikilla aluksilla ja arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Alukset täyttävät myös kaikki yhdistämiskriteerit. Konsernin toiminta on täten jaettu seuraaviin toimintasegmentteihin:

• Alukset: käsittää alustoimintaan liittyvät tuotot ja kulut sekä poistot.

• Jakamaton: käsittää pääasiallisesti jakamattomia markkinointi- ja hallintokuluja. Jakamattomaan kuuluu myös tulosyksikkö Viking Line Buss Ab, joka on ollut tukitoiminto alustoiminnalle, ja se on kerryttänyt vähemmän kuin 10 % konsernin liikevaihdosta, liiketuloksesta ja varoista.

Tietoja ulkoisilta asiakkailta saaduista tuloista maantieteellisesti jaettuna ei ole saatavilla. Varoja ja velkoja toimintasegmentteihin eroteltuina ei raportoida konsernijohdolle.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Liikevaihto
Alukset	483,3	486,7
Jakamaton	8,2	8,1
Toimintasegmentit yhteensä	491,5	494,8
Eliminoinnit	-0,1	-0,1
Konsernin liikevaihto yhteensä	491,4	494,7
Liiketulos
Alukset	116,1	93,1
Jakamaton	-61,1	-54,8
Konsernin liiketulos yhteensä	55,0	38,3

2.2 Liikevaihto

Myyntituotot kirjataan IFRS 15 -standardin mukaisesti. Standardi määrää viisiportaisen mallin, jossa ratkaiseva ajankohta tulouttamiselle on myydyn tavaran tai palvelun määräysvallan siirtyminen asiakkaalle. Tuloutus tapahtuu erityisten kriteerien perusteella joko tiettynä ajankohtana tai ajan myötä.

Konsernin liikevaihto muodostuu matkustajatoiminnan ja rahtitoiminnan tuotoista sekä muista tuotoista. Matkustajatoiminnan tuotot koostuvat pääasiassa kaikesta myynnistä aluksilla sekä alusten lipunmyyntituloista. Suurin osa lipputuloista maksetaan ennen matkaa. Suurin osa myynnistä aluksilla maksetaan matkan aikana. Matkanjärjestäjiä ja rahtiasiakkaita laskutetaan jälkeenpäin.

Liikevaihtoon sisällytetään myyntituotot, joista on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot ja joita on korjattu kurssieroilla. Suurin osa konsernin myyntituotoista tulee joko käteisellä tai luottokortilla maksetuista tavaroiden ja palvelujen myynnistä. Myyntituottoina esitetään myyntitulot tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaille ja joiden omistamisesta tai palveluiden käytöstä koituvat edut ovat siirtyneet asiakkaille ja konserni on näin ollen luovuttanut sen suoritteen, josta asiakkaat maksavat.

Ennakkomaksut esitetään taseessa sopimusvelkana muissa lyhytaikaisissa veloissa, katso liite 5.2.8. Nämä koostuvat pääasiassa ennakkoon maksetuista matkustajatoiminnan tuotoista. Mahdolliset saamisten luottotappiot sekä tulevien luottotappioiden arvon alentumista koskevat vähennyserät ja muut arvonalennukset esitetään tuloslaskelmassa.

Konsernilla on kanta-asiakasohjelma, jossa matkustajat keräävät bonuspisteitä, joita voi käyttää maksuvälineenä matkojen ja palvelujen maksamiseen. Bonuspisteet kirjataan sopimusvelaksi, kun niitä ansaitaan, ja liikevaihtoa vähennetään vastaavalla summalla. Kun pisteet käytetään tai kun arvioidaan, että ei ole enää todennäköistä, että niitä tullaan käyttämään, bonusvelkaa vähennetään ja vastaava summa tuloutetaan. Sopimusvelat esitetään muissa lyhytaikaisissa

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Matkustajatoiminnan tuotot	442,5	444,4
Rahtitoiminnan tuotot	45,7	47,4
Muut tuotot	3,2	2,9
Yhteensä	491,4	494,7

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

Kauden aikana myytiin Rosella, ja kaupalla oli 8,6 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen.

Konserni sai vertailukaudella Traficomilta julkisen palvelun velvoitteeseen liittyvää tukea konsernin aluksille reiteillä Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma ja Maarianhamina–Kapellskär. Lisäksi se sai 2,1 miljoonaa euroa tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Tuet esitetään julkisina tukina liiketoiminnan muissa tuotoissa. Vertailukaudella myytiin ja toimitettiin Amorella, millä oli 15,0 miljoonan euron positiivinen vaikutus tulokseen.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Julkiset tuet	0,0	7,8
Vuokratuotot kiinteistöistä	0,1	0,1
Myyntivoitot	8,7	15,2
Vakuutuskorvaukset, haverit	0,2	0,8
Muut tuotot	0,2	0,1
Yhteensä	9,1	24,1

2.4 Tavarat ja palvelut

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Tavarat	107,7	111,0
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	5,9	6,4
Yhteensä	113,7	117,4

2.5 Työsuhde-etuudet

Viking Linellä on erilaisia eläkejärjestelyjä niissä maissa, joissa konserni toimii. Ulkopuoliset vakuutusyhtiöt vastaavat konserniyhtiöiden lakisääteisistä eläkevelvoitteista. Kaikki konsernin eläkeratkaisut luokitellaan maksupohjaisiksi. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.

Irtisanomisiin liittyvät korvaukset kirjataan palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin, ja maksamatta olevat korvaukset sisältyvät taseen muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka ja muille konsernin johtoryhmän jäsenille kuuden kuukauden palkka, mikäli yritys irtisanoo sopimuksen. Konsernilla ei ole etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tai muita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia. Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä. Konsernin johtohenkilöiden kanssa ei ole solmittu erityisiä eläkesopimuksia.

Konserni saa EU:n suuntaviivojen mukaista valtiollista tukea Suomesta ja Ruotsista merihenkilöstön veroihin ja sosiaalimenoihin. Valtion palautus esitetään tuloslaskelman palkoista ja työsuhdeetuuksista aiheutuneiden kulujen yhteydessä sillä kaudella, jolla palautuksen peruste on syntynyt.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Tavarat	114,2	110,5
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	13,4	12,8
Yhteensä	12,5	11,3
	140,1	134,6

Valtion palautus	-31,6	-30,1
Lyhytaikaistuki	-	0,2
Yhteensä	108,5	104,7

Henkilöstö keskimäärin	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Merihenkilöstö	1 760	1 745
Maissa oleva henkilöstö	467	458
Yhteensä	2 227	2 203

Konsernin oman henkilökunnan lisäksi Viking XPRS:llä työskenteli 6. maaliskuuta 2023 saakka keskimäärin 33 (185) vuokratyönantajan palveluksessa olevaa henkilöä. Näihin liittyvät kulut sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Sen jälkeen alus siirrettiin Suomen lipun alle ja sillä työskentelee konsernin omaa henkilökuntaa.

Tiedot korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille löytyvät liitteestä 6.1.4.

2.6 Poistot ja arvoalentumiset

Konserni osti tilikaudella 50 prosentin osuuden Birka Stockholmista 19 miljoonalla eurolla. Aluksen poistoaika on 12 vuotta.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Poistot
Aineettomat hyödykkeet	0,4	0,4
Rakennukset ja rakennelmat	0,1	0,1
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot	0,3	0,4
Alukset	23,1	21,9
Koneet ja kalusto	0,7	0,7
Käyttöoikeusomaisuus	2,9	3,0
Yhteensä	27,5	26,5
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	27,5	26,5

Kuvaus konsernin poistoperiaatteista löytyy liitteestä 4.

2.7 Liiketoiminnan muut kulut

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Myynti- ja markkinointikulut	19,5	18,4
Pesula- ja siivouskulut	22,9	21,2
Korjaus- ja kunnossapitokulut	13,5	10,9
Julkiset satama- ja alusmaksut	35,7	37,0
Polttoainekulut	61,1	96,6
Muut kulut	43,2	47,7
Yhteensä	195,9	231,8

2.7.1 Tilintarkastajien palkkiot

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Tilintarkastus	0,2	0,1
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	0,3	0,2

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Viking Line -konsernin yhtiöille tilikaudella 2023 olivat yhteensä 0,1 Meur. Palvelut koostuivat tilintarkastukseen liittyvistä palveluista (0,0 Meur), veroneuvonnasta (0,0 Meur) ja muista palveluista (0,0 Meur).

3. Verot

3.1 Tuloverot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot muodostuvat tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvistä veroista, aikaisempien tilikausien verojen korjauksista ja laskennallisista veroista.

Tilikauden verotettavan tulon perusteella määräytyvät verot on laskettu kussakin maassa vallitsevan verokannan mukaan. Tuloverot esitetään tuloslaskelmassa, jollei verot aiheuttavaa liiketapahtumaa esitetä suoraan omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä, minkä seurauksena myös verovaikutus esitetään omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.

Laskennalliset verot lasketaan kaikille kirjanpidon ja verotuksen arvojen väliaikaisille eroille. Suurimmat tilapäiset erot kohdistuvat kirjanpidon ja verotuksen arvojen eroihin koskien aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä. Laskennalliset verot lasketaan ennen tilinpäätöspäivää vahvistettujen verokantojen mukaan.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Tilikauden verot	0,0	0,0
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	9,1	5,3
Yhteensä	9,2	5,3

Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä

Tulos ennen veroja	45,4	28,0
Suomen verokannan mukaan lasketut verot (20,0 %)	9,1	5,6
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0
Muut veroihin vaikuttavat erät
ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	0,0	0,0
verottomat tulot osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä	-0,3	-0,3
verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	0,0	0,1
laskennalliset verot, muut muutokset	0,5	0,0
Tuloslaskelman verot	9,2	5,3

3.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Konsernilla oli 31. joulukuuta 2023 laskennallisia verovelkoja yhteensä 45,2 miljoonaa euroa. Näistä 46,0 miljoonaa euroa koskee laskennallisia verovelkoja ja 0,8 miljoonaa euroa laskennallisia verosaamisia. Verotuksessa vahvistetut tappiot tilikaudelta 2020 voidaan vähentää 10 vuoden aikana. Jäljelle jäänyt osuus tappioista on käytetty vuoden aikana, eikä vahvistettuja tappioita enää ole.

MEUR

Laskennalliset verovelat	Kirjanpidon ja verotuksen arvojen erot koskien aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä	Tappiot verotuksessa	Muut väliaikaiset erot	Yhteensä
1.1.2023	37,0	-1,1	0,1	36,1
Muuntoerot	0,0	-	-	0,0
Kirjattu tuloslaskelmaan	8,0	1,1	0,0	9,1
Kirjattu suoraan omaan pääomaan	-	-	0,0	0,0
31.12.2023	45,1	-	0,2	45,2
1.1.2022	36,7	-5,7	-0,1	30,9
Muuntoerot	-0,2	-	-	-0,2
Kirjattu tuloslaskelmaan	0,5	4,6	0,2	5,3
Kirjattu suoraan omaan pääomaan	-	-	0,0	0,0
31.12.2022	37,0	-1,1	0,1	36,1

4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

4.1 Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja. Ne arvostetaan alkuperäisiin hankintaarvoihin, joista vähennetään yhtä suuret vuotuiset poistot arvioituna vaikutusaikana, joka on 5–10 vuotta.

Merenkulku kuuluu 1.1.2024 alkaen EU:n kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmään. Viking Line alkoi toimintavuoden aikana hankkia päästöoikeuksia, jotka on kirjattu aineettomaksi hyödykkeeksi. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 18 000 ostettua päästöoikeutta, jotka on arvostettu tilinpäätöshetkellä markkinahintaan.

Konsernilla ei ole tilinpäätöspäivänä kirjattuja liikearvoja. Alusten teknologiaan liittyvää tutkimusja kehitystoimintaa harjoittavat pääasiassa valmistajat. Konsernilla ei ole varsinaisia tutkimus- ja kehittämismenoja.

MEUR	2023	2022

Hankintameno 1.1.	6,4	6,6
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	3,2	0,3
Vähennykset	-	-0,5
Uudelleenarvostus	-0,1	-
Hankintameno 31.12.	9,6	6,4
Kertyneet poistot 1.1.	-3,7	-3,5
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,2
Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-4,1	-3,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,8	3,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,5	2,8

Aineettomat hyödykkeet koostuvat ohjelmistoista ja päästöoikeuksista.

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta-arvoon vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Hankinta-arvo sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankinta-arvot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Hyödykkeiden jäännösarvoa ja arvioitua taloudellista vaikutusaikaa tarkastellaan vuosittain ja niitä korjataan, mikäli niissä tapahtuu oleellisia muutoksia.

Konsernin alukset muodostavat huomattavimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alukset on jaettu merkittäviin osakokonaisuuksiin. Poistot tehdään pääasiassa tasapoistoina kunkin osakokonaisuuden arvioituna taloudellisena vaikutusaikana. Alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 30 vuodessa ja käytetyt alukset 12 vuodessa tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuodessa tasapoistoina.

Viking Linen alukset telakoidaan 2–3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.

Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Merkittävät perusparannusmenot merkitään taseen varoihin, mikäli on todennäköistä, että niistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Perusparannusmenoista tehdään poisto sen hyödykkeen yhteydessä, johon meno liittyy, hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.

Taseen varoihin merkityistä vuokralle otettujen kiinteistöjen perusparannusmenoista tehdään tasapoistot. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat poistetaan tasapoistoin.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset 30 vuoden tasapoisto Alukset, käytetyt 12 vuoden tasapoisto Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet 15 vuoden tasapoisto Alukset, telakoinnit 2–3 vuoden tasapoisto Alukset, koneet ja kalusto 5–10 vuoden tasapoisto Rakennukset 4–7 % jäännösarvopoisto Rakennelmat 10 vuoden tasapoisto Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot 5–10 vuoden tasapoisto Koneet ja kalusto 5–15 vuoden tasapoisto Autot 25 % jäännösarvopoisto

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä ja luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot esitetään tuloslaskelmassa.

Tammikuussa 2023 Viking Line Abp myi ja luovutti Rosellan Aegean Sea Lines Maritime Companylle 11,2 miljoonalla eurolla. Aluksen kirjanpitoarvo oli 2,4 miljoonaa euroa.

Elokuussa 2023 Viking Line Abp osti Gotlandsbolagetilta 50 prosenttia Birka Stockholm -aluksesta 19 miljoonalla eurolla.

Vertailukaudella Amorella myytiin ja luovutettiin Corsica Ferriesille 19,1 miljoonalla eurolla. Aluksen kirjanpitoarvo oli myyntiajankohtana 3,2 miljoonaa euroa.

MEUR	2023	2022
Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	0,5	0,5
Hankintameno 31.12.	0,5	0,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,5	0,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,5	0,5

MEUR	2023	2022

Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1.	5,9	5,9
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	-
Vähennykset	-	0,0
Hankintameno 31.12.	5,9	5,9
Kertyneet poistot 1.1.	-4,3	-4,2
Muuntoerot	0,1	0,0
Lisäykset	0,0	-
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-4,4	-4,3

Kirjanpitoarvo 1.1.	1,6	1,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,6	1,6
MEUR	2023	2022
Vuokrakiinteistöjen perusparannusmenot
Hankintameno 1.1.	11,6	11,8
Lisäykset	0,2	0,0
Vähennykset	-	-0,3
Hankintameno 31.12.	11,7	11,6
Kertyneet poistot 1.1.	-10,5	-10,3
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,3
Tilikauden poistot	-0,3	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-10,8	-10,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,1	1,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,9	1,1
MEUR	2023	2022

Alukset
Hankintameno 1.1.	805,2	905,9
Muuntoerot	0,1	-5,0
Lisäykset	28,8	14,1
Vähennykset	-1,9	-109,8
Hankintameno 31.12.	832,2	805,2
Kertyneet poistot 1.1.	-375,6	-460,7
Muuntoerot	-0,1	2,6
Vähennysten kertyneet poistot	1,9	104,5
Tilikauden poistot	-23,1	-21,9
Kertyneet poistot 31.12.	-396,9	-375,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	429,6	445,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	435,3	429,6

MEUR	2023	2022

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	10,4	11,8
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	1,0	0,5
Vähennykset	-1,6	-1,8
Hankintameno 31.12.	9,8	10,4
Kertyneet poistot 1.1.	-8,2	-9,2
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	1,6	1,7
Tilikauden poistot	-0,7	-0,7
Kertyneet poistot 31.12.	-7,3	-8,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,3	2,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,6	2,3

MEUR	2023	2022

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	435,0	451,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	440,9	435,0

4.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvot ovat säännönmukaisen tarkastelun kohteena sen havaitsemiseksi, onko ulkoisia tai sisäisiä viitteitä jonkin omaisuuserän arvon alentumisesta. Jos jonkin omaisuuserän osalta havaitaan tällaisia viitteitä, silloin määritellään kyseisen erän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Konsernin alusten arvostus on yksi tärkeimmistä arviointia vaativista osa-alueista.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan niiden käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Käyttöarvoa laskettaessa vastaisuudessa saatavat rahavirrat diskontataan nykyarvoon diskonttauskoroilla, jotka vastaavat kyseisen omaisuuserän keskimääräisiä pääomakustannuksia ennen veroja. Diskonttauskorkona käytetään korkoa, joka kuvastaa näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä, joita ei ole huomioitu tulevissa kassavirroissa.

Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus esitetään tuloslaskelmassa arvonalentumisena.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoista tehdyt arvonalentumiset peruutetaan liikearvosta tehtyä arvonalentumista lukuun ottamatta, jos arvoissa, joita on käytetty omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämiseen, on tapahtunut muutos. Arvonalentuminen peruutetaan siten, että kirjanpitoarvo vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää, kuitenkin korkeintaan siihen määrään asti, joka vastaisi omaisuuserän kirjanpitoarvoa, mikä se olisi ollut, mikäli arvonalentumista ei olisi tehty, ottaen huomioon omaisuuserästä tehtävät poistot.

Tilikaudella 2023 on kirjattu pienehköjä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumisia.

4.4 Vuokrasopimukset

4.4.1 Konserni vuokralle ottajana

Konsernin vuokrasopimukset esitetään IFRS 16 -standardin mukaisesti. Standardin mukaan kaikki vuokrasopimukset on merkittävä vuokralle ottajan taseeseen joitakin poikkeuksia ja helpotussääntöjä lukuun ottamatta.

Konserni esittää vuokrasopimusvelan, joka on arvostettu jäljellä olevan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla tai konsernin lisäluoton korolla diskontattuun nykyarvoon sopimuksen voimaantulopäivänä. Samalla esitetään käyttöoikeusomaisuuserä, jonka suuruus vastaa vuokrasopimusvelkaa. Käyttöoikeusomaisuuserien poistot jaksotetaan tasapoistomenetelmällä sopimuksen voimassaoloaikana. Vuokrasopimusvelkojen korko esitetään rahoituskuluna.

Vuokrasopimuksen voimaantulon jälkeen velka arvioidaan uudelleen, mikäli vuokrasopimuksen ehdot muuttuvat tai muita oletuksia tarkistetaan. Käyttöoikeusomaisuuserä merkitään taseeseen vähennettynä kertyneillä poistoilla ottaen huomioon vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarviointien aiheuttamat oikaisut.

Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, jos se antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, ottaen myös huomioon onko kohtuullisen varmaa, että kyseinen sopimus irtisanotaan tai sitä jatketaan. Vuokrat diskontataan sopimuksen sisäisellä korolla tai muutoin vuokralle ottajan lisäluoton korolla. Jos sopimus sisältää sekä vuokrasopimuskomponentteja että muita kuin vuokrasopimuskomponentteja, ne erotetaan toisistaan ja kohdistetaan arvioitujen suhteellisten erillishintojen perusteella. Vuokrasopimuskomponentit esitetään vuokrasopimusten yhteydessä.

Konsernin vuokrasopimukset koskevat maa- ja pysäköintialueita, terminaaleja, myynnin ja hallinnon toimitiloja sekä maissa ja konsernin aluksilla olevia koneita, laitteita ja kalustoa. Sopimusten voimassaoloajat, indeksitarkistus, uusiminen ja muut ehdot vaihtelevat. Konsernilla ei ole sopimuksia, joihin sisältyisi jäännösarvotakuita tai vahvistettuja irtisanomiskorvauksia. Konserni ei ole vuokrannut käyttöoikeuksia edelleen tilivuoden aikana.

Joihinkin konsernin vuokrasopimuksiin sisältyy vuokrien indeksitarkistus. Jos indeksitarkistus tehdään, konsernin vuokrasopimusvelat arvioidaan uudelleen tarkistuksen voimaantulopäivästä lukien.

MEUR	2023	2022

Käyttöoikeusomaisuus, maa-alueet
Hankintameno 1.1.	0,9	1,2
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,0	0,1
Vähennykset	-0,2	-0,3
Hankintameno 31.12.	0,8	0,9
Kertyneet poistot 1.1.	-0,5	-0,4
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,2	0,1
Tilikauden poistot	-0,2	-0,2
Kertyneet poistot 31.12.	-0,5	-0,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,5	0,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,3	0,5

MEUR	2023	2022
Käyttöoikeusomaisuus, rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	6,6	6,9
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	1,9	1,5
Vähennykset	-0,2	-1,7
Hankintameno 31.12.	8,3	6,6
Kertyneet poistot 1.1.	-4,1	-3,0
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	1,0	1,0
Tilikauden poistot	-2,1	-2,2
Kertyneet poistot 31.12.	-5,2	-4,1
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,5	3,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	3,1	2,5
MEUR	2023	2022
Käyttöoikeusomaisuus, alukset (koneet ja kalusto)
Hankintameno 1.1.	1,0	0,4
Muuntoerot	0,0	-
Lisäykset	0,3	0,7
Vähennykset	-0,1	-0,1
Hankintameno 31.12.	1,2	1,0
Kertyneet poistot 1.1.	-0,4	-0,3
Muuntoerot	0,0	-
Vähennysten kertyneet poistot	0,1	0,1
Tilikauden poistot	-0,2	-0,3
Kertyneet poistot 31.12.	-0,6	-0,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,6	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,6	0,6
MEUR	2023	2022

Käyttöoikeusomaisuus, koneet ja kalusto (maissa) Hankintameno 1.1.	1,4	1,5
Muuntoerot	0,0	0,0
Lisäykset	0,2	0,4
Vähennykset	-0,1	-0,5
Hankintameno 31.12.	1,5	1,4
Kertyneet poistot 1.1.	-0,5	-0,6
Muuntoerot	0,0	0,0
Vähennysten kertyneet poistot	0,1	0,5
Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-0,8	-0,5

Kirjanpitoarvo 1.1.	0,8	0,9
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,8
MEUR	2023	2022
Käyttöoikeusomaisuus yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	4,4	5,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	4,7	4,4

MEUR

Vuokrasopimusvelat	31.12.2023	31.12.2022
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	2,7	2,4
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	4,0	4,5
Yhteensä	6,7	6,9

	2023	2022
Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,4	0,5
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	2,6	2,7
Vuokrasopimusten rahavirrat yhteensä	3,0	3,2

MEUR

Vuokrasopimusvelkojen tulevat rahavirrat	Yhteensä
2024	2,9
2025	2,6
2026	0,7
2027	0,5
2028	0,3
2029 -	0,2
Yhteensä	7,2

4.4.2 Konserni vuokranantajana

Kaikki vuokrasopimukset, joissa konserni on vuokranantaja, luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, sillä kohteena olevan omaisuuserän omistamiseen liittyvät taloudelliset riskit ja hyödyt eivät siirry vuokralaiselle. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-aikana.

Konsernin vuokrasopimukset koskevat konsernin kiinteistöissä sijaitsevien toimitilojen vuokrausta erilaisille elinkeinonharjoittajille. Useimmissa toistaiseksi voimassa olevissa vuokrasopimuksissa irtisanomisaika on alle vuosi. Määräaikaiset sopimukset ovat voimassa 1–4 vuotta, ja niihin sisältyy tavallisesti mahdollisuus sopimuksen jatkamiseen vuokra-ajan päättyessä. Joihinkin sopimuksiin sisältyy vuokrien indeksitarkistus.

Viking Line Abp myös vuokraa 50-prosenttisesti omistamansa Birka Gotland -aluksen Gotland Alandia Cruises AB -yhteisyritykselle viiden vuoden ajaksi. Sopimusta on mahdollisuus jatkaa. Toiset 50 prosenttia Gotland Alandia Cruises AB:stä ja Birka Gotlandista omistaa Gotlandsbolaget.

MEUR	2023	2022
Vuokratulot, operatiiviset vuokrasopimuksen - mistä muutuvia vuokria, jotka eivät johdu indeksitarkastuksista tai koroista	0,4 -0,1	0,1 -

MEUR

Vuokratulojen tulevat rahavirrat	Yhteensä
2024	2,3
2025	2,7
2026	2,7
2027	2,7
2028	1,7
2029 -	-
Yhteensä	12,2

4.5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Käyttöomaisuus luokitellaan myytävänä olevaksi, jos sen kirjanpitoarvo realisoituu pääasiassa myynnistä (IFRS 5). Omaisuuserästä ei tehdä poistoja sen jälkeen, kun se kohdennetaan myytävään käyttöomaisuuteen. Omaisuuserä arvotetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myyntikustannuksilla sen mukaan, kumpi niistä on alempi.

Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin 31. joulukuuta 2022 kuului Rosella, jonka myynnistä Viking Line Abp oli sopinut vuonna 2022. Alus luovutettiin ostajalle 17. tammikuuta 2023.

MEUR	2023	2022

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	-	2,4

5. Pääomarakenne

5.1 Rahoitustuotot ja -kulut

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Osinkotuotot käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavista rahoitusvaroista	0,0	0,0
Valuuttakurssivoitot	0,1	-
Muut rahoitustuotot	2,7	0,3
Rahoitustuotot yhteensä	2,8	0,3

Korkokulut jaksotettuun hankintahintaan arvostetuista rahoitusveloista	10,2	4,8
Korkokulut vuokrasopimusveloista	0,3	0,3
Valuuttakurssitappiot	0,6	1,5
Takuuprovisiot ja muut rahoituskulut	0,7	5,6
Rahoituskulut yhteensä	11,8	12,3

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-9,0	-12,0

5.2 Rahoitusvarat ja -velat

5.2.1 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja arvostus

IFRS 9 -standardin mukaan rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

arvostettu jaksotettuun hankintamenoon,
arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta ja
arvostettu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Luokittelu perustuu yhtiön rahoitusvarojen hallinnon liiketoimintamalliin ja rahoitusvaroista saatavien sopimusten mukaisten kassavirtojen ominaisuuksiin.

IFRS 9 -standardin mukaan rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon, lukuun ottamatta muutamaa standardin erittelemää poikkeusta.

Pitkäaikaiset varat ja velat erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua, kun taas lyhytaikaisten varojen ja velkojen juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Konserni soveltaa seuraavaa hierarkiaa määrittäessään rahoitusvarojen ja –velkojen eri arvostusmenetelmien mukaiset käyvät arvot:

Taso 1: Täysin samanlaisille varoille ja veloille noteerattuja (oikaisemattomia) hintoja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: Muut arvostusmenetelmät, joissa kaikki tiedot, joilla on merkittävä vaikutus käypään arvoon, ovat havainnoitavissa joko suoraan tai epäsuorasti.
Taso 3: Sellaiset arvostusmenetelmät, jotka vaativat johdon arviointia.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

MEUR

Käyvän arvon luokittelu, käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat	31.12.2023	31.12.2022
Taso 1	-	-
Taso 2	-	-
Taso 3	0,0	10,6
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu	Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon	Arvostettu käypään arvoon laajan tuloksen
Rahoitusvarat 31.12.2023		kautta
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat		0,0
Myyntisaamiset	12,8
Rahavarat	85,3
Yhteensä	98,1	0,0
Rahoitusvarat 31.12.2022
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat		10,6
Myyntisaamiset	11,1
Rahavarat	89,0
Yhteensä	100,1	10,6
		Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon
Rahoitusvelat 31.12.2023
Pitkäaikaiset korolliset velat		150,6
Lyhytaikaiset korolliset velat		36,7
Ostovelat Yhteensä		26,1 213,4

Rahoitusvelat 31.12.2022
Pitkäaikaiset korolliset velat		186,3
Lyhytaikaiset korolliset velat		36,7
Ostovelat		25,2
Yhteensä		248,2
5.2.2 Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavien rahoitusvarojen luokittelu perustuu yhtiön liiketoimintamalliin, jonka tarkoitus voidaan saavuttaa keräämällä sopimusten mukaisia kassavirtoja tai myymällä rahoitusvaroja.

Konsernin omistamat noteeraamattomat osakkeet ja osuudet luokitellaan käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Kyseessä olevat erät ovat pitkäaikaisia strategisia investointeja, joita ei ole tarkoitus myydä lyhyellä aikavälillä.

Omistusosuus Rederiaktiebolaget Eckeröstä esitettiin 22. marraskuuta 2023 asti käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattavissa rahoitusvaroissa. Viking Line Abp:n omistusosuus Rederiaktiebolaget Eckeröstä on 22. marraskuusta alkaen ollut yli 20 prosenttia, minkä vuoksi Rederiaktiebolaget Eckerö on siitä lähtien raportoitu omistusyhteysyrityksenä pääomaosuusmenetelmän mukaisesti.

Muiden noteeraamattomien osakkeiden ja osuuksien käypä arvo määritellään äskettäin suoritettujen liiketapahtumien tietojen, samankaltaisten instrumenttien hintojen, ulkoisen arvioinnin tai odotettavissa olevien rahavirtojen arviointien kautta.

Käyvän arvon muutokset esitetään muissa laajan tuloksen erissä sekä käyvän arvon rahastossa omassa pääomassa. Myynnin yhteydessä nämä muutokset siirretään käyvän arvon rahastosta kertyneisiin voittovaroihin.

Osinkotuotot osakkeista ja osuuksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa.

MEUR

Noteeraamattomat osakkeet ja osuudet	31.12.2023	31.12.2022
Rederiaktiebolaget Eckerö	-	10,6
Muut noteeraamattomat osakkeet ja osuudet	0,0	0,0
Yhteensä	0,0	10,6
	2023	2022
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 1.1.	10,6	0,0
Lisäykset	2,6	10,6
Vähennykset / Uudelleen luokittelu	-13,2	-
Käyvän arvon muutokset	0,0	0,0
Käypään arvon laajan tuloksen kautta kirjattavat rahoitusvarat 31.12.	0,0	10,6
Tuotot noteeraamattomista osakkeista ja osuuksista, jotka esitetään tuloslaskelmassa
Osinkotuotot 31.12. hallussa olevista osakkeista ja osuuksista,
jotka esitetään rahoitustuotoissa	0,0	0,0

5.2.3 Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävät sijoitukset

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa omistajayhtiöllä on huomattava määräysvalta. Sijoitukset osakkuusyhtiöön on kirjattava taseeseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmä on kirjanpitomenetelmä, jossa sijoitukset kirjataan ensin kustannusten perusteella ja oikaistaan myöhemmin siten, että otetaan huomioon hankinnan jälkeiset muutokset sijoittajayrityksen netto-omaisuutta koskevassa osuudessa. Sijoittajayrityksen tulos muodostuu tällöin sijoittajayrityksen osuudesta sijoituskohteen tuloksesta, ja sijoittajayrityksen muut laajan tuloksen erät sisältävät sen osuuden sijoituskohteen muista laajan tuloksen eristä.

Viking Line Abp:n omistukset Alandia Försäkring Abp:ssä ja Alandia Holding Abp:ssä tuottivat toimintavuoden aikana –1,6 miljoonaa euroa. Alandia Försäkring Abp:stä tilikaudella saatu 1,7 miljoonan euron osinko johtaa konsernin osalta vain positiiviseen kassavirtaan IAS 28.10 -standardin mukaisesti.

Viking Line Abp:n omistusosuus Rederiaktiebolaget Eckeröstä on 22. marraskuuta alkaen ollut yli 20 prosenttia, minkä vuoksi Rederiaktiebolaget Eckerö raportoidaan siitä lähtien omistusyhteysyrityksenä pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Pääomaosuusmenetelmään siirtymisestä syntyi 2,5 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Rederiaktiebolaget Eckerön joulukuun luvut eivät olleet saatavilla tilinpäätöstä laadittaessa, minkä vuoksi Viking Line ei ole kirjannut tulososuutta. Vaikutuksen arvioidaan olevan epäolennainen Viking Linen kannalta.

Viking Line ja Gotlandsbolaget ilmoittivat 9. elokuuta 2023 perustavansa Gotland Alandia Cruises AB -nimisen yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla. Viking Line omistaa yhteisyrityksestä 50 prosenttia, minkä vuoksi yritys raportoidaan yhteisyrityksenä. Viking Linen sijoitus on tuottanut –1,5 miljoonaa euroa ajalla 9. elokuuta–31. joulukuuta.

5.2.4 Pitkäaikaiset saamiset

Konsernin pitkäaikaiset saamiset vuoden 2023 lopussa koostuivat saatavasta aiemmalta yhteistyökumppanilta. Velkasuhdetta säätelevät kirjallinen velkasitoumus ja panttaussopimus, ja kuukausittainen takaisinmaksusuunnitelma, joka sisältää lyhennykset toukokuuhun 2027 saakka, on laadittu. Saatavasta maksetaan markkinakorkoa.

5.2.5 Kundfordringar och övriga fordringar

Myyntisaamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.

Myyntisaamisten odotettavissa olevista luottotappiosta tehdään arvon alentumista koskeva vähennyserä. Arvon alentumista koskevan vähennyserän muutokset esitetään konsernin tuloslaskelmassa. Lisätietoja konsernin luottotappioiden käsittelystä löytyy liitteestä 5.5.4.

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Myyntisaamiset	12,8	11,1
Siirtosaamiset	25,6	22,5
Muut saamiset	1,7	3,1
Yhteensä	40,1	36,7

Siirtosaamiset
Henkilöstöön liittyvät erät	23,7	18,9
Muut siirtosaamiset	2,0	3,6
Yhteensä	25,6	22,5

Myyntisaamiset
Myyntisaamiset	12,9	11,2
Arvon alentumista koskeva vähennyserä	-0,1	-0,1
Yhteensä	12,8	11,1

Arvon alentumista koskeva vähennyserä 1.1.	-0,1	-0,1
Arvon alentumista koskeva vähennyserä 31.12.	-0,1	-0,1

Myyntisaamisten ikäanalyysi
Erääntymättömät	9,7	9,6
1-30 päivää erääntyneet	1,8	1,4
Yli 30 päivää erääntyneet	1,3	0,1
Yhteensä	12,8	11,1

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain
EUR	35,1	31,2
SEK	4,7	5,4
CHF	0,0	0,1
GBP	0,2	0,0
NOK	-	0,0
USD	0,1	0,0
Yhteensä	40,1	36,7

5.2.6 Rahavarat

Rahavarat muodostuvat käteisestä rahasta ja pankkitileistä sekä erittäin likvideistä korkorahastoista ja lyhytaikaisista sijoituksista, joiden juoksuaika on enintään kolme kuukautta hankintapäivästä laskettuna. Lyhyen juoksuajan omaavien rahavarojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja.

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Pantatut pankkitallenukset	0,0	0,0
Käteinen raha ja pankkitilit	36,1	64,3
Lyhytaikaiset sijoitukset	49,2	24,7
Yhteensä	85,3	89,0

5.2.7 Korolliset velat

Konsernilla on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia korollisia velkoja. Kaikki velat ovat euromääräisiä. Velat ovat sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoisia. Vaihtuvakorkoisten velkojen kokonaiskorko muodostuu markkinakorosta ja yrityskohtaisesta marginaalista.

Korolliset velat esitetään lähtökohtaisesti niiden alkuperäisiin käypiin arvoihin velkaa nostettaessa. Järjestelymenot sisällytetään rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Hankintahetken jälkeen velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Korollisten velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan olevan lähellä niiden käypiä arvoja.

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	138,6	172,3
Lainat eläkeyhtiöltä	12,0	14,0
Yhteensä	150,6	186,3
Lyhytaikaiset korolliset velat
Rahoituslaitoslainojen lyhennykset	34,7	34,7
Eläkeyhtiölainojen lyhennykset	2,0	2,0
Yhteensä	36,7	36,7
	2023	2022
Korolliset velat 1.1.	223,1	273,5
Kassavirrat
Lainojen nostot	-	50,0
Lyhennykset	-36,8	-101,4
Yhteensä	-36,8	-51,4
Muutokset, joihin ei liity rahavirtaa
Arvostus jaksotettuun hankinta-arvoon, muutos	1,0	0,9
Korolliset velat 31.12.	187,3	223,1
Vuokrasopimusvelat 1.1.	6,9	8,8
Kassavirrat
Lyhennykset	-2,6	-2,7
Yhteensä	-2,6	-2,7
Muutokset, joihin ei liity rahavirtaa
Muuntoerot	0,0	-0,1
Vuokrasopimusvelkojen nostot	2,5	0,9
Vuokrasopimusvelat 31.12.	6,7	6,9

5.2.8 Ostovelat ja muut velat

Ostovelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon IFRS 9:n mukaisesti. Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvojen katsotaan vastaavan niiden käypiä arvoja erien lyhytaikaisen luonteen perusteella.

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Ostovelat	26,1	25,2
Siirtovelat	39,6	38,9
Muut velat	9,4	8,9
Yhteensä	75,1	73,0

Siirtovelat
Henkilöstöön liittyvät erät	25,1	24,5
Sopimusvelat	11,6	12,4
Muut siirtovelat	3,0	2,0
Yhteensä	39,6	38,9

	2023	2022
Sopimusvelat 1.1.	12,4	9,3
Lisäykset	11,6	12,4
Vähennykset	-12,4	-9,3
Sopimusvelat 31.12.	11,6	12,4

Ostovelat ja muut velat valuutoittain	31.12.2023	31.12.2022
EUR	60,7	60,2
SEK	14,3	12,8
DKK	0,0	-
GBP	0,0	0,0
NOK	0,1	0,0
USD	0,1	0,1
Yhteensä	75,1	73,0

Suurin osa muista veloista on henkilöstöön liittyviä eriä.

5.3 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan FIFO-periaatteen mukaisesti (First In First Out) tai sitä alempaan todennäköiseen nettomyyntihintaan.

Johdon vuonna 2023 tekemien arvioiden perusteella tuloslaskelmaan ei ole kirjattu merkittäviä arvonalentumisia.

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Myyntitavaravarasto	11,4	12,2
Polttoainevarasto	1,3	1,8
Yhteensä	12,7	14,0

5.4 Oma pääoma

Vertailukaudella 2022 yhtiö sai valtiolta 2,1 miljoonaa euroa tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Se sisällytetään oman pääoman laskelmaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 2 luvun 1 momentin 1 kohdan mukaisesti. Yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) 11 §:n mukaan yritykselle myönnetyn tuen määrä vähentää päättyvältä tilikaudelta laadittavassa tilinpäätöksessä varojenjakoon käytettävissä olevaa vapaata omaa pääomaa, jollei yritys palauta saamaansa tukea valtiolle ennen tilinpäätöksen vahvistamista.

5.4.1 Tulos per osake

Osakekohtainen tulos on laskettu 17 280 000 samanarvoiselle osakkeelle.

Viking Linella ei ole optio-, vaihtovelkakirja- tai osakeohjelmia, minkä vuoksi laimennusta ei voi esiintyä.

5.4.2 Osakepääoma

Viking Line Abp:n minimiosakepääoma on 720 000,00 euroa ja maksimiosakepääoma 4 800 000,00 euroa. Osakepääomaa voidaan korottaa ja alentaa näissä rajoissa ilman yhtiöjärjestyksen muutosta. Osakkeiden vähimmäismäärä on 3 600 000 ja enimmäismäärä 18 000 000. Viking Line Abp:n osakepääoma on 1 816 429,61 euroa. Kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jossa kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake tuottaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei kuitenkaan saa äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen optio- eikä joukkovelkakirjalainoja. Yhtiö ja sen tytäryhtiöt eivät omista omia osakkeita.

5.4.3 Rahastot

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Rahastot
Vararahasto	0,0	0,0
Ylikurssirahasto	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	49,6	49,6
Käyvän arvon rahasto	0,0	0,0
Yhteensä	49,7	49,7

5.4.4 Muuntoerot

Muuntoerot muodostuvat ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten konsolidoinnin yhteydessä syntyvistä eroista. Erot esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

5.4.5 Osingonjako

Tilikaudelta 2022 jaettiin osinkoa 40 senttiä osakkeelta, yhteensä 6,9 miljoonaa euroa. Hallitus on tilinpäätöspäivän jälkeen ehdottanut 1 euron osakekohtaisen osingon jakamista tilikaudelta 2023. Jaettavaksi päätetty osinko merkitään taseen velkoihin, kun siitä on yhtiökokouksen päätös.

Viking Line Abp:llä ei ole muita osingonjakorajoituksia kuin Viking Gloryn rahoitusta koskeva osinkorajoitus, jota sovelletaan, jos konsernin velkojen suhde käyttökatteeseen on yli 5,0. Konsernin velkojen suhde käyttökatteeseen on alle 5,0, minkä vuoksi osingonjakorajoitusta ei sovelleta.

5.5 Rahoitusriskien hallinta

Konsernin säännönmukaiseen liiketoimintaan kohdistuu useita rahoitusriskejä. Pääasiassa rahoitusriskit muodostuvat valuuttariskeistä, maksuvalmiusriskeistä, korkoriskeistä, luotto- ja vastapuoliriskeistä sekä polttoaineen hintaan liittyvistä riskeistä. Emoyhtiön hallitus on vahvistanut toimintalinjan konsernin rahoitukselle ja rahoitusriskien hallinnalle. Konsernin rahoitustilanteesta ja riskialttiudesta raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.

Konsernilla ei ollut johdannaissopimuksia vuosina 2022 ja 2023.

5.5.1 Valuuttariski

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista ja tase-eristä sekä nettosijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin. Valuuttakurssimuutosten vaikutus nettosijoituksiin ulkomaisissa tytäryhtiöissä näkyy muuntoerona konsernin omassa pääomassa ja muissa laajan tuloksen erissä.

Konsernin tärkeimmät vieraat valuutat ovat Ruotsin kruunu (SEK) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Toimintavuoden 2023 liikevaihto Ruotsin kruunuissa oli noin 22 % konsernin koko liikevaihdosta. Palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut sekä ostot Ruotsin kruunuissa olivat noin 20 % konsernin kaikista palkoista ja työsuhde-etuuksista aiheutuneista kuluista sekä ostoista. USD-kurssi vaikuttaa konsernin tulokseen ensisijaisesti polttoöljyä ostettaessa.

Konsernin myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat valuutoittain ilmenevät liitteistä 5.2.5 ja 5.2.8. Sen lisäksi konsernilla on rahavaroja eri valuutoissa. Konsernin lainat ovat euromääräisiä. Valuuttapositioiden seuranta on jatkuvaa ja valuuttavirtoja pyritään sovittamaan yhteen. Konsernin SEK-määräisten kassavirtojen mahdollista epätasapainoa hallitaan etupäässä säännöllisellä Ruotsin kruunujen myymisellä. Konsernilla ei ollut tilinpäätösajankohtana mitään valuuttojen suojausinstrumentteja.

Ruotsin kruunun valuuttakurssin viiden prosentin muutos verrattuna euroon vaikuttaisi laskennallisesti tilinpäätöshetkellä 31. joulukuuta 2023 konsernin verojen jälkeiseen tulokseen sekä omaan pääomaan +/– 0,3 miljoonaa euroa (+/– 0,3 milj. euroa 31. joulukuuta 2022).

5.5.2 Maksuvalmiusriski

Liiketoiminnan rahoittamiseksi tarvittavaa rahoitusta arvioidaan ja seurataan Viking Linessä jatkuvasti, jotta konsernilla olisi kaikissa tilanteissa riittävästi rahavaroja juoksevan toiminnan, lainojen lyhennysten ja investointien rahoittamiseksi. Maksuvalmiusriskiä hallinnoidaan lisäksi tehokkaalla rahavarojen hallinnalla, varmistamalla markkinahintaisten rahoituslähteiden saanti sekä hajottamalla riittävässä määrin sijoituksia lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin. Alushankinnat rahoitetaan pitkäaikaisilla luottosopimuksilla.

Konsernin pitkäaikaiset korolliset velat olivat 150,6 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (186,3 milj. euroa 31. joulukuuta 2022). Konsernin rahavarat olivat 85,3 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (89,0 milj. euroa). Myönnetyt käyttämättömät luottolimiitit konsernissa olivat 0,1 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2023 (0,1 milj. euroa). Tiedot konsernin rahoitusvelkojen erääntymisajankohdista löytyvät alla olevasta taulukosta.

Yhtiö oli sopinut rahoittajiensa kanssa kovenanttiehdon kokonaisnettorahavelat suhteessa käyttökatteeseen soveltamista koskevasta poikkeuksesta koko vuodeksi 2022. Kaikki kovenanttiehdot täyttyivät vuonna 2023.

MEUR

Rahoitusvelkojen tulevat rahavirrat (rahoituskulut mukaan luettuna)	Ostovelat	Korolliset velat	Yhteensä
1.1.2024 - 30.6.2024	26,1	23,5	49,6
1.7.2024 - 31.12.2024		23,0	23,0
1.1.2025 - 31.12.2025		37,2	37,2
1.1.2026 - 31.12.2026		36,4	36,4
1.1.2027 - 31.12.2027		25,1	25,1
1.1.2028 - 31.12.2028		22,3	22,3
1.1.2029 -		62,4	62,4
Yhteensä	26,1	229,9	256,0

5.5.3 Korkoriski

Yhden prosenttiyksikön muutos vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen markkinakoroissa 31. joulukuuta 2023 vaikuttaisi laskennallisesti +1,2 miljoonaa euroa / –1,2 miljoonaa euroa (+1,4 milj. euroa / –1,4 milj. euroa 31. joulukuuta 2022) konsernin verojen jälkeiseen tulokseen sekä omaan pääomaan.

5.5.4 Luotto- ja vastapuoliriskit

Operatiiviseen toimintaan liittyviä luottoriskejä seurataan jatkuvasti.

Rahavaroja sijoitetaan likvideihin ja vähäriskisiin rahoitusinstrumentteihin. Rahoitusinstrumentteja koskevia sopimuksia tehdään vain sellaisten vastapuolten kanssa, joilla arvioidaan olevan hyvä vakavaraisuus ja luottokelpoisuus.

Konsernin myyntisaamisten odotettavista olevista luottotappioista tehdään tappiota koskeva vähennyserä, joka esitetään konsernin tuloslaskelmassa. Arvon alentumista koskevan vähennyserän muutokset esitetään konsernin tuloslaskelmassa.

Konserni soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menettelyä vähennyserän arvostamisessa, niin että vähennyserä arvostetaan määrään, joka vastaa kyseisen omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvostuksen tulee kuvastaa vinoutumatonta ja todennäköisyyksillä painotettua rahamäärää, joka kuvastaa rahan aika-arvoa ja perustuu järkevään ja perusteltavissa olevaan informaatioon toteutuneista tapahtumista, vallitsevista olosuhteista ja ennusteisiin tulevista taloudellisista olosuhteista.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo kirjataan pois, kun ei enää ole kohtuullisia odotuksia maksusta. Myyntisaamiset arvioidaan yksilöllisesti erääntyneiden maksujen perusteella. Arvonalennus esitetään konsernin tuloslaskelmassa.

Konsernin myyntisaamisiin ja muihin saamisiin sekä käypään arvoon laajan tuloksen kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärä on niiden kirjanpitoarvo. Konsernin myyntisaamisten ja muiden saamisten luottoriskiä pidetään alhaisena, koska ne ovat jakautuneet suurelle asiakasmäärälle.

Konsernilla ei ollut olennaisia luottotappioita tilikauden aikana.

Muutokset konsernin myyntisaamisten arvon alentumista koskevissa vähennyserissä esitetään liitteessä 5.2.5.

Myyntisaamisten ikäanalyysi löytyy konsernin liitteestä 5.2.5.

5.5.5 Polttoaineen hintariski

Polttoainekustannukset muodostavat olennaisen riskin konsernille. Konsernin polttoaineiden ostohinnat ovat pääosin riippuvaisia meridieselin ja maakaasun maailmanmarkkinahinnoista. Meridieselin ostot tehdään euroissa. Tietyn toimitusajankohdan meridieselin hinta muodostuu kolmen edeltävän päivän markkinanoteerausten keskiarvona Platts Gas oilin mukaan Euroopan Keskuspankin vastaavan ajankohdan USD/EUR-kurssiin. LNG (Liquefied Natural Gas) -hinta muodostuu toimitusajankohdan edeltävän kuukauden markkinanoteerausten keskiarvona NBP ICIS Herensin mukaan. NBP konvertoidaan EUR/MWh:ksi kiinteällä toimituskuukauden ensimmäisen työpäivän Euroopan keskuspankin EUR/GBP-kurssilla. Konserni ei ole tehnyt kiinteähintaisia sopimuksia vuodelle 2023.

Alusten polttoainekulut olivat 59,5 miljoonaa euroa vuonna 2023 (94,9 milj. euroa vuonna 2022), mikä on 12,1 % (19,2 %) konsernin liikevaihdosta. Polttoainekulutus oli 41 180 tonnia meridieseliä ja 27 197 tonnia LNG:tä vuonna 2023 (74 478 tonnia meridieseliä ja 12 155 tonnia LNG:tä vuonna 2022). LNG:n kulutuksen kasvu johtuu siitä, että LNG:tä on käytetty Viking Gracen ja Viking Gloryn pääasiallisena polttoaineena koko vuoden ajan. Tämän seurauksena myös öljyn kulutus on vähentynyt. Meridieselin kulutuksen vähentyminen johtuu myös liikenteen vähentymisestä, sillä aluksia oli vuonna 2023 vähemmän kuin vuonna 2022.

Kymmenen prosentin muutos käytettävän öljynlaadun ja LNG:n hinnoissa 31. joulukuuta 2023 vaikuttaisi vuoden 2024 ennustetulla polttoainekulutuksella laskennallisesti +/– 4,0 miljoonalla eurolla konsernin verojen jälkeiseen tulokseen sekä omaan pääomaan.

5.6 Pääoman hallinta

Konserni pyrkii pääoman hallinnan avulla varmistamaan riittävän maksuvalmiuden ja tarkoituksenmukaisen pääomarakenteen, jotka tukevat liiketoiminnan kannattavaa kasvua. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka luo arvoa omistajille ja tukee osinkopolitiikkaa. Lisäksi pääomarakenteen tulee tukea ja ylläpitää yhtiön taloudellisia lainakovenantteja, jotka tarkoittavat minimivaatimuksia rahavaroille ja omavaraisuusasteelle sekä maksimitasoa tunnusluvulle nettovelka/käyttökate. Maksuvalmiutta, lainoja ja rahoitusinvestointeja hoidetaan keskitetysti yhtiön rahoituspolitiikan mukaisesti.

Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti hallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman kautta.

5.7 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi on annettu
alus-, ajoneuvo- ja yrityskiinnityksiä	187,5	223,2
Muut vastuut, joita ei ole merkitty taseeseen
Katettu laitos- ja yrityskiinnityksillä	0,0	0,1
Katettu pantatuilla pankkitalletuksilla	0,0	0,0
Yhteensä	187,5	223,4

Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset	413,0	413,0
Laitoskiinnitykset	0,4	0,4
Pantatut pankkitalletukset	0,0	0,0
Yhteensä	413,4	413,4

Muut sitoumukset, joita ei ole kirjattu kirjanpitoon	2,8	3,2

Alandia Holding Ab on sijoitetun pääoman lisäksi ottanut lainan Alandia Försäkring Abp:n osakkeiden oston rahoittamiseksi. Viking Line Abp on osakassopimuksella sitoutunut sijoittamaan omistussuhteen mukaisesti rahavaroja Alandia Holding Ab:hen, jos Alandia Holding Ab tarvitsee varoja lainan lyhennyksiin.

Gotland Alandia Cruises AB:n tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla kannattavasti. Siltä osin kuin vakuuksia ja takauksia saatetaan vaatia, Viking Line Abp on sitoutunut myöntämään tällaisia takauksia osakassopimuksilla.

6. Muut liitetiedot

6.1. Lähipiiri

Konsernin lähipiiriin kuuluvat kaikki konserniyhtiöt, osakkuusyhtiöt, emoyhtiön hallitus ja konsernin johtoryhmä sekä näiden kaikkien läheiset perheenjäsenet ja lisäksi kaikkien edellä mainittujen hallitsemat yhtiöt.

Johtoon kuuluvat avainhenkilöt koostuvat emoyhtiön hallituksen jäsenistä ja konsernin johtoryhmästä.

Konsernitilinpäätöksessä eliminoituja konsernin sisäisiä liiketapahtumia ei esitetä lähipiiriliiketoimena.

6.1.1 Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt esitetään hankintamenomenetelmän mukaisesti, katso liite 1.5

	Kotipaikka	Omistus osuus	Osuus äänistä
Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat	Maarianhamina
Viking Rederi AB	Norrtälje, Ruotsi	100 %	100 %
OÜ Viking Line Eesti	Tallinna, Viro	100 %	100 %
Viking Line Buss Ab	Maarianhamina	100 %	100 %
Viking Line Skandinavien AB	Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %
Viking Line Finnlandverkehr GmbH	Lyypekki, Saksa	100 %	100 %
Oy Viking Tours Ruotsinmatkat - Sverigecenter Ab *	Maarianhamina	100 %	100 %
Oy Ruotsinsatama - Sverigehamnen Ab *	Naantali	100 %	100 %
Tytäryhtiöiden omistamat
Finlandshamnen Stuveri AB	Tukholma, Ruotsi	100 %	100 %

* Lepäävä yhtiö

6.1.2 Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt esitetään pääomaosuusmenetelmän mukaisesti, katso liite 1.5

	Kotipaikka	Omistus osuus	Osuus äänistä
Emoyhtiön Viking Line Abp:n omistamat
Osakkuusyhtiöt
Alandia Försäkring Abp	Maarianhamina	19,5 %	19,5 %
Alandia Holding Ab	Maarianhamina	18,3 %	18,3 %
Rederiaktiebolaget Eckerö	Eckerö	20,1 %	20,1 %
Yhteisyritys
Gotland Alandia Crusies Ab	Gotlannin kunta	50,0 %	50,0 %

Yhteenveto osakkuusyhtiöiden taloudellisista tiedoista

	Alandia Försäkring Abp	Alandia Holding Ab	Rederi aktibolaget Eckerö***	Yhteensä 2023
Varat	327,8	29,3	162,5	519,6
Velat	169,1	15,4	77,1	261,6
				1.1-31.12.2023
Kauden tulos*	0,5	-0,5	11,2	11,3
Kauden laaja tulos*	0,5	-0,5	11,2	11,3
Konsernin osuus laajasta tuloksesta**	-2,9	-0,4	2,3	-1,0
Vuoden 2022 todellisen tuloksen säätö Alandia Försäkring Abp:n tuloksen arvostus *Sisältää vuoden 2022 todellisen tuloksen oikaisun	-1,3	-0,3
				2023
Osakkuusyhtiön nettovarat	158,6	13,9	85,4	257,9
Konsernin osuus nettovaroista	30,9	2,5	17,2	50,6
Uudelleenluokittelun vaikutus			2,5	2,5
Osakkuusyhtiön tasearvo	30,5	2,6	19,4	52,6
Osakkuusyhtiöiltä saadut osingot	1,7			1,7

***Rederiaktiebolaget Eckerön lukuja ei ole saatu koko vuodelta 2023, joten edellä esitetyt luvut koskevat viimeisintä saatavilla olevaa kautta 1.1–30.9.2023. Viking Line -konserni luokitteli omistuksen uudelleen omistusyhteysyritykseksi 22.11.2023 alkaen, eikä vaikutusta, joka tulososuudella olisi ollut Viking Line -konserniin, ole katsottu olennaiseksi. Tulososuutta ei ole näin ollen otettu Viking Line -konserniin.

Yhteenveto yhteisyrityksen taloudellisista tiedoista	Gotland Alandia Cruises AB	Yhteensä 2023
Varat	5,1	5,1
Velat	2,8	2,8
		1.1-31.12.2023
Tilikauden tulos	-3,0	-3,0
Tilikauden laaja tulos	-3,0	-3,0
Konsernin osuus laajasta tuloksesta	-1,5	-1,5
		2023
Yhteisyrityksen nettovarat	2,2	2,2
Konsernin osuus nettovaroista	1,1	1,1
Yhteisyrityksen tasearvo	-0,5	-0,5

Tase yhteenvetona

Rahavarat	1,8
Muu vaihto-omaisuus	-
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat (pois lukien ostovelat)	-
Muut lyhytaikaiset velat	2,7
Pitkäaikaiset velat
Rahoitusvelat (pois lukien ostovelat)	-
Muut pitkäaikaiset velat	-
Laaja tulos yhteenvetona
Tuotot	-
Korkotuotot	-
Poistot	0,0
Korkokulut	-
Tuloverot	-

6.1.3 Liiketoimet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten sekä konsernin johtotehtävissä toimivien avainhenkilöiden hallitsemien yhtiöiden kanssa

Lähipiirin liiketoimien ehdot ovat markkinaehtoisia. Konsernilla ei ole avainhenkilöitä tai lähipiiriyhtiöitä koskevia lainoja, takuita, annettuja tai saatuja vastuusitoumuksia tai muita vastuita.

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Palvelujen myynti osakkuusyhtiöille	0,0	0,0
Palvelujen myynti yhteisyrityksille* Palvelujen osto osakkuusyhtiöiltä	0,4 0,8	- 2,0

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Maksamattomat saamiset osakkuusyhtiöiltä	0,0	-
Palvelujen myynti yhteisyrityksille*	0,3	-
Maksamattomat velat osakkuusyhtiöille	0,0	0,0

*29.8.–31.12.2023 (yhteisyritys 29.8.2023 lähtien)

6.1.4 Korvaukset konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille

EUR			2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
Palkat ja muut lyhytaikaiset korvaukset konsernin johtoryhmälle			1 375 182	1 162 343
Yhteensä			1 375 182	1 162 343
Korvaukset ja muut etuudet 2023, euroa	Peruspalkka/ Hallituksen palkkiot	Muut etuudet	Lakisääteiset eläkekulut	Yhteensä
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja 27.4.2023 asti	19 000,00			19 000,00
Jakob Johansson hallituksen jäsen 27.4.2023 asti hallituksen puheenjohtaja 27.4.2023 alkaen	41 000,00			41 000,00
Christina Dahlblom, hallituksen jäsen	35 000,00			35 000,00
Ulrika Danielsson hallituksen varajäsen 27.4.2023 asti hallituksen jäsen 27.4.2023 alkaen	32 000,00			32 000,00
Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen 27.4.2023 asti	16 000,00			16 000,00
Stefan Lundqvist, hallituksen jäsen	36 000,00			36 000,00
Lars G Nordström, hallituksen jäsen 27.4.2023 asti	13 000,00			13 000,00
Andreas Remmer, hallituksen jäsen 27.4.2023 alkaen	31 000,00			31 000,00
Gert Sviberg hallituksen varajäsen 27.4.2023 asti hallituksen jäsen 27.4.2023 alkaen	32 000,00			32 000,00
Peter Wiklöf, hallituksen jäsen	33 000,00			33 000,00
Tomas Lindholm, hallituksen varajäsen 27.4.2023 alkaen	7 000,00			7 000,00
Casper Lundqvist, hallituksen varajäsen	6 000,00			6 000,00
Fredrik Vojbacke, hallituksen varajäsen 27.4.2023 alkaen	5 000,00			5 000,00
	306 000,00	0,00	0,00	306 000,00
Toimitusjohtaja	362 505,60	480,00	60 437,10	423 422,70
Toimitusjohtajan sijainen	164 858,62	7 122,73	42 339,11	214 320,46
Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt	837 618,66	2 596,00	134 765,42	974 980,08
	1 364 982,88	10 198,73	237 541,63	1 612 723,24

Yhteensä	1 670 982,88	10 198,73		237 541,63	1 918 723,24
Korvaukset ja muut etuudet 2022, euroa	Peruspalkka/ Hallituksen palkkiot	Muut etuudet		Lakisääteiset		eläkekulut	Yhteensä
Ben Lundqvist, hallituksen puheenjohtaja	43 000,00				43 000,00
Christina Dahlblom, hallituksen jäsen	37 000,00				37 000,00
Nils-Erik Eklund, hallituksen jäsen	35 000,00				35 000,00
Jakob Johansson, hallituksen jäsen	37 000,00				37 000,00
Stefan Lundqvist, hallituksen jäsen	37 000,00				37 000,00
Lars G Nordström, hallituksen jäsen	32 000,00				32 000,00
Peter Wiklöf, hallituksen jäsen	37 000,00				37 000,00
Ulrica Danielsson, hallituksen varajäsen	10 000,00				10 000,00
Casper Lundqvist, hallituksen varajäsen	6 000,00				6 000,00
Gert Sviberg, hallituksen varajäsen	8 000,00				8 000,00
	282 000,00	0,00		0,00	282 000,00
Toimitusjohtaja	340 280,00	842,43	52 908,09		394 030,52
Toimitusjohtajan sijainen	160 587,26	7 033,18	38 494,71		206 115,15
Muut johtotehtävissä toimivat avainhenkilöt	651 504,00	2 095,90	103 774,12		757 374,02
	1 152 371,26	9 971,51	195 176,92		1 357 519,69
Yhteensä	1 434 371,26	9 971,51	195 176,92		1 639 519,69

Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan.

Toimitusjohtaja ja muut konsernin johtoryhmän jäsenet saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontaisetuna puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus, johon sisältyy sairauskuluvakuutus.

Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä.

Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkekulu tarkoittaa sitä kulua, joka on vaikuttanut vuoden tulokseen. Toimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten eläkkeisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.

Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan kahdeksan kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Muut johtoryhmän jäsenet saavat kuuden kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Peter Hellgren on toiminut toimitusjohtajan sijaisena 16. marraskuuta 2018 lähtien.

Johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille ei ole maksettu muita korvauksia kuin palkkaa ja lyhytaikaisia korvauksia.

6.2 Oikeudenkäynnit ja riidat

Viking Line Abp on osallinen muutamiin oikeudellisiin toimiin ja neuvotteluihin, joiden tulosta ei voi ennustaa. Tällä hetkellä saatavissa olevien tietojen perusteella arvioidaan kuitenkin, että näiden tuloksilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen.

6.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Hallitus ei ole tietoinen tilinpäätöspäivän jälkeisistä tapahtumista, joilla voisi olla vaikutuksia tilinpäätökseen.

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

MEUR	Liite	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
LIIKEVAIHTO		493,9	501,3
Liiketoiminnan muut tuotot	2	9,1	23,4
Kulut
Tavarat ja palvelut	3	113,6	117,4
Henkilöstökulut	4	85,9	82,7
Poistot	5	23,1	21,4
Liiketoiminnan muut kulut	6	229,4	270,3
		452,0	491,8
LIIKETULOS		51,1	32,9
Rahoitustuotot ja -kulut	7	-6,1	-9,2
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		44,9	23,7
Tilinpäätössiirrot Konserniavustukset	8	-38,0 0,4	- 0,2
Tuloverot	9	0,0	-
TILIKAUDEN TULOS		7,3	24,0

Emoyhtiön tase

MEUR	Liite	31.12.2023	31.12.2022
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	10	6,4	3,9
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa-alueet		0,7	0,7
Rakennukset ja rakennelmat		1,4	1,4
Alukset		415,2	410,6
Koneet ja kalusto		1,3	1,2
		418,7	413,9

Sijoitukset	12
Osakkeet saman konsernin yrityksissä		1,1	1,1
Pääomasijoitukset konserniyrityksille		17,6	17,6
Muut osakkeet ja osuudet		42,3	38,7
		61,0	57,4
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		486,0	475,2
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	13	12,7	14,0
Pitkäaikaiset saamiset
Muut saamiset		0,6	-
		0,6	-

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		12,4	10,6
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		0,4	0,6
Muut saamiset		1,4	2,6
Siirtosaamiset	14	22,9	19,0
		37,1	32,9
Rahavarat		80,9	86,3
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		131,4	133,1
TASEEN LOPPUSUMMA		617,4	608,4

MEUR	Liite	31.12.2023	31.12.2022
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	15
Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien tulos Tilikauden tulos		1,8 51,8 77,7 7,3	1,8 51,8 60,6 24,0
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		138,7	138,2
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Kertyneet poistoerot		211,5	173,5
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Lainat eläkevakuutuslaitoksilta Siirtovelat	16	143,8 12,0 2,3 158,1	178,5 14,0 - 192,5
Lyhytaikainen vieras pääoma Rahoituslaitoslainojen lyhennykset Eläkevakuutuslaitoslainojen lyhennykset Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat	17	34,7 2,0 25,4 5,1 8,1 33,9 109,2	34,7 2,0 24,5 1,7 7,8 33,4 104,1
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		267,3	296,6
TASEEN LOPPUSUMMA		617,4	608,4

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	7,3	24,0
Oikaisut
Poistot	23,1	21,4
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	-8,8	-15,0
Muut erät, joihin ei liity rahavirtaa	38,1	-
Korkokulut ja muut rahoituskulut	9,8	9,3
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot	-2,7	-0,3
Osinkotuotot	-1,7	-1,4
Saadut konserniavustukset	-0,4	-0,2
Käyttöpääoman muutokset
Lyhytaikaisten saamisten muutos	-3,8	-5,8
Vaihto-omaisuuden muutos	1,3	-4,0
Korottomien velkojen muutos	7,4	7,4
Maksetut korot	-9,7	-6,7
Maksetut muut rahoituskulut	-0,1	-2,9
Saadut korot	1,6	0,2
Saadut muut rahoitustuotot	1,0	0,2
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA	62,3	26,1
INVESTOINNIT
Alusinvestoinnit	-28,7	-13,5
Investoinnit muihin aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-4,1	-0,6
Investoinnit sijoituksiin	-3,6	-10,6
Alusten myynti	11,1	18,0
Muiden aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myynti	0,1	0,2
Pitkäaikaisten saamisten muutos	-0,6	5,2
Saadut osingot	1,7	1,4
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA	-24,1	0,1
RAHOITUS
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset	-	40,0
Pitkäaikaisten velkojen lyhennykset	-36,7	-91,3
Maksetut osingot	-6,9	-
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA	-43,6	-51,3
RAHAVAROJEN MUUTOS	-5,3	-25,1
Rahavarat tilikauden alussa	86,3	111,4
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	80,9	86,3

Emoyhtiön liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Yleistietoa yrityksestä

Viking Line -konsernin emoyhtiö on Viking Line Abp, jonka kotipaikka on Maarianhamina. Yrityksen Y-tunnus on 0144983-8.

1.2 Yleistä

Viking Line Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön ja muiden kansallisten tilinpäätössäännösten mukaisesti.

Yhtiön tilinpäätös on laadittu tilikaudelta 1. tammikuuta–31. joulukuuta 2023.

1.3 Riskit ja maksuvalmius

Viking Line Abp:n rahavarat olivat joulukuun lopussa 80,9 miljoonaa euroa (86,3 milj. euroa). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 62,3 miljoonaa euroa (26,1 milj. euroa). Investointien nettorahavirta oli –24,1 miljoonaa euroa (0,1 milj. euroa), ja rahoituksen nettorahavirta oli –43,6 miljoonaa euroa (–51,3 milj. euroa).

Viking Line Abp ja Gotlandsbolaget perustivat elokuussa 2023 yhteisyrityksen, jonka tehtävänä on kehittää ja tarjota risteilyjä Birka Gotlandilla Tukholmasta Maarianhaminaan ja Tukholmasta Maarianhaminan kautta Visbyhyn. Gotlandsbolaget osti maaliskuussa 2023 Birka Stockholmin (Birka Gotland) 38 miljoonan euron kauppahinnalla. Elokuussa 2023 Gotlandsbolaget myi Viking Linelle 50 prosenttia aluksesta 19 miljoonalla eurolla, mikä rahoitettiin Viking Linen käteisvaroista. Alus on saanut uudeksi nimekseen Birka Gotland.

Vertailukaudella tehtiin uusi 40,0 miljoonan euron luottojärjestely, ja samaan aikaan maksettiin takaisin neljä yhteensä 33,0 miljoonan euron lainajärjestelyä. Vertailukaudella päättyivät myös vuonna 2020 otettujen maksuvalmiuslainojen valtiontakaukset, minkä johdosta Viking Line on vapautettu valtiontakausten ehtojen mukaisista rajoituksista. Syksyllä 2022 maksettiin takaisin ajalla 1.7.2020–31.1.2022 erääntyneet yhteensä 29,8 miljoonan euron lainanlyhennykset, joiden lykkäyksestä oli sovittu vuosina 2020–2021 Finnvera Oyj:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa.

Yrityksen kyky täyttää olemassa olevien rahoitussopimusten vaatimukset riippuu sen kyvystä tuottaa kassavirtaa toiminnastaan, mikä puolestaan riippuu osittain tekijöistä, jotka eivät ole yhtiön hallinnassa. Jos geo- ja turvallisuuspoliittinen tilanne pahenee ja energian hinnat nousevat yhtä merkittävästi kuin vuonna 2022, vaarana on, ettei yhtiö pysty tuottamaan riittävästi kassavirtaa tai saamaan lisärahoitusta rahoitussopimusten mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi.

Kohonneiden polttoainehintojen riskin pienentämiseksi konsernilla oli 31. joulukuuta 2023 tehtynä polttoaineostoja koskevia kiinteähintaisia sopimuksia, jotka ovat voimassa vuoden 2024 alusta.

1.4 Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan käyttämällä tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaan rahan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

1.5 Tuotot

Yhtiön tuotot raportoidaan vähennettynä annetuilla alennuksilla, välillisillä veroilla ja kurssieroilla.

1.6 Eläkekulut

Yhtiön lakisääteisistä eläkevelvoitteista vastaavat ulkopuoliset eläkeyhtiöt. Eläkevakuutusmaksut esitetään kuluina tuloslaskelmassa sinä tilikautena, jota veloitus koskee.

1.7 Tuloverot

Tuloslaskelmassa esitettävät tuloverot liittyvät tilikauden tulokseen sekä aikaisempiin tilikausiin.

1.8 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot

Aineeton ja aineellinen omaisuus merkitään alkuperäisiin hankinta-arvoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla, jotka on laskettu hyödykkeiden todennäköisen taloudellisen vaikutusajan perusteella. Hankinta-arvo sisältää ostohinnan sekä hankinnasta välittömästi aiheutuvat kulut. Alusten hankintaarvot sisältävät myös rakennusaikaisia rahoituskuluja. Lisäksi tasearvot sisältävät maa-alueiden arvonkorotuksia, jotka perustuvat ulkopuolisten arvonmäärittäjien tekemiin arvioihin.

Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa ohjelmistoista ja vuokrattujen kiinteistöjen aktivoiduista muuntokustannuksista, joista poistot tehdään tasapoistoina, sekä ostetuista päästöoikeuksista, joiden arvonalentuminen kirjataan tarkastelun jälkeen.

Aluksista, jotka muodostavat taseen suurimman omaisuuserän, tehdään tasapoistot. Poistolaskentaa varten aluksille on määritelty jäännösarvo arvioidun taloudellisen vaikutusajan lopussa. Alusten runko, koneet ja muut pitkäaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 30 vuodessa tasapoistoina, kun taas lyhytaikaiset osakokonaisuudet poistetaan 15 vuodessa tasapoistoina. Käytetyt alukset poistetaan 12 vuodessa tasapoistoina. Lisäinvestoinneista aluksiin tehdään poisto alusten jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana. Perusparannusmenot aluksilla, joiden jäljellä oleva taloudellinen vaikutusaika on vähemmän kuin viisi vuotta, poistetaan viidessä vuodessa.

Viking Linen alukset telakoidaan 2–3 vuoden välein. Telakointimenot aktivoidaan aluskohtaisesti ja poistetaan seuraavaan suunniteltuun telakointiin mennessä.

Tavanomaiset korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan juoksevasti kuluksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Rakennuksista ja autoista tehdään alenevat jäännösarvopoistot. Muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinnat poistetaan tasapoistoin.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistot lasketaan seuraavilla säännöillä:

Alukset	30 vuoden tasapoisto
Alukset, käytetyt	12 vuoden tasapoisto
Alukset, lyhytaikaiset osakokonaisuudet	15 vuoden tasapoisto
Alukset, telakoinnit	2–3 vuoden tasapoisto
Alukset, koneet ja kalusto	5–10 vuoden tasapoisto
Rakennukset	4–7 % jäännösarvopoisto
Rakennelmat	10 vuoden tasapoisto
Aineettomat hyödykkeet	5–10 vuoden tasapoisto
Koneet ja kalusto	5–15 vuoden tasapoisto
Autot	25 % jäännösarvopoisto

Viking Line Abp on myynyt ja luovuttanut Rosellan kreikkalaiselle Aegean Sea Lines Maritime Companylle. Myyntihinta oli 11,2 miljoonaa euroa. Aluksen kirjanpitoarvo oli 2,4 miljoonaa euroa. Alus toimitettiin 17. tammikuuta 2023.

Vertailukaudella Amorella myytiin ja luovutettiin Corsica Ferriesille 19,1 miljoonalla eurolla. Aluksen kirjanpitoarvo oli myyntiajankohtana 3,2 miljoonaa euroa.

1.9 Sijoitukset

Viking Line Abp:n sijoitukset on arvostettu hankintamenoon. Jos osakkeiden arvo laskee merkittävästi ja pitkällä aikavälillä, alaskirjaus kirjataan rahoituskuluihin.

1.10 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan FIFO-periaatteen mukaisesti (First In First Out) tai sitä alempaan todennäköiseen nettomyyntihintaan.

1.11 Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset saamiset arvostetaan hankintamenoon.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

MEUR	2023	2022
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.
Julkiset tuet	-	7,8
Vuokratulot kiinteistöistä	0,1	0,1
Myyntivoitot	8,6	14,7
Vakuutuskorvaukset, haverit	0,2	0,8
Muut tuotot	0,2	0,0
Yhteensä	9,1	23,4
3. Tavarat ja palvelut
	2023	2022
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.

Ostot tilikauden aikana	107,0	114,9
Myyntitavaravaraston muutos	0,8	-3,9
Ulkopuolisilta ostetut palvelut	5,9	6,4
Yhteensä	113,6	117,4
4. Henkilöstökulut
	2023	2022
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.

Palkat	92,0	89,1
Eläkekulut	11,8	11,0
Muut henkilöstökulut	4,8	4,2
	108,6	104,3
Valtion palautus	-22,7	-21,6
Yhteensä	85,9	82,7
Henkilöstö keskimäärin
Merihenkilöstö	1 355	1 368
Maissa oleva henkilöstö	327	311

Yhteensä 1 682 1 679

5. Poistot

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Aineettomat hyödykkeet	0,7	0,8
Rakennukset ja rakennelmat	0,1	0,1
Alukset	21,8	20,2
Koneet ja kalusto	0,5	0,4
Yhteensä	23,1	21,4
6. Tilintarkastajien palkkiot
MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

Tilintarkastus	0,1	0,1
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0,0	0,0
Veroneuvonta	0,0	0,0
Muut palvelut	0,0	0,0
Yhteensä	0,2	0,1

7. Rahoitustuotot ja -kulut

8. Tilinpäätössiirrot

MEUR	2023	2022
	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.

Osinkotuotot muilta	1,7	1,4
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	-	0,0
Muut rahoitustuotot	2,7	0,3
Rahoitustuotot yhteensä	4,4	1,7

Korkokulut saman konsernin yrityksille	0,3	-
Korkokulut muille	9,7	6,4
Valuuttakurssitappiot	0,5	1,5
Muut rahoituskulut	0,1	2,9
Rahoituskulut yhteensä	10,5	10,8

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-6,1	-9,2

MEUR	2023 1.1.–31.12.	2022 1.1.–31.12.

tehtyjen postojen erotus	38,0	-
Yhteensä	38,0	-

9. Tuloverot
	2023	2022
MEUR	1.1.–31.12.	1.1.–31.12.

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	0,0	-

10. Aineettomat hyödykkeet

MEUR	2023	2022

Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	6,5	6,5
Lisäykset	3,2	0,3
Vähennykset	-0,2	-0,3
Uudelleenarvostus	-0,1	-
Hankintameno 31.12.	9,5	6,5
Kertyneet poistot 1.1.	-3,7	-3,4
Vähennysten kertyneet poistot	0,1	0,1
Tilikauden poistot	-0,4	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-4,0	-3,7
Kirjanpitoarvo 1.1.	2,8	3,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	5,4	2,8

MEUR	2023	2022

Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
	11,6	11,8
Lisäykset	0,2	0,0
Vähennykset	-	-0,3
Hankintameno 31.12.	11,7	11,6
Kertyneet poistot 1.1.	-10,5	-10,3
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,3
Tilikauden poistot	-0,3	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-10,8	-10,5
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,1	1,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,9	1,1

Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6,4 3,9

11. Aineelliset hyödykkeet

MEUR	2023	2022

Maa-alueet
Hankintameno 1.1.	0,5	0,5
Hankintameno 31.12.	0,5	0,5
Arvonkorotukset 1.1.	0,2	0,2
Arvonkorotukset 31.12.	0,2	0,2
Kirjanpitoarvo 1.1.	0,7	0,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	0,7	0,7

MEUR	2023	2022

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	5,2	5,2
Lisäykset	0,1	-
Vähennykset	-	0,0
Hankintameno 31.12.	5,3	5,2
Kertyneet poistot 1.1.	-3,8	-3,8
Vähennysten kertyneet poistot	-	0,0
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	-3,9	-3,8
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,4	1,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,4	1,4
MEUR	2023	2022
Alukset
Hankintameno 1.1.	790,2	849,4
Lisäykset	28,7	13,5
Vähennykset	-38,1	-72,7
Hankintameno 31.12.	780,8	790,2
Kertyneet poistot 1.1.	-379,6	-429,1
Vähennysten kertyneet poistot	35,8	69,7
Tilikauden poistot	-21,8	-20,2
Kertyneet poistot 31.12.	-365,6	-379,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	410,6	420,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	415,2	410,6

MEUR	2023	2022
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	7,2	8,2
Lisäykset	0,6	0,3
Vähennykset	-0,8	-1,4
Hankintameno 31.12.	6,9	7,2
Kertyneet poistot 1.1.	-5,9	-6,9
Vähennysten kertyneet poistot	0,8	1,4
Tilikauden poistot	-0,5	-0,4
Kertyneet poistot 31.12.	-5,6	-5,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	1,2	1,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	1,3	1,2
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	418,7	413,9

12. Sijoitukset

MEUR	2023	2022
Osakkeet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1,1	1,1
Hankintameno 31.12.	1,1	1,1

Pääomasijoitukset konserniyrityksille
Hankintameno 1.1.	17,6	17,6
Hankintameno 31.12.	17,6	17,6
Osakkeet osakkuusyhtiöissä
Hankintameno 1.1.	28,1	28,1
Lisäykset	2,6	-
Uudelleenluokitus	10,6	-
Hankintameno 31.12	41,3	28,1

Yhteisyritysten osakkeet
Hankintameno 1.1.	-	-
Lisäykset	0,0	-
Pääoman lisäys	1,0	-
Hankintameno 31.12	1,0	-
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	10,6	0,0
Lisäykset	-	10,6
Uudelleenluokitus	-10,6	-
Hankintameno 31.12.	0,0	10,6
Sijoitukset yhteensä	61,0	57,4
13. Vaihto-omaisuus
MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Myyntitavaravarasto	11,4	12,2
Polttoainevarasto	1,3	1,8
Yhteensä	12,7	14,0

14. Siirtosaamiset
MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Henkilöstöön liittyvät erät	21,2	16,6
Muut siirtosaamiset	1,7	2,4
Yhteensä	22,9	19,0

15. Oma pääoma

MEUR	2023	2022

Osakepääoma 1.1.	1,8	1,8
Osakepääoma 31.12.	1,8	1,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	51,8	51,8
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	51,8	51,8
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	60,6	32,7
Edellisen tilikauden tulos	24,0	28,0
Osingonjako	-6,9	-
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	77,7	60,6
Tilikauden tulos	7,3	24,0
Oma pääoma yhteensä	138,7	138,2
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	51,8	51,8
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	77,7	60,6
Saadut kustannustuet	-	-2,1
Tilikauden tulos	7,3	24,0
Yhteensä	136,8	134,3

16. Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Lainat rahoituslaitoksilta	59,0	77,1
Yhteensä	59,0	77,1

17. Siirtovelat
MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Henkilöstöön liittyvät erät	19,7	19,1
Muut siirtovelat	14,2	14,3
Yhteensä	33,9	33,4

18. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

MEUR	31.12.2023	31.12.2022

Vastuusitoumukset
Lainat ja limiitit, joiden vakuudeksi annettu aluskiinnityksiä	192,5	229,2
Katettu pantatuilla pankkitalletuksilla	0,0	0,0
Yhteensä	192,5	229,2

Omasta puolesta annetut vakuudet
Aluskiinnitykset	413,0	413,0
Pantatut pankkitalletukset	0,0	0,0
Yhteensä	413,0	413,0

Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1,8	1,7
Myöhemmin maksettavat	2,2	3,4
Yhteensä	4,0	5,0
Muut sitoumukset, joita ei ole kirjattu kirjanpitoon	2,8	3,2

Alandia Holding Ab on sijoitetun pääoman lisäksi ottanut lainan Alandia Försäkring Abp:n osakkeiden ostamisen rahoittamiseksi. Viking Line Abp on osakassopimuksella sitoutunut sijoittamaan omistussuhteen mukaisesti rahavaroja Alandia Holding Ab:lle, jos Alandia Holding Ab tarvitsee varoja lainan lyhennyksiin.

Allekirjoitukset

Hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoitukset

Maarianhaminassa 15. helmikuuta 2024

Jakob Johansson Hallituksen puheenjohtaja

Christina Dahlblom Ulrica Danielsson

Stefan Lundqvist Andreas Remmer

Gert Sviberg Peter Wiklöf

Jan Hanses Toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Maarianhaminassa 15. helmikuuta 2024

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Martin Grandell, KHT

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus (käännös ruotsinkielisestä alkuperäisestä)

Viking Line Abp:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRStilinpäätösstandardit) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Viking Line Abp:n (y-tunnus 0144983-8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

PricewaterhouseCoopers Oy, tilintarkastusyhteisö, PL 1015 (Itämerentori 2), 00101 HELSINKI

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Puh. 020 787 7000, www.pwc.fi Kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0486406-8

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.7.1.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle	2,5 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 2,6 miljoonaa euroa)
määritetty olennaisuus

Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	0,5 % konsernin kokonaistuotoista
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi kokonaistuotot. Käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti tätä mittaria arvioidessaan konsernin suoriutumista. Kokonaistuotot on yleisesti käytetty vertailukohde ja 0,5 % on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Viking Line-konsernin rakenteen, toiminnan luonteen sekä riskit. Näiden kriteerien perusteella arvioimme, että emoyhtiön tarkastus kattaa valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisäksi suoritimme yksittäisiä tarkastustoimenpiteitä ja analyyttisia tarkastustoimenpiteitä konsernin tasolla arvioidaksemme epätavallisia muutoksia liittyen tytäryhtiöihin.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Alusten arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3, 4.2 ja 4.3
Alusten arvostus perustuu hankintamenoon, josta vähennetään kumulatiiviset poistot ja mahdolliset alaskirjaukset.	Varmistuaksemme siitä, että taseeseen merkittyjä aluksia ei ole arvostettu arvoon, joka ylittää niiden käyvät arvot, vertasimme alusten kirjanpitoarvoja yhtiön käyttämän ulkopuolisen asiantuntijan arvioon
Poistojen suuruus perustuu aluksen odotettavissa olevaan käyttöaikaan, sekä aluksen arvioituun jäännösarvoon, ja se heijastaa siten johdon arviota	ja muodostimme käsityksen ulkopuolisen asiantuntijan käyttämistä menetelmistä.
näistä.	Tarkastus kattoi kaikki konsernin täysin omistamat alukset, ts. Viking Glory, Viking Grace, Viking XPRS,
Alusten arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka koska johdon tekemät arviot vaikuttavat alusten arvostukseen ja alusten	Gabriella ja Viking Cinderella sekä aluksen joka konserni omistaa yhdessä ulkopuolisen tahon kanssa, ts. Birka Gotland.

yhteisarvo muodostaa merkittävän osan konsernin varoista.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, yllä mainittujen lisäksi, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRStilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

● tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

KHT tilintarkastajat tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:ltä ovat toimineet Viking Line Abp:n tilintarkastajina yhtäjaksoisesti 14 vuotta, alkaen yhtiökokouksesta 11.02.2010. KHT Martin Grandell on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana yhtiökokouksesta 27.04.2022 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15 helmikuuta 2024

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Martin Grandell KHT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Viking Line Abp:n hallitus on hyväksynyt tämän Selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 15. helmikuuta 2024. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja hallituksen toimikertomus vuodelta 2023 julkaistaan erillisinä raportteina.

Emoyhtiö Viking Line Abp on noteerattu Nasdaq Helsingissä. Konserniin kuuluvat Viking Linen täydessä omistuksessa olevat tytäryhtiöt Viking Line Skandinavien AB tytäryhtiöineen, Viking Rederi AB, OÜ Viking Line Eesti, Viking Line Finnlandverkehr GmbH sekä Viking Line Buss Ab.

Viking Line Abp noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymää "Hallinnointikoodia". Koodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen internetsivuilla Cgfinland.fi. Viking Line noudattaa koodia kokonaan. Viking Linen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja muuta tietoa yhtiön hallinnoinnista löytyy myös Viking Linen kotisivuilta Vikingline.com.

Yhtiökokous

Viking Line Abp on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa ja joka toimii Suomen osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksensä mukaisesti. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön korkein päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät valtaansa.

Viking Line Abp:n kaikki osakkeet muodostavat yhden sarjan, jonka kaikki osakkeet ovat samanarvoisia ja jokainen osake antaa yhden äänen äänestyksissä ja vaaleissa. Kukaan osakkeenomistajista ei saa kuitenkaan äänestää suuremmalla äänimäärällä kuin 1/4 kaikista yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöllä oli 31. joulukuuta 2023 5 388 (5 786) osakkeenomistajaa.

Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta, yhtiön voittovarojen tai tappion käyttämisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous valitsee niin ikään hallituksen puheenjohtajan, muut hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan yhtiön palkitsemispolitiikan mukaisesti. Palkitsemispolitiikassa selostetaan Viking Linen hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisen keskeiset ehdot. Palkitsemispolitiikkaa koskeva ehdotus tulee esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa vähintään joka neljäs vuosi. Yhtiökokous päätti hyväksyä hallituksen esityksen palkitsemispolitiikaksi 13. toukokuuta 2020. Yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista palkitsemispolitiikan mukaisesti.

Yhtiökokous päättää myös yhtiön osakkeisiin tai osakepääomaan liittyvistä päätöksistä sekä yhtiöjärjestyksen muutoksista. Viking Line Abp:n vähimmäisosakepääoma on 720 000 euroa ja enimmäisosakepääoma 4 800 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta.

Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus tai yhtiökokous on niin päättänyt, tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian käsittelemistä varten.

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous pidetään Maarianhaminassa ennen kesäkuun päättymistä. Edellinen varsinainen yhtiökokous pidettiin 27. huhtikuuta 2023. Seuraava varsinainen yhtiökokous pidetään 23. huhtikuuta 2024.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan kuulutuksena yhtiön kotipaikassa ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsu julkaistaan myös yhtiön kotisivuilla Vikingline.com. Kutsu on annettava aikaisintaan kolme kuukautta ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden lisäksi kokouskutsussa tulee esittää ehdotus hallituksen kokoonpanoksi ja heidän palkkioikseen palkitsemispolitiikan mukaisesti sekä ehdotus tilintarkastajaksi. Kutsuun tulee myös sisällyttää vähintään 10 %:a osakkeista edustavien osakkeenomistajien tekemät edellä mainitut ehdotukset edellyttäen, että mahdolliset ehdokkaat ovat antaneet suostumuksensa valintaan ja päätösehdotus on toimitettu yhtiölle siten, että se voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun. Yhtiökokouskutsun julkistamisen jälkeen vastaavat ehdotukset on julkistettava erikseen.

Jokaisella osakkeenomistajalla on yhtiökokouksessa kyselyoikeus ja oikeus tehdä päätösehdotuksia yhtiökokouksen asialistalla olevissa asioissa. Osakkeenomistajalla on oikeus saada asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti viimeistään yhtiön kotisivuilla Vikingline.com ilmoitettuun päivämäärään mennessä.

Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten ja hallitukseen ehdolla olevien henkilöiden tulee olla läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallitus

Yhtiön johdon muodostavat hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalla on sijainen ja hän työskentelee hallituksen nimittämän johtoryhmän kanssa.

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä kolme varajäsentä. Varsinainen yhtiökokous valitsee puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan tai jäsenen ollessa estynyt hänen tulee ensisijaisesti nimittää varajäsen, joka tulee kutsua hänen tilallensa. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty tiettyä järjestystä hallituksen jäsenten nimittämiselle. Hallitus ei ole asettanut mitään valiokuntia.

Hallitus ei ole asettanut tilintarkastusvaliokuntaa, vaan se käsittelee suoraan kaikki tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.

Hallituksen jäseneksi valittavalla henkilöllä tulee olla riittävä pätevyys ja riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenen ja jäsenehdokkaan tulee antaa hallitukselle tarvittavat tiedot, jotta hallitus voi arvioida hänen pätevyytensä ja riippumattomuutensa, sekä ilmoitettava näiden tietojen muuttumisesta ja esittää oman arvionsa riippumattomuudestaan.

Hallituksen jäsenet edustavat kaikkia osakkeenomistajia, eivät vain niitä osakkeenomistajia, jotka ovat heitä jäseneksi ehdottaneet. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen.

Hallituksen kokoonpanon monimuotoisuus tukee yhtiötä strategisten tavoitteiden saavuttamisessa ja se varmistaa, että hallitus suorittaa velvollisuutensa. Tavoitteena on, että hallituksen jäsenillä on asiantuntemusta ja kokemusta eri elinkeinoista ja tehtävistä. On tärkeää, että kummatkin sukupuolet ovat edustettuina hallituksen kokoonpanossa.

Hallitus arvioi vuosittain jäsentensä riippumattomuutta. Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Vähintään kahden yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Enemmistö hallituksen jäsenistä on riippumattomia yhtiöstä, ja kaksi yhtiöstä riippumattomista hallituksen jäsenistä on riippumattomia myös yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus ei ole asettanut nimitysvaliokuntaa, vaan se valmistelee itse hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen ottaen huomioon edellä mainitut periaatteet.

Hallitus huolehtii yhtiön asioiden hoidosta. Se johtaa ja valvoo yhtiön operatiivista johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenet, hyväksyy yhtiön strategiset tavoitteet ja riskienhallintaperiaatteet ja huolehtii johtamisjärjestelmän toimivuudesta. Hallitus määrittelee yhtiön vision ja toimintaa ohjaavat arvot.

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan. Puheenjohtaja vastaa hallitustyön järjestämisestä ja siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Konsernin yhtiölakimies on toiminut hallituksen sihteerinä 28. huhtikuuta 2023 lähtien.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä järjestäytymiskokouksessaan hallitus vahvistaa toimintavuoden työjärjestyksen. Työjärjestykseen on sisällytettävä seuraavat tehtävät ja niiden ohjeellinen aikataulu:

yhtiön vision ja strategian käsittely,
tilinpäätöksen, puolivuotiskatsauksen sekä ensimmäisen ja kolmannen kvartaalin liiketoimintakatsausten käsittely,
tilintarkastajien raporttien käsittely,
konsernin liiketoimintasuunnitelman käsittely,
mahdollisten hallituksen valiokuntien asettaminen ja
hallituksen työskentelyn arviointi.

Lisäksi hallitus huolehtii tarvittaessa seuraavista asioista:

muut asiat, jotka osakeyhtiölain, yhtiöjärjestyksen
ja muiden säännöstöjen mukaan kuuluvat hallitukselle,
merkittävät investoinnit ja divestoinnit sekä
muut operatiivisen johdon tai yksittäisten hallituksen jäsenten vireille panemat asiat.

Yhtiön on huolehdittava siitä, että kaikki hallituksen jäsenet saavat riittävät tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että uusi hallituksen jäsen perehdytetään yhtiön toimintaan. Jokaisessa hallituksen kokouksessa toimitusjohtaja esittää katsauksen operatiivisesta toiminnasta. Lisäksi hallitus saa jatkuvasti tietoa mm. määräajoin laadittavista raporteista ja johtoryhmän kokouspöytäkirjoista.

Hallitus seuraa ja arvioi osakeyhtiölaissa määriteltyjä yhtiön lähipiiritoimia. Yhtiö pitää kirjaa sen lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja oikeushenkilöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi sekä arvioi liiketoimien luonteen ja ehdot. Yhtiön tavanomaiseen toimintaan kuulumattomat tai tavanomaisista markkinaehdoista poiketen tehtävät lähipiiritoimet edellyttävät hallituksen päätöstä. Päätöksessään hallituksen tulee ottaa huomioon esteellisyyssäännökset, koska hallituksen jäsen ei voi osallistua päätöksentekoon häntä itseään koskevassa asiassa.

Yhtiökokous valitsi 27. huhtikuuta 2023 seuraavan hallituksen: puheenjohtaja Jakob Johansson sekä jäsenet Christina Dahlblom, Ulrica Danielsson, Stefan Lundqvist, Andreas Remmer, Gert Sviberg ja Peter Wiklöf. Hallituksen varajäsenet ovat Tomas Lindholm, Casper Lundqvist ja Fredrik Vojbacke.

Toimintavuonna 2023 hallitus kokoontui 14 kertaa, joista 9 hallituksen kokousta pidettiin varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Huomattakoon, että yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä.

Nimi	Asema	Hallituksen kokoukset	Osallistumis prosentti
Ben Lundqvist	Puheenjohtaja 27.4.2023 asti	5/5	100 %
Nils-Erik Eklund	Jäsen 27.4.2023 asti	5/5	100 %
Lars G. Nordström	Jäsen 27.4.2023 asti	2/5	40 %
Uusi hallitus yhtiökokouksesta
Jakob Johansson	Puheenjohtaja 27.4.2023 alkaen	14/14	100 %
Christina Dahlblom	Jäsen	13/14	93 %
Ulrica Danielsson	Jäsen 27.4.2023 alkaen	9/9	100 %
Stefan Lundqvist	Jäsen	14/14	100 %
Andreas Remmer	Jäsen 27.4.2023 alkaen	9/9	100 %
Gert Sviberg	Jäsen 27.4.2023 alkaen	9/9	100 %
Peter Wiklöf	Jäsen	11/14	79 %

Keskimääräinen osallistumisprosentti 93 %

Hallituksen jäsenet

Jakob Johansson

Synt. 1981. Hallituksen jäsen vuodesta 2020. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Jakob Johansson on toimitusjohtaja Maelir AB:ssä, joka omistaa yli 20 % Viking Line Abp:n kaikista osakkeista. Koulutus ja päätoimi OTM. Toimitusjohtaja, Maelir AB. Osakkeenomistus 31.12.2023*

3 748 108 osaketta

Christina Dahlblom

Synt. 1978. Hallituksen jäsen vuodesta 2021. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Koulutus ja päätoimi Taloustieteiden tohtori. Professor of Practice, Hanken Svenska Handelshögskolan. Yrittäjä ja johdon valmentaja, Flo Co. Osakkeenomistus 31.12.2023* 2 000 osaketta

Synt. 1965. Hallituksen varajäsen vuodesta 2013 ja jäsen vuodesta 2023. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Stefan Lundqvist

Ulrica Danielsson

Koulutus ja päätoimi Kauppat. maist. Yrittäjä. Osakkeenomistus 31.12.2023*

500 osaketta

Synt. 1971. Hallituksen varajäsen vuodesta 2001 ja jäsen vuodesta 2020. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Stefan Lundqvist työskentelee Ångfartygs Ab Alfassa ja Rederi Ab Hildegaardissa, jotka kumpikin omistavat yli 10 % Viking Line Abp:n kaikista osakkeista. Koulutus ja päätoimi Kauppat. maist. Manager Ship Operations & HR, Ångfartygs Ab Alfa sekä Rederi Ab Hildegaard. Osakkeenomistus 31.12.2023* 181 520 osaketta

Andreas Remmer

Synt. 1974. Hallituksen jäsen vuodesta 2023. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Koulutus ja päätoimi OTM, merioikeus. Yrittäjä. Osakkeenomistus 31.12.2023* 0 osaketta

Bolagsstyrning

Gert Sviberg

Peter Wiklöf

525 osaketta

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

OTK. Toimitusjohtaja, Ålandsbanken Abp. Osakkeenomistus 31.12.2023*

Synt. 1967. Hallituksen varajäsen vuodesta 2021 ja jäsen vuodesta 2023. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Koulutus ja päätoimi Teknikko (ylikonemestari). Yrittäjä. Osakkeenomistus 31.12.2023* 93 441 osaketta

Synt. 1966. Hallituksen jäsen vuodesta 2017. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton

Koulutus ja päätoimi

Tomas Lindholm Synt. 1990. Hallituksen varajäsen vuodesta 2023. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Tomas Lindholm työskentelee Ångfartygs Ab Alfassa ja Rederi Ab Hildegaardissa, jotka kumpikin omistavat yli 10 % Viking Line Abp:n kaikista osakkeista. Koulutus ja päätoimi

Master of Science in Civil Architectural Engineering, Bachelor of Science in Business and Economics. Tekninen tarkastaja, Ångfartygs Ab Alfa ja Rederi Ab Hildegaard.

Osakkeenomistus 31.12.2023*

4 049 osaketta

Casper Lundqvist

Synt. 1982. Hallituksen varajäsen vuodesta 2020. Riippumaton yhtiöstä. Riippuvainen yhtiön merkittävästä osakkeenomistajasta. Casper Lundqvist työskentelee Ångfartygs Ab Alfassa ja Rederi Ab Hildegaardissa, jotka kumpikin omistavat yli 10 % Viking Line Abp:n kaikista osakkeista. Koulutus ja päätoimi

Laskentamerkonomi, yliopistotason taloustieteen opinnot. Kirjanpitopäällikkö, Ångfartygs Ab Alfa sekä Rederi Ab Hildegaard. Osakkeenomistus 31.12.2023*

55 500 osaketta

Fredrik Vojbacke

Synt. 1973. Hallituksen varajäsen vuodesta 2023. Riippumaton yhtiöstä. Riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Koulutus ja päätoimi Bachelor Degree Program & Master of Business Administration Program, Bachelor Degree Program, University of Macao (Kiina). Toimitusjohtaja, Transferator AB. Osakkeenomistus 31.12.2023* 500 osaketta

* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet 31.12.2023.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa siitä, että hallituksen päätökset toteutetaan. Osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajan nimittää ja erottaa hallitus. Toimisuhteen ehdoista, sisältäen korvaukset ja edut, määrätään kirjallisessa sopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy palkitsemispolitiikan mukaisesti. Toimitusjohtaja voidaan valita hallituksen jäseneksi, mutta ei sen puheenjohtajaksi.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jan Hanses. Toimitusjohtajan sijainen on Peter Hellgren.

Konsernin johto

Toimitusjohtajan lisäksi hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Johtoryhmä vastaa toimitusjohtajan johdolla liiketoiminnan ohjauksesta sekä strategisesta ja taloudellisesta suunnittelusta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti.

Konsernin johtoryhmään kuuluvat Jan Hanses, Peter Hellgren, Johanna Boijer-Svahnström, Mats Engblom, Henrik Grönvik, Ulf Hagström ja Wilhelm Hård af Segerstad.

Johtoryhmän jäsenet

Jan Hanses Synt. 1961. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1988. OTK. Varatuomari. Vastuualue Toimitusjohtaja vuodesta 2014. Osakkeenomistus 31.12.2023* 7 005 osaketta

Synt. 1967. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1994. Yliopistotason viestintätieteen

Varatoimitusjohtaja vuodesta 2014. Toimitusjohtajan sijainen vuodesta 2018.

Johanna Boijer-Svahnström Synt. 1965. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1990. Kauppat. maist. Viestinnän opinnot. Vastuualue Tiedotusjohtaja vuodesta 2015. Yhteiskuntasuhteet ja ulkoinen viestintä, maahenkilöstö sekä vastuullisuus. Osakkeenomistus 31.12.2023* 2 145 osaketta

Peter Hellgren

2 125 osaketta

Mats Engblom

Myynti ja markkinointi. Osakkeenomistus 31.12.2023*

opinnot. Vastuualue

Vastuualue Talousjohtaja vuodesta 2018. Talous ja rahoitus. Osakkeenomistus 31.12.2023* 3 793 osaketta

Synt. 1977. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2011. Diplomiekonomi.

Ulf Hagström Synt. 1969. Yhtiön palveluksessa vuodesta 2015, aikaisemmin vuosina 1996–2012. Kone- ja energiatekniikan insinööri. Vastuualue Johtaja vuodesta 2015. Marine Operations & Newbuildings. Osakkeenomistus 31.12.2023* 3 000 osaketta

Wilhelm Hård af Segerstad Synt. 1964. Yhtiön palveluksessa vuodesta 1984. Vastuualue Operatiivinen johtaja vuodesta 2014. Kaupalliset matkustajapalvelut ja merihenkilöstö. Osakkeenomistus 31.12.2023* 1 675 osaketta

* Henkilön ja/tai henkilön määräysvallassa olevien yhtiöiden omistamat Viking Line Abp:n osakkeet 31.12.2023.

Tilintarkastajat

Yhtiöllä on yksi varsinainen tilintarkastaja. Tilintarkastajan valitsee varsinainen yhtiökokous toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastaja tarkastaa yhtiön kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Suoritetun tarkastuksen jälkeen hallitukselle toimitetaan tarkastusraportti ja yhtiökokoukselle esitetään tilintarkastuskertomus.

Yhtiön varsinainen tilintarkastaja on:

tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana Martin Grandell, KHT

Tilintarkastajan palkkion vahvistaa yhtiökokous. Voimassa olevan päätöksen mukaan palkkio maksetaan laskua vastaan. Konsernin tilintarkastuskulut olivat 158 866,87 euroa tilikaudella 2023 (134 721,28 euroa 2022), josta 119 351,76 euroa (101 213 euroa 2022) kohdistui emoyhtiöön. Kulut tilintarkastajien sekä tilintarkastusyhteisöjen muista palveluista olivat 105 267,73 euroa tilikaudella 2023 (50 091,41 euroa 2022).

Hallitus käsittelee tarkistusvaliokunnan tilintarkastukseen liittyvät tehtävät.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Hallituksen ja operatiivisen johdon vastuulla olevan sisäisen tarkastustoimen tavoitteena on varmistaa tehokas ja tuloksellinen toiminta, luotettava tietopohja sekä määräysten ja toimintaperiaatteiden noudattaminen. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin toiminnan kontrollia ja valvontaa.

Hallitus seuraa jatkuvasti konsernin tuloskehitystä ja taloudellista asemaa sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Sisäinen valvontajärjestelmä koostuu yksityiskohtaisesta sisäisestä kirjanpidosta, jota täsmäytetään liikekirjanpitoon. Konsernin talousosasto vastaa ulkoisesta laskentatoimesta ja sillä on läheinen yhteistyö Business Control -osaston kanssa, joka vastaa sisäisestä laskentatoimesta, johon sisältyy taloudellinen seuranta, analyysit ja liiketoiminnan suunnittelu.

Konsernilla on hallituksen vahvistama Treasury Policy -toimintalinja. Toimintalinja käsittelee muun muassa konsernin maksuvalmiuden ja rahoituksen periaatteita sekä rahoitusriskien käsittelyä. Konsernin Treasury-osastolla on tästä operatiivinen vastuu. Konsernin Group Treasurer laatii säännöllisesti Treasury-raportin hallitukselle, toimitusjohtajalle sekä konsernin talousjohtajalle. Raportin laajuus ja raportoinnin aikaväli eritellään toimintalinjadokumentissa ja se sisältää muun muassa konsernin maksuvalmiuden, rahoituksen sekä riskialttiuden seurantaa.

Konsernin tilinpäätöksen liitetiedoissa löytyy tietoa rahoitusriskien hallinnasta. Hallituksen toimintakertomuksessa löytyy jakso liiketoiminnan riskeistä.

Sisäpiirihallinto

Viking Line hallitsee sisäpiiritietoa ja sisäpiiriläisiä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (Market Abuse Regulation, MAR), arvopaperimarkkinalain, Nasdaq Helsingin sisäpiirimääräysten, Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeitten sekä Viking Linen sisäpiiriohjeitten mukaan.

Viking Linen sisäpiirihallintoon kuuluu muun muassa:

yhtiön sisäinen tiedottaminen sisäpiiriasioista,
sisäpiiriasioiden koulutus yhtiössä,
sisäpiiri-ilmoitusten käsittely,
sisäpiiriluettelon laatiminen ja ylläpito,
sisäpiiriasioiden valvonta sekä
internetissä julkistettavista tiedoista huolehtiminen.

Johdon ilmoitusvelvollisuuden perusteella ilmoittamia tietoja ja johdon tekemiä liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä tarkastetaan jatkuvasti. Sen lisäksi tehdään kokonaisvaltainen tarkastus kerran vuodessa ja jokaiselle johtoon kuuluvalle henkilölle toimitetaan vuosittain tarkistettavaksi henkilökohtainen rekisteriote.

Konsernin toimitusjohtaja toimii yhtiön sisäpiirivastaavana. Toimitusjohtajan nimittämät henkilöt hoitavat sisäpiirihallintoon liittyviä käytännön tehtäviä.

Sisäpiiritieto julkistetaan mahdollisimman pian ja tiedon julkistaminen tapahtuu pörssitiedotteella. Kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä on aina kiellettyä, jos henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa. Tämän yleisen kaupankäyntikiellon lisäksi johto ja taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvat henkilöt eivät saa toteuttaa liiketoimia yhtiön rahoitusvälineillä kolmenkymmenen kalenteripäivän pituisen ajanjakson aikana ennen konsernin taloudellisten raporttien julkistamista. Kaupankäynti on kiellettyä myös julkistuspäivänä.

MAR:n mukaan Viking Linen julkistaa tietoa johdon ja johdon lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kaikista liiketoimista yhtiön rahoitusvälineillä. Julkistaminen tapahtuu pörssitiedotteella ja ilmoituksella Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän kuluessa tapahtumapäivästä. Viking Linen johtoon kuuluvat tässä suhteessa hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä toimitusjohtaja.

Hankekohtainen sisäpiiriluettelo perustetaan valmistellessa merkittäviä hankkeita. Sisäpiiriluetteloon lisätyt henkilöt saavat ilmoituksen lisäämisestään luetteloon ja tietoja tähän liittyvistä velvollisuuksista.

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkitsemisraportti 2023

Johdanto

Viking Line Abp:n ylin päättävä elin on yhtiökokous. Yhtiöllä on palkitsemispolitiikka, jossa selostetaan Viking Linen hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisen keskeiset ehdot. Palkitsemispolitiikka tulee esittää varsinaisessa yhtiökokouksessa vähintään joka neljäs vuosi. Yhtiökokous hyväksyi palkitsemispolitiikan 13. toukokuuta 2020. Tätä palkitsemispolitiikkaa noudatetaan näin ollen varsinaiseen yhtiökokoukseen 2024 asti, jollei muutoksia vaadita sitä ennen.

Hallituksen palkkiot

Hallitustyöstä maksetaan palkkio, jonka suuruudesta päättää yhtiökokous. Kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskua vastaan. Hallituksen palkkiot maksetaan rahana. Hallitus ei ole asettanut valiokuntia, vaan hallitus käsittelee kaikki tehtävät. Yhtiökokouksen päätöksellä hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat seuraavat:

Euroa	2023
Vuosipalkkio, hallituksen puheenjohtaja	28 000
Vuosipalkkio, hallituksen muut varsinaiset jäsenet	22 000
Vuosipalkkio, hallituksen varajäsenet	5 000
Kokouspalkkio kokoukseen osallistuville, hallituksen jäsenet ja varajäsenet	1 000

Toimintakaudella 2023 hallituksen palkkiona maksettiin yhteensä 306 000 euroa (282 000 euroa 2022). Vuosina 2023 ja 2022 ei ollut poikkeamia palkitsemispolitiikasta.

Euroa	Vuosipalkkio	Kokouspalkkio Yhteensä
Ben Lundqvist, puheenjohtaja 27.4.2023 asti	14 000	5 000	19 000
Jakob Johansson, puheenjohtaja 27.4.2023 alkaen	28 000	13 000	41 000
Nils-Erik Eklund, jäsen 27.4.2023 asti	11 000	5 000	16 000
Christina Dahlblom, jäsen	22 000	13 000	35 000
Ulrica Danielsson, jäsen 27.4.2023 alkaen	22 000	10 000	32 000
Stefan Lundqvist, jäsen	22 000	14 000	36 000
Lars G Nordström, jäsen 27.4.2023 asti	11 000	2 000	13 000
Andreas Remmer, jäsen 27.4.2023 alkaen	22 000	9 000	31 000
Gert Sviberg, jäsen 27.4.2023 alkaen	22 000	10 000	32 000
Peter Wiklöf, jäsen	22 000	11 000	33 000
Tomas Lindholm, varajäsen 27.4.2023 alkaen	5 000	2 000	7 000
Casper Lundqvist, varajäsen	5 000	1 000	6 000
Fredrik Vojbacke, varajäsen 27.4.2023 alkaen	5 000		5 000
Yhteensä	211 000	95 000	306 000

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkkioista ja eduista päättää hallitus. Toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen saavat kuukausipalkan, josta hallitus päättää vuosittain. Toimitusjohtaja Jan Hansesin kuukausipalkka on 27 513 euroa. Kuukausipalkan lisäksi toimitusjohtajalle myönnetään luontoisetuina puhelinetu ja ryhmähenkivakuutus, johon sisältyy sairauskuluvakuutus. Vuosina 2023 ja 2022 ei ollut poikkeamia palkitsemispolitiikasta.

Konsernilla on ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen eläkkeisiin sovelletaan yleisiä eläke-ehtoja ja kunakin ajankohtana alhaisinta lakisääteistä eläkeikää.

Toimitusjohtajalla on kahdeksan kuukauden irtisanomisaika. Yhtiön hallituksella on oikeus irtisanoa toimitusjohtajan työsopimus, jolloin toimitusjohtajalle maksetaan 8 kuukauden palkka irtisanomisajankohdan jälkeen. Toimitusjohtajan sijainen saa 6 kuukauden palkan mahdollisen yhtiön puolelta tapahtuneen irtisanomisen yhteydessä. Tämän lisäksi ei ole tehty muita yksilöllisiä sopimuksia irtisanomisajan korvauksista.

Konsernilla ei ole palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiä.

Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkkiot 2023, euroa	Kiinteä palkka	Kokonais korvaus 2023
Verkställande direktör	362 986	362 986
VD:s ersättare	171 981	171 981
Yhteensä	534 967	534 967

Vertailutiedot

Konserni	2019	2020	2021	2022	2023
Hallituksen palkkiot, milj. euroa	0,3	0,3	0,3	0,3	0,3
Toimitusjohtajan palkkiot, milj. euroa	0,3	0,3	0,5	0,3	0,4
Toimitusjohtajan sijaisen palkkiot, milj. euroa	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2

Palkat, milj. euroa	122,2	79,6	75,9	110,5	114,2
Henkilöstö keskimäärin	2 632	1 640	1 536	2 203	2 227

Liiketulos, milj. euroa	17,4	-49,3	32,1	38,3	55,0

Vuoden 2022 ensimmäisellä kvartaalilla sekä maaorganisaation että alusten henkilökuntaa oli edelleen lomautettuna pandemian vuoksi.

Lisätietoa korvauksista konsernin johtotehtävissä toimiville avainhenkilöille on osoitteessa Vikingline. com sekä konsernin tilinpäätöksessä, liitetiedot kohta 6.1.4.

AI Terminal

Viking Line Abp

3300_10-k_2024-03-15_5e5d3345-d4c2-47e9-a1cc-5d52ae3a1f22.pdf

Vuosikertomus 2023

Sisältö

Sisältö

Talouskatsaus

Hallinnointi

Katsaus kuluneeseen vuoteen – historiallisen vahva tulos

Liikevaihto ja tulos

Konsernin laaja tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

Liikenne ja markkinat

Rahoitus ja kassavirta

Investoinnit

Hallitus, konsernin johto ja tilintarkastajat

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Toiminta

Organisaatio ja henkilöstö

Yhteiskunnalliset kysymykset

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Korruption ja lahjonnan torjunta

Ympäristö ja turvallisuus

Riskit ja riskienhallinta

Strategiset riskit

Operatiiviset riskit

Vahinkoriskit

Taloudelliset riskit

EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset tiedot

Tiedot taksonomia-asetuksen mukaisuudesta

Tekniset arviointikriteerit

DNSH ja vähimmäistason suojatoimet

Taksonomia-asetuksen keskeiset tulosindikaattorit

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus pääomamenoista

Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus toimintamenoista

Viisivuotiskatsaus

Osakekohtaisia tunnuslukuja

Tunnuslukujen määritelmät

Osakkeet ja osakkaat

Osakkeet

Osakkaat

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

Vaihto ja kurssikehitys

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Näkymät vuodelle 2024

Hallituksen voitonjakoehdotus

Konsernin tuloslaskelma

Konsernin laaja tuloslaskelma

Konsernitase

Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernin liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

1.1 Yleistietoa yrityksestä

1.2. Yleistä

1.3 Arvioinnit ja oletukset

1.4 Riskit ja maksuvalmius

1.5 Konsolidointiperiaatteet

1.6 Ulkomaan rahan määräiset erät

1.7 Uudistettujen tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

1.8 Siirtyminen IFRS 17 -standardiin

Konsernitase 1. tammikuu 2022

VARAT

2. Liiketulos

2.1 Segmentti-informaatio

2.2 Liikevaihto

2.3 Liiketoiminnan muut tuotot

2.4 Tavarat ja palvelut

2.5 Työsuhde-etuudet

2.6 Poistot ja arvoalentumiset

2.7 Liiketoiminnan muut kulut

2.7.1 Tilintarkastajien palkkiot

3. Verot

3.1 Tuloverot

Täsmäytyslaskelma tuloslaskelmassa esitettyjen verokulujen ja konsernin kotimaan verokannan mukaan laskettujen verojen välillä

3.2 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä vuokrasopimukset

4.1 Aineettomat hyödykkeet

4.2 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

4.3 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset