AI Terminal
Finnair Oyj
Quarterly Report • Apr 23, 2024
3266_10-q_2024-04-23_b79f34c4-ada5-4e96-82bf-31e8b4821acd.pdf
Quarterly Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
FINNAIR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS
1.1.–31.3.2024
23.4.2024
FINNAIR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–31.3.2024
Yksikkötuotot ja operatiivinen kassavirta säilyivät hyvällä tasolla. Lakot rasittivat liikevaihtoa ja tulosta.
Tammi–maaliskuu 2024
- Liikevaihto laski 1,9 prosenttia vertailukaudesta ja oli 681,5 miljoonaa euroa (694,7*).
- Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) laski 4,3 prosenttia ja oli 7,77 senttiä (8,11).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli -11,6 miljoonaa euroa (0,9) ja liiketulos oli -17,2 miljoonaa euroa (8,3).
- Osakekohtainen tulos oli -0,15 euroa (-0,09**).
- Kassavarat olivat 981,0 miljoonaa euroa (31.12.2023: 922,0). Omavaraisuusaste oli 15,3 prosenttia (31.12.2023: 15,6).
- Liiketoiminnan nettorahavirta eli operatiivinen kassavirta oli 138,9 miljoonaa euroa (206,8) ja investointien nettorahavirta -25,9 miljoonaa euroa (-143,7).*** Bruttoinvestoinnit olivat 43,4 miljoonaa euroa (80,0).
- Matkustajamäärä laski 1,9 prosenttia 2,5 miljoonaan (2,6).
- Tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat 4,4 prosenttia 8 922,9 miljoonaan kilometriin (8 550,2). Kun koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease) lasketaan mukaan, kapasiteetti kasvoi 3,5 prosenttia.
- Matkustajakäyttöaste (PLF) laski 72,1 prosenttiin (75,1).
- * Ellei toisin mainita, sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli vastaavaan ajanjaksoon edellisenä vuonna.
- ** Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa 2023 ja vertailukauden lukua on tämän vuoksi oikaistu. Yhtiö toteutti 20.3.2024 yhtiön osakkeiden yhdistämisen eli osakkeiden lukumäärän vähentämisen, jonka jälkeen sata yhtiön vanhaa osaketta vastaa yhtä yhtiön uutta osaketta.
- *** Investointien nettorahavirta sisälsi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 6,5 miljoonaa euroa lunastuksia (63,8 miljoonaa euroa sijoituksia) rahamarkkinarahastoista tai muista lyhytaikaisista rahoitusvaroista (maturiteetti yli kolme kuukautta). Ne ovat osa konsernin maksuvalmiuden hallintaa.
Tulevaisuuden näkymät
OHJEISTUS 14.2.2024
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024. Riskit liittyen inflaation ja kohonneen korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös kansainväliset konfliktit ja maailmanpoliittinen epävakaus aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään.
Finnair suunnittelee lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan yli 10 prosentilla vuonna 2024. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Kasvu painottuu pääasiassa Aasiaan ja Eurooppaan. Finnairin liikevaihdon odotetaan kasvavan kapasiteettia jonkin verran hitaammin vuonna 2024.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
UUSI OHJEISTUS 23.4.2024
Kansainvälisen lentoliikenteen odotetaan jatkavan kasvuaan vuonna 2024. Riskit liittyen inflaation ja kohonneen korkotason nousun vaikutuksista kysyntään ja kustannuksiin ovat kuitenkin edelleen koholla aiheuttaen toimintaympäristön epävarmuutta. Myös kansainväliset konfliktit ja maailmanpoliittinen epävakaus aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa lentomatkustuksen ja -rahdin kysyntään.
Finnair päivittää ohjeistustaan ja yhtiö suunnittelee nyt lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan, tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna, noin 10 prosentilla vuonna 2024. Kapasiteettiarvio pitää sisällään koneiden ulosvuokraukset miehistöineen. Kasvu painottuu pääasiassa Aasiaan ja Eurooppaan. Finnairin liikevaihdon odotetaan nyt kasvavan kapasiteettia hitaammin vuonna 2024. Aiemman ohjeistuksensa mukaan Finnair suunnitteli lisäävänsä kokonaiskapasiteettiaan yli 10 prosentilla ja yhtiön liikevaihdon odotettiin kasvavan kapasiteettia jonkin verran hitaammin vuonna 2024.
Tiedonantopolitiikkansa mukaisesti Finnair antaa koko vuoden vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä kuvaavan ennusteen puolivuosikatsauksen yhteydessä heinäkuussa.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2024 puolivuosikatsauksen yhteydessä.
Väliaikainen toimitusjohtaja Jaakko Schildt:
Finnair kuljetti tammi–maaliskuussa 2,5 miljoonaa matkustajaa ja katsauskauden liikevaihto oli 681,5 miljoonaa euroa (694,7). Liikevaihdon lasku johtui Suomen poliittisista lakoista, normalisoituneesta käyttämättömien lippujen tuloutuksesta ja alemmista rahtihinnoista, vaikka lisämyynti ja matkapalveluiden liikevaihto kasvoivat. Toisaalta toiminnalliset kulut pysyivät vertailukauden tasolla tiukan kuluseurannan ja alemman polttoaineen hinnan ansiosta. Vertailukelpoinen liiketulos oli -11,6 miljoonaa euroa (0,9) tällä kausiluonteisesti heikoimmalla neljänneksellä.
Matkustuskysyntä pysyi hyvänä katsauskauden aikana ja asiakkaat varasivat matkoja erityisesti kesäksi. Lentolippujen onnistuneen hinnoittelun myötä yksikkötuottomme pysyivät vahvalla tasolla, vaikka ne laskivat hieman vertailukaudesta. Myös operatiivinen kassavirtamme oli hyvällä tasolla.
Lakot Suomessa ja Euroopassa vaikuttivat myös lentojemme täsmällisyyteen neljänneksen aikana. Lakkojen lisäksi talviolosuhteiden rasittama saapumistäsmällisyytemme oli 75 prosenttia (82).
Maaliskuussa Finnair Plus -kanta-asiakasohjelmassamme alkoi uusi aikakausi, kun ohjelmasta tuli ostosummaan perustuva ja otimme Avios-kanta-asiakasvaluutan käyttöön. Viime kesänä toteuttamamme lippu-uudistus on asiakastyytyväisyys-, täsmällisyys- ja lisämyyntidatan valossa tuottanut toivottua tulosta. Asiakastyytyväisyytemme pysyi hyvällä tasolla ja oli nettosuositteluindeksillä mitattuna 34.
Otimme ensimmäisen neljänneksen aikana tärkeän askeleen eteenpäin lentämisen ilmastohaasteen ratkaisemiseksi, kun toimitimme ilmastotavoitteemme validoitavaksi Science Based Targets -aloitteelle (SBTi). Tavoitteenamme on vähentää lentämiemme lentokoneiden päästöintensiteettiä 34,5 prosenttia vuoteen 2033 mennessä verrattuna vuoden 2023 lähtötasoon.
Maaliskuussa Finnairin varsinainen yhtiökokous päätti osakkeiden yhdistämisestä siten, että yhdistämisen jälkeen jokaista vanhaa sataa yhtiön osaketta vastasi yksi uusi osake. Yhdistämisen tarkoituksena oli osakkeiden kaupankäynnin edellytysten ja hinnanmuodostuksen parantaminen.
Maaliskuun lopussa British Airwaysillä ulosvuokrattuina olleet neljä A320-konetta palasivat Finnairin omaan käyttöön. Samaan aikaan yksi A330-koneemme siirtyi operoimaan Qantasin lentoja Bangkokin ja Sydneyn välillä osana ulosvuokraussopimustamme.
Valmistaudumme parhaillaan koko henkilöstöämme voimin vuoden vilkkaimpaan matkustuskauteen. Olemme rekrytoineet kesätyöntekijöitä erityisesti Finnair Kitcheniin ja lentoaseman asiakaspalveluun. Myös viime vuoden aikana tehdyt lentäjien ja matkustamohenkilökunnan rekrytoinnit tukevat kesän liikennöintiä. Verkostomme pitää sisällään 15 kaukokohdetta ja lähes 70 Euroopan kohdetta, joista uusimpana Puolan Wroclaw. Uskon, että vahva tarjontamme vastaa hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Sitoutunut henkilökuntamme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa puolestaan huolehtii turvallisesta, sujuvasta ja miellyttävästä asiakaskokemuksesta.
Toimintaympäristö tammi–maaliskuussa
Lakot vaikuttivat Finnairin toimintaan katsauskaudella, sillä yhtiö joutui helmikuisen lakon takia perumaan noin 550 lentoa ja maaliskuisen lakon takia järjestelemään uudelleen polttoainetankkauksiaan, koska Suomen polttoainejakelu oli noin kaksi viikkoa keskeytyneenä. Myös EU-lentoyhtiöiltä sulkeutunut Venäjän ilmatila vaikutti edelleen negatiivisesti Finnairin Aasian-liikenteeseen. Finnair on jatkanut lentämistä suurimpaan osaan Aasiankohteistaan jopa 40 prosenttia pidemmistä lentoreiteistä huolimatta, mutta yhtiö on rajoittanut erityisesti Kiinanlentojaan. Vaikka pidemmät lentoreitit kasvattivat kustannuksia merkittävästi, Aasian-liikenteen markkinahinnat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla kysynnän sekä rajallisemman kapasiteetin takia, joka johtui globaalista
työntekijäpulasta sekä operatiivisista haasteista. Euroopan sisäisten lentojen sekä Pohjois-Amerikan-liikenteen kysyntä oli edelleen vahvaa kapasiteetin kasvusta huolimatta.
Finnairin Euroopan-kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi 5,7 prosenttia (30,1) vertailukaudesta. Finnairin Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 32,1 prosenttia (116,7) vertailukaudesta ja Finnairin Pohjois-Amerikan- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien reittien markkina kasvoi 2,7 prosenttia (39,0) vertailukaudesta.
Matkapakettien kysyntä jatkui vahvana ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Tämä näkyi edelleen kohonneina matkojen hintoina, joilla pystyttiin kattamaan lisääntyneitä lento- ja hotellikustannuksia. Kesäkauden myynti on hyvässä vauhdissa, ja asiakkaat ovat alkaneet hyvissä ajoin varaamaan tulevan talvikauden matkoja. Lakot ovat luoneet markkinaympäristöön epävarmuutta, mutta niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Aurinkomatkojen tuotantoon. Kaupunkilomien kysyntä jatkoi vahvaa kasvua. Lähi-idän kriisillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta Aurinkomatkojen kysyntään, vaikka Tel Avivin -kaupunkilomat onkin toistaiseksi peruttu.
Globaaleilla lentorahtimarkkinoilla kasvava tarjonta, heikompi kysyntä ja näin ollen laskevat hinnat johtivat vertailukautta alempaan Finnairin rahtiliikevaihtoon. Rahdin heikentynyt kysyntä on kuitenkin jo alkanut tasaantua heijastuen positiivisesti rahtihintoihin.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Se heikkeni euroon nähden 1,2 prosenttia vertailukaudesta. Katsauskauden lentopetrolin dollarihinta oli keskimäärin 3,5 prosenttia matalampi ja eurohinta 4,7 prosenttia matalampi kuin vertailukaudella. Finnairin suojauspolitiikan vuoksi polttoaineen markkinahinnan ja valuuttakurssien muutokset eivät kuitenkaan näy suoraan yhtiön tuloksessa, sillä yhtiö suojaa polttoainehankintojaan ja keskeisiä valuuttamääräisiä eriään.
Taloudellinen kehitys tammi–maaliskuussa
LIIKEVAIHTO TAMMI–MAALISKUUSSA
Finnairin kokonaisliikevaihto laski vuotta aiemmasta ennen kaikkea alempien matkustajatuottojen takia.
Liikevaihto tuotteittain
| Milj. euroa | 1–3/2024 | 1–3/2023 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 539,3 | 553,4 | -2,5 |
| Lisämyynti | 37,4 | 33,0 | 13,2 |
| Rahti | 46,3 | 53,4 | -13,3 |
| Matkapalvelut | 58,4 | 54,9 | 6,4 |
| Yhteensä | 681,5 | 694,7 | -1,9 |
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK) laski 6,0 prosenttia ja oli 7,64 senttiä (8,13). Tämä johtui laskeneesta matkustajakäyttöasteesta, normalisoituneesta käyttämättömien lippujen tuloutuksesta, lakoista sekä alemmista rahtihinnoista.
Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain
| Matkustajatuotot | ASK | RPK | PLF | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikennealue | 1–3/2024 Milj. euroa |
1–3/2023 Milj. euroa |
1–3/2024 Milj. km |
1–3/2023 Milj. km |
1–3/2024 Milj. km |
1–3/2023 Milj. km |
% | Muutos %-yks. |
| Aasia | 179,3 | 180,7 | 3 552,8 | 3 159,0 | 2 516,8 | 2 417,0 | 70,8 | -5,7 |
| Pohjois-Amerikka | 39,8 | 42,4 | 888,4 | 981,4 | 594,3 | 636,8 | 66,9 | 2,0 |
| Eurooppa | 208,4 | 211,1 | 3 154,5 | 3 036,1 | 2 343,1 | 2 346,5 | 74,3 | -3,0 |
| Lähi-itä | 52,0 | 56,3 | 771,5 | 829,4 | 594,7 | 625,6 | 77,1 | 1,7 |
| Kotimaa | 58,6 | 58,0 | 555,7 | 544,3 | 386,3 | 392,4 | 69,5 | -2,6 |
| Reiteille kohdistumaton | 1,2 | 4,9 | ||||||
| Yhteensä | 539,3 | 553,4 | 8 922,9 | 8 550,2 | 6 435,2 | 6 418,4 | 72,1 | -2,9 |
Katsauskauden liikenneluvuista monet heikkenivät vertailukaudesta. Helmikuisen poliittisen lakon seurauksena Finnair joutui perumaan noin 550 lentoa ensimmäisellä neljänneksellä. Venäjän ilmatilan sulku vaikutti erityisesti Aasian-lukuihin sillä Kiinan-matkustus oli edelleen vähäistä ja pidemmät lentoreitit rajoittavat myös Finnairin Aasian-kapasiteettia. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna laskivat 2,5 prosenttia, vaikka matkustajaliikenteen kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvoi 4,4 prosenttia vertailukaudesta. Tarjotut henkilökilometrit huomioiden koneiden ulosvuokraukset miehistöineen (wet lease out) kasvoivat 3,5 prosenttia edellisvuodesta. Matkustajamäärä laski 1,9 prosenttia ollen 2 543 400 matkustajaa. Liikenne myydyillä henkilökilometreillä (RPK) mitattuna kasvoi 0,3 prosenttia ja matkustajakäyttöaste laski 2,9 prosenttiyksikköä 72,1 prosenttiin.
Raportoidut, etäisyyteen perustuvat liikenneluvut ovat isoympyräetäisyyteen (Great Circle distance) pohjautuvia lukuja, joten niissä ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta aiheutuneita pidempiä Aasian-lentoreittejä. Näin ollen ne eivät ole täysin vertailukelpoisia ennen Venäjän ilmatilan sulkeutumista raportoitujen lukujen kanssa. Pidemmillä lentoreiteillä oikaistu kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna olisi katsauskauden aikana ollut noin 15 prosenttia raportoituja tarjottuja henkilökilometrejä suurempi.
Aasian-liikenteessä Finnair on lisännyt vaiheittain kapasiteettia esimerkiksi Japaniin, Hongkongiin sekä Thaimaahan. Siksi kapasiteetti kasvoi 12,5 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit nousivat 4,1 prosenttia vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste laski 5,7 prosenttiyksikköä 70,8 prosenttiin.
Pohjois-Amerikan kapasiteetti pieneni vertailukaudesta 9,5 prosenttia. Myydyt henkilökilometrit laskivat 6,7 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi 2,0 prosenttiyksikköä 66,9 prosenttiin.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 3,9 prosenttia. Myydyt henkilökilometrit laskivat 0,1 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 3,0 prosenttiyksikköä 74,3 prosenttiin.
Lähi-idän-liikenteen kapasiteetti laski vertailukaudesta 7,0 prosenttia pääasiassa peruttujen Israelin-lentojen takia. Myydyt henkilökilometrit laskivat 4,9 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä 77,1 prosenttiin.
Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta 2,1 prosenttia, mutta myydyt henkilökilometrit laskivat 1,6 prosenttia. Matkustajakäyttöaste laski 2,6 prosenttiyksikköä 69,5 prosenttiin.
Lisämyynti kasvoi 13,2 prosenttia 37,4 miljoonaan euroon (33,0) ja matkustajakohtainen lisämyynti kasvoi 15,4 prosenttia 14,70 euroon (12,74). Istumapaikkojen ennakkovaraukset, lisämatkatavarat ja lentolippuliitännäiset maksut olivat suurimmat lisämyyntierät.
Myydyt rahtitonnikilometrit nousivat 11,6 prosenttia vertailukaudesta. Vaikka kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat 11,9 prosenttia, rahtiliikevaihto pieneni 13,3 prosenttia vertailukaudesta alempien rahtihintojen myötä. On huomattava, että Finnair raportoi operoimiensa Qatar Airways -yhteistyölentojen rahtiliikenneluvut, mutta lennoista saatavat tuotot raportoidaan kokonaisuudessaan osana matkustajatuottoja.
Matkapalveluiden taloudelliseen kehitykseen on vaikuttanut koronapandemian jälkeinen matkapakettien vahva kysyntä. Vaikka ensimmäisen vuosineljänneksen aikana matkapalveluiden matkustajamäärä laski vertailukaudesta 1,9 prosenttia ja kiintiötuotannon täyttöaste oli 96,1 prosenttia, liikevaihto kasvoi 6,4 prosenttia 58,4 miljoonaan euroon (54,9).
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 4,4 prosenttia 32,5 miljoonaan euroon (31,1) Qantasille operoitavien, vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä aloitettujen wet lease out -lentojen seurauksena.
VERTAILUKELPOISEN LIIKETULOKSEN TOIMINNALLISET KULUT TAMMI–MAALISKUUSSA
Vaikka kapasiteetti kasvoi vertailukaudesta, Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut pysyivät muuttumattomina jatkuneiden kustannussäästöjen sekä alemman polttoaineen hinnan takia. Poliittisten lakkojen takia Finnair joutui polttoainejakelun varmistaakseen tankkaamaan koneitaan osan maaliskuuta pääasiassa muualla kuin Suomessa, millä oli negatiivinen kustannusvaikutus. Myös Aasian-liikenteen vertailukaudesta kasvaneella kapasiteetilla on kuluja lisäävä vaikutus, koska vuonna 2022 sulkeutunut Venäjän ilmatila on pidentänyt Aasian-lentoja jopa 40 prosentilla.
Yksikkökustannus tarjotuilla henkilökilometreillä (CASK) laski 4,3 prosenttia ja oli 7,77 senttiä (8,11). Ilman polttoainekustannuksia laskettu yksikkökustannus sen sijaan laski 2,4 prosenttia. Yksikkökustannusten lasku vertailukaudesta johtui katsauskauden suuremmasta kapasiteetista, alemmasta polttoainehinnasta sekä saavutetuista kustannussäästöistä.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut (yht. 725,6 milj. euroa)
- Polttoaine
- Henkilöstö ja muu miehistö
- Matkustaja- ja maapalvelut
- Poistot
- Liikennöimismaksut
- Lentokaluston huoltokulut
- Myynti, markkinointi ja jakelu
- Kapasiteettivuokrat
- Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
| Milj. euroa | 1–3/2024 | 1–3/2023 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 129,7 | 129,1 | 0,4 |
| Polttoainekulut | 210,2 | 219,6 | -4,3 |
| Kapasiteettivuokrat | 27,2 | 26,8 | 1,6 |
| Lentokaluston huoltokulut | 49,5 | 49,6 | -0,0 |
| Liikennöimismaksut | 62,3 | 55,4 | 12,4 |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | 32,3 | 31,1 | 3,8 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | 103,3 | 103,4 | -0,2 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | 29,0 | 28,0 | 3,7 |
| Poistot | 82,1 | 82,0 | 0,2 |
| Yhteensä | 725,6 | 725,0 | 0,1 |
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut ilman polttoainetta kasvoivat 2,0 prosenttia vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja päästökauppakulut, pienenivät 4,3 prosenttia vertailukaudesta kasvaneesta kapasiteetista (ASK) huolimatta, koska polttoaineen hinta1 laski vertailukaudesta, vaikka maaliskuun poliittiset lakot vaikuttivat negatiivisesti erityisesti polttoainekuluihin. Kapasiteettiin suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK) heikkeni 1,7 prosenttia muun muassa kasvaneen Aasian-kapasiteetin takia. Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) heikkeni 3,0 prosenttia vertailukaudesta alemman käyttöasteen takia.
1 Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja suojausten vaikutukset mukaan lukien.
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut kasvoivat kapasiteetin myötä. Liikennöintimaksut kasvoivat kapasiteettia enemmän erityisesti hintojen nousun takia. Katsauskaudella allokoitiin myös eräitä kuluja matkustaja- ja maapalveluista liikennöimismaksuihin, mikä vaikuttaa näiden kuluerien vertailukelpoisuuteen viime vuoteen verrattuna.
Kapasiteettivuokrat sisältäen ostoliikenteen Norralta, lentokonevuokraukset (wet lease in) ja mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat nousivat vertailukaudesta hieman kapasiteettia vähemmän. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut kasvoivat pääasiassa valuuttakurssimuutosten takia.
TULOS TAMMI–MAALISKUUSSA
| Milj. euroa | 1–3/2024 | 1–3/2023 | Muutos, % |
|---|---|---|---|
| Vertailukelpoinen käyttökate | 70,5 | 82,8 | -14,9 |
| Poistot | -82,1 | -82,0 | 0,2 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -11,6 | 0,9 | <-200 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | -5,6 | 7,4 | -174,9 |
| Liiketulos | -17,2 | 8,3 | <-200 |
| Rahoitustuotot | 11,0 | 12,2 | -9,7 |
| Rahoituskulut | -27,7 | -36,7 | 24,3 |
| Kurssivoitot ja -tappiot | -3,6 | 8,8 | -141,3 |
| Tulos ennen veroja | -37,6 | -7,4 | <-200 |
| Tuloverot | 7,6 | 10,3 | -26,3 |
| Kauden tulos | -29,9 | 3,0 | <-200 |
Sekä vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) että vertailukelpoinen liiketulos pienenivät vertailukaudesta liikevaihdon laskun takia. Vertailukelpoinen liiketulos kääntyi tappiolliseksi sen oltua vertailukaudella kausiluonteisuus huomioiden poikkeuksellisesti voitollinen, vaikka kyse on heikoimmasta vuosineljänneksestä.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -2,5 miljoonaa euroa (3,2). Finnair teki katsauskaudella 0,7 miljoonan euron alaskirjauksen, joka liittyi lentokenttäalueella sijaitsevan lentokoneiden huoltohallin ja sen maa-alueen vuokrasopimuksiin. Vertailukaudella ei tehty alaskirjauksia. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai -tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen arvo oli yhteensä -2,3 miljoonaa euroa (4,3).
Nettorahoituskulut olivat negatiiviset ensimmäisellä neljänneksellä johtuen korkokuluista ja kurssitappioista, jotka ylittivät korkotuotot. Myös kauden tulos kääntyi tappiolliseksi.
Rahoitusasema ja investoinnit
TASE
Konsernin taseen loppusumma oli maaliskuun lopussa 3 815,0 miljoonaa euroa (31.12.2023: 3 698,0). Laivaston tasearvo laski 14,6 miljoonaa euroa 1 038,4 miljoonaan euroon (31.12.2023: 1 053,0) poistojen takia huolimatta rajallisista investoinneista. Käyttöoikeuslaivaston arvo laski samoin poistojen takia 31,7 miljoonaa euroa 743,3 miljoonaan euroon (31.12.2023: 775,0).
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 207,6 miljoonaan euroon (31.12.2023: 154,4), mikä selittyy kausiluonteisuudella. Netotetut laskennalliset verosaamiset laskivat hieman 232,2 miljoonaan euroon (31.12.2023: 234,0). Eläkesaamiset kasvoivat 129,0 miljoonaan euroon pääasiassa vakuutusmatemaattisten voittojen ansiosta (31.12.2023: 128,0). Eläkevelvoitteet pysyivät muuttumattomina 0,8 miljoonassa eurossa (31.12.2023: 0,8).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot kasvoivat 662,1 miljoonaan euroon (31.12.2023: 506,7). Muutos selittyi pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän velan kasvulla 545,7 miljoonaan euroon (31.12.2023: 394,8) kausiluonteisuuden myötä.
Yhtiön oma pääoma kasvoi tappiollisesta nettotuloksesta huolimatta ja oli maaliskuun lopussa 583,9 miljoonaa euroa (31.12.2023: 577,0) eli 2,86 euroa osakkeelta (2,822 ). Omaan pääomaan sisältyy käyvän arvon rahasto, jonka arvoon vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon
2 Yhtiö toteutti merkintäoikeusannin marraskuussa 2023. Vertailukauden oma pääoma osakkeelta on tämän vuoksi oikaistu. Lisäksi osakkeiden yhdistäminen toteutettiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, missä sata vanhaa osaketta yhdistettiin yhdeksi uudeksi osakkeeksi. Koska osakemäärä väheni vastaavasti, sillä oli satakertaistava vaikutus omaan pääomaan osakkeelta.
muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot. Maaliskuun lopussa erän suuruus oli laskennallisten verojen jälkeen 86,2 miljoonaa euroa (31.12.2023: 48,6), koska suojauslaskennan alaisten johdannaisten käyvät arvot nousivat erityisesti polttoaineen hinnannousun vuoksi vahvistaen samalla omaa pääomaa.
KASSAVIRTA JA RAHOITUSASEMA
| Rahavirta | ||
|---|---|---|
| Milj. euroa | 1–3/2024 | 1–3/2023 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 138,9 | 206,8 |
| Investointien nettorahavirta | -25,9 | -143,7 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -61,9 | -78,5 |
Yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta laski pääasiassa käyttöpääoman muutosten takia. Investointien nettorahavirta oli negatiivinen pääasiassa laivastoinvestointien vuoksi. Rahoituksen nettorahavirta oli samoin negatiivinen lainojen sekä lentokoneiden vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksujen ja osakeantikulujen takia.
| Pääomarakenne | ||
|---|---|---|
| % | 31.3.2024 | 31.12.2023 |
| Omavaraisuusaste | 15,3 | 15,6 |
| Nettovelkaantumisaste (gearing) | 177,0 | 192,8 |
Omavaraisuusaste maaliskuun lopussa pysyi vakaana verrattuna vuoden 2023 loppuun tappiollisesta nettotuloksesta huolimatta. Nettovelkaantumisaste laski kasvaneiden kassavarojen ja näin ollen alemman nettovelan takia.
Maksuvalmius ja nettovelka
| Milj. euroa | 31.3.2024 | 31.12.2023 |
|---|---|---|
| Kassavarat | 981,0 | 922,0 |
| Oikaistu korollinen velka | 2 014,6 | 2 034,5 |
| Korollinen nettovelka | 1 033,6 | 1112,5 |
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa edelleen vahva johtuen hyvästä liiketoiminnan nettorahavirrasta ja rajallisista investoinneista.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli vuoden 2023 loppua pienempi vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksun sekä lainojen takaisinmaksujen takia. Korollisia vuokrasopimusvelkoja oli yhteensä 1 108,4 miljoonaan euroon (31.12.2023: 1 115,0).
INVESTOINNIT
Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen bruttoinvestoinnit ilman ennakkomaksuja olivat 43,4 miljoonaa euroa (80,0), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Investointien rahavirta (sisältää käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -32,4 miljoonaa euroa (-79,9).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli kolme kuukautta) oli 6,5 miljoonaa euroa (-63,8) ja myös se on osa koko investointien nettorahavirtaa, joka oli -25,9 miljoonaa euroa (-143,7).
Vuoden 2024 arvioitu investointien rahavirta, joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -232 miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta. Yhtiöllä on 42 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka muodostavat noin 38,3 prosenttia koko laivaston 1 781,7 miljoonan euron tasearvosta.3
3 Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeuslaivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten ennakkomaksut.
Laivasto
FINNAIRIN OPEROIMA LAIVASTO
Finnairin laivastoa hallinnoi konsernin emoyhtiön kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft Finance Oy. Vuoden lopussa Finnair operoi 55:ttä lentokonetta, joista 25 oli laajarunkokoneita ja 30 kapearunkokoneita. Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 12,7 vuotta.
| Finnairin operoima | Istuimia | Kpl | Muutos | Omat** | Vuokratut | Keski- | Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laivasto* | 31.12.2023 | ikä | |||||
| 31.3.2024 | verrattuna | 31.3.2024 | |||||
| Kapearunkolaivasto | |||||||
| Airbus A319 | 144 | 5 | 5 | 22.8 | |||
| Airbus A320 | 174 | 10 | 10 | 21.6 | |||
| Airbus A321 | 209 | 15 | 7 | 8 | 9.7 | ||
| Laajarunkolaivasto | |||||||
| Airbus A330 | 289/263 | 8 | 4 | 4 | 14.4 | ||
| Airbus A350 | 297/336 | 17 | 5 | 12 | 6.4 | 2 | |
| Yhteensä | 55 | 0 | 31 | 24 | 12.7 | 2 |
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option) ja ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet.
LAIVASTOUUDISTUS
Vuoden lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350 -lentokonetta ja kaksi A350 lentokonetta tilauksessa Airbusilta. Näistä jäljellä olevista lentokoneista ensimmäinen toimitetaan tämänhetkisten sitoumusten mukaan Finnairille vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä ja toinen vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä 300,1 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
NORRAN OPEROIMA LAIVASTO (OSTOLIIKENNELAIVASTO)
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24 lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä. Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft Finance Oy:ltä.
| Norran operoima | Istuimia | Kpl | Muutos | Omat | Vuokratut | Keski- | Tilaukset |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| laivasto* | 31.12.2023 | ikä | |||||
| 31.3.2024 | verrattuna | 31.3.2024 | |||||
| ATR | 68–70 | 12 | 6 | 6 | 14.7 | ||
| Embraer E190 | 100 | 12 | 9 | 3 | 15.8 | ||
| Yhteensä | 24 | 0 | 15 | 9 | 15.2 | 0 |
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Strategian toteutus
Vuoden 2023 toisella neljänneksellä Finnair asetti itselleen uuden taloudellisen tavoitteen, joka on 6 prosentin vertailukelpoinen liikevoittomarginaali vuoden 2025 loppuun mennessä. Strategiateemat tämän saavuttamiseksi ovat:
- Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus
- Tasapainoinen kasvu optimoidulla laivastolla
- Jatkuva kustannustehokkuus kilpailukyvyn varmistamiseksi
- Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista
- Kestävä tase
- Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla
Vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä Finnair toteutti 570 miljoonan euron merkintäoikeusannin. Samassa yhteydessä yhtiö täydensi keskeisiä pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitaan. Aiemmin julkistetun 6 prosentin vertailukelpoisen liikevoittomarginaalitavoitteen lisäksi Finnair pyrkii saavuttamaan 1–2-kertaisen nettovelan
suhteessa vertailukelpoiseen käyttökatteeseen vuoden 2025 loppuun mennessä ja palauttamaan yhtiön varojenjakokyvyn vuodesta 2025 alkaen. Lisäksi yhtiö piti voimassa hiilineutraaliustavoitteensa vuoteen 2045 mennessä.
Finnairin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet perustuvat seuraaviin keskeisiin oletuksiin: yhtiön kokonaiskapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK) mitattuna kasvaisi yli 15 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2025; yhtiön ylläpitoinvestoinnit olisivat 80–100 miljoonaa euroa vuosittain; yhtiö kykenisi hyödyntämään 190 miljoonan euron laskennalliset verosaamiset, jotka vähentäisivät maksettavan yhteisöveron määrää keskipitkällä aikavälillä; ja yhtiön kassavarojen suhde liikevaihdosta pysyisi 30 prosentissa ajan myötä.
ASIAKASLÄHTÖINEN KAUPALLINEN JA OPERATIIVINEN LAADUKKUUS
Finnairin tavoitteena on olla moderni pohjoismainen lentoyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden muokata matkaansa halutunlaiseksi sen jokaisessa vaiheessa ja on heille merkityksellinen myös muulloin kuin matkustaessa. Yhtiö on jo kasvattanut merkittävästi suoran jakelun osuutta, parantanut digitaalista myyntikyvykkyyttään sekä kehittänyt tuottojen optimointia ja kumppaneiden hyödyntämistä. Seuraava askel on prosessin sujuvoittaminen asiakkaan näkökulmasta, kun painotus on siirtynyt asiakaslähtöiseen ja dataa hyödyntävään myyntiin, jossa asiakassuhteita vahvistetaan tarjoamalla oikea tuote oikeaan aikaan ja asiakassitoutumista lisätään kohdennetummalla viestinnällä. Turvallisuus sekä erinomainen lentojen täsmällisyys ja säännöllisyys ovat edelleen operatiivisen laadukkuuden keskiössä, ja Finnair panostaa analytiikan ja datan hyödyntämiseen sujuvan ja oikea-aikaisen matkustuskokemuksen tarjoamiseksi.
Digitaalisella asioinnilla on keskeinen rooli Finnairin strategiassa ja sen merkitys tulee kasvamaan edelleen. Finnairin internet-sivujen (finnair.com) kävijämäärä tammi–maaliskuussa nousi vertailukaudesta, kun sivuilla rekisteröitiin keskimäärin 3,0 miljoonaa todennettua eri kävijää (2,2) kuukaudessa. Finnair-mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi vertailukaudesta 33,7 prosenttia 1 064 000 :een, koska asiakkaat pystyivät tekemään paremmin muutoksia ja ostamaan enemmän lisäpalveluita suoraan sovelluksesta. Modernien myyntikanavien4 matkustajaosuus kokonaismatkustajamäärästä nousi 69,0 prosenttiin (64,6), koska NDC-jakelun (New Distribution Capability) osuus kasvoi kaikissa asiakassegmenteissä.
Päivitetty strategia painottaa edelleen lentoyhtiökumppanuuksien yhteishankkeiden (Atlantic Joint Business eli AJB, Siberian Joint Business eli SJB ja yhteishanke Juneyao Airin kanssa) hyödyntämistä. Tässä korostuvat oneworldkumppanit, kuten American Airlines ja Alaska Airlines Pohjois-Amerikassa, Qatar Airways Lähi-idässä, Japan Airlines Japanin-reiteillä ja Qantas uusilla Australian ja Aasian yhdistävillä, Finnairin operoimilla reiteillä. Finnairin kumppanuudet tarjoavat Finnairin asiakkaiden käyttöön laajan globaalin verkoston ja toisaalta vahvistavat merkittävästi Finnairin jakeluvoimaa.
Tuotteen ja palvelun laatu ovat Finnairille edelleen erottautumistekijä, ja laadukas, täsmällinen operatiivinen toiminta on tässä tärkeässä roolissa. Finnairin kaukoliikenteessä painottuu laadukas, erottuva matkustuskokemus, kun taas Euroopan sisäisessä liikenteessä keskeisiä ovat sujuvuus, yksinkertaisuus ja tehokkuus. Finnairin asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuositteluindeksi oli edelleen hyvällä tasolla ollen 34 (42) ensimmäisellä neljänneksellä. Siihen on vaikuttanut asiakkaiden suosiossa olleen uusitun laajarunkokoneiden matkustamon lisäksi Finnairin kohtuullinen 75,1 prosentin (81,9) saapumistäsmällisyys eurooppalaista ilmailujärjestelmää rasittaneista kapasiteettihaasteista ja haastavista sääolosuhteista huolimatta.
Katsauskauden aikana Finnair otti käyttöön uuden kanta-asiakasvaluutan, Avioksen, sekä päivitti kantaasiakasohjelmaansa siten, että se perustuu nyt käytettyyn rahamäärään. Yhtiö lisäsi myös joitain uusia jäsenetuja. Avios on käytössä useissa lentoyhtiössä, joten se avaa uusia mahdollisuuksia kanta-asiakasvaluutan keräämiseen ja käyttämiseen nykyisten vaihtoehtojen lisäksi. Yhtiö esitteli lisäksi uuden PrioFlex-lipputyypin yritysasiakkailleen. Siinä yhdistyvät joustavuus varausmuutoksiin ja suosituimmat priority-palvelut lentoasemalla.
TASAPAINOINEN KASVU OPTIMOIDULLA LAIVASTOLLA
Venäjän ilmatilan sulun vuoksi Finnair menetti kotikenttänsä ainutlaatuisen maantieteellisen edun, sillä Venäjän ilmatilan kiertäminen pidentää lentoreittejä Helsingin ja Japanissa, Etelä-Koreassa sekä Kiinassa sijaitsevien keskeisten suurkaupunkien välillä jopa 40 prosenttia kohteesta riippuen. Finnair on siksi tasapainottanut verkostoaan painottaen länttä sekä Lähi-itää ja optimoinut Euroopan verkostoaan sekä liikenteen rakennetta tehokkuuden lisäämiseksi.
4 Modernit myyntikanavat sisältävät sekä suorat että kaikki modernit, digitaaliset epäsuorat myyntikanavat.
Qantasin kanssa solmittujen wet lease - ja dry lease -sopimusten sekä Qatar Airways -yhteistyön kautta Finnair pystyy hyödyntämään A330-laivastoaan tuottavasti Venäjän ilmatilan sulusta huolimatta, ja samalla säilyttää joustavuuden Aasian ja Euroopan välisten yhteyksien palauttamiseen.
Lentokoneiden nopeammat, standardoidut käännöt lentoasemilla, niiden käyttöasteen tehostaminen ja British Airways -ulosvuokrauksesta palautuneet lentokoneet sekä seuraava A350-toimitus vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä mahdollistavat Finnairille kasvun markkinan mukana ja kapasiteetin lisäämisen kilpailukykyisellä kustannustasolla huolimatta lentokonemarkkinoilla vallitsevista kapasiteettirajoitteista.
JATKUVA KUSTANNUSTEHOKKUUS KILPAILUKYVYN VARMISTAMISEKSI
Kannattavan ja kilpailukykyisen toiminnan ylläpito edellyttää Finnairilta kustannustason jatkuvaa tarkkailua kustannusten nousun hillitsemiseksi. Yhtiö on kuitenkin siirtynyt ohjelmamuotoisista kustannussäästöistä kohti jatkuvaa kustannustehokkuuden parantamista varmistaakseen kilpailukykynsä ja mahdollisuuden investoida asiakaskokemukseen myös jatkossa.
Katsauskauden aikana Finnair on jatkanut olemassa olevien säästöhankkeiden edistämistä ja kehittänyt uusia hankkeita, jotka muun muassa hyödyntävät tekoälyn tuomia mahdollisuuksia.
YKSI ALAN JOHTAVISTA VASTUULLISUUSTOIMIJOISTA
Finnair on sitoutunut kehittämään toimintaansa jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilla merkittävillä vastuullisuuden osa-alueilla. Yhtiön tavoitteena on olla maailman vastuullisimpien lentoyhtiöiden joukossa. Tämän saavuttamiseksi yhtiö tekee jatkuvaa systemaattista työtä ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun edistämiseksi sekä tiivistä yhteistyötä kumppaneidensa ja koko toimitusketjunsa kanssa. Tehdäkseen vastuullisempia investointeja yhtiön pitää myös varmistaa, että sen liiketoiminnan taloudellinen kehitys tukee niitä.
Finnairin panos ilmastohaasteen ratkaisemiseksi otti tärkeän askeleen eteenpäin ensimmäisen vuosineljänneksen lopulla, sillä yhtiö toimitti ilmastotavoitteemme validoitavaksi Science Based Targets -aloitteelle (SBTi). Pariisin sopimuksen ja SBTi:n vaatimusten mukaisesti Finnairin tavoitteena on vähentää lentämiensä lentokoneiden päästöintensiteettiä 34,5 prosenttia vuoteen 2033 mennessä verrattuna vuoden 2023 lähtötasoon. Finnair valitsi vertailuvuodeksi vuoden 2023, koska se oli ensimmäinen toimintavuosi, jota voidaan pitää normaalina pandemian jälkeen ja joka kuvaa parhaiten nykyistä liiketoimintarakennetta. SBTi:n vaatimusten mukaisesti Finnair keskittyy vähentämään lentokoneidensa suoria päästöjä. Tämä edellyttää merkittäviä toimenpiteitä Finnairin lentokoneiden modernisoimiseksi, toiminnan tehostamiseksi ja uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämiseksi.
Yhtiön pitkän tähtäimen tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2045 mennessä.
Sosiaalinen vastuu ja yhteiskuntavastuu ovat keskeinen osa yhtiön vastuullisuustyötä. Tämä tarkoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä huolehtimista kaikissa olosuhteissa, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, syrjimättömyyden ja monimuotoisuuden edistämistä työpaikoilla ja arvoketjuissa, sekä esteettömien palvelujen tarjoamista.
KESTÄVÄ TASE
Kestävän taseen rakentamisessa keskeistä on ylläpitää saavutettua toiminnan kannattavuutta. Tämä vahvistaa omaa pääomaa ja parantaa kassavirtaa, mikä mahdollistaa velkojen takaisinmaksun ja, yhdessä kustannustehokkuuden kanssa, kestävän taseen rakentamisen. Tämä strategiateema on myös sisäänrakennettu muihin strategiateemoihin.
Katsauskauden jälkeen Finnair tiedotti, että S&P Global Ratings on myöntänyt Finnair Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BB+, ja sen näkymä on vakaa. Luottoluokitus on Finnairille ensimmäinen. Julkinen luottoluokitus mahdollistaa laajempien velkapääomamarkkinoiden käytön ja lisää rahoitustransaktioiden toteutusvarmuutta. Lisäksi Finnair on katsauskauden jälkeen allekirjoittanut sitovan, 200 miljoonan euron suuruisen, vakuudellisen luottolimiittijärjestelyn yleisiin rahoitustarpeisiin.
SOPEUTUMISKYKYINEN FINNAIR-KULTTUURI SITOUTUNEEN HENKILÖSTÖN AVULLA
Finnair ja sen henkilöstö ovat satavuotisen historiansa aikana osoittaneet huomattavaa kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin ja löytää uusia, ennen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tämä on korostunut erityisesti pandemian ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneen Venäjän ilmatilan sulun muodostaman kaksoiskriisin aikana ja sen jälkeen. Yhtiö keskittyy jatkossa entistä enemmän tämän kulttuurisen vahvuuden vaalimiseen ja kehittämiseen sekä investoi henkilöstöönsä parantaakseen edelleen henkilöstön osaamista, työntekijä- ja asiakaskokemusta sekä liiketoiminnan tuloksia.
Finnairin palveluksessa oli tammi–maaliskuussa keskimäärin 5 335 (5 150) henkilöä eli 3,6 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Työsuhteessa olevien määrä nousi katsauskaudella 164 henkilöllä eli 3,1 prosentilla ja oli maaliskuun lopussa 5 387 (5 150). Finnairiin palkattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä 257 uutta työntekijää pääasiassa asiakaspalvelutehtäviin Helsinki-Vantaan lentoasemalle, matkustamotyöntekijöiksi sekä Finnair Kitcheniin. Henkilöstön vaihtuvuus viimeisen 12 kuukauden aikana oli 3,4 prosenttia5 . Finnairin sairauspoissaolojen määrä oli tammi–maaliskuussa 4,2 prosenttia (4,6).
Kestävä kehitys ja yritysvastuu
Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat ovat pitkään olleet olennainen osa Finnairin kokonaisstrategiaa ja toimintaa. Finnair on vastuullinen maailmankansalainen ja se vastaa sidosryhmiensä, myös yritysvastuusta kiinnostuneiden, tarpeisiin. Vastuullinen toiminta on tärkeää, mikäli yritys haluaa säilyttää merkityksellisyytensä sekä harjoittaa menestyksellistä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa. Yritysten on reagoitava maailmanlaajuisiin haasteisiin ja toimittava aktiivisesti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamiseksi.
Finnair on valinnut kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitealuetta, joihin se keskittää vastuullisuustoimensa ja joissa se pyrkii saavuttamaan tuntuvia vaikutuksia. Nämä alueet ovat:
SDG 5: Sukupuolten tasa-arvo SDG 9: Kestävä teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri SDG 12: Vastuullinen kuluttaminen SDG 13: Ilmastoteot SDG 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto SDG 17: Yhteistyö ja kumppanuus
Isoimmat odotukset Finnairiin kohdistuvat lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja Finnair on sitoutunut alan yleiseen hiilineutraalin kasvun tavoitteeseen vuodesta 2020 eteenpäin. Se kuitenkin näkee tämän tavoitteen vain päästöjen vähentämisen ensiaskeleena. Strategiansa mukaan Finnair pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2045 mennessä.
Finnairin vastuullisuus heijastuu niin sen strategiaan, visioon kuin arvoihinkin, jotka ovat välittäminen, yksinkertaistaminen, rohkeus ja yhdessä työskenteleminen. Vastuullisuusstrategia on keskeinen osa niin yhtiön koko strategiaa kuin brändin, palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Strategian toimenpiteet tukevat kulujen ja riskien hallintaa sekä lisäarvon tuottamista.
Finnairin eettiset liiketoimintaperiaatteet on linjattu sen eettisissä säännöissä. Ne koskevat Finnairin koko henkilöstöä sen kaikissa toimipisteissä. Finnair edellyttää alihankkijoiltaan sitoutumista olennaisin osin vastaaviin eettisiin periaatteisiin, joita se itse noudattaa omassa toiminnassaan. Finnairin kumppaneita koskeva eettinen koodisto määrittelee selkeät periaatteet, jotka varmistavat eettisen ostotoiminnan, mukaan lukien korruption nollatoleranssin.
Turvallisuus on Finnairin toiminnassa aina ensisijaista. Finnair on sitoutunut toteuttamaan, ylläpitämään ja edelleen kehittämään strategioita ja prosesseja, joiden avulla varmistetaan, että kaikissa sen lentoliikennetoiminnoissa on aina riittävästi asianmukaisia resursseja. Näin varmistetaan turvallisuustoiminnan huipputaso ja säännöstenmukaisuus palveluja tuotettaessa.
Vastuullisuustyön keskeiset mittarit on esitetty tämän osavuosikatsauksen Keskeiset tunnusluvut -taulukossa.
Muutokset yhtiön johdossa
Finnair tiedotti 11.1.2024, että Turkka Kuusisto on nimitetty Finnairin toimitusjohtajaksi. Kuusisto aloittaa roolissaan 24.4.2024. Kuusisto on toiminut vuodesta 2020 lähtien Posti Group Oyj:n toimitusjohtajana, ja sitä ennen vaativissa johtotehtävissä Posti Groupissa ja Lindorff Groupissa. Finnairin aiempi toimitusjohtaja Topi Manner jätti Finnairin 15.1.2024 siirtyäkseen seuraavaksi Elisa Oyj:n toimitusjohtajaksi. Finnairin operatiivinen johtaja Jaakko Schildt toimii toimitusjohtajan sijaisena tammikuun 15. päivästä lähtien uuden toimitusjohtajan aloitukseen asti.
5 Henkilöstön vaihtuvuus -tunnusluvun laskentakaava muuttui vuoden 2024 alussa siten, että se lasketaan nyt koko henkilöstön määrästä aiemman laskentakaavan aktiivisesti työssä olevan henkilöstön sijaan.
Osakkeen kurssikehitys ja vaihto
Finnair Oyj:n markkina-arvo oli maaliskuun lopussa 600,5 miljoonaa euroa (720,6) ja päätöskurssi oli 2,93 euroa (5,10). Tammi–maaliskuun aikana Finnair Oyj:n osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli 4,04 euroa (10,03), alin kurssi 2,86 euroa (6,57) ja keskikurssi 3,28 euroa (8,70). Osakekurssit on oikaistu 20.3.2024 suoritetun osakkeiden yhdistämisen takia vertailukelpoisiksi. Osakkeita vaihdettiin 1 441,0 miljoonaa kappaletta yhteensä 52,0 miljoonalla eurolla.
Finnair Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakemäärä oli katsauskauden lopussa 204 811 392 osaketta (1 408 726 198). Suomen valtio omisti Finnairin osakkeista 55,7 prosenttia (55,8). Suorien ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten osuus joulukuun lopussa oli 8,6 prosenttia (9,6).
Omat osakkeet
Finnairilla oli hallussa 49 565 650 yhtiön omaa osaketta 31.12.2023.
Finnair Oyj luovutti 9 419 258 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta 4.3.2024 vastikkeetta henkilöstön FlyShareosakesäästöohjelmaan osallistuville työntekijöille.
Finnairin varsinainen yhtiökokous päätti 18.3.2024 Yhtiön osakkeiden yhdistämisestä sekä siihen liittyvästä osakkeiden lunastamisesta siten, että osakkeiden yhdistämisen jälkeen jokaista sataa osaketta vastaa yksi osake. Osakkeiden yhdistämisen toteuttamisen yhteydessä Finnair toteutti varsinaisen yhtiökokouksen päättämän maksuttoman suunnatun osakeannin, jossa yhtiö luovutti yhteensä 4 714 922 kappaletta hallussaan ollutta omaa osakettaan siten, että jokaisen arvo-osuustilin, jolla säilytetään Finnairin osakkeita, sisältämien osakkeiden lukumäärästä on tehty jaollinen sadalla.
Finnairilla oli hallussaan 354 315 omaa osaketta 31.3.2024, mikä vastaa 0,2 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Voimassa olevat varsinaisen yhtiökokouksen antamat valtuutukset
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 18.3.2024.
Kokouksessa oli edustettuna 266 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 13 041 146 965 osaketta ja ääntä. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden yhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikauden voitto 231 458 763,52 euroa kirjataan edellisten tilikausien voitto/tappiotilille ja että osinkoa ei jaeta.
Tiina Alahuhta-Kasko, Montie Brewer, Jukka Erlund, Hannele Jakosuo-Jansson, Henrik Kjellberg, Simon Large ja Sanna Suvanto-Harsaae valittiin hallitukseen uudelleen, ja Jussi Siitonen valittiin hallitukseen uutena jäsenenä. Sanna Suvanto-Harsaae valittiin hallituksen puheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti, että toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, yhtiön tilintarkastajaksi ja kestävyysraportoinnin varmentajaksi valitaan tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. KHT, KRT Kirsi Jantunen toimii päävastuullisena tilintarkastajana ja kestävyysraportointitarkastajana.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta seuraavasti. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 730 000 000 osaketta, tai enintään 7 300 000 osaketta yhtiön osakkeiden yhdistämisen jälkeen, mikä vastaa noin 3,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 23.3.2023 antaman valtuutuksen päättää yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Yhtiökokouksen osakkeiden yhdistämistä koskevan päätöksen johdosta valtuutuksen perusteella hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on enintään 7 300 000 osaketta osakkeiden yhdistämisen jälkeen.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista seuraavasti. Valtuutuksen nojalla annettavien
osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 120 000 000 osaketta, tai enintään 1 200 000 osaketta yhtiön osakkeiden yhdistämisen jälkeen, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien ja se kumoaa ylimääräisen yhtiökokouksen 27.10.2023 antaman valtuutuksen päättää osakeannista.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 250 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai rinnastettaviin tarkoituksiin, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Lahjoitukset voidaan tehdä yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokous päätti yhtiön osakkeiden yhdistämisestä eli osakkeiden lukumäärän vähentämisestä sekä siihen liittyvästä suunnatusta osakeannista ja osakkeiden lunastamisesta. Osakkeiden yhdistäminen toteutettiin arvoosuusjärjestelmässä pörssikaupankäynnin päättymisen jälkeen 20.3.2024. Järjestely toteutettiin luovuttamalla vastikkeetta yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja lunastamalla vastikkeetta yhtiön osakkeita siten, että osakkeiden yhdistämisen jälkeen jokaista yhtiön vanhaa sataa osaketta vastaisi yksi uusi yhtiön osake.
Yhtiökokouksen päätökset ovat kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internetsivuilla https://investors.finnair.com/fi/governance/general-meetings/agm-2024.
Merkittävät riskit ja epävarmuustekijät
Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan, vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin vähintään seuraavan 12 kuukauden aikana. Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien, terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Ukrainan sota on vaikuttanut merkittävästi maailmankauppaan pakotteiden ja vastapakotteiden muodossa sekä, erityisesti siviili-ilmailuun liittyen, sulkenut ilmatiloja. Mahdollinen sodan eskaloituminen sekä Lähi-idän konfliktialueiden levottomuudet voivat vaikuttaa haitallisesti mm. lentomatkustuksen kysyntään, polttoaineen hintaan, vakuutusten saatavuuteen ja hinnoitteluun, lentoverkostoon ja ilmatilan käyttöön. Näiden negatiivinen vaikutus Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan riippuu siitä, miten yhtiö kykenee sopeuttamaan reittiverkostoaan, kulujaan, liikevaihtoa kerryttäviä lähteitään sekä rahoitustaan uudessa toimintaympäristössä.
Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä lentomatkustuksen ja makrotaloudellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, kehityksen välillä on historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut COVID-19-pandemia ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet. Virtuaalisten työkalujen ja etäkokousten yleistyminen vaikuttaa todennäköisesti liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät Venäjän ilmatilan sulun kestoon, vallitseviin resurssiongelmiin eurooppalaisessa ilmailujärjestelmässä sekä lentoliikenteen kysynnän elpymiseen. Myös lentoliikennealaa ja liiketoimintaa koskevat muut yleiset riskitekijät, kuten lentopetrolin hintavaihtelu ja sen heikentynyt tarjonta, yleinen lentomatkustuksen kysynnän vaihtelu, valuuttakurssien muutokset sekä sääntelyn ja verotuksen muutokset ovat tekijöitä, joihin Finnair ei voi vaikuttaa. Lentoliikenteen kysyntää ohjaavat yleisesti muut makrotaloudelliset tekijät, kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden heikentyminen, korkojen nousu, vallitsevan korkean inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen muutokset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti yksityiseen kulutukseen. Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä, joihin Finnair voi osittain vaikuttaa, ovat operatiiviset kustannukset ja tuotannon määrä.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen. Polttoaineen hintavaihtelu voi aiheuttaa korostunutta epävarmuutta Finnairin taloudellisessa tuloksessa ja rahavirroissa. Lentopetrolin hinta on historiallisesti vaihdellut paljon, ja hintavaihtelun odotetaan jatkuvan tulevaisuudessakin muun muassa Ukrainan sodan vaikutusten takia. Finnairin kykyä siirtää lentopetrolikustannusten nousu asiakkailleen hinnankorotuksilla rajoittaa lentoliikennealan ankara kilpailu. Finnairin
lentopetrolikustannukset ovat lisäksi alttiita valuuttariskille, koska lentopetrolin kansainvälinen hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain dollari. Lentopetrolin hintavaihtelun jäännösvaikutus määräytyy kulloinkin käytössä olevien suojausten perusteella. Polttoainekulujen nousu, häiriöt polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin. Lentopetrolin hintamuutoksilta suojaavat johdannaiset voivat osoittautua tarpeettomiksi tai tehottomiksi ja ne voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa vallitsevaan markkinahintaan. Volatiili markkina vaikuttaa suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen. Finnair hallitsee polttoainekustannuksista aiheutuvia riskejä voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden kapasiteetin kasvu, tuoteparannukset tai entistä aggressiivisempi hinnoittelu voivat vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt muodostavat markkinointiin tai toimintaan perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworld-allianssiin tai yhteishankkeisiin.
Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin, joustavammin ja edullisemmin kustannuksin ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin kumppaneista sovellusten kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä tuottaa asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita ja palveluita. Näin ollen uusien digitaalisten ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto sisältää sekä implementointiin että kaupalliseen menestykseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita sääntelyn suuntauksia, joiden tarkkoja vaikutuksia lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida. Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely, melumääräykset ja muu ympäristöperustainen sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan suojaa koskeva sääntely.
Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon, altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden riskeille. Epidemiat tai pandemiat voivat vaikuttaa haitallisesti lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi rankka lumisade, ilmakehän turbulenssit, maanjäristykset, hurrikaanit, taifuunit tai raju ukonilma, voivat aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia Finnairille. Tällaiset sääolosuhteet voivat johtaa esimerkiksi lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin, suurempaan polttoainekulutukseen sekä lentokoneiden jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä voivat aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Lentoliikenteen muuttuvassa liiketoimintaympäristössä on vaikea ennakoida geopoliittisen tilanteen mahdollisten muutosten vaikutuksia lentoyhtiöiden markkinoille pääsyn ja liikenneoikeuksien mahdollisuuksiin yleisellä tasolla. Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista, että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja liikenneoikeuksien kasvuun.
Yleiset työmarkkinajännitteet ovat Suomessa normaalia korkeammalla tasolla, mikä kasvattaa välillisten lakkojen ja muiden työtaistelutoimien riskiä. Lakot ja muut työtaistelutoimet Suomessa ja muualla voivat niiden ajoituksesta, kestosta ja laajuudesta riippuen vaikuttaa merkittävästi Finnairin toimintaan ja tulokseen.
Liiketoiminnan kausiluonteisuus ja herkkyydet
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön liikevaihto ja liiketulos ovat yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella neljänneksellä.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys, sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista, lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden leasing-maksuista, lentokoneiden huoltovarauksista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä dollarikulueriä ovat esimerkiksi polttoainekulut ja lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön suurimpia tulovaluuttoja ovat Yhdysvaltain dollari, Japanin jeni, Etelä-Korean won, Ruotsin kruunu, Ison-Britannian punta ja Norjan kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä, koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Finnairin riskienhallintapolitiikan periaatteita päivitettiin vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana. Aikaisemmin Finnair suojasi polttoainehankintojaan 12 kuukautta eteenpäin rullaavasti. Riskienhallintapolitiikan päivityksen jälkeen Finnair suojaa polttoainehankintojaan 18 kuukautta eteenpäin. Myös suojausasteita nostettiin maltillisesti läpi koko suojattavan aikahorisontin. Päivityksen myötä suojausasteen yläraja seuraaville kolmelle kuukaudelle on 93 prosenttia ja alaraja 68 prosenttia, keskiarvon ollessa noin 80 prosenttia. Finnairin riskienpolitiikan mukaisesti suojausaste on laskeva 18 kuukauden suojaushorisontin loppua kohden.
| Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) |
1 %-yksikön muutos |
|---|---|
| Matkustajakäyttöaste (PLF, %) | 35 milj. euroa |
| Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) | 24 milj. euroa |
| Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) | 21 milj. euroa |
| Polttoaineherkkyydet | 10 %:n muutos ilman | 10 %:n muutos suojaukset |
|---|---|---|
| (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) | suojauksia | huomioon ottaen |
| Polttoaine | 81 milj. euroa | 47 milj. euroa |
| Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat (rullaavasti seuraavat 18 kk tilinpäätöspäivästä) |
Suojattu polttoaine, tonnia* |
Suojien keskihinta, USD/tonnia * |
|---|---|---|
| Q2 2024 | 213 000 | 874 |
| Q3 2024 | 183 000 | 883 |
| Q4 2024 | 129 000 | 844 |
| Q1 2025 | 90 000 | 820 |
| Q2 2025 | 57 000 | 815 |
| Q3 2025 | 18 000 | 818 |
| Yhteensä | 690 000 | 862 |
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
| Valuuttajakauma, % |
1–3/2024 | 1–3/2023 | 2023 | Valuuttaherkkyydet USD ja JPY (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä liiketoiminnan kassavirroille) |
Suojausaste liiketoiminnan kassavirroille (rullaavasti seuraavat 12 kk) |
|
|---|---|---|---|---|---|---|
| Myyntivaluutat | 10 %:n muutos ilman suojauksia |
10 %:n muutos suojaukset huomioon ottaen |
||||
| EUR | 61 | 65 | 59 | - | - | - |
| USD* | 9 | 4 | 9 | ks. alla | ks. alla | ks. alla |
| JPY | 4 | 3 | 4 | 12 milj. euroa | 4 milj. euroa | 51 % |
| SEK | 4 | 4 | 3 | - | - | - |
| GBP | 4 | 4 | 4 | - | - | - |
| NOK | 3 | 3 | 3 | - | - | - |
| KRW | 2 | 3 | 3 | - | - | - |
| Muut | 13 | 14 | 14 | - | - | - |
| Ostovaluutat | ||||||
| EUR | 58 | 62 | 60 | - | - | - |
| USD* | 35 | 31 | 34 | 64 milj. euroa | 31 milj. euroa | 57 % |
| Muut | 7 | 7 | 6 | - | - | - |
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
TASEESEEN LIITTYVÄN VALUUTTAMÄÄRÄISEN ERÄN SUOJAAMINEN
Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä, kun taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon. USD-määräisten velkojen muuntamisesta syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen, ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan, mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair on vähentänyt taseen valuuttapositiosta aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla ja sijoittamalla likviditeettiä osittain valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa USDmääräisten korollisten velkojen (mukaan lukien IFRS 16) suojausaste oli noin 90 prosenttia.
Kauden jälkeiset tapahtumat
S&P Global Ratings on katsauskauden jälkeen 23.4.2024 myöntänyt Finnair Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BB+, ja sen näkymä on vakaa. Luottoluokitus on Finnairille ensimmäinen.
Lisäksi Finnair on katsauskauden jälkeen 23.4.2024 allekirjoittanut sitovan, 200 miljoonan euron suuruisen, vakuudellisen luottolimiittijärjestelyn yleisiin rahoitustarpeisiin. Uusi järjestely on voimassa kolme vuotta ja sisältää yhden vuoden pituisen jatko-option. Taloudellisena lainakovenanttina on nettovelan suhde käyttökatteeseen, jonka taso on 3,75 tai sen alle.
Taloudellinen raportointi vuonna 2024
Finnairin taloudellisten katsausten julkistamisaikataulu vuonna 2024 on seuraava:
- Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2024 perjantaina 19.7.2024
- Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2024 tiistaina 29.10.2024
FINNAIR OYJ Hallitus
Tiedotustilaisuudet
Finnair järjestää 23.4.2024 tulosjulkistuslehdistötilaisuuden klo 11.00 toimitiloissaan osoitteessa Tietotie 9. Tilaisuutta on mahdollista seurata myös webcastin kautta osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/2024-04-23-media.
Englanninkielinen puhelinkonferenssi ja webcast analyytikoille pidetään 23.4.2024 klo 13.00 (Suomen aikaa). Konferenssiin voi osallistua rekisteröitymällä ensin osoitteessa https://palvelu.flik.fi/teleconference/?id=50048501. Rekisteröidyttyäsi saat konferenssipuhelinnumeron ja -tunnuksen. Webcastiin ilmoittaudutaan osoitteessa https://finnairgroup.videosync.fi/q1-2024.
Lisätietoja antavat:
Talousjohtaja Kristian Pullola, puhelin (09) 818 4960, [email protected]
Sijoittajasuhdejohtaja Erkka Salonen, puhelin (09) 818 5101, [email protected]
Keskeiset tunnusluvut
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto ja kannattavuus | ||||
| Liikevaihto | 681,5 | 694,7 | -1,9 | 2 988,5 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -11,6 | 0,9 | <-200 | 184,0 |
| Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta | -1,7 | 0,1 | -1,8 %-yks. | 6,2 |
| Liiketulos | -17,2 | 8,3 | <-200 | 191,4 |
| Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta | 10,3 | 11,9 | -1,6 %-yks. | 17,3 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton, euroa | -0,15 | -0,09 | -56,1 | 2,25 |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu, euroa | -0,15 | -0,09 | -55,1 | 2,19 |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä (RASK), senttiä/ASK | 7,64 | 8,13 | -6,0 | 8,27 |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä (yield), senttiä/RPK | 8,38 | 8,62 | -2,8 | 8,73 |
| Yksikkökustannus tarjotulta henkilökilometriltä (CASK), senttiä/ASK | 7,77 | 8,11 | -4,3 | 7,76 |
| CASK ilman polttoainetta, senttiä/ASK | 5,41 | 5,55 | -2,4 | 5,27 |
| Pääomarakenne | ||||
| Omavaraisuusaste, % | 15,3 | 9,6 | 5,8 %-yks. | 15,6 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 177,0 | 238,4 | -61,4 %-yks. | 192,8 |
| Korollinen nettovelka | 1 033,6 | 957,5 | 7,9 | 1 112,5 |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 2,0 | 3,3 | -1,3 %-yks. | 2,2 |
| Bruttoinvestoinnit | 43,4 | 80,0 | -45,8 | 484,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 8,0 | -0,3 | 8,3 %-yks. | 8,8 |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | 33,0 | 59,1 | -26,2 %-yks. | 30,9 |
| Liikenne | ||||
| Matkustajamäärä, tuhatta henkilöä | 2 543 | 2 593 | -1,9 | 10 983 |
| Lentojen lukumäärä, kpl | 25 635 | 24 638 | 4,0 | 101 201 |
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km | 8 923 | 8 550 | 4,4 | 36 154 |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK), milj. km | 6 435 | 6 418 | 0,3 | 27 626 |
| Matkustajakäyttöaste (PLF), % | 72,1 | 75,1 | -2,9 %-yks. | 76,4 |
| Tarjotut henkilökilometrit ml. koneiden ulosvuokraukset, milj. km | 9 540 | 9 220 | 3,5 | 38 230 |
| Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus | ||||
| Nettosuosittelutulos (NPS) | 34 | 42 | -19,1 | 35 |
| Saapumistäsmällisyys, % | 75,1 | 81,9 | -6,8 %-yks. | 80,9 |
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa, % | 69,0 | 64,6 | 4,4 %-yks. | 67,8 |
| finnair.com-sivustolla kävijöiden kuukausikeskiarvo, miljoonaa | 3,0 | 2,2 | 38,1 | 2,1 |
| Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät, tuhatta | 1 064 | 796 | 33,7 | 860 |
| Lisämyynti | 37,4 | 33,0 | 13,2 | 147,8 |
| Matkustajakohtainen lisämyynti, euroa | 14,70 | 12,74 | 15,4 | 13,46 |
| Lentoliikenteen johtaviin vastuullisuustoimijoihin kuuluminen | ||||
| Lentopolttoaineen kulutus, tonnia | 241 153 | 227 213 | 6,1 | 960 357 |
| Lentojen CO₂ päästöt, tonnia | 759 632 | 715 721 | 6,1 | 3 025 124 |
| Lentojen CO₂ päästöt, g/ASK | 85,1 | 83,7 | 1,7 | 83,7 |
| Lentojen CO₂ päästöt, g/RTK | 967,8 | 939,9 | 3,0 | 920,5 |
| Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla | ||||
| Henkilöstö, keskimäärin, hlöä | 5 335 | 5 150 | 3,6 | 5 195 |
| Sairauspoissaolot, % | 4,2 | 4,6 | -0,3 %-yks. | 4,6 |
| Tapaturmataajuus (LTIF) | 5,6 | 7,9 | -29,1 | 5,5 |
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk, % | 3,4 | 6,6 | -3,2 %-yks. | 3,7 |
VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä lisätäkseen tilikausien välistä vertailukelpoisuutta sekä mahdollistaakseen paremman vertailtavuuden toimialan eri yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
| Vaihtoehtoiset tunnusluvut | Laskentakaava | Käyttötarkoitus |
|---|---|---|
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset + Uudelleenjärjestelykulut |
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa. |
| Vertailukelpoinen liiketulos | Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta |
Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. |
| Vertailukelpoinen EBITDA | Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta |
Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 | Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin. Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen kehitystä ilman pääomakuluja. |
| Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 |
Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi. |
| Oikaistut korolliset velat | Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa ja veloissa |
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. |
| Kassavarat | Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat | Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa. Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta. |
| Korollinen nettovelka | Oikaistut korolliset velat - Kassavarat | Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen kokonaismäärästä. |
| Nettovelkaantumisaste, % | Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 |
Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta. |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk |
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk |
Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja ja poistoja. |
| Bruttoinvestoinnit | Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa |
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista investoinneista ja leasingien muutoksista. |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % |
(Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo) |
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen. |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % |
Kassavarat / Liikevaihto edelliset 12 kk x 100 | Tunnusluku antaa tietoa Konsernin maksuvalmiudesta kuvaamalla saatavilla olevia kassavaroja prosenttiosuutena liikevaihdosta. |
VAIHTOEHTOISTEN TUNNUSLUKUJEN TÄSMÄYTYS
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät | ||||
|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
| Liiketulos | -17,2 | 8,3 | <-200 | 191,4 |
| Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat valuuttakurssimuutokset | 2,5 | -3,2 | 178,2 | -7,1 |
| Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset | 1,4 | -1,6 | 187,9 | -0,7 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -0,0 | -2,8 | 99,9 | -13,3 |
| Arvonalentumiset | 0,7 | - | - | 13,7 |
| Uudelleenjärjestelykulut | 1,0 | 0,1 | > 200 | -0,1 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -11,6 | 0,9 | <-200 | 184,0 |
| Poistot | 82,1 | 82,0 | 0,2 | 332,6 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 70,5 | 82,8 | -14,9 | 516,5 |
| Omavaraisuusaste miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu |
31.3.2024 | 31.3.2023 | Muutos % | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma yhteensä | 583,9 | 401,6 | 45,4 | 577,0 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 815,0 | 4 204,4 | -9,3 | 3 698,0 |
| Omavaraisuusaste, % | 15,3 | 9,6 | 5,8 %-yks. | 15,6 |
| Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk |
||||
|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu | 31.3.2024 | 31.3.2023 | Muutos % | 31.12.2023 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 108,4 | 1 261,7 | -12,2 | 1 115,0 |
| Muut korolliset velat | 903,9 | 1 265,5 | -28,6 | 910,6 |
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset* | 2,3 | -2,0 | > 200 | 8,9 |
| Oikaistut korolliset velat | 2 014,6 | 2 525,3 | -20,2 | 2 034,5 |
| Muut rahoitusvarat | -823,0 | -880,7 | 6,6 | -776,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | -158,0 | -687,0 | 77,0 | -145,1 |
| Kassavarat | -981,0 | -1 567,8 | 37,4 | -922,0 |
| Korollinen nettovelka | 1 033,6 | 957,5 | 7,9 | 1 112,5 |
| Oma pääoma yhteensä | 583,9 | 401,6 | 45,4 | 577,0 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 177,0 | 238,4 | -61,4 %-yks. | 192,8 |
| Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 504,2 | 290,1 | 73,8 | 516,5 |
| Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk | 2,0 | 3,3 | -1,3 %-yks. | 2,2 |
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa, joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitetiedoissa 10 ja 11, pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
| Bruttoinvestoinnit | ||||
|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
| Lisäykset käyttöomaisuudessa | 29,4 | 66,9 | -56,1 | 409,4 |
| Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa | 9,3 | 1,0 | > 200 | 24,3 |
| Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa | 4,7 | 12,1 | -61,3 | 50,5 |
| Bruttoinvestoinnit | 43,4 | 80,0 | -45,8 | 484,2 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu |
31.3.2024 | 31.3.2023 | Muutos % | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|
| Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk | 88,9 | -166,1 | 153,5 | 119,1 |
| Rahoituskulut, edelliset 12 kk | 133,3 | 141,3 | -5,6 | 142,2 |
| Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk | -1,3 | 16,6 | -107,6 | -13,7 |
| Tuotto, edelliset 12 kk | 220,9 | -8,2 | > 200 | 247,6 |
| Oma pääoma yhteensä | 583,9 | 401,6 | 45,4 | 577,0 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 108,4 | 1 261,7 | -12,2 | 1 115,0 |
| Muut korolliset velat | 903,9 | 1 265,5 | -28,6 | 910,6 |
| Sijoitettu pääoma | 2 596,3 | 2 928,9 | -11,4 | 2 602,5 |
| Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo | 2 762,6 | 2 955,9* | -6,5 | 2 821,2* |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % | 8,0 | -0,3 | 8,3 %-yks. | 8,8 |
* Sijoitettu pääoma oli 2 983,0 miljoonaa euroa 31.3.2022 ja 3 039,8 miljoonaa euroa 31.12.2022.
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu |
31.3.2024 | 31.3.2023 | Muutos % | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|
| Muut rahoitusvarat | 823,0 | 880,7 | -6,6 | 776,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 158,0 | 687,0 | -77,0 | 145,1 |
| Kassavarat | 981,0 | 1 567,8 | -37,4 | 922,0 |
| Liikevaihto, edelliset 12 kk | 2 975,2 | 2 651,5 | 12,2 | 2 988,5 |
| Kassavarat liikevaihdosta, edelliset 12 kk, % | 33,0 | 59,1 | -26,2 %-p | 30,9 |
MUUT TUNNUSLUVUT
| Liikevaihto ja kannattavuus | |
|---|---|
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimentamaton | (Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden |
| keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä | |
| Osakekohtainen tulos (EPS), laimennettu | (Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen jälkeen) / Kauden |
| keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä, kun otetaan huomioon kaikkien | |
| laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus | |
| Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä | Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto tarjotuilla henkilökilometreillä |
| (RASK) | (ASK). |
| Yksikkötuotto myydyltä henkilökilometriltä | Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä henkilökilometreillä (RPK). |
| (yield) | |
| Yksikkökustannus tarjotulta | Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin toiminnalliset kulut tarjotuilla |
| henkilökilometriltä (CASK) | henkilökilometreillä. Liiketoiminnan muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista. |
| CASK ilman polttoainetta | (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100 |
| Liikenne | |
|---|---|
| Tarjotut henkilökilometrit (ASK) | Tarjottujen paikkojen lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
| Myydyt henkilökilometrit (RPK) | Matkustajien lukumäärä × isoympyräetäisyys (great circle distance) kilometreinä |
| Matkustajakäyttöaste (PLF) | Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä |
| Asiakaslähtöinen kaupallinen ja operatiivinen laadukkuus | ||
|---|---|---|
| Nettosuosittelutulos (NPS) | Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen: "Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?" Skaala on 0-10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0-6) vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9-10). Tulos on +100 ja -100 välillä. |
|
| Saapumistäsmällisyys | Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus | |
| Matkustajien osuus moderneissa myyntikanavissa |
Matkustajien osuus kauden kokonaismatkustajamäärästä Finnairin omissa suorakanavissa ja moderneissa, digitaalisissa epäsuorissa kanavissa lähtöpäivään perustuen. Näitä kanavia ovat Finnair.com, Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut, Finnairin puhelinkeskukset, Aurinkomatkojen myynti ja ryhmätyökalumyynti. |
| Yksi alan johtavista vastuullisuustoimijoista | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentojen CO₂-päästöt | CO₂-päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta | |||||
| Sopeutumiskykyinen Finnair-kulttuuri sitoutuneen henkilöstön avulla | ||||||
| Sairauspoissaolot | Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin työtunteihin | |||||
| Tapaturmataajuus (LTIF) | Työpaikkatapaturmien lukumäärä miljoonaa työtuntia kohden | |||||
| Henkilöstön vaihtuvuus, edelliset 12 kk | Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen 12 kuukauden aikana verrattuna työsuhteisiin keskimäärin edellisen 12 kuukauden aikana |
Konsernin taloudellinen osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2024
KONSERNIN TULOSLASKELMA
| miljoonaa euroa | Liite | 1-3/2024 | 1-3/2023 | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 4 | 681,5 | 694,7 | 2 988,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 5 | 32,5 | 33,9 | 130,5 |
| Liiketoiminnan kulut | ||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut | 6 | -130,7 | -129,2 | -498,1 |
| Polttoainekulut | -211,5 | -218,0 | -898,9 | |
| Kapasiteettivuokrat | -27,2 | -26,8 | -107,2 | |
| Lentokaluston huoltokulut | -52,0 | -46,4 | -200,1 | |
| Liikennöimismaksut | -62,3 | -55,4 | -233,8 | |
| Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut | -32,3 | -31,1 | -117,1 | |
| Matkustaja- ja maapalvelut | -103,3 | -103,4 | -414,1 | |
| Poistot ja arvonalentumiset | 7 | -82,8 | -82,0 | -346,2 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | -29,0 | -28,1 | -112,1 | |
| Liiketulos | -17,2 | 8,3 | 191,4 | |
| Rahoitustuotot | 11,0 | 12,2 | 56,2 | |
| Rahoituskulut | -27,7 | -36,7 | -142,2 | |
| Kurssivoitot ja -tappiot | -3,6 | 8,8 | 13,7 | |
| Tulos ennen veroja | -37,6 | -7,4 | 119,1 | |
| Tuloverot | 11 | 7,6 | 10,3 | 135,2 |
| Kauden tulos | -29,9 | 3,0 | 254,3 | |
| Jakautuminen | ||||
| Emoyhtiön omistajille | -29,9 | 3,0 | 254,3 | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa | ||||
| Laimentamaton osakekohtainen tulos | -0,15 | -0,09 | 2,25 | |
| Laimennettu osakekohtainen tulos | -0,15 | -0,09 | 2,19 |
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Kauden tulos | -29,9 | 3,0 | 254,3 |
| Muut laajan tuloksen erät | |||
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos | 43,5 | -27,5 | -7,7 |
| Verovaikutus | -8,7 | 8,2 | 4,2 |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | 3,5 | 7,8 | 11,6 |
| Verovaikutus | -0,7 | -1,6 | -2,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | 37,6 | -13,0 | 5,8 |
| Kauden laaja tulos | 7,7 | -10,1 | 260,0 |
| Jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 7,7 | -10,1 | 260,0 |
KONSERNIN TASE
| miljoonaa euroa | Liite | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Laivasto | 12 | 1 038,4 | 910,8 | 1 053,0 |
| Käyttöoikeuslaivasto | 13 | 743,3 | 894,9 | 775,0 |
| Laivasto yhteensä | 1 781,7 | 1 805,7 | 1 828,0 | |
| Muu käyttöomaisuus | 12 | 140,4 | 147,6 | 141,8 |
| Muu käyttöoikeusomaisuus | 13 | 148,1 | 144,0 | 140,4 |
| Muu käyttöomaisuus yhteensä | 288,5 | 291,6 | 282,2 | |
| Eläkesaamiset | 129,0 | 126,2 | 128,0 | |
| Muut pitkäaikaiset varat | 3,0 | 3,3 | 3,1 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 11 | 232,2 | 97,6 | 234,0 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 2 434,5 | 2 324,4 | 2 475,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Myyntiin liittyvät saamiset | 207,6 | 161,3 | 154,4 | |
| Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat | 155,5 | 138,1 | 134,6 | |
| Johdannaisinstrumentit | 9, 10 | 36,3 | 12,9 | 11,8 |
| Muut rahoitusvarat | 10 | 823,0 | 880,7 | 776,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 158,0 | 687,0 | 145,1 | |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 1 380,5 | 1 880,1 | 1 222,8 | |
| Varat yhteensä | 3 815,0 | 4 204,4 | 3 698,0 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | ||||
| Osakepääoma | 75,4 | 75,4 | 75,4 | |
| Muu oma pääoma | 508,5 | 326,2 | 501,5 | |
| Oma pääoma yhteensä | 583,9 | 401,6 | 577,0 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Vuokrasopimusvelat | 14 | 937,8 | 1 067,3 | 951,0 |
| Muut korolliset velat | 14 | 741,3 | 1 025,7 | 790,2 |
| Eläkevelvoitteet | 0,8 | 0,7 | 0,8 | |
| Varaukset ja muut velat | 15 | 125,7 | 164,3 | 125,9 |
| Pitkäaikaiset velat yhteensä | 1 805,7 | 2 258,0 | 1 868,0 | |
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Vuokrasopimusvelat | 14 | 170,6 | 194,4 | 164,0 |
| Muut korolliset velat | 14 | 162,5 | 239,8 | 120,3 |
| Varaukset | 15 | 32,1 | 51,6 | 28,1 |
| Ostovelat | 95,3 | 91,5 | 107,0 | |
| Johdannaisinstrumentit | 9, 10 | 12,9 | 66,3 | 43,4 |
| Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot | 16 | 662,1 | 619,0 | 506,7 |
| Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat | 115,7 | 128,5 | 116,5 | |
| Muut velat | 174,1 | 153,6 | 167,1 | |
| Lyhytaikaiset velat yhteensä | 1 425,4 | 1 544,9 | 1 253,1 | |
| Velat yhteensä | 3 231,0 | 3 802,8 | 3 121,0 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 3 815,0 | 4 204,4 | 3 698,0 |
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
| miljoonaa euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2024 | 75,4 | 168,1 | 48,6 | 1 325,0 | -1 040,2 | - | - | 577,0 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | -29,9 | - | - | -29,9 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
- | - | 34,8 | - | - | - | - | 34,8 |
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | - | - | 2,8 | - | - | - | - | 2,8 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | 37,6 | - | - | - | - | 37,6 |
| Kauden laaja tulos | - | - | 37,6 | - | -29,9 | - | - | 7,7 |
| Osakeantikulut | - | - | - | -0,1 | - | - | - | -0,1 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | -0,7 | - | - | - | -0,7 |
| Oma pääoma 31.3.2024 | 75,4 | 168,1 | 86,2 | 1 324,3 | -1 070,1 | - | - | 583,9 |
| miljoonaa euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2023 | 75,4 | 168,1 | 42,8 | 763,3 | -1 237,0 | 198,0 | 400,0 | 410,7 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | 3,0 | - | - | 3,0 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden |
- | - | -19,3 | - | - | - | - | -19,3 |
| vakuutusmatemaattinen voitto/tappio | - | - | 6,3 | - | - | - | - | 6,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | -13,0 | - | - | - | - | -13,0 |
| Kauden laaja tulos | - | - | -13,0 | - | 3,0 | - | - | -10,1 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | 1,0 | - | - | - | 1,0 |
| Oma pääoma 31.3.2023 | 75,4 | 168,1 | 29,8 | 764,3 | -1 234,1 | 198,0 | 400,0 | 401,6 |
| miljoonaa euroa | Osake pääoma |
Muut sidotun oman pääoman rahastot |
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto |
Kertyneet voittovarat |
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina |
Oman pääoman ehtoinen pääomalaina |
Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2023 | 75,4 | 168,1 | 42,8 | 763,3 | -1 237,0 | 198,0 | 400,0 | 410,7 |
| Kauden tulos | - | - | - | - | 254,3 | - | - | 254,3 |
| Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio |
- - |
- - |
-3,5 9,3 |
- - |
- - |
- - |
- - |
-3,5 9,3 |
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä | - | - | 5,8 | - | - | - | - | 5,8 |
| Kauden laaja tulos | - | - | 5,8 | - | 254,3 | - | - | 260,0 |
| Osakeanti | - | - | - | 570,4 | - | - | - | 570,4 |
| Osakeantikulut Oman pääoman ehtoisen pääomalainan |
- | - | - | -9,5 | - | - | - | -9,5 |
| takaisinmaksut Oman pääoman ehtoisen pääomalainan |
- | - | - | - | - | - | -400,0 | -400,0 |
| korot ja kulut Oman pääoman ehtoisen hybridilainan |
- | - | - | - | -39,1 | - | - | -39,1 |
| takaisinmaksut | - | - | - | - | - | -200,0 | - | -200,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut |
- | - | - | - | -18,3 | 2,0 | - | -16,3 |
| Osakeperusteiset maksut | - | - | - | 0,7 | - | - | - | 0,7 |
| Oma pääoma 31.12.2023 | 75,4 | 168,1 | 48,6 | 1 325,0 | -1 040,2 | - | - | 577,0 |
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | 2023 |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tulos ennen veroja | -37,6 | -7,4 | 119,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 82,8 | 82,0 | 346,2 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 20,4 | 15,7 | 72,3 |
| Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot | -0,0 | -2,8 | -13,3 |
| Varausten muutos | 2,2 | -10,4 | -21,4 |
| Työsuhde-etuudet | 2,8 | 3,8 | 8,9 |
| Muut oikaisut | -0,4 | 0,8 | 1,0 |
| Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua | 4,6 | -5,9 | -11,5 |
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | -71,5 | -36,9 | -30,2 |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -1,0 | -0,7 | -1,1 |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | 153,5 | 186,3 | 89,4 |
| Käyttöpääoman muutos | 81,0 | 148,7 | 58,1 |
| Maksetut rahoituskulut, netto | -12,4 | -23,6 | -98,7 |
| Maksetut tuloverot | -0,1 | - | - |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 138,9 | 206,8 | 472,3 |
| Investointien rahavirta | |||
| Investoinnit laivastoon | -30,9 | -79,7 | -400,6 |
| Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen | -1,4 | -0,7 | -3,6 |
| Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti | 0,0 | 0,4 | 0,4 |
| Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut | 0,1 | 0,1 | 0,4 |
| Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) | 6,5 | -63,8 | -60,7 |
| Muiden pitkäaikaisten varojen muutos | -0,1 | 0,0 | 0,0 |
| Investointien nettorahavirta | -25,9 | -143,7 | -464,0 |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Lainojen takaisinmaksut | -10,2 | -27,3 | -377,4 |
| Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut | -41,9 | -51,2 | -198,1 |
| Osakeanti ** | - | - | 570,4 |
| Osakeantikulut | -9,8 | - | -2,1 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan takaisinmaksut | - | - | -200,0 |
| Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut | - | - | -20,4 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan takaisinmaksut ** | - | - | -400,0 |
| Oman pääoman ehtoisen pääomalainan korot ja kulut | - | - | -48,9 |
| Rahoituksen nettorahavirta | -61,9 | -78,5 | -676,4 |
| Rahavirtojen muutos | 51,1 | -15,5 | -668,1 |
| Rahavarat tilikauden alussa | 707,5 | 1 375,6 | 1 375,6 |
| Rahavirtojen muutos | 51,1 | -15,5 | -668,1 |
| Rahavarat kauden lopussa * | 758,6 | 1 360,1 | 707,5 |
| * Rahavarat | |||
| Muut rahoitusvarat | 823,0 | 880,7 | 776,8 |
| Rahat ja pankkisaamiset | 158,0 | 687,0 | 145,1 |
| Kassavarat | 981,0 | 1 567,8 | 922,0 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) | -222,4 | -207,6 | -214,4 |
| Rahavarat | 758,6 | 1 360,1 | 707,5 |
** Suomen valtio maksoi osallistumisensa osakeantiin kuittaamalla koko merkintähinnan vastaavalla määrällä pääomalainan pääomaa. Summa kokonaisuudessaan oli 318,6 miljoonaa euroa ja osakeannissa saadut nettovarat olivat 251,8 miljoonaa euroa ennen osakeantikuluja. Osakeannin toteuttamisen jälkeen Finnair maksoi Suomen valtiolle takaisin pääomalainan loppuosan eli 81,4 miljoonaa euroa.
Konsernin taloudellisen osavuosikatsauksen liitetiedot 1.1.–31.3.2024
1. LAADINTAPERUSTA
Konsernin taloudellinen osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen ja sen luvut ovat tilintarkastamattomia. Osavuosikatsaus on hyväksytty julkistettavaksi 22.4.2024.
2. LAADINTAPERIAATTEET
Osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet vastaavat vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä julkaistuja periaatteita. Osavuosikatsauksen luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa täsmällisesti esitettyä summalukua. Raportoidut tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.
3. KESKEISET TILINPÄÄTÖSARVIOT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT
Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. Lisäksi IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tunnistetut erät, jotka edellyttävät eniten johdon arvioita ja oletuksia, tai joiden arvioihin liittyy eniten epävarmuustekijöitä, ovat laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvostus, vuokrasopimukset, eläkevelvoitteet, lentokaluston huoltovaraukset, Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä, johdannaissopimukset ja suojauslaskenta sekä laskennalliset verosaamiset. Laatiessaan osavuosikatsausta yhtiön johto on arvioinut myös ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutusta osavuosikatsauksessa käytetyissä ennusteissa.
Riskit liittyen inflaation ja korkotason nousun vaikutuksiin kysyntään ja kustannuksiin ovat edelleen koholla. Lisäksi Lähi-idän konfliktin mahdollinen eskaloituminen sekä Suomen työmarkkinajännitteiden normaalia korkeampi taso aiheuttavat toimintaympäristön epävarmuutta. Tämän lisäksi polttoaineen hinnan ja valuuttakurssien vaihteluilla voi olla merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen, taseeseen ja kassavirtaan. Finnairin johto seuraa toimintaympäristön muutosten vaikutusta liiketoimintaansa jatkuvasti, ja päivittää arvioita ja oletuksia viimeisimmän saatavillaan olevan tiedon mukaisesti. Keskeisimmistä tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä sekä ympäristöliitännäisten seikkojen vaikutuksista on kerrottu tarkemmin vuoden 2023 tilipäätöksen yhteydessä.
4. SEGMENTTITIEDOT JA LIIKEVAIHTO
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä, minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Finnairin vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen liikevaihto laski hieman vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna johtuen matkustajatuottojen ja rahtimyynnin laskusta. Matkapalvelujen myynti kasvoi hieman edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.
| 1-3/2024, miljoonaa euroa | Aasia | Pohjois Amerikka |
Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | Kohdis tamaton |
Yhteensä | Osuus % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Matkustajatuotot | 179,3 | 39,8 | 208,4 | 52,0 | 58,6 | 1,2 | 539,3 | 79,1 |
| Lisämyynti | 9,9 | 2,1 | 11,4 | 0,7 | 2,6 | 10,7 | 37,4 | 5,5 |
| Rahti | 32,0 | 5,9 | 6,5 | 0,7 | 0,1 | 1,1 | 46,3 | 6,8 |
| Matkapalvelut | 19,6 | 0,4 | 36,5 | 2,0 | -0,0 | -0,1 | 58,4 | 8,6 |
| Yhteensä | 240,9 | 48,2 | 262,7 | 55,4 | 61,3 | 12,9 | 681,5 | 100,0 |
| Osuus % | 35,3 | 7,1 | 38,6 | 8,1 | 9,0 | 1,9 | 100,0 | - |
| Pohjois | Kohdis | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1-3/2023, miljoonaa euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 180,7 | 42,4 | 211,1 | 56,3 | 58,0 | 4,9 | 553,4 | 79,7 |
| Lisämyynti | 7,5 | 1,9 | 9,9 | 0,8 | 2,0 | 11,0 | 33,0 | 4,8 |
| Rahti | 35,3 | 8,7 | 8,6 | 0,9 | 0,1 | -0,2 | 53,4 | 7,7 |
| Matkapalvelut | 15,8 | 0,4 | 34,2 | 4,6 | -0,0 | 0,0 | 54,9 | 7,9 |
| Yhteensä | 239,3 | 53,3 | 263,8 | 62,5 | 60,1 | 15,7 | 694,7 | 100,0 |
| Osuus % | 34,4 | 7,7 | 38,0 | 9,0 | 8,6 | 2,3 | 100,0 | - |
| Pohjois | Kohdis | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2023, miljoonaa euroa | Aasia | Amerikka | Eurooppa | Lähi-itä | Kotimaa | tamaton | Yhteensä | Osuus % |
| Matkustajatuotot | 763,2 | 214,9 | 1 045,3 | 206,3 | 172,7 | 9,3 | 2 411,6 | 80,7 |
| Lisämyynti | 30,6 | 9,9 | 50,7 | 1,9 | 5,8 | 48,9 | 147,8 | 4,9 |
| Rahti | 133,6 | 28,5 | 26,5 | 1,4 | 0,4 | 1,6 | 192,0 | 6,4 |
| Matkapalvelut | 23,8 | 1,3 | 205,8 | 6,0 | 0,0 | 0,1 | 237,1 | 7,9 |
| Yhteensä | 951,3 | 254,6 | 1 328,3 | 215,6 | 178,9 | 59,9 | 2 988,5 | 100,0 |
| Osuus % | 31,8 | 8,5 | 44,4 | 7,2 | 6,0 | 2,0 | 100,0 | - |
| Avainluvut kvartaaleittain, | 10- | 10- | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| edelliset 24 kk | 1-3/2024 | 12/2023 | 7-9/2023 | 4-6/2023 | 1-3/2023 | 12/2022 | 7-9/2022 | 4-6/2022 |
| Liikevaihto | 681,5 | 727,2 | 817,3 | 749,2 | 694,7 | 687,3 | 719,2 | 550,3 |
| Matkustajatuotot | 539,3 | 573,1 | 673,1 | 612,1 | 553,4 | 535,5 | 553,9 | 393,6 |
| Lisämyynti | 37,4 | 43,8 | 37,9 | 33,1 | 33,0 | 32,4 | 36,3 | 27,7 |
| Rahti | 46,3 | 50,5 | 40,8 | 47,3 | 53,4 | 68,6 | 73,4 | 89,8 |
| Matkapalvelut | 58,4 | 59,8 | 65,6 | 56,8 | 54,9 | 50,8 | 55,5 | 39,1 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 70,5 | 106,9 | 177,7 | 149,1 | 82,8 | 99,1 | 114,1 | -6,0 |
| Vertailukelpoinen liiketulos | -11,6 | 22,5 | 94,3 | 66,2 | 0,9 | 17,9 | 35,2 | -84,2 |
| Liiketulos | -17,2 | 27,3 | 90,0 | 65,8 | 8,3 | 38,0 | 19,2 | -92,9 |
5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Vuokratuotot | 27,6 | 25,5 | 8,3 | 95,3 |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 0,0 | 2,8 | -99,8 | 13,4 |
| Muut tuotot | 4,9 | 5,6 | -13,0 | 21,8 |
| Yhteensä | 32,5 | 33,9 | -4,1 | 130,5 |
Vuokratuotot kasvoivat vertailukauteen verrattuna johtuen Qantas-lentoyhtiön kanssa sovitun wet lease järjestelyn aloittamisesta Sidney-Singapore-reitillä edellisen vuoden viimeisen neljänneksen aikana.
6. HENKILÖSTÖÖN JA MUUHUN MIEHISTÖÖN LIITTYVÄT KULUT
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | -91,8 | -90,2 | -1,7 | -348,6 |
| Maksupohjaiset järjestelyt | -15,8 | -14,7 | -7,7 | -61,7 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | -3,5 | -2,8 | -23,9 | -8,3 |
| Eläkekulut yhteensä | -19,3 | -17,5 | -10,3 | -70,0 |
| Muut sosiaalikulut | -1,7 | -4,5 | 61,6 | -16,3 |
| Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut | -112,9 | -112,2 | -0,5 | -435,0 |
| Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut | -8,3 | -8,7 | 4,3 | -30,5 |
| Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö | -8,0 | -6,1 | -31,4 | -26,0 |
| Muut henkilöstöön liittyvät kulut | -1,5 | -2,2 | 29,8 | -6,5 |
| Yhteensä | -130,7 | -129,2 | -1,2 | -498,1 |
7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
| miljoonaa euroa | 1-3/2024 | 1-3/2023 | Muutos % | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Oman laivaston poistot | -41,1 | -32,0 | -28,3 | -139,5 |
| Muun käyttöomaisuuden poistot | -3,8 | -3,9 | 0,4 | -15,3 |
| Käyttöoikeuslaivaston poistot | -32,0 | -40,7 | 21,4 | -156,9 |
| Muun käyttöoikeusomaisuuden poistot | -5,2 | -5,4 | 3,8 | -20,9 |
| Poistot | -82,1 | -82,0 | -0,2 | -332,6 |
| Arvonalentumiset | -0,7 | - | - | -13,7 |
| Yhteensä | -82,8 | -82,0 | -1,1 | -346,2 |
Laivasto, muu käyttöomaisuus sekä käyttöoikeusomaisuus kirjataan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla.
8. VERTAILUKELPOISUUTEEN VAIKUTTAVAT ERÄT
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja, vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa tuloksessa vasta kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone- ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, arvonalentumisia sekä uudelleenjärjestelykuluja.
| miljoonaa euroa | Raportoitu | 1-3/2024 Vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailu kelpoinen |
Raportoitu | 1-3/2023 Vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailu kelpoinen |
Raportoitu | 2023 Vertailukel poisuuteen vaikuttavat erät |
Vertailu kelpoinen |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 681,5 | - | 681,5 | 694,7 | - | 694,7 | 2 988,5 | - | 2 988,5 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 32,5 | -0,0 | 32,5 | 33,9 | -2,8 | 31,1 | 130,5 | -13,5 | 117,0 |
| Liiketoiminnan kulut | |||||||||
| Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut |
-130,7 | 1,0 | -129,7 | -129,2 | 0,0 | -129,1 | -498,1 | - | -498,1 |
| Polttoainekulut | -211,5 | 1,4 | -210,2 | -218,0 | -1,6 | -219,6 | -898,9 | -0,7 | -899,6 |
| Kapasiteettivuokrat | -27,2 | - | -27,2 | -26,8 | - | -26,8 | -107,2 | - | -107,2 |
| Lentokaluston huoltokulut | -52,0 | 2,5 | -49,5 | -46,4 | -3,2 | -49,6 | -200,1 | -7,1 | -207,2 |
| Liikennöimismaksut Myynti-, markkinointi- ja |
-62,3 | - | -62,3 | -55,4 | - | -55,4 | -233,8 | - | -233,8 |
| jakelukulut | -32,3 | - | -32,3 | -31,1 | - | -31,1 | -117,1 | - | -117,1 |
| Matkustaja- ja maapalvelut | -103,3 | - | -103,3 | -103,4 | - | -103,4 | -414,1 | - | -414,1 |
| Kiinteistö-, IT- ja muut kulut | -29,0 | 0,0 | -29,0 | -28,1 | 0,1 | -28,0 | -112,1 | 0,1 | -111,9 |
| EBITDA | - | - | 70,5 | - | - | 82,8 | - | - | 516,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -82,8 | 0,7 | -82,1 | -82,0 | - | -82,0 | -346,2 | 13,7 | -332,6 |
| Liiketulos | -17,2 | 5,6 | -11,6 | 8,3 | -7,4 | 0,9 | 191,4 | -7,5 | 184,0 |
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät 2,5 miljoonan euron tappion lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomasta valuuttakurssimuutoksesta ja 1,4 miljoonan euron tappion suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetrolioptioiden käyvän arvon muutoksista.
9. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Konsernin riskienhallinnan periaatteisiin ei ole tehty merkittäviä muutoksia raportointikaudella. Alla olevat taulukot esittävät konsernin suojauslaskennassa käytettävien johdannaissopimusten nimellisarvon tai määrän ja käyvän nettoarvon. Johdannaissopimusten lisäksi Finnair on suojannut tasettaan USD-määräisillä talletuksilla ja sijoituksilla. Näiden määrä vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa oli yli 400 miljoonaa dollaria.
Yhdysvaltain dollari heikentyi vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana 1,2 prosenttia verrattuna vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen ja lentopetrolin hinta laski 3,9 prosenttia samalla ajanjaksolla.
| Johdannaiset, miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nimellis arvo |
Käypä nettoarvo |
Nimellis arvo |
Käypä nettoarvo |
Nimellis arvo |
Käypä nettoarvo |
|
| Valuuttajohdannaiset | ||||||
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (termiinit) | 403,5 | 7,4 | 305,7 | -8,3 | 389,7 | -3,5 |
| Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus (optiot) | ||||||
| Ostetut optiot | 56,9 | 0,2 | 43,3 | 0,2 | 53,3 | 0,0 |
| Myydyt optiot | 52,1 | -0,3 | 40,1 | -0,6 | 48,9 | -0,6 |
| Lentokonehankintojen käyvän arvon suojaus | 150,8 | 2,4 | 183,7 | -13,8 | 158,9 | -1,4 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 663,3 | 9,6 | 572,7 | -22,4 | 650,7 | -5,5 |
| Taseen suojaus (termiinit) | 289,0 | 1,1 | 330,8 | -1,2 | 321,8 | 0,2 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 289,0 | 1,1 | 330,8 | -1,2 | 321,8 | 0,2 |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 952,3 | 10,6 | 903,4 | -23,7 | 972,6 | -5,3 |
| Hyödykejohdannaiset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Lentopetrolitermiinit, tonnia | 523 000 | 15,8 | 287 000 | -23,4 | 422 000 | -9,6 |
| Optiot | ||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 233 000 | 5,1 | 205 000 | 2,3 | 255 000 | 2,6 |
| Myydyt optiot, lentopetroli, tonnia | 233 000 | -6,0 | 205 000 | -13,2 | 255 000 | -12,0 |
| Suojauslaskennassa olevat erät yhteensä | 989 000 | 14,9 | 697 000 | -34,3 | 932 000 | -18,9 |
| Optiot | ||||||
| Ostetut optiot, lentopetroli, tonnia | 121 000 | 0,2 | 205 000 | 2,5 | 187 000 | 1,6 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 121 000 | 0,2 | 205 000 | 2,5 | 187 000 | 1,6 |
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 1 110 000 | 15,1 | 902 000 | -31,8 | 1 119 000 | -17,4 |
| Valuutan-ja koronvaihtosopimukset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 295,0 | -2,3 | 294,3 | 2,0 | 310,4 | -8,9 |
| Suojauslaskennan ulkopuoliset erät yhteensä | 295,0 | -2,3 | 294,3 | 2,0 | 310,4 | -8,9 |
| Korkojohdannaiset yhteensä | 295,0 | -2,3 | 294,3 | 2,0 | 310,4 | -8,9 |
| Johdannaiset yhteensä | - | 23,4 | - | -53,4 | - | -31,5 |
10. KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETTAVAT VARAT JA VELAT
| Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista | |||
|---|---|---|---|
| Käyvät arvot raportointikauden lopussa, miljoonaa euroa | 31.3.2024 | Taso 1 | Taso 2 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat | |||
| Kaupankäyntiarvopaperit | 823,0 | 741,9 | 81,1 |
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 1,4 | - | 1,4 |
| Valuuttajohdannaiset | 11,7 | - | 11,7 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 2,5 | - | 2,5 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 8,1 | - | 8,1 |
| Hyödykejohdannaiset | 23,2 | - | 23,2 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 23,0 | - | 23,0 |
| Yhteensä | 859,3 | 741,9 | 117,5 |
| Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat | |||
| Kaupankäyntijohdannaiset | |||
| Valuutan- ja koronvaihtosopimukset | 3,7 | - | 3,7 |
| Valuuttajohdannaiset | 1,0 | - | 1,0 |
| - joista käyvän arvon suojauslaskennassa | 0,1 | - | 0,1 |
| - joista rahavirran suojauslaskennassa | 0,9 | - | 0,9 |
| Hyödykejohdannaiset | 8,1 | - | 8,1 |
- joista rahavirran suojauslaskennassa 8,1 - 8,1 Yhteensä 12,9 - 12,9 Raportointikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä. Pääosa
kaupankäyntiarvopapereista on sijoitettu matalan riskin rahamarkkinarahastoihin ja yritystodistuksiin rahoituspolitiikan mukaisesti.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin (oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla. Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todettavissa joko suoraan (ts. markkinahintoina) tai epäsuorasti (ts. markkinahinnoista johdettuina).
11. TULOVEROT
Efektiivinen verokanta raportointikaudella oli -20,3 %. Tilikauden ensimmäisellä vuosineljänneksellä kirjattiin laskennallinen verosaaminen kauden verotettavasta tuloksesta -3,6 miljoonaa euroa, muista väliaikaisista eroista 11,1 miljoonaa euroa ja muista laajan tuloksen eristä -9,4 miljoonaa euroa. Laskennallinen verosaaminen raportointikauden lopussa oli 232,2 miljoonaa euroa (31.12.2023: 234,0).
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset eivät ole muuttuneet raportointikauden aikana. Ne on esitetty tilinpäätöksen 2023 liitetiedossa 5.1 Tuloverot.
Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää, huomioiden myös Finnairilla käytettävissään olevat verosuunnittelumenetelmät liittyen kertyneisiin poistoeroihin kirjanpidon ja verotuksen välillä. Johdon arviointi tulevaisuudessa syntyvästä verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpään osavuosikatsauksen yhteydessä laadittuun hallituksen hyväksymään ennusteeseen. Vahvistettuihin tappioihin liittyvä lakisääteinen vanhentumisaika on 10 vuotta ja vastaavat taseeseen tällä hetkellä kirjatut laskennalliset verot vanhenevat vuosina 2030–2032. Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
12. KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 194,8 | 1 044,9 | 1 044,9 |
| Lisäykset | 29,4 | 66,9 | 409,4 |
| Ennakoiden muutos | 3,3 | 13,6 | -4,5 |
| Lentokonehankintojen valuuttasuojaus | -3,7 | 2,2 | -10,2 |
| Vähennykset ja siirrot | -0,0 | -33,4 | -90,0 |
| Poistot | -44,9 | -35,9 | -154,8 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 178,8 | 1 058,4 | 1 194,8 |
Lisäykset käyttöomaisuuteen liittyvät pääosin Finnairin laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen ja lentokoneiden huoltoon liittyviin investointeihin.
13. KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN MUUTOS
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 915,3 | 1 078,2 | 1 078,2 |
| Uudet sopimukset | 9,3 | 1,0 | 24,3 |
| Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot | 4,7 | 12,1 | 50,5 |
| Vähennykset | - | -6,2 | -46,2 |
| Poistot | -37,2 | -46,1 | -177,8 |
| Arvonalentumiset | -0,7 | - | -13,7 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 891,4 | 1 038,9 | 915,3 |
Uudet vuokrasopimukset liittyvät pääosin Schengen-loungen vuokrasopimuksen uudistamiseen. Uudelleenarvostusten ja modifikaatioiden muutos johtuu pääasiassa vuokrasopimusten indeksimuutoksista.
14. KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA
Tilikauden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä Finnair lyhensi lainoja lyhennysohjelmien mukaisesti.
| Korolliset velat | Käypä arvo | Kirjanpitoarvo | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
| Vuokrasopimusvelat | 1 108,4 | 1 261,7 | 1 115,0 | 1 108,4 | 1 261,7 | 1 115,0 |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 278,7 | 568,1 | 272,1 | 279,8 | 599,1 | 279,7 |
| Joukkovelkakirjalainat | 378,6 | 343,6 | 371,9 | 381,5 | 380,7 | 381,3 |
| JOLCO-lainat* ja muut | 235,5 | 243,7 | 231,9 | 242,6 | 285,8 | 249,5 |
| Yhteensä | 2 001,3 | 2 417,1 | 1 990,9 | 2 012,3 | 2 527,3 | 2 025,6 |
* JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350-lentokoneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese Operating lease with call option) ja vientiluottotakaukset yhdelle A350-lentokoneelle. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Velkojen käyvät arvot (pois lukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjojen käypä arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (99,0).
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.3.2024 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1-12 kk | 13-24 kk | 25-36 kk | 37-48 kk | 49-60 kk | Myöhemmin | Yhteensä |
| Vuokrasopimusvelat, | |||||||
| kiinteäkorkoiset | 132,5 | 128,8 | 101,4 | 84,8 | 69,7 | 318,6 | 835,8 |
| Vuokrasopimusvelat, | |||||||
| vaihtuvakorkoiset | 38,1 | 38,1 | 38,2 | 40,1 | 33,9 | 84,3 | 272,7 |
| Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuvakorkoiset |
80,0 | 200,0 | - | - | - | - | 280,0 |
| Joukkovelkakirjalainat, | |||||||
| kiinteäkorkoiset | - | 382,5 | - | - | - | - | 382,5 |
| JOLCO-lainat ja muut, | |||||||
| kiinteäkorkoiset | 11,5 | 10,9 | 11,2 | - | - | - | 33,6 |
| JOLCO-lainat ja muut, | |||||||
| vaihtuvakorkoiset | 71,0 | 52,8 | 30,2 | 10,2 | 10,4 | 37,5 | 212,1 |
| Korolliset rahoitusvelat | |||||||
| yhteensä* | 333,2 | 813,0 | 181,0 | 135,1 | 113,9 | 440,5 | 2 016,6 |
| Maksut korko- ja | |||||||
| valuuttajohdannaisista | 807,8 | 32,3 | - | 0,0 | 0,0 | - | 840,1 |
| Saamiset korko- ja | |||||||
| valuuttajohdannaisista | -818,0 | -32,7 | 0,0 | - | - | - | -850,7 |
| Hyödykejohdannaiset | -13,6 | -1,5 | - | - | - | - | -15,1 |
| Ostovelat ja muut velat | 269,4 | - | - | - | - | - | 269,4 |
| Korkomaksut | 97,9 | 67,5 | 43,7 | 33,7 | 26,6 | 80,8 | 350,2 |
| Yhteensä | 676,6 | 878,6 | 224,6 | 168,8 | 140,6 | 521,3 | 2 610,5 |
| Rahoitusvelkojen erääntymisajat 31.12.2023 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| miljoonaa euroa | 1-12 kk | 13-24 kk | 25-36 kk | 37-48 kk | 49-60 kk | Myöhemmin | Yhteensä |
| Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset Vuokrasopimusvelat, |
127,6 | 131,9 | 101,8 | 89,7 | 68,5 | 329,0 | 848,5 |
| vaihtuvakorkoiset Lainat rahoituslaitoksilta, |
36,4 | 36,4 | 35,9 | 37,7 | 35,0 | 85,2 | 266,5 |
| vaihtuvakorkoiset | 80,0 | 200,0 | - | - | - | - | 280,0 |
| Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset | - | 382,5 | - | - | - | - | 382,5 |
| JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset JOLCO-lainat ja muut, |
- | 23,4 | 11,7 | - | - | - | 35,1 |
| vaihtuvakorkoiset | 40,4 | 85,9 | 31,9 | 10,0 | 10,1 | 39,3 | 217,5 |
| Korolliset rahoitusvelat yhteensä* | 284,4 | 860,1 | 181,2 | 137,3 | 113,7 | 453,4 | 2 030,1 |
| Maksut korko- ja valuuttajohdannaisista Saamiset korko- ja |
872,4 | 2,3 | 2,7 | - | 1,7 | - | 879,1 |
| valuuttajohdannaisista | -864,9 | - | - | - | - | - | -864,9 |
| Hyödykejohdannaiset | 15,8 | 1,5 | - | - | - | - | 17,4 |
| Ostovelat ja muut velat | 274,1 | - | - | - | - | - | 274,1 |
| Korkomaksut | 96,8 | 73,2 | 45,1 | 34,6 | 27,6 | 84,1 | 361,3 |
| Yhteensä | 678,5 | 937,2 | 229,1 | 171,9 | 142,9 | 537,5 | 2 697,0 |
* Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä 2025 erääntyvän joukkovelkakirjalainan vuonna 2021 maksettua 1,0 miljoonan euron kulujaksotusta. Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016 ja erääntyy vuonna 2025. Lainat rahoituslaitoksilta eivät sisällä 0,2 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu järjestelypalkkiona TyEL-takaisinlainasta vuonna 2022. Näin ollen korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran.
Valtiontuki TyEL-takaisinlainan uudelleenrahoituksessa
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle 540 miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yhtiö on sopinut muiden osapuolten kanssa, että jatkettujen takausten myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka ja takaisinmaksuaikataulua muutetaan siten, että yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100 miljoonaa euroa puolivuosittain, kuitenkin niin, että kaksi viimeistä 100 miljoonan euron lyhennystä maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025. TyEL-takaisinlainan ehtojen mukaisesti lainalla on oltava voimassa oleva takaus lainanantajalle. Takauksen TyEL-takaisinlainalle on antanut Suomen valtio ja liikepankki.
Vuoden 2023 joulukuussa Finnair ilmoitti lyhentäneensä 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainaansa aiemmin suunnitellun 100 miljoonan euron maksuerän lisäksi 120 miljoonaa euroa. Joulukuun maksuerä on korkoineen yhteensä noin 230 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen lainaa on jäljellä 280 miljoonaa euroa.
15. VARAUKSET
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| Lentokaluston huoltovaraus | |||
| Varaus kauden alussa | 144,2 | 246,7 | 246,7 |
| Uudet varaukset | 9,8 | 12,6 | 49,1 |
| Käytetyt varaukset | -10,1 | -17,9 | -58,9 |
| Puretut varaukset | -0,6 | -0,9 | -2,3 |
| Käyttöoikeusomaisuuden palautusvaraukset | 0,1 | 1,2 | -0,3 |
| Siirrot erien välillä | - | -34,5 | -90,8 |
| Diskonttauksesta johtuvat muutokset | 1,4 | 2,1 | 7,8 |
| Kurssierot | 2,5 | -3,2 | -7,1 |
| Lentokaluston huoltovaraus yhteensä | 147,1 | 206,1 | 144,2 |
| Joista pitkäaikaista | 117,9 | 157,1 | 118,3 |
| Joista lyhytaikaista | 29,2 | 49,0 | 25,9 |
| Muut varaukset | |||
| Varaus kauden alussa | 2,9 | 5,0 | 5,0 |
| Uudet varaukset | 1,0 | 0,2 | 1,2 |
| Käytetyt varaukset | -0,2 | -1,2 | -2,8 |
| Puretut varaukset | -0,1 | -0,1 | -0,6 |
| Muut varaukset yhteensä | 3,7 | 4,0 | 2,9 |
| Joista pitkäaikaista | 0,8 | 1,3 | 0,8 |
| Joista lyhytaikaista | 2,9 | 2,7 | 2,1 |
| Yhteensä | 150,8 | 210,1 | 147,1 |
| Joista pitkäaikaista | 118,7 | 158,5 | 119,0 |
| Joista lyhytaikaista | 32,1 | 51,6 | 28,1 |
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoden 2036 loppuun mennessä.
Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 125,7 miljoonaa euroa (31.12.2023: 125,9) sisältävät varausten lisäksi muita pitkäaikaisia velkoja 7,0 miljoonaa euroa (31.12.2023: 6,9), jotka koostuvat pääosin saaduista vuokravakuuksista.
16. MYYNNIN SIIRTOVELAT JA MYYNNISTÄ SAADUT ENNAKOT
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| Ennakkoon saadut lentolipputulot | 545,7 | 519,7 | 394,8 |
| Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus | 66,5 | 53,5 | 66,7 |
| Saadut ennakot valmismatkatuotannosta | 35,2 | 36,7 | 32,5 |
| Muut erät | 14,7 | 9,2 | 12,8 |
| Yhteensä | 662,1 | 619,0 | 506,7 |
17. VASTUUSITOUMUKSET
| miljoonaa euroa | 31.3.2024 | 31.3.2023 | 31.12.2023 |
|---|---|---|---|
| Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset | 66,0 | 50,5 | 51,5 |
| Yhteensä | 66,0 | 50,5 | 51,5 |
Investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä 31.3.2024 olivat 300,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: 313,7) ja ne liittyvät valtaosin lentokonetilauksiin ja muihin lentokoneisiin liittyviin investointeihin. Sitoumuksista 160,0 miljoonaa euroa ajoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 140,1 miljoonaa euroa sitä seuraavan 1–5 vuoden ajalle.
Taseen ulkopuoliset vuokravastuut 31.3.2024 olivat 17,1 miljoonaa euroa (31.12.2023: 16,5) sisältäen pääosin lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16 -standardin mukaista vuokrasopimusta. Nämä sisältävät pääosin kiinteistöjen ja erilaisten IT-laitteiden vuokria.
18. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiiritapahtumien laajuudessa tai määrissä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointikauden aikana. Lähipiiritapahtumia kuvataan tarkemmin tilinpäätöksen 2023 liitetiedossa 4.5 Lähipiiritapahtumat.
19. KAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
S&P Global Ratings on katsauskauden jälkeen 23.4.2024 myöntänyt Finnair Oyj:lle pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolla BB+, ja sen näkymä on vakaa. Luottoluokitus on Finnairille ensimmäinen.
Lisäksi Finnair on katsauskauden jälkeen 23.4.2024 allekirjoittanut sitovan, 200 miljoonan euron suuruisen, vakuudellisen luottolimiittijärjestelyn yleisiin rahoitustarpeisiin. Uusi järjestely on voimassa kolme vuotta ja sisältää yhden vuoden pituisen jatko-option. Taloudellisena lainakovenanttina on nettovelan suhde käyttökatteeseen, jonka taso on 3,75 tai sen alle.