Fortum Oyj

Quarterly Report • Apr 30, 2024

Sisällysluettelo

Toiminta ja tulos hyvällä tasolla huolimatta sähkönhintojen laskusta Pohjoismaissa	3
Toimitusjohtaja Markus Rauramon kommentti	4
Fortumin strategia	5
Taloudellinen tulos	6
Taloudellinen asema ja rahavirta	7
Segmenttikatsaukset	9
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit	13
Toiminta- ja sääntely-ympäristö	14
Avaintekijät ja riskit	16
Näkymät	18
Kestävä kehitys	20
Oikeudenkäynnit	23
Osakkeet ja osakepääoma	23
Konsernin henkilöstö	23
Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinohjelma 2024–2026	24
Varsinainen yhtiökokous	24
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	26
Osingonmaksu	26
Lisätietoja	26

Osavuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	28
Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma	29
Lyhennetty konsernin tase	30
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	31
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	33
Rahoitusnettovelan muutokset	35
Pääomariskien hallinta	35
Tunnuslukuja	37
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	38
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset	58
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	63
Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit	64

Tässä osavuosikatsauksessa esitetty taloudellinen tulos sisältää Fortum-konsernin jatkuvat toiminnot.

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Toiminta ja tulos hyvällä tasolla huolimatta sähkönhintojen laskusta Pohjoismaissa

Tammi–maaliskuu 2024

• • Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 622 (781) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 530 (698) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto oli 571 (769) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 39 (62) miljoonaa euroa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksia.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,48 euroa (0,54).
• Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (0,60).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 538 (474) miljoonaa euroa.

Yhteenveto näkymistä

• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodeksi 2024 noin 70 % hintaan 43 euroa/MWh, ja vuodeksi 2025 noin 50 % hintaan 42 euroa/MWh. Vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen suojausasteisiin ja -hintoihin sisältyvät myös konsernin tuulivoiman tuotantomäärät.
• Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh, jossa on kasvua noin 2 TWh Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön ja Pjelaxin tuulipuiston myötä.
• Investointien arvioidaan olevan vuonna 2024 noin 550 miljoonaa euroa, josta kunnossapitoinvestoinnit ovat 300 miljoonaa euroa.

		I/2023		Edelliset
milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	2 015	2 265	6 711	6 461
Liikevoitto	571	769	1 662	1 465
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	21	22	59	58
Kauden voitto	473	542	1 515	1 446
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien
osuuden jälkeen)	471	540	1 514	1 445
Tulos/osake, euroa	0,53	0,60	1,68	1,61
Liiketoiminnan rahavirta	538	474	1 710	1 774

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot

milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	622	781	1 903	1 744
Liikevoitto	530	698	1 544	1 376
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	10	7	9
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	430	483	1 150	1 097
Tulos/osake, euroa	0,48	0,54	1,28	1,22

	Edelliset
milj. euroa tai kuten merkitty	12 kk	2023
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka kauden lopussa	528	942
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,3	0,5

Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuna toimintona vuonna 2023.

milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	I/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	471	565	-2 069	-2 163
Tulos/osake, euroa	0,53	0,63	-2,31	-2,41
Liiketoiminnan rahavirta	538	583	1 819	1 774
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	430	517	1 184	1 097
Tulos/osake, euroa	0,48	0,58	1,32	1,22

Toimitusjohtaja Markus Rauramo:

"Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana kaasun ja sähkön hinnat laskivat edelleen Euroopassa johtuen Manner-Euroopan leudosta talvesta, nesteytetyn maakaasun hyvällä tasolla jatkuneesta tuonnista ja tasaisesti kasvavasta uusiutuvasta sähköntuotannosta. Tammikuu oli Pohjoismaissa kylmä, mikä nosti spot-hintoja etenkin Suomessa ja Baltian maissa, mutta vastaavasti helmi- ja maaliskuu olivat jonkin verran tavallista leudompia. Pohjoismaiset sähköfutuurit laskivat neljänneksen aikana Manner-Euroopan sähköfutuurien laskun ja normaalia suurempien sademäärien vuoksi.

Sähkön spot-hinnan lasku Pohjoismaissa heijastuu myös ensimmäisen neljänneksen tulokseemme. Saavutettu sähkönhinta oli hyvällä tasolla vaikkakin huomattavasti alhaisempi kuin vuosi sitten. Ensimmäisen neljänneksen saavutettua hintaa tuki vahva, kaksinumeroinen optimointimarginaali, joka oli vuotuista ohjeistusta (6–8 euroa/MWh) korkeampi. Alhaisempi saavutettu sähkönhinta näkyy Generation-segmentin tuloksessa, jota kuitenkin tukivat suuremmat vesivoiman tuotantomäärät ja Pjelaxin tuulipuiston käyttöönottovolyymit. Vaikean vuoden 2023 jälkeen Consumer Solutions -segmentillä oli vahva ensimmäinen neljännes. Sen tulos normalisoitui pääasiassa sähkön myyntimarginaalien noustua vakaammissa markkinaolosuhteissa.

S&P Global Rating (S&P) nosti Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin, ja Fitch Ratings vahvisti säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen tasolla BBB myös vakain näkymin. Olemme erittäin tyytyväisiä S&P:n luottoluokituksen korotukseen, koska se kuvastaa tekemäämme määrätietoista työtä taloudellisen asemamme vahvistamiseksi ja strategiamme fokusoitumista puhtaaseen energiaan. Taloudellinen asemamme on erittäin vahva, mikä tukee tavoitettamme säilyttää vähintään BBB:n luottoluokitus. Maaliskuun lopussa velkaantumisasteemme oli alhainen (0,3 kertaa), ja meillä on edelleen riittävästi varoja ja luottolimiittejä. Mahdollisten tulevien puhtaan energian investointien rahoittamiseksi julkaisimme vihreän rahoituksen viitekehyksemme tammikuussa.

Helmikuussa selkeytimme strategiaamme täsmentämällä liiketoimintaportfoliotamme, selventämällä pääoman allokointia sekä asettamalla uusia strategisia tavoitteita ja niihin liittyviä suoritusmittareita. Maaliskuussa 2023 lanseerattu uudistettu strategiamme pysyy ennallaan, ja jatkamme sen toteuttamista määrätietoisesti.

Yksi strategiamme painopisteistä on tuottaa puhdasta energiaa luotettavasti. Kaukolämmön sähköistäminen tuottaa puhdasta lämpöä samalla kun se luo joustavuutta koko energiajärjestelmään. Konkreettinen esimerkki tästä on Espoo Clean Heat -ohjelmamme; aloimme rakentaa Espooseen lisää päästötöntä ja joustavaa sähköpohjaista kaukolämpöä. Lisäksi päätimme sulkea viimeisen hiiltä käyttävän kaukolämpöyksikkömme Espoossa huhtikuun lopulla. Näin lämmitys- ja jäähdytysliiketoimintamme luopuu hiilestä vuotta odotettua aiemmin. Lisäksi Suomen viimeisen hiililauhdelaitoksen Meri-Porin sähköntuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.4.2024 alkaen. Fortumin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto Pjelax (380 MW) Pohjanmaalla on otettu asteittain käyttöön, ja se aloittaa heinäkuussa kaupallisen toiminnan Helenin kanssa solmitulla sähkönmyyntisopimuksella.

Toinen strateginen painopisteemme on edistää teollisuuden dekarbonisaatiota, jota varten rakennamme valmiutta sähköistymis- ja kasvuvaiheeseen pidemmällä aikavälillä. Tavoitteemme on aktiivisesti omalta osaltamme edistää tällaisia teollisuushankkeita ja tarjota puhdasta ja vakaata sähköä teollisuusasiakkaillemme, jotta ne saavuttavat dekarbonisaatiotavoitteensa. Koska hiilestä irtautuminen lisää sähkön kysyntää, dekarbonisaatio luo meille kasvumahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä uuteen puhtaaseen energiantuotantoon tehtävien investointien kautta. Esimerkiksi huhtikuussa julkistimme uuden, viisivuotisen sähkönmyyntisopimuksen asteittain nousevalla hinnoittelulla ruotsalaisen ferroseoksen tuottajan Vargön Alloys AB:n kanssa.

Uusiutuminen ja kehitys ovat kolmas strateginen painopisteemme. Sen puitteissa jatkoimme tehostamisohjelmaamme, jonka tavoitteena on asteittain vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Consumer Solutions -liiketoiminta ja IT-yksikkömme saivat päätökseen muutosneuvottelut, joiden tuloksena vähennettiin noin 70 työpaikkaa. Fortum arvioi vähentävänsä kiinteää kulupohjaansa yli 50 miljoonalla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä.

Geopoliittiset jännitteet pysyivät vahvoina vuoden alussa. Helmikuussa Fortum aloitti välimiesmenettelyn Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän-omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Kansantalouksien kehitys Fortumin maantieteellisillä alueilla on edelleen heikko ja inflaatio korkealla tasolla, mutta korkojenlaskun odotetaan alkavan kesän aikana. Suomen poliittisilla lakoilla ei ollut merkittäviä suoria vaikutuksia Fortumin taloudelliseen tulokseen.

Fortum on yksi Euroopan puhtaimmista sähköntuottajista, ja meillä on ainutlaatuinen kyky toimittaa puhdasta energiaa laajassa mittakaavassa. Haluamme edistää energiasiirtymää asettamalla kunnianhimoisia ilmastotavoitteita Science Based Targets -aloitteen (SBTi) Net-Zero-standardin mukaisesti. Kuten huhtikuussa ilmoitimme, Fortum on käynyt läpi due diligence -prosessin toimitettuaan virallisen sitoumuskirjeen Science Based Targets -aloitteeseen viime vuonna. Olemme jo aloittaneet työn koko yhtiötä koskevien, tieteeseen perustuvien lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennystavoitteiden asettamiseksi. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä niin omassa toiminnassamme kuin arvoketjussamme, mikä mahdollistaa siirtymisen vähähiiliseen talouteen."

Fortumin strategia

Fortum julkaisi helmikuun 2024 alussa täsmennyksiä strategiaansa. Toimintaympäristön kasvaneen epävarmuuden, heikentyneiden näkymien ja teollisuuden siirtyneiden investointien vuoksi yhtiö täsmensi liiketoimintaportfoliotaan, selvensi pääoman allokointia ja asetti uusia tavoitteita ja suoritusmittareita. Maaliskuussa 2023 julkaistu Fortumin uudistettu strategia ja sen strategiset painopisteet: luotettavan puhtaan energian toimittaminen, teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen sekä muutos ja kehitys eivät ole muuttuneet. Myös yhtiön taloudelliset ja ympäristötavoitteet säilyvät ennallaan.

Taloudelliset ja ympäristötavoitteet olivat seuraavat:

• Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).
• Vuosina 2024–2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,7 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 300 miljoonaa euroa.
• Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet huomioon ottaen.
• Fortumin osinkopolitiikka pysyy ennallaan: 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alapäätä silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
• Fortum sitoutuu aiempaa tiukempiin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta tulee hiilineutraalia. vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja hiilidioksidin ominaispäästöille asetetaan tavoite. Lisäksi Fortum sitoutuu SBTi-tavoitteeseen (1,5 °C) ja asettaa biodiversiteettitavoitteet.

Uudet strategiset tavoitteet ja suoritusmittarit (KPI):

• Markkinajohtajuuden vahvistaminen Pohjoismaissa: Laitosten käytettävyysaste: yli 90 % ydinvoimalle, yli 95 % vesivoimalle
• Arvonluonnin varmistaminen tuotantojoustavuudesta: Vuotuinen optimoinnin marginaali ja lisäarvo 6–8 euroa/MWh
• Tulovirtojen vakauttaminen: Suojatun sähkön osuus tukkumyynnistä Pohjoismaissa rullaavalla 10 vuotiskaudella yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä
• • Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto: Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita yli 800 MW vuoden 2026 loppuun mennessä

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Generation	1 412	1 429	4 420	4 404
Consumer Solutions	1 154	1 384	3 766	3 536
Muut toiminnot	144	136	548	556
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien netotus	-567	-448	-1 510	-1 629
Eliminoinnit	-128	-236	-514	-406
Jatkuvat toiminnot yhteensä	2 015	2 265	6 711	6 461

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Generation	564	767	1 874	1 671
Consumer Solutions	62	24	108	146
Muut toiminnot	-3	-10	-80	-73
Jatkuvat toiminnot yhteensä	622	781	1 903	1 744

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Generation	513	723	1 679	1 469
Consumer Solutions	42	6	38	74
Muut toiminnot	-25	-31	-173	-167
Jatkuvat toiminnot yhteensä	530	698	1 544	1 376

Liikevoitto segmenteittäin

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Generation	542	1 049	2 058	1 551
Consumer Solutions	52	-249	-215	86
Muut toiminnot	-22	-31	-181	-172
Jatkuvat toiminnot yhteensä	571	769	1 662	1 465

Tammi–maaliskuu 2024

Liikevaihto laski 2 015 (2 265) miljoonaan euroon pääasiassa alempien sähkönhintojen seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 530 (698) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 513 (723) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa selvästi alemmista spot- ja suojaushinnoista. Vesivoiman tuotantomäärien kasvu ja korkeampi optimointimarginaali tasoittivat alempien hintojen vaikutusta. Consumer Solutions -segmentin tulos kasvoi 42 (6) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa sähkön myyntikatteiden ja lisäarvopalvelujen myyntikatteiden kasvusta. Alemmat kaasun myyntikatteet tasoittivat korkeampien sähkönmyynti- ja lisäarvopalvelujen myyntikatteiden vaikutusta.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 42 (71) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 12 (10) miljoonaa euroa (liite 7).

Rahoituskulut – netto olivat -13 (-95) miljoonaa euroa. Vertailukaudella korkokuluihin sisältyi 41 miljoonaa euroa Suomen valtion sijoitusyhtiön Solidiumin myöntämään siltarahoituslainaan liittyviä korkokuluja. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto olivat -12 (-85) miljoonaa euroa (liite 8).

Tuloverot olivat yhteensä 106 (154) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 19,0 % (22,8 %) (liite 9).

Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 471 (540) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 430 (483) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 4.2).

Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (0,60). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,48 euroa (0,54) (liite 4).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Liiketoiminnan rahavirta kasvoi vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana ja oli 538 (474) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisen käyttökatteen laskun vaikutusta tasoittivat käyttöpääoman positiivinen muutos ja maksettujen tuloverojen lasku.

Investointien rahavirta oli 117 (1 098) miljoonaa euroa. Siihen vaikutti positiivisesti vakuussaamisten lasku, joka oli 270 (1 293) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 110 (113) miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta oli 40 (-1 784) miljoonaa euroa. Korollisten lainojen takaisinmaksut vertailukaudella olivat 1 651 miljoonaa euroa. Niihin sisältyi 1 000 miljoonaa euroa joukkovelkakirjojen takaisinmaksua, likviditeettiä varten otetun valmiusluottolimiitin 600 miljoonan euron takaisinmaksu sekä Suomen valtion myöntämän siltarahoituslainan 350 miljoonan euron takaisinmaksu.

Likvidit varat kasvoivat 695 (vähenivät 212) miljoonaa euroa. Likvidit varat olivat 4 875 miljoonaa euroa 31.3.2024.

Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä.

Varat

Taseen loppusumma vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa oli 18 956 miljoonaa euroa eli samalla tasolla kuin vuoden 2023 lopussa (18 739 milj. euroa).

Oma pääoma

Oma pääoma oli 8 390 miljoonaa euroa (8 499 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8 305 miljoonaa euroa (8 438 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Omaan pääomaan vaikuttivat

positiivisesti kauden nettotulos (471 milj. euroa) ja rahavirran suojausten käypään arvoon arvostaminen (411 milj. euroa), joiden vaikutuksen kumosi vuoden 2023 osinko (1 032 milj. euroa). Osinko sisältyy 31.3.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma.

Osinko vuodelta 2023 oli 1,15 euroa osakkeelta, yhteensä 1 032 miljoonaa euroa. Yhtiökokous hyväksyi osingon 25.3.2024. Osingon ensimmäinen erä (0,58 euroa osakkeelta, yhteensä 520 milj. euroa) maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä (0,57 euroa osakkeelta, yhteensä 511 milj. euroa) maksetaan 9.10.2024.

Rahoitus

Hyödykkeiden hinnat laskivat ja markkinoiden volatiliteetti väheni vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Hintojen laskun ja siihen liittyvien käteisvakuuksien vapautumisen sekä vuonna 2023 toteutettujen rahoitustoimien myötä konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Maaliskuun lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde edellisiltä 12 kuukaudelta oli erittäin alhainen (0,3).

Rahoitusnettovelka ensimmäisen neljänneksen lopussa oli 528 miljoonaa euroa (942 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Fortumin korolliset velat olivat 5 853 miljoonaa euroa (5 909 milj. euroa vuoden 2023 lopussa) ja likvidit varat 4 875 miljoonaa euroa (4 183 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Vuoden 2023 osinko oli 1,15 euroa osakkeelta, ja ensimmäinen erä 0,58 euroa osakkeelta, yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024 (osinko sisältyy taseen osto- ja muihin velkoihin 31.3.2024).

Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikainen osuus 1 217 miljoonaa euroa koostuu erääntyvistä rahoituslaitoslainoista, mukaan lukien 500 miljoonan euron laina, joka sisältää lainanottajan yhden vuoden jatko-option. Lyhytaikaiset lainat 577 miljoonaa euroa sisältävät 339 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 235 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa (liite 13).

Ensimmäisen neljänneksen lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottoja. Ne koostuvat 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 ja sisältää lainanantajien enintään kahden vuoden jatko-option) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 ja sisältää lainanantajan vuoden jatko-option). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

Tammikuussa Fortum julkaisi vihreän rahoituksen viitekehyksen sisällyttääkseen kestävän kehityksen tavoitteensa koskemaan myös yhtiön rahoitusta. Viitekehyksen puitteissa Fortumilla on mahdollisuus hyödyntää rahoituksessaan vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja vihreitä lainoja hankkeisiin, jotka liittyvät uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja/tai ydinvoiman kehittämiseen. Kehyksen piiriin kuuluvat hankkeet voivat sisältää käyttöomaisuusinvestointeja, investointeja ja/tai liiketoimintaan liittyviä kuluja (mukaan lukien T&K).

S&P Global Ratings nosti 25.3.2024 Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Aiempi luokitus oli BBB vakain näkymin.

Fitch Ratings piti 18.3.2024 ennallaan Fortumin pitkän aikavälin luottoluokituksen, joka on BBB vakain näkymin.

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat hiilidioksidivapaa vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon ja ydinvoiman osaamista ja projekteja, sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia.

				Edelliset
milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	1 412	1 429	4 420	4 404
- sähkönmyynti	1 207	1 245	3 889	3 852
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	770	944	2 799	2 625
- lämmönmyynti	191	172	481	500
- muu myynti	14	12	50	52
Liikevoitto	542	1 049	2 058	1 551
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	20	23	59	57
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	61	90	454	425
Henkilöstön lukumäärä	1 806	1 676	1 758

				Edelliset
milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	564	767	1 874	1 671
Liikevoitto	513	723	1 679	1 469
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	11	10	7	8
Sidotun pääoman tuotto, %			24,2	20,8
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	7 268	7 042	7 263

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2023 tilinpäätöksessä).

Sähköntuotanto energialähteittäin

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vesivoima, Pohjoismaat	5,5	5,0	20,9	21,5
Ydinvoima, Pohjoismaat	6,7	6,5	24,8	25,1
Tuulivoima, Pohjoismaat	0,2	-	0,1	0,3
CHP ja lauhdevoima*	0,3	0,4	1,0	0,9
Yhteensä	12,8	11,9	46,8	47,8

* CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa.

Myyntivolyymit

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Sähkönmyynti, Pohjoismaat	16,7	14,0	62,6	65,3
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	12,0	11,1	44,4	45,3
Sähkönmyynti, Muut	0,2	0,2	0,6	0,5
Lämmönmyynti, Pohjoismaat	0,9	0,8	2,1	2,2
Lämmönmyynti, Muut	1,4	1,5	3,4	3,3

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Saavutettu sähkönhinta

				Edelliset
EUR/MWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa*	63,9	85,2	63,1	57,9

* Generation-segmentin sähkön tukkuhinta sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Tammi–maaliskuu 2024

Generation-segmentin sähköntuotanto kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Vesivoiman tuotantomäärät kasvoivat 10 %, kun tulovirtaama kasvoi edellisvuodesta. Ydinvoiman tuotantomäärä kasvoi 3 % edellisvuodesta Olkiluoto 3:n volyymien myötä. Niiden vaikutusta tasoitti Forsmarkin volyymien lasku suunnittelemattomien huoltoseisokkien seurauksena. Olkiluoto 3:ssa toteutettiin vuosihuoltoja koko maaliskuun ajan. Yhteistuotantolaitoksiin perustuva sähkön- ja lämmöntuotanto oli edellisvuoden tasolla. Sää oli kylmempi Suomessa mutta lämpimämpi Puolassa. Tuulivoiman tuotantomäärät kasvoivat 0,2 TWh Pjelaxin tuulipuiston asteittaisen käyttöönoton seurauksena.

Saavutettu sähkönhinta oli 25 % eli 21,3 euroa/MWh alempi ja oli 63,9 euroa/MWh, mikä johtui pääasiassa alemmista spot- ja suojaushinnoista. Niiden vaikutusta tasoitti vahva, kaksinumeroinen optimointimarginaali, joka oli vuotuista ohjeistusta (6–8 euroa/MWh) korkeammalla tasolla. Sähkön spot-hinta laski Fortumin tuotannon hinta-alueilla ja oli 62,6 euroa/MWh (73,0 euroa/MWh vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä).

Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi (29 %). Siihen vaikuttivat pääasiassa selvästi alemmat spot- ja suojaushinnat, joiden vaikutusta tasoittivat suuremmat vesivoiman tuotantomäärät ja korkeampi optimointimarginaali. Tulokseen vaikutti heikompi tuotantojakauma, mikä johtui Olkiluoto 3:n korkeammista tuotantokustannuksista. Kaukolämpöliiketoiminnan tulosta paransi polttoaineiden ja päästöoikeuksien kulujen lasku, joka aiheutui lisääntyneestä sähköön pohjautuvasta lämmöntuotannosta Suomessa. Uusiutuvan energian liiketoiminnan tulos kääntyi positiiviseksi Pjelaxin tuulipuiston koetuotantovolyymien myötä.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 29 (326) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 11 (10) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 7).

Fortum ja Huoltovarmuuskeskus lykkäsivät 26.2.2024 kuukaudella Meri-Porin voimalaitoksen siirtymistä huoltovarmuuskäyttöön. Voimalaitosta käytetään jatkossa vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa. Päivitetyn sopimuksen myötä voimalaitoksen tuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskukselle 1.4.2024–31.12.2026 väliseksi ajaksi. Alkuperäisen sopimuksen mukaan laitoksen piti poistua kaupallisilta markkinoilta 1.3.2024. Sopimus julkistettiin 30.10.2023.

Fortum ilmoitti 4.3.2024 päättäneensä sulkea viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikön Suomessa 28.4.2024. Espoon Suomenojan tuotantolaitoksen yksikkö lähestyy käyttöikänsä loppua, eivätkä lisäinvestoinnit siihen ole enää teknistaloudellisesti kannattavia. Päätöksen myötä Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopuu hiilen käytöstä Suomessa vuotta ennakoitua aiemmin.

Fortum ilmoitti 21.3.2024 rakentavansa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpöakku. Sähkökattilan ja lämpövaraston yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkavat keväällä 2024, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–2026. Lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa.

Consumer Solutions

Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.

milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	1 154	1 384	3 766	3 536
- sähkönmyynti	978	1 197	3 219	2 999
- kaasunmyynti	142	153	422	411
- muu myynti	34	34	125	125
Liikevoitto	52	-249	-215	86
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit
osakkeisiin	17	20	103	99
Henkilöstön lukumäärä	1 223	1 196	1 281

				Edelliset
milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	62	24	108	146
Liikevoitto	42	6	38	74
Sidotun pääoman tuotto, %			4,5	10,3
Sidottu pääoma (kauden lopussa)	730	892	838

Myyntivolyymit

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Sähkö	11,2	9,8	33,0	34,5
Kaasu	2,1	1,6	5,2	5,8

Asiakkaiden määrä

Tuhatta*	31.3.2024	31.12.2023
Sähkö	2 270	2 290
E-mobility**	60	60
Kaasu	40	40
Yhteensä	2 360	2 380

* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

** Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.

Tammi–maaliskuu 2024

Sähkönmyynti kasvoi 14 %, ja kaasunmyynti kasvoi 31 %. Kasvun taustalla olivat kylmempi sää, suurempi asiakaskunta kaasuliiketoiminnassa Puolassa sekä Telge Energi AB:n osto. Liikevaihto pieneni 17 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat Pohjoismaissa ja Puolassa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 36 miljoonaa euroa 42 miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa sähkön myyntikatteiden ja lisäarvopalvelujen myyntikatteiden kasvusta. Alemmat kaasun myyntikatteet tasoittivat korkeampien sähkönmyynti- ja lisäarvopalvelujen myyntikatteiden vaikutusta. Sähkön myyntikatteiden nousu johtui pääasiassa suojattujen tuotteiden tuoton kasvusta, joka johtui osittain vakaammista markkinaolosuhteista sekä siitä, että Puolan hallitus päätti lakkauttaa loppukäyttäjille asetetun säännellyn sähkön hintakaton, joka otettiin käyttöön vuoden 2023 aikana.

Fortum Oyj Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

Maaliskuussa Consumer Solutions ja IT-yksikkö saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena henkilöstövähennys on noin 70 työpaikkaa, joista osa kohdistuu Consumer Solutions liiketoimintaan.

Vuonna 2023 Fortum alkoi yksinkertaistaa brändirakennettaan Consumer Solutions -segmentissä. Ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen joulukuussa 2023 yhdistämällä Göta Energi -brändi Fortum-brändiin. Seuraavassa vaiheessa tämän vuoden toisella neljänneksellä yhdistetään norjalainen brändi Norges Energi Fortum-brändiin. Viimeinen vaihe on suunniteltu neljännelle vuosineljännekselle, jolloin ruotsalainen Telge Energi integroidaan Fortum-brändiin.

Muut toiminnot

Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.

				Edelliset
milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	144	136	548	556
- sähkönmyynti	2	3	9	8
- lämmönmyynti	11	9	31	33
- jätteiden käsittelyn myynti	54	53	226	227
- muu myynti	76	70	281	287
Liikevoitto	-22	-31	-181	-172
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	1	-1	0	2
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	15	23	107	99
Henkilöstön lukumäärä	2 222	2 193	2 186
milj. euroa	I/2024	I/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	-3	-10	-80	-73

Tammi–maaliskuu 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto parani 6 miljoonaa euroa ja oli -25 miljoonaa euroa. Mahdollistavista toiminnoista perityillä sisäisillä maksuilla sekä alhaisemmilla IT-kustannuksilla, jotka toteutuivat osana käynnissä olevia organisaatiomuutoksia ja tehostamistoimia, oli positiivinen tulosvaikutus. Tätä tasoitti Circular Solutions -liiketoiminnan tuottojen lasku.

Liikevoitto -25 -31 -173 -167 Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta 1 -1 0 2

Maaliskuussa IT-yksikkö ja Consumer Solutions -segmentti saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena henkilöstövähennys on noin 70 työpaikkaa, joista osa kohdistuu IT-yksikköön.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä olivat 92 (133) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 88 (121) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

.3	Tyyppi	Sähkön tuotanto kapasiteetti, MW	Lämmön tuotanto kapasiteetti, MW	Toimitus alkoi/alkaa	Viimeisin tiedote
Generation
Pjelax, Suomi	Tuuli	380		II/2024	12.10.2023
Loviisa, Suomi	Ydinvoima	Käyttöiän jatkaminen			16.2.2023
Espoo ja Kirkkonummi, Suomi	Hukka lämmön talteenotto		360	IV/2025	21.3.2024
Untra, Ruotsi	Vesivoima	6			29.9.2023

Generation

Fortum ilmoitti 3.3.2021 merkittävästä investoinnista patoturvallisuuteen Ruotsissa yli 100-vuotiaan Forshuvudin vesivoimalaitoksen laajamittaisten parannustöiden yhteydessä. Fortum investoi noin 650 miljoonaa kruunua (noin 59 milj. euroa) vuosina 2021–2025. Investointi varmistaa voimalaitoksen turvallisen käytön uusiutuvan sähkön tuottajana ja tasapainottaa sääriippuvaisempaa sähköntuotantoa.

Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä 380 MW Pjelax-tuulipuistoinvestoinnista Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Tuulipuiston rakentaminen alkoi tammikuussa 2022 ja sähköntuotannon testaus lokakuussa 2023. Tuulipuisto arvioidaan otettavan käyttöön kesäkuussa 2024. Hanke käsittää 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 TWh. Kuten aiemmin tiedotettiin, Fortumilla ja Helenillä on 12-vuotinen tuotannon mukaan maksettava sähkönmyyntisopimus, jonka perusteella Helen ostaa 65 % sähköntuotannosta heinäkuusta 2024 alkaen. Pjelax yhdistellään Fortumin taseeseen. Helen omistaa 40 %:n vähemmistöosuuden yrityksestä. Hankkeen investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa.

Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen molemmille yksiköille vuoden 2050 loppuun saakka. Lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 170 TWh päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 200 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980.

Fortum ilmoitti 21.6.2023 päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista Espoo Clean Heat -ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Hankkeet edistävät dekarbonisaatiota ja lisäävät kestäviä hukkalämpöön perustuvia ratkaisuja pääkaupunkiseudulla. Espoo Clean Heat -ohjelman kokonaisinvestointi on noin 300 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä näistä investoinneista toteutui 15 miljoonaa euroa. Fortumin kaukolämpö Suomessa tuotetaan hiilivapaasti jo vuonna 2024 ja hiilineutraalia ennen vuotta 2030. Maaliskuussa 2022 Fortum ja Microsoft ilmoittivat hukkalämpöön liittyvästä yhteistyöstä. Merkittävä osa ohjelman tavoitteista voidaan saavuttaa hyödyntämällä Microsoftin Espooseen ja Kirkkonummelle suunnitteilla olevien suurten datakeskusten hukkalämpöä. Investointi sisältää hukkalämpöä talteen ottavien lämpöpumppulaitosten rakentamisen Espoon ja Kirkkonummen datakeskusalueille sekä noin 15 kilometriä uutta tai uudistettua kaukolämpöputkistoa. Fortumin lämmöntalteenoton rakentaminen Kirkkonummella alkoi syyskuussa 2023. Maaliskuussa 2024 Fortum ilmoitti aloittaneensa rakentamisen

Fortum Oyj Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

myös Espoossa. Lämmöntuotannon ilma-vesilämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla Kirkkonummella ja Espoossa arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025–2026. Kaukolämmön tuotantokapasiteetin arvioidaan olevan noin 180 MW toimipaikkaa kohden, yhteensä noin 1,4 TWh vuodessa. Lisäksi Fortum ilmoitti 21.3.2024 rakentavansa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 MW:n lämpöakku. Rakennustyöt alkavat keväällä 2024, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–2026. Nuijalan tuotantolaitoksen osuus Espoo Clean Heat -investoinnista on noin 26 miljoonaa euroa.

Fortum ilmoitti 29.9.2023 investoivansa yli 700 miljoonaa Ruotsin kruunua (yli 60 miljoonaa euroa) Ruotsissa sijaitsevan Untran vesivoimalaitoksen peruskorjaukseen vuosina 2023–2030. Untra on Ruotsin vanhimpia vesivoimalaitoksia. Peruskorjauksen jälkeen voimalaitoksen teho on 48 MW. Kunnostuksen yhteydessä vaihdetaan kolme turbiiniyksikköä ja voimalaitosta uudistetaan merkittävästi. Näin varmistetaan, että Untran voimalaitos kykenee lisäämään sähköjärjestelmän joustavuutta ja toimittamaan fossiilivapaata sähköä Ruotsissa. Uuden turbiiniteknologian ansiosta vuotuinen sähköntuotanto laitoksella kasvaa 270 GWh:sta noin 300 GWh:iin. Kokonaisinvestoinnista noin puolet luokitellaan kasvuinvestoinniksi. Investoinnista noin 15 miljoonaa euroa sisältyy Fortumin jo ilmoitettuihin 800 miljoonan euron kasvuinvestointeihin vuosille 2024–2026.

Muut toiminnot

Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow'ssa Skotlannissa 50/50 omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta.

Fortum ilmoitti 4.8.2023 päättäneensä käynnistää Circular Solutions -liiketoimintojensa strategisten vaihtoehtojen arvioinnin, ja toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Circular Solutions -liiketoiminnot koostuvat Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Vuonna 2023 näiden liiketoimintojen palveluksessa oli noin 1 200 työntekijää pääasiassa Pohjoismaissa (Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa), ja niiden vertailukelpoinen käyttökate oli noin 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa Circular Solutions -liiketoimintojen nettovarallisuus oli noin 750 miljoonaa euroa. Fortum arvioi strategisen arvioinnin kestävän noin vuoden.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Talvi oli leuto Manner-Euroopassa. Tämä yhdessä nesteytetyn maakaasun hyvän tarjonnan ja uusiutuvan energian tasaisesti kasvavan tuotannon kanssa tuki laskusuuntauksen jatkumista Euroopan kaasu- ja sähkömarkkinoilla. Tammikuu oli Pohjoismaissa kylmä ja nosti spot-hintoja etenkin Suomessa sekä Baltian maissa. Helmi- ja maaliskuu olivat kuitenkin jonkin verran tavallista leudompia. Pohjoismaiset sähköfutuurit laskivat vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana Manner-Euroopan sähköfutuurien kehityksen ja normaalia suurempien sademäärien seurauksena.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 119 (109) TWh vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Jatkuneen elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt lähellä energiakriisiä edeltänyttä tasoa.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) oli vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä 350 (350) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon. Tähän vaikuttivat energiansäästötoimet ja leudot talvineljännekset.

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 77 TWh eli 7 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 2 TWh alle edellisvuoden tason. Sekä vesivoiman tulovirtaama että vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa olivat suhteellisen lähellä normaalitasoa. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 33 TWh, mikä on 8 TWh pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella ja 5 TWh edellisvuotta vähemmän.

Vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 59 (85) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 73 (78) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 56 (76) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 48 (53) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spot-hinta ensimmäisellä neljänneksellä oli 68 (116) euroa/MWh.

Huhtikuun lopulla Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 37 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 44 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 32 TWh eli noin 4 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 90 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 91 euroa/MWh vuodelle 2025.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 602 (621) TWh vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot laskivat neljänneksen alusta (559 TWh) neljänneksen loppuun (363 TWh), jolloin ne olivat 16 TWh suuremmat kuin vuotta aiemmin ja 112 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2019–2023).

Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä oli 28 (53) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta laski neljänneksen aikana ja oli 31 euroa/MWh neljänneksen lopussa (33 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 17 euroa/MWh pienempi kuin vuotta aiemmin.

Päästöoikeuksien (EUA) hinta laski neljänneksen aikana ja oli 62 euroa/tonni vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa (76 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 30 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 nousi vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen alusta (94 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (118 dollaria/tonni), jolloin se oli 19 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Huhtikuun lopulla kaasun TTF-termiinihinta oli 32 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 68 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 114 dollaria/tonni.

Sääntely-ympäristö

Euroopan teollisuuden kilpailukyky entistä tärkeämpää

Teollisuuden kilpailukyky ja hiilestä irtautuminen ovat nousseet korkealle EU:n asialistalla ennen lähestyviä EUvaaleja ja EU:n toimielinten uutta lainsäädäntökautta. Tavoitteena on täydentää EU:n nykyisen komission Green Deal -lippulaivahanketta eli vihreän kehityksen ohjelmaa teollisuuden tai kilpailukyvyn ohjelmalla, jossa keskitytään sekä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseen että päästövähennystarpeisiin vastaamiseen.

Fortum ja Eurelectric ovat liittyneet Antwerpenin julkilausumaan, jossa vaaditaan selkeää, ennustettavaa ja kestävää teollisuuspolitiikkaa täydentämään Euroopan Green Deal -hanketta. Julkilausuman on allekirjoittanut yli 1 000 teollisuuden edustajaa, ja sitä kehitetään konkreettisemmiksi politiikkavaatimuksiksi EU:n seuraavalle lainsäädäntökaudelle. Julistus on hyvin linjassa Fortumin omien painopisteiden kanssa EU:n tulevalle kaudelle.

EU:n komissio on käynnistänyt uuden European Industrial Alliance on Small Modular Reactors (SMR) -hankkeen, jonka tavoitteena on nopeuttaa pienydinvoimaloiden kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa Euroopassa 2030 luvun alkuun mennessä. Fortum on hakenut hankkeen jäsenyyttä. Lisäksi hiilineutraalia teollisuutta koskevan säädöksen (Net-Zero Industry Act) yhteydessä ydinvoima on tunnustettu strategiseksi nettonollateknologiaksi, joka uusiutuvien teknologioiden lisäksi edistää EU:n hiilestä irtautumista.

EU 2040 -tiedonanto tukee kunnianhimoisia ilmastotavoitteita

Komissio julkaisi 6.2.2024 ei-lainsäädännöllisen tiedonannon EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta. Komissio suosittaa 90 prosentin päästövähennystä vuoteen 2040 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Komissio odottaa sähköntuotannon olevan lähes päästötöntä vuoden 2040 aikoihin ja sähkön osuuden energian loppukulutuksesta kaksinkertaistuvan noin 50 prosenttiin. Uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman odotetaan tuottavan yli 90 prosenttia kokonaissähköstä vuoteen 2040 mennessä. Komissio ehdottaa teollisuutta koskevaa ohjelmaa (Industrial Deal) ja olettaa teollisuuden päästöjen vähenevän noin 85 prosenttia. Vuoden 2040 tavoite ja siihen liittyvä lainsäädäntö kehitetään uuden komission johdolla vuosina 2025–2027.

Fortum Oyj Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

Fortum tukee EU:n varhaisia toimia ja kunnianhimoisia ilmastotavoitteita vuodelle 2040. Olemme tyytyväisiä siihen, että yhteiskunnan sähköistäminen hiilettömällä sähköllä on etusijalla. Pidämme myös tärkeänä, että sekä ydinenergia että uusiutuva ja vähäpäästöinen elektrolyysillä tuotettu vety tunnustetaan keskeisiksi päästöjen vähentämisessä. EU 2040 -tiedonanto on hyvin linjassa Fortumin strategian kanssa.

Yritysvastuudirektiivi on lähes valmis

Yritysvastuudirektiivi (Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivi, CSDDD) edellyttää, että yritykset noudattavat ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevia huolellisuusvelvoitteita omassa toiminnassaan ja toimintaketjussa sekä laativat ilmastosiirtymäsuunnitelman. Joulukuussa 2023 tehdyn alustavan poliittisen sopimuksen perusteella jäsenvaltiot hyväksyivät lopullisen tekstin maaliskuussa 2024, ja parlamentti huhtikuussa 2024. Soveltamisalaa on kavennettu alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna, minkä vuoksi direktiivin piiriin kuuluu aiempaa vähemmän yrityksiä. Direktiiviä sovelletaan kolmen vuoden kuluttua suuriin yrityksiin (yli 5 000 työntekijää ja liikevaihto 1 500 miljoonaa euroa) ja 1–2 vuotta myöhemmin pienempiin yrityksiin.

Fortum on tukenut EU-tason yritysvastuulainsäädäntöä, jonka tavoitteena on vähentää haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia maailmanlaajuisissa toimitusketjuissa ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset eri maiden yrityksille. Vaikka ehdotus on monilta osin parantunut neuvottelujen aikana, Fortum olisi halunnut mukaan enemmän arvoketjun yrityksiä.

Ruotsin uudet energiapoliittiset tavoitteet ja käynnissä olevat selvitykset

Ruotsin hallitus esitti 19.3.2024 ehdotuksensa uusista energiapoliittisista tavoitteista, jotka helpottavat vihreää siirtymää fossiilittoman sähköistyksen avulla. Tavoitteena on vastata 300 TWh:n kysyntään vuoteen 2045 mennessä Ruotsin kilpailukykyä edistävällä tavalla. Ruotsin kansalliselle siirtoverkonhaltijalle Svenska Kraftnätille ehdotetaan kokonaisvastuuta kehityksen seuraamisesta ja tarvittaviin suoriin toimenpiteisiin ryhtymisestä.

Käynnissä on useita hallituksen tutkimuksia, jotka liittyvät markkinoiden rakenteeseen, riskien jakamiseen uudelle ydinvoimalle, ympäristölupamenettelyyn ja merituulivoimaan. Markkinoiden rakennetta koskeva tutkimus kattaa lisäpalveluista ja kapasiteettimekanismeista maksettavat korvaukset. Se on Fortumin näkökulmasta ratkaisevan tärkeä tulevaisuuden uusien sähköntuotantoinvestointien osalta. Tutkimuksen tulokset esitellään huhtikuussa 2025.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin toiminta altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytär-, osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin keskeiset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoa on Fortumin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Fortumin maaliskuussa 2023 julkistama uusi strategia tähtää konsernin liiketoimintariskien vähentämiseen. Fortumin ydinliiketoiminta koostuu pääasiassa tukkusähkön tuotannosta Pohjoismaissa. Siten pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin kannalta merkittävin yksittäinen tekijä ja taloudellinen riski. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä sekä hallita tämän riskin suojaamisesta aiheutuvia luotto- ja likviditeettiriskejä.

Merkittävin strateginen riski on liiketoiminta- ja/tai sääntely-ympäristön kehittyminen ennakoimattomasti ja tavalla, johon Fortum ei ole varautunut. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen olennaisia operatiivisia ja liiketoiminnallisia riskejä Fortumille sähkön- ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkinoita, sääntelyä ja ilmastoa koskevia skenaarioita sekä skenaarioita nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutus Fortumin olemassa olevaan ja mahdolliseen uuteen liiketoimintaan, päivitetään säännöllisesti ja hyödynnetään strategian kehittämisessä.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit, mukaan lukien altistuminen ilmastonmuutokselle, ovat edelleen Fortumin painopistealue. Fortumilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuuksia olemassa olevan, suurelta osin päästöttömän tuotantoportfoliomme avulla.

Liiketoimintaympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan keskittyessä Pohjoismaihin. Sen vuoksi Fortum altistuu poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen yhtiön toimintamarkkinoilla.

Konfliktit ovat kärjistyneet entisestään ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä energian toimitusketjuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on vaikuttanut vakavasti Fortumin liiketoimintoihin. Osa geopoliittisista riskeistä on toteutunut, ja osa riskeistä on edelleen kohonneella tasolla Venäjän aggressiivisen toiminnan jatkumisen seurauksena. Venäjän viranomaisten keväällä 2023 toteuttaman laittoman haltuunoton ja edelleen määräysvallan menetyksen seurauksena Fortum alaskirjasi koko Venäjän omaisuutensa, lopetti konsolidoinnin ja päätti toiminnan. Suojatakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien etuja Fortum lähetti Venäjän valtiolle tiedoksiannot kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista ja käynnisti helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan. Sodan eskaloituminen entisestään voi lisätä riskiä Venäjän valtion vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voisi olla vakavia seurauksia, kuten Fortumin toimintamaiden energiainfrastruktuuriin kohdistuvan sabotaasin riskin kasvaminen esimerkiksi suorien fyysisten hyökkäysten tai kyberhyökkäysten muodossa.

Tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus on vahvistanut nationalismin ja protektionismin trendiä, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin. Ne voivat puolestaan vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, tuotantovalmiuksiin, omaisuuden arvoon ja rahoituksen saatavuuteen. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat toteuttaneet erilaisia Venäjää koskevia pakotteita, ja pakotteita voidaan laajentaa entisestään. Pakotteiden ennakoimattomuus on edelleen riski Fortumille, vaikka Venäjän liiketoiminnan määräysvalta on menetetty.

Sääntely-ympäristö

Kansalliset ja EU-tason energia- ja ilmastopolitiikat ja -sääntely vaikuttavat voimakkaasti energia-alaan. Yleinen monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset Fortumin toimintamaissa aiheuttavat riskejä ja luovat mahdollisuuksia sähköntuotannossa ja kuluttajaliiketoiminnassa. Osana strategiaansa Fortum analysoi ja arvioi lukuisia markkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Fortum käy aktiivista ennakoivaa vuoropuhelua lakien, politiikkojen ja määräysten kehittämiseen osallistuvien päättäjien ja lainsäätäjien kanssa, jotta näitä riskejä voidaan hallita ja jotta energia- ja ilmastopolitiikka ja sääntelykehys kehittyvät yhdenmukaisesti Fortumin strategisiin tavoitteisiin nähden.

Pohjoismainen sähkön hintariski ja siihen liittyvät riskit

Fortumin tukkusähkön tuotannon (esim. vesi-, ydin- ja tuulivoima) tulos ja kannattavuus altistuvat pääasiassa pohjoismaisten sähkönhintojen vaihteluille. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat, tuotantojakauma sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Talouden laskusuhdanne, hyödykehintojen lasku, lämmin sää tai vesitilanne voi johtaa Pohjoismaiden sähkönhintojen merkittävään laskuun, mikä vaikuttaisi negatiivisesti Fortumin tukkusähkön tuotannon tulokseen. Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen sekä pelko muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja hintojen heiluntaan etenkin, jos sähkö- tai kaasutoimitusten muissa lähteissä on häiriöitä. Yleisesti hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan, koska sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuus kasvaa ja energian toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet nousevat ajoittain ajankohtaisiksi. Tämä lisää myös poliittisten markkinatoimenpiteiden riskiä tulevaisuudessa. Parantaakseen tulosten ennustettavuutta ja vähentääkseen tuottojen volatiliteettia Fortum suojaa altistumistaan hyödykkeiden markkinahinnoille varmistaen samalla, että kassavirta ja likviditeetti riittävät kattamaan taloudelliset sitoumukset.

Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit liittyvät pääasiassa liiketoimintojen rahoitustarpeeseen, mukaan lukien vakuusmaksut ja hyödykejohdannaisten markkinariskien suojaamiseen annetut vakuudet. Hyödykejohdannaisten korkeammat hinnat ja lisääntynyt heilunta kasvattavat selvitysyhteisöille ja selvityspankeille annettavia vakuuksia. Fortum pienentää tätä riskiä kahdenvälisillä (OTC) johdannaissopimuksilla, joihin ei liity vakuusvaatimusta. Kahdenvälisinten suojaussopimusten lisääntymisen vuoksi luottoriskit ovat kasvaneet. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski kasvaa suojausten arvon mukaisesti, jos Pohjoismaiden sähköhinnat laskevat. OTC-kaupankäynti altistaa konsernin myös likviditeettiriskille vastapuolen mahdollisen

maksukyvyttömyyden kautta. Maksukyvyttömyys voi johtaa irtisanomismaksuun tapauksissa, joissa kahdenvälisten sopimusten nettomarkkina-arvo on vastapuolen kannalta positiivinen.

Fortumin tavoitteena on säilyttää vähintään tason BBB investment grade -luottoluokitus. Luottoluokitusten laskeminen etenkin investment grade -tason alle (BB+ tai alempi) voi laukaista vastapuolten oikeuksia vaatia lisää käteis- tai muita vakuuksia. Maaliskuussa 2024 S&P Global Ratings nosti Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin (aikaisempi luokitus oli BBB vakain näkymin). Myös Fitch Ratings vahvisti maaliskuussa Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB vakain näkymin. Fortum seuraa edelleen jatkuvasti kaikkea luottoluokitukseen liittyvää kehitystä ja vaihtaa säännöllisesti tietoja luokituslaitosten kanssa. Vuoden 2023 aikana kehitettiin uusi riskienhallintakehys luotto-, likviditeetti- ja markkinariskien kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä tukemaan luokituksen ylläpitämistä erilaisissa markkinaskenaarioissa.

Operatiiviset riskit

Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa eitoivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin Fortumin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.

Ilmastonmuutos

Fortum uskoo, että vähäpäästöisten sekä resurssi- ja energiatehokkaiden energiatuotteiden ja -palveluiden kysyntä kasvaa ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden ja huolen lisääntyessä. Yhtiö hyödyntää osaamistaan päästöttömässä vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimassa tarjoamalla asiakkailleen vähäpäästöisiä energiaratkaisuja. Paljon energiaa tarvitsevan teollisuuden, palveluiden ja liikenteen sähköistymisen myötä etenkin vähäpäästöisen sähkön kulutus tulee todennäköisesti kasvamaan. Vetytalouden kehitys etenkin päästöttömällä sähköllä tuotetun puhtaan vedyn osalta tarjoaa Fortumille liiketoimintamahdollisuuksia.

Vähähiilisempään talouteen siirtymisen edistäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Fortumin strategia sisältää kunnianhimoisia kestävän kehityksen ja hiilestä irtautumisen tavoitteita. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää kuitenkin useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii.

Fortumin toiminta altistuu ilmastonmuutoksen aiheuttamille fyysisille riskeille, kuten säätyypin muutoksille, jotka voivat muuttaa energian tuotantovolyymeja ja kysyntää. Vaihteleva sadanta, tulvat ja äärimmäiset lämpötilat voivat vaikuttaa esimerkiksi vesivoimantuotantoon, patoturvallisuuteen, jäähdytysveden saatavuuteen sekä biopolttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Hydrologiset olot, sadanta, lämpötilat ja tuuliolosuhteet vaikuttavat myös sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi pyrimme sopeuttamaan toimintaamme ja otamme ilmastonmuutoksen huomioon esimerkiksi kasvuhankkeiden ja investointien arvioinnissa sekä toiminnan ja kunnossapidon suunnittelussa. Fortum tunnistaa ja arvioi omaisuuseriensä sietokykyä erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien osalta hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoskenaarioiden mukaisesti ja laatii sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille.

Lisätietoa Fortumin riskeistä ja riskienhallinnan käytännöistä on Fortumin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Näkymät

Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto vastauksena korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestönkehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Suojaukset

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa noin 70 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 43 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 50 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2025 (vuoden 2023 lopussa 40 % hintaan 43 euroa/MWh). Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman ja vesivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät ja vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen myös konsernin tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh.

Helmikuussa 2024 Fortum asetti uuden strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä.

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on viime vuosien aikana suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen Nasdaqin hyödykepörssissä on vähentynyt selvästi.

Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kaupankäyntiä Nasdaq-hyödykepörssissä markkinoiden likviditeetin ja taloudellisen optimoinnin perusteella sekä kahdenvälisillä järjestelyillä.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotantomäärä on noin 47 TWh eli noin 2 TWh aiempaa ohjausta (45 TWh) suurempi. Kasvu johtuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen uudesta kolmannesta yksiköstä sekä uudesta Pjelaxin tuulipuistosta Suomessa.

Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantomäärän hinta-alueisiin perustuva hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista seikoista, kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta.

Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.

Fortumin saavuttama sähkön hinta sisältää sähkön fyysisen myynnin, johdannaiskaupat sekä tukkusähköntuotannon optimointimarginaalin. Saavutettuun sähkön hintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin arvioidaan olevan 6–8 euroa megawattitunnilta. Se vaihtelee yleisen markkinatilanteen, volatiliteetin sekä sähkön ja alkuperätakuiden markkinahintojen mukaan.

Ruotsissa on meneillään säännöllinen, kuuden vuoden välein toteutettava kiinteistöveron päivitys. Alustavien arvioiden perusteella tämä todennäköisesti johtaa Ruotsissa kiinteistöverojen nousuun vuosina 2025–2030.

Tehostamisohjelma

Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Ohjelma etenee suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Fortum arvioi vähentävänsä kiinteää kulupohjaansa yli 50 miljoonalla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä.

Tehostamisohjelma sisältää strategista priorisointia, toiminnan painopisteiden ja resurssien uudelleen arviointia, toimenpiteitä heikosti suoriutuvien ja tappiollisten liiketoimintojen tilanteen kääntämiseksi sekä henkilöstövähennyksiä. Ensimmäisen neljänneksen aikana käynnistettiin kustannussäästöhankkeita kaikissa liiketoimintayksiköissä ja mahdollistavissa toiminnoissa. Tunnistettuja tehostamistoimia ovat esimerkiksi ulkoisten palvelujen käytön vähentäminen, IT-palvelujen uudelleensuunnittelu ja optimointi sekä sisäisten prosessien parannukset, joilla lisätään tehokkuutta ja virtaviivaistetaan organisaatiota.

Tammikuussa aloitetut muutosneuvottelut Consumer Solutions -liiketoiminnassa ja IT-yksikössä saatiin päätökseen maaliskuussa. Niiden seurauksena vähennetään yhteensä 70 työpaikkaa näissä yksiköissä.

Verotus

Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuosina 2024–2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Vuosina 2024–2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,7 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 300 miljoonaa euroa. Kasvuinvestoinneista (800 milj. euroa) 300 miljoonaa euroa on toistaiseksi kohdentamattomia.

Kestävä kehitys

Tässä osavuosikatsauksessa on raportoitu Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja liittyen ilmastoon ja resursseihin sekä henkilöstöön ja yhteiskuntaan. Osavuosikatsausten lisäksi Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan vuosiraportoinnissa.

Fortumin olennaisia kestävän kehityksen teemoja ovat ilmastonmuutos, pilaantuminen, vesi, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit, kiertotalous, omat työntekijät, toimitusketjun työntekijät sekä tapa toimia yhtiönä.

Fortumille on erittäin tärkeää vähentää päästöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Fortum kantaa vastuuta luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Fortum kiinnittää myös erityistä huomiota vaikutuksiinsa liittyen luonnon monimuotoisuuteen, henkilöstöön ja yhteiskuntaan.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen sekä merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan. 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti sertifioitu.

Johtavana pohjoismaisena puhtaan energian yhtiönä Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin, tavoitteenaan olla kestävän kehityksen edelläkävijä. Fortum on asettanut seuraavat ilmastotavoitteet:

• hiilineutraalius (Scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2030 mennessä
• hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen vuoden 2027 loppuun mennessä
• kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 g CO2/kWh ja sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 g CO2/kWh vuoteen 2028 mennessä.

Fortum on myös sitoutunut määrittelemään Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaiset yhtiötason päästövähennystavoitteet. Fortum on käynyt läpi due diligence -prosessin toimitettuaan virallisen sitoumuskirjeen SBTi:lle. Fortum jatkaa nyt työtä kehittämällä siirtymäsuunnitelmaa, määrittelemällä lyhyen ja pitkän aikavälin yhtiötason päästövähennystavoitteet SBTi-kriteerien mukaisesti sekä lähettämällä tavoitteet SBTi:lle validoitavaksi. Fortumin ilmastotavoitteet päivitetään vastaamaan SBTi:n nettonollastandardia päästövähennystavoitteiden määrittelyn yhteydessä. Siirtymävaiheeseen kuuluu hiilestä luopuminen ja päästöjen vähentäminen Fortumin omassa toiminnassa ja sähkönmyynnissä.

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut, ilmasto ja resurssit

				Edelliset
	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Päästöt
Suorat hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia (Mt)	0,5	0,6	1,6	1,5
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	38	48	32	29
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	15	24	16	14
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet*, Mt			0,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt, Mt	0,4	0,5	1,1	1,0
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat päästöt,
Mt	0,1	0,1	0,5	0,5
Muut
Merkittävät ympäristöpoikkeamat**, kpl	1	-	2	3
Sähköntuotanto, TWh	12,9	11,9	47,0	47,9
Hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto, %	97	97	98	98
Hiileen perustuva tuotantokapasiteetti, GW	1,3	1,3	1,3
Hiileen perustuva sähköntuotantokapasiteetti, GW	0,7	0,7	0,7
Hiileen perustuva lämmöntuotantokapasiteetti, GW	0,6	0,6	0,6
Hiileen perustuva sähkön ja lämmön tuotanto, TWh	0,8	1,0	1,9	1,6
Hiileen perustuva sähkön tuotanto, TWh	0,2	0,3	0,6	0,6
Hiileen perustuva lämmön tuotanto, TWh	0,5	0,7	1,2	1,1
Hiileen perustuva osuus liikevaihdosta, %	4	5	3	3
Fossiilisten polttoaineiden osuus tuotantopohjaisesta
liikevaihdosta, %	7	6	5	5
Fossiilisten polttoaineiden osuus liikevaihdosta***, %	14	13	11	11

* Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2024 on noin 0,2 Mt.

** Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen.

*** Sisältäen fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon ja kaasuliiketoiminnan.

Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti vuodesta 2019 lähtien. Vuodesta 2024 lähtien Fortum jatkaa ilmastoon liittyvien tietojen raportoimista samalla tavalla kuin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) kestävän kehityksen standardien S1- ja S2-vaatimuksissa.

Fortum on sitoutunut seuraaviin luonnon monimuotoisuutta edistäviin tavoitteisiin:

• nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta eli eivät synnytä niin sanottua nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030 eteenpäin
• 50 prosentin vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021)
• sitoutuminen paikallisten toimenpiteiden jatkamiseen erityisesti vesivoiman tuotannossa ja osallistuminen tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi.

Vuonna 2024 Fortum jatkaa paikallisten toimenpiteiden toteutusta, osallistumista GBS® (Global Biodiversity Score®) -työkalun vesisegmentin kehittämiseen sekä muiden mahdollisten työkalujen ja lähestymistapojen arvioimista vesivoiman vesistöön kohdistuvien monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi. Alkuvuodesta 2024 Fortum on alkanut kehittää laadullisen arvioinnin prosessia vesivoiman vesistövaikutusten tunnistamiseksi ja vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arvioimiseksi. Työ tehdään ekologisen lieventämishierarkian mukaisesti jokitasolla. Lisäksi Fortum on käynnistänyt tapaustutkimuksen Borgvik-tuulivoimahankkeessaan Ruotsissa. Tutkimuksen tavoitteena on luoda prosessi luonnon monimuotoisuusjalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia tuulivoimahankkeissa, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin.

Fortum käyttää suuria määriä vettä voimalaitoksillaan, kaukolämpöverkostoissaan ja muissa tuotantotoiminnoissaan. Suurin osa vedenotosta on jäähdytykseen käytettävää merivettä ja vesi palautetaan takaisin samaan vesistöön ilman kulutusta.

Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan, ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Merkittävät ympäristöpoikkeamat ovat ympäristöpoikkeamia, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Tammi–maaliskuussa 2024, Fortumin

toiminnoissa tapahtui 1 (0) merkittävä ympäristöpoikkeama: muuntajaöljyvuoto Bytomissa Puolassa. Tapaus luokiteltiin mahdolliseksi lupaehtorikkomukseksi ja sen tutkinta on parhaillaan käynnissä.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta. Fortumin turvallisuustavoitteet vuodelle 2024 ovat:

• tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, <1,0 vuoden 2030 loppuun mennessä
• ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia
• 60 %:n toteumataso Turvallisuuden kehityssuunnitelmissa 2024.

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut, henkilöstö ja yhteiskunta

				Edelliset
	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma
henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia kohden	4,4	5,8	5,0	4,7
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia
kohden	2,7	5,5	3,9	3,3
Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, kpl	-	-	-	-

Maaliskuun 2024 lopussa 91 % turvallisuuden kehitystoimista eteni suunnitelmien mukaisesti.

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Fortum mittaa työntekijöiden käsityksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksiä tukea heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia henkilöstökyselyllä kahdesti vuodessa. Fortumin marraskuun 2023 terveys- ja hyvinvointitulos oli 7,7, mikä vastaa energia-alan vertailuarvoa (7,7).

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu Toimintaohjeessa sekä Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Tammi−maaliskuussa 2024 Fortum teki kolme toimittaja-auditointia Kiinassa. Fortum on myös Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen.

Fortum tekee yhteistyötä yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla yhteiskuntavastuuohjelmansa (Corporate Social Responsibility, CSR-ohjelma) kautta. Yhteiskuntavastuuohjelman painopisteet yhdenmukaistettiin Fortumin strategian kanssa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Ohjelman avulla Fortum pyrkii vaikuttavaan yhteistyöhön liittyen ympäristökysymyksiin (painopisteinä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja vesi) sekä sosiaalisiin kysymyksiin (painopisteinä koulutus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tasa-arvo).

ESG-arviot ja -tunnustukset

Fortum osallistuu aktiivisesti seuraaviin ESG-arviointeihin:

	Fortumin
ESG-arvio	luokitus	Paras luokitus	Viimeisin luokitus
CDP Climate Change	A-	A	helmikuu 2024
CDP Supplier Engagement	A-	A	maaliskuu 2024
MSCI ESG Ratings	A	AAA	joulukuu 2023
ISS ESG Corporate Rating	B- (Prime)	A+	syyskuu 2023
EcoVadis Rating	Gold	Platinum	syyskuu 2023
Moody's ESG Solutions	62	100	helmikuu 2022

Fortum on myös listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana OMX Sustainability Finland sekä ECPI® -indekseissä. Nasdaq on nimennyt Fortumin Nasdaq ESG Transparency Partner -kumppaniksi.

Oikeudenkäynnit

Fortum ilmoitti 27.2.2024 aloittaneensa välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaativansa korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Välimiesmenettelyjen käynnistäminen on seurausta Venäjän valtion rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Välimiesmenettelyjen edellyttämässä ensimmäisessä vaiheessa Fortum lähetti Venäjän valtiolle heinäkuussa 2023 riitaa koskevat ilmoitukset. Venäjän valtio ei kuitenkaan reagoinut Fortumin sovintoneuvottelupyyntöön.

Fortum hakee vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon. Menettelyjen taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan.

Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitteessä 16.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortumin osake Nasdaq Helsingissä

Arvo
	Osakevaihto	yhteensä	Korkein	Alin	Keskihinta	Viimeisin
Tammi–maaliskuu 2024	kpl	euroa	euroa	euroa	euroa*	euroa
FORTUM	149 710 053	1 791 732 817	14,13	10,83	11,97	11,45
* Kaupankäyntimäärällä painotettu.

31.3.2024 31.3.2023 Markkina-arvo, mrd. euroa 10,3 12,7 Osakkeenomistajia 232 317 202 002 Suomen valtion omistusosuus, % 51,3 51,3 Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, % 20,2 25,2 Kotitalouksien omistusosuus, % 14,7 11,4 Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, % 2,5 2,1 Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, % 11,1 10,1

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi-maaliskuussa 2024 noin 72 % Fortumin osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).

Fortum Oyj:n osakepääoma 31.3.2024 oli 3 046 185 953 euroa, ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 897 264 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin. Henkilöstömäärä maaliskuun 2024 lopussa oli 5 251 (5 225 vuoden 2023 lopussa).

Maaliskuun 2024 lopussa Generation-segmentillä oli 1 806 (1 758 vuoden 2023 lopussa) työntekijää, Consumer Solutions -segmentillä 1 223 (1 281) ja Muut toiminnot -segmentillä 2 222 (2 186).

Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinohjelma 2024–2026

Joulukuussa 2023 Fortumin hallitus päätti käynnistää pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 ansaintajakson. Palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan 2024–2026 kannustinjakson osalta noin 1 100 000 osaketta.

Hallitus on päättänyt toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille myönnettävästä osakepalkkioiden enimmäismäärästä. Toimitusjohtajalle myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 125 000. Vastaavasti johtoryhmän muille jäsenille myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 280 000 osaketta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 ansaintajakson myönnettävien osakkeiden kokonaismäärä on tähän mennessä 1 017 500 osaketta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 kannustinjakson palkkiototeuma vahvistetaan keväällä 2027.

Varsinainen yhtiökokous 2024

Fortum Oyj:n vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2024 Messukeskuksessa Helsingissä.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 ja päätti myöntää vastuuvapauden tilikaudelta 2023 kaikille vuoden 2023 aikana hallituksen jäseninä ja toimitusjohtajana toimineille henkilöille.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona 1,15 euroa osaketta kohti ja että osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti, maksettiin osakkeenomistajille, jotka osingon ensimmäisen erän täsmäytyspäivänä 27.3.2024 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon ensimmäinen erä maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti, maksetaan osakkeenomistajille, jotka osingon toisen erän täsmäytyspäivänä 2.10.2024 ovat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon toinen erä maksetaan 9.10.2024.

Yhtiökokous päätti hyväksyä yhtiön toimielinten palkitsemisraportin vuodelta 2023 ja kannattaa yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Yhtiökokouksen päätös on neuvoa-antava.

Hallitus, palkkiot, tilintarkastaja ja kestävyysraportoinnin varmentaja

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten palkkioita muutetaan aikaisemmin päätetyn korotuslinjauksen mukaisesti, eli palkkioita maksetaan tulevalla toimikaudella seuraavasti:

Hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja hallituksen muiden jäsenten vuosipalkkio:

• puheenjohtajalle 128 200 euroa vuodessa,
• varapuheenjohtajalle 79 400 euroa vuodessa, sekä
• jäsenelle 56 800 euroa vuodessa.

Lisäksi maksetaan seuraavat kiinteät palkkiot valiokuntatyöstä:

• puheenjohtajalle 22 600 euroa vuodessa siinä tapauksessa, ettei hän samalla toimi hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana,
• jäsenelle 5 400 euroa vuodessa. Mikäli valiokunnan puheenjohtaja toimii samalla myös hallituksen puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana, valiokuntatyöstä maksetaan tällöin valiokunnan jäsenelle tarkoitettu kiinteä palkkio. Hallituksen päätöksellä perustetun mahdollisen muun valiokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille maksetaan ainoastaan kokouspalkkiot.

Hallituksen jäsenelle lisäksi maksettava kokouspalkkio, joka maksetaan myös hallituksen valiokuntakokouksista, on 1 000 euroa kultakin kokoukselta tai 2 000 euroa jäsenen matkustaessa kokoukseen asuinmaansa ulkopuolelle. Jäsenen osallistuessa kokoukseen etäyhteyden välityksellä tai päätöksistä, jotka vahvistetaan erillistä kokousta

Fortum Oyj Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

pitämättä, kokouspalkkio on 1 000 euroa. Jäsenen matkakulut korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallitustyöskentelystä maksettava vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin 40 %:lla vuosipalkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loppuosa maksetaan rahana. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun yhtiön ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsaus vuodelta 2024 on julkistettu. Mikäli osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa edellä mainittuna ajankohtana yhtiöön tai hallituksen jäseneen liittyvän syyn vuoksi, osakkeet hankitaan myöhemmin tai vuosipalkkio maksetaan kokonaisuudessaan rahana. Kokouspalkkiot sekä valiokuntatyöskentelystä tulevat kiinteät palkkiot maksetaan kokonaisuudessaan rahana.

Yhtiökokous päätti, että hallitus koostuu yhteensä yhdeksästä jäsenestä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja mukaan lukien. Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, seuraavat henkilöt: puheenjohtajaksi Mikael Silvennoinen, varapuheenjohtajaksi Essimari Kairisto, ja jäseniksi Ralf Christian, Luisa Delgado, Jonas Gustavsson, Marita Niemelä, Teppo Paavola, Johan Söderström ja Vesa-Pekka Takala.

Yhtiökokous päätti valita uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Jukka Vattulaisen. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiökokous päätti valita yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy:n, joka on ilmoittanut päävastuulliseksi kestävyysraportoinnin varmentajakseen KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Jukka Vattulaisen. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun perusteella.

Yhtiöjärjestysmuutos

Yhtiökokous päätti muutoksesta yhtiön yhtiöjärjestyksen 11 §:n 2 momenttiin. Yhtiöjärjestyksen 11 §:n 2 momenttiin tehdyn muutoksen mukaisesti tilintarkastajan toimikausi on yksi tilikausi.

Omien osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,23 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset kumoavat yhtiön vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämät valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta.

Lahjoitukset

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttaminen

Yhtiökokous päätti nimitystoimikunnan työjärjestyksen muuttamisesta siten, että osakkeenomistajat, joilla on oikeus nimittää jäsen nimitystoimikuntaan, määritetään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän Yhtiön osakasluettelon perusteella kunkin vuoden kesäkuun ensimmäisen tilanteen mukaisesti. Tämän lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii jatkossa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan äänivallattomana asiantuntijana. Työjärjestykseen päätettiin hyväksyä myös eräitä teknisiä muutoksia.

Hallituksen päätökset

Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa Fortumin hallitus päätti muuttaa nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan nimen henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnaksi ja valitsi keskuudestaan valiokunnan puheenjohtajaksi Mikael Silvennoisen, sekä jäseniksi Luisa Delgadon ja Teppo Paavolan.

Tarkastus- ja riskivaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Essimari Kairisto, sekä jäseniksi Mikael Silvennoinen ja Vesa-Pekka Takala.

Lisäksi hallitus valitsi teknologia- ja investointivaliokunnan puheenjohtajaksi Ralf Christianin, sekä jäseniksi Jonas Gustavssonin, Marita Niemelän ja Johan Söderströmin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fortum ilmoitti 4.4.2024 etenevänsä sitoumuksessaan asettaa Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaiset ilmastotavoitteet. Fortum on käynyt läpi due diligence -prosessin toimitettuaan virallisen sitoumuskirjeen Science Based Targets -aloitteeseen. Fortum jatkaa nyt tätä työtä kehittämällä siirtymävaiheen suunnitelmaa ja määrittelemällä lyhyen ja pitkän aikavälin päästövähennyspolun ja -tavoitteet SBTi-kriteerien mukaisesti ja validoituna.

Fortum ilmoitti 17.4.2024, että Fortum ja ruotsalainen ferroseoksen tuottaja Vargön Alloys AB olivat allekirjoittaneet viisivuotisen sähkönmyyntisopimuksen noin 0,4 terawattitunnin vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi alkaa joulukuussa 2024 ja päättyy vuoden 2029 lopussa. Sähkö toimitetaan Fortumin ydinvoimaportfoliosta Keski-Ruotsin SE3 (Tukholma) -hinta-alueelta.

Osingonmaksu

Vuoden 2024 yhtiökokous hyväksyi, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,15 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäisen osinkoerän (0,58 euroa osakkeelta) täsmäytyspäivä oli 27.3.2024, ja osinko maksettiin 5.4.2024.

Toisen osinkoerän (0,57 euroa osakkeelta) täsmäytyspäivä on 2.10.2024, ja osinko maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään tarvittaessa uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä toisen osingonmaksuerän osalta, jos Euroclear Finland Oy:n sääntöjä tai Suomen arvo-osuusjärjestelmään sovellettavia säädöksiä muutetaan tai jos muut yhtiötä sitovat säännöt sitä edellyttävät.

Espoo 29.4.2024

Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Siri Markula, puh. 040 743 2177, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja investors@fortum.com

Media: Fortum News Desk, puh. 040 198 2843

Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.

Taloudellinen kalenteri 2024

Fortumin osavuosikatsaukset vuonna 2024:

• tammi–kesäkuun puolivuosikatsaus 15.8.2024 noin klo 9
• tammi–syyskuun osavuosikatsaus 29.10.2024 noin klo 9

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Katsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Liikevaihto	3	2 015	2 265	6 711	6 461
Muut tuotot		10	8	32	34
Materiaalit ja palvelut		-1 167	-1 246	-3 808	-3 729
Henkilöstökulut		-120	-109	-436	-447
Poistot	3	-92	-83	-359	-367
Muut kulut		-115	-136	-595	-575
Vertailukelpoinen liikevoitto	3	530	698	1 544	1 376
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	42	71	118	89
Liikevoitto	3	571	769	1 662	1 465
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3, 7	21	22	59	58
Korkokulut		-63	-91	-269	-241
Korkotuotot		53	26	165	192
Muut rahoituserät - netto		-3	-30	-34	-8
Rahoituskulut - netto	8	-13	-95	-138	-56
Voitto ennen tuloveroja		580	696	1 583	1 467
Tuloverot	9	-106	-154	-69	-21
Jatkuvien toimintojen kauden voitto		473	542	1 515	1 446
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		471	540	1 514	1 445
Määräysvallattomille omistajille		2	2	1	1
Lopetettujen toimintojen kauden voitto	6.3	-	26	-3 582	-3 608
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-	25	-3 583	-3 608
Määräysvallattomille omistajille		-	1	1	0
Kauden voitto, Fortum yhteensä		473	568	-2 067	-2 162
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		471	565	-2 069	-2 163
Määräysvallattomille omistajille		2	3	2	1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton, jatkuvat toiminnot		0,53	0,60	1,68	1,61
Laimentamaton, lopetetut toiminnot		-	0,03	-3,99	-4,02
Laimentamaton, Fortum yhteensä		0,53	0,63	-2,31	-2,41

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Katso lisätietoja liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Vertailukelpoinen liikevoitto		530	698	1 544	1 376
Arvonalentumiset ja peruutukset		-2	-	-	-2
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		5	0	4	8
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon
muutokset		39	62	111	88
Muut		-	8	3	-5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	42	71	118	89
Liikevoitto		571	769	1 662	1 465

Katso liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Kauden voitto, Fortum yhteensä	473	568	-2 067	-2 162
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Kauden käyvän arvon muutokset 1)	508	1 965	2 185	729
Siirrot tuloslaskelmaan	7	5	150	151
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	0	0	-3	-3
Laskennalliset verot	-104	-400	-473	-177
Nettosijoitusten suojaus
Kauden käyvän arvon muutokset	4	17	-16	-29
Laskennalliset verot	-1	-3	3	6
Muuntoerot 2)	13	-39	-43	9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	-1	-3	-17	-15
	426	1 542	1 788	671
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus	-	-	1	1
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä	-	0	-9	-9
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja
yhteisyrityksissä	-	-	-3	-3
	-	0	-11	-11
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen	426	1 542	1 777	660
Venäjään liittyvien muuntoerojen uudelleenluokittelu (sisältäen
nettosijoituksen suojaustulokset) 3)	-	-	1 940	1 940
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen
jälkeen	-	-56	-69	-13
Laaja tulos yhteensä	899	2 055	1 581	425
Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä:
Emoyhtiön omistajille	897	2 053	1 580	425
Määräysvallattomille omistajille	2	2	1	1
	899	2 055	1 581	425

1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Ruotsin kruunu, Norjan kruunu ja Puolan zloty.

3) Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoero siirrettiin tuloslaskelmaan vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa	Liite	31.3.2024	31.12.2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet		619	643
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät		6 490	6 612
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä		1 231	1 059
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	13	1 064	1 058
Muut pitkäaikaiset sijoitukset		203	201
Laskennalliset verosaamiset		951	958
Johdannaisinstrumentit	5	313	216
Pitkäaikaiset korolliset saamiset	11	483	644
Pitkäaikaiset varat yhteensä		11 355	11 392
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		405	452
Johdannaisinstrumentit	5	634	389
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	11	289	389
Tuloverosaamiset		48	59
Vakuussaaminen	12	320	590
Myyntisaamiset ja muut saamiset		1 030	1 286
Likvidit varat	12	4 875	4 183
Lyhytaikaiset varat yhteensä		7 601	7 347
Varat yhteensä		18 956	18 739
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		3 046	3 046
Ylikurssirahasto		73	73
Kertyneet voittovarat		5 047	5 592
Muut oman pääoman erät		139	-273
Yhteensä		8 305	8 438
Määräysvallattomat omistajat		85	60
Oma pääoma yhteensä		8 390	8 499
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	12	4 039	4 573
Johdannaisinstrumentit	5	205	216
Laskennalliset verovelat		522	428
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	13	1 064	1 058
Muut varaukset		123	125
Eläkevelvoitteet, netto		10	10
Muu pitkäaikainen vieras pääoma		120	122
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		6 082	6 532
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma	12	1 815	1 337
Johdannaisinstrumentit	5	580	1 057
Muut varaukset		3	2
Vakuusvelka	12	98	131
Ostovelat ja muu vieras pääoma		1 989	1 181
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		4 484	3 708
Vieras pääoma yhteensä		10 566	10 240
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä		18 956	18 739

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Kertyneet voittovarat		Muut oman pääoman erät
							Muut laajan
							tuloksen
						Muut	erät		Määräys
			Kertyneet		Kassa	laajan	osakkuus	Emo	vallat	Oma
milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	voitto varat	Muunto erot	virta suojaukset	tuloksen erät	ja yhteis yrityksissä	yhtiön omistajat	tomat omistajat	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	3 046	73	6 618	-1 026	-337	-14	79	8 438	60	8 499
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä			471					471	2	473
Muuntoerot				15	1	0	-2	13	0	13
Muut laajan tuloksen erät					411	3	-1	413	-	413
Kauden laaja tulos yhteensä			471	15	411	3	-3	897	2	899
Osingonjako 1)			-1 032					-1 032	-	-1 032
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	23	23
Muut			1					1	0	1
BS Oma pääoma 31.3.2024	3 046	73	6 058	-1 011	74	-11	76	8 305	85	8 390
Oma pääoma 1.1.2023	3 046	73	9 499	-3 031	-2 182	172	93	7 670	67	7 737
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä			565					565	3	568
Muuntoerot				-47	10	0	-1	-38	0	-39
Muut laajan tuloksen erät					1 570	14	-3	1 581	-	1 581
Lopetettujen toimintojen laajan
tuloksen erät				-68	13	0	0	-54	-2	-56
Kauden laaja tulos yhteensä			565	-115	1 593	14	-3	2 053	2	2 055
Muut			1					1	0	1
BS Oma pääoma 31.3.2023	3 046	73	10 064	-3 146	-589	186	90	9 724	68	9 793
Oma pääoma 1.1.2023	3 046	73	9 499	-3 031	-2 182	172	93	7 670	67	7 737
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä 2)			-2 069					-2 069	2	-2 067
Muuntoerot				-36	-6	0	0	-43	0	-43
Muuntoerojen siirto tulosvaikutteisiksi				2 106		-166		1 940	-	1 940
Muut laajan tuloksen erät					1 860	-21	-19	1 820	0	1 820
Lopetettujen toimintojen laajan
tuloksen erät				-63	-9	0	5	-68	-2	-69
Kauden laaja tulos yhteensä			-2 069	2 006	1 844	-186	-14	1 580	1	1 581
Osingonjako			-817					-817	0	-817
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin
päättyminen								-	-22	-22
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	15	15
Muut			5					5	0	5
BS Oma pääoma 31.12.2023	3 046	73	6 618	-1 026	-337	-14	79	8 438	60	8 499

1) Osinko sisältyy 31.3.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma.

2) Josta -1 940 miljoonaa euroa johtuu Venäjän toimintojen negatiivisten kumulatiivisten muuntoerojen ja niihin liittyvien nettosijoitusten suojauksien siirtämisestä tuloslaskelmaan.

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Puolan zlotyn vaikutuksesta.

Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.

Oman pääoman vaikutus Venäjään liittyvien muuntoerojen ja niihin liittyvien suojauksien uudelleenluokittelusta vuonna 2023

Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoerä siirrettiin tuloslaskelmaan vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Kumulatiiviset muuntoerot johtuivat Venäjän ruplan merkittävästä heikentymisestä vuoden 2008 jälkeen, jolloin Venäjän toiminnot hankittiin.

	Kertyneet voitto	Muunto	Muut laajan tuloksen	Emo yhtiön
milj. euroa	varat	erot	erät	omistajat
Vaikutus tilikauden voittoon 2023	-1 940			-1 940
Vaikutus muihin oman pääoman eriin		2 106	-166	1 940
Oman pääoman vaikutus yhteensä 2023	-1 940	2 106	-166	-

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko sisältyy 31.3.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Lisätietoja liitetiedossa 10 Osakekohtainen osinko.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
IS Kauden voitto jatkuvista toiminnoista		473	542	1 515	1 446
Oikaisuerät:
Tuloverot		106	154	69	21
Rahoituskulut - netto		13	95	138	56
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-21	-22	-59	-58
Poistot	3	92	83	359	367
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)		664	852	2 021	1 833
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-42	-71	-118	-89
Vertailukelpoinen käyttökate		622	781	1 903	1 744
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät		-86	72	129	-30
Saadut korot		51	24	153	180
Maksetut korot		-78	-88	-228	-218
Saadut osingot		2	4	16	14
Maksetut tuloverot		-86	-286	-454	-254
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		425	508	1 519	1 437
Käyttöpääoman muutos		113	-33	191	337
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta		538	474	1 710	1 774
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	3	-110	-113	-576	-573
Hankitut osakkeet	6	-4	-12	-53	-45
Käyttöomaisuuden myynnit		0	0	12	12
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset	6	5	4	5	6
Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille	11	-21	-7	-30	-45
Vakuussaamisten muutos		270	1 293	2 024	1 001
Muutos muissa korollisissa saamisissa	11	-22	-67	52	97
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta		117	1 098	1 433	452
Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta		655	1 572	3 143	2 226
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	12	1	73	1 755	1 682
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	12	-5	-1 005	-1 620	-621
Lyhytaikaisten lainojen muutos	12	78	-719	-1 757	-959
Osingonjako emoyhtiön omistajille	10	0	0	-817	-817
Vakuusvelan muutos		-33	-133	-221	-120
Muut rahoituserät		0	0	19	20
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta		40	-1 784	-2 640	-816
Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos		695	-212	503	1 411
Lopetettujen toimintojen rahavirta
Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta		-	109	109	-
Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 1)		-	-49	-333	-284
Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta		-	21	21	-
Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen muutos	6.3	-	81	-202	-284
Rahavirta, Fortum yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		538	583	1 819	1 774
Investointien rahavirta yhteensä		117	1 049	1 095	163
Rahoituksen rahavirta yhteensä		40	-1 763	-2 614	-811
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä		695	-131	301	1 127
Likvidit varat kauden alussa	12	4 183	3 919	3 919	3 729
Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä varoissa		-3	-59	-36	19
Likvidit varat kauden lopussa	12	4 875	3 729	4 183	4 875

1) Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen ei-kassavaikutteiset sekä muut erät -86 miljoonaa euroa (I/2023: 72) liittyvät pääasiassa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin -112 miljoonaa euroa (I/2023: 65) ja päästöoikeuksiin liittyvien velkojen muutokseen 27 miljoonaa euroa (I/2023: 35). Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä eikassavaikutteiset sekä muut erät sisälsivät Solidiumin siltarahoituksesta maksetun luotonvarausprovision -39 miljoonaa euroa.

Käyttöpääoman muutos

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	246	316	348	279
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	47	29	-14	3
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)	-180	-378	-143	55
CF Yhteensä	113	-33	191	337

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Käyttöomaisuusinvestoinnit	88	121	611	578
Muutokset maksamattomissa investoinneissa, vähennys(+)/lisäys(-)	25	-5	-16	14
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-3	-4	-20	-19
CF Yhteensä	110	113	576	573

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana 4 miljoonaa euroa (I/2023: 12). Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen aikana Fortum hankki ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

milj. euroa	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	5	0	1	5
Myydyt muut sijoitukset	0	3	3	0
CF Yhteensä	5	4	5	6

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä.

Rahoitusnettovelan muutokset

milj. euroa	Liite	I/2024	2023
Rahoitusnettovelka kauden alussa		942	1 084
Venäjän vaikutus rahoitusnettovelkaan kauden alussa		-	43
Rahoitusnettovelka kauden alussa ilman Venäjää		942	1 127
Nettorahavirta:
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		622	1 903
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät		-86	129
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot		-24	-59
Maksetut tuloverot		-86	-454
Käyttöpääoman muutos		113	191
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-110	-576
Yrityshankinnat		-4	-53
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit		5	17
Muutos korollisissa saamisissa		-44	22
Osingonjako emoyhtiön omistajille		0	-817
Muut rahoitustoiminnot		0	19
Nettorahavirta, jatkuvat toiminnot ('-' rahoitusnettovelan kasvu)		385	322
Muuntoerot ja muut muutokset		-30	137
Rahoitusnettovelka kauden lopussa	12	528	942

Pääomariskien hallinta

Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa.

Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5.
• Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1,7 miljardia euroa vuosina 2024–2026. Arvio sisältää kasvuinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa, sekä vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan 300 miljoonaa euroa.
• Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet.
• Fortumin osinkopolitiikka säilyy ennallaan: osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaantuneisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.

Fortum ilmoitti 2.11.2023 käynnistäneensä toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on asteittain vähentää vuositason kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä.

Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).

S&P Global Rating (S&P) nosti 25.3.2024 Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Aikaisempi luottoluokitus oli BBB vakain näkymin.

Fortum Oyj Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 18.3.2024 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB vakain näkymin.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

	Edelliset
milj. euroa	Liite	12 kk	2023
+ Korollinen vieras pääoma		5 853	5 909
- BS Likvidit varat		4 875	4 183
- Vakuusjärjestely		228	325
- BS Vakuussaaminen		320	590
+ BS Vakuusvelka		98	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-222	-459
Rahoitusnettovelka	12	528	942
IS Liikevoitto		1 465	1 662
+ IS Poistot		367	359
Käyttökate		1 833	2 021
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		-89	-118
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate		1 744	1 903
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate		0,3	0,5

Tunnuslukuja

Jatkuvat toiminnot

milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
IS Liikevaihto	2 015	2 265	6 711	6 461
IS Liikevoitto	571	769	1 662	1 465
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	21	22	59	58
IS Kauden voitto	473	542	1 515	1 446
IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	471	540	1 514	1 445
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,53	0,60	1,68	1,61
CF Liiketoiminnan rahavirta	538	474	1 710	1 774
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	93	133	664	623
Käyttöomaisuusinvestoinnit	88	121	611	578
milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	622	781	1 903	1 744
IS Liikevoitto	530	698	1 544	1 376
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	10	7	9
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	430	483	1 150	1 097
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,48	0,54	1,28	1,22

	Edelliset
milj. euroa tai kuten merkitty	12 kk	2023
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka kauden lopussa	528	942
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,3	0,5
euroa tai kuten merkitty	31.3.2024	31.12.2023
Oma pääoma/osake, euroa	9,26	9,40
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	897 264	897 264
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	897 264	897 264
Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta	897 264	897 264

Jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Katso lisätietoja liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.

milj. euroa tai kuten merkitty	I/2024	I/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	471	565	-2 069	-2 163
Tulos/osake, euroa	0,53	0,63	-2,31	-2,41
Liiketoiminnan rahavirta	538	583	1 819	1 774
Henkilöstön lukumäärä	5 251	7 784	5 225
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	430	517	1 184	1 097
Tulos/osake, euroa	0,48	0,58	1,32	1,22

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Merkittävät laadintaperiaatteet

1.1 Laadintaperusta

Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, minkä takia vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan.

IS = Tuloslaskelma BS = Tase CF = Rahavirta

1.2 Lopetetut toiminnot – Venäjän toiminnot vuonna 2023

Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä, ja jota seurasi uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan nimitys PAO Fortumille. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuivat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen.

Konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 toisella neljänneksellä johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisälsi Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirrettiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.

1.3 Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA:n vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja, ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen käyttökate, taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty erikseen konsernin tuloslaskelmalla liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri kausien välillä.

Fortumin pitkän aikavälin taloudellinen tavoite pääomarakenteen tunnusluvulle on rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde (katso Pääomariskien hallinta ja liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ilman Venäjää ei enää esitetä Venäjän konsolidoinnin päättymisen johdosta vuoden 2023 toisesta neljänneksestä lähtien.

Katso liitetiedot 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

1.4 Laadintaperiaatteet

Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2023 noudatettujen periaatteiden kanssa.

Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2024, ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.

Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö astui voimaan Suomessa 1.1.2024. Fortum on arvioinut alttiuttaan Pilari 2 mallisääntöjen määrittämälle minimiverolle. Arviointi osoittaa, että suurin osa toiminnoista, mahdollisesti yhtä tai kahta toimintamaata lukuun ottamatta, on olettamasääntöjen (Safe Harbours) piirissä. Siitä huolimatta vuodelle 2024 tehdyn analyysin perusteella voidaan olettaa, että Fortum ei altistu Pilari 2:n tuloverojen maksamiselle tiettyjen Pilari 2:n lainsäädännön mukaisten oikaisujen johdosta.

1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona.

Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi	1–3/2024	1–12/2023	1–9/2023	1–6/2023	1–12/2023
Norja (NOK)	11,4159	11,4248	11,3483	11,3195	10,9901
Puola (PLN)	4,3333	4,5420	4,5820	4,6244	4,7081
Ruotsi (SEK)	11,2792	11,4788	11,4789	11,3329	11,2030
Kauden lopun valuuttakurssi	31.3.2024	31.12.2023	30.9.2023	30.6.2023	31.3.2023
Norja (NOK)	11,6990	11,2405	11,2535	11,7040	11,3940
Puola (PLN)	4,3123	4,3395	4,6283	4,4388	4,6700
Ruotsi (SEK)	11,5250	11,0960	11,5325	11,8055	11,2805

2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2023.

3. Tiedot segmenteittäin

Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat:

• Generation-segmentti, joka sisältää Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
• Consumer Solutions -segmentti, joka sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.
• Muut toiminnot -segmentti, johon kuuluu Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.

Vuosineljännes

		Generation 1)		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä
									I/2023
milj. euroa	Liite	I/2024	I/2023	I/2024	I/2023	I/2024	I/2023	I/2024	oikaistu
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		1 207	1 245	978	1 197	2	3	2 187	2 445
Lämmönmyynti		191	172	-	-	11	9	203	181
Kaasunmyynti		-	-	142	153	-	-	142	153
Jätteiden käsittelyn myynti		3	2	-	-	54	53	57	55
Muu myynti		11	10	34	34	76	70	121	114
Liikevaihto		1 412	1 429	1 154	1 384	144	136	2 710	2 949
Eliminoinnit		-108	-211	14	1	-34	-26	-128	-236
Nord Pool -netotus 2)								-567	-448
IS Ulkoinen liikevaihto		1 304	1 218	1 168	1 385	109	109	2 015	2 265
Vertailukelpoinen käyttökate		564	767	62	24	-3	-10	622	781
IS Poistot		-51	-44	-19	-18	-22	-21	-92	-83
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		513	723	42	6	-25	-31	530	698
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-	-	-2	-	-2	-
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		-	0	0	0	5	0	5	0
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		29	318	10	-255	0	-	39	62
Muut		-	8	-	-	-	-	-	8
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	29	326	10	-255	3	0	42	71
IS Liikevoitto		542	1 049	52	-249	-22	-31	571	769
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	11	10	-	-	1	-1	12	10
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	7	20	23	-	-	1	-1	21	22
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit
segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	0	4	0	-	4	8	4	12
Investoinnit käyttöomaisuuteen		61	86	17	20	10	15	88	121
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	-	0	0	0	5	3	5	4

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Edelliset 12 kk

		Generation 1)		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa		LiiteEdell. 12 kk		2023Edell. 12 kk		2023Edell. 12 kk		2023Edell. 12 kk	2023
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		3 852	3 889	2 999	3 219	8	9	6 859	7 117
Lämmönmyynti		500	481	-	-	33	31	533	512
Kaasunmyynti		-	-	411	422	-	-	411	422
Jätteiden käsittelyn myynti		8	7	-	-	227	226	235	234
Muu myynti		44	43	125	125	287	281	456	450
Liikevaihto		4 404	4 420	3 536	3 766	556	548	8 496	8 734
Eliminoinnit		-291	-394	-8	-20	-107	-99	-406	-514
Nord Pool -netotus 2)								-1 629	-1 510
IS Ulkoinen liikevaihto		4 113	4 026	3 528	3 745	449	449	6 461	6 711
Vertailukelpoinen käyttökate		1 671	1 874	146	108	-73	-80	1 744	1 903
IS Poistot		-202	-195	-72	-70	-93	-93	-367	-359
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		1 469	1 679	74	38	-167	-173	1 376	1 544
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-	-	-2	-	-2	-
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		2	2	1	1	6	1	8	4
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		77	366	11	-254	0	-	88	111
Muut		4	12	-	-	-9	-9	-5	3
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	82	380	12	-253	-5	-8	89	118
IS Liikevoitto		1 551	2 058	86	-215	-172	-181	1 465	1 662
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	8	7	-	-	2	0	9	7
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	7	57	59	-	-	2	0	58	59
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	1	5	22	22	22	26	45	53
Investoinnit käyttöomaisuuteen		424	450	77	81	76	81	578	611
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	0	0	0	0	5	4	5	4

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Varat ja velat segmenteittäin

		Generation		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa	Liite		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023
Korottomat varat		6 598	6 864	1 129	1 311	1 108	1 094	8 835	9 269
BS Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	7	1 169	1 000	-	-	62	59	1 231	1 059
Eliminoinnit								-121	-105
Segmenttien varat yhteensä		7 767	7 864	1 129	1 311	1 170	1 153	9 945	10 223
Korolliset saamiset	11							772	1 033
BS Laskennalliset verosaamiset								951	958
Muut varat								2 412	2 342
BS Likvidit varat								4 875	4 183
BS Varat yhteensä								18 956	18 739
Segmenttien velat		500	601	399	472	297	313	1 196	1 387
Eliminoinnit								-121	-105
Segmenttien velat yhteensä								1 074	1 282
BS Laskennalliset verovelat								522	428
Muu vieras pääoma								3 117	2 621
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä vieras pääoma								4 713	4 331
Korollinen vieras pääoma	12							5 853	5 909
BS Oma pääoma								8 390	8 499
BS Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä								18 956	18 739
Henkilöstön lukumäärä		1 806	1 758	1 223	1 281	2 222	2 186	5 251	5 225

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

		Generation		Consumer Solutions
milj. euroa	Liite	Edell. 12 kk	31.12.2023	Edell. 12 kk	31.12.2023
Vertailukelpoinen liikevoitto		1 469	1 679	74	38
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	8	7	-	-
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		1 476	1 686	74	38
Segmenttien varat kauden lopussa		7 767	7 864	1 129	1 311
Segmenttien velat kauden lopussa		500	601	399	472
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		7 268	7 263	730	838
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		7 093	6 959	720	847
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %		20,8	24,2	10,3	4,5

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

4. Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

4.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon

Vuosineljännes

	Oikaisematon		Arvon peruutukset	alentumiset ja	Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
		I/2023		I/2023		I/2023		I/2023		I/2023		I/2023
milj. euroa	I/2024	oikaistu	I/2024	oikaistu	I/2024	oikaistu	I/2024	oikaistu	I/2024	oikaistu	I/2024	oikaistu
Liikevaihto	2 018	2 263	-	-	-	-	-3	2	-	-	2 015	2 265
Muut tuotot	41	328	-	-	-5	0	-26	-320	-	-	10	8
Materiaalit ja palvelut	-1 162	-1 190	-	-	-	-	-5	-48	-	-8	-1 167	-1 246
Henkilöstökulut	-120	-109	-	-	-	-	-	-	-	-	-120	-109
Poistot	-94	-83	2	-	-	-	-	-	-	-	-92	-83
Muut kulut	-111	-439	-	-	-	-	-4	303	-	-	-115	-136
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			2	-	-5	0	-39	-62	-	-8	530	698
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-2	-	5	0	39	62	-	8	42	71
IS Liikevoitto	571	769									571	769

Edelliset 12 kk

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
	Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.
milj. euroa	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023
Liikevaihto	6 471	6 716	-	-	-	-	-10	-5	-	-	6 461	6 711
Muut tuotot	109	397	-	-	-8	-4	-67	-361	0	0	34	32
Materiaalit ja palvelut	-3 578	-3 606	-	-	-	-	-147	-190	-4	-12	-3 729	-3 808
Henkilöstökulut	-447	-436	-	-	-	-	-	-	-	-	-447	-436
Poistot	-369	-359	2	-	-	-	-	-	-	-	-367	-359
Muut kulut	-721	-1 049	-	-	0	0	137	444	9	9	-575	-595
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			2	-	-8	-4	-88	-111	5	-3	1 376	1 544
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-2	-	8	4	88	111	-5	3	89	118
IS Liikevoitto	1 465	1 662									1 465	1 662

Arvonalentumiset ja peruutukset

Arvonalentumiset oikaistaan poistoista ja arvonalentumisista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut oikaistaan liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja jotka suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä.

4.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Liikevoitto		571	769	1 662	1 465
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4.1	-42	-71	-118	-89
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		530	698	1 544	1 376
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		21	22	59	58
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-9	-12	-52	-49
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		12	10	7	9
IS Rahoituskulut - netto		-13	-95	-138	-56
Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	8	0	10	2	-8
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto		-12	-85	-137	-64
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		529	623	1 415	1 321
IS Tuloverot		-106	-154	-69	-21
Tuloveroihin liittyvät oikaisut		8	14	-201	-207
Vertailukelpoiset tuloverot		-98	-140	-269	-228
IS Määräysvallattomat omistajat		-2	-2	-1	-1
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	2	5	5
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat		-1	0	4	3
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto		430	483	1 150	1 097
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	6.3	-	34	34	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		430	517	1 184	1 097
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	19	0,48	0,54	1,28	1,22
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	19	-	0,04	0,04	-
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa	19	0,48	0,58	1,32	1,22

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja.

Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto

Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, sekä rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla.

Vertailukelpoiset tuloverot

Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Tuloveroihin liittyvät oikaisut vuoden 2023 aikana sisälsi 225 miljoonaa euroa kertaluontoisia verovaikutuksia, jotka kirjattiin pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjän toimintojen omistusten alaskirjausten vuoksi.

Katso myös liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

5. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan nykyiset tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä sekä laadintaperiaatteissa liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).

Rahoitusvarat

		Taso 1		Taso 2	Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)					127	123			127	123
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			137	59					137	59
Ei sovelleta suojauslaskentaa	15	10	32	14	16	20	-3	-1	60	42
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			109	113					109	113
Ei sovelleta suojauslaskentaa			8	2					8	2
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa	15	10	286	188	143	143	-3	-1	440	339
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	175	200	316	160			-105	-110	385	251
Ei sovelleta suojauslaskentaa	388	408	80	33	3	4	-318	-320	154	124
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			8	7					8	7
Ei sovelleta suojauslaskentaa			87	7					87	7
Korolliset saamiset 3)	228	325							228	325
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa	791	933	491	206	3	4	-423	-430	862	714
Yhteensä rahoitusvaroissa	806	943	776	394	146	147	-427	-431	1 302	1 053

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.

3) Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita. Katso myös liitetiedot 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka.

Rahoitusvelat

	Taso 1		Taso 2			Taso 3		Netotus 1)		Yhteensä
milj. euroa		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023		31.3.2024 31.12.2023
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)			964	973					964	973
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	15	14	43	58					58	73
Ei sovelleta suojauslaskentaa	33	11	17	30	13	9	-3	-1	58	49
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			88	93					88	93
Ei sovelleta suojauslaskentaa			0	2					0	2
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa	48	26	1 112	1 156	13	9	-3	-1	1 169	1 189
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat			279	376					279	376
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	444	606	120	264			-105	-110	458	761
Ei sovelleta suojauslaskentaa	329	238	77	138	2	2	-318	-320	90	58
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			9	6					9	6
Ei sovelleta suojauslaskentaa			23	232					23	232
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa	773	844	507	1 016	2	2	-423	-430	859	1 432
Yhteensä rahoitusveloissa	820	870	1 619	2 172	15	11	-427	-431	2 027	2 621

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Maaliskuun 2024 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona oli 71 miljoonaa euroa, josta varoja 736 miljoonaa euroa ja velkoja 665 miljoonaa euroa (-464 miljoonaa euroa 31.12.2023, josta varoja 476 miljoonaa euroa ja velkoja 940 miljoonaa euroa). Nettoarvon muutos joulukuusta 2023 johtui pääasiassa laskeneista hyödykehinnoista ja sopimusten erääntymisestä.

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona 92 miljoonaa euroa, josta varoja 211 miljoonaa euroa ja velkoja 120 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2024 maaliskuun lopussa Fortum oli saanut 60 miljoona euroa ja maksanut 39 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.

Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on liitetiedoissa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 15 Pantatut varat ja vastuut.

Siirtoja tasoon 3 tai tasosta 3 ei ollut. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja on liitetiedossa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

6. Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot

6.1 Yrityshankinnat

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	0	0	22	22
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	2	5	12	9
Hankitut muut osakkeet (brutto)	3	8	19	14
Yhteensä	4	12	53	45

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja.

Fortum hankki 31.8.2023 ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n koko osakekannan Telge AB:lta. Velaton kokonaiskauppahinta oli noin 450 miljoonaa Ruotsin kruunua (39 milj. euroa). Kauppahinta, josta on vähennetty hankitut käteisvarat ja muut oikaisut, oli 22 miljoonaa euroa. Telge Energi AB on osa Consumer Solutions segmenttiä.

6.2 Yritysmyynnit

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	5	0	1	5
Myydyt muut sijoitukset (brutto)	0	3	3	0
Yhteensä	5	4	4	5

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen ja vuoden 2023 aikana ei ollut merkittäviä yritysmyyntejä.

6.3 Lopetetut toiminnot

Russia-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Katso lisätietoa liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Lopetettujen toimintojen tulos- ja rahavirtatiedot esitetään 31.3.2023 asti.

Taloudellinen tulos

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Lopetetut toiminnot sisältävät Russia-segmentin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin.

	I/2023
milj. euroa	oikaistu	2023
Liikevaihto	287	287
Muut tuotot	6	6
Materiaalit ja palvelut	-148	-148
Henkilöstökulut	-20	-20
Poistot	-23	-23
Muut kulut	-15	-15
Vertailukelpoinen liikevoitto	86	86
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus	-	-3 608
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	0	0
Liikevoitto	86	-3 521
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	26	26
Rahoituskulut - netto	-88	-88
Voitto ennen tuloveroja	24	-3 584
Tuloverot	2	2
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista	26	-3 582
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	25	-3 583
Määräysvallattomille omistajille	1	1
Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa	0,03	-3,99
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	34	34
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	0,04	0,04

Konsolidoinnin päättymisen vaikutus

Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 toisella neljänneksellä johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRSvaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai eitaloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen.

milj. euroa	31.3.2023
Nettovarat	1 685
Tuloslaskelmaan siirretyt erät	-1 922
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus (negatiivinen)	-3 608

Rahavirtalaskelman tietoja

Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty erikseen rahavirtalaskelmassa. Venäjän toimintojen konsolidointi päättyi määräysvallan menettämisen vuoksi myynnin sijaan (katso liitetieto 1 Merkittävät laadintaperiaatteet) eli Venäjän toiminnoista ei ole saatu vastiketta. Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä.

	I/2023
milj. euroa	oikaistu	2023
Liiketoiminnan rahavirta	109	109
Investointien rahavirta	-49	-333
Rahoituksen rahavirta	21	21
Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä	81	-202

7. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Forsmark Kraftgrupp AB	6	10	17	13
Kemijoki Oy	-1	0	-1	-1
OKG AB	12	14	7	5
Merkittävimmät yhteisyritykset
TVO Oyj	-1	-6	25	30
Muut osakkuusyritykset	2	-1	1	4
Muut yhteisyritykset	2	4	9	7
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	21	22	59	58

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	21	22	59	58
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-9	-12	-52	-49
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	12	10	7	9

8. Rahoituskulut – netto

milj. euroa	I/2024	I/2023 oikaistu	2023	Edelliset 12 kk
Korkokulut
Lainat	-65	-94	-286	-258
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut	-1	-1	-2	-2
Aktivoidut korkokulut	3	4	20	19
IS Yhteensä	-63	-91	-269	-241
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset	51	25	153	179
Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot	2	2	12	13
IS Yhteensä	53	26	165	192
Muut rahoituserät – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja
ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen	-1	-8	1	8
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja
peruutukset	0	-2	-3	-1
Muut rahoituskulut ja -tuotot	-3	-21	-33	-16
IS Yhteensä	-3	-30	-34	-8
IS Rahoituskulut – netto	-13	-95	-138	-56
		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Rahoituskulut – netto	-13	-95	-138	-56
Oikaisut rahoituskuluihin – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen	1	8	-1	-8
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset,

peruutukset ja muut oikaisut 0 2 3 1 Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto -12 -85 -137 -64

Lainojen korkokulut vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 65 miljoonaa euroa (I/2023: 94) sisältäen lainojen korkoja 58 miljoonaa euroa (I/2023: 82) ja 7 miljoonaa euroa (I/2023: 12) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Vuoden 2023 ensimmäinen neljännes sisälsi 41 miljoonaa euroa lainojen korkokuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn.

Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 51 miljoonaa euroa (I/2023: 25) sisältäen 43 miljoonaa euroa (I/2023: 20) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 8 miljoonaa euroa (I/2023: 4) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja.

Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan.

Muut rahoituskulut ja -tuotot vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä -3 miljoonaa euroa (I/2023: -21). Vuoden 2023 ensimmäinen neljännes sisälsi 15 miljoonaa euroa kuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn.

9. Tuloverot

Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen tuloverot olivat 106 miljoonaa euroa (I/2023: 154). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 18,3 % (I/2023: 22,1 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 19,0 % (I/2023: 22,8 %). Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla.

Tammikuussa 2024 voimaan tulleella Pilari 2 -lainsäädännöllä ei odoteta olevan olennaista vaikutusta. Katso lisätietoja liitetiedossa 1.4 Laadintaperiaatteet.

10. Osakekohtainen osinko

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko sisältyy 31.3.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti ja yhteensä 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023. Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti ja yhteensä 404 miljoonaa euroa, maksettiin 10.10.2023.

11. Korolliset saamiset

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo 1)	Tasearvo	arvo 1)
milj. euroa	31.3.2024	31.3.2024	31.12.2023	31.12.2023
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	483	509	644	670
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	483	509	644	670
Vakuusjärjestely	228	228	325	325
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	61	61	64	64
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	289	289	389	389
Yhteensä	772	798	1 033	1 059

1) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 483 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 644), sisältävät 386 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta (vuoden 2023 lopussa: 546). Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Korollisten saamisten pienentyminen vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana johtui pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisesta omaksi pääomaksi. Uudelleenluokittelun myötä erä esitetään taseen rivillä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Muuntamisella ei ollut kassavirtavaikutusta.

Katso lisätietoja Suomen ja Ruotsin ydinvoimaan liittyvistä saamisista liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät vakuusrahastoa varten annetun 50 miljoonan euron vakuuden.

12. Korollinen nettovelka

Rahoitusnettovelka

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 853	5 909
- BS Likvidit varat	4 875	4 183
- Vakuusjärjestely	228	325
- BS Vakuussaaminen	320	590
+ BS Vakuusvelka	98	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-222	-459
Rahoitusnettovelka	528	942

Korollinen vieras pääoma, 5 853 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 279 miljoonan euron (vuoden 2023 lopussa: 376) vakuusjärjestelyn pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 228 miljoonan euron (vuoden 2023 lopussa: 325) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely. Vakuusrahastoa varten annettua 50 miljoonan euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta. Katso liitetieto 11 Korolliset saamiset.

Korolliset velat

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset lainat	3 942	4 475
Lyhytaikaiset lainat	1 793	1 316
Lainat yhteensä	5 735	5 791
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	97	97
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	21	21
Vuokrasopimusvelat yhteensä	119	118
Yhteensä	5 853	5 909

Lainat

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo 3)	Tasearvo	arvo 3)
milj. euroa	31.3.2024	31.3.2024	31.12.2023	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	2 728	2 708	2 736	2 729
Lainat rahoituslaitoksilta	1 305	1 312	1 306	1 314
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1)	951	958	951	952
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	175	180	200	199
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2)	5 158	5 158	5 192	5 194
Vakuusjärjestelysopimusvelka	279	279	376	376
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	298	298	224	224
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	577	577	599	599
Yhteensä	5 735	5 735	5 791	5 793

1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 1 217 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 717).

3) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 1 793 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 1 316) sisältäen lyhytaikaiset lainat sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet. Pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet, 1 217 miljoonaa euroa, sisältävät erääntyviä rahoituslaitoslainoja, mukaan lukien 500 miljoonan euron lainan, joka sisältää yhden vuoden lainanottajan jatko-option. Lyhytaikaiset lainat, 577 miljoonaa euroa, sisältävät 339 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 235 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 31.3.2024 oli 4,0 % (vuoden 2023 lopussa: 4,0 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 31.3.2024 oli 4,4 % (vuoden 2023 lopussa: 4,3 %).

Lainojen erääntyminen

milj. euroa	31.3.2024
2024	1 282
2025	521
2026	746
2027	17
2028	517
2029 ja myöhemmin	2 652
Yhteensä	5 735

Vuoden 2024 lainojen erääntymiset sisältävät 339 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	31.3.2024
Vuoden sisällä erääntyvät	22
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	57
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	55
Yhteensä	135

Likvidit varat

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta	23	-
Rahat ja pankkisaamiset	4 852	4 183
BS Yhteensä	4 875	4 183

Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 875 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 4 183). Likvideistä varoista 4 786 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 4 122) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Likvidien varojen keskimääräinen korko 31.3.2024 oli 3,9 % (vuoden 2023 lopussa: 3,9 %).

Luottolimiitit

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajien enintään 2 vuoden jatko-option) ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä (erääntyy kesäkuussa 2025 sisältäen lainanantajan 1 vuoden jatko-option). Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

13. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta.

Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

13.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
Taseeseen sisältyvät erät
BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 064	1 058
BS Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 064	1 058
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston nettovarojen käyvästä arvosta	1 253	1 197
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	189	139

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat kustannusarvioon, jossa tulevat kustannukset diskontataan nykyarvoon.

IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 5 miljoonalla eurolla vuoden 2023 lopusta ja olivat 1 064 miljoonaa euroa 31.3.2024.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 189 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 31.3.2024 oli 1 253 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 1 064 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2023 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 31.3.2024 oli yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2023 päätökseen ja on yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.

Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 15 Pantatut varat ja vastuut.

13.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.

TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 620	1 614
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta		1 199
Nettomäärä		-415
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-416 -104	-104
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan		1 918
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta		1 458
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus		259

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen.

TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus 31.3.2024 oli suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan oli pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 321 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 85 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 31.3.2023 oli 1 525 miljoonaa euroa ja tasearvo Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna 1 204 miljoonaa euroa.

Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) rakentamaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalaa on rahoitettu ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. Fortumin osakassaaminen Olkiluoto 3 -ydinvoimalan rakentamiseen liittyen oli 232 miljoonaa euroa 31.3.2024 (vuoden 2023 lopussa: 232). TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä.

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedossa 12 Korollinen nettovelka.

OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	4 797	5 001
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	3 437	3 506
Nettomäärä	-1 360	-1 495
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä		-472

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion ydinjäterahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin valtionvelkakonttorin (Riksgälden) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan

kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vain vuosille 2022–2023. Joulukuussa 2023 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2024. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan.

14. Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

31.3.2024 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä oli 284 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 292).

Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34 Investointi- ja muut sitoumukset.

15. Pantatut varat ja vastuut

Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja.

Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta Työ- ja elinkeinoministeriölle annettu takaus on 142 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 142). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 718). Lisäksi Fortumilla on 122 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 122) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle.

Pantatut varat sisältävät arvopapereita 228 miljoona euroa (vuoden 2023 lopussa: 325) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 320 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 590) ja pantattuja varoja 11 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 13). Vakuussaamiset koostuvat hyödykepörsseissä käydyn kaupankäynnin rahavakuuksista sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.

Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 50 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 51), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki Pohjoismaisen hyödykepörssin (Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata.

Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35 Pantatut varat ja vastuut.

16. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista

Fortum on käynnistänyt helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Välimiesmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Lisäksi Venäjän valtio ei ole reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Menettelyjen taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jolla jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyjen odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet. Täytäntöönpanotoimien lopputulosta voidaan arvioida, kun välitystuomio on saatu.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke

RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy on vaatinut myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum kiistää minkään sopimussuhteen, velvoitteen tai välityssopimuksen olemassaolon Fortumin ja RAOS Project Oy:n välillä. Fortum katsoo, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista mitään Fortumia kohtaan esitettyjä vaatimuksia. Koska Fortum ei ole sopimusosapuolena riidan kohteena olevassa sopimuksessa, se pitää kyseistä vaatimusta täysin perusteettomana ja vastustaa sitä jyrkästi.

17. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Myynnit	4	2	12	14
Ostot	164	128	602	638
Muut tuotot	0	1	-3	-4
Korkotuotot lainasaamisista	4	3	10	11

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	483	644
Myynti- ja muut saamiset	23	30
Pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset lainat	234	239
Osto- ja muut velat	46	72

Muut liiketoimet lähipiirin kanssa

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2023 lopussa oli 51,26 %. Vuonna 2024 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.

Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astuu voimaan 1.4.2024 (aiemmin julkaistu päivämäärä, 1.3.2024, muutettu 26.2.2024) ja jatkuu 31.12.2026 asti. Sopimuksen vaikutus vuoden 2024 ensimmäiseen neljännekseen ei ollut merkittävä.

Fortumilla oli Suomen valtion kanssa siltarahoitusjärjestely syyskuusta 2022 maaliskuuhun 2023 asti. Vuonna 2023 rahoituskulut – netto sisälsi 56 miljoonaa euroa korkokuluja ja palkkioita siltarahoituslainaan liittyen. Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37 Lähipiiritapahtumat.

18. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

19. Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).	Tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen
Vertailukelpoinen liikevoitto	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Arvonalentumiset ja peruutukset	Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Muut	Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma

Tammi−maaliskuun 2024 osavuosikatsaus

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto.	Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset tuloverot	Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen kauden voitto	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat.	Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen tulos/osake	Vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100	Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta).	Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin

pääoman tuottoa.

Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelka Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pääomarakennetta mittaava pitkän aikavälin taloudellinen tavoite.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen
Rahoitusnettovelka	Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen	Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhteen tavoitteessa.	Liitetieto 13 Korollinen nettovelka

Muut tunnusluvut

Osakeperusteiset tunnusluvut

Tulos/osake (EPS)	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Muut tunnusluvut
Investoinnit käyttöomaisuuteen	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.
Edelliset 12 kk	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Verotuksen tunnusluvut
Efektiivinen tuloverokanta, %	Tuloverot x 100 Voitto ennen veroja
Vertailukelpoinen efektiivinen

tuloverokanta, % Vertailukelpoiset tuloverot x 100 Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Liikevoitto		571	769	1 662	1 465
+ IS Poistot		92	83	359	367
Käyttökate (EBITDA)		664	852	2 021	1 833
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-42	-71	-118	-89
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		622	781	1 903	1 744

Vertailukelpoinen liikevoitto

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Liikevoitto		571	769	1 662	1 465
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-42	-71	-118	-89
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	4	530	698	1 544	1 376

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Arvonalentumiset ja peruutukset		-2	-	-	-2
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		5	0	4	8
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon
muutokset		39	62	111	88
Muut		-	8	3	-5
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	42	71	118	89

Vertailukelpoinen kauden voitto

			I/2023		Edelliset
milj. euroa	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
IS Kauden voitto		473	542	1 515	1 446
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-42	-71	-118	-89
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-9	-12	-52	-49
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	8	0	10	2	-8
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		8	14	-201	-207
- IS Määräysvallattomat omistajat		-2	-2	-1	-1
- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	2	5	5
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	4	430	483	1 150	1 097
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	6.3	-	34	34	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		430	517	1 184	1 097

Vertailukelpoinen tulos/osake

			I/2023		Edelliset
	Liite	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	4	430	483	1 150	1 097
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		0,48	0,54	1,28	1,22
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj. euroa	4	-	34	34	-
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa		-	0,04	0,04	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa	4	430	517	1 184	1 097
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa		0,48	0,58	1,32	1,22

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa	Liite	31.3.2024	31.12.2023
+ Korollinen vieras pääoma		5 853	5 909
- BS Likvidit varat		4 875	4 183
- Vakuusjärjestely		228	325
- BS Vakuussaaminen		320	590
+ BS Vakuusvelka		98	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen		-222	-459
Rahoitusnettovelka	12	528	942

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

	Edelliset
milj. euroa Liite	12 kk	2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 853	5 909
- BS Likvidit varat	4 875	4 183
- Vakuusjärjestely	228	325
- BS Vakuussaaminen	320	590
+ BS Vakuusvelka	98	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-222	-459
Rahoitusnettovelka 12	528	942
IS Liikevoitto	1 465	1 662
+ IS Poistot	367	359
Käyttökate	1 833	2 021
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-89	-118
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate	1 744	1 903
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,3	0,5

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkönkulutus

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Pohjoismaat	119	109	385	395

Keskimääräiset hinnat

				Edelliset
	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	58,5	85,2	56,4	49,9
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	72,9	77,6	56,5	55,3
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	56,4	76,1	51,7	46,9
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	48,3	53,4	40,0	38,7
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	67,7	115,8	95,2	83,3
CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2	62	90	85	78
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni	102	145	125	114
Öljy (Brent front month), USD/bbl	82	82	82	82
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh	28	53	41	35

Vesivarastot

TWh	31.3.2024	31.3.2023	31.12.2023
Pohjoismaiset vesivarastot	33	38	77
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	41	41	84

Vienti/tuonti

				Edelliset
TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian välillä	-7	-10	-41	-38

Saavutetut sähkön myyntihinnat

				Edelliset
EUR/MWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa	63,9	85,2	63,1	57,9

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto

		I/2023		Edelliset
TWh	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Pohjoismaat	12,7	11,7	46,4	47,4
Muut Euroopan maat	0,2	0,2	0,6	0,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	12,9	11,9	47,0	47,9

Lämmöntuotanto

		I/2023		Edelliset
TWh	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Pohjoismaat	1,3	1,2	3,2	3,3
Muut Euroopan maat	0,5	0,5	1,1	1,1
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1,7	1,7	4,3	4,4

Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2024	31.12.2023
Generation	9 331	9 223
Muut toiminnot	25	25
Yhteensä	9 356	9 248

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	31.3.2024	31.12.2023
Generation	2 022	2 022
Muut toiminnot	171	171
Yhteensä	2 193	2 193

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vesivoima	5,5	5,0	20,9	21,5
Ydinvoima	6,7	6,5	24,8	25,1
Tuulivoima	0,2	-	0,1	0,3
CHP ja lauhdevoima	0,2	0,3	0,5	0,5
Yhteensä	12,7	11,7	46,4	47,4

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

				Edelliset
%	I/2024	I/2023	2023	12 kk
Vesivoima	44	43	45	45
Ydinvoima	53	55	54	53
Tuulivoima	2	-	0	1
CHP ja lauhdevoima	2	2	1	1
Yhteensä	100	100	100	100

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

				Edelliset
TWh	I/2024	I/2023	2023	12 kk
CHP	0,2	0,2	0,6	0,5

Sähkönmyynti

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Pohjoismaat	1 326	1 544	4 311	4 093
Muut Euroopan maat	201	242	879	839
Muut maat	0	0	2	2
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 527	1 786	5 193	4 934

Lämmönmyynti

		I/2023		Edelliset
milj. euroa	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Pohjoismaat	81	76	208	213
Muut Euroopan maat	122	105	304	321
Jatkuvat toiminnot yhteensä	203	181	512	533

Sähkönmyynti alueittain

		I/2023		Edelliset
TWh	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Suomi	6,4	5,9	23,6	24,2
Ruotsi	7,8	6,9	27,1	28,0
Norja	3,2	3,8	12,8	12,1
Muut maat	1,5	1,5	6,0	6,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä	18,9	18,1	69,5	70,3

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain

		I/2023	Edelliset
TWh	I/2024	oikaistu	2023	12 kk
Suomi	1,1	1,0	2,6	2,7
Puola	1,4	1,5	3,4	3,3
Muut maat	0,1	0,1	0,4	0,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	2,6	2,6	6,4	6,4