Vuosikertomus 2023

Lehto Group Oyj

VUOSIKERTOMUS 2023

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2023	1
TILINPÄÄTÖS 2023	11
Tilintarkastettu tilinpäätös
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS	12
Konsernin tase, IFRS	13
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS	14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS	15
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot	16
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	47
Emoyhtiön tase, FAS	48
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS	49
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot, FAS	50
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä	55
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	55
Tilinpäätösmerkintä	55
Konsernin tunnusluvut	56
Osakkeet ja osakkeenomistajat	58

	59
	64
1. Johdanto	65

2. Hallinnointia koskevat kuvaukset	65
Yhtiökokous	65
Hallitus	66
Hallituksen valiokunnat	69
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Yhtiön johto	69 70
3. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet	72

Riskienhallinta	72
Sisäinen valvonta	73
Taloudellisen raportoinnin sisäinen valvonta Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vastuualueet ja roolit

4. Muut annettavat tiedot	74 75 76
Sisäpiirihallinto	76
TILINTARKASTUSKERTOMUS 2023 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2023 Lähipiirihallinto Sisäinen tarkastus	77 77

Hallituksen toimintakertomus 2023

Konserni	1-12/ 2023	1-12/ 2022
Liikevaihto jatkuvista toiminnoista, Meur	171,8	344,8
Liikevaihdon muutos jatkuvista toiminnoista -%	-50,2 %	-14,7 %
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, Meur	-72,8	-42,2
Liiketulos jatkuvista toiminnoista, % liikevaihdosta	-42,4 %	-12,2 %
Tulos jatkuvista toiminnoista, Meur	-79,0	-58,8
Tulos lopetetuista toiminnoista, Meur	-0,1	32,1
Kauden tulos, Meur	-79,0	-26,7

Tilauskanta kauden lopussa, Meur	0,0	205,9
Osakekohtainen tulos, Eur	-0,91	-0,31
Rahavarat, Meur	6,1	13,2
Rahoitusvelat, Meur	20,6	33,9
Vuokrasopimusvelat, Meur	59,1	77,8
Omavaraisuusaste, %	-12,1 %	27,0 %
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja, %	-27,7 %	38,7 %

Lehto Group Oyj:n ("Lehto" tai "Yhtiö") tilinpäätös 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta ei perustu toiminnan jatkuvuuteen. Tilikauden päättymisen jälkeen Lehdon tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy on 8.2.2024 asetettu konkurssiin ja konsernin emoyhtiö Lehto Group Oyj:ssä on 16.2.2024 aloitettu yrityssaneerausmenettely. Nämä tekijät antavat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuistaan seuraavien 12 kuukauden aikana.
Tilinpäätös sisältävät konkurssiin asetettujen tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erät
- o Tuloslaskelmaerät on esitetty jatkuvina toimintoina
- o Varat on arvostettu enintään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään ottaen huomioon myös konkurssille konkurssissa realisoituvien saamisten menetyksestä johtuvan arvonalentumisen vaikutukset. Selvyyden vuoksi todetaan, että tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä kyseisten tytäryhtiöiden varat ja velat ovat konkurssipesien hallinnassa.
Konserniin jäävien varojen arvostus perustuu arvioon kerrytettävissä olevista rahamääristä tilanteissa, joissa ne alittavat jatkuvuuden periaatteella muodostuneen kirjanpitoarvon.
Tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä Lehto-konserni koostuu emoyhtiö Lehto Group Oyj:stä, sen 100 % omistamasta tytäryhtiöstä Lehto Components Oy:stä sekä pienistä hanke- ja muista yhtiöistä, joilla ei ole operatiivista toimintaa.

Konserni

Konkurssiin menneiden yhtiöiden vaikutus konsernin 31.12.2023 taseeseen	Konserni	Konkurssiin menneiden yhtiöiden vaikutus	ilman konkurssiin menneitä yhtiöitä
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	7,7	0,0	7,7
Osuudet osakkuusyrityksissä	0,8	0,0	0,8
Muut rahoitusvarat	1,0	0,0	1,0
Saamiset	2,5	2,4	0,1
Vaihto-omaisuus	73,6	71,9	1,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12,1	11,1	1,0
Rahavarat	6,1	0,0	6,1
Varat yhteensä	103,7	85,3	18,4

Pitkäaikaiset varaukset	7,7	7,7	0,0
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	53,6	52,9	0,7
Muut pitkäaikaiset velat	0,1	0,1	0,0
Lyhytaikaiset varaukset	2,9	2,6	0,4
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	20,6	5,1	15,5
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	5,5	5,0	0,5
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)	1,7	1,5	0,2
Ostovelat ja muut velat	23,9	19,6	4,3
Velat yhteensä	116,1	94,6	21,5
Nettovarat ja -velat	-12,4	-9,3	-3,1
Konsernieliminointien vaikutus		9,3	-9,3
Konsernin nettovarat ja -velat tilikauden lopussa			-12,4

Seuraavassa taulukossa on esitetty konkurssiin menneiden tytäryhtiöiden vaikutus konsernin taseeseen.

Konsernilla ei nykyisellään ole merkittävää liiketoimintaa, ja osana emoyhtiön yrityssaneerausmenettelyä Yhtiö on arvioimassa mahdollisuuksia uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.
Konsernin rahavarat tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Yhtiön tulevaan kassan kehittymiseen vaikuttaa erityisesti omaisuuden myyntitulot, uuteen liiketoimintaan liittyvät kassatulot ja -menot sekä liiketoiminnan käynnistymisaikataulu, uuteen liiketoimintaan hankittava rahoitus ja emoyhtiön saneerausmenettelyssä tehtävien päätösten vaikutukset.
Yhtiön saneerausohjelma on valmisteluvaiheessa ja sen myöhemmin määrittyvällä sisällöllä voi olla vaikutuksia yhtiön varojen ja velkojen arvostamiseen. On mahdollista, että saneeraustoimien seurauksena yhtiön varojen ja velkojen kirjanpitoarvo tulee vielä muuttumaan.
Yhtiön keskeiseen RCF-rahoitussopimukseen sisältyvät kovenanttiehdot eivät täyttyneet tilikauden päättymishetkellä. Kyseiseen rahoitussopimukseen liittyvät vastuut ja velvoitteet huomioidaan yhtiön saneerausohjelmassa.
Yhtiöllä on 15,0 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Yhtiö ei ole kyennyt noudattamaan kaikkia vaihtovelkakirjalainassa määriteltyjä ehtoja. Vaihtovelkakirjalainaan mahdollisesti tehtävät muutokset käsitellään osana Yhtiön saneerausmenettelyä.

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2023

Vuosi 2023 käynnistyi vaikeassa tilanteessa. Yhtiön toiminta edellisvuonna oli ollut tappiollista, tilauskanta oli supistunut ja kassavarat olivat niukat. Samaan aikaan rakentamisen markkina ja lyhyen aikavälin markkinanäkymät olivat ennätyksellisen heikolla tasolla. Yhtiön toiminnan painopiste asettui luonnollisesti kassavirran ja toiminnan jatkumisen edellytysten varmistamiseen.

Tammikuussa 2023 Lehto käynnisti prosessin, jonka tavoitteena oli löytää yhtiölle teollisia tai omistuksellisia kumppaneita. Tuolloin yhtiö arvioi, että sen liiketoimintaportfolio on markkinatilanteeseen ja yhtiön rahoitustilanteeseen nähden liian laaja ja mahdollisilla järjestelyillä haluttiin varmistaa yhtiön strategian ja hankkeiden rahoitus.

Vuoden aikana yhtiö kävi neuvotteluita kymmenien tahojen kanssa liiketoimintojen tai niiden osien myymisestä tai muista yritysjärjestelyistä. Samanaikaisesti yritysjärjestelyprosessien kanssa Lehto toteutti vuoden aikana useita kassavirtaa parantavia toimia. Muun muassa Oulaisten toinen tehdasrakennus myytiin, henkilöstöä vähennettiin kaikissa yksiköissä, ja tontteja ja asuntoja myytiin.

Käyttöomaisuuden, asuntojen ja tonttien myynneistä yhtiö sai kassavirtaa toiminnan jatkamiseen ja velkojen takaisinmaksuun. Kassavirtaa ja tulevaisuuden uskoa pitivät yllä myös vuoden aikana saadut uudet tilaukset ja laaja asuntojen hankekanta kasvukeskuksissa.

Lokakuussa yhtiö allekirjoitti aiesopimuksen operatiivisten tytäryhtiöidensä myymisestä eurooppalaiselle rahastoyhtiölle. Tämän ratkaisun arvioitiin mahdollistavan emoyhtiön toiminnan jatkumisen ja mahdollisen uuden liiketoiminnan käynnistämisen. Joulukuussa aiesopimus päätettiin ja vuosi päättyi vuoden alkua vaikeammassa tilanteessa.

Tilikauden päättymisen jälkeen helmikuussa 2024 kolme Lehdon tytäryhtiötä Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy hakeutuivat konkurssiin, koska yhtiöillä ei enää ollut riittävää rahoitusta toimintansa jatkamiseen. Viikkoa myöhemmin emoyhtiö Lehto Group Oyj hakeutui yrityssaneeraukseen.

Tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena emoyhtiön oman pääoma painui negatiiviseksi. Hallitus on ryhtynyt toimiin oman pääoman lisäämiseksi ja tulee kutsumaan yhtiökokouksen koolle käsittelemään asiaa viimeistään toukokuun 2024 loppuun mennessä.

Maaliskuussa 2024 Lehto myi rakennesuunnittelupalveluita tuottavan tytäryhtiönsä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n osakekannan ja tämän jälkeen konsernin toiminta jatkuu kahdessa operatiivisessa yhtiössä: emoyhtiö Lehto Group Oyj:ssä ja Lehto Components Oy:ssä.

Tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä Lehto on edelleen arvioimassa ja suunnittelemassa vaihtoehtoja emoyhtiön sekä Lehto Components Oy:n toiminnan jatkamiseksi, myymiseksi tai järjestelemiseksi uudelleen. Lehto myös arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.

Liiketoimintaympäristön kehitys vuonna 2023

Suomen Pankin maaliskuussa 2024 esittämän väliennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui -1,0 % vuonna 2023. Bruttokansantuote on supistunut lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2022 puolivälistä lähtien. Joulukuussa 2023 Suomen Pankki arvioi, että talouskasvun heikkous on laaja-alaista ja aiempaa korkeammat korot ovat kannustaneet kotitalouksia säästämään kuluttamisen sijaan. Lisäksi nousseet hinnat ja korot sekä epävarmuus tulevasta ovat hidastaneet kotitalouksien kulutuksen kasvua. Talouden toipumista rajoittaa myös investointien huomattava supistuminen. Investoinneista erityisesti asuntorakentaminen on vähäistä ja heikon suhdannetilanteen vuoksi työttömyysaste nousee tilapäisesti.

Maaliskuussa 2024 julkaistussa Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksessa todetaan, että uudisrakentaminen pysyi historiallisen matalalla tasolla koko viime vuoden. Uudistuotannon volyymin lasku kiihtyi asuntorakentamisen painamana 15 prosenttiin. Rakentamisen arvonlisäyksen pudotus kiihtyi yli finanssikriisin lukemien, 11 prosenttiin.

RT:n mukaan talonrakentamisen aloitukset ovat supistuneet yhtäjaksoisesti vuoden 2022 alusta alkaen. Asuntoaloitukset romahtivat vuonna 2023 noin 17 500 asuntoon, mikä on lähes 20 000 edellisvuotta vähemmän. Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloitukset vähenivät peräti 80 prosenttia, kun taas ARA-tuotanto nousi 8 600 asuntoon.

Valtionvarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU) arvioi helmikuussa 2024 julkaistussa katsauksessa, että vuonna 2023 rakennuslupien määrä vähentyi noin puoleen edellisvuodesta. Vuoden 2023 osalta rakentamista kannatteli tuettu asuntotuotanto ja ARA-tuotannon osuus koko rakentamisen aloituksista olikin poikkeuksellisen korkea. Korkojen nostot käynnistivät asumiskustannusten nousun ja lähes lamauttivat uusien asuntojen asuntomarkkinat. Tästä kysynnän romahtamisesta käynnistynyt asuntojen hintojen alentuminen ja asuntokaupan pysähtyminen näkyivät nopeasti uusien valmistuneiden asuntojen pidentyvinä myyntiaikoina.

Tase ja rahoitusasema

Konsernitase sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin asetettujen Lehto Group Oyj:n tytäryhtiöiden, Lehto Asunnot Oy:n, Lehto Tilat Oy:n ja Lehto Korjausrakentaminen Oy:n varat ja velat.

Konsernitase, Meur	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset varat	11,9	27,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16-omaisuuseriä	17,4	101,2
Vaihto-omaisuus, IFRS 16-omaisuuserät	56,2	70,9
Lyhytaikaiset saamiset	12,1	50,4
Rahavarat	6,1	13,2
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	0,0	3,8
Varat yhteensä	103,7	267,2

Oma pääoma	-12,4	66,6
Rahoitusvelat	20,6	33,9
Vuokrasopimusvelat	59,1	77,8
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)	1,7	20,6
Muut velat	34,7	68,4
Oma pääoma ja velat yhteensä	103,7	267,2

Taseen loppusumma laski 103,7 (267,2) miljoonaan euroon varojen arvojen, sisältäen omaisuuden arvonalennukset, pienentyessä. Varojen arvostaminen perustuu arvioon kerrytettävissä olevista rahamääristä. Tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden konserniyhtiöiden varat on arvostettu enintään kyseisten yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään.

Velat pienenivät 84,6 miljoonalla eurolla 116,1 (200,7) miljoonaan euroon. Velkojen väheneminen oli seurausta rahoitusvelkojen muutoksista (nettona -13,2 miljoonaa euroa), vuokratonteista luopumisen seurauksena pienentyneistä vuokrasopimusvelvoitteista (-18,7 miljoonaa euroa) sekä ennakkomaksujen ja muiden velkojen pienenemisestä (-52,6 miljoonaa euroa).

Velkojen ollessa varoja suuremmat oma pääoma painui -12,4 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Yhtiön 15,0 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainasta 2,9 miljoonaa euroa on kirjattu omaan pääomaan ja 12,1 miljoonaa euroa velkoihin. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti velalla voidaan merkitä yhtiön osakkeita, millä olisi velkoja vähentävä ja omaa pääomaa parantava vaikutus.

Korolliset velat	31.12.2023	31.12.2022
RCF-luottolimiitti	3,4	13,0
Vaihtovelkakirjalaina	15,0	15,0
josta oikaistu kulut ja erotettu oman pääoman komponentti	-2,9	-3,3
Omaperusteisten asuntohankkeiden myymättömiin
asuntoihin liittyvät RS-lainat	2,2	9,2
Investointilainat	0,0	0,0
ALV-maksujärjestely	2,9	0,0
Rahoitusvelat yhteensä	20,6	33,9
IFRS 16-vuokrasopimusvelat	59,1	77,8
Korolliset velat yhteensä	79,7	111,7

IFRS 16 -vuokrasopimusvelat ovat yhtiön vuokranmaksuvelvoitteisiin perustuvia velkoja. IFRS 16 -standardin mukaisesti pitkäaikaiset vuokrasopimukset esitetään vuokralle ottajan taseessa sekä omaisuus- että velkaeränä. Valtaosa Lehdon tilikauden päättymishetkellä olleista vuokrasopimusveloista liittyi rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin. Nämä velvoitteet ovat poistuneet Lehdon konsernitaseesta tilikauden jälkeen tapahtuneiden tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena. Yhteensä konkursseissa poistuneiden IFRS 16 -velkojen määrä on 58 miljoonaa euroa.

	Ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja			Sis. IFRS 16 vuokrasopimusvelat
Rahoitusasema, Meur	31.12. 2023	31.12. 2022	Muutos	31.12. 2023	31.12. 2022	Muutos
Kassa ja likvidit varat	6,1	13,2	-7,1	6,1	13,2	-7,1
Korolliset velat	20,6	33,9	-13,2	79,7	111,7	-32,0
Korollinen nettovelka	14,5	20,6	-6,1	73,6	98,5	-24,9

Konsernin rahavirtalaskelma sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin asetettujen Lehto Group Oyj:n tytäryhtiöiden, Lehto Asunnot Oy:n, Lehto Tilat Oy:n ja Lehto Korjausrakentaminen Oy:n rahavirtalaskelman erät.

Rahavirtalaskelma, Meur	1-12/ 2023	1-12/ 2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos + suoriteperusteisten erien oikaisut	-71,3	-49,2
Nettokäyttöpääoman muutos	68,3	15,5
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä	-2,9	-33,7
Investointien rahavirta	4,0	27,8
Rahoituksen rahavirta	-8,2	-13,6
Rahavarojen muutos	-7,1	-19,5
Rahavarat kauden alussa	13,2	32,8
Rahavarat kauden lopussa	6,1	13,2

Liiketoiminnan nettorahavirta oli -2,9 (-33,7) miljoonaa euroa, mikä sisältää nettokäyttöpääoman pienenemisestä aiheutuneen 68,3 (15,5) miljoonan euron positiivisen vaikutuksen. Nettokäyttöpääoman pienenemisen taustalla on vaihto-omaisuuden kirjaaminen nettorealisointiarvoon sekä myynti- ja muiden saamisten pieneneminen. Investointien nettorahavirta oli 4,0 (28,7) miljoonaa euroa, mistä valtaosa liittyy Oulaisten tehdaskiinteistön myyntiin. Rahoituksen nettorahavirta oli -8,2 (-13,6) miljoonaa euroa. Rahoitusvelat pienenivät nettona -6,7 miljoonaa euroa ja vuokrasopimusvelkojen maksuja oli -1,4 miljoonaa euroa.

Keskeiset rahoitussopimukset

RCF luottolimiitti

Lehdolla on 30.6.2022 allekirjoitettu RCF-luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility) OP Yrityspankki Oyj:n ja Nordea Bank Oyj:n kanssa. Luottolimiitti on määrältään 13 miljoonaa euroa ja se on voimassa 31.3.2024 asti. Katsauskauden päättyessä limiitistä oli käytössä 3,4 miljoonaa euroa. Limiitin vakuudeksi on pantattu omaisuuseriä, joista osa on konkurssiin menneiden tytäryhtiöiden omaisuutta ja osa on jatkavan Lehto-konsernin omaisuutta.

Katsauskauden päättymishetkellä kaikki luottolimiittisopimuksessa olevat kovenantti- tai muut ehdot eivät täyttyneet ja sopimus on päättymässä 31.3.2024. Luoton perintä ja takaisinmaksu tapahtuu osana Yhtiön saneerausmenettelyä.

Vaihtovelkakirjalaina

Vuonna 2022 Lehto tarjosi merkittäväksi institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan. Vaihtovelkakirjalaina on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin, ja vaihtovelkakirjoja laskettiin liikkeeseen yhteensä 15,0 miljoonan euron yhteenlasketusta nimellisarvosta. Yhtiön suurin osakkeenomistaja Lehto Invest Oy on merkinnyt velkakirjalainaa yhteensä 10,0 miljoonan euron määrästä.

Yhtiö ei ole kyennyt noudattamaan kaikkia vaihtokirjalainassa määriteltyjä ehtoja, minkä vuoksi velkakirjojen haltijoilla on lainaehtojen mukaisesti mahdollisuus irtisanoa laina. Tämä vuoksi laina on käsitelty lyhytaikaisena velkana. Vaihtovelkakirjalainaan mahdollisesti tehtävät muutokset käsitellään osana yhtiön saneerausmenettelyä.

Toiminnan jatkuvuus

Tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä yhtiöllä on käytössä noin 1,8 miljoonan euron rahavarat. Tulevaan kassan kehittymiseen vaikuttaa erityisesti:

omaisuuden myyntitulot
uuteen liiketoimintaan liittyvät kassatulot ja -menot sekä liiketoiminnan käynnistymisaikataulu
uuteen liiketoimintaan hankittava rahoitus
emoyhtiön saneerausmenettelyssä tehtävien päätösten vaikutukset.

Henkilöstö ja palkitseminen

Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 483 henkilöä (860 henkilöä vuonna 2022). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä oli 384 (664 31.12.2022) henkilöä. Noin 62 % konsernin henkilöstöstä oli toimihenkilöitä ja noin 38 % työmailla ja tehtailla toimivia työntekijöitä.

Vuoden aikana konsernin henkilöstön määrä väheni 280 työntekijällä ja määrä on edelleen vähentynyt tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneiden tytäryhtiöiden konkurssien ja emoyhtiön toimintojen supistamisen seurauksena.

Maaliskuussa 2023 yhtiö toteutti 2.5.2022 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, jossa luovutettiin 103 782 yhtiön hallussa ollutta Lehto Group Oyj:n osaketta vuoden 2020 kannusjärjestelmään kuuluville avainhenkilöille. Luovutetut osakkeet edustivat 0,12 % yhtiön koko osakekannasta.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Lehto on kehittänyt ja valmistanut omissa tuotantolaitoksissaan rakennusteknisiä moduuleja ja komponentteja, kuten kylpyhuone-keittiömoduuleja, asuntojen tilaelementtejä, seinäelementtejä, suurkattoelementtejä, talotekniikkamoduuleja ja ikkunoita. Moduloinnilla pyritään parantamaan rakentamisen laatua ja nopeuttamaan rakentamisprosessia.

Moduulien, komponenttien ja tilakonseptien kehittäminen on ollut jatkuvaa toimintaa ja niistä aiheutuneet kustannukset on valtaosin kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Tilikauden aikana ei aktivoitu kehittämismenoja (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2022).

Riskit ja epävarmuustekijät

Vuonna 2023 Lehdon kaikki liiketoiminta liittyi rakentamiseen. 8.2.2024 Lehdon rakentamisliiketoimintaa harjoittaneet tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin, eikä Lehdolla tämän jälkeen ole enää varsinaista rakentamisliiketoimintaa. Näin ollen rakentamiseen liittyvät riskit eivät enää ole Lehdon kannalta oleellisia. Lehto toistaiseksi jatkaa rakennusosien valmistamista tehtaissaan, mutta on mahdollista, että Lehto luopuu myös tehdastoiminnoistaan vuoden 2024 aikana.

Lehto arvioi mahdollisuuksia uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi. Keskeisimmät vuotta 2024 koskeva riskit liittyvät uuden liiketoiminnan käynnistymiseen ja sen vaatiman rahoituksen järjestymiseen sekä saneerausmenettelyn onnistumiseen.

On mahdollista, että Lehto Group Oyj:tä koskeva saneerausmenettely ei etene suunnitellulla tavalla tai saneerausohjelma ei tule vahvistetuksi. Tällaisessa tilanteessa yhtiö ajautuisi todennäköisesti konkurssiin, minkä seurauksena osakkeenomistajat ja velkojat voisivat menettää koko sijoituksensa ja saatavansa. On myös mahdollista, että tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena Lehto Group Oyj:tä kohtaan esitetään vaateita, joista yhtiö ei pysty suoriutumaan.

Mahdollinen uuden oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankinta voisi johtaa osakeomistuksen merkittävään laimentumiseen.

Vastuullisuus- ja ympäristöasiat

Lehdon liiketoiminnan nykyisestä epäjatkuvuustilanteesta huolimatta Lehdon tavoitteena on toimia yleisesti hyväksyttyjen vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti ympäristöasioissa, sosiaalisen vastuun asioissa ja hallinnossa.

Lehto tulee vuoden 2024 aikana määrittelemään erilliset vastuullisuuden painopistealueet, tavoitteet ja mittarit sekä vastuullisuutta tukevat prosessit, jotka palvelevat Lehdon liiketoimintaa.

Konsernin juridinen rakenne

Tilikauden päättyessä konsernin muodostivat emoyhtiö, Lehto Group Oyj, ja sen viisi operatiivista tytäryhtiötä: Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy, Lehto Korjausrakentaminen Oy, Lehto Components Oy ja Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy. Lisäksi konserniin kuului yksi ei-operatiivinen yhtiö Ruotsissa sekä väliaikaisia kiinteistöyhtiöitä tai niiden osakkuuksia. Kaikki operatiiviset tytäryhtiöt olivat Suomessa ja emoyhtiön omistusosuus niissä oli 100 %.

Konsernin emoyhtiöllä ei ole ollut varsinaista liiketoimintaa, vaan sinne on keskitetty joitakin kaikille konserniyhtiöille yhteisiä toimintoja, jotka ovat konsernin toiminnan hallittavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisiä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöhallinto, kirjanpito, rahoitusasioiden koordinointi, lakiasiat, liiketoiminnan kehitys, hankintatoimi, viestintä, markkinointi ja tietohallinto.

Tilikauden päättymisen jälkeen helmikuussa 2024 kolme Lehdon tytäryhtiötä Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin. Lisäksi 19.3.2024 Lehto myi tytäryhtiönsä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n koko osakekannan.

Yhtiökokouksen päätökset

Lehto Group Oyj piti vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksensa 30.3.2023, Oulussa Technopoliksen Smarthouse auditoriossa osoitteessa Elektroniikkatie 8, Oulu. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen tilikaudelta 2022 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle.

Taseen osoittaman voiton käyttäminen ja osingonjaosta päättäminen

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Palkitsemisraportin esittäminen ja hyväksyminen

Varsinainen yhtiökokous päätti hyväksyä palkitsemisraportin hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Päätös oli neuvoaantava.

Hallituksen jäsenten valinta ja palkkiot

Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin neljä.

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti valita hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: Eero Sihvonen, Hannu Lehto, Anne Korkiakoski ja Jani Nokkanen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Varsinainen yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten palkkioista noin 40 % maksetaan Lehto Group Oyj:n osakkeina ja loppuosa rahana. Hallituksen puheenjohtajalle näin maksettava vuosipalkkio on 69 000 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle sekä jäsenelle 34 500 euroa. Mikäli hallituksen jäsen ilmoittaa pidättäytyvänsä yhtiön osakkeiden vastaanottamisesta, maksetaan palkkio yksinomaan rahana. Tällä tavalla hallituksen jäsenelle maksettava vuosipalkkio on hallituksen puheenjohtajalle 55 200 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille 27 600 euroa.

Lisäksi vahvistettiin, että hallituksen jäsenten kokouspalkkiona kustakin hallituksen vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta hallituksen yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, maksetaan hallituksen puheenjohtajalle 1 500 euroa ja hallituksen varapuheenjohtajalle ja jäsenille 750 euroa.

Vahvistettiin myös, että hallituksen valiokuntien jäsenten kokouspalkkiona kustakin valiokunnan vuosikellon mukaisesta kokouksesta sekä muusta valiokunnan yli kahden tunnin mittaisesta pöytäkirjatusta kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu, maksetaan valiokunnan puheenjohtajalle 600 euroa ja valiokunnan jäsenille 400 euroa.

Hallituksen ja hallituksen valiokuntien kokouksista aiheutuvat kohtuulliset matkakustannukset vahvistettiin korvattavaksi Verohallinnon ohjeistuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että kokouspalkkiot sisältävät päivärahan.

Tilintarkastajan valinta ja palkkio

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. KPMG Oy Ab on ilmoittanut yhtiölle, että KHTtilintarkastaja Pekka Alatalo toimii päävastuullisena tilintarkastajana. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön omaan vapaaseen pääomaan kuuluvilla varoilla siten, että hankittava määrä on enintään 8 733 000 osaketta. Osakkeet hankitaan Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä sen sääntöjen mukaisesti tai muulla tavalla. Hankittavista osakkeista maksetaan markkinahintainen vastike.

Valtuutus oikeuttaa hallituksen päättämään hankkimisesta myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai yhtiön liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Hankitut osakkeet voidaan myös pitää yhtiön hallussa.

Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti ja se korvaa aikaisemman yhtiön omien osakkeiden hankintaa koskevan valtuutuksen.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta

Varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 8 733 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä

tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy tai maksuttoman osakeannin kyseessä ollessa yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus päättää kaikista muista osakeantiin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamiseen ja osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä ehdoista ja seikoista.

Valtuutusta voidaan käyttää muun muassa Yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien toteuttamiseksi, hallituspalkkioiden maksamiseksi, pääomarakenteen vahvistamiseksi, omistuspohjan laajentamiseksi, vastikkeen maksamiseen yrityskaupoissa tai yhtiön hankkiessa liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti ja se korvaa yhtiön aikaisemmat anti- ja optiovaltuutukset.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä Lehto Group Oyj:n internet-sivuilla lehto.fi/yhtiokokous/

Hallituksen järjestäytymiskokouksen päätökset

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa Lehto Group Oyj:n hallitus valitsi puheenjohtajakseen Eero Sihvosen. Hallitus myös valitsi jäsenet tarkastusvaliokuntaan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Anne Korkiakosken sekä jäseneksi Eero Sihvosen ja Hannu Lehdon.

Hallituksen riippumattomuusarvioinnin perusteella kaikki hallituksen jäsenet, Hannu Lehtoa lukuun ottamatta, ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan kokoonpano täyttää hallinnointikoodin mukaiset riippumattomuusvaatimukset.

Muutos hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kokoonpanoissa 11.7.2023

Hallituksen jäsen Anne Korkiakoski erosi hallituksesta 11.7.2023. Eron jälkeen hallituksessa ovat jatkaneet Eero Sihvonen (puheenjohtaja), Hannu Lehto ja Jani Nokkanen.

Hallitus totesi, että Korkiakosken eron jälkeen hallituksen kokoonpano edelleen täyttää yhtiöjärjestyksen vaatimukset ja että osakkeenomistajien nimitystoimikunta antaa viimeistään tammikuussa 2024 ehdotuk-sensa hallituksen kokoonpanosta, josta päätetään Lehdon vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Korkiakosken eron jälkeen Lehdon hallituksen kokoonpano ei ole enää täyttänyt Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n ylläpitämän Hallinnointikoodin suositusta nro. 8 (Hallituksen kokoonpano) hallituksen monimuotoisuuden osalta, sillä hallitukseen ei enää kuulu molempia sukupuolia. Perustelut suosituksesta poikkeamiselle kuvataan sekä Lehdon internetsivuilla että Lehdon hallinto- ja ohjausjärjestelmästään vuodelta 2023 annettavassa selvityksessä.

Hallituksen jäsenet, Hannu Lehtoa lukuun ottamatta, ovat riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Korkiakosken eron yhteydessä hallitus päätti myös tarkastusvaliokunnan kokoonpanon muuttamisesta siten, että Jani Nokkanen valittiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi ja Eero Sihvonen siirtyi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Korkiakosken tilalle.

Osakkeet ja omistus

Lehto Group Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla. Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa oli 87 339 410 kpl ja yhtiöllä oli 13 954 osakkeenomistajaa. Yhtiön hallussa on 203 424 osaketta. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiön yhtiökokouksessa.

Osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 31.12.2023 oli 0,0175 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskaudella oli 0,326 euroa ja alin kurssi 0,014 euroa. Yhtiön osakkeita vaihdettiin katsauskaudella 61 872 140 kpl ja vaihdon arvo oli noin 5,4 miljoonaa euroa.

4.9.2023 Nasdaq Helsinki siirsi Lehto Group Oyj:n osakkeet tarkkailulistalle pörssin säännöt osakkeiden liikkeeseenlaskijoille -sääntökirjan kohdan 4.1.1 alakohdan f perusteella.

Tilikauden päättymisen jälkeen 6.2.2024 kaupankäynti Lehto Group Oyj:n osakkeilla keskeytettiin Nasdaq Helsingissä.

Yhtiö ei ole vastaanottanut liputusilmoituksia katsauskaudella.

Omien osakkeiden luovutukset

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

6.2.2024 tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy hakeutuivat konkurssiin.

8.2.2024 tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin.

15.2.2024 Lehto Group Oyj hakeutui yrityssaneeraukseen.

15.2.2024 Lehto tiedotti tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivän ja varsinaisen yhtiökokouksen ajankohdan muuttumisesta sekä puolivuosiraportointiin siirtymisestä.

16.2.2024 Lehto Group Oyj:n saneerausmenettely aloitettiin.

27.2.2024 Lehto tiedotti muutoksesta konsernin johtamisrakenteessa ja konsernin johtoryhmän lakkauttamisesta toistaiseksi.

6.3.2024 Lehto tiedotti, että Lehto Group Oyj:n oma pääoma on painunut negatiiviseksi.

19.3.2024 Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy myytiin.

Vuoden 2024 näkymät

Lehto-konsernin liiketoiminta on epäjatkuvuustilanteessa, kun vanha rakentamiseen liittyvä liiketoiminta on lakannut tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena. Lehto suunnittelee luopuvansa kokonaan nykyisestä rakennusliiketoiminnasta sekä siihen liittyvistä omistuksista ja arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.

Tässä tilanteessa Lehto ei voi esittää arviota taloudellisesta kehityksestä.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käyttämisestä

Emoyhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja, koska se oma pääoma on -15 577 786 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on -63 352 210 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Vantaalla 29.4.2024 Lehto Group Oyj Hallitus

TILINPÄÄTÖS 2023

Sisällys

Tilintarkastettu tilinpäätös 2023
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS ……………………………………………………………	12
Konsernin tase, IFRS ……………………………………………………………………………………	13
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS………………………………………………………………	14
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS…………………………………	15
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot …………………………………	16
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS ……………………………………………………………………	47
Emoyhtiön tase, FAS …………………………………………………………………………………	48
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS ………………………………………………………………	49
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot, FAS …………………………	50
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä………………………………………………………	55
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset …………………………………	55
Tilinpäätösmerkintä ……………………………………………………………………………………	55
Konsernin tunnusluvut ………………………………………………………………………………………	56
Osakkeet ja osakkeenomistajat……………………………………………………………………………	58
Tilintarkastuskertomus	59

Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste	Lehto Group Oyj
Yhteisön kotipaikka	Suomi
Yhteisön oikeudellinen muoto	Oyj
Kotivaltio	Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite	Voimatie 6B, 90440 Kempele
Pääasiallinen toimipaikka	Kempele
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista	Rakentaminen
Emoyrityksen nimi	Lehto Group Oyj

Tämä on vapaaehtoisesƟ julkaistu pdf-raporƫ, joten se ei täytä Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n mukaista julkistamisvelvollisuuƩa.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS	1 000 EUR
-------------------------------------	-----------

		1.1.2023 -	1.1.2022 -
Jatkuvat toiminnot	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
Liikevaihto	3	171 821	344 791
Liiketoiminnan muut tuotot	4	2 961	1 110
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-78 130	-5 846
Materiaalit ja palvelut		-116 254	-312 078
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-24 019	-48 773
Poistot ja arvonalentumiset	6	-7 168	-5 885
Liikearvon arvonalentuminen	11	-4 624	0
Liiketoiminnan muut kulut	7	-17 435	-15 511
Liiketulos		-72 848	-42 192
Rahoitustuotot	8	76	41
Rahoituskulut	8	-6 054	-3 362
Tulos ennen veroja		-78 827	-45 513
Tuloverot	9, 18	-129	-13 285
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista		-78 955	-58 797
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	2	-93	32 146
Tilikauden tulos		-79 049	-26 651
Tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-79 049	-26 652
Määräysvallattomille omistajille		1	1
		-79 049	-26 651
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka voidaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot	23	119	25
		119	25
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-78 931	-26 627
Määräysvallattomille omistajille		1	1
		-78 930	-26 626

Emoyrityksen omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos, euroa/osake	10
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton		87 257 649	87 276 343
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu		87 332 931	87 433 988
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake		-0,91	-0,31
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake		-0,91	-0,31

Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake		-0,90	-0,67
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake		-0,90	-0,67
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake		-0,00	0,37
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake		-0,00	0,37

KONSERNIN TASE, IFRS	1 000 EUR

	Liitetieto	31.12.2023	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	11	0	4 624
Muut aineettomat hyödykkeet	12	423	1 427
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	13	6 603	13 571
Sijoituskiinteistöt	14	660	676
Osuudet osakkuusyrityksissä	15	780	0
Muut rahoitusvarat	16	971	971
Saamiset	17	2 463	6 461
Laskennalliset verosaamiset	18	0	0
Pitkäaikaiset varat yhteensä		11 900	27 730

Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	73 591	172 060
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	12 107	50 389
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	19	0	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat	21	328	314
Rahavarat	22	5 802	12 922
Lyhytaikaiset varat yhteensä		91 828	235 684

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät	2	0	3 824

VARAT YHTEENSÄ		103 729	267 238
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma		100	100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		88 695	88 695
Muuntoero		-110	-229
Kertyneet voittovarat		-101 076	-22 003
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma		-12 391	66 563
Määräysvallattomien omistajien osuus		9	9
Oma pääoma yhteensä	23	-12 382	66 571

Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	18	0	0
Varaukset	24	7 745	5 928
Rahoitusvelat	25,27	0	11 670
Vuokrasopimusvelat	25,27,28	53 585	68 405
Muut pitkäaikaiset velat	26	110	206
Pitkäaikaiset velat yhteensä		61 441	86 209

Lyhytaikaiset velat
Varaukset	24	2 931	7 590
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)	26	1 657	20 591

Ostovelat ja muut velat	26	23 922	54 639
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat velat	26	0	0
Rahoitusvelat	25,27	20 621	22 195
Vuokrasopimusvelat	25,27,28	5 538 54 670	9 442 114 457
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä		116 110	200 667
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		103 729	267 238

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS			1 000 EUR
		Liitetieto 31.12.2023	31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-79 049	-26 651
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		-2 880	-8 282
Poistot ja arvoalentumiset		11 792	5 885
Rahoitustuotot ja -kulut		5 898	3 319
Luovutusvoitot		-376	-31 611
Tuloverot		129	13 704
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		42 250	25 607
Vaihto-omaisuuden muutos		83 608	8 868
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-57 511	-18 975
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista		-6 732	-5 392
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta		74	135
Maksetut verot		-129	-299
Liiketoiminnan nettorahavirta		-2 925	-33 693
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-41	-433
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		-15	-400
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		4 776	109
Lopetettujen toimintojen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	2	0	28 722
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat		14	-200
Lainasaamisten takaisinmaksut		37	43
Osakkuusyhtiöiden hankinta	15	-780	0
Saadut osingot		0	0
Investointien nettorahavirta		3 990	27 840
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot	25	3 447	28 000
Lainojen lyhennykset	25	-10 182	-38 313
Vuokrasopimusvelkojen maksut	25,28	-1 408	-2 193
Lainojen järjestelypalkkiot		0	-1 116
Omien osakkeiden hankinta	23	-28	0
Rahoituksen nettorahavirta		-8 172	-13 621

Rahavarojen muutos (+/–)		-7 106	-19 474
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1	-59
Rahavarat tilikauden alussa		13 236	32 769
Rahavarat tilikauden lopussa	21, 22	6 130	13 236

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

							1 000 EUR
	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muunto ero	Kerty neet voitto varat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys vallat tomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022	100	88 695	-254	2 389	90 930	8	90 938
Laaja tulos
Tilikauden tulos				-26 652	-26 652	1	-26 651
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot			25		25		25
Tilikauden laaja tulos yhteensä			25	-26 652	-26 627	1	-26 626
Liiketoimet omistajien kanssa Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman
pääoman komponentti				2 231	2 231		2 231
Osakeperusteinen palkitseminen				28	28		28
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				2 260	2 260		2 260
Oma pääoma 31.12.2022	100	88 695	-229	-22 003	66 563	9	66 571
Oma pääoma 1.1.2023	100	88 695	-229	-22 003	66 563	9	66 571
Laaja tulos
Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät				-79 049	-79 049	1	-79 049
Muuntoerot			119		119		119
Tilikauden laaja tulos yhteensä			119	-79 049	-78 931	1	-78 930
Liiketoimet omistajien kanssa
Omien osakkeiden hankinta ja siihen liittyvät kulut				-28	-28		-28
Osakeperusteinen palkitseminen				5	5		5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä				-23	-23		-23
Oma pääoma 31.12.2023	100	88 695	-110	-101 076	-12 391	9	-12 382

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Lehto Group on rakennus- ja kiinteistöalan konserni. Konsernin emoyhtiö on Lehto Group Oyj, jonka liiketoiminta on organisoitu sen tytäryhtiöille. Emoyhtiön kotipaikka on Kempele ja osoite on Voimatie 6, 90440 Kempele.

Lehto Group Oyj:n hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 29.4.2024. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Voimatie 6, 90440 Kempele.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Tätä tilinpäätöstä ei ole laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Lehto Group Oyj:n operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin, mikä on huomioitu myös tilinpäätöstietojen tase-erien arvostuksessa. Konkurssiin asetetut yhtiöt kattavat käytännössä kokonaan Lehdon asuntojen ja toimitilojen rakentamista koskevat liiketoiminnat ja ne muodostavat siten suurimman osan Lehto-konsernin liikevaihdosta. Lisäksi 16.2.2024 Lehto Group Oyj on käräjäoikeuden päätöksellä asetettu yrityssaneeraukseen. Osana saneerausmenettelyä Lehto suunnittelee luopuvansa kokonaan nykyisestä rakennusliiketoiminnasta sekä siihen liittyvistä omistuksista ja arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.

Yhtiön keskeiseen RCF-rahoitussopimukseen sisältyvät kovenanttiehdot eivät täyttyneet tilinkauden päättyessä. Kyseiseen rahoitussopimukseen liittyvät vastuut ja velvoitteet huomioidaan yhtiön saneerausohjelmassa. Lisäksi yhtiöllä on 15,0 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Yhtiö ei ole kyennyt noudattamaan kaikkia vaihtokirjalainassa määriteltyjä ehtoja, minkä vuoksi vaihtovelkakirjalaina on luokiteltu lyhytaikaiseksi velaksi. Vaihtovelkakirjalainaan mahdollisesti tehtävät muutokset käsitellään osana yhtiön saneerausmenettelyä.

Yhtiön toiminnan jatkuvuuteen liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Yhtiöllä ei ole edellytyksiä jatkaa toimintaa ilman omaisuuserien myyntiä, uutta rahoitusta tai uutta kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa. Nämä tekijät antavat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuistaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kassan riittävyyteen vaikuttavat erityisesti omaisuuden myyntitulot, uuteen liiketoimintaan liittyvät kassatulot ja -menot sekä liiketoiminnan käynnistymisaikataulu, uuteen liiketoimintaan hankittava rahoitus sekä emoyhtiön saneerausmenettelyssä tehtävien päätösten vaikutukset.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta tulevaisuuteen kohdistuvien kirjanpidollisten arvioiden ja olettamusten tekemistä sekä tekemään harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset vaikuttavat raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin.

Vuoden 2023 tilinpäätöstä laadittaessa johdon harkinta on liittynyt erityisesti toiminnan jatkuvuuden perusteiden arviointiin ja omaisuuserien arvostukseen. Lehdon rakennusliiketoimintaa koskevat liiketoiminnat, jotka ovat muodostaneet suurimman osan konsernin liikevaihdosta, on asetettu konkurssiin 8.2.2024 ja emoyhtiö on asetettu saneerausmenettelyyn käräjäoikeuden päätöksellä 16.2.2024. Konkurssiin asetetut tytäryhtiöt on yhdistelty 2023 vuoden tilinpäätöksessä. Lehto on tilikauden päättymisen jälkeen menettänyt määräysvallan konkurssiin asetetuissa yhtiöissä. Konsernin kykyyn jatkaa toimintaansa liittyy merkittävää epävarmuutta minkä vuoksi tilinpäätöstietoja ei ole laadittu perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta. Konkurssiyhtiöiden varat on arvostettu enintään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään ottaen huomioon myös konsernille konkurssissa realisoituvien saamisten menetyksestä johtuvan arvonalentumisen vaikutukset ja konsernin liikearvo, joka kokonaisuudessaan kohdistuu konkurssiin asetettuihin liiketoimintoihin kirjattu pois taseesta.

Konserniin jäävien varojen arvostus perustuu arvioon kerrytettävissä olevista rahamääristä tilanteissa, joissa ne alittavat jatkuvuuden periaatteella muodostuneen kirjanpitoarvon. Emoyhtiön saneerausmenettelyllä ja myöhemmin määrittyvällä sisällöllä voi olla vaikutuksia yhtiön varojen ja velkojen arvostamiseen.

Seuraavassa on esitetty tietoa keskeisistä johdon harkintaa ja arvioita vaativista tilinpäätöksen osa-alueista.

Tulouttaminen ajan kuluessa

Ajan kuluessa tuloutetuissa rakennusprojekteissa tuotto perustuu yleensä urakkasopimukseen ja hankkeiden tuottoennustetta arvioidaan säännöllisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset perustuvat puolestaan johdon parhaaseen mahdolliseen arvioon projektin loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Projektin toteutuneita tuottoja ja kustannuksia sekä arvioitua lopputulosta seurataan säännöllisesti kuukausittain. Lehdon rakennusliiketoimintaa koskevat liiketoiminnat, jotka ovat muodostaneet suurimman osan konsernin liikevaihdosta, on asetettu konkurssiin 8.2.2024. Konkurssiin menneillä yhtiöillä oli tilinpäätöshetkellä meneillään 5 keskeneräistä kohdetta, joista kaksi valmistui ja luovutettiin ennen konkurssia. Konkurssin myötä konkurssiyhtiöiden rakennuskohteet eivät ole tilinpäätöksen valmistumishetkellä enää konsernin määräysvallassa, vaan kyseisten tytäryhtiöiden varat ja velat ovat konkurssipesien hallinnassa.

Vaihto-omaisuus

Konserni arvioi säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta parhaan arvionsa mukaisesti. Vaihtoomaisuudessa olevien valmiiden, mutta myymättömien kohteiden arvo on niiden hankintameno tai sitä alempi todennäköinen myyntihinta. Todennäköistä myyntihintaa arvioitaessa johto huomioi markkinatilanteen sekä myytävän kohteen mahdollisen kysynnän. Tilinpäätöksessä valtaosa vaihto-omaisuudesta koostuu tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden omaisuudesta. Kyseisen vaihto-omaisuuden arvo perustuu arvioituun nettorealisointiarvoon huomioiden konkurssiyhtiöiden kokonaisvarojen arvostamisen peruste, jonka mukaan varat arvostetaan enintään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään.

Varaukset

Varaukset koostuvat pääosin toimialalle tyypillisistä takuutyövarauksista. Määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella.

Liikearvon alentumisen testaaminen

Konsernin koko liikearvo, 4,3 milj. euroa, kohdistui kokonaisuudessaan konkurssiin asetettujen rakennusliiketoimintaa harjoittavien tytäryhtiöiden harjoittamaan liiketoimintaan. Liikearvo on kirjattu tilinpäätöksessä pois taseesta arvonalentumistappiona.

Laskennalliset verosaamiset

Yhtiö ei esitä taseessa laskennallisia verosaamisia ja -velkoja, mutta liitetietojen kohdassa "Laskennalliset verot" esitetään ne määrät, jotka on kirjattu ennen niiden vähentämistä toisistaan perustuen konsernilla olevaan oikeuteen netottaa ne toisiaan vastaan. Netotetut laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät vuokrasopimuksiin. Tappioista kirjattu laskennallinen verosaaminen kohdistuu jatkavaan liiketoimintaan ja se on kirjattu vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRICtulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia eriä, jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Lehto Group Oyj:n sekä sellaiset tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 prosentin osuus osakkeiden äänimääristä tai joissa konsernilla on muutoin määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä alkaen, kun konserni on saanut niissä määräysvallan. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy omaan pääomaan erillisenä eränä.

Konsernitilinpäätös sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin asetettujen tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja taseerät. Tuloslaskelmaerät on esitetty jatkuvina toimintoina ja konkurssiyhtiöiden varat on arvostettu enintään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään ottaen huomioon myös konsernille konkurssissa realisoituvien saamisten menetyksestä johtuvan arvonalentumisen vaikutukset.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvasta käytöstä liiketoiminnassa. Luokittelu myytävänä olevaksi edellyttää, että myynti on erittäin todennäköinen, omaisuuserän on nykyisessä kunnossaan välittömästi myytävissä tavanomaisin ehdoin, johto on sitoutunut omaisuuserän myyntiin ja myynnin oletetaan toteutuvan vuoden sisällä luokittelusta. Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien IFRSstandardien mukaisesti. Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä ei enää kirjata poistoja. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi, ja joka täyttää IFRS 5:n mukaiset lopetetun toiminnon luokittelukriteerit. Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa ja vertailukauden luvut on oikaistu vastaavasti.

Vertailutilikauden aikana myyty Putkiremontit-liiketoiminta sekä aiemmin lopetettu Ruotsin toiminnot on esitetty tässä tilinpäätöksessä lopetettuna toimintona. Konsernin tuloslaskelmassa jatkuvat ja lopetetut toiminnot esitetään erikseen. Lopetetut toiminnot esitetään omana eränään ja luvuista on eliminoitu lopetettujen toimintojen väliset sisäiset liiketapahtumat.

Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on esitetty liitetiedossa "Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät".

Selkeyden vuoksi todettakoon, että konkurssiin asetettujen yhtiöiden omaisuuserät ei ole esitetty lopetettuna toimintona 31.12.2023, vaan ne on esitetty jatkuvissa toiminnoissa.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoonsa. Ne poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Konsernin aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät koneet ja kaluston, omassa käytössä olevia tehdaskiinteistöjä sekä muita aineellisia hyödykkeitä, jotka ovat lähinnä vuokrahuoneistojen aktivoituja peruskorjausmenoja. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon silloin, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Aineettomat oikeudet ovat pääosin ohjelmistoja ja lisenssejä. Konsernin aineettomilla hyödykkeillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika ja ne kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Kehittämismenoja aktivoidaan taseeseen, kun kehittämisvaiheen menot ovat luotettavasti määritettävissä ja pystytään osoittamaan, että kehittämiskohde tulee todennäköisesti tuottamaan vastaista hyötyä. Taseeseen kirjatut kehittämismenot sisältävät materiaali- ja työmenoja sekä mahdolliset aktivoidut vieraan pääoman menot, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei enää myöhemmin aktivoida.

Aineettomien oikeuksien ja muiden aineettomien hyödykkeiden poistoaika on 3–5 vuotta. Jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä, joita konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai niitä molempia. Sijoituskiinteistöt kirjataan alun perin hankintamenoon, johon sisällytetään transaktiomenot. Myöhemmin sijoituskiinteistöt arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin, joista on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Sijoituskiinteistöt poistetaan tasapoistoina taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Konsernin sijoituskiinteistöt ovat liike- ja asuinkiinteistöjä, ja näiden rakennusten ja rakennelmien arvioitu taloudellinen vaikutusaika on 20 vuotta. Sijoituskiinteistöjen jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo esitetään liitetietona. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Liikearvosta kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Lisäksi liikearvon arvonalentumistestaus tehdään aina, kun esiintyy jokin viite siitä, että yksikön arvo saattaa olla alentunut. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista. Rahavirtaa tuottava yksikkö on konsernin alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aikaarvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä. Arvonalentumistappio kirjataan kuluna, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan

peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

Vaihto-omaisuus muodostuu rakenteilla olevista kohteista, myytäväksi tarkoitetuista valmiista kohteista sekä toiminnassa käytettävistä aineista ja tarvikkeista. Näiden hankintameno muodostuu tontin arvosta ja muista rakentamisen raakaaineista, vieraan pääoman menoista, suunnittelukuluista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista sekä muista välittömistä ja välillisistä rakennushankkeisiin liittyvistä menoista.

Tilinpäätöksessä valtaosa vaihto-omaisuudesta koostuu tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden omaisuudesta. Kyseisen vaihto-omaisuuden arvo perustuu arvioituun nettorealisointiarvoon huomioiden konkurssiyhtiöiden kokonaisvarojen arvostamisen peruste, jonka mukaan varat arvostetaan enintään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan perustuen konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamalliin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien mukaisesti jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja joiden arvomuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen. Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumisesta johtuvat tappiot esitetään tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut".

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahastoosuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksiin liittyy kuitenkin rahavaroja suurempi riski arvonmuutoksesta. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit määritetään järjestelyn sisällön perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi. Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihtooikeudettoman velan käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan pääoman osuuden käypien arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo sisältyy käypään arvoon. Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman erien välillä, kun velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.

Vieraan pääoman menojen aktivointi

Yhtiö aktivoi ehdot täyttävän omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi kyseisen omaisuuserän hankintamenoa. Ehdot täyttävä omaisuuserä on kyseessä silloin, kun sen valmiiksi saattaminen aiottuun käyttötarkoitukseen vie huomattavan pitkän valmistusajan. Aktivointi aloitetaan, kun omaisuuserästä syntyy kustannuksia, joista aiheutuu vieraan pääoman menoja, ja kun toimenpiteet, joilla omaisuuserä saatetaan aiottuun käyttöönsä tai myyntiin, ovat käynnissä. Aktivointi lopetetaan, kun kaikki olennaiset toimenpiteet, jotka liittyvät omaisuuserän saattamiseen aiottuun käyttöön tai myyntiin, on suoritettu loppuun. Omaperusteisissa asuntoprojekteissa vieraan pääoman menot aktivoidaan rakennusaikana ja kirjataan tulosvaikutteisesti liikevoiton yläpuolella projektikuluksi luovutushetkellä.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Konsernin varaukset ovat takuuvarauksia, jotka perustuvat arvioituihin valmistuneiden rakennusurakoiden jälkityökustannuksiin. Takuuvarauksen määrä arvioidaan takuumenojen toteutumisesta olevan kokemusperäisen tiedon perusteella. Mikäli takuutyövaraukset toteutuvat arvioitua suurempana, kirjataan ylimenevä osuus saman tien kuluksi. Mikäli takuuajan päätyttyä puolestaan havaitaan varauksen olleen liian suuri, puretaan varaus tulosvaikutteisesti.

Perustajaurakoinnin kymmenvuotisvastuut on esitetty varauksina tilinpäätöksessä siltä osin kuin niiden toteutumista pidetään todennäköisenä ja niistä aiheutuvan vastuun määrää voidaan arvioida luotettavasti.

Jos velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat sopimuksen edellyttämät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt, kirjataan ensin mahdollinen arvonalentumistappio kyseiseen sopimukseen kohdistuvista omaisuuseristä. Mikäli vielä tämän jälkeenkin odotetut menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt, tappiollisesta sopimuksesta kirjataan varaus.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Konsernilla on omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on usein jopa 50–70 vuotta. Vaihto-omaisuuteen liittyvät maanvuokrasopimukset ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa vaihtoomaisuudessa vastaavasti kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit. Omaperusteisen hankkeen luovutushetkellä myös maa-alueen vuokrasopimuksen hallinta ja omistus siirtyy asiakkaalle ja yhtiö kirjaa tässä hetkessä vaihtoomaisuuden käyttöoikeusomaisuus erän pois taseesta vaihto-omaisuudesta ja vuokrasopimusveloista ilman tuloslaskelmakirjauksia.

Aineellisissa käyttöomaisuushyödykkeissä esitetyt käyttöoikeusomaisuuserät ovat toimitilavuokrasopimuksia sekä pienten koneiden ja kaluston vuokrasopimuksia.

Vuokrasopimusvelkaa arvostettaessa huomioidaan tulevien maksujen nykyarvoon mahdolliset kannustimet, muuttuvat vuokrat (indeksit tai hintaan tai muuhun muuttujaan perustuvat), omaisuuserän jäännösarvo sekä mahdollisen osto-option toteutushinta tai sopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot. Määräaikaisissa sopimuksissa vuokra-aika on eiperuutettavissa oleva vuokrakausi sekä todennäköisyys mahdollisen jatko-option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen diskonttokorkona käytetään vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli se ei ole helposti määritettävissä niin diskonttokorkona käytetään lisäluoton korkoa. Vuokrasopimuksista aiheutuneet korkokulut esitetään rahoituskuluissa. Vuokrasopimukset kirjataan myös omaisuuseräksi ja poistetaan tasaisesti vuokra-ajan kuluessa. Vuokrasopimukset, joiden vuokra-aika on alle vuoden tai arvo alle 5 000 euroa, kirjataan kuluksi vuokra-aikana.

Tilinpäätökseen sisältyvistä käyttöoikeusomaisuuseristä ja vuokrasopimusveloista merkittävä osuus liittyy tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden tekemiin sopimuksiin, ja tilinpäätöksen valmistumishetkellä ne ei ole enää konsernin määräysvallassa, vaan kyseisten tytäryhtiöiden varat ja velat ovat konkurssipesien hallinnassa.

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla on vuokralle annettuna yksi sijoituskiinteistö sekä yksittäisiä vaihto-omaisuusosakkeita. Näiden vuokratuotot on esitetty liikevaihdossa. Lisäksi yhtiöllä on tilikauden aikana ollut edelleen vuokrattuna yksittäinen toimitila. Tämän vuokratuotto on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa arvioidaan, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisestä omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa yhtiölle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa oikeuksia, jotka ovat siirtyneet ostajalle. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen ehdot eivät vastaa käypiä arvoja, oikaistaan myyntituottoja näitä vastaavaksi. Mikäli myynnin ehdot ovat markkinaehtoja huonommat, kirjataan ne maksettuina ennakkomaksuina ja puolestaan markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutettu omaisuuserä raportoidaan edelleen taseessa ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

Tuloutusperiaatteet

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan, kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta siirtyy asiakkaalle. Jos tavaran tai palvelun määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa ja näin olen täyttää suoritevelvoitteen, myyntituotto kirjataan ajan kuluessa. Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, myynti kirjataan yhtenä ajankohtana.

Suoritevelvoitteet

Asiakassopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan, sisältääkö asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut toisistaan erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Yksilöidyt suoritevelvoitteet tuloutetaan standardin mukaisesti erillään toisistaan.

Pääsääntöisesti rakennusprojektit sisältävät yhtiöltä yhden suoritevelvoitteen, joka on suoritettu rakennusurakka. Mahdolliset lisä- ja muutostöitä käsitellään yleensä osana alkuperäistä sopimusta, koska ne eivät yleensä ole erotettavissa olevia palveluita ja/tai tuotteita. Mikäli yhtiö sitoutuu lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, voidaan tällaisten takuiden katsoa tosiasiallisesti olevan lisäpalvelua asiakkaalle. Tällöin tällaiset takuut käsitellään yksilöityinä suoritevelvoitteina ja osa urakkasopimuksen transaktiohinnasta kohdistetaan suoritevelvoitteelle. Lisäpalvelua tuottava takuu myös tuloutetaan rakennusurakasta erillään olevana suoritevelvoitteena.

Transaktiohinta

Transaktiohinta sisältää pääosin kiinteän sekä tarvittaessa muuttuvan vastikkeen. Transaktiohinnan muuttuva vastike on yleisimmin valmistumisajankohtaan liittyvä viivästyssakko. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan odotusarvon menetelmää käyttäen. Lisäksi yhtiö ottaa huomioon kaikki kohtuudella sen saatavissa olevan informaation, kun muuttuvan vastikkeen arviota tehdään. Muuttuvaa vastiketta sisällytetään transaktiohintaan vain sellainen määrä, että on erittäin todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvät epävarmuustekijät myöhemmin ratkeavat. Transaktiohintaan sisältyvää muuttuvaa vastiketta arvioidaan jokaisen raportointikauden lopussa uudestaan. Arvioiden seurauksena muuttuvan transaktiohinnan oikaisu suoritetaan IAS 8 -standardin mukaisesti. Asuntokohteisiin myönnettävät myynti-insentiivit rinnastetaan hinnanalennuksiin ja ne huomioidaan myyntihinnan oikaisuna.

Mikäli asiakassopimuksiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, transaktiohintaa oikaistaan tämän mukaisesti. Mikäli rahoitusaika on alle vuoden, yhtiö soveltaa transaktiohinnan määrittämisessä IFRS 15-standardin sallimaa helpotusta olla oikaisematta merkittävän rahoituskomponentin vaikutusta.

Rakennusprojekteihin liittyvät tuloutusperiaatteet

Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli hankkeen määräysvalta siirtyy asiakkaalle ajan kuluessa ja sopimus näin ollen täyttää suoritevelvoitteen. Jos suoritevelvoitetta ei täytetä ajan kuluessa, myynti kirjataan yhtenä ajankohtana.

Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat tai kiinteistöt luovutetaan asiakkaalle, lukuun ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättäviä määriä. Jos sopimus sisältää nk. muuttuvan vastikkeen, on muuttuva rahamäärä huomioitu todennäköisyyden mukaan. Transaktiohinta saattaa olla tuottoperusteisesti hinnoiteltu, jolloin lopullinen kauppahinta tarkentuu vasta kohteen valmistuttua. Transaktiohintaa määrittäessään luvattua vastikemäärää oikaistaan rahoituskomponentilla, jos sopimusosapuolten sopimien maksujen ajankohdat ovat sellaiset, että asiakas tai yhteisö saa merkittävän rahoitushyödyn liittyen tavaroiden tai palvelujen luovuttamiseen asiakkaalle, ja mikäli nämä ovat yli yhden vuoden pituisia.

Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti

Rakennusprojektit tuloutetaan ajan kuluessa täyttämisasteen mukaisesti, mikäli asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, sitä mukaa kuin omaisuuserä syntyy tai sitä parannetaan ja yhtiöllä on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta. Ajan kuluessa täytettävästä suoritevelvoitteesta kirjataan myyntituotot ajan kuluessa määrittämällä koko kyseisen suoritevelvoitteen täyttämisaste. Täyttämisaste määritetään pääosin suhteuttamalla toteutuneet kustannukset arvioituihin kokonaiskustannuksiin, mikäli se ei olennaisesti poikkea muutoin määritettävästä täyttämisasteesta.

Täyttämisasteen määrittämiseen sovelletaan yhtä menetelmää kunkin ajan kuluessa täytettävän suoritevelvoitteen osalta, ja tätä menetelmää sovelletaan johdonmukaisesti samankaltaisiin suoritevelvoitteisiin ja samankaltaisissa olosuhteissa. Mikäli projektin suoritevelvoitteen lopputulemaa ei pystytä kohtuudella määrittämään, mutta suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot odotetaan saavan katetuksi, kirjataan myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes suoritevelvoitteen lopputulema pystytään kohtuudella määrittämään. Mikäli on todennäköistä, että projektin valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan kokonaan kuluksi.

Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti

Mikäli hanke ei täytä ajan kulumisen perusteella tuloutettavan myynnin kriteereitä, se tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Kiinteistörakentamiskohteiden ja tonttien myynti tuloutetaan luovutuksen mukaisesti sillä hetkellä, kun kohteen määräysvalta siirtyy ostajalle. Rakentamisen aikana myytyjen asuntojen osalta määräysvallan katsotaan siirtyvän kohteen valmistumishetkellä ja valmiiden asuntojen osalta myyntihetkellä.

Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on voinut ottaa niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin. RS-lainat ovat rakennusaikaista lainaa, jotka kohdistuvat myytäviin asunto-osakeyhtiöosakkeisiin ja tällaisissa hankkeissa asunto-osakehuoneistojen myynnistä saadut kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet. Huoneistoihin kohdistuvat RS-lainaosuudet siirtyvät yhtiöltä asunto-osakkeen myynnin yhteydessä ostajan vastattavaksi ja ne huomioidaan liikevaihdon tuloutuksessa osana transaktiohintaa. Keskeneräisten omaperusteisten RS-lainakohteiden osalta nostetut RS-lainat esitetään taseessa myymättömien huoneistojen osalta korollisena velkana (liitetietojen kohdan "Rahoitusvelat" erittelyssä "Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet") ja myytyjen huoneistojen osalta sopimukseen perustuvana velkana lyhytaikaisissa korottomissa veloissa (liitetietojen kohdan "Ostovelat ja muut korottomat velat" erittelyssä " Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot), Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit"). Asiakassopimuksiin perustuvissa veloissa esitetään myös asiakkaiden maksamat kauppahinnat. Hankkeen valmistuttua asiakassopimuksiin perutustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asunto-osakehuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle.

Muihin tuottoihin liittyvät tuloutusperiaatteet

Vuokratuottojen tuloutus

Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut. Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään vuokratuotot, jotka liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa.

Korkojen ja osinkojen tuloutus

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmällä. Osingot tuloutetaan, kun oikeus niiden saamiseen on syntynyt.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen tai -voiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos, materiaalit ja palvelut, työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liiketuloksen alapuolella.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konserniin kuuluvilla yrityksillä on eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle eikä konsernilla ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt työsuoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. Kaikki konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia.

Osakeperusteiset maksut

Yhtiöllä on voimassa kaksi osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Kannustinjärjestelmän mukaiset palkkiot suoritetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kannustinjärjestelmästä kirjattava kulu perustuu konsernin arvioon siitä osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa.

Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten sekä konsernin ylimmän johdon lisäksi lähipiiriläisten perheenjäsenet sekä ne tahot, joissa lähipiirillä tai heidän perheenjäsenillänsä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin kuuluvat myös osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet on esitetty liitetietojen kohdassa "Lähipiiritapahtumat".

Tuloverot

Konsernituloslaskelman verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja –saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennallisen veron muutos lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa, vahvistettua verokantaa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä tappioista, ja tuloutusten kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista sekä rahoituskulujen aktivoinneista.

Verotuksessa vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot on otettu huomioon verosaamisena siinä määrin kuin yhtiö pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa.

Uudet ja uudistetut standardit ja tulkinnat

Konserni on noudattanut 1.1.2023 alkaen seuraavia uusia ja muutettuja standardeja:

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen – Classification of Liabilities as Current or Non-current

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen ja IFRS Practice Statement 2 Making Materiality Judgements – Disclosure of Accounting Policies

Muutokset IAS 8:aan Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet – Definition of Accounting Estimates

Muutokset IAS 12:aan Tuloverot – Deferred Tax related to Assets and Liabilities arising from a Single Transaction

Muutokset IFRS 16:een Vuokrasopimukset – Lease Liability in a Sale and Leaseback

Seuraavia konsernitilinpäätöksen laatimiseen liittyviä uusia ja muutettuja standardeja on sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla:

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen - Classification of Liabilities as Current or Non-current Date; Classification of Liabilities as Current or Non-current – Deferral of Effective Date; Non-current Liabilities with Covenants

Yllä mainituilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai ne vaikuttavat liitetietoihin.

KONSERNIN LIITETIEDOT 1 000 EUR

1. TOIMINTASEGMENTIT

Tilikauden päättyessä konsernilla oli yksi toimintasegmentti, Rakentamispalvelut. Yhtiö toimii maantieteellisesti vain Suomessa. Konsernissa toimintasegmentin tuloksellisuuden arvioinnista sekä resurssointipäätöksistä vastaa ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernin johtoryhmä. Konsernin johdon raportointi perustuu IFRSstandardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.

Tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Lehto Group Oyj:n operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin. Konkurssiin asetetut yhtiöt kattavat käytännössä kokonaan Lehdon asuntojen ja toimitilojen rakentamista koskevat liiketoiminnat ja ne muodostavat siten suurimman osan Lehto-konsernin liikevaihdosta. Lisäksi Lehto Group Oyj on 16.2.2024 käräjäoikeuden päätöksellä asetettu yrityssaneeraukseen. Osana saneerausmenettelyä Lehto suunnittelee luopuvansa kokonaan nykyisestä rakennusliiketoiminnasta sekä siihen liittyvistä omistuksista ja arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi. Näistä tilikauden jälkeisistä tapahtumista on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat".

Tulos	2023	2022
Liikevaihto	171 821	344 791
Liiketoiminnan muut tuotot	2 961	1 110
Liiketoiminnan kulut	-235 837	-382 208
Poistot ja arvonalentumiset	-11 792	-5 885
Liiketulos	-72 848	-42 192
Rahoitustuotot	76	41
Rahoituskulut	-6 054	-3 362
Segmentin tulos ennen veroja	-78 827	-45 513
Varat
Segmentin varat	103 729	267 238
Investoinnit	57	834
Velat
Segmentin velat	116 110	200 667

Suurimmat asiakkaat

Konsernin Rakentamispalvelut-segmentin tuotot kolmesta suurimmasta hankkeesta olivat yhteensä noin 41,4 milj. euroa vuonna 2023 (67,4 milj. euroa vuonna 2022), eli noin 24 % (20 %) segmentin liikevaihdosta. Vuonna 2023 suurimman yksittäisen asiakkaan osuus liikevaihdosta oli 11,5 % (10,9 % vuonna 2022).

Tilauskanta	31.12.2023	31.12.2022
Tilauskanta	0	205 937
josta todennäköisesti tuloutuu seuraavan vuoden aikana		169 307
josta todennäköisesti tuloutuu yli vuoden kuluttua		36 629

Yhtiöllä ei ole enää tilauskantaa, koska sen rakentamisliiketoimintaa harjoittavat yhtiöt ovat 8.2.2024 asetettu konkurssiin.

2. LOPETETUT TOIMINNOT JA MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT

Lopetetut toiminnot

Vertailukaudella myyty Putkiremontit-liiketoiminta ja aiemmin lopetetut Ruotsin toiminnot esitetään lopetetuissa toiminnoissa. Tuloslaskelmaan liittyvät liitetiedot esitetään vain jatkuvista toiminnoista.

Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	2023	2022
Liikevaihto		17 441
Liiketoiminnan muut tuotot		99
Liiketoiminnan kulut	-60	-15 834
Liiketulos	-60	1 705
Rahoituserät	-33	2
Tuloverot		-419
Tilikauden tulos	-93	1 288
Myyntivoitto lopetetuista toiminnoista		31 502
Myynnistä aiheutuneet kulut		-644
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista	-93	32 146
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	0,00	0,37
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake	0,00	0,37
Lopetettujen toimintojen vaikutus konsernin taseeseen		2022
Pitkäaikaiset varat		-38
Vaihto-omaisuus		-69
Lyhytaikaiset saamiset		-3 873
Rahavarat		-2 817
Lyhytaikaiset velat		6 760
Nettovarat ja -velat		-37
Lopetettujen toimintojen myynnistä saadut varat		31 539
Siirtyneet rahavarat		-2 817
Nettokassavirta		28 722
Lopetettujen toimintojen rahavirta		2022
Liiketoiminnan rahavirta		2 798
Investointien rahavirta		28 741
Rahoituksen rahavirta		0
Yhteensä		31 539

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Lehto Group Oyj:n tytäryhtiö Lehto Components Oy myi maaliskuussa 2023 Oulaisissa sijaitsevan noin 10 000 m² suuruisen tehdasrakennuksen varastorakennuksineen Oulaisten kaupungille. Tehdasrakennus varastorakennuksineen esitettiin 31.12.2022 taseessa myytävänä olevana pitkäaikaisena omaisuuseränä. Kokonaisuuden tasearvo oli tuolloin 3,8 miljoonaa euroa ja myyntihinta noin 4,7 miljoonaa euroa.

3. LIIKEVAIHTO

	2023	2022
Ajan kulumisen mukaan tuloutettu myynti	112 372	269 968
Luovutuksen mukaisesti tuloutettu myynti	59 198	74 558
Vuokratuotot	250	265
Yhteensä	171 821	344 791

Liikevaihdossa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka ovat yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Vuokratuotot kohdistuvat kohteisiin, jotka yhtiö on itse rakentanut.

Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka ovat sisältyneet kauden alun velkaan (asiakassopimuksiin perustuvat velat) ovat 18,9 (18,8) milj. euroa.

4. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2023	2022
Vuokratuotot	18	27
Avustukset ja tuet	227	193
Vahingonkorvaukset	1 521	510
Luovutusvoitot	968	87
Muut tuotot	228	294
Yhteensä	2 961	1 110

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetyt vuokratuotot liittyvät kohteisiin, jotka eivät ole yhtiön varsinaista liiketoimintaa. Luovutusvoitot ovat käyttöomaisuuden myyntivoittoja.

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

	2023	2022
Palkat	19 940	40 294
Osakkeina toteutettavat osakepalkkiot	27	98
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	3 333	6 984
Muut henkilösivukulut	719	1 397
Yhteensä	24 019	48 773

Tarkempi kuvaus osakepalkkiojärjestelmästä on esitetty liitetietojen kohdassa "Oma pääoma".

Konsernin henkilökunta tilikaudella keskimäärin	2023	2022
Toimihenkilöt	287	474
Työntekijät	196	386
Yhteensä	483	860
Konsernin henkilökunta tilikauden päättyessä	2023	2022
Toimihenkilöt	238	386
Työntekijät	146	278
Yhteensä	384	664

6. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

Poistot aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä	2023	2022
Koneet ja kalusto
Koneet ja kalusto	938	1 095
Käyttöoikeusomaisuuserä	58	58
Rakennukset
Omassa käytössä olevat rakennukset	426	743
Käyttöoikeusomaisuuserä	678	1 230
Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserä	1 266	1 664
Muut aineelliset hyödykkeet	111	115
Yhteensä	3 477	4 906
Poistot muista aineettomista hyödykkeistä	2023	2022
Asiakassuhteet
Muut aineettomat hyödykkeet	818	962
Yhteensä	818	962
Poistot sijoituskiinteistöistä	2023	2022
Sijoituskiinteistöt	16	17
Yhteensä	16	17
Arvonalentumiset	2023	2022
Liikearvo	4 624
Aineettomat hyödykkeet	202
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: Omassa käytössä olevat rakennukset	1 860
Koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet	796
Yhteensä	7 481	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	11 792	5 885

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

	2023	2022
Vapaaehtoiset henkilöstökulut	355	1 152
Työmaa- ja toimistotiloihin liittyvät kulut	2 346	3 385
IT- ja kalustokulut	2 195	3 107
Matkakulut	725	2 026
Tuotekehityskulut	125	774
Markkinointikulut	456	1 645
Hallintopalvelut	4 549	2 038
Vähennyserä odotetuista luottotappioista	-34	19
Liiketoiminnan muut kulut	6 717	1 364
Yhteensä	17 435	15 511

Tilintarkastusyhteisölle maksetut palkkiot:	2023	2022
Tilintarkastus	195	245
Todistukset ja lausunnot	1	6
Veroneuvonta	0	1
Muut palvelut	21	5
Yhteensä	217	256

8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Rahoitustuotot	2023	2022
Osinkotuotot	0	0
Muut rahoitustuotot	76	41
Yhteensä	76	41
Rahoituskulut	2023	2022
Korkokulut	1 479	1 165
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	2 026	2 154
Aktivoidut korkokulut	-2 112	-2 600
Muut rahoituskulut	4 662	2 643
Yhteensä	6 054	3 362
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-5 979	-3 321

9. TULOVEROT

	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	129	299
Laskennallisten verosaamisten muutos	0	12 831
Laskennallisten verovelkojen muutos	0	154
Yhteensä	129	13 285

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla

laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma	2023	2022
Verokanta	20,0 %	20,0 %
Tulos jatkuvista toiminnoista ennen veroja	-78 827	-45 513
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-15 765	-9 103
Verovapaat tuotot	30	-273
Vähennyskelvottomat kulut	1 617	507
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista	-985	-773
Aikaisempien tilikausien verot	28
Aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen alaskirjaus		13 285
Tappioista kirjaamaton laskennallinen verosaaminen	15 203	9 642
Yhteensä	129	13 285

10. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

	2023	2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	-79 049	-26 652
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimentamaton	87 257 649	87 276 343
Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä keskimäärin, laimennettu	87 332 931	87 433 988
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa/osake	-0,91	-0,31
Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa/osake 1)	-0,91	-0,31
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	-0,90	-0,67
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1)	-0,90	-0,67
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimentamaton, euroa/osake	0,00	0,37
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, laimennettu, euroa/osake 1)	0,00	0,37

1) Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia potentiaalisia kantaosakkeita, joiden vaihtamisella kantaosakkeisiin olisi osakekohtaista tulosta vahvistava vaikutus tai osakekohtaista tappiota pienentävä vaikutus.

Ulkona olevien osakkeiden (osakeantioikaistu) lukumäärä kauden lopussa	87 135 986	87 311 287
Oma pääoma / osake	-0,14	0,76
Tilikaudella maksettu osakekohtainen osinko	-	-
Osakekohtainen osingonjakoehdotus tilikaudelta	-

11. LIIKEARVO

Rahavirtaa tuottava yksikkö: Rakentamispalvelut	2023	2022
Liikearvo 1.1.	4 624	4 624
Arvonalentuminen	-4 624	0
Liikearvo 31.12.	0	4 624

Liikearvon arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahavirrat on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaa tuottavana yksikkönä on pidetty sitä liiketoimintakokonaisuutta, minkä hankintaan liikearvo liittyy. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevien viiden vuoden rahavirrat on diskontattu nykyhetkeen ja diskonttokorkona on käytetty Lehdolle määritettyä keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital). Viiden vuoden jälkeisiä rahavirtoja, eli jäännösarvoa, ei ole huomioitu laskelmissa.

Keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja (WACC, pre-tax) määritetään vuosittain. Määritys perustuu toimialan verrokkiryhmän tunnuslukujen painottamiseen toimialan keskimääräisellä pääomarakenteella. Määrittelyssä huomioidaan tunnuslukuina muun muassa toimialakohtainen beta-arvo, maariski, markkinariskipreemio, toimialakohtainen vieraan pääoman korkotaso, riskitön korkokanta sekä yhtiön kokoluokkaan liittyvä riskipreemio.

Liikearvon arvonalentumistestaus tehdään tarpeen vaatiessa, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Edellisen kerran arvonalentumistestaus tehtiin 31.12.2022. Liiketoimintaympäristössä tapahtuvat mahdolliset liiketoiminnan rahavirtaodotuksiin vaikuttavat olennaiset muutokset sekä heikentyvät markkinat on huomioitu arvonalentumistestauksessa.

12. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Muut aineettomat hyödykkeet 2023	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	9 226
Lisäykset	15
Hankintameno 31.12.2023	9 242
Kertyneet poistot 1.1.2023	-7 799
Poistot	-818
Arvonalentumiset	-202
Kertyneet poistot 31.12.2023	-8 818
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	1 427
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	423
Muut aineettomat hyödykkeet 2022	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	8 826

Lisäykset	400
Hankintameno 31.12.2022	9 226
Kertyneet poistot 1.1.2022	-6 837
Poistot	-962
Kertyneet poistot 31.12.2022	-7 799
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	1 989
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	1 427

13. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2023	Käyttöoikeus omaisuuserä	Omassa käytössä olevat rakennukset	Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	10 010	10 436	16 705	37 151
Lisäykset	162	138	9	308
Vähennykset	-1 728	-185	-496	-2 409
Hankintameno 31.12.2023	8 444	10 389	16 218	35 051
Kertyneet poistot 1.1.2023	-6 517	-4 095	-12 968	-23 581
Poistot	-736	-426	-1 049	-2 212
Arvonalentumiset		-1 860	-796	-2 655
Kertyneet poistot 31.12.2023	-7 254	-6 380	-14 813	-28 447
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	3 492	6 341	3 737	13 571
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	1 190	4 009	1 405	6 603

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 2022 Käyttöoikeus	omaisuuserä	Omassa käytössä olevat rakennukset	Koneet ja kalusto ja muut aineell. hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022	8 961	14 184	16 348	39 493
Lisäykset	1 512	25	408	1 946
Vähennykset	-464			-464
Siirrot myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin		-3 773	-51	-3 824
Hankintameno 31.12.2022	10 010	10 436	16 705	37 151
Kertyneet poistot 1.1.2022	-5 229	-3 352	-11 758	-20 339
Poistot	-1 288	-743	-1 210	-3 242
Kertyneet poistot 31.12.2022	-6 517	-4 095	-12 968	-23 581
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	3 732	10 832	4 590	19 154
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	3 492	6 341	3 737	13 571

14. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt 2023	Rakenta mattomat maa-alueet	Kiinteistöt	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023	202	809	1 011
Hankintameno 31.12.2023	202	809	1 011
Kertyneet poistot 1.1.2023		-335	-335
Poistot		-16	-16
Kertyneet poistot 31.12.2023		-352	-352
Kirjanpitoarvo 1.1.2023	202	474	676
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	202	458	660

	Rakenta
Sijoituskiinteistöt 2022	mattomat	Kiinteistöt	Yhteensä
	maa-alueet
Hankintameno 1.1.2022	202	809	1 011
Hankintameno 31.12.2022	202	809	1 011
Kertyneet poistot 1.1.2022		-318	-318
Poistot		-17	-17
Kertyneet poistot 31.12.2022		-335	-335
Kirjanpitoarvo 1.1.2022	202	491	693
Kirjanpitoarvo 31.12.2022	202	474	676
Nettovuokratuotto	2023		2022
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	62		78
Välittömät hoitokulut sijoituskiinteistöistä	32		36
Nettovuokratuotto yhteensä	30		42

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Konsernin sijoituskiinteistöt ovat vuokrattavissa olevia kiinteistöjä. Sijoituskiinteistöihin sovelletaan hankintamenomallia eikä niitä arvosteta tulosvaikutteisesti käypään arvoon.

Sijoituskiinteistöjen tasearvot ja käyvät arvot	Arvostus menetelmä	Taso	Käypä arvo 2023	Käypä arvo 2022
Liikekiinteistö	Hankintameno	3	453	558
Maa-alue	Hankintameno	3	202	202
			655	760

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot ovat yhtiön itse määrittämiä ja ne on määritetty kassavirtamallin avulla. Tason 3 omaisuuserien käyvät arvot perustuvat omaisuuserää koskeviin syöttötietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon, vaan merkittäviltä osin johdon arvioihin ja niiden käyttöön yleisesti hyväksytyissä arvostusmalleissa.

15. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

	2023	2022
Osuudet osakkuusyrityksissä 1.1.	0
Lisäykset	780
Osuus tilikauden tuloksesta	0
Osuudet osakkuusyrityksissä 31.12.	780	0

Konserni on tilikauden aikana ostanut pienimuotoisen liiketoimintaan liittyvän kiinteistön hallintaa harjoittavan osakkuusyhtiön.

16. MUUT RAHOITUSVARAT

Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	2023	2022
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 1.1.	971	771
Lisäykset		200
Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat 31.12.	971	971

Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ovat noteeraamattomia osakesijoituksia. Osakkeet on kirjattu hankintamenoon, koska niille ei ole toimivilla markkinoilla täysin samanlaiselle instrumentille noteerattua hintaa. Tulosvaikutteisesti kirjattavat varat luokittuvat hierarkian tasolle 3.

17. PITKÄAIKAISET SAAMISET

Pitkäaikaiset saamiset sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

	2023	2022
Pitkäaikaiset hankkeisiin liittyvät pankkitalletukset	2 364	6 313
Pitkäaikaiset lainasaamiset	44	92
Muut pitkäaikaiset saamiset	56	56
Yhteensä	2 463	6 461

18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset 2023	Kirjattu 1.1.2023 tulosvaikut 31.12.2023 teisesti
Vahvistetut tappiot	932	-297	635
Vuokrasopimusvelat	15 569	-3 745	11 825
Muut väliaikaiset erot		-5
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-16 502	4 047	-12 460
Yhteensä	0	0	0

Laskennalliset verovelat 2023	1.1.2023	Kirjattu tulosvaikut teisesti	31.12.2023
Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista	32	-32
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista	4	-4
Käyttöoikeusomaisuuserät	14 036	-3 029	11 006
Poistoero	171	-171
Vaihtovelkakirjalaina	668	-83	585
Muut väliaikaiset erot	58	-40	18
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-14 968	3 359	-11 609
Yhteensä	0	0	0

Vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, on 224,6 (148,2) miljoonaa euroa, joista 167,9 miljoonaa euroa on tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden tytäryhtiöiden vahvistettuja tappioita. 224,6 miljoonan euron tappioista 208,9 (132,2) miljoonaa euroa kohdistuu Suomeen ja 15,7 (15,9) miljoonaa euroa Ruotsiin. Ruotsin muutos johtuu pääosin valuuttakurssin muutoksesta. Kyseiset tappiot vanhenevat vuodesta 2030 alkaen.

Taseeseen kirjatut laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu, koska ne liittyvät saman veronsaajan perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.

Laskennalliset verosaamiset 2022	1.1.2022	Kirjattu tulosvaikut teisesti	31.12.2022
Käyttöomaisuuden sisäinen kate	37	-37
Vahvistetut tappiot	9 587	-8 654	932
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista	4 138	-4 138
Vuokrasopimusvelat	18 089	-2 520	15 569
Muut väliaikaiset erot	35	-35
Lopetettujen toimintojen oikaisuerä		33
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus		2 520	-16 502
Yhteensä	31 886	-12 831

Konserni kirjasi alas 31.12.2022 laskennallisia verosaamisia, koska konserni pitää mahdollisena, että sille ei kerry ennen kyseisten tappioiden vanhenemisesta verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

Laskennalliset verovelat 2022	1.1.2022	Kirjattu omaan pääomaan	Kirjattu tulosvaikut teisesti	31.12.2022
Väliaikaiset erot rahoituskulujen aktivoinnista	7		25	32
Väliaikaiset erot tuloutuksista ja poistoista			4	4
Käyttöoikeusomaisuuserät	17 957		-3 921	14 036
Poistoero	214		-43	171
Vaihtovelkakirjalaina		558	110	668
Muut väliaikaiset erot			58	58
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus			3 921	-14 968
Yhteensä	18 177	558	154	0

19. VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus, 71,9 miljoonaa euroa, on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat". Vaihto-omaisuuteen on kirjattu konkursseista johtuen noin 27 miljoonan euron arvonalentuminen.

	2023	2022
Aineet ja tarvikkeet	1 048	2 472
Keskeneräiset tuotteet	4 808	75 731
Käyttöoikeusomaisuuserä	55 031	70 178
Valmiit tuotteet	11 975	21 036
Vaihto-omaisuusosakkeet	29	49
Muu vaihto-omaisuus	701	2 593
Yhteensä	73 591	172 060

Vaihto-omaisuuden käyttöoikeusomaisuuserät ovat rakennushankkeisiin liittyviä pitkäaikaisia maanvuokrasopimukset, jotka ovat yhtiön hallinnassa hankkeiden suunnittelu- ja rakentamisajan eli usein vain muutaman vuoden, mutta nämä tulee luokitella IFRS 16 mukaan käyttöoikeusomaisuuseriksi ja veloiksi. Käyttöoikeusomaisuuseriä vastaava velka on esitetty liitetietojen kohdassa "Rahoitusvelat".

20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

	2023	2022
Myyntisaamiset	5 108	21 810
Lainasaamiset	535	571
Vakuustalletukset	38	2 239
Muut saamiset	864	366
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset	4 996	24 371
Siirtosaamiset	566	1 032
Yhteensä	12 107	50 389
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien saamisten ikäjakauma	2023	2022
Erääntymättömät
Myyntisaamiset	1 475	18 894
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset	4 996	24 371
Vähennyserä odotetuista luottotappioista	-81	-114
Erääntyneet
Alle 30 pv	1 742	1 621
30-60 pv	7	27
61-90 pv	780	14
yli 90 pv	1 184	1 368
Yhteensä	10 104	46 181

Saamisten kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

21. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT MUUT RAHOITUSVARAT

기구

	2023	2022
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat	328	314
Yhteensä	328	314

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat muut rahoitusvarat sisältävät vaadittaessa nostettavissa olevia rahastoosuuksia, jotka ovat lyhytaikaisia ja erittäin likvidejä sijoituksia. Sijoituksen käypä arvo on tasoa 1 ja se määritellään käyttäen sijoituksen vastapuolen raportointikauden päättymispäivän ostokurssia.

22. RAHAVARAT

	2023	2022
Käteinen raha ja pankkitalletukset	5 802	12 922
Yhteensä	5 802	12 922

23. OMA PÄÄOMA

	Osakkeiden lukumäärä (kpl)	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastot	Yhteensä
31.12.2021	87 339 410	100	88 695	88 795
josta yhtiön hallussa	179 965
31.12.2021 Ulkona olevat osakkeet	87 159 445
31.12.2022	87 339 410	100	88 695	88 795
josta yhtiön hallussa	28 123
31.12.2022 Ulkona olevat osakkeet	87 311 287
31.12.2023	87 339 410	100	88 695	88 795
josta yhtiön hallussa	203 424
31.12.2023 Ulkona olevat osakkeet	87 135 986

Osakkeet ja osakepääoma

Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä on yhteensä 87 339 410 osaketta, josta yhtiön hallussa on 203 424 osaketta. Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön kaikilla osakkeilla on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon.

Omien osakkeiden luovutukset

Maaliskuussa 2023 yhtiö toteutti 2.5.2022 pidetyn yhtiökokouksen antamalla valtuutuksella suunnatun maksuttoman osakeannin, 103 782 osaketta, osakepohjaisen henkilön kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Listautumisessa saadut varat, transaktiokuluilla vähennettynä, on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakeperusteiset maksut

Lehto Group Oyj:n hallitus päätti 20.12.2016 kahden uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmien tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan perustuvat palkkiojärjestelmät.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan avainhenkilöille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Ansaintajakson päätyttyä osallistujan tulospalkkiojärjestelmässä ansaitsema bruttomääräinen tulospalkkio muunnetaan osakkeiksi. Muunnettaessa tulospalkkiota osakkeiksi osakkeen arvona käytetään yhtiön tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivää seuraavan 20 kaupankäyntipäivän vaihdolla painotettua keskikurssia Nasdaq Helsinki Oy:ssä

(muuntokurssi). Keväällä 2023 yhtiön hallitus päätti suunnatusta maksuttomasta osakeannista liittyen ansaintajaksolta 2020 osakepalkkiojärjestelmän palkkion maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 103 782 Lehto Group Oyj:n hallussa ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilöille kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Antiosakkeet edustivat noin 0,12 prosenttia Lehdon osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä ennen osakeannin toteuttamista. Ansaintajaksolta 2021 osakepalkkiojärjestelmään kuuluvien henkilöiden tulospalkkio oli yhteensä 15 tuhatta euroa, eli osakkeiksi muunnettuna 52,000 osaketta.

Vuosina 2022-2023 hallitus ei päättänyt uudesta osakepohjaisesta järjestelmästä eikä vuodelta 2022 ja 2023 tulla maksamaan tulospalkkioita osakkeina. Vuonna 2021 päätetyn järjestelmän tiedot alla:

	Ansaintajakso
Järjestely	2021
Järjestelyn luonne	Osakkeet
Myöntämispäivä	18.2.2021
Myönnettyjen instrumenttien määrä, osakeantioikaistu, kpl	52 000
Osakehinta myöntämishetkellä, osakeantioikaistu	1,59
Voimassaoloaika	3 vuotta
Odotettu toteutuminen, %	100 %
Toteutus	Osakkeina
Oikeuden syntymisehdot	Vaihtuvat ehdot pohjautuen ei markkinalähtöisiin tulokseen perustuvien ehtojen saavuttamiseen

Vuoden 2021 ansaintajakson osalta tulokseen perustuvat ehdot ovat täysin ansaittuja. Tilinpäätöshetkellä myönnettävien osakkeiden määrä perustuu arvioon.

Osakkeiden käypä arvo on perustunut noteerattuun osakehintaan. Kuluksi kirjattu määrä on esitetty liitetietojen kohdassa "Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut".

Pitkän aikavälin kannustelinjärjestelmän lisäksi yhtiöllä on sitouttava osakepalkkiojärjestelmä. Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän palkkio perustuu avainhenkilön voimassa olevaan työ- tai toimisuhteeseen ja työssäolon jatkumiseen sitouttamisjaksolla. Palkkio maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana yhden-kolmen vuoden mittaisen sitouttamisjakson päättymisen jälkeen. Rahaosuudella katetaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä on suunnattu vain valikoiduille avainhenkilöille. Sitouttavasta järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 50 000 Lehto Group Oyj:n osakkeen arvoa sisältäen myös rahana maksettavan osuuden. Sitouttavaan osakepalkkiojärjestelmään ei vuonna 2023 kuulunut yhtään avainhenkilöä.

24. VARAUKSET

Varaukset sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

Varaukset 2023	Takuutyö varaukset	Tappiolliset sopimukset	Uudelleen järjestely varaus	Yhteensä
1.1.2023	11 072	2 317	128	13 518
Lisäykset	4 213			4 213
Vähennykset	-4 622	-2 304		-6 926
Vähennykset, lopetetut toiminnot			-128	-128
31.12.2023	10 663	13		10 676
josta pitkäaikaisia	7 745			7 745
josta lyhytaikaisia	2 918	13		2 931

Varaukset 2022	Takuutyö varaukset	Tappiolliset sopimukset	Uudelleen järjestely varaus	Yhteensä
1.1.2022	10 307	11 083	638	22 028
Lisäykset	4 515	1 951		6 466
Vähennykset	-3 600	-10 716		-14 316
Vähennykset, lopetetut toiminnot	-150		-510	-660
31.12.2022	11 072	2 317	128	13 518
josta pitkäaikaisia	5 928			5 928
josta lyhytaikaisia	5 144	2 317	128	7 590

Takuutyövaraukset sisältävät tilikaudella valmistuneiden rakennusurakoiden arvioidut jälkityökustannukset ja vähennyksenä edeltävällä tilikaudella valmistuneiden rakennuskohteiden toteutuneet jälkityökustannukset. Rakennusurakan takuuaika on 2 vuotta ja perustajaurakoinnissa 10 vuotta. Kirjattu varaus perustuu aikaisempien vuosien kokemukseen. Varaukset on kirjattu kuluksi siihen erään, johon niiden oletetaan toteutuvan. Tappiolliset sopimukset sisältävät rakennusurakan loppuun saattamisesta aiheutuvat menot siltä osin, kun ne ylittävät urakasta saatavat hyödyt. Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy lopetetun Ruotsin toiminnon jälkikustannuksiin.

25. RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

	2023	2022
Pitkäaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta	0	9
Vaihtovelkakirjalaina		11 661
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	53 585	68 405
Yhteensä	53 585	80 075
	2023	2022
Lyhytaikaiset rahoitusvelat rahalaitoksilta	3 427	13 033
Vaihtovelkakirjalaina	12 074	0
Arvonlisäveron maksujärjestelyvelka Verohallinnon kanssa	2 880	0
Keskeneräisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet	0	3 979
Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet	2 241	5 184
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	5 538	9 442
Yhteensä	26 159	31 637
Rahoitusvelat yhteensä	79 745	111 712

Rahoitusvelat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia, markkinaehtoisia lainoja, joiden kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Rahoitusvelat 2023	Pitkäaikaiset rahoitusvelat	Lyhytaikaiset rahoitusvelat	Yhteensä
1.1.2023	80 075	31 637	111 712
Muutokset tilikaudella:
Rahavirta-erät	-14 059	5 915	-8 143
Ei-rahavirtaerät	-12 431	-4 471	-16 902
Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet		-6 922	-6 922
31.12.2023	53 585	26 159	79 745

Rahoitusvelat 2022	Pitkäaikaiset rahoitusvelat	Lyhytaikaiset rahoitusvelat	Yhteensä
1.1.2022	91 302	44 976	136 278
Muutokset tilikaudella:
Rahavirta-erät	7 553	-20 058	-12 505
Ei-rahavirtaerät	-18 779	4 928	-13 851
Myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet		1 791	1 791
31.12.2022	80 075	31 637	111 712

Ei-rahavirtaerät liittyvät pääosin vuokrasopimusvelkoihin.

Vaihtovelkakirjalaina

Lehto Group Oyj ilmoitti kesäkuussa 2022 tarjoavansa merkittäväksi institutionaalisille ja muille kokeneille sijoittajille kesäkuussa 2027 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Vaihtovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen yhteensä 15 miljoonan euron alkuperäisestä nimellisarvosta kesä-syyskuun 2022 aikana. Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun tarkoituksena on Yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen ja pankkirahoituskokonaisuuden mahdollistaminen, ja liikkeeseenlaskusta saatavat varat käytetään yleisiin liiketoiminnan tarpeisiin.

Vaihtovelkakirjalainan ehdot

Vaihtovelkakirjalainan velkakirjakohtainen hinta on 100 prosenttia 20 000 euron nimellisarvosta ja edellyttäen, ettei niitä ole aiemmin vaihdettu osakkeisiin, takaisinostettu tai lunastettu, ne lunastetaan nimellisarvostaan eräpäivänä kertyvine korkoineen. Eräpäivänä maksettavaan korkoon lisätään Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen PIK-korko, joka on 4 prosenttia. Vaihtovelkakirjalainalle maksetaan 6 prosentin vuosittaista kuponkikorkoa, joka maksetaan jälkikäteen puolivuosittain, ensimmäisen koronmaksupäivän oltua 31.12.2022. Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti eräpäivänä vaihtamatta jääneelle lainaosuudelle tulee maksettavaksi lainan eräpäivänä PIK-korko, joka on laina-ajalta 4 prosenttia vuodessa. Alkuperäinen vaihtohinta oli 0,40 euroa, joka on sama kuin yhtiön osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 28.6.2022. Vaihtohintaa oikaistaan käteisosinkoa tai luontaisosinkoa maksettaessa sekä muilla tavanomaisilla omistuksen laimentumiselta suojaavilla tarkistuksilla vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti. Vaihtovelkakirjalainan ehdot ovat kokonaisuudessaan saatavilla Yhtiön verkkosivuilla englanniksi.

Vaihtovelkakirjasta saadut varat	15 000
Järjestelypalkkiot	-708
Nettovarat	14 292
Vaihtovelkakirjalainasta erotettu oman pääoman komponentti ennen veroja	-2 789
Jaksotettu korko	158
Vaihtovelkakirjalaina 31.12.2022	11 661
Tilikaudella jaksotettu korko	413
Vaihtovelkakirjalaina 31.12.2023	12 074
Siirtovelkojen korkovelat sisältää jaksotettua kertynyttä PIK-korkoa 31.12.2023	900

26. OSTOVELAT JA MUUT KOROTTOMAT VELAT

Ostovelat ja muut korottomat velat sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

Pitkäaikaiset korottomat velat	2023	2022
Pitkäaikaiset korottomat velat	110	206
Yhteensä	110	206

Lyhytaikaiset korottomat velat	2023	2022
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
(saadut ennakot)
Ajan kuluessa tuloutettavat	1 489	12 165
projektit
Yhtenä hetkenä tuloutuvat projektit
Keskeneräisistä myydyistä huoneistoista	0	3 530
asiakkailta saadut suoritukset
Keskeneräisiin myytyihin huoneistoihin	0	4 039
kohdistuvat lainaosuudet
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat	168	858
Ostovelat	10 472	24 820
Muut velat
Verohallinnolle tilitettävät velat	2 733	10 638
Muut velat	2 417	4 714
Siirtovelat
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat siirtovelat	3 704	6 855
Tuloverovelka		0
Korkovelka	1 401	441
Muut siirtovelat	3 196	7 171
Yhteensä	25 580	75 230

27. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Yhtiön pääasialliset rahoituslähteet ovat normaalin liiketoiminnan tulorahoitus sekä hankekohtainen lainarahoitus. Lisäksi yhtiöllä on käytössä rahoituslimiittejä. Tilikauden 2023 päättyessä yhtiöllä oli kassavaroja 5,8 milj. euroa (12,9 milj. euroa 31.12.2022) ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia muita rahoitusvaroja 0,3 (0,3) miljoonaa euroa. Rahoituslimiittien määrä tilikauden 2023 päättyessä oli 3,4 milj. euroa, joista kaikki oli käytössä.

Omaperusteisiin hankkeisiin yhtiö on ottanut niin sanottua RS-lainaa. Nämä ovat rahalaitoslainoja, jotka on myönnetty tietyin edellytyksin nimettyihin asuntorakennuskohteisiin.

RCF-luottolimiitti

Nettovelat	2023	2022
Rahoitusvelat	20 621	33 865
Rahavarat ja korolliset saamiset	-6 130	-13 236
Nettovelat ilman IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja	14 491	20 630
Vuokrasopimusvelat	59 123	77 847
Nettovelat	73 614	98 477
Oma pääoma yhteensä, teur	-12 382	66 571
Nettovelkaantumisaste (net gearing)	-594,5 %	147,9 %

Arvonlisäveron maksujärjestely

Yhtiö solmi tilikauden aikana Verohallinnon kanssa yhtiön arvonlisäverovastuita koskevan noin 3,5 miljoonan euron määräisen lainajärjestelyn. Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika oli 12 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu tapahtui marraskuussa 2023. Maksujärjestelyn korko oli 3,4 %.

Valuuttariski

Konsernin toimintavaluutta on euro. Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä merkittäviä ulkomaan valuuttamääräisiä velkoja tai saatavia. Konsernin valuuttakurssiriski on tällä hetkellä vähäinen, koska tulot ja menot kertyvät pääasiassa euroissa. Mikäli konsernissa sovitaan tilauksesta ulkomaan valuutalla, valuuttakurssin suojaustavasta ja suojausasteesta päätetään tapauskohtaisesti. Suojausten kurssierot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tilikaudella ja tilinpäätöspäivänä yhtiöllä ei ollut avoimia valuuttasuojauksia.

Korkoriski

Korkoriski syntyy pääasiassa vaihtuvakorkoisista lainoista. Vaihtuvakorkoisten pitkäaikaisten velkojen alhaisesta määrästä johtuen näihin tase-eriin liittyvä korkoriski ei ole konsernille kovin merkittävä. Konserni voi mahdollisuuksien mukaan muuttaa lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaa lainakantaa järjestelemällä, koronvaihtosopimuksilla tai muilla johdannaisilla. Suojausaste voi vaihdella 0–100 prosentin välillä. Yhtiö seuraa lainasalkun korkoriskiä ja voi muuttaa sen korkosidonnaisuusaikaa tarvittaessa.

Herkkyysanalyysi vaihtuvakorkoisten lainojen osalta	2023		2022
Korkomuutos	+1 %	-1 %	+1 %	-1 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	-27	27	-104	104

Luottoriski

Merkittävin luottoriski konsernille muodostuu myyntisaamisista sekä asiakassopimuksiin perustuvista saamisista asiakkailta. Näihin ei kuitenkaan liity merkittäviä luottoriskikertymiä. Asunto-osakehuoneistoja ei luovuteta asiakkaalle ennen kuin kaikki myyntisaamiset on maksettu. Tilikaudella on kirjattu kuitenkin luottotappioita yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Myyntisaamisten ikäjakaumaa ja merkittävimpien asiakkaiden maksukykyä seurataan konsernitasolla ja konserniyhtiöissä. Luottoriskiä hallitaan myös myöntämällä asiakkaille vain tavanomaisia maksuaikoja sekä asiakaskohtaista harkintaa käyttäen toimialalle tyypillisiä etupainoisia maksuehtoja ja luottoriskin edelleen myymistä rahoituslaitoksille. Konsernissa käytettävät maksuehdot vaihtelevat tällä hetkellä 7 päivästä 45 päivään, joista tyypillisin maksuehto on 30 päivää. Lisäksi yksittäishankkeiden osalta voidaan sopia pidemmästä maksuehdosta, jossa maksu tapahtuu yhtenä maksueränä hankkeen luovutuksen yhteydessä.

Maksuvalmiusriski

Velkojen maturiteettianalyysi

Selkeyden vuoksi alla esitetyssä vuoden 2023 taulukossa on esitetty erikseen velkojen maturiteettianalyysi tilikauden jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden ja muiden yhtiöiden osalta.

31.12.2023	Alle 1 vuotta	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelat	8 711			8 711
josta tilikauden jälkeen konkurssiin menneet yhtiöt	5 220			5 220
josta muut yhtiöt	3 490			3 490
Vaihtovelkakirjalaina	21 600			21 600
josta muut yhtiöt	21 600			21 600
Vuokrasopimusvelat	7 314	9 263	92 984	109 562
josta tilikauden jälkeen konkurssiin menneet yhtiöt	6 803	8 721	92 829	108 353
josta muut yhtiöt	512	542	155	1 209
Ostovelat ja muut korottomat velat	15 621	110		15 731
josta tilikauden jälkeen konkurssiin menneet yhtiöt	4 903	110		5 013
josta muut yhtiöt	10 719			10 719
Yhteensä	53 246	9 373	92 984	155 604
josta tilikauden jälkeen konkurssiin menneet yhtiöt	16 925	8 831	92 829	118 585
josta muut yhtiöt	36 321	542	155	37 018

31.12.2022	Alle 1 vuotta	1-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Rahoitusvelat	22 376	9		22 384
Vaihtovelkakirjalaina	900	21 150		22 050
Vuokrasopimusvelat	8 380	14 303	115 995	138 678
Ostovelat ja muut korottomat velat	40 172	206		40 378
Yhteensä	71 828	35 668	115 995	223 491

Valtaosa Lehdon tilikauden päättymishetkellä olleista vuokrasopimusveloista liittyi rakenteilla olevien omaperusteisten asuntokohteiden tonttivuokriin. Nämä velvoitteet ovat poistuneet Lehdon konsernitaseesta tilikauden jälkeen tapahtuneiden tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena. Yhteensä konkursseissa poistuneiden IFRS 16 -velkojen määrä on 58 miljoonaa euroa.

28. VUOKRASOPIMUKSET

Vuokrasopimukset sisältää tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin menneiden yhtiöiden eriä. Näiden osuus on esitetty liitetietojen kohdassa "32. Tilikauden jälkeiset tapahtumat"

Konserni vuokralle ottajana

Konserni on vuokrannut toimistotiloja ja muita liiketoiminnassa tarvittavia tiloja sekä vähäisissä määrin koneita ja kalustoa. Lisäksi konsernilla on vaihto-omaisuuteen liittyviä pitkäaikaisia maa-alueiden vuokrasopimuksia.

Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2023	Vaihto omaisuus	Aineelliset hyödykkeet	Vuokra sopimusvelat
1.1.2023	70 897	3 492	77 847
Lisäykset	455	162	207
Vähennykset	-13 927	-1 728	-17 523
Poistot / lyhennykset	-1 266	-736	-1 408
31.12.2023	56 159	1 190	59 123
Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat 2022	Vaihto omaisuus	Aineelliset hyödykkeet	Vuokra sopimusvelat
1.1.2022	86 620	3 732	90 445
Lisäykset	35 952	1 512	40 087
Vähennykset	-50 012	-464	-50 493
Poistot / lyhennykset	-1 664	-1 288	-2 193
31.12.2022	70 897	3 492	77 847

Vuokrasopimusvelkoihin liittyvät korkokulut vuonna 2023 olivat 2 026 tuhatta euroa (2 154 tuhatta euroa vuonna 2022). Vuokrasopimusvelkojen korkokulut on esitetty rahoituskuluissa, liitetietojen kohdassa "Rahoitustuotot ja -kulut".

Vähäarvoisista ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista on kirjattu tilikaudella kuluksi 576 (1 102) tuhatta euroa. Nämä sisältävät vähäarvoisten IT-laitevuokrien lisäksi rakennustoimialaan liittyviä lyhytaikaisia (vuokra-aika enintään 12 kuukautta) työkalu-, työkone- ja työmaatilojen vuokria. Vuokrasopimusten perusteella syntynyt kokonaisrahavirta on yhteensä 2 657 (2 467) tuhatta euroa ja maanvuokrasopimusten osalta 3 755 (3 957) tuhatta euroa.

Yhtiöllä ei ole sellaisia muuttuviin vuokriin liittyviä kuluja, joita ei sisällytetä vuokrasopimusvelkoihin. Yhtiöllä ei myöskään ole käyttöomaisuuserien edelleenvuokrausta.

29. VASTUUT JA VAKUUDET

Velat joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta	2023	2022
Rahalaitoslainat	3 427	13 042
Myymättömien asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden velkaosuudet	2 241	9 162
Yhteensä	5 667	22 204
Vakuudet	2023	2022
Yrityskiinnitykset	135 200	135 200
Kiinteistökiinnitykset	102 760	213 540
Pantit	3 742	13 285
Omavelkaiset takaukset		214
Yhteensä	241 702	362 239
Urakkatakaukset	2023	2022
Työaikaiset takaukset	2 957	27 223
Takuuaikaiset takaukset	13 695	15 588
RS-takaukset	14 030	23 122
Maksutakaus	6	2 360
Vuokratakaus	150
Yhteensä	30 838	68 293
Kiinteistöjen arvonlisäveron tarkistusvastuu	2023	2022
Palautusvastuu	862	1 540

Pantit ovat rahalaitoslainojen ja rakennettavien taloyhtiöiden lainojen vakuudeksi pantattua sijoituksia, vaihto-omaisuutta ja muita rahoitusvaroja. Pantit esitetään kirjanpitoarvojensa mukaisesti.

Urakkatakauksista konkurssiin menneiden tytäryhtiöiden vastuita on 27,7 miljoonaa euroa, joihin emoyhtiö Lehto Group Oyj on antanut vastatakauksen. On mahdollista, että tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena Lehto Group -konsernia kohtaan esitetään vaateita, joista konserni ei pysty suoriutumaan.

30. TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT OSUUKSISTA MUISSA YHTEISÖISSÄ

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2023 Yritys	Kotimaa	Omistus osuus %	Osuus ääni vallasta %
Emoyhtiö Lehto Group Oyj	Suomi
Lehto Tilat Oy	Suomi	100 %	100 %
Lehto Asunnot Oy	Suomi	100 %	100 %
Lehto Puu Oy	Suomi	100 %	100 %
Lehto Components Oy	Suomi	100 %	100 %
Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy	Suomi	100 %	100 %
Lehto Korjausrakentaminen Oy	Suomi	100 %	100 %
Katajanokka Holding Oy	Suomi	100 %	100 %
Kiinteistö Oy Ylivieskan Arvokiinteistö	Suomi	80 %	80 %
Kiinteistö Oy Oulun Eteläkeskus	Suomi	100 %	100 %
Lehto Sverige Ab	Ruotsi	100 %	100 %

Taloudellisen informaation yhteenveto tytäryrityksistä, joissa olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

Konsernilla ei ole tytäryrityksiä, joissa olisi olennainen määräysvallattomien omistajien osuus.

31. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten ja konsernin ylimmän johdon lisäksi lähipiiriläisten perheenjäsenet sekä ne tahot, joissa lähipiirillä tai heidän perheenjäsenillänsä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset, mutta heidän kanssa ei ole ollut liiketoimia.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat

	Myynnit 2023	Myynnit 2022	Ostot 2023	Ostot 2022
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset	438	5 151	3 682	9 067
Yhteensä	438	5 151	3 682	9 067

	Saamiset 31.12.2023	Saamiset 31.12.2022	Velat 31.12.2023	Velat 31.12.2022
Avainhenkilöt ja heidän vaikutusvaltayritykset	624	730	292	154
Yhteensä	624	730	292	154

Valtaosa lähipiiriliiketoimille myynneistä liittyy asuntojen ja muiden tilojen ostamiseen yhtiöltä. Liiketoimien arvoksi on katsottu valmiin kohteen velaton myyntihinta. Ostot ovat pääasiassa kalustovuokrausta ja muita palveluostoja.

Lähipiiriltä ostot muodostuvat pääosin työkoneiden ja -välineiden vuokraamisesta hallituksen jäsenen Hannu Lehdon määräysvaltayhteisöltä, Lehto Invest Oy:ltä. Näiden ostojen määrä tilikaudella 2023 oli 2,0 miljoonaa euroa. Lisäksi Lehto ostaa talotekniikan suunnittelu- ja ylläpitopalveluita Elvak Oy:ltä, joka on hallituksen jäsenen Hannu Lehdon pojan määräysvaltayhteisö. Näiden ostojen määrä tilikaudella 2023 oli 1,6 miljoonaa euroa.

Johdon palkat ja palkkiot	2023	2022
Toimitusjohtaja
Juuso Hietanen	398	398
Muu johtoryhmä	1 070	997
Osakepalkkiot	2	243
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, työnantajan maksama lakisääteinen eläkemaksu	260	290
Yhteensä	1 731	1 928

Hallituksen jäsenet	2023	2022
Eero Sihvonen, puheenjohtaja (jäsenenä 2.5.-5.12.2022, puheenjohtajana 5.12.2022 alkaen)	102	37
Hannu Lehto (puheenjohtajana 5.12.2022 asti, jäsenenä 5.12.2022 alkaen)	43	91
Jani Nokkanen	48	46
Anne Korkiakoski (11.7.2023 asti)	26	48
Helena Säteri (30.3.2023 asti)	10	46
Raimo Lehtiö (2.5.2022 asti)		12
Seppo Laine (2.5.2022 asti)		13
Yhteensä	229	294

32. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konkurssiin menneiden yhtiöiden vaikutus konsernin 31.12.2023 taseeseen		Konkurssiin menneiden yhtiöiden	Konserni ilman konkurssiin menneitä
	Konserni	vaikutus	yhtiöitä
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	7 686	10	7 676
Osuudet osakkuusyrityksissä	780		780
Muut rahoitusvarat	971	14	957
Saamiset	2 463	2 385	78
Vaihto-omaisuus	73 591	71 858	1 734
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12 107	11 059	1 048
Rahavarat	6 130	15	6 116
Varat yhteensä	103 729	85 340	18 388

Pitkäaikaiset varaukset	7 745	7 735	10
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	53 585	52 905	681
Muut pitkäaikaiset velat	110	110
Lyhytaikaiset varaukset	2 931	2 558	373
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	20 621	5 121	15 501
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	5 538	5 043	494
Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)	1 657	1 496	161
Ostovelat ja muut velat	23 922	19 627	4 295
Velat yhteensä	116 110	94 595	21 515
Nettovarat ja -velat	-12 382	-9 255	-3 127
Konsernieliminointien vaikutus		9 255	-9 255
Konsernin nettovarat ja -velat tilikauden lopussa			-12 382

Lisäksi 16.2.2024 Lehto Group Oyj on asetettu yrityssaneeraukseen. Osana saneerausmenettelyä Lehto suunnittelee luopuvansa kokonaan nykyisestä rakennusliiketoiminnasta sekä siihen liittyvistä omistuksista ja arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.

Tilikauden päättymisen jälkeen 19.3.2024 Lehto Group Oyj myi tytäryhtiönsä Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n koko osakekannan. Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy oli Lehdon 100 % omistama tytäryhtiö, joka on keskittynyt rakennesuunnitteluun ja joka työllistää noin 40 työntekijää Kajaanissa, Kempeleessä ja Vantaalla. Ostajina olivat Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy:n toimiva johto, Elvak Oy ja Lehto Invest Oy. Lehto katsoo, että kyseessä on lähipiiritransaktio, koska Lehdon hallituksen jäsen Hannu Lehto käyttää määräysvaltaa Lehto Invest Oy:ssä ja Elvak Oy on Hannu Lehdon pojan johtama ja tämän osittain omistama yhtiö. Ulkopuolinen arvioitsija on arvioinut kauppahinnan vastaavan kaupan kohteen käypää arvoa. Transaktiossa määritelty yritysarvo (EV) on noin 0,5 miljoonaa euroa, johon lisätään Transaktiossa siirtyvät varat, (0,1 miljoonaa euroa), ja josta vähennetään Transaktiossa siirtyvät velat (0,6 miljoonaa euroa). Kaupalla ei ole merkittävää vaikutusta Lehto-konsernin liikevaihtoon, liikevoittoon tai taloudelliseen asemaan.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS 1 000 EUR

	1.1.2023 - 31.12.2023	1.1.2022 - 31.12.2022
Liikevaihto	6 305	8 580
Liiketoiminnan muut tuotot	255	235
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	-2 492	-3 468
Henkilösivukulut
Eläkekulut	-394	-541
Muut henkilösivukulut	-68	-91
Suunnitelman mukaiset poistot	-399	-803
Liiketoiminnan muut kulut	-7 118	-5 445
Liiketulos	-3 910	-1 533
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä	10 010	4 690
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 173	1 123
Muilta	19	3
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-67 674	-21 040
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-77	-3
Muille	-2 894	-2 787
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-59 442	-18 014
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-63 352	-19 547
Tulos ennen veroja	-63 352	-19 547
Tilikauden tulos	-63 352	-19 547

EMOYHTIÖN TASE, FAS		1 000 EUR
	31.12.2023	31.12.2022
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	414	811
Koneet ja kalusto	2	3
Osuudet saman konsernin yrityksissä	102	48 263
Osuudet osakkuusyrityksissä	780
Muut osakkeet ja osuudet	957	957
Pysyvät vastaavat yhteensä	2 255	50 033
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	83	83
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konserniyrityksiltä	389	3 100
Lainasaamiset	56	56
Muut saamiset	2
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	8
Saamiset saman konserniyrityksiltä	13 549	44 777
Muut saamiset	216	2 227
Siirtosaamiset	370	394
Rahoitusarvopaperit	328	314
Rahavarat	5 582	11 993
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	20 584	62 944
VASTAAVAA YHTEENSÄ	22 839	112 977
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	100	100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	91 655	91 655
Edellisten tilikausien voittovarat	-43 981	-24 406
Tilikauden tulos	-63 352	-19 547
Oma pääoma yhteensä	-15 578	47 803
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Vaihtovelkakirjalainat		15 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		15 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	3 420	13 000
Vaihtovelkakirjalainat	15 000
Ostovelat	454	285
Velat saman konsernin yrityksille	17 558	35 746
Muut velat	113	285
Siirtovelat	1 871	859
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	38 417	50 174
Vieras pääoma yhteensä	38 417	65 174
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	22 839	112 977

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS	1 000 EUR
----------------------------------	-----------

	31.12.2023	31.12.2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	-63 352	-19 547
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	399	803
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	408	1 148
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa		19 838
Rahoitustuotot ja -kulut	59 442	-3 026
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	1 928	-2 367
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	64	-162
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 944	-2 520
Saadut rahoitustuotot liiketoiminnasta	1 190	1 185
Saadut osingot liiketoiminnasta		4 677
Liiketoiminnan nettorahavirta	-1 867	29
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	0	-97
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	-408	54
Investoinnit muihin sijoituksiin	-34 300	-200
Luovutustulot muista sijoituksista	107	31 539
Lainasaamisten takaisinmaksut		381
Myönnetyt lainat	-404	-3 000
Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet	-780
Investointien nettorahavirta	-35 786	28 676
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	3 680	28 000
Lainojen takaisinmaksut	-11 580	-25 220
Konsernirahoituksen muutos	39 185	-49 500
Omien osakkeiden hankinta	-28
Rahoituksen nettorahavirta	31 256	-46 720
Rahavarojen muutos (+/-)	-6 396	-18 015
Rahavarat tilikauden alussa	12 306	30 321
Rahavarat tilikauden lopussa	5 910	12 306

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1 000 EUR

Toiminnan jatkuvuus

Tätä tilinpäätöstä ei ole laadittu toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Lehto Group Oyj:n operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin. Konkurssiin asetetut yhtiöt kattavat käytännössä kokonaan Lehto-konsernin asuntojen ja toimitilojen rakentamista koskevat liiketoiminnat. Lisäksi 16.2.2024 Lehto Group Oyj on käräjäoikeuden päätöksellä asetettu yrityssaneeraukseen. Osana saneerausmenettelyä Lehto suunnittelee luopuvansa kokonaan nykyisestä rakennusliiketoiminnasta sekä siihen liittyvistä omistuksista ja arvioi vaihtoehtoja uusille liiketoiminta-alueille siirtymiseksi ja uuden liiketoiminnan hankkimiseksi.

Yhtiön keskeiseen RCF-rahoitussopimukseen sisältyvät kovenanttiehdot eivät täyttyneet tilikauden päättyessä. Kyseiseen rahoitussopimukseen liittyvät vastuut ja velvoitteet huomioidaan yhtiön saneerausohjelmassa. Lisäksi yhtiöllä on 15,0 miljoonan euron vaihtovelkakirjalaina, joka on vaihdettavissa Lehdon uusiin ja/tai olemassa oleviin osakkeisiin. Yhtiö ei ole kyennyt noudattamaan kaikkia vaihtokirjalainassa määriteltyjä ehtoja, minkä vuoksi vaihtovelkakirjalaina on luokiteltu lyhytaikaiseksi velaksi. Vaihtovelkakirjalainaan mahdollisesti tehtävät muutokset käsitellään osana yhtiön saneerausmenettelyä.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä -menetelmät

Vaihto-omaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa noudattaen FIFO-periaatetta sekä KPL 5 luvun 6 § 1 momentin mukaista alimman arvon periaatetta.

Kuluva käyttöomaisuus on arvostettu muuttuvaan hankintamenoonsa ja siitä tehdään poistot ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti.

Pysyvien vastaavien sijoitukset arvostetaan hankintahintaan tai sitä alhaisempaan tulevaisuudessa todennäköisesti kerryttämään tuloon. Tytäryhtiöosakkeiden tilinpäätöksen 31.12.2023 arvostuksen perustaksi on huomioitu, että tilikauden jälkeen konkurssiin menneiden tytäryhtiöiden osakkeilla ei ole arvoa.

Konserniyhtiöltä olevien saamisten arvostus perustuu arvioon tytäryhtiöistä kerrytettävissä olevista rahamääristä.

Emoyhtiön saneerausmenettelyllä ja saneerausohjelmalla saattaa olla negatiivinen vaikutus emoyhtiön taseessa esitetyn omaisuuden myöhempään arvostukseen.

Koneet ja kalusto		3 - 5 v. tasapoisto
Aineettomat oikeudet		3 - 5 v. tasapoisto
Muut pitkävaikutteiset menot		3 v. tasapoisto
Poistoperusteissa ei muutoksia.
Liikevaihto toimialoittain	2023	2022

Konsernin sisäiset palveluveloitukset	6 228	8 405
Muu liikevaihto, konsernin sisäinen	55	1
Muu liikevaihto, konsernin ulkopuolinen	21	174
Yhteensä	6 305	8 580

2023 Tilintarkastajalle maksetut palkkiot:	2022
Lakisääteinen tilintarkastus 80	95
Todistukset ja lausunnot 15	5
Veroneuvonta 0	1
Muut palvelut 11	0
Yhteensä 105	100
Rahoitustuotot- ja kulut 2023	2022
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 10 010	4 690
Korkotuotot konserniyrityksiltä 1 173	1 123
Korkotuotot muilta 19	3
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -67 674	-21 040
Korkokulut konserniveloista -77	-3
Korkokulut muilta -2 387	-1 406
Muut rahoituskulut -507	-1 380
Yhteensä -59 442	-18 014
Tuloverot 2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 0	0
Yhteensä 0	0
Aineettomat oikeudet 2023	2022
Hankintameno 1.1 1 272	1 265
Lisäykset 0	7
Hankintameno 31.12. 1 272	1 272
Kertyneet poistot 1.1. -1 263	-1 204
Poistot -6	-58
Kertyneet poistot 31.12. -1 269	-1 263
Kirjanpitoarvo 1.1. 10	61
Kirjanpitoarvo 31.12. 4	10
Muut pitkävaikutteiset menot 2023	2022
Hankintameno 1.1 3 438	3 223
Lisäykset 107	215
Hankintameno 31.12. 3 545	3 438
Kertyneet poistot 1.1. -2 743	-2 005
Poistot -391	-738
Kertyneet poistot 31.12. -3 134	-2 743
Kirjanpitoarvo 1.1. 695	1 218
Kirjanpitoarvo 31.12. 411	695

Ennakkomaksut	2023	2022
Hankintameno 1.1	107	0
Lisäykset	0	231
Vähennykset	-107	-124
Hankintameno 31.12.	0	107
Kirjanpitoarvo 1.1.	107	231
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	107
Koneet ja kalusto	2023	2022
Hankintameno 1.1	1 265	1 265
Hankintameno 31.12.	1 265	1 265
Kertyneet poistot 1.1.	-1 263	-1 256
Poistot	-2	-7
Kertyneet poistot 31.12.	-1 265	-1 263
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	9
Kirjanpitoarvo 31.12.	0	2
Muut aineelliset hyödykkeet	2023	2022
Hankintameno 1.1	1	1
Hankintameno 31.12.	1	1
Kertyneet poistot 31.12.	0	0
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	1
Sijoitukset	2023	2022
Hankintameno 1.1	86 498	84 501
Lisäykset	18 071	34 738
Vähennykset	-878	-32 741
Hankintameno 31.12.	103 692	86 498
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-37 279	-17 441
Arvonalentumiset	-64 574	-19 838
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	-101 853	-37 279
Kirjanpitoarvo 1.1.	49 219	67 060
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 839	49 219
Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä	2023	2022
Lainasaamiset	389	3 100
Yhteensä	389	3 100
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä	2023	2022
Myyntisaamiset	107	8
Lainasaamiset	39	24
Muut saamiset	407	397
Konsernilimiitti	12 996	44 348
Yhteensä	13 549	44 777

Siirtosaataviin ja muihin menoennakoihin sisältyvät olennaiset erät	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	0	0
Muut siirtosaamiset	370	394
Yhteensä	370	394
	2023	2022
Osakepääoma 1.1	100	100
Osakepääoma 31.12	100	100
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	91 655	91 655
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	91 655	91 655
Kertyneet voittovarat edellisiltä tilikausilta 1.1	-43 953	-24 406
Omien osakkeiden hankinta	-28	0
Tilikauden tulos	-63 352	-19 547
Kertyneet voittovarat 31.12	-107 333	-43 953
Tilikauden tulos	-63 352	-19 547
Oma pääoma yhteensä	-15 578	47 803
Laskelma jakokelpoisen oman pääoman määrästä	2023	2022
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	91 655	91 655
Edellisten vuosien voittovarat	-43 981	-24 406
Tilikauden tulos	-63 352	-19 547
Yhteensä	-15 678	47 703

Emoyhtiön oma pääoma on muodostunut negatiiviseksi mistä on 15.3.2024 toimitettu kaupparekisterille ilmoitus, joka on rekisteröity 19.4.2024.

Velat konserniyrityksille	2023	2022
Ostovelat	189	119
Muut velat	8 210	34 300
Konsernilimiitti	9 159	1 327
Yhteensä	17 558	35 746
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät	2023	2022
Lomapalkkavelat	357	337
Palkkojen sivukuluvelat	130	163
Tuloverovelka	0	0
Korkovelat	1 385	358
Yhteensä	1 871	859
Vakuudet ja vastuusitoumukset	2023	2022
Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta
Rahalaitoslainat	3 420	13 000
Yhteensä	3 420	13 000

Vakuudet	2023	2022
Yrityskiinnitykset	33 800	33 800
Kiinteistökiinnitykset	33 800	33 800
Pantit	102	46 816
Työaikaiset takaukset	150	374
Omavelkaiset takaukset	0	214
Yhteensä	67 852	115 005
Luottolimiittien määrä
Käytettävissä olevat luottolimiitit	3 421	13 001
Käytössä olevat luottolimiitit	3 421	13 001
Luottolimiittejä nostamatta	0	0
Käytettävissä olevat takauslimiitit	87 179	88 166
Käytössä olevat takauslimiitit	31 613	63 224
Takauslimiittejä nostamatta	55 567	24 942
Muiden konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Pantit	0	451
Annetut takaukset ja muut sitoumukset	33 150	83 756
Yhteensä	33 150	84 207
Taseeseen sisältymättömät leasingvuokrasopimukset
Erääntyy 12kk aikana	34	38
Erääntyy > 12kk	51	42
Yhteensä	85	80
Vuokravastuut
Toimitilavuokrat, erääntyy 12 kk aikana	696	751
Toimitilavuokrat erääntyy > 12kk	1 665	2 287
Yhteensä	2 362	3 037

Muut vastuut

Tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Lehto Group Oyj:n operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin. On mahdollista, että tytäryhtiöiden konkurssien seurauksena emoyhtiötä kohtaan esitetään vaateita, joista emoyhtiö ei pysty suoriutumaan.

Yhtiön henkilökunta keskimäärin tilikaudella	2023	2022
Toimihenkilöitä	35	45
Yhteensä	35	45

Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenien palkat on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa "Lähipiiritapahtumat".

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiöllä ei ole voitonjakokelpoisia varoja, koska sen oma pääoma on -15 577 786 euroa, josta tilikauden tuloksen osuus on -63 352 210 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Vantaalla 29.4.2024

Eero Sihvonen, hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehto, hallituksen jäsen

Jani Nokkanen, hallituksen jäsen Juuso Hietanen, toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Oulu 29.4.2024

KPMG Oy Ab Tilintarkastusyhteisö

Pekka Alatalo, KHT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT	2023	2022	2021	2020	2019 1)
Liikevaihto, milj. euroa	171,8	344,8	404,1	544,7	667,7
Liikevaihto, muutos ed. vuodesta %	-50,2 %	-14,7 %	-21,8 %	-18,2 %	-7,5 %
Liiketulos, milj. euroa	-72,8	-42,2	-28,3	0,1	-41,8
Liiketulos, % liikevaihdosta	-42,4 %	-12,2 %	-7,0 %	0,0 %	-6,3 %
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista, milj. euroa	-79,0	-58,8	-29,9	-5,1	-35,7
Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista, milj. euroa	-0,1	32,1	-2,7	-3,1	-
Tilikauden tulos, milj. euroa	-79,0	-26,7	-32,6	-8,2	-35,7
Tilikauden tulos, % liikevaihdosta	-46,0 %	-7,7 %	-8,1 %	-1,5 %	-5,4 %
Oman pääoman tuotto, ROE, %	-291,7 %	-33,8 %	-30,4 %	-7,0 %	-26,0 %
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI, %	-59,2 %	-20,8 %	-12,1 %	0,1 %	-14,3 %
Omavaraisuusaste, %	-12,1 %	27,0 %	27,2 %	38,7 %	29,6 %
Nettovelkaantumisaste, %	-594,5 %	147,9 %	113,8 %	7,0 %	115,9 %
Tilauskanta, milj. euroa	0,0	205,9	444,2	426,3	481,8
Bruttoinvestoinnit taseen varoihin, milj. euroa	0,1	0,8	1,2	2,0	7,7
Henkilöstö keskimäärin vuoden aikana	483	860	1 043	1 115	1 454
Henkilöstö tilikauden päättyessä	384	664	1 042	1 034	1 274
Oma pääoma / osake	-0,14	0,76	1,04	1,42	1,59
Osakekohtainen tulos, osakeantioikaistu, laimentamaton, euroa/osake	-0,91	-0,31	-0,37	-0,12	-0,51
Osakekohtainen tulos, osakeantioikaistu, laimennettu, euroa/osake	-0,91	-0,31	-0,37	-0,12	-0,51
Osakkeita keskimäärin tilikauden aikana, osakeantioikaistu, laimentamaton, kpl	87 257 649	87 276 343		87 142 297 71 012 014	70 597 352
Osakkeita keskimäärin tilikauden aikana, osakeantioikaistu, laimennettu, kpl	87 332 931	87 433 988		87 447 100 71 330 955	70 752 453
Osakkeita tilikauden päättyessä,
osakeantioikaistu, kpl	87 135 986	87 311 287		87 159 445 87 089 901	70 612 735
Osakkeiden markkina-arvo 31.12., milj. euroa	1,6	15,0	75,0	117,6	137,0
Osakkeiden vaihto, osakeantioikaistu, kpl Osakkeiden vaihto keskimääräisestä	61 872 140 70,9 %	45 210 912 51,8 %	78,9 %	68 750 986 45 969 542 64,7 %	54 836 449 77,7 %
lukumäärästä, %
Osakekurssit, osakeantioikaistu, euroa
Ylin kurssi	0,33	0,94	2,31	2,17	4,40
Alin kurssi	0,01	0,17	0,72	0,98	1,22
Keskikurssi	0,09	0,51	1,35	1,37	2,20
Osakekurssi 31.12.	0,02	0,17	0,86	1,35	1,94
Osinko / osake, osakeantioikaistu, euroa 2)	-	-	-	-	-
Osakeantioikaistu osinko tuloksesta, % 2)	-	-	-	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %	-	-	-	-	-
P/E-luku	-0,02	-0,56	-2,30	-11,70	-3,83

1) Osakekohtaiset tunnusluvut osakeantioikaistu vuoden 2020 osakeannin myötä

2) Vuoden 2023 osalta osingonjakoehdotus

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Osakekohtainen tulos	Tilikauden tulos
	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana
Oma pääoma / osake	Oma pääoma
	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko / osake	Tilikaudelta jaettava osinko
	Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä vuoden lopussa

ESMA-ohjeistuksen mukaisten vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Yhtiö on huomioinut ESMAn uudet ohjeet vaihtoehtoisista tunnusluvuista, jotka tulivat voimaan 3.7.2016. Yhtiön käyttämät tunnusluvut ovat yleisesti tunnettuja tunnuslukuja, jotka ovat pääosin johdettavissa tuloksesta ja taseesta. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina mittareina.

Liiketulos		Tulos ennen rahoituseriä ja veroja
Oman pääoman tuotto, ROE, %	100 x	Tilikauden tulos Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, ROI, %	100 x	Tulos ennen veroja + Korko- ja muut rahoituskulut Taseen loppusumma - Korottomat velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	100 x	Oma pääoma Taseen loppusumma - Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
Omavaraisuusaste ilman IFRS 16, %	100 x	Oma pääoma ilman IFRS 16 vaikutusta Taseen loppusumma - Vuokrasopimusvelat - Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste, %	100 x	Korolliset velat - Rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste ilman IFRS 16, %	100 x	Korolliset velat - Vuokrasopimusvelat - Rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit
		Oma pääoma ilman IFRS 16 vaikutusta
Korolliset velat		Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset rahoitusvelat (sisältäen vuokrasopimusvelat)
Korottomat velat		Laskennalliset verovelat + Varaukset + Muut pitkäaikaiset velat + Asiakassopimuksiin perustuvat velat (saadut ennakot) + Ostovelat ja muut velat + Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat velat
Osinko / tulos, %		100 x Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos
Efektiivinen osinkotuotto, %	100 x	Osakekohtainen osinko
		Osakkeen kurssi vuoden lopussa
Hinta / voitto -suhde (P/E-luku)		Osakkeen kurssi vuoden lopussa
		Tulos / osake

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Tilinpäätöspäivänä yhtiöllä on yhteensä 87 339 410 osaketta. Ulkona olevia osakkeita on 87 135 986 ja yhtiön hallussa on 203 424 osaketta. Yhtiön osakepääoma on 100 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikki osakkeet ovat samanlajisia. Yhtiön osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöjärjestyksessä ole määräystä osakkeiden tai osakepääoman enimmäis- tai vähimmäismäärästä. Yhtiön kaikilla osakkeilla on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon.

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023	Osakemäärä, kpl	%
Lehto Invest Oy	33 914 760	38,83 %
J & K Hämäläinen Oy	1 997 909	2,29 %
Kinnunen Mikko	1 326 454	1,52 %
Mevita Invest Oy	1 286 867	1,47 %
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	962 368	1,10 %
Proup Oy	850 000	0,97 %
OP-Henkivakuutus Oy	660 463	0,76 %
Simula Aarne	607 793	0,70 %
Lindsay von Julin & Co Ab	600 000	0,69 %
Wetterström Carl	600 000	0,69 %
10 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA	42 806 614	49,01 %
Hallintarekisteröidyt	1 972 103	2,26 %
Muut osakkeenomistajat	42 560 693	48,73 %
YHTEENSÄ	87 339 410	100,00 %

OMISTUSMÄÄRÄJAKAUMA

Osakkeita, kpl	Osakemäärä, kpl	%	Omistajia	%
1 - 100	167 297	0,2 %	3 743	26,8 %
101 - 1 000	2 647 693	3,0 %	6 101	43,7 %
1 001 - 10 000	11 730 688	13,4 %	3 393	24,3 %
10 001 - 100 000	18 819 634	21,6 %	654	4,7 %
100 001 - 1 000 000	15 448 108	17,7 %	54	0,4 %
yli 1 000 000	38 525 990	44,1 %	4	0,0 %
YHTEENSÄ	87 339 410	100,0 %	13 949	100,0 %
Joista hallintarekisteröityjä	1 972 103	2,3 %	10	7,0 %

OSAKKEENOMISTAJIEN SEKTORIJAKAUMA

Osakkeita, kpl	Osakemäärä, kpl	%	Omistajia	%
Yritykset	44 960 024	51,5 %	474	3,4 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2 106 752	2,4 %	12	0,1 %
Julkisyhteisöt	27 410	0,0 %	2	0,0 %
Kotitaloudet	38 241 457	43,8 %	13 409	96,1 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	25 650	0,0 %	11	0,1 %
Ulkomaat	1 978 117	2,3 %	31	0,2 %
YHTEENSÄ	87 339 410	100,0 %	13 949	100,0 %
Joista hallintarekisteröityjä	1 972 103	2,3 %	10	0,1 %

Tilintarkastuskertomus

Lehto Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Lehto Group Oyj:n (y-tunnus 2235443-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien
mukaisesti, tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tietyn seikan painottaminen– tilinpäätöksen laatiminen muun kuin toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti

Haluamme kiinnittää huomioita tilinpäätöksen laadintaperiaatteisiin, joissa kuvataan konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen laatiminen muun kuin toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Lehto Group Oyj:n operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin. Konkurssiin asetetut yhtiöt kattavat käytännössä kokonaan Lehdon asuntojen ja toimitilojen rakentamista koskevat liiketoiminnat ja ne muodostavat siten suurimman osan Lehto-konsernin liikevaihdosta. Emoyhtiö Lehto Group Oyj on asetettu saneerausmenettelyyn käräjäoikeuden päätöksellä 16.2.2024.

KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative ("KPMG International"), a Swiss entity. Y-tunnus 1805485-9 Kotipaikka Helsinki

Yhtiön keskeiseen RCF-rahoitussopimukseen sisältyvät kovenanttiehdot eivät täyttyneet tilinpäätöshetkellä. Kyseiseen rahoitussopimukseen liittyvät vastuut ja velvoitteet huomioidaan yhtiön saneerausohjelmassa. Lisäksi yhtiö ei ole kyennyt noudattamaan kaikkia vaihtovelkakirjalainassa määriteltyjä ehtoja. Myös vaihtovelkakirjalainaan mahdollisesti tehtävät muutokset käsitellään osana yhtiön saneerausmenettelyä.

Yhtiöllä ei ole edellytyksiä jatkaa toimintaa ilman omaisuuserien myyntiä, uutta rahoitusta tai uutta kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa. Nämä tekijät antavat merkittävän aiheen epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa ja selviytyä maksuista seuraavien 12 kuukauden aikana. Kassavarojen riittävyyteen vaikuttavat erityisesti omaisuuden myyntitulot, uuteen liiketoimintaan liittyvät kassatulot ja -menot sekä liiketoiminnan käynnistymisaikataulu, uuteen liiketoimintaan hankittava rahoitus sekä emoyhtiön saneerausmenettelyssä tehtävien päätösten vaikutukset.

Emoyhtiön oma pääoma on muodostunut negatiiviseksi mistä on 15.3.2024 toimitettu kaupparekisterille ilmoitus, joka on rekisteröity 19.4.2024.

Lausuntoamme ei ole mukautettu näiden seikkojen osalta.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tietyn seikan painottaminen – tilinpäätöksen laatiminen muun kuin toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti -osiossa kuvatun seikan lisäksi olemme todenneet seuraavassa kuvattujen seikkojen olevan tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista on viestittävä kertomuksessamme

Tilikauden päättymisen jälkeen konkurssiin asetettujen tytäryhtiöiden esittäminen konsernitilinpäätöksessä sekä näiden varojen arvostaminen (Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 32)

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintar-

kastuksessa Konsernin operatiiviset tytäryhtiöt Lehto Asunnot Oy, Lehto Tilat Oy ja Lehto Korjausrakentaminen Oy asetettiin konkurssiin
tilikauden päättymisen jälkeen 8.2.2024 Konkurssiin asetettujen tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erät on yhdistelty konsernitilinpäätökseen 31.12.2023. Konkurssiin asettamisen myötä konserni menetti määräysvallan yhtiöissä. — Konkurssiyhtiöiden varat on arvostettu enin-
tään niiden yhtiöiden kokonaisvelkojen määrään ottaen huomioon myös konsernille konkurssissa realisoituvien saamisten menetyksestä johtuvan arvonalentumisen vaikutukset. Konserniliikearvo (4,6 M€) oli kohdistettu kokonaisuudessaan konkurssiin asetettujen yhtiöiden liiketoimintaan, joten se on kirjattu pois konsernitaseesta arvonalentumistappiona.
Olemme arvioineet konkurssiin asetettujen yhtiöiden esittämistapaa konsernitilinpäätöksessä suhteessa tilinpäätöksen laati-
mista koskeviin standardeihin. Olemme arvioineet konkurssiin asetettujen yhtiöiden varojen arvostamista ja arvonalentumisten asianmukaisuutta.

Emoyhtiön taseeseen sisältyvät osuudet ja saamiset saman konsernin yrityksissä (emoyhtiön tase, tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot)

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Emoyhtiön taseessa olevien tytäryhtiöosakkeiden hankintamenot (64,5 M€) sekä saamiset konkurssiin asetetuilta yhtiöiltä on kir-
jattu kokonaan kuluksi. Muilta kuin konkurssiin asetetuilta tytäryhtiöltä olevia saamisia on yhteensä 13,9 milj.
euroa. Emoyhtiön saneerausmenettelyllä ja saneerausohjelmalla saattaa olla negatiivinen vaikutus emoyhtiön taseessa esitetyn omaisuuden myöhempään arvostukseen.

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

— Olemme arvioineet emoyhtiön tytäryhtiösijoituksia ja konserniyrityksiltä olevia saamisia koskevia arvostusperusteita sekä niihin tehtyjä arvonalennuksia sekä näiden esittämistä tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säi-

lytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esit-
tämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuu-
desta. Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kir-
janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimin-
taansa. Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikaudesta 2013 alkaen yhtäjaksoisesti 11 vuotta. Lehto Group Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 28.4.2016.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Oulussa 29. huhtikuuta 2024 KPMG Oy Ab

PEKKA ALATALO KHT

1. JOHDANTO 65
2. HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET 65
Yhtiökokous 65
Hallitus 66
Hallituksen valiokunnat 69
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta 69
Yhtiön johto 70
3. TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEET 72
Riskienhallinta 72
Sisäinen valvonta 73
Taloudellisen raportoinnin sisäinen valvonta 74
Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vastuualueet ja roolit 75
4. MUUT ANNETTAVAT TIEDOT 76
Sisäpiirihallinto 76
Lähipiirihallinto 77
Sisäinen tarkastus 77
Tilintarkastus 77

1. Johdanto

Lehto Group Oyj:n (jäljempänä "Lehto Group" tai "Yhtiö") hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Yhtiön yhtiöjärjestykseen. Lehto Group noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n (jäljempänä "Nasdaq Helsinki" tai "Helsingin Pörssi") sääntöjä ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi (Corporate Governance) 2020-suositusta (jäljempänä "Hallinnointikoodi"). Hallinnointikoodi on kokonaisuudessaan saatavilla julkisesti Arvopaperimarkkinayhdistyksen internet-sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Tämän selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (jäljempänä "CG-selvitys") Yhtiön hallitus on hyväksynyt 26.3.2024, ja se on laadittu toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä. CG-selvitys on julkaistu Lehto Groupin internet-sivuilla osoitteessa www.lehto.fi/sijoittajille/hallinnointi/

2. Hallinnointia koskevat kuvaukset

Lehto Groupin hallinto on osakeyhtiölain mukaisesti jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken. Osakkeenomistajat käyttävät heille kuuluvia oikeuksia pääasiallisesti yhtiökokouksessa, jonka kutsuu tavallisesti koolle Yhtiön hallitus. Yhtiökokous on lisäksi pidettävä, jos yhtiökokouksen pitämistä vaatii kirjallisesti Yhtiön tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, joiden osakkeet edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista Yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista.

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Lehto Groupin ylin päättävä elin. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa Yhtiön asioissa. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen edellyttämistä asioista. Omistajat osallistuvat yhtiökokoukseen henkilökohtaisesti tai edustajan välityksellä. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen.

Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä viimeistään kuuden (6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä lukien. Varsinainen yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Varsinainen yhtiökokous päättää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä silloin, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun Yhtiön tilintarkastaja tai Yhtiön osakkeenomistajat, joiden osakkeet edustavat vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista Yhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä varten.

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaisesti kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille kirjallisesti aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, ei kuitenkaan myöhemmin kuin yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu toimitetaan julkaisemalla se Yhtiön internet-sivuilla tai muulla todisteellisella tavalla kirjallisesti.

Hallitus

Hallituksen valitsee Yhtiön yhtiökokous. Yhtiön yhtiöjärjestyksen nojalla Yhtiöllä on hallitus, johon kuuluu kolmesta kahdeksaan (3–8) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen kokoonpano ja toiminta

Hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.

Hallitus huolehtii Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä vastaa siitä, että Yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallitus muun muassa ohjaa ja valvoo Yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja vapauttaa tehtävistään toimitusjohtajan, määrää toimitusjohtajan tehtävät sekä päättää hänen työehdoistaan, hyväksyy Yhtiön ja sen liiketoiminnan strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet sekä varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan. Lisäksi hallitus valmistelee yhdessä osakkeenomistajien nimitystoimikunnan kanssa Yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan ja esittelee sen yhtiökokoukselle hyväksyttäväksi sekä valmistelee ja esittelee palkitsemisraportin yhtiökokoukselle. Hallitus huolehtii myös siitä, että Yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet ja että Yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta. Hallitus hyväksyy sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hallintotapaa koskevat politiikat ja ohjeet sekä Yhtiön tiedonantopolitiikan. Hallitus hyväksyy strategian pohjalta toimintasuunnitelman ja budjetin sekä valvoo niiden toteutumista. Hallitus myös hyväksyy vuosittain investointien kokonaismäärän ja sen painotukset Yhtiön liiketoiminnassa sekä päättää suurista ja strategisesti merkittävistä investoinneista, yrityskaupoista ja divestoinneista. Hallitus vahvistaa Yhtiön eettiset arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutumista. Lisäksi hallitus määrittelee Yhtiön osinkopolitiikan, jonka perusteella osinkoehdotus annetaan yhtiökokouksen päätettäväksi. Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.

Yhtiön tavoitteena on varmistaa, että hallituksella on kokonaisuutena sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan Yhtiön osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen valmistelussa tulisi erityisesti ottaa huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaatimukset ja Yhtiön kehitysvaihe ja pyrkiä varmistamaan, että hallituksella ja sen jäsenillä on Yhtiön tarpeita vastaava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen monimuotoisuuden ja sen kokoonpanon arvioimiseksi kukin hallituksen jäsenehdokas antaa luottamuksellisesti Yhtiön antamien ohjeiden mukaisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat tiedot osakkeenomistajien nimitystoimikunnalle hallituksen kokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmisteltaessa.

Hallituksen tehtävänä on myös arvioida jäsentensä riippumattomuus. Hallituksen jäsenten enemmistö on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja lisäksi vähintään kahden (2) mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltavia riippumattomia Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan vuosittain.

Vuonna 2023 hallituksessa ovat olleet jäseninä seuraavat henkilöt: Eero Sihvonen, Hannu Lehto, Anne Korkiakoski (11.7.2023 asti), Helena Säteri (30.3.2023 asti) ja Jani Nokkanen.

Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Eero Sihvonen. Tilikaudella 2023 Yhtiön hallituksella oli yhteensä 30 kokousta ja hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 99.

Perustietoja hallituksen jäsenistä, jäsenten riippumattomuudesta, palkkioista, osakeomistuksista ja osallistumisesta hallituksen kokouksiin on esitetty seuraavissa taulukoissa.

HALLITUKSEN JÄSENET 2023

Nimi	Asema	Syntymä vuosi	Koulutus	Riippumaton yhtiöstä	Riippumaton merkittävästä osakkeen omistajasta
Eero Sihvonen	Hallituksen puheenjohtaja	1957	KTM	Kyllä	Kyllä
Hannu Lehto	Hallituksen jäsen	1963	Rakennusinsinööri	Ei	Ei
Jani Nokkanen	Hallituksen jäsen	1977	KTM	Kyllä	Kyllä
11.7.2023 asti
Anne Korkiakoski	Hallituksen jäsen	1964	KTM	Kyllä	Kyllä
30.3.2023 yhtiökokoukseen asti:
Helena Säteri	Hallituksen jäsen	1956	DI	Kyllä	Kyllä

HALLITUKSEN JÄSENTEN PALKKIOT (ML. TARKASTUSVALIOKUNTATYÖN PALKKIOT) JA OSALLISTUMINEN KOKOUKSIIN 2023

Nimi	Hallituspalkkio, maksettu osakkeina, euroa	Hallituspalkkio, maksettu rahana, euroa	Hallituksen ja valiokuntien kokouspalkkiot, euroa	Osallistuminen hallituksen kokouksiin
Eero Sihvonen	27 600	50 600	24 100	30/30
Hannu Lehto	13 800	16 675	12 450	30/30
Jani Nokkanen	13 800	22 425	11 300	29/30
11.7.2023 asti:
Anne Korkiakoski	5 829	12 708	7 950	16/16
30.3.2023 yhtiökokoukseen asti:
Helena Säteri	-	6 900	3 000	7/7
Hallitus yhteensä	55 200	96 600	50 850	99 %

HALLITUKSEN JÄSENTEN SUORAT JA VÄLILLISET OSAKEOMISTUKSET 31.12.2023

Nimi	Osakeomistus, kpl	Osuus ulkona olevasta osakkeista
Eero Sihvonen	144 667	0,17 %
Hannu Lehto	191 745	0,22 %
Lehto Invest Oy, henkilön määräysvallassa oleva yhtiö	33 914 760	38,92 %
Jani Nokkanen	96 771	0,11 %
Hallitus yhteensä	34 347 943	39,42 %

Hallituksen jäsenten esittelyt

Eero Sihvonen on toiminut hallituksen jäsenenä vuoden 2022 yhtiökokouksesta lähtien, sekä hallituksen puheenjohtajana 5.12.2022 alkaen. Sihvonen on toiminut aiemmin Citycon Oyj:n talousjohtajana yli 16 vuotta sekä yli kymmenen vuotta myös varatoimitusjohtajana. Eero Sihvosen vahvuudet ovat erityisesti kiinteistö- ja muun liiketoiminnan strategiarahoitus- ja talousasioissa. Sihvonen on toiminut aiemmin RAKLI Ry:n hallituksessa useamman vuoden ajan. Sihvonen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Hannu Lehto on toiminut hallituksen jäsenenä vuoden 2021 yhtiökokouksesta asti sekä puheenjohtajana vuoden 2021 yhtiökokouksesta 5.12.2022 asti. Hänellä on vahva kokemus sekä rakennusalan yrittäjyydestä että Lehto Groupin johtotehtävistä yhtiön eri vaiheissa. Hannu Lehto on yhtiön perustajaosakkeenomistaja ja hän on toiminut yhtiön toimitusjohtajana ensin vuosina 2008–2013 ja uudestaan vuodesta 2014 vuoden 2021 toukokuuhun asti. Lisäksi hän on toiminut sekä hallituksen jäsenenä että puheenjohtajana aiempien vuosien varrella. Hannu Lehto on ollut mukana Lehto Groupin ja sen tytäryhtiöiden toiminnassa yhteensä yli 35 vuoden ajan. Lehto on koulutukseltaan rakennusinsinööri.

Jani Nokkanen on toiminut hallituksen jäsenenä vuoden 2021 yhtiökokouksesta alkaen. Nokkanen toimii tällä hetkellä NREP Oy:n sijoitusjohtajana, osakkaana sekä hallituksen jäsenenä. Kyseisen yhtiön palveluksessa Nokkanen on toiminut aina vuodesta 2008 lähtien erilaisissa kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvissä avainrooleissa. Sitä ennen hän on toiminut muun muassa liikkeenjohdon konsultointiin ja strategiatyöhön liittyvissä tehtävissä. Nokkanen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Päättyneet hallitusjäsenyydet

Anne Korkiakoski toimi hallituksen jäsenenä vuodesta 2019 11.7.2023 asti.

Helena Säteri toimi hallituksen jäsenenä vuodesta 2020 vuoden 2023 yhtiökokouksen päätymiseen asti.

Hallituksen monimuotoisuuspolitiikan toteutumista koskeva selvitys vuonna 2023

Hallitus on vuonna 2017 vahvistanut Yhtiötä koskevan hallituksen monimuotoisuuspolitiikan noudatettavaksi hallitukseen esitettävien henkilöiden valinnassa. Monimuotoisuuspolitiikan toteutumista seurataan vuosittain hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen yhteydessä.

Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen. Hallitukseen esitettäviä henkilöitä valittaessa on tarkasteltava tasapainoa koulutustaustan, ammatillisen osaamisen, kokemuksen, kansainvälisyyden sekä ikä- ja sukupuolijakauman osalta. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tulisi hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta valmistellessaan ottaa huomioon hallituksen riittävä monimuotoisuus.

Tavoitteeksi asetettu monimuotoisuus toteutuu Yhtiön hallituksessa hyvin muiden edellytysten, kuin sukupuolen osalta. Hallitus koostuu henkilöistä, joilla on sekä kaupallista että teknillistä osaamista. Hallitus muodostuu iältään ja koulutustaustaltaan erilaisista ihmisistä ja se omaa vahvaa asiantuntemusta kiinteistöliiketoiminnasta. Hallituksen jäsenistöllä on lisäksi kokemusta Yhtiön tunnistamista megatrendeistä, kansainvälisistä tehtävistä, kykyä kehittää Yhtiön toimintaa ja arvioida myös Yhtiön palveluja käyttävien tahojen näkemyksiä. Hallituksen tekemän itsearvioinnin mukaan hallituksen jäsenet ovat kyenneet käyttämään hallitustyöskentelyyn riittävän määrän aikaansa varmistaakseen hallituksen toimintaedellytykset.

Korkiakosken eron jälkeen Lehdon hallituksen kokoonpano ei enää ole täyttänyt Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n ylläpitämän Hallinnointikoodin suositusta nro. 8 (Hallituksen kokoonpano) hallituksen monimuotoisuuden osalta, sillä hallitukseen ei enää Korkiakosken eron jälkeen kuulunut molempia sukupuolia. Poikkeaman syy on se, että yhtiön sekä myös markkinan haastavan taloudellisen tilanteen vuoksi uuden hallituksen jäsenen valitseminen olisi ollut vaikeaa. Tämän johdosta yhtiö on väliaikaisesti poikennut hallinnointikoodin suosituksesta 8, mutta Yhtiön tavoitteena on, että hallituksen kokoonpanossa on jatkossa edustettuina molemmat sukupuolet.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen vastuulle kuuluvien asioiden valmistelua voidaan tehostaa perustamalla hallituksen valiokuntia, joissa asioihin voidaan perehtyä laajemmin. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan ne toimivat valmistelevina eliminä, joiden käsittelemät asiat tuodaan hallituksen päätettäväksi. Hallitus on vastuussa valiokunnalle osoitetuista tehtävistä. Valiokunnan tulee säännöllisesti raportoida työstään hallitukselle. Raporttien tulee sisältää vähintään yhteenveto valiokunnan käsittelemistä asioista ja esittämistä toimenpiteistä. Varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen valiokuntien jäsenten palkkioista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on Yhtiön taloudellista valvontaa ja raportointia koskevien asioiden valmistelu. Tarkastusvaliokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet on kuvattu alla.

Tarkastusvaliokunnan perustehtävänä on:

seurata tilinpäätösraportoinnin prosessia
valvoa taloudellista raportointiprosessia
seurata Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta
käsitellä kuvaus Yhtiön taloudellisen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta
arvioida lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalveluiden tarjoamista Yhtiölle
valmistella tilintarkastajan valintaa koskeva päätösehdotus.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan sekä jäsenet nimittää Yhtiön hallitus. Tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme (3) hallituksen jäsentä, joista vähintään yhdellä on oltava asiantuntemusta erityisesti laskentatoimen, kirjanpidon tai tilintarkastuksen alalla. Tarkastusvaliokunnan jäseniksi valittavilla hallituksen jäsenillä tulee olla Yhtiön liiketoiminnan ja sen toimialojen hyvä tuntemus sekä riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön hallinta. Hallitus päätti järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2023 valita Tarkastusvaliokunnan jäseniksi Anne Korkiakosken (puheenjohtaja), Eero Sihvosen ja Hannu Lehdon. 11.7.2023 Anne Korkiakosken erottua hallituksesta, Jani Nokkanen valittiin tarkastusvaliokunnan jäseneksi ja Eero Sihvonen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Korkiakosken tilalle. Hannu Lehto jatkoi tarkastusvaliokunnan jäsenenä. Valiokunnan jäsenet ovat Hannu Lehtoa lukuun ottamatta riippumattomia sekä Yhtiöstä että Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa ja valiokunnan kokouksiin osallistuu valiokunnan jäsenten lisäksi Yhtiön toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä valinnaisesti Yhtiön tilintarkastajat. Lisäksi valiokunnan jäsenet voivat tavata ulkopuolisia tilintarkastajia ilman, että toimivan johdon edustajat ovat paikalla kyseisessä tapaamisessa. Vuonna 2023 tarkastusvaliokunta kokoontui neljä (4) kertaa ja kukin jäsen osallistui jokaiseen kokoukseen.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Yhtiön yhtiökokous päätti 11.4.2017 perustaa osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan päätehtävänä on varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on Yhtiön tarpeita vastaava riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus. Nimitystoimikunta noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, muita säännöksiä ja määräyksiä sekä Yhtiötä koskevia sääntöjä.

Nimitystoimikunnan jäseniksi kuuluvat kolmen (3) suurimman tehtävän vastaanottaneen osakkeenomistajan edustajat. Suurimmat osakkeenomistajat määritetään vuosittain syyskuun viimeisen Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämän julkisen kaupankäynnin kaupankäyntipäivän tilanteen mukaan Euroclear Finland Oy:n pitämän Yhtiön osakasluettelon perusteella. Kukin kolmesta suurimmasta osakkeenomistajasta nimeää yhden (1) edustajan nimitystoimikuntaan. Jos joku ei käytä nimeämisoikeuttaan, siirtyy oikeus suuruusjärjestyksessä seuraavalle osakkeenomistajalle, jolla muuten ei

olisi nimeämisoikeutta. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä ilman äänioikeutta.

Mikäli nimitystoimikunnassa edustettu osakkeenomistaja luovuttaa osakkeistaan yli 50 % suhteutettuna osakkeenomistajan edustajan valintahetkeen eikä kuulu enää Yhtiön kymmenen suurimman osakkeenomistajan joukkoon, tulee kyseisen edustajan erota nimitystoimikunnasta. Nimitystoimikunnan tulee tällöin valita eronneen jäsenen tilalle uusi jäsen.

Valittava uusi jäsen määräytyy osakkeenomistajien suuruusjärjestyksen mukaisesti niin, että omistuksen määrältään suurin osakkeenomistaja, jolla ei ole edustajaa nimitystoimikunnassa, on ensisijaisesti oikeutettu nimeämään edustajansa nimitystoimikuntaan. Jos osakkeenomistaja ei käytä nimeämisoikeuttaan, siirtyy oikeus suuruusjärjestyksessä seuraavalle osakkeenomistajalle, jolla muuten ei olisi nimeämisoikeutta. Omistusosuuden määrä arvioidaan Euroclear Finland Oy:n pitämän Yhtiön osakasluettelon perusteella nimitystoimikunnan jäsenen eroamishetken mukaisesti.

Nimitystoimikunnan jäsenen toimikausi on muutoin voimassa valintaa seuraavan syyskuun viimeiseen Nasdaq Helsinki Oy:n järjestämän julkisen kaupankäynnin kaupankäyntipäivään asti.

Nimitystoimikunta on päätösvaltainen, kun paikalla on yli puolet sen äänivaltaisista jäsenistä. Nimitystoimikunta ei saa tehdä päätöstä, ellei kaikille sen jäsenille ole varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn ja kokoukseen.

Nimitystoimikunta valmistelee ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi varsinaiselle yhtiökokoukselle, jossa asiasta päätetään. Nimitystoimikunta huomioi ehdotusta tehdessään hallinnointikoodin vaatimukset sekä hallituksen vuosittaisen arvioinnin. Tarvittaessa nimitystoimikunta voi kuulla myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Vuonna 2023 nimitystoimikunta koostui seuraavista jäsenistä: Hannu Lehto (Lehto Invest Oy), Mikko Kinnunen ja Erkki Veikkolainen (Mevita Invest Oy).

Yhtiön johto

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa Yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että Yhtiön kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Toimitusjohtaja saa ryhtyä Yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin tai laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta Yhtiön toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Juuso Hietanen, s. 1977, on toiminut Yhtiön toimitusjohtajana vuoden 2021 toukokuusta alkaen, jota ennen hän toimi Bonava Suomen toimitusjohtajana. Sitä ennen hän toimi asuntotuotannon johtotehtävissä NCC:llä vuodesta 2004 alkaen Suomessa, Venäjällä ja Baltiassa. Koulutukseltaan Juuso Hietanen on diplomi-insinööri.

Juuso Hietanen omistaa suoraan tai välillisesti tilikauden 2023 lopussa 230 890 kappaletta Yhtiön osakkeita, joka muodostaa yhteensä 0,26 % Yhtiön ulkona olevista osakkeista.

Konsernin johtoryhmä

Toimitusjohtajan tukena toimii konsernin johtoryhmä, johon kuuluivat 31.12.2023 toimitusjohtajan lisäksi:

Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja
Matti Koskela, johtaja, Toimitilat- ja Asunnot-palvelualue
Matti Kuronen, johtaja, puurakentaminen
Timo Reiniluoto, johtaja, liiketoiminnan tukipalvelut
Jani Pentti, henkilöstöjohtaja

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluvissa tehtävissä, niiden toteutuksessa ja seurannassa, erityisesti liiketoiminnan kehityksen, rahoituksen, varainhallinnan, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta.

Veli-Pekka Paloranta, s. 1972, on toiminut Lehdon talousjohtajana marraskuusta 2015 alkaen. Vuosina 2000–2015 Paloranta on työskennellyt JOT Automation- ja Elektrobit-konserneissa. Vuosina 2010–2015 hän toimi Bittium Oyj:n (ent Elektrobit Oyj) talousjohtajana ja vuodesta 2020 alkaen hän on toiminut Bittium Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä. Koulutukseltaan Paloranta on kauppatieteiden maisteri.

Matti Koskela, s.1966, on toiminut Toimitilat-palvelualueen johtajana vuoden 2022 alusta alkaen ja lisäksi Asunnotpalvelualueen johtajana syksystä 2023 alkaen. Hän on toiminut vuodesta 1994 lähtien työnjohtajana ja vastaavana työnjohtajana sekä työpäällikkönä työmaatuotannossa. Tämän jälkeen vuodesta 2001 lähtien hän on toiminut asuntoja toimitilarakentamisen sekä korjausrakentamisen johtotehtävissä yksikönjohtajana, liiketoimintaryhmän johtajana ja divisioonan johtajana rakennusyhtiö YIT:n palveluksessa. Koulutukseltaan Koskela on rakennusinsinööri. Yhtiö ilmoitti 27.2.2024, että Koskela ei jatka enää yhtiön palveluksessa.

Matti Kuronen, s.1980, aloitti johtoryhmässä 1.11.2023. Hänen vastuualueenaan on puurakentamisen liiketoiminta. Matti Kurosella on pitkä työura ja kokemus rakentamisesta sekä johtamisesta niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Liiketoiminnan ohella hän on johtanut menestyksekkäästi erilaisia rakennettuun ympäristöön liittyviä kehityshankkeita. Koulutukseltaan Kuronen on diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. Yhtiö ilmoitti 27.2.2024, että Kuronen ei jatka enää yhtiön palveluksessa.

Timo Reiniluoto, s. 1966, on toiminut marraskuusta 2014 toukokuuhun 2017 Lehdon tytäryhtiön Rakennusliike Lehto Oy:n toimitusjohtajana ja maaliskuun alusta 2017 alkaen konsernin Liiketoiminnan tukipalveluiden johtajana. Hänellä on 30 vuoden kokemus eri tehtävistä rakennusliikkeissä, mm. Skanskassa toimialajohtajana ja Etelä-Suomen toimitilarakentamisen aluejohtajana. Hänellä on myös kymmenen vuoden työkokemus Venäjältä. Lisäksi Reiniluoto toimi Oy Lautex Ab:n hallituksen jäsenenä vuosina 2006–2013. Koulutukseltaan Reiniluoto on diplomi-insinööri ja Hanken MBA (Real Estate Finance).

Jani Pentti, s.1974, on toiminut Lehdon henkilöstöjohtajana kesästä 2022 alkaen ja tätä ennen 3 vuotta henkilöstöpäällikön tehtävissä. Pentillä on noin 15 vuoden henkilöstöhallinnon kokemus rakennusalalta, muun muassa rakennusyhtiö Lemminkäisen sekä Lehdon palveluksessa. Koulutukseltaan Pentti on yhteisöpedagogi (amk).

Nimi	Omistus, kpl	Osuus osakekannasta
Veli-Pekka Paloranta	501 653	0,58 %
Matti Koskela	-	-
Matti Kuronen	4 000	0,00 %
Timo Reiniluoto	35 887	0,04 %
Jani Pentti	-	-
Yhteensä	541 540	0,62 %

KONSERNIN JOHTORYHMÄN JÄSENTEN SUORAT JA VÄLILLISET OSAKEOMISTUKSET 31.12.2023

Päättyneet johtoryhmäjäsenyydet

Jukka Haapalainen, s.1975 oli johtoryhmän jäsen kesäkuuhun 2023 asti. Siihen asti hän toimi teollisen tuotannon johtajana.

Tero Karislahti, s.1983, oli johtoryhmän jäsen syksyyn 2023 asti. Siihen asti hän toimi Asunnot-palvelualueen johtajana.

Liiketoimintojen johto

Lehto-konsernin liiketoiminta oli vuoden 2023 lopussa jaettu kahteen palvelualueeseen, joita olivat Toimitilat ja Asunnot. Toimitilat -palvelualueen johtajana on toimi Matti Koskela, joka syksyllä 2023 otti johdettavaksi myös Asunnotpalvelualueen Tero Karislahden jäädessä pois. Palvelualuejohtaja yhdessä palvelualueen johtoryhmän kanssa vastaa palvelualueen tuotteiden ja palveluiden suunnittelusta, tuotannosta ja myynnistä sekä liiketoiminnan kehittämisestä. Palvelualueen johtajat raportoivat toiminnastaan konsernin toimitusjohtajalle ja kuukausittain kokoontuvalle palvelualueen ohjausryhmälle. Ohjausryhmässä on edustettuna palvelualueen johdon lisäksi toimitusjohtaja, liiketoiminnan tukipalveluista vastaava johtaja ja talousjohtaja sekä tarvittaessa muuta johtoa.

Varsinainen operatiivinen liiketoiminta tapahtuu konsernin tytäryhtiöissä, joista neljä on keskittynyt palvelualueiden liiketoimintoihin, yksi tehdastuotantoon ja yksi suunnittelutoimintaan. Ruotsin tytäryhtiössä ei ole enää operatiivista toimintaa.

Konsernin emoyhtiöllä, Lehto Group Oyj:llä, ei ole varsinaista liiketoimintaa, vaan sinne on keskitetty joitakin kaikille konserniyhtiöille yhteisiä toimintoja, jotka ovat konsernin toiminnan hallittavuuden tai kustannustehokkuuden kannalta merkityksellisiä. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa henkilöstöhallinto, kirjanpito, rahoitusasioiden koordinointi, lakiasiat, liiketoiminnan tukipalvelut, viestintä ja tietohallinto.

3.Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Riskienhallinta

Riskienhallinnan päämääränä on turvata Yhtiön tuloskehitys ja varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus toteuttamalla riskienhallintaa kustannustehokkaasti ja systemaattisesti eri liiketoiminnoissa. Riskienhallinta on osa Yhtiön strategista ja operatiivista suunnittelua, päivittäistä päätöksentekoprosessia ja sisäistä valvontajärjestelmää. Riskienhallinnassa kytketään liiketoiminnan tavoitteet, riskit ja riskienhallinnalliset toimenpiteet yhdeksi kokonaisketjuksi.

Yhtiö noudattaa Yhtiön hallituksen hyväksymää politiikkaa riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinta kattaa kaiken sen toiminnan, joka liittyy tavoitteiden asettamiseen, riskien tunnistamiseen, mittaamiseen, arvioimiseen, käsittelyyn, raportointiin, seurantaan, valvontaan ja riskeihin reagoimiseen.

Yhtiön toimitusjohtaja ja konsernin palvelualueiden johtajat arvioivat strategiaprosessin ja vuosisuunnittelun yhteydessä liiketoimintariskejä, jotka saattavat estää tai vaarantaa konsernin strategisten ja tulostavoitteiden saavuttamisen. Palvelualueet tuottavat strategiaprosessin tueksi riskiarviot kustakin liiketoiminnasta. Strategisia ja operatiivisia riskejä seurataan liiketoimintojen raportoinnin kautta kuukausittain kokoontuvissa palvelualueiden ohjausryhmissä. Palvelualueiden tulee tuottaa arviot oman yksikkönsä riskeistä ja esittää toimenpidesuunnitelmat riskien hallitsemiseksi sekä raportoida ohjausryhmille toteutettujen toimenpiteiden vaiheesta ja vaikutuksista.

Yhtiön toimitusjohtaja raportoi Yhtiön hallitukselle konsernin tunnistetuista riskeistä ja suunnitelluista ja toteutetuista toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi.

Riskienhallinnalla pyritään:

tunnistamaan ja arvioimaan systemaattisesti ja kattavasti kaikki merkittävät, tavoitteiden saavuttamista uhkaavat riskit, mukaan lukien liiketoimintaan, omaisuuteen, sopimuksiin, osaamiseen, valuuttoihin, rahoitukseen ja strategiaan liittyvät riskit;
hyödyntämään optimaalisesti liiketoimintamahdollisuudet ja varmistamaan liiketoiminnan jatkuvuus;
ennakoimaan ja tunnistamaan epävarmuustekijät ja siten kehittämään riskien ennakointia sekä riskien edellyttämiä toimenpiteitä;
ottamaan ainoastaan tietoisia ja huolellisesti arvioituja riskejä esim. liiketoiminnan laajentamisessa, markkinaaseman kasvattamisessa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa;
välttämään tai minimoimaan vahinkoriskejä;
varmistamaan tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden turvallisuus;
luomaan työntekijöille turvallinen työympäristö;
minimoimaan epäterveiden ilmiöiden, rikosten tai väärinkäytösten mahdollisuudet toimintaperiaatteilla, erilaisilla järjestelmillä, kontrolleilla ja välittömällä reagoimisella;
tiedottamaan riskeistä ja riskienhallinnasta sidosryhmille; ja
kustannustehokkuuteen riskienhallinnassa.

Riskienhallinnalla ei pyritä:

poistamaan riskejä kokonaisuudessaan;
omaksumaan tarpeettomia kontrolleja tai hallintakeinoja; tai
luomaan ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

Sisäinen valvonta

Sisäistä valvontaa suorittavat Yhtiön hallitus, johto ja konsernin koko henkilökunta, jotta voidaan kohtuudella vakuuttua siitä, että

toiminnot ovat toimivia, tehokkaita ja strategian mukaisia,
taloudellinen raportointi ja johdolle annettavat tiedot ovat luotettavia, täydellisiä ja oikea-aikaisia, ja
konsernissa noudatetaan soveltuvia lakeja ja säännöksiä sekä Yhtiön sisäisiä ohjeita ja eettisiä arvoja.

Ensimmäinen ryhmä koskee Yhtiön perustavia liiketoiminnallisia tavoitteita, mukaan lukien suoritus- ja kannattavuustavoitteet, strategia, tavoitteiden ja toimenpiteiden täytäntöönpano sekä resurssien turvaaminen.

Toinen ryhmä liittyy luotettavien julkisten tilinpäätöstietojen valmisteluun, mukaan lukien osavuosikatsaukset ja tiivistetyt tilinpäätöstiedot sekä tällaisista tilinpäätöstiedoista johdettu valikoitu julkisesti raportoitava taloudellinen tieto, kuten tuottojen julkistaminen.

Kolmas ryhmä liittyy Yhtiöön kohdistuvien lakien ja säännösten sekä Yhtiön omaksumien menettelytapojen noudattamiseen.

Lehto Groupin sisäinen valvonta sisältää seuraavat elementit:

Yhtiön hallituksen asettamat sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hallinnon ohjeet ja periaatteet;
ohjeiden ja periaatteiden käyttöönotto ja soveltaminen johdon valvonnassa;
toimintojen tehokkuuden ja toimivuuden sekä talous- ja johdon raportoinnin luotettavuuden valvonta talousosaston toimesta;
Yhtiön riskienhallintaprosessi, jonka tarkoituksena on tunnistaa, arvioida ja vähentää riskejä, jotka uhkaavat Yhtiön tavoitteiden toteutumista;
compliance-prosessit, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kaikkia soveltuvia lakeja, säännöksiä, sisäisiä ohjeita ja eettisiä arvoja noudatetaan;
tehokas valvontaympäristö kaikilla organisaatiotasoilla, sisältäen räätälöidyt valvontatoimet määritellyille prosesseille, sekä konsernin liiketoiminta-alueita ja maantieteellisiä alueita koskevien vähimmäisvaatimusten luominen;
yhteiset eettiset arvot ja vahva sisäinen valvontakulttuuri kaikkien työntekijöiden keskuudessa; ja
tarvittaessa sisäiset tarkastukset, jotka mittaavat sisäisen valvonnan tehokkuutta.

Liiketoimintaprosessien riskienhallintatoimet on määritelty kontrollikohtien muotoon:

relevanttien prosessiriskien tunnistaminen;
yhteiset kontrollikohdat/konsernin vähimmäiskontrollikohdat tunnistetaan;
yhteiset kontrollikohdat implementoidaan liiketoimintaprosesseihin;
ylimääräiset kontrollikohdat määritellään tarpeen mukaan liiketoiminta- tai toimintotasoilla.

Valvontatoimia ovat ohjeistukset ja toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan johdon ohjeiden toteutuminen. Valvontatoimilla varmistetaan riskien huomioiminen tarvittavilla toimenpiteillä, jotta Yhtiön tavoitteet saavutetaan.

Valvontatoimet asetetaan organisaation laajuisesti, kaikilla tasoilla ja kaikkiin toimintoihin. Niihin kuuluu erilaisia toimia, kuten esimerkiksi hyväksynnät, valtuutukset, varmentamiset, toimintojen tehokkuuden tarkastaminen, varallisuuden turvaaminen ja vastuiden eriyttäminen.

Taloudellisen raportoinnin sisäinen valvonta

Taloudellisen raportoinnin sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan taloudellisen tiedon tarkkuus, luotettavuus, oikea-aikaisuus ja tarkoituksenmukaisuus.

Taloudellisen raportoinnin organisaatio ja tehtävät

Konsernin taloushallinto on keskitetty konsernin emoyhtiöön. Emoyhtiön organisaatio tarjoaa taloushallinnon palvelut kaikille konsernin yhtiöille. Tytäryhtiöillä ei ole omaa varsinaista taloushallinnon organisaatiota, mutta tytäryhtiöiden henkilöstö tuottaa taloudellista dataa, jota käytetään osana taloudellista raportointia. Taloushallinnon keskeisiä tehtäviä ovat:

konsernikirjanpito
tytäryhtiöiden pääkirjanpito
myyntilaskutus ja myyntireskontran hoito
ostoreskontran hoito
maksusuoritusten tekeminen
kuukausittaisten liiketoimintoja tukevien talousraporttien laatiminen
kassanhallinta ja rahoitustoiminnan koordinointi
ennuste- ja budjettiprosessin ohjaus
veroasiat ja siirtohinnoittelu
yhtiöoikeudelliset tehtävät

Taloushallinnon organisaatio toteuttaa operatiivista valvontatoimintaa talousjohtajan alaisuudessa, joka raportoi valvontahavainnoista tarkastusvaliokunnalle.

Taloushallinnon organisaation tehtävät on jaettu henkilöittäin ja tehtävät on kirjattu tiimien ja henkilöiden toimenkuviin.

Taloudellisen raportoinnin järjestelmät

Konsernin taloudellisen tiedon pääjärjestelmä on modulaarinen V10-toiminnanohjausjärjestelmä, joka on räätälöity Lehto-konsernin tarpeita vastaavaksi. Koska Lehto Groupin liiketoiminta on valtaosin projektiliiketoimintaa, projektin mm. taloudelliset perustiedot syötetään projektin alkaessa V10-järjestelmään. Kaikki projektiin liittyvät tuotot, kustannukset, maksut ja suoritukset kirjataan järjestelmään, jossa ne voidaan edelleen prosessoida ulkoisen ja sisäisen laskennan tarpeisiin.

Konsernin erillisyhtiöiden pääkirjanpito tehdään V10-järjestelmässä ja konsernikokonaisuuden konsolidointi tehdään Cognos Controller -järjestelmässä. Maksuliikenne hoidetaan Nomentia -ohjelmistolla.

Projektien ja hankkeiden johto seuraa projektien etenemistä suoraan Profio (V10)-järjestelmästä, mutta sisäisen laskennan tulosraportit laaditaan Insightsoftwaren FPM (Financial Performance Management)-järjestelmän avulla. Tulosraporttien laadinnassa käytetään paitsi tytäryhtiöiden kirjanpidon tietoa, niin myös konsernikirjanpidon tietoa ja Profio-järjestelmästä otettua projektidataa.

Taloudellisen raportoinnin valvonta

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuutta varmistetaan sisäisillä ohjeistuksilla, tehtävänkuvilla, prosessikuvauksilla, valtuutusmatriiseilla, pääkirjanpidon velvoitteiden ja tehtävien jakamisella sekä taloudellisen raportoinnin tarkastuskokouksilla.

Säännöllisesti pidettävissä palvelualueiden ohjausryhmien kokouksissa käsitellään kyseisen palvelualueen tulostiedot, ja tytäryhtiöiden johto perustelee tuloksen syntymiseen vaikuttaneet tekijät.

Taloushallinnon osaamistasoa pidetään yllä säännöllisillä koulutuksilla. Tilintarkastajat arvioivat raportoinnin oikeellisuutta muun muassa osavuosikatsausten laatimisen yhteydessä ja tilikauden aikana tehtävän tarkastustyön yhteydessä.

Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vastuualueet ja roolit

Ensisijaiset roolit ja vastuualueet konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta on määritelty seuraavasti:

Hallitus

Hallitus on viime kädessä vastuussa Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävänä on hyvän hallintotavan mukaisesti lisäksi varmistaa, että Yhtiö on riittävällä tavalla siirtänyt soveltamansa arvot toimintaansa. Hallitus hyväksyy sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja hallintotapaa koskevat politiikat ja ohjeet. Hallitus määrittää Yhtiön riskinottotason ja riskinkantokyvyn sekä arvioi niitä säännöllisesti uudelleen osana Yhtiön strategiaa ja tavoiteasetantaa. Hallitus raportoi toiminnastaan osakkeenomistajille.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa seuraavista sisäiseen valvontaan liittyvistä tehtävistä:

tilinpäätösraportoinnin prosessin seuraaminen;
taloudellisen raportointiprosessin valvominen;
Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuuden seuraaminen;
Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen "Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet" sisältyvien kuvausten käsitteleminen; ja
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tarkastuksen seuraaminen.

Yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten tarkastusvaliokunta täyttää valvontatehtävänsä, määritellään valiokunnan vuosisuunnitelmassa. Tarkastusvaliokunta raportoi Yhtiön hallitukselle.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja on vastuussa Yhtiön päivittäisestä hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja luo sisäiselle valvontaympäristölle perustan osoittamalla johtajuutta ja suuntaviivoja ylemmälle johdolle sekä arvioimalla heidän tapojaan kontrolloida liiketoimintaa. Toimitusjohtaja vastaa konsernin riskienhallintaprosessista ja sen jatkuvasta kehittämisestä, työn resursoinnista ja riskienhallinnan periaatteiden tarkistamisesta sekä toimintaperiaatteiden ja kokonaisprosessin määrittelystä. Toimitusjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle osana kuukausiraportointia. Toimitusjohtaja, ja hänen alaisuudessaan toimivat konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat riskienhallinnasta omilla vastuualueillaan.

Talousjohtaja ja taloushallinto

Talousjohtajan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että konsernin kirjanpito- ja taloudelliset raportointikäytännöt ovat lainmukaiset, ja että sekä ulkoinen että sisäinen talousraportointi on luotettavaa.

Taloushallinnon vastuulla on:

varmistaa riittävien valvontatoimien asettamisesta yhteistyössä palvelualueiden johdon kanssa;
valvontatoimien sopivuuden ja tehokkuuden toiminnallinen seuranta; ja
varmistaa, että ulkoinen raportointi on virheetöntä, oikea-aikaista ja noudatettavien säännösten mukaista.

Henkilöstöjohtaja

Henkilöstöjohtajan tehtävänä on varmistaa ja valvoa, että konsernin palkkahallinto ja työsuhteisiin liittyvät hallinnointikäytännöt ovat lainmukaisia ja ne hoidetaan asianmukaisella tavalla.

Palvelualueiden johtajat

Palvelualueiden johtajat vastaavat sisäisen valvonnan toimeenpanosta palvelualueillaan. Tarkemmat sisäistä valvontaa koskevat ohjeet ja toimintamallit laaditaan kunkin palvelualueen sisällä konsernitoimintojen asettamien periaatteiden puitteissa. Palvelualueiden johto vastaa riskienhallintakäytäntöjen täytäntöönpanosta vuosisuunnitelmiin ja päivittäisiin toimintoihin, ja vastaa, että lakeja, alemman tason säännöksiä, sisäisiä ohjeita ja eettisiä arvoja noudatetaan heille osoitetuilla vastuualueilla.

Joitakin riskienhallinnan osa-alueita, erityisesti taloudellisten riskien ja vakuutusten hallinnan osalta, on kuitenkin keskitetty mittakaavaetujen hyödyntämiseksi ja riittävän konsernitason hallinnan varmistamiseksi.

Palvelualueiden johtajien tehtävänä on myös varmistaa, että liiketoimintaan liittyvät sopimusriskit on arvioitu riittävällä tarkkuudella.

4.Muut annettavat tiedot

Sisäpiirihallinto

Lehto Group Oyj:llä on yhtiön hallituksen 9.8.2017 hyväksymä sisäpiiriohje, joka sisältää toimintaohjeet ja menettelytavat koskien sisäpiiriasioita, kuten johdon liiketoimi-ilmoituksia, kaupankäyntirajoituksia ja sisäpiiriluetteloita. Sisäpiiriohje täydentää markkinoiden väärinkäyttöasetusta (596/2014/EU muutoksineen) ja sen nojalla annettuja sääntöjä ja asetuksia, kotimaista sääntelyä, erityisesti rikoslakia (39/1889 muutoksineen) ja arvopaperimarkkinalakia (746/2012 muutoksineen), sekä Nasdaq Helsinki Oy:n 3.7.2016 voimaan tullutta sisäpiiriohjetta (muutoksineen).

Yhtiön sisäpiiriin kuuluvat henkilöt jaetaan kahteen ryhmään. Ilmoitusvelvollisia johtohenkilöitä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja muut yhtiön määrittelemät ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt, joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirintietoon ja joilla on oikeus tehdä yhtiön tulevaa kehitystä ja liiketoiminnan järjestämistä koskevia päätöksiä.

Hankekohtaisia sisäpiiriläisiä ovat henkilöt, joilla on pääsy yksilöityä hanketta koskevaan sisäpiirintietoon. Hankekohtaisiin sisäpiiriläisiin voi kuulua myös muun muassa yhtiön puolesta tai lukuun toimivia henkilöitä/tahoja, kuten asianajajat ja konsultit. Yhtiö ylläpitää hankekohtaista sisäpiiriluetteloita sellaisista luottamuksellisista järjestelyistä, joita Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen mukaan voidaan pitää hankkeina ja jotka voivat olennaisesti vaikuttaa yhtiön rahoitusvälineiden arvoon.

MAR-asetuksen mukaisesti ajanjakso, jonka aikana ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä ennen yhtiön puolivuosikatsauksen, yhtiön toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa koskevien kvartaalitietojen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisemisesta on 30 vuorokautta, ns. suljettu ikkuna. Suljettu ikkuna päättyy Lehdon määräyksen mukaisesti toisena päivänä puolivuosikatsauksen, tai yhtiön toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa koskevien kvartaalitietojen taikka tilinpäätöstiedotteen julkistamisesta. Lisäksi Lehto suosittelee, että kaupankäynti Lehdon rahoitusvälineillä tapahtuu suljetun ikkunan päättymisen jälkeen eli 2.-32. päivänä tulosjulkistuksesta. Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeen mukaisesti suljettua ikkunaa sovelletaan myös henkilöihin, jotka osallistuvat puolivuosikatsausten ja tilinpäätöksen laatimiseen sekä muihin yhtiön määrittelemiin henkilöihin, eli ns. laajennettu suljettu ikkuna. Laajennettu suljettu ikkuna tarkoittaa, että kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä on ehdottomasti kiellettyä laajennetun suljetun ikkunan kohteena oleville henkilöille 30 päivää ennen yhtiön toiminnan tulosta ja taloudellista asemaa koskevien kvartaalitietojen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua ja päättyy toisena tulosjulkistamisen jälkeisen päivänä. Lisäksi Lehto suosittelee, että myös laajennetun ikkunan kaupankäynti yhtiön rahoitusvälineillä tapahtuu suljetun ikkunan päättymisen jälkeen eli 2.-32. päivänä tulosjulkistuksesta.

Lähipiirihallinto

Lehto Groupin lähipiiriin kuuluvat konserniyhtiöiden, hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja konsernin johdon lisäksi lähipiiriläisten perheenjäsenet sekä ne tahot, joissa lähipiirillä tai heidän perheenjäsenillänsä on vaikutusvalta joko omistamisen tai johtamisen perusteella. Lähipiiriin luetaan myös osakkuus- ja yhteisyritykset.

Yhtiön hallitus on 17.6.2020 hyväksynyt lähipiiriohjeistuksen, joka määrittelee Lehto Groupissa noudatettavat periaatteet lähipiirin kanssa tehtävissä liiketoimissa. Ohjeistusta sovelletaan yllä määriteltyä lähipiiriä laajemmin koko Lehto Groupin henkilöstöön. Ohjeistuksen mukaan kaikkien lähipiiriliiketoimien tulee tapahtua markkinaehtoisilla hinnoilla ja muilla ehdoilla, eli samoilla periaatteilla kuin riippumattomien osapuolten kanssa. Yhtiö ylläpitää lähipiirirekisteriä ja noudattaa selkeitä päätöksenteko-, raportointi- ja ennakkohyväksymismenettelyjä.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Tämä on huomioitu vuosittaisen tilintarkastussuunnitelman sisällössä ja laajuudessa. Tilintarkastus kohdennetaan tiettyihin aiheisiin eri aikoina ja toisaalta erikseen sovittuihin painopistealueisiin.

Tilintarkastus

Yhtiön yhtiöjärjestyksen kohdan 6 mukaan Yhtiölle valitaan tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö, jonka päävastuullinen tilintarkastaja on KHT-tilintarkastaja. Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön tilintarkastajana on vuonna 2023 toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, joka on nimennyt KHT Pekka Alatalon Yhtiön päävastuulliseksi tilintarkastajaksi. Tilintarkastuksesta vuonna 2023 maksetut palkkiot olivat noin 195 000 euroa. Lisäksi maksettiin tilintarkastajalle noin 22 000 euroa muista kuin tilintarkastukseen liittyvistä palveluista.

AI Terminal

Lehto Group Oyj

3325_10-k_2024-04-30_eafdf674-ca7c-43ef-ae62-b42362cfd8c8.pdf

Vuosikertomus 2023