Pihlajalinna Oyj

Quarterly Report • May 3, 2024

3.5.2024 klo 8.00

Kannattavuuden paraneminen jatkui, liiketoiminnan rahavirta oli vahva

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton. Suluissa olevat vertailuluvut viittaavat edellisen vuoden vastaavaan jaksoon.

Tammi–maaliskuu lyhyesti:

• Liikevaihto oli 183,2 (187,8) milj. euroa, laskua -2,5 prosenttia.
• Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 114,6 (113,0) milj. euroa, kasvua 1,4 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 milj. euroa.
• Julkisten palveluiden liikevaihto oli 72,7 (79,4) milj. euroa, laskua 8,5 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen ja Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen laskivat liikevaihtoa 12,9 milj. euroa.
• Orgaaninen vertailukelpoinen 1) liikevaihdon kasvu oli 13,4 milj. euroa eli 7,9 prosenttia.
• Oikaistu käyttökate (EBITDA)² ⁾ oli 26,0 (21,4) milj. euroa, kasvua 21,2 prosenttia.
• Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)² ⁾ oli 14,9 (11,0) milj. euroa, kasvua 35,0 prosenttia.
• Oikaistu EBITA oli 8,1 (5,9) prosenttia liikevaihdosta.
• Liiketoiminnan rahavirta oli 31,1 (18,9) milj. euroa.
• Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,30 (0,24) euroa/osake.
• Sairauspoissaolot vähenivät 5,3 (6,2) prosenttiin.
• Asiakastyytyväisyys NPS Yksityisissä terveyspalveluissa oli 81,2 (78,2) ja Julkisissa palveluissa 77,7 (70,1).

2 ⁾ Vaihtoehtoinen tunnusluku. Pihlajalinna esittää IFRS-tunnuslukujen lisäksi täydentäviä, vaihtoehtoisia tunnuslukuja, joita yhtiö seuraa sisäisesti ja jotka antavat merkittävää yhtiötä koskevaa lisätietoa johdolle, sijoittajille, analyytikoille ja muille tahoille yhtiön toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahavirroista. Näitä ei tulisi tarkastella erillisenä IFRS:n mukaisista tunnusluvuista eikä niitä korvaavina tunnuslukuina.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on poisluettu suun terveyden palveluiden divestointi, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen sekä koronapalvelut.

Avainluvut

	1–3/2024	1–3/2023	muutos-%	2023
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa	183,2	187,8	-2,5	720,0
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa	25,7	23,0	11,5	72,5
Käyttökate (EBITDA), %	14,0	12,3		10,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa ¹⁾	26,0	21,4	21,2	80,6
Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	14,2	11,4		11,2
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon	14,9	11,0	35,0	37,8
alentumisia (EBITA), milj. euroa ¹⁾
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon alentumisia (EBITA), % ¹⁾	8,1	5,9		5,2
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	12,7	10,5	21,0	20,6
Liikevoitto (EBIT), %	6,9	5,6		2,9
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa ¹⁾	13,0	8,9	45,1	29,1
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	7,1	4,8		4,0
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	10,2	7,5	36,9	8,2
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,30	0,24	23,6	0,19
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	6,78	6,58	3,0	6,56
MUUT TUNNUSLUVUT
Sijoitetun pääoman tuotto, %(ROCE)	4,5	4,1	11,4	4,0
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	4,5	8,1	-44,2	3,4
Omavaraisuusaste, %	23,1	22,2	4,1	22,0
Nettovelkaantumisaste, %	220,1	247,2	-11,0	243,9
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa	331,0	364,7	-9,2	352,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen 12 kk ¹⁾	3,9	5,3	-26,3	4,4
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %	81,3	100,5	-19,1	93,56
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa	128,5	153,8	-16,4	142,0
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen ilman IFRS 16, 12kk ¹⁾	2,3	3,5	-35,2	2,7
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa ²⁾	6,9	21,7	-68,1	66,5
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	31,1	18,9	64,5	79,0
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa	28,5	13,1	117,1	60,5
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 813	4 882	-1,4	4 923
Henkilöstö kauden lopussa	6 722	7 094	-5,2	6 880
Ammatinharjoittajien lukumäärä kauden lopussa	2 110	2 072	1,8	2 208
NPS, Yksityiset terveyspalvelut (vastaanotot)	81,2	78,2	3,84	79,1
NPS, Julkiset palvelut (kokonais- ja osaulkoistukset)	77,7	70,1	10,84	77,8

1) Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen tai divestointien kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

Käyttökatteen oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 0,3 (-1,6) miljoonaa euroa. Liikevoiton oikaisut katsauskaudella olivat yhteensä 0,3 (-1,6) miljoonaa euroa.

2) Vuokrasopimuksin hankittu omaisuus rinnastetaan itse hankittuun omaisuuteen eli IFRS 16:n mukaiset käyttöoikeusomaisuuserät sisällytetään bruttoinvestointeihin.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2024, tarkennettu

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2024 orgaaniseen kasvuun sekä kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseen.

• Yhtiö odottaa liikevaihdon laskevan edellisen vuoden tasosta (720,0 milj. euroa vuonna 2023) vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirryttyä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle 1.1.2024
• Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (37,8 milj. euroa vuonna 2023)
• Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Toiminnan tehostamisen odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta.

Hidastunut talouskasvu ja heikentynyt kuluttajaluottamus saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Aiempi ohjeistus, annettu 14.2.2024

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2024 orgaaniseen kasvuun sekä kannattavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseen.

• Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta (720,0 milj. euroa vuonna 2023)
• Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan edellisen vuoden tasosta (37,8 milj. euroa vuonna 2023)
• Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvistamiseksi. Toiminnan tehostamisen odotetaan parantavan Pihlajalinnan kannattavuutta.

Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja muutokset markkinakoroissa saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen. Hinnankorotusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.

Toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen:

Pihlajalinnan vuosi 2024 on lähtenyt suunnitelmien mukaisesti liikkeelle. Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu ylsi 7,9 prosenttiin, ja konsernin kannattavuus sekä taloudellinen asema vahvistuivat.

Olemme jatkaneet määrätietoisia toimenpiteitä kannattavuuden parantamiseksi, ja oikaistu EBITA nousi vertailukaudesta 14,9 (11,0) miljoonaan euroon. Katsauskaudella liiketoiminnan rahavirta oli 31,1 (18,9) miljoonaan euroa. Parantuneen tuloksen ohella rahavirtaa tuki käyttöpääoman hallinnan kehittyminen. Konsernin liikevaihto laski 183,2 (187,8) miljoonaan euroon. Tämä johtui vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättymisestä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Jämsän Terveyden palveluiden asteittaisesta siirtämisestä Keski-Suomen hyvinvointialueelle. Näillä sopimusmuutoksilla on toiminnan kannattavuutta ja tilikauden ennakoitua EBITA-tasoa sekä ulkoistustoiminnan ennustettavuutta vahvistava vaikutus.

Siirryimme katsauskaudella konsernitasoisesta raportoinnista paremmin liiketoimintaamme ja organisaatiotamme kuvaavaan Yksityisten terveyspalveluiden ja Julkisten palveluiden segmenttiraportointiin.

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli katsauskaudella 114,6 (113,0) miljoonaa euroa. Segmentin orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 8,8 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat onnistuneet kaupalliset toimenpiteet sekä vakaa kysyntä. Vakuutusyhtiöyhteistyömme vahvistui edelleen ja työterveyspalveluiden loppuasiakasmäärä nousi 290 000 henkilöön. Neljänneksen aikana keskityimme erityisesti palveluprosesseihin ja sisäisten toimintamallien virtaviivaistamiseen. Segmentin oikaistu EBITA nousi 10,7 (8,2) miljoonaan euroon.

Julkisten palveluiden liikevaihto laski katsauskaudella 72,7 (79,4) miljoonaan euroon, johtuen erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättymisestä Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla. Neljänneksen aikana sopeutimme toimintaa hyvinvointialueiden tarpeisiin ja keskityimme vaikuttavaan ja tehokkaaseen palvelutuotantoon. Segmentin oikaistu EBITA oli 4,2 (2,8) miljoonaa euroa.

Pitkäjänteinen työ henkilöstön työhyvinvoinnin eteen jatkuu. Sairauspoissaolot vähenivät edelleen jääden 5,3 (6,2) prosenttiin. Lisäksi asiakastyytyväisyys kehittyi vahvasti. Yksityisissä terveyspalveluissa NPS oli 81,2 (78,2) ja Julkisissa palveluissa 77,7 (70,1). Ammattilaisten ja asiakkaiden hyvinvointi ja tyytyväisyys näkyvät yhtiön taloudellisessa tuloksessa.

Orgaaniseen kasvuun, kannattavuuden ja taloudellisen aseman vahvistamiseen sekä johtamisen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteemme etenevät. Yhdessä osaavien ammattilaistemme ja kumppaneidemme kanssa kehitämme Pihlajalinnasta entistäkin vaikuttavamman. Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä ja tekemästänne arvokkaasta työstä.

Katsaus toimintaympäristöön

Suomen hallituksen linjan mukaisesti moni vuoden 2024 kehysriihen päätöksistä vahvistaa julkisen ja yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä. Hallitus päätti keventää iäkkäiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta 0,6:een nykyisestä 0,65:stä, ja samalla luovuttiin vuodelle 2028 ajoitetusta 0,7 henkilöstömitoituksesta. Tietyt palveluvalikoimat rajattiin julkisen terveydenhuollon ulkopuolelle, kuten esimerkiksi ajokortin uusimiseen tarvittavat lääkärintodistukset.

Kehysriihen päätös korottaa yleinen arvonlisäverokanta 24 prosentista 25,5 prosenttiin nostaa toimialan kustannuksia. Lisäksi työvoimapulasta kärsivällä alalla ammatillisen aikuiskoulutuksen määrärahojen supistaminen saattaa heikentää alalle vaihtavien ammattilaisten määrää.

Hoitojonojen edelleen kasvaessa päätettiin siirtyä kiireellisessä hoidossa takaisin 14 vuorokaudesta 3 kuukauden hoitotakuuseen.

Muutokset astuvat voimaan suurelta osin jo vuoden 2024 aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti huhtikuussa muuttavansa asetustaan rokottamisesta. Rokotuksia saavat jatkossa antaa hammaslääkärit, proviisorit, farmaseutit, lähihoitajat, laboratoriohoitajat sekä perushoitajat. Farmaseuteilta, proviisoreilta, lähihoitajilta, perushoitajilta ja laboratoriohoitajilta edellytetään kuitenkin lisäkoulutusta rokottamiseen. Uudet ammattiryhmät eivät saa rokottaa alle 18-vuotiaita. Asetus astui voimaan 1.5.2024.

Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimuksen (TPTES) voimassaolo päättyi huhtikuun lopussa. Keväälle 2024 odotetaan vaikeita työehtosopimusneuvotteluita sekä työtaistelutoimenpiteitä. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (SOSTES) on voimassa vuoden 2025 loppuun ja nostaa kolmivuotisella sopimuskaudella palkkoja yhteensä 13,07 prosenttia.

Euroopan keskuspankin odotetaan laskevan kesällä 2024 ohjauskorkoa, mikä vaikuttaa positiivisesti niin yksityiseen kulutukseen kuin yritystoiminnan lainakuluihin.

Konsernin liikevaihto ja tulos

	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Liikevaihto, milj. euroa	183,2	187,8	-4,6	720,0
Divestoitujen palveluiden liikevaihto	0,0	4,8	-4,8	4,8
Kokonais- ja osaulkoistusten liikevaihto	55,8	66,7	-10,9	259,4
Oikaistu EBITA, milj. euroa	14,9	11,0	3,9	37,8
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	12,7	10,5	2,2	20,6
Tulos ennen veroja (EBT), milj. euroa	10,2	7,5	2,8	8,2
Tuloverot, milj. euroa	-2,3	-1,6	-0,7	-3,6
Kauden tulos, milj. euroa	7,9	5,9	2,1	4,6
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa	0,30	0,24	0,06	0,19

Tammi–maaliskuu 2024

Pihlajalinnan liikevaihto oli 183,2 (187,8) miljoonaa euroa, laskua -4,6 miljoonaa euroa eli -2,5 prosenttia. Yksityisissä terveyspalveluissa suun terveyden palveluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa ja Julkisissa palveluissa vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen sekä Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen laskivat liikevaihtoa 12,9 miljoonaa euroa. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu oli 13,4 milj. euroa eli 7,9 prosenttia.

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) oli 14,9 (11,0) miljoonaa euroa. Oikaistu EBITA-marginaali oli 8,1 (5,9) prosenttia. Kannattavuus parani Yksityisissä terveyspalveluissa erityisesti kaupallisten toimenpiteiden sekä kustannusten hallinnan myötä. Kysyntä pysyi vakaana. Julkisissa palveluissa kannattavuutta paransivat kokonaisulkoistusten tehostamistoimenpiteet ja sopimusmuutokset. Oikaisut olivat yhteensä 0,3 (-1,6) miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 12,7 (10,5) miljoonaa euroa, kasvua 2,2 miljoonaa euroa. Vertailukauden liikevoittoa nosti suun terveyden palveluiden myyntivoitto 3,5 miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -2,5 (-3,0) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 10,2 (7,5) miljoonaa euroa. Tuloslaskelman verot olivat -2,3 (-1,6) miljoonaa euroa.

Tulos oli 7,9 (5,9) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 0,30 (0,24) euroa.

Konsernin tase ja rahavirta

	1–3/2024	1–3/2023	muutos	2023
Liiketoiminnan rahavirta, milj. euroa	31,1	18,9	12,2	79,0
josta käyttöpääoman muutos, milj. euroa	4,2	-2,4	6,6	0,0
Investointien nettorahavirta, milj. euroa	-2,7	-5,8	3,1	-18,5
Rahoituksen nettorahavirta, milj. euroa	-26,2	-11,1	-15,1	-49,2
Rahavarat kauden lopussa, milj. euroa	26,8	15,1	11,7	24,5
Nettovelkaantumisaste, %	220,1	247,2	-27,1	243,9
Nettovelkaantumisaste, ilman IFRS 16, %	81,3	100,5	-19,2	93,56
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa	331,0	364,7	-33,7	352,7
Korolliset nettorahoitusvelat ilman IFRS 16, milj. euroa	128,5	153,8	-25,2	142,0

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli 651,1 (664,7) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 26,8 (15,1) miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan nettorahavirta katsauskaudelta oli 31,1 (18,9) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 4,2 (-2,4) miljoonaa euroa.

Investointien nettorahavirta katsauskaudelta oli -2,7 (-5,8) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -3,0 (-11,5) miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden divestointi paransi vertailukaudella investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 28,5 (13,1) miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta katsauskaudelta oli -26,2 (-11,1) miljoonaa euroa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli yhteensä -10,7 (-22,5) miljoonaa euroa. Pihlajalinna laski vertailukauden lopussa liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Katsauskaudella Pihlajalinna maksoi hybridilainan korkoa 2,4 (0,0) miljoonaa euroa, joka on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi verovaikutuksella vähennettynä. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut olivat -4,6 (0,8) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden 2023 aikana koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus vertailukauden maksettuihin korkoihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 miljoonaa euroa.

Investoinnit

Bruttoinvestoinnit olivat 6,9 (21,7) miljoonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kehitys-, lisä- ja korvausinvestoinneista, olivat 3,5 (9,2) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 3,6 (12,8) miljoonaa euroa.

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 1,8 (8,0) miljoonaa euroa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Raportointisegmentit

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Yksityiset terveyspalvelut

Liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Avainluvut

	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Segmentin liikevaihto, milj. euroa	114,6	113,0	1,6	424,3
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	8,6	7,4	1,2	19,7
Liikevoitto (EBIT), %	7,5	6,6		4,6
EBITA, milj. euroa	10,4	9,2	1,2	27,0
EBITA, %	9,1	8,1		6,4
Oikaistu EBITA, milj. euroa	10,7	8,2	2,5	27,5
Oikaistu EBITA, %	9,3	7,3		6,5

Taloudellinen kehitys tammi–maaliskuu 2024

Yksityisten terveyspalvelujen liikevaihto oli 114,6 (113,0) miljoonaa euroa, kasvua 1,6 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa. Yksityisten terveyspalveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) kasvu oli 9,3 milj. euroa eli 8,8 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät kasvoivat yhden prosentin.

Oikaistu EBITA oli 10,7 (8,2) miljoonaa euroa, kasvua 2,5 miljoonaa euroa eli 30 prosenttia. Oikaistu EBITAmarginaali oli 9,3 (7,3) prosenttia. Kannattavuus parani hinnankorotusten sekä kustannusten hallinnan myötä. Konversio eli diagnostiikan liikevaihdon suhde vastaanottojen liikevaihtoon parani vertailukaudesta. Oikaisut olivat yhteensä 0,3 (-1,0) miljoonaa euroa.

Liikevoitto (EBIT) oli 8,6 (7,4) miljoonaa euroa, kasvua 1,2 miljoonaa euroa. Vertailukauden liikevoittoa nosti suun terveyden palveluiden myyntivoitto 3,5 miljoonaa euroa.

Julkiset palvelut

Liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus- ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäripalveluista sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalveluista.

Avainluvut

	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Segmentin liikevaihto, milj. euroa	72,7	79,4	-6,8	313,0
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa	4,1	3,1	1,1	0,9
Liikevoitto (EBIT), %	5,7	3,9		0,3
EBITA, milj. euroa	4,2	3,3	0,9	1,7
EBITA, %	5,8	4,2		0,6
Oikaistu EBITA, milj. euroa	4,2	2,8	1,4	10,3
Oikaistu EBITA, %	5,8	3,6		3,3

Taloudellinen kehitys tammi–maaliskuu 2024

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 72,7 (79,4) miljoonaa euroa, laskua 6,8 miljoonaa euroa eli 8,5 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen ja Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen laskivat liikevaihtoa 12,9 miljoonaa euroa. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon1) kasvu oli 3,5 milj. euroa eli 5,1 prosenttia.

Oikaistu EBITA oli 4,2 (2,8) miljoonaa euroa, kasvua 1,4 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia. Oikaistu EBITAmarginaali oli 5,8 (3,6) prosenttia. Kannattavuutta paransivat kokonaisulkoistusten tehostamistoimenpiteet ja sopimusmuutokset. Oikaisut olivat yhteensä 0,0 (-0,5) miljoonaa euroa.

Liikevoitto oli 4,1 (3,1) miljoonaa euroa, kasvua 1,1 miljoonaa euroa.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on poisluettu suun terveyden palveluiden divestointi, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen, segmenttien välillä siirtyneet liiketoiminnat sekä koronapalvelut.

Henkilöstö

Katsauskauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 722 (7 094), laskua -372 henkilöä eli -5 prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna oli 4 813 (4 882), laskua -70 henkilöä eli yksi prosentti.

Katsauskauden lopussa Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 3 915 (3 986) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 2 807 (3 108) henkilöä. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutetusta luvusta Julkisten palveluiden segmentissä 2 847 (2 839) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 1 965 (2 044) henkilöä.

Sopeuttaakseen toimintaansa hyvinvointialueen tarpeisiin, Kuusiolinna Terveys käynnisti tammikuussa 2024 muutosneuvottelut. Neuvotteluiden tuloksena suunnitellaan toteutettavaksi muun muassa toimipisteverkoston operatiivisia muutoksia, toimintojen supistamisia sekä henkilöstön irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Tämänhetkisen arvion perusteella Kuusiolinna Terveydestä päättyisi enintään 77,6 koko- tai osa-aikaista tehtävää ja 14 tehtävää osa-aikaistettaisiin.

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 83,2 (82,9) miljoonaa euroa, kasvua 0,3 miljoonaa euroa.

Oman henkilöstön sairauspoissaoloaste oli katsauskaudella 5,2 (6,2) prosenttia.

Katsauskauden lopussa ammatinharjoittajien määrä oli 2 110 (2 072), lisäystä 38 eli 1,8 prosenttia.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa 2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu 1.7.2024 alkaen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -

vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Katsauskauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 81,3 prosenttia ja leverage oli 2,73.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 80 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 70 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Johtoryhmä

Pihlajalinnan johtoryhmän kokoonpano on toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, talous- ja rahoitusjohtaja Tarja Rantala, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, julkisten palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen ja lakiasiainjohtaja Marko Savolainen.

Pihlajalinna tiedotti 14.2.2024 Yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harjun päättäneen jättää yhtiön ja hänen viimeinen työpäivänsä oli 29.2.2024. Pihlajalinna tiedotti 5.3.2024 tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aron päättäneen jättää yhtiön. Aro jatkaa yhtiön palveluksessa 10.5.2024 saakka.

Pihlajalinna tiedotti 16.4.2024 vahvistuksista yhtiön johtoryhmässä. Heikki Färkkilä on nimitetty Pihlajalinnan strategiasta ja konsernin operaatioista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 17.6.2024 lähtien. Lauri Muhonen on nimitetty Pihlajalinnan tietohallintojohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässä viimeistään 1.8.2024. Lisäksi Pihlajalinnan viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Tuula Lehto on kutsuttu osaksi johtoryhmää. Hän on toiminut tehtävässä elokuusta 2022 ja vuodesta 2023 johtoryhmän asiantuntijajäsenenä.

Yhtiön hallitus

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kahdeksan sijaan. Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin uudelleen Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki, Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén.

Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 2 260 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia osakkeita

voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 2 260 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti tammikuussa 10 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen liittyi toimitusjohtajalle sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan.

Pihlajalinna aloitti 27.3.2024 omien osakkeiden hankinnan ja se lopetetaan viimeistään 28.6.2024. Osakkeet hankitaan käytettäväksi osana konsernin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkioiden ja hallituksen jäsenten vuosipalkkioiden maksamista. Pihlajalinna hankki 27.3. - 31.3.2024 välillä yhteensä 4 381 kpl osaketta keskihintaan 7,63 euroa osakkeelta.

Hankinnan ja edellä esitettyjen luovutusten jälkeen Pihlajalinnan hallussa oli katsauskauden lopussa 48 361 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli 22 571 774 ja yhtiön omassa hallussa oli 48 361, joka vastaa 0,21 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli katsauskauden lopussa 15 075 (15 668) osakkeenomistajaa.

Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS. Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhtiöksi toimialana Terveydenhuolto.

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet	1–3/2024	1–3/2023	2023
Määrä kauden lopussa, kpl	22 571 774	22 549 644	22 566 155
Määrä kaudella keskimäärin, kpl	22 563 931	22 549 741	22 557 957
Osakkeen ylin kurssi, euroa	8,06	9,70	9,90
Osakkeen alin kurssi, euroa	6,88	6,82	6,82
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾	7,31	8,39	8,20
Osakkeen päätöskurssi, euroa	7,61	7,47	7,06
Osakevaihto, 1 000 kpl	1 476	979	2 801
Osakevaihto, %	6,5	4,3	12,4
Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	171,8	168,4	159,3

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi

Liputusilmoitukset

Pihlajalinna vastaanotti 15.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöiden omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt 25 prosenttia 14.2.2024. LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöiden omistusosuus nousi 25,62 prosenttiin eli 5 794 480 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna vastaanotti katsauskauden jälkeen 9.4.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt 10 prosenttia 8.4.2024. LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 10,15 prosenttiin eli 2 295 656 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin sekä työturvallisuus- ja työkykyriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpolitiikan epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja Lähi-Idän konfliktit, aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymisen ja korkean inflaation sekä korkeiden markkinakorkojen johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspakotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietoturvan sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvan ja tietosuojan vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan sodan sekä Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut kyberhyökkäysten riskitasoa ja varautumisastettaan.

Korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa. Lisäksi yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen ja palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna.

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet, kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet. Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja niiden ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa. Kappaleessa Rahoitusjärjestelyt on kuvattu tarkemmin yhtiön rahoitussopimusta sekä 27.3.2023 liikkeeseen laskettua hybridilainaa.

Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio ja korkeat markkinakorot vaikuttavat haitallisesti kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdollisesti lisärahoituksen saamiseen sekä rahoituskustannuksiin. Lisäksi inflaatio ja korkeat korot vaikuttavat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali- ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuustekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalaisessa yhteiskunnassa toteutetaan.

Pihlajalinna-konsernin yhtiöllä on käynnissä verotarkastus liittyen käytössä olleeseen palkitsemisjärjestelyyn.

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisältynyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023. Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa on sovittu palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2024 alusta alkaen. Edellä kuvatut muutokset palvelusopimukseen laskevat Jämsän Terveyden liikevaihtoa arviolta noin 31 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon palvelut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukaisesti vuoteen 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyttämä sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perusterveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on tällä hetkellä voimassa vuoden 2024 loppuun, mutta Keski-Suomen hyvinvointialue on tammikuussa 2024 hakenut luvalle jatkoaikaa vuoden 2025 loppuun asti.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistussopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Kuusiolinna Terveys ja Pihlajalinna Terveys valittivat päätöksestä, ja asiassa oli valitus vireillä mm. korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämän jälkeen osapuolet kävivät neuvotteluita vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisestä Kuusiolinna Terveyden palvelusopimuksesta. Osapuolet saavuttivat neuvottelutuloksen vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisen ehdoista ja siihen liittyvä sopimus on allekirjoitettu 30.4.2024. Sopimuksen ehtojen mukaisesti Kuusiolinna Terveys ja Pihlajalinna Terveys ovat luopuneet valituksistaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 30.10.2023 päätöksestä. Edellä kuvattu muutos palvelusopimukseen laskee Kuusiolinna Terveyden liikevaihtoa arviolta noin 30 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlajalinna on jättänyt korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 10.4.2024. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajille vastuuvapauden tilikaudelta 2023.

Varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan vahvistetun taseen perusteella osinkoa 0,07 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 19.4.2024.

Lue lisää varsinaisen yhtiökokouksen tekemistä päätöksistä Pihlajalinnan verkkosivuilta.

Muutoksia Pihlajalinnan johtoryhmässä: yhtiö vahvistaa johtoryhmän kokoonpanoa

Pihlajalinna tiedotti 16.4.2024 vahvistavansa johtoryhmän kokoonpanoa.

Lisätietoja Pihlajalinnan verkkosivuilla olevasta pörssitiedotteesta.

Pihlajalinna muuttaa segmenttiraportointiaan ja julkaisee segmenttien vertailutiedot vuodelta 2023

Pihlajalinna tiedotti 24.4.2024 muuttavansa segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Jatkossa Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja konsernin organisaatiorakennetta.

Lisätietoja Pihlajalinnan verkkosivuilla olevasta pörssitiedotteesta.

Sisäpiiritieto, tulosvaroitus: Pihlajalinnan laskee liikevaihtonäkymää vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtyessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle

Pihlajalinna tiedotti 30.4.2024 muuttavansa vuoden 2024 liikevaihtonäkymää vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun siirtyessä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle. Yhtiö odottaa, että koko vuoden 2024 liikevaihto laskee edellisen vuoden tasosta (720,0 milj. euroa). Muilta osin näkymä jää ennalleen.

Lisätietoja Pihlajalinnan verkkosivuilla olevasta pörssitiedotteesta.

Pihlajalinnan tulosjulkistukset vuonna 2024

Puolivuosikatsaus tammikuu–kesäkuu: perjantaina 9.8.2024 Osavuosikatsaus tammikuu–syyskuu: torstaina 7.11.2024

Helsingissä 2.5.2024

Pihlajalinna Oyj:n hallitus

Konsernin tuloslaskelma

milj.eur	Liite	1–3/2024	1–3/2023	2023
Liikevaihto	2	183,2	187,8	720,0
Liiketoiminnan muut tuotot		1,0	4,8	7,5
Materiaalit ja palvelut	3	-52,9	-66,9	-255,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4	-83,2	-82,9	-322,8
Liiketoiminnan muut kulut	5	-22,4	-19,8	-76,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		0,0	0,0	-0,5
Käyttökate (EBITDA)		25,7	23,0	72,5
Poistot ja arvonalentumiset	6	-13,0	-12,5	-51,9
Liikevoitto (EBIT)		12,7	10,5	20,6
Rahoitustuotot	7	0,2	0,1	0,4
Rahoituskulut	7	-2,7	-3,1	-12,7
Tulos ennen veroja		10,2	7,5	8,2
Tuloverot	8	-2,3	-1,6	-3,6
Kauden tulos		7,9	5,9	4,6
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		7,2	5,5	5,7
Määräysvallattomille omistajille		0,8	0,4	-1,1
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton		0,30	0,24	0,19
Laimennettu		0,30	0,24	0,19

Konsernin laaja tuloslaskelma

milj.eur	Liite	1–3/2024	1–3/2023	2023
Kauden tulos		7,9	5,9	4,6
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
Kirjattu omaan pääomaan		-0,1	-0,5	-1,0
Siirretty tuloslaskelmaan		-0,2		-0,7
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		0,1	0,1	0,4
Laajan tuloksen erät yhteensä		-0,2	-0,4	-1,4
Kauden laaja tulos yhteensä		7,7	5,5	3,2
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		6,9	5,1	4,3
Määräysvallattomille omistajille		0,8	0,4	-1,1

Konsernin tase

milj. eur	Liite	31.3.2024	31.3.2023	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	10	65,0	62,8	65,8
Liikearvo	9	251,8	250,9	251,8
Aineettomat hyödykkeet	9	19,7	22,6	21,1
Käyttöoikeusomaisuuserät	11	195,4	201,2	203,9
Osuudet osakkuusyrityksissä		1,6	2,1	1,6
Muut sijoitukset		0,2	1,2	0,2
Muut saamiset		6,0	11,0	6,1
Laskennalliset verosaamiset		13,5	16,6	14,6
Pitkäaikaiset varat yhteensä		553,1	568,4	565,0
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		4,7	4,1	4,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	16	66,2	76,3	61,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		0,4	0,8	2,0
Rahavarat		26,8	15,1	24,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä		98,0	96,3	92,5
Varat yhteensä		651,1	664,7	657,5
milj. eur	Liite	31.3.2024	31.3.2023	2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		0,1	0,1	0,1
Käyvän arvon rahasto		2,4	3,7	2,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		116,5	116,5	116,5
Hybridilaina	14	20,0	20,0	20,0
Kertyneet voittovarat		6,9	2,7	3,0
Kauden tulos		7,2	5,5	5,7
		153,1	148,4	148,0
Määräysvallattomien omistajien osuus		-2,7	-0,9	-3,4
Oma pääoma yhteensä		150,4	147,5	144,6
Laskennalliset verovelat		7,8	8,3	8,5
Varaukset		1,0	0,1	0,1
Vuokrasopimusvelat	12	191,3	202,9	199,8
Rahoitusvelat	15	134,1	146,0	144,5
Muut pitkäaikaiset velat		0,6	0,8	0,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		334,8	358,1	353,6
Ostovelat ja muut velat		131,4	125,0	125,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		1,0	0,6	0,1
Varaukset		0,1	0,8	0,1
Vuokrasopimusvelat	12	30,4	29,9	30,8
Rahoitusvelat	15	2,9	2,8	3,0
Lyhytaikaiset velat yhteensä		165,8	159,0	159,3
Velat yhteensä		500,6	517,1	512,9
Oma pääoma ja velat yhteensä		651,1	664,7	657,5

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	0,1	116,5	4,1		3,3	-1,1	122,9
Tilikauden tulos					5,5	0,4	5,9
Tilikauden laaja tulos			-0,4				-0,4
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-0,4		5,5	0,4	5,5
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					0,0	0,0	0,0
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet muutokseen määräysvallassa					-0,2	-0,1	-0,3
Muut muutokset			0,0		0,1	-0,1	-0,1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä					-0,2	-0,2	-0,4
Hybridilainan nostot				20,0			20,0
Hybridilainan kulut					-0,4		-0,4
Oma pääoma 31.3.2023	0,1	116,5	3,7	20,0	8,2	-0,9	147,5

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

milj. eur	Osake pääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Käyvän arvon rahasto	Hybridi laina	Kertyneet voittovarat	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	0,1	116,5	2,7	20,0	8,8	-3,4	144,6
Tilikauden tulos					7,2	0,8	7,9
Tilikauden laaja tulos			-0,2				-0,2
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-0,2		7,2	0,8	7,7
Omien osakkeiden hankinta					0,0		0,0
Osakeperusteiset etuudet					0,0		0,0
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä					0,0	0,0	0,0
Muut muutokset					0,1		0,1
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä					0,1	0,0	0,1
Hybridilainan korot					-1,9		-1,9
Oma pääoma 31.3.2024	0,1	116,5	2,4	20,0	14,1	-2,7	150,4

Konsernin rahavirtalaskelma

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Kauden tulos	7,9	5,9	4,6
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut:
Verot	2,3	1,6	3,6
Poistot ja arvonalentumiset	13,0	12,5	51,9
Rahoitustuotot ja -kulut	2,5	3,1	12,4
Muut	-0,1	-2,7	6,4
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta	25,6	20,3	78,9
Käyttöpääoman muutos	4,2	-2,4	0,0
Saadut korot	0,0	0,1	0,4
Maksetut verot	1,3	0,9	-0,4
Liiketoiminnan nettorahavirta	31,1	18,9	79,0
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin	-3,0	-11,5	-22,9
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
ja ennakkomaksut	0,3	0,1	0,3
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos	0,0	0,0	0,0
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		7,7	7,7
Myönnetyt lainat		-2,1	-2,1
Saadut osingot	0,0	0,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla			-1,5
Investointien nettorahavirta	-2,7	-5,8	-18,5
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset		0,0	-0,3
Lainojen nostot ja takaisinmaksut	-10,7	-22,5	-29,0
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-8,0	-7,9	-31,8
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-4,6	0,8	-6,2
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-0,6	-1,2	-1,5
Hybridilainan nostot		20,0	20,0
Hybridilainan korot ja kulut	-2,4	-0,4	-0,4
Rahoituksen nettorahavirta	-26,2	-11,1	-49,2
Rahavarojen muutos	2,2	2,0	11,4
Rahavarat kauden alussa	24,5	13,1	13,1
Rahavarat kauden lopussa	26,8	15,1	24,5

Osavuosikatsauksen liitetietoja

Laatimisperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu voimassa olevien IFRS-standardien mukaisesti ja sen laadinnassa on noudatettu IAS 34 -standardin (osavuosikatsaukset) vaatimuksia.

Osavuosikatsaus noudattaa konsernin vuoden 2023 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita lukuun ottamatta muutosta segmenttiraportoinnissa. Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Jatkossa Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta. Vertailukelpoiset tiedot julkaistiin tilikaudelta 2023 tiedotteessa 24.4.2024. Lisätietoa muutetusta segmenttiraportoinnista on liitetiedossa 1.

Vuonna 2024 käyttöön otetuilla IASB:n julkaisemilla muutetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Pihlajalinnan taloudelliseen raportointiin.

Osavuosikatsauksessa julkaistut tiedot ovat tilintarkastamattomat. Kaikki luvut ovat pyöristettyjä, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summasta. Tunnus- ja muutosluvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Osavuosikatsauksessa esitettyjä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin eivätkä ne välttämättä ole vertailukelpoisia muiden yhtiöiden käyttämien samankaltaisesti nimettyjen erien kanssa.

Osavuosikatsauksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä, mikä vaikuttaa taseen varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöstiedotteessa käytetyistä arvoista. Keskeisimmät kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut ovat pääosin samat kuin konsernitilinpäätöksessä 31.12.2023 päättyneellä tilikaudella.

1. Segmentti-informaatio

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Jatkossa Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta. Tilikauden 2024 alusta voimaan tulleen uuden segmenttimuutoksen vuoksi Pihlajalinna julkaisi vertailukelpoiset tiedot tilikaudelta 2023 tiedotteessa 24.4.2024. Vertailutiedot ovat tilintarkastamattomia.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus- ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäripalveluista- sekä monipuolisistatyövoima- ja rekrytointipalveluista.

Muutoksen yhteydessä Pihlajalinna on suorittanut arvonalentumistestauksen 31.3.2024 tilanteesta ja liikearvo on testauksessa kohdennettu rahavirtaa tuottaville yksiköille uuden segmenttirakenteen mukaisesti. Testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu.

Liikevaihto, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	114,6	113,0	1,6	424,3
josta segmenttien välistä	4,0	4,2	-0,2	16,5
Julkiset palvelut	72,7	79,4	-6,8	313,0
josta segmenttien välistä	0,0	0,4	-0,4	0,9
Konserni yhteensä	183,2	187,8	-4,6	720,0

Poistot ja arvonalentumiset, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	-11,1	-10,5	-0,6	-43,0
Julkiset palvelut	-1,9	-2,1	0,2	-8,9
Konserni yhteensä	-13,0	-12,5	-0,5	-51,9

Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	0,0	0,0	0,0	0,1
Julkiset palvelut	0,0	0,0	0,0	-0,6
Konserni yhteensä	0,0	0,0	0,0	-0,5

EBITA, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	10,4	9,2	1,2	27,0
Julkiset palvelut	4,2	3,3	0,9	1,7
Konserni yhteensä	14,6	12,5	2,1	28,8

EBITA, %	1–3/2024	1–3/2023	muutos	2023
Yksityiset terveyspalvelut	9,1	8,1	1,0	6,4
Julkiset palvelut	5,8	4,2	1,7	0,6
Konserni yhteensä	8,0	6,6	1,3	4,0

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	0,3	-1,0	1,2	0,5
Julkiset palvelut	0,0	-0,5	0,5	8,5
Konserni yhteensä	0,3	-1,4	1,7	9,0

Oikaistu EBITA, milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos EUR	2023
Yksityiset terveyspalvelut	10,7	8,2	2,5	27,5
Julkiset palvelut	4,2	2,8	1,4	10,3
Konserni yhteensä	14,9	11,0	3,9	37,8

Oikaistu EBITA, %	1–3/2024	1–3/2023	muutos	2023
Yksityiset terveyspalvelut	9,3	7,3	2,1	6,5
Julkiset palvelut	5,8	3,6	2,2	3,3
Konserni yhteensä	8,1	5,9	2,3	5,2

2. Liikevaihto

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi konsernin myyntituotot jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

• Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
• Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
• Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa.
• Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
• Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.

milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos-%	2023
Etelä-Suomi	49,4	48,2	2,6 %	179,0
Väli-Suomi	94,1	97,9	-3,8 %	368,3
Pohjanmaa	27,2	33,4	-18,6 %	134,6
Pohjois-Suomi	14,1	12,9	9,5 %	49,0
Muut toiminnot	17,5	15,1	16,1 %	65,2
Konsernin sisäinen myynti	-19,2	-19,6	-2,4 %	-76,1
Konsernin liikevaihto	183,2	187,8	-2,5 %	720,0

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

• Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 205 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
• Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
• Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto- ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 85 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Tammi–maaliskuu 2024

milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos	muutos-%	2023
Yritysasiakkaat	76,6	69,8	6,8	9,8 %	268,1
joista vakuutusyhtiöasiakkaat	40,5	36,6	4,0	10,8 %	135,8
Yksityisasiakkaat	26,5	28,8	-2,3	-8,0 %	102,1
Julkinen sektori	99,3	108,9	-9,6	-8,8 %	426,0
josta kokonaisulkoistukset	61,9	72,6	-10,7	-14,8 %	283,2
josta työvoimapalvelut	7,5	6,9	0,6	8,7 %	29,3
josta työterveys- ja muut palvelut	30,0	29,4	0,5	1,8 %	113,5
Konsernin sisäinen myynti	-19,2	-19,6	0,5	-2,4 %	-76,1
Konsernin liikevaihto	183,2	187,8	-4,6	-2,5 %	720,0

Yritysasiakkaiden liikevaihto oli 76,6 (69,8) miljoonaa euroa, kasvua 6,8 miljoonaa euroa eli 9,8 prosenttia. Myynti vakuutusyhtiöasiakkaille nousi 4,0 miljoonaa euroa eli 10,8 prosenttia.

Yksityisasiakkaiden liikevaihto oli 26,5 (28,8) miljoonaa euroa, laskua -2,3 miljoonaa euroa eli -8,0 prosenttia. Suun terveyden palveluiden divestointi maaliskuun 2023 lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaihtoa - 4,1 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöiden maksusitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentävät raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.

Julkisen sektorin liikevaihto oli 99,3 (108,9) miljoonaa euroa, laskua -9,6 miljoonaa euroa eli -8,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättyminen sekä Jämsän Terveyden palvelusopimuksen vaiheittainen siirtyminen hyvinvointialueelle laskivat liikevaihtoa -12,9 miljoonaa euroa. Laskua kompensoivat kokonaisulkoistussopimusten vuosittaiset hinnantarkistukset ja työterveyspalveluiden myynnin kasvu.

3. Materiaalit ja palvelut

Milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Materiaalien ostot	-6,9	-8,1	-14,7	-31,2
Varaston muutos	0,2	-0,1	-255,4	0,2
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot	-36,2	-35,3	2,4	-129,8
Ulkopuoliset palvelut, muut	-10,1	-23,4	-20,9	-94,3
Yhteensä	-52,9	-66,9	-13,3	-255,2

24

4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Palkat ja palkkiot	-69,7	-68,4	2,1	-267,1
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat	-0,1	0,0	-403,2	-0,3
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	-11,8	-11,9	-0,9	-45,5
Muut henkilöstösivukulut	-1,6	-2,6	-38,8	-9,9
Yhteensä	-83,2	-82,9	-440,7	-322,8

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus- ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Suoritus- ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset operatiiviset, laadulliset ja vastuullisuuteen sidotut mittarit. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kolme ansaintajaksoa 2022, 2023 ja 2024. Ansaintajakson 2024 osalta osakepohjaiseen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 42 avainhenkilöä.

Ohjelma käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena maksuna. Ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä kausilta 2024 ja 2025 yhteensä on enintään noin 611 500 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden kokonaisarvo on noin 4,6 miljoonaa euroa. Edellä mainittu osakemäärä vastaa noin 2,7 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.

5. Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Toimitilakulut	-3,7	-3,5	5,4	-13,6
ICT-kulut	-6,7	-6,8	-0,4	-26,3
Myynti- ja markkinointikulut	-1,0	-1,7	-43,8	-6,8
Muut kulut	-11,0	-7,8	119,1	-30,3
Yhteensä	-22,4	-19,8	13,2	-77,0

6. Poistot ja arvonalentumiset

hyödykeryhmittäin
Milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Aineettomat hyödykkeet	-1,9	-2,0	-2,8	-8,2
Aineelliset hyödykkeet	-3,3	-2,9	16,6	-12,0
Käyttöoikeusomaisuuserät	-7,7	-7,7	0,5	-31,7
Arvonalentumiset				-0,6
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-13,0	-12,5	3,7	-51,9

7. Rahoituskulut

milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista ra hoitusveloista	-1,6	-2,1	-22,3	-7,2
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-0,9	-0,9	1,5	-3,7
Muut rahoituskulut	-0,2	-0,2	18,3	-1,9
Yhteensä	-2,7	-3,1	-13,5	-12,7

8. Tuloverot

Milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	muutos, %	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-1,3	-2,4	-45	-0,5
Laskennalliset verot	-1,0	0,8	-222	-3,0
Yhteensä	-2,3	-1,6	43	-3,6

9. Aineettomien hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.3.2024	31.3.2023	2023
Hankintameno kauden alussa	332,9	325,7	325,7
Lisäykset	0,6	1,8	7,4
Siirrot erien välillä	0,0	-0,1	0,0
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	0,0	-0,1	-0,2
Hankintameno kauden lopussa	333,4	327,4	332,9
Kertyneet poistot kauden alussa	-60,0	-51,9	-51,9
Kauden poistot	-1,9	-2,0	-8,2
Kertyneet poistot kauden lopussa	-61,9	-53,8	-60,0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	271,5	273,6	272,8

10. Aineellisten hyödykkeiden muutokset

milj. euroa	31.3.2024	31.3.2023	2023
Hankintameno kauden alussa	142,6	123,6	123,6
Lisäykset	2,7	6,9	19,0
Siirrot erien välillä	0,0	0,2	-1,1
Uudelleenryhmittelyt	0,0	0,0	0,0
Vähennykset	-0,7	0,0	1,1
Hankintameno kauden lopussa	144,6	130,6	142,6
Kertyneet poistot kauden alussa	-76,7	-64,8	-64,8
Poistot	-3,3	-2,9	-12,0
Siirrot erien välillä	0,0	-0,2	1,1
Vähennysten kertyneet poistot	0,4	0,0	-1,0
Kertyneet poistot kauden lopussa	-79,7	-67,8	-76,7
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	65,0	62,8	65,8

11. Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

milj. euroa	31.3.2024	31.3.2023	2023
Hankintameno kauden alussa	371,0	320,0	320,0
Lisäykset	3,6	12,8	39,6
Siirrot erien välillä	0,0	18,4	18,4
Vähennykset	-5,3	-4,8	-7,0
Hankintameno kauden lopussa	369,4	346,4	371,0
Kertyneet poistot kauden alussa	-167,1	-122,2	-122,2
Poistot	-7,7	-7,7	-31,1
Siirrot erien välillä	0,0	-18,4	-18,4
Vähennysten kertyneet poistot	0,9	3,1	4,6
Kertyneet poistot kauden lopussa	-174,0	-145,2	-167,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	195,4	201,2	203,9

12. Käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokrasopimusvelat

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 31.3.2024	Vuokrasopimusvelat 31.3.2024
Kirjanpitoarvo kauden alussa	203,9	230,6
Muutokset	-0,8	-0,8
Poistot	-7,7
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-8,0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	195,4	221,7

31.3.2024 Vuokrasopimusvelasta 202,5 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 19,2 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

milj. euroa	Käyttöoikeusomaisuuserät 31.3.2023	Vuokrasopimusvelat 31.3.2023
Kirjanpitoarvo kauden alussa	197,7	229,6
Muutokset	11,1	11,1
Poistot	-7,7
Vuokrasopimusvelan lyhennykset		-7,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	201,2	232,8

31.3.2023 Vuokrasopimusvelasta 210,9 miljoonaa euroa on IFRS16 käyttöönoton vaikutusta ja 21,9 miljoonaa euroa aikaisempien standardien mukaista rahoitusleasingvelkaa.

13. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

31.3.2024	Käyvän arvon hierarkia	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Käypä arvo - suojausinstrumentti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	0,2			0,2	0,2
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,2	0,2	0,2
Muut saamiset	taso 2			0,1	0,1	0,1
Lainasaamiset	taso 3	2,1			2,1	2,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				52,8	52,8	52,8
Korkojohdannaiset	taso 2		0,1		0,1	0,1
Rahavarat				26,8	26,8	26,8
Yhteensä		2,3	0,1	79,9	82,3	82,3
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			133,4	133,4	133,4
Vuokrasopimusvelat	taso 2			191,3	191,3	191,3
Muut velat	taso 2			0,5	0,5	0,5
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			2,2	2,2	2,2
Ehdollinen vastike	taso 3	0,7			0,7	0,7
Vuokrasopimusvelat	taso 2			30,4	30,4	30,4
Ostovelat ja muut velat				28,6	28,6	28,6
Yhteensä		0,9		386,4	387,3	387,3
31.12.2023	Käyvän arvon hierarkia	Käypä arvo tulosvaikutteisesti	Käypä arvo - suojausinstrumentti	Jaksotettu hankintameno	Kirjanpitoarvot yhteensä	Käyvät arvot yhteensä
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet	taso 3	0,2			0,2	0,2
Vuokravakuustalletukset	taso 2			0,2	0,2	0,2
Muut saamiset	taso 2			0,1	0,1	0,1
Lainasaamiset	taso 3	2,1			2,1	2,1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset				52,5	52,5	52,5
Muut saamiset	taso 2			0,2	0,2	0,2
Korkojohdannaiset	taso 2		0,2		0,2	0,2
Rahavarat				24,5	24,5	24,5
Yhteensä		2,3	0,2	77,5	80,0	80,0
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			143,8	143,8	143,8
Vuokrasopimusvelat	taso 2			199,8	199,8	199,8
Muut velat	taso 2			0,5	0,5	0,5
Ehdollinen vastike	taso 3	0,2			0,2	0,2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	taso 2			2,3	2,3	2,3
Ehdollinen vastike	taso 3	0,7			0,7	0,7
Vuokrasopimusvelat						30,8
Ostovelat ja muut velat	taso 2			30,8 27,1	30,8 27,1	27,1

Käyvän arvon hierarkiatasot:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2: Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vastaa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Lainojen käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja konsernin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen maturiteetti huomioon ottaen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3: Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai -velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa. Muut osakkeet ja osuudet konsernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

14. Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jatkuvaa.

Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.

Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa 2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu 1.7.2024 alkaen.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage- (nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Katsauskauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 81,3 prosenttia ja leverage oli 2,73.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä

oman pääoman eränä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia. Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.

Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi kuukausi. Pihlajalinnalla oli katsauskauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä yhteensä 80 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 70 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Lisäksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa euroa on käyttämättä.

Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Alla olevassa taulukossa konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät on esitetty pitkäaikaisena, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus lykätä kyseisten lainaerien maksua vähintään 12 kuukautta raportointipäivästä. Nostettujen velkaerien koronmaksut on esitetty seuraavassa taulukossa siinä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti myös maksetaan.

15. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

	Tasearvo
milj. euroa	31.3.2024	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	135,5	-9,1	-8,3	-132,5	-1,2	-0,1
Valmiusluottolimiitti
Vuokrasopimusvelat	221,7	-33,9	-30,4	-25,6	-23,5	-127,3
Muut korolliset velat	0,5	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	0,9	-0,7	0,0	-0,2
Ostovelat	28,6	-28,6
Yhteensä	387,3	-72,4	-38,8	-158,4	-24,8	-128,1

	Tasearvo
milj. euroa	31.3.2023	alle 1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	yli 4 vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta	131,5	-4,6	-4,4	-145,1	0,0
Valmiusluottolimiitti	15,0	-0,5	-0,5	-0,1
Vuokrasopimusvelat	232,8	-33,3	-30,1	-26,9	-22,2	-133,2
Muut korolliset velat	0,6	-0,1	-0,1	-0,1	-0,1	-0,6
Ehdollinen vastike	1,8	-1,6	0,0	0,0	-0,2
Ostovelat	27,9	-27,9
Yhteensä	409,5	-68,0	-35,1	-172,2	-22,4	-133,9

16. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Pihlajalinna tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskiä ja menettelytapoja luottoriskin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia katsauskaudella.

Konserni on kirjannut katsauskaudella myyntisaamisistaan arvonalentumistappiota 0,2 (0,3) miljoonaa euroa. Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on arviolta 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

milj. euroa	31.3.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	52,8	52,5
Siirtosaamiset	7,9	4,7
Lyhytaikaiset edelleen vuokraussopimukset	0,4	0,4
Muut saamiset	0,0	0,2
Sopimukseen perustuvat varat	5,1	3,6
Yhteensä	66,2	61,5

Myyntisaamisten ikäjakauma

milj. euroa	31.3.2024	josta alaskirjattu	Netto 31.3.2024	31.12.2023	josta alaskirjattu	Netto 31.12.2023
Erääntymättömät	35,8	0,0	35,8	34,3	0,0	34,3
Erääntyneet
Alle 30 päivää	11,8	0,0	11,8	12,9	0,0	12,9
30–60 päivää	1,1	0,0	1,1	1,1	0,0	1,0
61–90 päivää	0,6	-0,1	0,5	0,6	-0,1	0,5
Yli 90 päivää	3,9	-0,2	3,7	4,0	-0,3	3,7
Yhteensä	53,2	-0,4	52,8	52,9	-0,5	52,5

17. Konsernin vastuut

milj. euroa	31.3.2024	31.3.2023	2023
Omasta puolesta annetut vakuudet
Takaukset	5,3	3,7	5,3
Vuokravakuustalletukset	0,2	0,2	0,2
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu	0,0	0,0	0,0
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista	0,4	0,4	1,3

Konsernin kehitys-, lisä- ja korvausinvestointeihin liittyvät investointisitoumukset olivat noin 1,8 (8,0) miljoonaa euroa katsauskauden lopussa. Investointisitoumukset liittyvät toimitilainvestointeihin, kliinisten laitteiden lisä- ja korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Katsauskauden lopussa maksamaton korko oli 0,0 (0,0) miljoonaa euroa.

Kvartaalitiedot

milj. eur	Q1/24	Q4/23	Q3/23	Q2/23	Q1/23	Q4/22	Q3/22	Q2/22
TULOSLASKELMA
Liikevaihto	183,2	183,0	165,6	183,6	187,8	188,4	165,2	173,7
Käyttökate (EBITDA)	25,7	11,6	20,1	17,7	23,0	11,5	18,1	15,6
Käyttökate (EBIT), %	14,0	6,4	12,1	9,7	12,3	6,1	10,9	9,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	26,0	20,7	20,5	18,0	21,4	12,0	18,9	16,9
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	14,2	11,3	12,4	9,8	11,4	6,4	11,4	9,7
Poistot	-13,0	-13,6	-13,0	-12,8	-12,5	-12,0	-11,5	-11,5
Liikevoitto (EBIT)	12,7	-1,9	7,1	4,9	10,5	-0,6	6,6	4,1
Liikevoitto (EBIT), %	6,9	-1,1	4,3	2,7	5,6	-0,3	4,0	2,4
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkei den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	14,9	9,9	9,6	7,3	11,0	2,2	9,4	7,3
Oikaistu EBITA, %	8,1	5,4	5,8	4,0	5,9	1,2	5,7	4,2
Rahoitustuotot	0,2	-0,1	0,2	0,2	0,1	0,4	0,1	0,1
Rahoituskulut	-2,7	-4,1	-2,8	-2,7	-3,1	-2,7	-2,1	-1,7
Tulos ennen veroja (EBT)	10,2	-6,1	4,4	2,4	7,5	-2,8	4,5	2,5
Tuloverot	-2,3	-0,3	-1,1	-0,6	-1,6	1,7	-0,5	-0,3
Kauden tulos	7,9	-6,4	3,3	1,8	5,9	-1,1	4,0	2,1
Emoyhtiön omistajien osuus kauden tuloksesta	7,2	-5,2	3,5	2,0	5,5	-0,7	3,3	1,7
Määräysvallattomien omistajien osuus kauden tu loksesta	0,8	-1,2	-0,2	-0,2	0,4	-0,4	0,8	0,4
EPS	0,30	-0,25	0,13	0,07	0,24	-0,03	0,14	0,08
Henkilöstö keskimäärin (FTE)	4 813	4 923	4 976	4 978	4 882	4 851	4 793	4 990
Henkilöstön muutos kvartaalilla	-111	-53	-1	95	31	58	-197	516

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut
	Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tu
Osakekohtainen tulos (EPS)	los -
	Hybridilainan korot verojen jälkeen
	Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikau
	della
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pää
Osakekohtainen oma pääoma	oma
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %	Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos (EPS)	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakekohtainen osinko	x 100
	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)	Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %	Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana	x 100
	Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	Kauden tulos (rullaava 12 kk)	x 100
	Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) + ra
(ROCE)	hoituskulut (rullaava 12 kk)	x 100
	Taseen loppusumma - korottomat velat
	(keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä
	Taseen loppusumma - saadut ennakot	x 100
Nettovelkaantumisaste (Gearing),	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
%		x 100
	Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
	Liikevaihto	x 100
Oikaistu käyttökate (EBITDA) ¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset +
	oikaisuerät

Oikaistu käyttökate (EBITDA), % ¹⁾	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisuerät	x 100
	Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA), ilman IFRS 16	Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset + oikaisut - IFRS 16 -vuokrakuluoikaisu
Nettovelan suhde oikaistuun käyt tökatteeseen ¹⁾, rullaava 12 kk	Korolliset rahoitusvelat - rahavarat Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
Nettovelan suhde oikaistuun käyttö katteeseen ¹⁾ ilman IFRS 16, rul laava 12 kk	Korolliset velat ilman vuokrasopimusvel koja - korolliset saamiset ja rahavarat Oikaistu käyttökate (EBITDA) (rullaava 12 kk), ilman IFRS 16
Rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan nettorahavirta + investoin tien nettorahavirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto (EBIT), % ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät Liikevaihto	x 100
Oikaistu liikevoitto ennen aineetto mien hyödykkeiden poistoja ja ar vonalentumisia (EBITA) ¹⁾	Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, % ¹⁾	Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	x 100
	Liikevaihto
Tulos ennen veroja (EBT)	Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit	Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyö dykkeisiin sekä käyttöoikeusomaisuuseriin
Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto	Edellisen kauden liikevaihto - divestointien vaikutus liikevaihtoon - koronapalvelut - muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Orgaaninen vertailukelpoinen liike vaihdon kasvu	Kauden liikevaihto -vertailukelpoinen edellisen kauden liike vaihto -yritysjärjestelyjen liikevaihto
Orgaaninen vertailukelpoinen liike vaihdon kasvu, %	Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu Vertailukelpoinen edellisen kauden liike vaihto	x 100

¹⁾ Määrältään merkittävät liiketapahtumat, jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt, omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan myynnistä aiheutuvat myyntivoitot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset korvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavina oikaisuerinä.

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/	jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
-	vähennetään seuraava luku/luvut
+	lisätään seuraava luku/luvut

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Kauden tulos (rullaava 12 kk) /	6,7	11,0	4,6
Oma pääoma (keskiarvo) x 100	147,5	135,2	133,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)	4,5	8,1	3,4

Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kannattavuutta kuvaavista mittareista. Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden aikana.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +	10,9	11,7	8,2
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)	12,3	9,6	12,7
/	23,3	21,3	20,9
Taseen loppusumma alussa -	657,5	661,6	661,6
Korottomat velat alussa	135,7	138,9	138,9
	521,8	522,8	522,8
Taseen loppusumma lopussa -	651,1	664,7	657,5
Korottomat velat lopussa	142,9	137,3	135,7
	508,2	527,4	521,8
Keskiarvo x 100	515,0	525,1	522,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)	4,5	4,1	4,0

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista. Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /	150,4	147,5	144,6
Taseen loppusumma -	651,1	664,7	657,5
Saadut ennakot x 100	0,3	0,0	0,3
Omavaraisuusaste, %	23,1	22,2	22,0

Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -	357,8	379,8	377,2
Rahavarat /	26,8	15,1	24,5
Oma pääoma x 100	150,4	147,5	144,6
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %	220,1	247,2	243,9

Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta.

Luku kertoo, mikä on omistajien yritykseen sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -	357,8	379,8	377,2
Rahavarat	26,8	15,1	24,5
Nettovelka /	331,0	364,7	352,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)	85,2	69,2	80,6
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk	3,9	5,3	4,4

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttökate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa osinkoa.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -	155,3	168,9	166,5
Rahavarat /	26,8	15,1	24,5
Oma pääoma x 100	158,2	153,1	151,8
Nettovelkaantumisaste (Gearing), ilman IFRS 16, %	81,3	100,47	93,56
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk ilman IFRS 16
Korolliset rahoitusvelat ilman IFRS 16 -	155,3	168,9	166,5
Rahavarat	26,8	15,1	24,5
Nettovelka /	128,5	153,8	142,0
Oikaistu käyttökate EBITDA ilman IFRS 16 (rullaava 12 kk)	56,3	43,7	51,9
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk ilman IFRS 16	2,3	3,5	2,7
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate (EBITDA)
Kauden tulos	7,9	5,9	4,6
Tuloverot	-2,3	-1,6	-3,6
Rahoituskulut	-2,7	-3,1	-12,7
Rahoitustuotot	0,2	0,1	0,4
Poistot ja arvonalentumiset	-13,0	-12,5	-51,9

Käyttökate (EBITDA)	25,7	23,0	72,5
IFRS 3-kulut	0,0	0,5	0,7
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset		0,4	1,0
Muut käyttökatteen oikaisut	0,3	-2,5	6,4
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,3	-1,6	8,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	26,0	21,4	80,6

Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poistovaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /	25,7	23,0	72,5
Liikevaihto x 100	183,2	187,8	720,0
Käyttökate (EBITDA), %	14,0	12,3	10,1
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /	26,0	21,4	80,6
Liikevaihto x 100	183,2	187,8	720,0
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %	14,2	11,4	11,2
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Liikevoitto (EBIT) ja Oikaistu liikevoitto (EBIT)
Kauden tulos	7,9	5,9	4,6
Tuloverot	-2,3	-1,6	-3,6
Rahoituskulut	-2,7	-3,1	-12,7
Rahoitustuotot	0,2	0,1	0,4
Liikevoitto (EBIT)	12,7	10,5	20,6

Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset		-0,1	-0,5
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut		0,2	0,9
Käyttökatteen oikaisut yhteensä	0,3	-1,6	8,1
Liikevoiton oikaisut yhteensä	0,3	-1,6	8,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	13,0	8,9	29,1
PPA-poistot	0,5	0,5	2,1
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,4	1,5	6,6
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset		0,1	0,5
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)	14,9	11,0	37,8

Liikevoitto kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liikevoitto antaa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liikevoitto parantaa vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain oikaistua liikevoittoa.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Liikevoitto (EBIT), %
Liikevoitto /	12,7	10,5	20,6
Liikevaihto x 100	183,2	187,8	720,0
Liikevoitto (EBIT), %	6,9	5,6	2,9
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
Oikaistu liikevoitto /	13,0	8,9	29,1
Liikevaihto x 100	183,2	187,8	720,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %	7,1	4,8	4,0
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) /	14,9	11,0	37,8
Liikevaihto x 100	183,2	187,8	720,0
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), %	8,1	5,9	5,2
milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta	31,1	18,9	79,0
Investointien nettorahavirta	-2,7	-5,8	-18,5
Rahavirta investointien jälkeen	28,5	13,1	60,5

Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo, kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty. Se kertoo, paljonko yritykselle jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta kertoo, kuinka kestävällä pohjalla yhtiön kannattavuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Tulos ennen veroja
Kauden tulos	7,9	5,9	4,6
Tuloverot	-2,3	-1,6	-3,6
Tulos ennen veroja	10,2	7,5	8,2

milj. eur	1–3/2024	1–3/2023	2023
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa	65,0	62,8	65,8
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa	195,4	201,2	203,9
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa	19,7	22,6	21,1
Liikearvo kauden lopussa	251,8	250,9	251,8
Kauden poistot ja arvonalentumiset	13,0	12,5	51,9
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa	65,8	58,7	58,7
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa	203,9	197,7	197,7
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa	21,1	22,8	22,8
Liikearvo kauden alussa	251,8	251,0	251,0
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella	-4,7	-1,9	-2,3
Bruttoinvestoinnit	6,9	21,7	66,4

milj. eur	1–3/2024 3 kk	1–3/2023 3 kk	2023
Edellisen kauden liikevaihto	187,8	163,1	690,5
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella -	-4,8		-12,0
Sopimusmuutokset kokonaisulkoistuksissa -	-12,9	-5,7	-32,1
Koronapalvelut ja liikevaihdon alaskirjaukset -	-0,3	-5,6	-18,0
Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto (B)	169,8	151,8	628,4
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (C)		11,2	16,2
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %		7,4	2,6
Kauden liikevaihto (A)	183,2	187,8	720,0
Orgaaninen vertailukelponen liikevaihdon kasvu (A-B-C)	13,4	24,8	75,4
Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %	7,9	16,3	12,0
Liikevaihdon kasvu	-4,6	24,7	29,5
Liikevaihdon kasvu, %	-2,5	15,1	4,3

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, olemassa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailujen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi. Orgaaninen vertailukelpoinen kasvu lasketaan ilman divestointien vaikututusta, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päättymistä, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittaista siirtymistä sekä koronapalveluita.

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liikevoitto -tunnuslukujen oikaisuerien ku-

milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	2023
Käyttökate (EBITDA)	25,7	23,0	72,5
Oikaisut käyttökatteeseen
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut	0,3	1,0	1,3
Hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuvat kulut		0,1	0,2
Saamisten luokittelu IAS 37 mukaisiksi ehdollisiksi varoiksi			7,8
Osakkuusyhtiösijoitusten arvonalentumiset			0,5
Liiketoiminnan myynnistä aiheutunut myyntivoitto		-3,5	-3,6
IFRS 3-kulut	0,0	0,5	0,7
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset		0,4	1,0
Muut, rahavirtavaikutteiset	0,0		0,3
Muut, ei rahavirtavaikutusta			-0,2
Oikaisut käyttökatteeseen yhteensä	0,3	-1,6	8,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA)	26,0	21,4	80,6
Poistot ja arvonalentumiset	-13,0	-12,5	-51,9
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus)		-0,1	-0,5
Toimipisteiden sulkeminen		0,2	0,2
Muihin sijoituksiin tehdyt arvonalentumiset			0,6
Oikaisut poistoihin ja arvonalentumisiin yhteensä		0,0	0,3
Oikaisut liiketulokseen yhteensä	0,3	-1,6	8,5
Oikaistu liikevoitto (EBIT)	13,0	8,9	29,1
PPA-poistot	0,5	0,5	2,1
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset	1,4	1,4	6,1
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset (poistojen peruu tus)		0,1	0,5
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja arvonalentumisia (EBITA)	14,9	11,0	37,8
Liikevoitto (EBIT)	12,7	10,5	20,6

milj. euroa	1–3/2024	1–3/2023	2023
Liikevaihto			2,1
Liiketoiminnan muut tuotot		-3,5	-2,2
Materiaalit ja palvelut		0,1	4,3
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	0,3	0,9	1,2
Liiketoiminnan muut kulut	0,0	1,0	2,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta			0,5
Käyttökatteen oikaisuerät yhteensä	0,3	-1,6	8,1
Poistot ja arvonalentumiset		0,0	0,3
Liikevoiton (EBIT) oikaisuerät yhteensä	0,3	-1,6	8,5