Fortum Oyj

Interim / Quarterly Report • Aug 15, 2024

Sisällysluettelo

Vakaa tulos pohjoismaisessa sähköntuotannossa kausiluonteisesta hintojen laskusta huolimatta	3
Toimitusjohtaja Markus Rauramon kommentti	5
Fortumin strategia	6
Taloudellinen tulos	7
Taloudellinen asema ja rahavirta	8
Segmenttikatsaukset	10
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit	15
Toiminta- ja sääntely-ympäristö	16
Avaintekijät ja riskit	19
Näkymät	21
Kestävä kehitys	22
Oikeudenkäynnit	25
Osakkeet ja osakepääoma	26
Konsernin henkilöstö	26
Muutokset konsernin johdossa	27
Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinohjelma 2024–2026	27
Hallituksen valtuutukset	27
Muut merkittävät tapahtumat vuoden 2024 toisella vuosineljänneksellä	27
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat	28
Osingonmaksu	28
Lisätietoja	28

Puolivuosikatsauksen taulukot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma	30
Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma	31
Lyhennetty konsernin tase	32
Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	33
Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma	35
Rahoitusnettovelan muutokset	37
Pääomariskien hallinta	37
Tunnuslukuja	39
Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot	40
Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset	63
Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat	68
Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit	69

Tässä puolivuosikatsauksessa esitetty taloudellinen tulos sisältää Fortum-konsernin jatkuvat toiminnot.

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, ellei toisin mainita.

Vakaa tulos pohjoismaisessa sähköntuotannossa kausiluonteisesta hintojen laskusta huolimatta

Huhti–kesäkuu 2024

• • Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 326 (344) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 233 (262) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto oli 240 (267) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 4 (5) miljoonaa euroa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksia.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,20 euroa (0,16).
• Osakekohtainen tulos oli 0,24 euroa (0,42).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 338 (657) miljoonaa euroa.
• Fortum kirjasi vertailukelpoiseen liikevoittoon 16 miljoonan euron myyntivoiton Intian aurinkovoimaportfolionsa jäljellä olevan osuuden myynnistä.

Tammi–kesäkuu 2024

• Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 948 (1 125) miljoonaa euroa.
• Vertailukelpoinen liikevoitto oli 763 (960) miljoonaa euroa.
• Liikevoitto oli 812 (1 036) miljoonaa euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi 43 (67) miljoonaa euroa suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksia.
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,68 euroa (0,70).
• Osakekohtainen tulos oli 0,77 euroa (1,02).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 876 (1 132) miljoonaa euroa.

Yhteenveto näkymistä

• Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodeksi 2024 noin 75 % hintaan 43 euroa/MWh ja vuodeksi 2025 noin 60 % hintaan 42 euroa/MWh. Vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen suojausasteisiin ja -hintoihin sisältyvät myös konsernin tuulivoiman tuotantomäärät.
• Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh, jossa on kasvua noin 2 TWh Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmannen yksikön ja Pjelaxin tuulipuiston käyttöönoton myötä.
• Investointien odotetaan olevan vuonna 2024 noin 550 miljoonaa euroa, josta 300 miljoonaa euroa on kunnossapitoinvestointeja.
• PÄIVITETTY (18.7.2024): Vuodesta 2025 eteenpäin konsernin vuotuisten kunnossapitoinvestointien odotetaan olevan 250 miljoonaa euroa (aiemmin: 300 miljoonaa euroa). Pienempien vuotuisten kunnossapitoinvestointien vuoksi Fortumin investointien (ilman yritysostoja) odotetaan vuosina 2024–2026 olevan enintään 1,6 miljardia euroa (aiemmin: enintään 1,7 miljardia euroa).

Tunnuslukuja, jatkuvat toiminnot

milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	1 255	1 368	3 270	3 632	6 711	6 349
Liikevoitto	240	267	812	1 036	1 662	1 439
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	2	-42	23	-20	59	103
Kauden voitto	215	374	689	916	1 515	1 288
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	217	376	688	916	1 514	1 286
Tulos/osake, euroa	0,24	0,42	0,77	1,02	1,68	1,43
Liiketoiminnan rahavirta	338	657	876	1 132	1 710	1 454

milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	326	344	948	1 125	1 903	1 726
Liikevoitto	233	262	763	960	1 544	1 347
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-1	-42	11	-32	7	50
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	184	147	614	629	1 150	1 134
Tulos/osake, euroa	0,20	0,16	0,68	0,70	1,28	1,26

	Edelliset
milj. euroa tai kuten merkitty	12 kk	2023
Taloudellinen asema
Rahoitusnettovelka kauden lopussa	851	942
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,5	0,5

Tunnuslukuja, jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuna toimintona vuonna 2023.

milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	217	-3 232	688	-2 667	-2 069	1 286
Tulos/osake, euroa	0,24	-3,60	0,77	-2,97	-2,31	1,43
Liiketoiminnan rahavirta	338	658	876	1 241	1 819	1 454
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	184	147	614	665	1 184	1 133
Tulos/osake, euroa	0,20	0,16	0,68	0,74	1,32	1,26

Toimitusjohtaja Markus Rauramo:

"Vuoden 2024 toisen neljänneksen aikana Pohjoismaiden spot-hintoihin kohdistui paineita erityisesti toukokuussa, kun suuri lumimäärä yhdistettynä lämpimään säähän aiheutti voimakkaita tulovirtaamia . Samalla normaalia pienempi tuulivoiman tuotanto rajoitti Pohjoismaiden spot-hinnan laskua. Sähkön spot-hinnan volatiliteetti jatkui Suomessa siirtorajoitteiden sekä Olkiluodon ydinvoimalan huoltojen teknisistä ongelmista johtuneiden pitkittymisten vuoksi. Pohjoismaiset sähköfutuurit laskivat vesitilanteen parantuessa neljänneksen loppua kohti.

Pohjoismaisen spot-hinnan aleneminen näkyy toisen neljänneksen tuloksessamme ja erityisesti Generationsegmentin heikentyneessä tuloksessa. Kilpailukykyisen ja monipuolisen päästöttömän tuotantomme ansiosta saavutettu sähkönhintamme oli kuitenkin hyvällä tasolla onnistuneen suojauksen ja fyysisen optimoinnin ansiosta. Vuoden 2023 toiseen neljännekseen verrattuna pääsyynä Generation-segmentin tuloksen laskuun oli alhaisempi saavutettu sähkönhinta, mutta sen vaikutusta tasoittivat suurempi vesivoiman tuotanto ja parempi tulos uusiutuvan energian ja dekarbonisaation liiketoiminnoissa. Tulos parani Consumer Solutions- ja Muut toiminnot -segmenteissä.

Heinäkuussa katsauskauden jälkeen sovimme kierrätys- ja jäteliiketoimintamme myynnistä Summa Equitylle noin 800 miljoonalla eurolla. Allekirjoitusajankohdan taseen perusteella Fortum kirjaisi kaupasta noin 110 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Lopullisen myyntivoiton suuruus määräytyy kuitenkin kaupan toteutuspäivän taseen mukaan. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen neljännellä neljänneksellä. Myynnin jälkeen jatkamme prioriteettiemme mukaista pääoman allokointia. Meillä on erittäin vahva tase ja hyvin alhainen velkaantumisaste: rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen on 0,5. Nykyisessä investointiympäristössä lähivuosien investointinäkymät ovat rajalliset, mutta jatkamme valmistautumista tulevaan kasvuun. Sovellamme osakkeenomistajien tuottoihin edelleen osinkopolitiikkaamme, jonka mukaan osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Toisella neljänneksellä jatkoimme strategiamme määrätietoista toteuttamista. Luotettavan ja puhtaan energian toimittaminen on yksi strategisista prioriteeteistamme, ja keskitymme sähköntuotannon ydintoimintojemme optimointiin ja vahvistamiseen. Tähän kuuluu esimerkiksi toukokuussa kerrottu investointi Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinien modernisointiin osana laitoksen käyttöiän pidentämistä. Modernisointi nostaa tehoa ja lisää sähköntuotantoa voimalaitoksen käyttöiän aikana. Osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa suljimme viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkömme Suomenojalla. Näin Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuotta ennakoitua aiemmin. Pjelaxin tuulipuistomme, Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto, vihittiin käyttöön toukokuussa, ja sen kaupallinen toiminta Helenin kanssa solmitun sähkönmyyntisopimuksen puitteissa käynnistyi heinäkuun alussa.

Toinen strateginen prioriteettimme on edistää teollisuuden dekarbonisaatiota. Toisen neljänneksen aikana ilmoitimme kehittävämme eri puolille Suomea useita uusia datakeskus- tai teollisuuskäyttöön tarkoitettuja kohteita, joita voimme tarjota asiakkaillemme. Lisäksi aloimme valmistella vedyntuotannon 2 megawatin koelaitoksen rakentamista Loviisaan. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2025.

Muutos ja kehitys ovat kolmas strateginen prioriteettimme. Sen puitteissa jatkoimme tehostamisohjelmaamme, jonka tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Fortum arvioi vähentävänsä kiinteää kulupohjaansa yli 50 miljoonalla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä. Lisäksi myimme jäljellä olleen osuutemme 185 MW:n aurinkovoimaliiketoiminnoistamme Intiassa. Kirjasimme kaupasta 16 miljoonan euron myyntivoiton.

Toukokuussa Suomen hallitus esitteli uuden omistajapoliittisen periaatepäätöksen. Päätös ei sisältänyt muutoksia Fortumin strategiseen asemaan yhtiönä, joka turvaa riittävän sähkönsaannin myös poikkeusoloissa. Päivitetty politiikka tukee hyvin Fortumin strategisia prioriteetteja ja keskittymistä energiamurrokseen.

Euroopan teollisuuden kilpailukykyä käsiteltiin laajasti EU-vaalien aikana. Tämän vuoksi uuden komission odotetaan keskittyvän aiheeseen viisivuotiskaudellaan. Fortum on ajanut ja tulee jatkossakin ajamaan teemaa sekä kansallisella että EU:n tasolla. Allekirjoitimme Antwerpenin julkilausuman, jota tukee tällä hetkellä yli 1 200 organisaatiota yli 25 toimialalla. EU:n Green Deal -ohjelmaa täydentävässä julkilausumassa vaaditaan eurooppalaista teollisuussopimusta, jolla turvataan eurooppalaisten yritysten kilpailukyky ja osaamisen säilyminen. Euroopassa tarvitaan investointeja sekä puhtaaseen teollisuuteen että puhtaaseen energiaan dekarbonisaation ja talouskasvun vauhdittamiseksi. Puhtaan sähkön tarjontaa on lisättävä ottamalla kunnianhimoisesti käyttöön kaikki vähähiiliset energialähteet, jotta Euroopan teollisuus voi irtautua hiilestä kilpailukykyisesti."

Fortumin strategia

Fortum julkaisi helmikuun 2024 alussa täsmennyksiä strategiaansa. Toimintaympäristön kasvaneen epävarmuuden, heikentyneiden näkymien ja teollisuuden siirtyneiden investointien vuoksi yhtiö täsmensi liiketoimintaportfoliotaan, selvensi pääoman allokointia ja asetti uusia tavoitteita ja suoritusmittareita. Maaliskuussa 2023 julkaistun Fortumin strategian painopisteet ovat luotettavan puhtaan energian toimittaminen, teollisuuden hiilestä irtautumisen edistäminen sekä muutos ja kehitys.

Taloudelliset ja ympäristötavoitteet olivat seuraavat:

• Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5. Fortumin tämänhetkiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).
• Vuosina 2024–2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,6 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa ja vuotuisten kunnossapitoinvestointien 300 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 250 miljoonaa euroa vuodesta 2025 eteenpäin.
• Fortum valitsee jatkossakin mahdolliset kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset ja soveltaa aiemmin asetettuja investointikriteerejä: projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologian tai hankkeen mukaan sekä yhtiön ympäristötavoitteet huomioon ottaen.
• Fortumin osinkopolitiikan mukainen osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, ja vaihteluvälin alapäätä silloin, kun velkaantuneisuusaste on korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.
• Fortum on sitoutunut aiempaa tiukempiin vastuullisuus- ja ilmastotavoitteisiin: toiminnasta tulee hiilineutraalia. vuoteen 2030 mennessä, hiilestä luovutaan vuoden 2027 loppuun mennessä ja hiilidioksidin ominaispäästöille on asetettu tavoite. Lisäksi Fortum on sitoutunut SBTi-tavoitteeseen (1,5 °C) ja asettanut biodiversiteettitavoitteet.

Strategiset tavoitteet ja suoritusmittarit (KPI):

• Markkinajohtajuuden vahvistaminen Pohjoismaissa: Laitosten käytettävyysaste: yli 90 % ydinvoimalle, yli 95 % vesivoimalle.
• Arvonluonnin varmistaminen tuotantojoustavuudesta: Vuotuinen optimoinnin marginaali ja lisäarvo 6–8 euroa/MWh.
• Tulovirtojen vakauttaminen: Suojatun sähkön osuus tukkumyynnistä Pohjoismaissa rullaavalla 10 vuotiskaudella yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä.
• Kysyntävetoinen uusiutuva energiantuotanto: Rakennusvalmiita maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita yli 800 MW vuoden 2026 loppuun mennessä.

Taloudellinen tulos

Liikevaihto segmenteittäin

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Generation	796	805	2 208	2 234	4 420	4 394
Consumer Solutions	619	750	1 773	2 134	3 766	3 404
Muut toiminnot	146	127	289	262	548	575
Nord Poolissa tehtyjen ostojen ja myyntien
netotus	-205	-211	-772	-659	-1 510	-1 623
Eliminoinnit	-100	-103	-228	-339	-514	-402
Jatkuvat toiminnot yhteensä	1 255	1 368	3 270	3 632	6 711	6 349

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) segmenteittäin

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Generation	313	348	877	1 115	1 874	1 637
Consumer Solutions	33	27	95	51	108	152
Muut toiminnot	-21	-31	-24	-41	-80	-63
Jatkuvat toiminnot yhteensä	326	344	948	1 125	1 903	1 726

Vertailukelpoinen liikevoitto segmenteittäin

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Generation	264	304	777	1 027	1 679	1 429
Consumer Solutions	12	10	54	16	38	75
Muut toiminnot	-43	-52	-68	-83	-173	-158
Jatkuvat toiminnot yhteensä	233	262	763	960	1 544	1 347

Liikevoitto segmenteittäin

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Generation	256	367	797	1 416	2 058	1 439
Consumer Solutions	25	-48	77	-297	-215	159
Muut toiminnot	-40	-52	-62	-83	-181	-160
Jatkuvat toiminnot yhteensä	240	267	812	1 036	1 662	1 439

Huhti–kesäkuu 2024

Liikevaihto laski 1 255 (1 368) miljoonaan euroon pääasiassa sähkönhintojen laskun seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 233 (262) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 264 (304) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa alhaisemmista spot- ja suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien kasvu. Consumer Solutions -segmentin tulos nousi 12 (10) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteen paranemisesta ja vuonna 2023 voimassa olleen Puolan loppukäyttäjien sähkön hintakaton lakkauttamisesta. Näiden vaikutusta tasoitti kaasun myyntikatteen lasku.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 7 (5) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -1 (-42) miljoonaa euroa. Vertailukaudella vertailukelpoiseen osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta vaikutti osakkuusyritysten tuloksen heikkeneminen, joka johtui pääasiassa Ruotsin ydinjätteeseen liittyviin varauksiin kohdistuvista inflaatio-oikaisuista osaomisteisissa ydinvoimayhtiöissä (liite 7).

Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,20 euroa (0,16).

Tammi–kesäkuu 2024

Liikevaihto laski 3 270 (3 632) miljoonaan euroon pääasiassa sähkönhintojen laskun seurauksena.

Vertailukelpoinen liikevoitto pieneni ja oli 763 (960) miljoonaa euroa. Generation-segmentin tulos laski 777 (1 027) miljoonaan euroon, mikä johtui pääasiassa selvästi alhaisemmista spot- ja suojaushinnoista, joiden vaikutusta tasoitti vesivoiman tuotantomäärien kasvu. Consumer Solutions -segmentin tulos nousi 54 (16) miljoonaan euroon. Kasvu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteen paranemisesta, vuonna 2023 voimassa olleen Puolan loppukäyttäjien sähkön hintakaton lakkauttamisesta sekä lisäarvopalvelujen myyntikatteen noususta. Näiden vaikutusta tasoitti kaasun myyntikatteen lasku.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 49 (76) miljoonan euron vaikutus kauden liikevoittoon.

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 11 (-32) miljoonaa euroa (liite 7).

Rahoituskulut – netto olivat 16 (-145) miljoonaa euroa. Muut korkotuotot sisältävät 19 miljoonaa euroa kertynyttä korkotuottoa (ennen veroja) Belgian veroviranomaisten veronmaksua koskien. Vertailukaudella Suomen valtion siltarahoitukseen liittyvät korko-, palkkio- ja muut rahoituskulut olivat 56 miljoonaa euroa. Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto olivat -17 (-115) miljoonaa euroa (liitteet 8 ja 9).

Tuloverot olivat -163 (45) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 19,3 % (22,0 %) (liite 9).

Kauden voitto määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen oli 688 (916) miljoonaa euroa, ja vertailukelpoinen kauden voitto oli 614 (629) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen kauden voitto sisältää oikaisut vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä sekä oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta, nettorahoituskuluihin, tuloveroihin ja määräysvallattomien omistajien osuuteen (liite 4.2).

Osakekohtainen tulos oli 0,77 euroa (1,02). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,68 euroa (0,70) (liite 4).

Taloudellinen asema ja rahavirta

Rahavirta

Tammi–kesäkuussa liiketoiminnan rahavirta pieneni ja oli 876 (1 132) miljoonaa euroa. Lasku johtui pienemmästä vertailukelpoisesta käyttökatteesta ja pienemmästä käyttöpääoman positiivisesta muutoksesta sekä realisoituneista valuuttakurssitappioista, jotka sisältyivät ei-kassavaikutteisiin sekä muihin eriin. Maksettujen tuloverojen lasku tasoitti näiden vaikutusta.

Investointien rahavirta kääntyi negatiiviseksi ja oli -41 (1 304) miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 218 (300) miljoonaa euroa. Investointien rahavirtaan vaikutti positiivisesti vakuussaamisten lasku, joka oli 254 (1 539) miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta oli -957 (-1 947) miljoonaa euroa. Korollisten lainojen takaisinmaksut olivat 403 (1 441) miljoonaa euroa sisältäen 400 miljoonan euron pankkilainan takaisinmaksun. Vertailukaudella korollisten lainojen takaisinmaksuihin sisältyi 1 000 miljoonaa euroa joukkovelkakirjojen takaisinmaksua, likviditeettiä varten otetun valmiusluottolimiitin 1 100 miljoonan euron takaisinmaksu sekä Suomen valtion myöntämän siltarahoituslainan 350 miljoonan euron takaisinmaksu. Näiden vaikutusta tasoittivat liikkeeseen lasketut joukkovelkakirjat (1 150 miljoonaa euroa). Osingon ensimmäinen erä 520 (413) miljoonaa euroa maksettiin huhtikuussa 2024. Toinen erä maksetaan neljännellä neljänneksellä.

Likvidit varat vähenivät 122 (kasvoivat 489) miljoonaa euroa. Likvidit varat olivat 4 058 miljoonaa euroa 30.6.2024.

Lisätietoja on rahoitusta käsittelevässä osiossa jäljempänä.

Varat

Taseen loppusumma vuoden 2024 toisen neljänneksen lopussa oli 17 796 miljoonaa euroa (18 739 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Taseen loppusumman 943 miljoonan euron lasku johtui vakuussaamisten sekä myynti- ja muiden saamisten vähenemisestä, mikä heijastaa liiketoiminnan kausiluonteisuutta.

Oma pääoma

Oma pääoma oli 8 556 miljoonaa euroa (8 499 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 8 472 miljoonaa euroa (8 438 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Omaan pääomaan vaikuttivat positiivisesti kauden nettotulos (688 milj. euroa) ja rahavirran suojausten käypään arvoon arvostaminen (360 milj. euroa), joiden vaikutuksen vuoden 2023 osinko (1 032 milj. euroa) kumosi lähes kokonaan.

Osinko vuodelta 2023 oli yhteensä 1 032 miljoonaa euroa. Yhtiökokous hyväksyi osingon 25.3.2024. Osingon ensimmäinen erä (520 milj. euroa) maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä (511 milj. euroa) maksetaan 9.10.2024. Osingon toinen erä on kirjattu velkana taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma 30.6.2024.

Rahoitus

Konsernin taloudellinen asema on edelleen erittäin vakaa. Kesäkuun lopussa konsernin rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen suhde oli erittäin alhainen (0,5) viimeisen 12 kuukauden ajalta.

Rahoitusnettovelka vuoden toisen neljänneksen lopussa oli 851 miljoonaa euroa (942 milj. euroa vuoden 2023 lopussa). Fortumin korolliset velat olivat 5 385 miljoonaa euroa (5 909 milj. euroa vuoden 2023 lopussa) ja likvidit varat 4 058 miljoonaa euroa (4 183 milj. euroa vuoden 2023 lopussa).

Toisen neljänneksen lopussa Fortumin pitkäaikaiset lainat olivat yhteensä 4 750 miljoonaa euroa. Lyhytaikaiset lainat olivat 516 miljoonaa euroa (liite 12).

Toukokuussa Fortum jatkoi kesäkuussa 2025 erääntyvää 800 miljoonan euron kahdenvälistä valmiusluottolimiittiä vuodella kesäkuuhun 2026.

Kesäkuussa Fortum allekirjoitti ensimmäisen vihreän lainan tammikuussa perustetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä puitteissa. Lainan määrä on 300 miljoonaa euroa, ja se kohdennetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Laina-aika on viisi vuotta ja sisältää yhden vuoden jatko-option. Lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina, josta Fortum kesäkuussa maksoi etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortum jatkoi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiittiä kahdella vuodella, uusi eräpäivä on kesäkuussa 2027. Alkuperäisen eräpäivän jälkeen kesäkuussa 2025 valmiusluottolimiitin kokonaismäärä on 2 206 miljoonaa euroa.

Toisen neljänneksen lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

Fortumin nykyiset pitkäaikaiset luottoluokitukset ovat BBB+ vakain näkymin (S&P Global Ratings) ja BBB vakain näkymin (Fitch Ratings).

Segmenttikatsaukset

Generation

Generation-segmentti vastaa Fortumin sähköntuotannosta pääasiassa Pohjoismaissa. Segmenttiin kuuluvat hiilidioksidivapaa vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimatuotanto sekä kaukolämpö- ja kaukokylmäliiketoiminta sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen lämpöliiketoiminnassa. Generation-segmentti vastaa myös suojauksista ja arvonluonnista sekä sähkön fyysisillä että finanssimarkkinoilla sekä palvelee teollisuus- ja kunta-asiakkuuksia vauhdittaen teollisuuden dekarbonisaatiota suuressa mittakaavassa. Lisäksi segmentti kehittää uusiutuvan energiatuotannon ja ydinvoiman osaamista ja projekteja, sekä tutkii puhtaan vedyn mahdollisuuksia.

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	796	805	2 208	2 234	4 420	4 394
- sähkönmyynti	700	703	1 907	1 947	3 889	3 849
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	516	578	1 286	1 523	2 799	2 563
- lämmönmyynti	83	88	274	260	481	495
- muu myynti	13	14	26	27	50	50
Liikevoitto	256	367	797	1 416	2 058	1 439
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta**	2	-42	22	-19	59	101
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja
bruttoinvestoinnit osakkeisiin	94	135	155	226	454	383
Henkilöstön lukumäärä			2 121		1 758

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	313	348	877	1 115	1 874	1 637
Liikevoitto	264	304	777	1 027	1 679	1 429
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta**	-1	-41	10	-31	7	48
Sidotun pääoman tuotto, %					24,2	20,6
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			7 453	6 876	7 263

* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

** Voimalaitokset rakennetaan usein yhdessä muiden energiantuottajien kanssa, ja omistajat ostavat sähköntuotannon hinnalla, joka vastaa tuotannon kustannuksia. Osuus tuloksesta koostuu pääasiassa IFRS-oikaisuista (esim. ydinvoimaan liittyvien varojen ja velkojen kirjanpidosta) ja poistojen kirjaamisesta alkuperäisistä kauppahinnan kohdistuksista konsernin taseessa (liite 18 vuoden 2023 tilinpäätöksessä).

Sähköntuotanto energialähteittäin

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Vesivoima, Pohjoismaat	5,4	4,6	10,9	9,6	20,9	22,3
Ydinvoima, Pohjoismaat	5,5	5,8	12,3	12,3	24,8	24,8
Tuulivoima, Pohjoismaat	0,2	-	0,4	-	0,1	0,5
CHP ja lauhdevoima*	0,1	0,1	0,5	0,6	1,0	0,9
Yhteensä	11,2	10,5	24,0	22,4	46,8	48,4

* CHP- ja lauhdevoimatuotanto Suomessa ja Puolassa.

Myyntivolyymit

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Sähkönmyynti, Pohjoismaat	14,1	12,8	30,8	26,8	62,6	66,6
josta sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa*	10,6	10,1	22,7	21,1	44,4	45,9
Sähkönmyynti, Muut	0,1	0,1	0,3	0,3	0,6	0,5
Lämmönmyynti, Pohjoismaat	0,3	0,4	1,2	1,2	2,1	2,2
Lämmönmyynti, Muut	0,4	0,5	1,8	2,0	3,4	3,2
* Sähkön tukkumyynti Pohjoismaissa sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Saavutettu sähkönhinta

						Edelliset
EUR/MWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Segmentin saavutettu sähkönhinta
Pohjoismaissa*	48,6	57,5	56,7	72,0	63,1	55,8

* Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta sisältää vesi-, ydin- ja tuulivoimatuotannon. Se ei sisällä CHP- ja lauhdevoimatuotantoa, vähemmistöosuuksia, asiakaskauppaa tai muita ostoja.

Huhti–kesäkuu 2024

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Vesivoiman tuotantomäärät kasvoivat 17 %, kun tulovirtaama kasvoi edellisvuodesta. Ydinvoiman tuotantomäärät pienenivät 5 % edellisvuodesta, mikä johtui pääasiassa Olkiluoto 1- ja 3 -laitosyksiköiden pitkittyneistä vuosihuolloista sekä odottamattomista seisokeista Forsmarkin ydinvoimalaitoksessa. Näiden vaikutusta tasoitti Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen tuotantomäärien kasvu. Tuulivoiman tuotantomäärät kasvoivat 0,2 TWh Pjelaxin tuulipuiston käyttöönoton seurauksena. Sää oli lämpimämpi sekä Suomessa että Puolassa ja lämmöntuotanto laski 14 %, mutta yhteistuotantolaitoksiin perustuva sähköntuotanto oli edellisvuoden tasolla.

Saavutettu sähkönhinta laski 15 % eli 8,9 euroa/MWh ja oli 48,6 euroa/MWh. Saavutetun sähkönhinnan lasku johtui pääasiassa alemmista spot- ja suojaushinnoista. Sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla laski 34,3 euroon/MWh (44,5 euroa/MWh vuoden 2023 toisella neljänneksellä).

Vertailukelpoinen liikevoitto laski 13 % pääasiassa alhaisempien spot- ja suojaushintojen vaikutuksesta. Tulosta heikensivät myös ydinvoiman tuotantomäärien lasku Olkiluoto 3 -laitosyksikön pitkittyneen vuosihuollon sekä kiinteiden kustannusten nousun seurauksena. Vesivoiman tuotantomäärien kasvu tasoitti näiden vaikutusta. Uusiutuvan energian liiketoiminnan tulosta vahvisti jäljellä olleen osuuden myynti Fortumin aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa. Kauppaan kuului neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Fortum kirjasi 16 miljoonan euron myyntivoiton, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Pjelaxin tuulipuistolla oli vähäinen negatiivinen tulosvaikutus. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani pääasiassa siksi, että sähkön myyntihinta nousi Puolassa ja entistä sähköpohjaisempi lämmöntuotanto Suomessa alensi polttoaine- ja hiilidioksidikustannuksia.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli -9 (63) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli -1 (-41) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 7).

Tammi–kesäkuu 2024

Generation-segmentin kokonaissähköntuotanto kasvoi tammi–kesäkuussa 2024. Vesivoiman tuotantomäärät kasvoivat 14 %, kun tulovirtaama kasvoi edellisvuodesta. Ydinvoiman tuotantomäärät pysyivät ennallaan, kun Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen tuotantomäärät kasvoivat, koska vuoden 2024 vuosihuolto oli lyhyempi. Vaikutusta tasoitti tuotantomäärien lasku, joka johtui odottamattomista seisokeista Forsmarkin laitoksessa sekä Olkiluoto 1 ja 3 laitosyksiköiden pitkittyneistä vuosihuolloista. Tuulivoiman tuotantomäärät kasvoivat 0,4 TWh Pjelaxin tuulipuiston käyttöönoton seurauksena. Lämmöntuotanto väheni 4 % edellisvuodesta Puolan lämpimämmän sään seurauksena. Yhteistuotantolaitoksiin perustuvat sähkön tuotantomäärät pysyivät ennallaan.

Fortum Oyj Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

Saavutettu sähkönhinta laski 21 % eli 15,3 euroa/MWh ja oli 56,7 euroa/MWh. Saavutetun sähkönhinnan lasku johtui pääasiassa alemmista spot- ja suojaushinnoista. Sähkön spot-hinta Fortumin tuotannon hinta-alueilla laski 48,5 euroon/MWh (58,6 euroa/MWh tammi–kesäkuussa 2023).

Vertailukelpoinen liikevoitto laski selvästi (24 %). Siihen vaikuttivat pääasiassa selvästi alhaisemmat spot- ja suojaushinnat, joiden vaikutusta tasoittivat suuremmat vesivoiman tuotantomäärät. Tulosta heikensi myös heikompi tuotantojakauma. Se johtui Olkiluoto 3 -laitosyksikön korkeammista tuotantokustannuksista. Uusiutuvan energian liiketoiminnan tulosta vahvisti 16 miljoonan euron myyntivoitto Fortumin jäljellä olleista aurinkovoimaliiketoiminnoista Intiassa. Kauppaan kuului neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Pjelaxin tuulipuiston tulosvaikutus oli hieman positiivinen. Kaukolämpöliiketoiminnan tulos parani pääasiassa siksi, että entistä sähköpohjaisempi lämmöntuotanto Suomessa alensi polttoaine- ja hiilidioksidikustannuksia ja lämmön ja sähkön myyntihinnat nousivat Puolassa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavilla erillä oli 20 (390) miljoonan euron vaikutus liikevoittoon suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksen seurauksena (liite 3).

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oli 10 (-31) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 7).

Fortum ja Huoltovarmuuskeskus ovat sopineet, että Fortumin Meri-Porin voimalaitos on huoltovarmuuskäytössä 1.4.2024–31.12.2026. Huoltovarmuuskeskus on varannut voimalaitoksen tuotannon käytettäväksi vain sähköjärjestelmän vakavissa kriisi- ja häiriötilanteissa.

Fortum ilmoitti 21.3.2024 rakentavansa uutta päästötöntä sähköpohjaista kaukolämmöntuotantoa Espoon Nuijalan alueelle osana Espoo Clean Heat -ohjelmaa. Rakennettavaan tuotantolaitokseen tulee 50 MW sähkökattila ja 800 MWh lämpöakku. Sähkökattilan ja lämpövaraston yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2024, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–2026. Lisätietoja on investointeja koskevassa osiossa.

Pjelaxin tuulipuisto (380 MW) aloitti täysimääräisen toimintansa huhtikuussa. Se on Fortumin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin tuulipuisto. Kaupallinen toiminta käynnistyi heinäkuun alussa Helenin kanssa solmitun sähkönmyyntisopimuksen puitteissa. Helen ostaa 65 % sähköntuotannosta 12-vuotisen, tuotannon mukaan maksettavan sähkönmyyntisopimuksen aikana. Puistossa on 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 TWh. Pjelax on täysin konsolidoitu Fortumin taseeseen. Helenillä on yrityksessä 40 %:n vähemmistöosuus.

Fortum ilmoitti 17.4.2024, että Fortum ja ruotsalainen ferroseoksen tuottaja Vargön Alloys AB olivat allekirjoittaneet viisivuotisen sähkönmyyntisopimuksen noin 0,4 TWh:n vuotuisesta sähkön ja ydinvoiman alkuperätakuiden toimituksesta asteittain nousevalla hinnoittelulla Ruotsissa. Sopimuskausi alkaa joulukuussa 2024 ja päättyy vuoden 2029 lopussa. Sähkö toimitetaan Fortumin ydinvoimaportfoliosta Keski-Ruotsin SE3 (Tukholma) -hinta-alueelta.

Fortum sulki 28.4.2024 Suomen viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikkönsä Espoon Suomenojalla. Päätöksen myötä Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuotta ennakoitua aiemmin.

Fortum allekirjoitti 3.5.2024 sopimuksen, jonka mukaan se myi jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuuluu neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Samassa yhteydessä aurinkovoimayhtiön muut omistajat myivät omistuksensa. Fortum saa kokonaismyyntituottona 33 miljoonaa euroa vuoden 2024 toisella puoliskolla. Fortum kirjasi kaupasta 16 miljoonan euron myyntivoiton vertailukelpoiseen liikevoittoon, kun kauppa saatiin päätökseen vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

Consumer Solutions

Consumer Solutions vastaa energiaratkaisujen tarjoamisesta kuluttajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille pääasiassa Pohjoismaissa ja Puolassa. Fortum on Pohjoismaiden suurin eri sähkötuotteiden tarjoaja ja sillä on yli kaksi miljoonaa asiakasta. Consumer Solutions tarjoaa sähköä ja siihen liittyviä lisäarvo- ja digitaalisia palveluja pääasiassa vähittäismyyntiasiakkaille.

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	619	750	1 773	2 134	3 766	3 404
- sähkönmyynti	503	637	1 481	1 835	3 219	2 865
- kaasunmyynti	93	88	234	241	422	416
- muu myynti	23	25	57	59	125	123
Liikevoitto	25	-48	77	-297	-215	159
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	18	20	35	40	103	98
Henkilöstön lukumäärä			1 161		1 281

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	33	27	95	51	108	152
Liikevoitto	12	10	54	16	38	75
Sidotun pääoman tuotto, %					4,5	11,5
Sidottu pääoma (kauden lopussa)			580	604	838

Myyntivolyymit

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Sähkö	7,2	6,8	18,4	16,6	33,0	34,9
Kaasu	1,4	1,1	3,6	2,7	5,2	6,1

Asiakkaiden määrä

Tuhatta*	30.6.2024	30.6.2023	31.12.2023
Sähkö	2 250	2 170	2 290
E-mobility**	40	60	60
Kaasu	40	40	40
Yhteensä	2 330	2 270	2 380

* Pyöristettynä lähimpään 10 000:een.

** Mitattuna keskimääräisenä neljännesvuoden maksavina asiakkaina.

Huhti–kesäkuu 2024

Sähkönmyyntimäärä kasvoi 6 %, ja kaasunmyyntimäärä kasvoi 27 %. Kasvun taustalla olivat suurempi asiakaskunta kaasuliiketoiminnassa Puolassa sekä Telge Energi AB:n osto vuonna 2023. Kokonaismyyntituotto pieneni 18 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat sekä Pohjoismaissa että Puolassa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 2 miljoonalla eurolla ja oli 12 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteen paranemisesta ja vuonna 2023 voimassa olleen Puolan loppukäyttäjien sähkön hintakaton lakkauttamisesta. Näiden positiivista vaikutusta tasoittivat kaasun myyntikatteen lasku ja suuremmat kiinteät kustannukset.

Tammi–kesäkuu 2024

Sähkönmyyntimäärä kasvoi 11 %, ja kaasunmyyntimäärä kasvoi 33 %. Kasvun taustalla olivat kylmempi sää vuoden alkupuoliskolla, suurempi asiakaskunta kaasuliiketoiminnassa Puolassa sekä Telge Energi AB:n osto vuonna 2023. Kokonaismyyntituotto pieneni 17 %, kun sähkön ja kaasun hinnat laskivat Pohjoismaissa ja Puolassa.

Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 37 miljoonalla eurolla ja oli 54 miljoonaa euroa. Kasvu johtui pääasiassa sähkön myyntikatteen paranemisesta, vuonna 2023 voimassa olleen Puolan loppukäyttäjien sähkön hintakaton lakkauttamisesta ja lisäarvopalvelujen myyntikatteen paranemisesta. Näiden vaikutusta tasoittivat kaasun myyntikatteen lasku Puolassa ja suuremmat kiinteät kustannukset.

Maaliskuussa Consumer Solutions ja IT-yksikkö saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena vähennettiin noin 70 työpaikkaa, joista osa liittyi Consumer Solutions -segmenttiin.

Vuonna 2023 Fortum alkoi yksinkertaistaa brändirakennettaan Consumer Solutions -segmentissä. Ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen joulukuussa 2023 yhdistämällä Göta Energi -brändi Fortumin brändiin. Toinen vaihe saatiin päätökseen toukokuussa 2024 yhdistämällä Norges Energi ja Fortum Ström Norjassa. Lopullinen vaihe on suunniteltu vuoden 2024 neljännelle neljännekselle. Sen kuluessa ruotsalainen Telge Energi -brändi integroidaan Fortumin brändiin.

Muut toiminnot

Muut toiminnot -segmentti sisältää Circular Solutions -liiketoiminnan, joka vastaa Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Muut toiminnot -segmenttiin kuuluvat myös Innovation and Venturing -toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Liikevaihto	146	127	289	262	548	575
- sähkönmyynti	1	2	3	5	9	7
- lämmönmyynti	5	5	16	15	31	33
- jätteiden käsittelyn myynti	52	50	106	103	226	229
- muu myynti	88	69	164	139	281	307
Liikevoitto	-40	-52	-62	-83	-181	-160
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0	-1	1	-1	0	2
Investoinnit käyttöomaisuuteen ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	24	28	39	51	107	95
Henkilöstön lukumäärä			2 397		2 186

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	-21	-31	-24	-41	-80	-63
Liikevoitto	-43	-52	-68	-83	-173	-158
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	0	-1	1	-1	0	2

Huhti–kesäkuu 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto parani 9 miljoonalla eurolla ja oli -43 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa liiketoimintoja palvelevien konsernitoimintojen suuremmista sisäisistä veloituksista sekä Circular Solutions liiketoiminnan tuottojen kasvusta.

Tammi–kesäkuu 2024

Vertailukelpoinen liikevoitto parani 15 miljoonalla eurolla ja oli -68 miljoonaa euroa. Parannus johtui pääasiassa liiketoimintoja palvelevien konsernitoimintojen suuremmista sisäisistä veloituksista sekä Circular Solutions liiketoiminnan tuottojen kasvusta.

Maaliskuussa IT-yksikkö ja Consumer Solutions saivat päätökseen muutosneuvottelut osana Fortumin käynnissä olevaa tehostamisohjelmaa, jonka tavoitteena on vähentää kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla. Neuvottelujen tuloksena vähennettiin noin 70 työpaikkaa, joista osa liittyi IT-yksikköön.

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin sekä käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynnit

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin vuoden 2024 toisella neljänneksellä olivat 136 (183) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 127 (178) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Investoinnit käyttöomaisuuteen ja osakkeisiin tammi−kesäkuussa 2024 olivat 229 (317) miljoonaa euroa. Investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 215 (300) miljoonaa euroa (liitteet 3 ja 6).

Fortum suunnittelee ottavansa tai on alkanut ottaa käyttöön uutta sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia ja suorittavansa perusparannuksia olemassa oleviin laitoksiin seuraavasti:

	Tyyppi	Sähkön tuotanto kapasiteetti, MW	Lämmön tuotanto kapasiteetti, MW	Investointi milj. euroa	Toimitus alkoi/alkaa
Kasvuinvestoinnit
		Käyttöiän
Loviisa, Suomi	Ydinvoima	jatkaminen		1 000
Espoo Clean Heat, Suomi				300	IV/2025
Espoo ja Kirkkonummi	Hukkalämmön talteenotto		360
Nuijala, Espoo	Sähkökattila		50
Pjelax, Suomi	Tuuli	380		360	II/2024
Kunnossapitoinvestoinnit
Vesivoimahankkeet	Vesivoima	35

Generation

Kasvuinvestoinnit

Fortum ilmoitti 22.12.2021 päättäneensä 380 MW:n Pjelax-tuulipuistoinvestoinnista Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhteistyössä energiayhtiö Helen Oy:n kanssa. Tuulipuiston rakentaminen alkoi tammikuussa 2022 ja sähköntuotannon testaus lokakuussa 2023. Tuulipuisto otettiin käyttöön vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Puistossa on 56 tuulivoimalaa, joiden vuotuinen sähköntuotanto on noin 1,1 TWh. Fortumilla ja Helenillä on 12-vuotinen tuotannon mukaan maksettava sähkönmyyntisopimus, jonka perusteella Helen ostaa 65 % sähköntuotannosta heinäkuusta 2024 alkaen. Pjelax on täysin konsolidoitu Fortumin taseeseen. Helenillä on yrityksessä 40 %:n vähemmistöosuus. Hankkeen investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa, josta Fortumin osuus on noin 216 miljoonaa euroa.

Suomen hallitus myönsi 16.2.2023 uuden käyttöluvan Fortumin Loviisan ydinvoimalaitoksen kummallekin yksikölle vuoden 2050 loppuun saakka. Uuden lupakauden aikana voimalaitoksen odotetaan tuottavan jopa 177 TWh päästötöntä sähköä. Toiminnan jatkamiseen ja käyttöiän pidentämiseen liittyvät investoinnit vuosina 2023–2050 ovat arviolta miljardi euroa. Fortum ilmoitti 29.5.2024, että Loviisan ydinvoimalaitoksen matalapaineturbiinit modernisoidaan osana voimalaitoksen käyttöiän jatkoon liittyviä investointeja. Viiden viime vuoden aikana Fortum on jo investoinut noin 200 miljoonaa euroa Loviisan voimalaitoksen kunnostamiseen. Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen

Fortum Oyj Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

ydinvoimalaitos. Siinä on kaksi yksikköä, joista ensimmäinen aloitti toimintansa helmikuussa 1977 ja toinen marraskuussa 1980. Yksiköiden aiemmat käyttöluvat ovat voimassa vuoteen 2027 ja vuoteen 2030.

Fortum ja Espoon kaupunki ovat sitoutuneet hiilineutraaliin kaukolämmön tuotantoon ja jakeluun Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella vuoteen 2030 mennessä. Espoo Clean Heat -hanke on erinomainen esimerkki tehokkaasta dekarbonisaatiosta ja laajamittaisesta siirtymisestä paikalliseen omavaraiseen lämmitykseen esimerkiksi lisäämällä joustavaa sähköpohjaista tuotantoa sähkökattiloiden ja ilma-vesilämpöpumppujen avulla. Fortumin kokonaisinvestointi Espoo Clean Heat -ohjelmassa on noin 300 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 Fortum ilmoitti päättäneensä noin 225 miljoonan euron investoinneista ohjelman hankkeisiin vuosina 2023–2027. Vuoden 2024 alkupuoliskolla Espoo Clean Heat -investoinneista toteutui 31 miljoonaa euroa, ja Fortumin investoinnit ohjelmaan vuoden 2023 alusta alkaen olivat yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Hiilen käyttö lopetettiin huhtikuussa 2024 yli vuoden aikataulua edellä. Suurimmat rakenteilla olevat kohteet ovat kaksi hanketta Espoossa ja Kirkkonummella, joissa hukkalämpöä otetaan talteen Microsoftin suunnitelluista suuren mittakaavan datakeskuksista, sekä uusi sähköpohjainen lämmöntuotantolaitos Nuijalan alueella Espoossa. Näiden laitosten lämmöntuotantokapasiteetti on 410 MW ja toiminnan arvioidaan alkavan lämmityskaudella 2025–2026. Kun hukkalämmön talteenotto Microsoftin datakeskuksista on täydessä toiminnassa, kaukolämmön tuotanto on täysin hiilineutraalia. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmön tuotannon osuus oli jo 63 %.

Kunnossapitoinvestoinnit

Fortum ylläpitää ja päivittää jatkuvasti vesivoiman tuotantolaitoksiaan, ja sillä on käynnissä useita vesivoimalaitosten kunnostus- ja modernisointihankkeita. Tästä syntyvän kapasiteetin lisäyksen arvioidaan olevan yhteensä noin 35 MW vuoteen 2030 mennessä.

Muut toiminnot

Heinäkuussa 2022 Fortum ja GIG (Green Investment Group, Macquarie Asset Managementiin kuuluva vihreään sijoittamiseen erikoistunut yritys) päättivät investoida uuteen jätteenpolttolaitokseen Glasgow'ssa Skotlannissa 50/50 omisteisen yhteisyrityksen kautta. Kesäkuussa 2024 Macquarie Asset Management ilmoitti myyvänsä 50 %:n osuutensa laitoksesta Gren Energylle. Kun South Clyden jätteenpolttolaitos on valmistunut, sen vuotuinen käsittelykapasiteetti on 350 000 tonnia jätettä. Laitoksen kokonaissähköntuotantokapasiteetin odotetaan olevan 45 MWe, mikä vastaa noin 90 000 kodin keskimääräistä vuotuista sähkönkulutusta. Laitoksen kaupallisen toiminnan odotetaan käynnistyvän vuoden 2026 loppuun mennessä.

Fortum ilmoitti 4.8.2023 päättäneensä käynnistää Circular Solutions -liiketoimintojensa strategisten vaihtoehtojen arvioinnin, ja toimintojen myynti on yksi mahdollisista vaihtoehdoista. Circular Solutions -liiketoiminnot koostuvat Fortumin kierrätys- ja jätehuoltolaitoksista, akkujen kierrätysliiketoiminnasta sekä turbiini- ja generaattoripalveluista ja biopohjaisista ratkaisuista. Vuonna 2023 näiden liiketoimintojen palveluksessa oli noin 1 200 työntekijää pääasiassa Pohjoismaissa (Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa), ja niiden vertailukelpoinen käyttökate oli noin 40 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 lopussa Circular Solutions -liiketoimintojen nettovarallisuus oli noin 750 miljoonaa euroa. Fortum ilmoitti 18.7.2024 myyvänsä kierrätys- ja jäteliiketoimintansa Summa Equitylle noin 800 miljoonalla eurolla. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Kaupan jälkeen Fortum jatkaa jäljellä olevien Circular Solutions -liiketoimintojensa strategista arviointia. Näihin jäljellä oleviin liiketoimintoihin sidotun pääoman arvo on 90 miljoonaa euroa, ja ne työllistävät noin 400 työntekijää. Kahdentoista viime kuukauden aikana (vuoden 2024 ensimmäinen neljännes mukaan lukien) vertailukelpoinen käyttökate oli -29 miljoonaa euroa.

Toiminta- ja sääntely-ympäristö

Euroopan sähkömarkkinat

Viime talvena energiakriisin riskipreemion jäänteet haihtuivat kaasun hinnan laskiessa tasolta 50 euroa/MWh tasolle 30 euroa/MWh. Toisella neljänneksellä kaasun ja hiilen hinnat nousivat kuitenkin selvästi, kun geopoliittiset jännitteet jatkuivat ja nesteytetyn maakaasun kysyntä kasvoi Aasiassa. Toisaalta fossiilisia polttoaineita käyttävä sähköntuotanto oli ennätyksellisen alhaista keskisessä Länsi-Euroopassa, kun kasvava uusiutuvan energian tuotanto on syrjäyttämässä lämpövoimatuotannon tuotantorakenteessa.

Pohjoismaisia sähkönhintoja puolestaan tukivat normaalia heikommat tuuliolosuhteet ja teknisistä ongelmista johtuneet pitkittyneet ydinvoimahuollot. Tästä huolimatta epätavallisen voimakas kevään tulovirtaama vaimensi spothintoja toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Siirtolinjojen rajoitukset ja ydinvoimahuollot aiheuttivat jatkuvaa korkeaa volatiliteettia Suomen spot-hinnassa.

Alustavien tilastotietojen mukaan Pohjoismaissa kulutettiin sähköä 87 (85) TWh vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Jatkuvan elpymisen myötä sähkön kysyntä Pohjoismaissa on nyt lähellä energiakriisiä edeltänyttä tasoa.

Alustavien tilastotietojen mukaan sähkönkulutus keskisessä Länsi-Euroopassa (Saksa, Ranska, Itävalta, Sveitsi, Belgia ja Alankomaat) toisella neljänneksellä oli 133 (134) TWh. Sähkön kysyntä Manner-Euroopassa oli edelleen selvästi alle viiden vuoden keskiarvon teollisuustuotannon laskun vaikutuksesta.

Toisen neljänneksen alussa pohjoismaiset vesivarannot olivat 33 TWh eli 8 TWh alle pitkän aikavälin keskiarvon ja 5 TWh alle edellisvuoden tason. Pohjoismainen tulovirtaama oli selvästi normaalia korkeammalla tasolla, kun taas vesivoimatuotanto oli lähellä normaalia. Neljänneksen lopussa vesivarannot olivat 86 TWh, mikä on 2 TWh pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja 4 TWh edellisvuotta enemmän.

Toisella neljänneksellä sähkön keskimääräinen systeemihinta Nord Poolissa oli 35,2 (55,8) euroa/MWh. Suomessa keskimääräinen aluehinta oli 40,0 (43,3) euroa/MWh. Ruotsissa SE3-alueella (Tukholma) keskimääräinen aluehinta oli 30,9 (46,7) euroa/MWh, ja SE2-alueella (Sundsvall) hinta oli 26,6 (42,3) euroa/MWh. Saksassa keskimääräinen spothinta toisella neljänneksellä oli 71,8 (92,3) euroa/MWh.

Elokuun alussa Pohjoismainen sähkön termiinihinta Nasdaq Commodities -markkinapaikalla oli noin 35 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 41 euroa/MWh vuodelle 2025. Pohjoismaiden vesivarannot olivat 92 TWh eli noin 4 TWh pitkän ajan keskiarvon alapuolella ja samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Saksassa sähkön termiinihinta oli noin 94 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 95 euroa/MWh vuodelle 2025.

Euroopan hyödykemarkkinat

Kaasun kysyntä keskisessä Länsi-Euroopassa oli 318 (334) TWh vuoden 2024 toisella neljänneksellä. Keskisen Länsi-Euroopan kaasun varastotasot kasvoivat neljänneksen alusta (367 TWh) neljänneksen loppuun (477 TWh), jolloin ne olivat 3 TWh pienemmät kuin vuotta aiemmin ja 64 TWh suuremmat kuin viiden vuoden keskiarvo (2019– 2023).

Kaasun keskimääräinen front month -hinta (TTF) vuoden 2024 toisella neljänneksellä oli 31,8 (35,1) euroa/MWh. Vuoden 2025 termiinihinta nousi neljänneksen aikana ja oli 38,0 euroa/MWh neljänneksen lopussa (30,6 euroa/MWh neljänneksen alussa) eli 14,6 euroa/MWh pienempi kuin vuotta aiemmin.

Päästöoikeuksien (EUA) hinta nousi neljänneksen aikana ja oli 67,5 euroa/tonni vuoden 2024 toisen neljänneksen lopussa (58,7 euroa/tonni neljänneksen alussa) eli 21,6 euroa/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) vuodelle 2025 laski vuoden 2024 toisen neljänneksen alusta (117,7 dollaria/tonni) neljänneksen loppuun (114,0 dollaria/tonni), jolloin se oli 8,9 dollaria/tonni alhaisempi kuin vuotta aiemmin.

Elokuun alussa kaasun TTF-termiinihinta oli 41 euroa/MWh loppuvuodelle 2024. EUA-termiinihinta vuodelle 2024 oli tasolla 70 euroa/tonni. Hiilen termiinihinta (ICE Rotterdam) loppuvuodelle 2024 oli 123 dollaria/tonni.

Sääntely-ympäristö

EU:n strateginen ohjelma, ml. Lettan ja Draghin raportit

EU-johtajat hyväksyivät kesäkuun lopussa EU:n seuraavan toimikauden 2024–2029 strategisen ohjelman. Strateginen ohjelma on EU:n toimielinten työtä ohjaava pitkän aikavälin poliittinen suunnitelma, ja se vaikuttaa tulevina vuosina neuvoteltavaan EU:n pitkän aikavälin talousarvioon vuosille 2028–2034.

Ohjelma keskittyy Euroopan kilpailukyvyn, demokratian ja turvallisuuden vahvistamiseen. Siinä käsitellään laajasti myös energiaa, joka on yksi EU:n seuraavan toimikauden keskeisistä aloista. Ohjelma vahvistaa EU:n pitkän aikavälin sitoutumista vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteeseen, ja siinä otetaan huomioon, että energiamurroksessa tarvitaan kaikkia nettonollateknologioita ja vähäpäästöisiä energialähteitä. Fortumille ei ole odotettavissa välittömiä lainsäädännöllisiä vaikutuksia.

Strategiseen ohjelmaan ja yleiseen EU-keskusteluun vaikuttavat huhtikuussa julkaistu Enrico Lettan raportti sisämarkkinoista sekä Mario Draghin tuleva raportti kilpailukyvystä (raportti oli tarkoitus julkaista kesäkuun lopun ja heinäkuun puolivälin välisenä aikana, mutta sen julkaisua on siirretty syyskuuhun 2024) sekä Sauli Niinistön raportti turvallisuudesta ja kriiseihin varautumisesta. Jos EU-johtajien keskuudessa on poliittista tahtoa suunnanmuutokseen, Lettan raportti sisältää useita Fortumin näkökulmasta myönteisiä elementtejä. Ne liittyvät erityisesti EU-tason rahoitusinstrumentteihin, jotka voisivat tasapuolistaa toimintaedellytyksiä EU:n sisällä.

EU-vaalit ja niiden vaikutus energia-alaan

Euroopan parlamentin vaalit pidettiin 6.–9.6.2024 EU:n uudelle toimikaudelle 2024– 2029. Ennen vaaleja äärioikeiston ennustettiin saavan voittoja useissa EU:n jäsenvaltioissa. Tämä toteutui Saksan ja Ranskan kaltaisissa suurissa maissa, kun taas suuntaus oli maltillisempi muualla Keski-Euroopassa eikä toteutunut Pohjoismaissa, joissa vihreät ja vasemmistopuolueet saavuttivat voittoja. On odotettavissa, että ilmastoneutraaliutta koskevaa yleistä tavoitetta ei kyseenalaisteta, mutta kilpailukyky- ja teollisuusaiheet hallitsevat edellisellä toimikaudella keskusteluun noussutta vihreää ohjelmaa.

Parlamenttivaalien jälkeen jäsenvaltiot nimittävät uuden komission, jonka Euroopan parlamentti vahvistaa syksyn aikana. Lisäksi Eurooppa-neuvoston korkeimmat virkanimitykset on tehty, Antonio Costa hyväksyttiin Eurooppaneuvoston puheenjohtajaksi ja Kaja Kallas EU:n korkeaksi edustajaksi. Euroopan parlamentissa 18.7.2024 pidetyn äänestyksen jälkeen Ursula von der Leyen valittiin toiselle kaudelle Euroopan komission puheenjohtajana. Hän kokoaa komissaarien kollegionsa, jossa on kunkin jäsenvaltion ehdottamia jäseniä. Euroopan parlamentti vahvistaa kollegion kokoonpanon.

EU:n luonnon ennallistamisasetus hyväksyttiin

Ympäristöneuvosto hyväksyi 17.6.2024 EU:n luonnon ennallistamisasetuksen pitkän lainsäädäntöprosessin päätteeksi. Asetuksessa yhdistyvät EU:n maa- ja merialueiden luonnon pitkän aikavälin elvyttämistä koskeva yleinen ennallistamistavoite sekä tiettyjä elinympäristöjä ja lajeja koskevat sitovat ennallistamistavoitteet. Kahden seuraavan vuoden aikana EU-maiden on toimitettava komissiolle kansalliset ennallistamissuunnitelmat, joissa esitetään toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

Asetuksen vaikutukset Fortumiin riippuvat kansallisesta toimeenpanosta jäsenvaltioissa. Uusiutuvan energian tuotanto ja tavoitteet on otettu hyväksytyssä tekstissä paremmin huomioon kuin komission ehdotuksessa. Asetuksella voi silti olla vaikutuksia etenkin Fortumin nykyiseen vesivoimatuotantoon Ruotsissa, jossa vesivoimaloita on Natura-alueilla tai lähellä niitä. Jäsenvaltioiden odotettavissa oleva ennallistamistoiminnan lisääntyminen metsissä, suoalueilla ja pienissä vesistöissä tehostaa kuitenkin myös Fortumin omia biodiversiteettitoimia maa- ja vesialueilla.

Suomen hallituksen verokannustin investoinneille

Keväällä 2024 Suomen hallitus päätti ottaa käyttöön verotuen ilmastoneutraalin talouden rakentamiseen tähtääville suurille investoinneille. Tavoitteena on lisätä sähköä käyttävien suurten teollisten investointien määrää, mutta investoinnit sähköntuotantoon eivät ole tuen piirissä. Tuki perustuu Euroopan komission keväällä 2023 hyväksymään tilapäiseen valtiontukikehykseen.

Tukikelpoisia olisivat vain 50 miljoonaa euroa ylittävät uudet investoinnit. Verotuki on myönnettävä vuoden 2025 loppuun mennessä, ja se voidaan käyttää vasta investoinnin valmistuttua, aikaisintaan vuonna 2028. Tuki voi olla enintään 20 % investointikustannuksista ja enintään 150 miljoonaa euroa yritystä kohti. Tuki myönnetään investoinnin tehneelle yritykselle yhteisöveron alennuksena. Valtiovarainministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä verotuesta. Sen voimaantulo edellyttää Euroopan komission hyväksyntää.

Vaikutus Fortumiin on pääosin välillinen ja liittyy verotukeen oikeutettujen toimialojen sähkönkäytön mahdolliseen lisääntymiseen.

Avaintekijät ja riskit

Fortumin toiminta altistuu useille taloudellisille, operatiivisille, strategisille ja vastuullisuuteen liittyville riskeille. Fortum altistuu näille riskeille sekä suoraan että epäsuorasti tytär-, osakkuus- ja yhteisyritystensä kautta. Fortumin keskeiset osakkuus- ja yhteisyritykset ovat Teollisuuden Voima Oyj, Forsmarks Kraftgrupp AB, OKG AB ja Kemijoki Oy. Lisätietoa on Fortumin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Fortumin maaliskuussa 2023 julkistamaa strategiaa kehitettiin osittain konsernin liiketoimintariskien vähentämiseksi. Fortumin ydinliiketoiminta koostuu pääasiassa tukkusähkön tuotannosta Pohjoismaissa. Siten pohjoismainen sähkön hintariski on edelleen Fortumin kannalta merkittävin yksittäinen tekijä ja taloudellinen riski. Fortumille on ensiarvoisen tärkeää pienentää tätä markkinariskiä sekä hallita tämän riskin suojaamisesta aiheutuvia luotto- ja likviditeettiriskejä.

Merkittävin strateginen riski on liiketoiminta- ja/tai sääntely-ympäristön kehittyminen ennakoimattomasti ja tavalla, johon Fortum ei ole varautunut. Nykyinen geopoliittinen epävarmuus aiheuttaa edelleen olennaisia operatiivisia ja liiketoiminnallisia riskejä Fortumille sähkön- ja lämmöntuotannon omistajana ja operaattorina Pohjoismaissa ja Puolassa. Tulevaisuuden energiamarkkinoita, sääntelyä ja ilmastoa koskevia skenaarioita sekä skenaarioita nykyisen geopoliittisen tilanteen kehittymisestä, mukaan lukien niiden vaikutus Fortumin olemassa olevaan ja mahdolliseen uuteen liiketoimintaan, päivitetään säännöllisesti ja hyödynnetään strategian kehittämisessä.

Kestävään kehitykseen liittyvät riskit, mukaan lukien altistuminen ilmastonmuutokselle, ovat edelleen Fortumin painopistealue. Fortumilla on hyvät mahdollisuudet hyödyntää vihreän siirtymän mahdollisuuksia olemassa olevan, suurelta osin päästöttömän tuotantoportfoliomme avulla.

Liiketoimintaympäristö

Fortum toimii globaalissa liiketoimintaympäristössä toiminnan keskittyessä Pohjoismaihin. Sen vuoksi Fortum altistuu poliittisille ja muille riskeille, jotka vaikuttavat makrotaloudelliseen kehitykseen ja kuluttajien käyttäytymiseen yhtiön toimintamarkkinoilla.

Konfliktit ovat kärjistyneet entisestään ja geopoliittinen epävarmuus on lisääntynyt maailmanlaajuisesti. Useat alueelliset kiistat ovat pahentuneet, mikä on lisännyt epävakautta ja epävarmuutta energian tuotantoalueilla. Tämä herättää huolta energiavarmuudesta ja voi aiheuttaa häiriöitä energian toimitusketjuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 vaikutti vakavasti Fortumin liiketoimintoihin. Osa geopoliittisista riskeistä on toteutunut, ja osa riskeistä on edelleen kohonneella tasolla Venäjän aggressiivisen toiminnan jatkumisen seurauksena. Venäjän viranomaisten keväällä 2023 toteuttaman laittoman haltuunoton ja edelleen määräysvallan menetyksen seurauksena Fortum alaskirjasi koko Venäjän omaisuutensa, lopetti konsolidoinnin ja päätti toiminnan. Suojatakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajien etuja Fortum lähetti Venäjän valtiolle tiedoksiannot kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista ja käynnisti helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan. Sodan eskaloituminen entisestään voi lisätä riskiä Venäjän valtion vihamielisistä toimista ulkomaisia yrityksiä kohtaan. Tällä voisi olla vakavia seurauksia, kuten Fortumin toimintamaiden energiainfrastruktuuriin kohdistuvan sabotaasin riskin kasvaminen esimerkiksi suorien fyysisten hyökkäysten tai kyberhyökkäysten muodossa.

Tämänhetkinen geopoliittinen epävarmuus on vahvistanut nationalismin ja protektionismin trendiä, mikä voi johtaa uusiin kaupan rajoituksiin tai sanktioihin. Ne voivat puolestaan vaikuttaa Fortumin tuotteiden ja palvelujen kysyntään, tuotantovalmiuksiin, omaisuuden arvoon ja rahoituksen saatavuuteen. EU, Yhdysvallat ja Iso-Britannia ovat toteuttaneet erilaisia Venäjää koskevia pakotteita, ja pakotteita voidaan laajentaa entisestään. Pakotteiden ennakoimattomuus on edelleen riski Fortumille, vaikka Venäjän liiketoiminnan määräysvalta on menetetty.

Sääntely-ympäristö

Kansalliset ja EU-tason energia- ja ilmastopolitiikat ja -sääntely vaikuttavat voimakkaasti energia-alaan. Yleinen monimutkaisuus ja mahdolliset sääntelymuutokset Fortumin toimintamaissa aiheuttavat riskejä ja luovat mahdollisuuksia sähköntuotannossa ja kuluttajaliiketoiminnassa. Osana strategiaansa Fortum analysoi ja arvioi lukuisia markkinoiden ja sääntelyn tulevaisuuden kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia eri tuotantomuotoihin ja teknologioihin. Fortum käy aktiivista ennakoivaa vuoropuhelua lakien, politiikkojen ja määräysten kehittämiseen osallistuvien päättäjien ja lainsäätäjien kanssa, jotta näitä riskejä voidaan hallita ja jotta energia- ja ilmastopolitiikka ja sääntelykehys kehittyvät yhdenmukaisesti Fortumin strategisiin tavoitteisiin nähden.

Pohjoismainen sähkön hintariski ja siihen liittyvät riskit

Fortumin tukkusähkön tuotannon (esim. vesi-, ydin- ja tuulivoima) tulos ja kannattavuus altistuvat pääasiassa pohjoismaisten sähkönhintojen vaihteluille. Pohjoismaissa sähkönhinnat vaihtelevat merkittävästi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä useiden tekijöiden perusteella. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sääolosuhteet, tuotannon ja siirron katkokset, päästöoikeuksien hinnat, hyödykkeiden hinnat, tuotantojakauma sekä tarjonnan ja kysynnän tasapaino. Talouden laskusuhdanne, hyödykehintojen lasku, lämmin sää tai vesitilanne voi johtaa Pohjoismaiden sähkönhintojen merkittävään laskuun, mikä vaikuttaisi negatiivisesti Fortumin tukkusähkön tuotannon tulokseen. Geopoliittisen epävarmuuden lisääntyminen sekä pelko muiden konfliktien kärjistymisestä voivat vaikuttaa sähkön ja muiden hyödykkeiden hintoihin ja hintojen heiluntaan etenkin, jos sähkö- tai kaasutoimitusten muissa lähteissä on häiriöitä. Yleisesti hintojen epävakauden odotetaan jatkuvan, koska sään mukaan vaihtelevan tuotannon osuus kasvaa ja energian toimitusvarmuuteen liittyvät huolenaiheet nousevat ajoittain ajankohtaisiksi. Tämä lisää myös poliittisten markkinatoimenpiteiden riskiä tulevaisuudessa. Parantaakseen tulosten ennustettavuutta ja vähentääkseen tuottojen volatiliteettia Fortum suojaa altistumistaan hyödykkeiden markkinahinnoille varmistaen samalla, että kassavirta ja likviditeetti riittävät kattamaan taloudelliset sitoumukset.

Fortumin likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskit liittyvät pääasiassa liiketoimintojen rahoitustarpeeseen, mukaan lukien vakuusmaksut ja hyödykejohdannaisten markkinariskien suojaamiseen annetut vakuudet. Hyödykejohdannaisten korkeammat hinnat ja lisääntynyt heilunta kasvattavat selvitysyhteisöille ja selvityspankeille annettavia vakuuksia. Fortum pienentää tätä riskiä kahdenvälisillä (OTC) johdannaissopimuksilla, joihin ei liity vakuusvaatimusta. Kahdenvälisten suojaussopimusten lisääntymisen vuoksi luottoriskit ovat kasvaneet. Koska Fortumin suojaukset ovat enimmäkseen myyntisopimuksia, vastapuoliriski kasvaa suojausten arvon mukaisesti, jos Pohjoismaiden sähköhinnat laskevat. OTC-kaupankäynti altistaa konsernin myös likviditeettiriskille vastapuolen mahdollisen maksukyvyttömyyden kautta. Maksukyvyttömyys voi johtaa irtisanomismaksuun tapauksissa, joissa kahdenvälisten sopimusten nettomarkkina-arvo on vastapuolen kannalta positiivinen.

Fortumin tavoitteena on säilyttää vähintään tason BBB investment grade -luottoluokitus. Luottoluokitusten laskeminen etenkin investment grade -tason alle (BB+ tai alempi) voi laukaista vastapuolten oikeuksia vaatia lisää käteis- tai muita vakuuksia. Maaliskuussa 2024 S&P Global Ratings nosti Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin (aikaisempi luokitus oli BBB vakain näkymin). Myös Fitch Ratings vahvisti maaliskuussa Fortumin luottoluokituksen tasolle BBB vakain näkymin. Fortum seuraa edelleen jatkuvasti kaikkea luottoluokitukseen liittyvää kehitystä ja vaihtaa säännöllisesti tietoja luokituslaitosten kanssa. Vuoden 2023 aikana otettiin käyttöön uusi riskienhallintakehys luotto-, likviditeetti- ja markkinariskien kokonaisvaltaiseen hallintaan sekä tukemaan luokituksen ylläpitämistä erilaisissa markkinaskenaarioissa.

Operatiiviset riskit

Fortumin liiketoimintaan kuuluvat energian tuotanto, varastointi ja toiminnan ohjaus sekä voimalaitosten tai muiden energiateollisuuden laitosten rakentaminen, modernisointi, kunnossapito ja käytöstä poistaminen. Mikä tahansa eitoivottu toimintaan liittyvä tapahtuma (joka voi johtua esimerkiksi teknisestä viasta, inhimillisestä virheestä, prosessivirheestä, luonnonkatastrofista, sabotaasista, keskeisten toimittajien epäonnistumisesta tai terrori-iskusta) voi vaarantaa henkilökohtaisen turvallisuuden tai aiheuttaa ympäristö- tai fyysisiä vahinkoja, liiketoiminnan keskeytyksiä, hankkeiden viivästymisiä ja mahdollisia kolmannen osapuolen vastuita. Näihin liittyvät kustannukset voivat olla korkeat etenkin Fortumin suurimmissa yksiköissä ja hankkeissa.

Ilmastonmuutos

Fortum uskoo, että vähäpäästöisten sekä resurssi- ja energiatehokkaiden energiatuotteiden ja -palveluiden kysyntä kasvaa ilmastonmuutokseen liittyvän tietoisuuden ja huolen lisääntyessä. Yhtiö hyödyntää osaamistaan päästöttömässä vesi-, ydin-, tuuli- ja aurinkovoimassa tarjoamalla asiakkailleen vähäpäästöisiä energiaratkaisuja. Paljon energiaa tarvitsevan teollisuuden, palveluiden ja liikenteen sähköistymisen myötä etenkin vähäpäästöisen sähkön kulutus tulee todennäköisesti kasvamaan. Vetytalouden kehitys etenkin päästöttömällä sähköllä tuotetun puhtaan vedyn osalta voi luoda Fortumille liiketoimintamahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Vähähiilisempään talouteen siirtymisen edistäminen on olennainen osa Fortumin strategiaa. Fortumin strategia sisältää kunnianhimoisia kestävän kehityksen ja hiilestä irtautumisen tavoitteita. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen synnyttää kuitenkin useita strategisia ja operatiivisia riskejä, jotka liittyvät energia- ja ilmastopolitiikan ja -sääntelyn muutoksiin, teknologioiden kehittymiseen ja liiketoimintaympäristöön, jossa Fortum toimii.

Fortum Oyj Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

Fortumin toiminta altistuu ilmastonmuutoksen aiheuttamille fyysisille riskeille, kuten säätyypin muutoksille, jotka voivat muuttaa energian tuotantovolyymeja ja kysyntää. Vaihteleva sadanta, tulvat ja äärimmäiset lämpötilat voivat vaikuttaa esimerkiksi vesivoimantuotantoon, patoturvallisuuteen, jäähdytysveden saatavuuteen sekä biopolttoaineiden hintaan ja saatavuuteen. Hydrologiset olot, sadanta, lämpötilat ja tuuliolosuhteet vaikuttavat myös sähkön hintaan lyhyellä aikavälillä Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi pyrimme sopeuttamaan toimintaamme ja otamme ilmastonmuutoksen huomioon esimerkiksi kasvuhankkeiden ja investointien arvioinnissa sekä toiminnan ja kunnossapidon suunnittelussa. Fortum tunnistaa ja arvioi omaisuuseriensä sietokykyä erilaisten akuuttien ja kroonisten fyysisten ilmastoriskien osalta hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n ilmastoskenaarioiden mukaisesti ja laatii sopeutumissuunnitelmat merkittävimmille riskeille.

Lisätietoa Fortumin riskeistä ja riskienhallinnan käytännöistä on Fortumin vuoden 2023 tilinpäätöksessä.

Näkymät

Lyhyellä aikavälillä energia-alan murrokseen vaikuttavat geopoliittiset jännitteet, negatiiviset yleiset talousnäkymät, korkea inflaatio, korkeat korot, tiukentuva sääntely ja voimakkaasti heiluvat hyödykemarkkinat. Lisäksi lyhyellä aikavälillä kysynnän hintajousto korkeisiin sähkönhintoihin vaikuttaa sähkön kulutukseen.

Sähkön osuuden energian kokonaiskulutuksesta odotetaan kasvavan edelleen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Sähkön kysynnän kasvu määräytyy pitkälti perinteisten tekijöiden (kuten makrotalouden ja väestön kehityksen) perusteella, mutta siihen vaikuttaa yhä enemmän myös energiaintensiivisen teollisuuden, kuljetusalan ja lämmitysalan hiilestä irtautuminen suoran sähköistämisen ja vihreän vedyn avulla.

Suojaukset

Toisen neljänneksen lopussa noin 75 % Generation-segmentin arvioidusta sähkön tukkumyynnistä Pohjoismaissa oli suojattu hintaan 43 euroa/MWh loppuvuodelle 2024 ja noin 60 % hintaan 42 euroa/MWh vuodelle 2025 (vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen lopussa: 50 % hintaan 42 euroa/MWh). Fortumin suojausasteet ja -hinnat sisältävät sen ydinvoiman ja vesivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät ja vuoden 2024 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen myös konsernin tuulivoiman tukkumyynnin tuotantomäärät. Tämänhetkinen vuotuinen tukkumyynnin tuotanto on noin 47 TWh.

Helmikuussa 2024 Fortum asetti uuden strategisen tavoitteen, jonka mukaan suojattu osuus tukkusähkön tuotannosta liukuvalla kymmenen vuoden jaksolla on yli 20 % vuoden 2026 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamista päivitetään kerran vuodessa konsernin koko vuoden tuloksen yhteydessä.

Raportoidut suojausasteet perustuvat Generation-segmentin suojauksiin ja sähköntuotannon ennusteisiin.

Raportoidut suojausasteet voivat vaihdella huomattavasti Fortumin sähköjohdannaismarkkinoilla tekemien toimenpiteiden mukaan. Suojaukset ovat pääasiassa rahoitussopimuksia, joista suurin osa on listattu Nasdaq Commodities -markkinapaikalla ja joilla käydään kauppaa joko Nasdaq Commodities -markkinapaikalla tai kahdenvälisten vastapuolten kanssa. Likviditeettiriskin hallinnan lisätoimenpiteenä Fortum on suojannut pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, ja altistuminen Nasdaqin hyödykepörssissä on vähentynyt selvästi viime vuosina.

Fortum jatkaa kahden kanavan käyttöä suojauksessa: kaupankäyntiä Nasdaq-hyödykepörssissä markkinoiden likviditeetin ja taloudellisen optimoinnin perusteella kahdenvälisillä järjestelyillä täydennettynä.

Generation

Generation-segmentin saavutettuun sähkönhintaan Pohjoismaissa vaikuttavat muun muassa suojausasteet, suojaushinnat, spot-hinnat, Fortumin joustavan tuotantorakenteen käytettävyys ja käyttö sekä valuuttakurssivaihtelut. Vesi-, ydin- ja tuulivoiman vuotuinen tukkumyynnin tuotantomäärä on noin 47 TWh eli noin 2 TWh aiempaa ohjausta (45 TWh) suurempi. Kasvu johtuu Olkiluodon ydinvoimalaitoksen uuden kolmannen yksikön käyttöönotosta sekä uudesta Pjelaxin tuulipuistosta Suomessa.

Fortumin normalisoidun tukkumyynnin tuotantomäärän hinta-alueisiin perustuva hinta jakautuu seuraavasti: Suomi noin 46 %, Ruotsin SE3-alue noin 37 % ja Ruotsin SE2-alue noin 17 %. Määrät riippuvat erilaisista kriteereistä, kuten seisokeista, vesitilanteesta ja muusta markkinadynamiikasta.

Jos sähköntuotantolähteiden suhteellisten osuuksien muutoksista mahdollisesti johtuvia vaikutuksia ei oteta huomioon, 1 euron muutos megawattituntia kohti Generation-segmentin saavuttamassa sähkön tukkumyyntihinnassa Pohjoismaissa tarkoittaisi noin 47 miljoonan euron muutosta segmentin vuotuisessa vertailukelpoisessa liikevoitossa.

Fortumin saavuttama sähkön tukkumyyntihinta sisältää myös kaupankäynnin hyödykemarkkinoilla sekä lisäarvon, joka saavutetaan vesivoima- ja ydinvoimatuotannon optimoinnilla. Saavutettuun sähkön hintaan sisältyvän vuotuisen optimoinnin preemion arvioidaan olevan 6–8 euroa/MWh. Se vaihtelee yleisen markkinatilanteen, volatiliteetin tason sekä sähkön ja ympäristöarvotuotteiden markkinahintojen mukaan.

Ruotsissa on käynnissä kiinteistöveroarvojen kuuden vuoden välein tapahtuva säännöllinen päivitys. Alustavien arvioiden mukaan se johtaa noin 25 miljoonan euron vuosittaiseen kiinteistöverojen korotukseen Ruotsissa vuodesta 2025 alkaen. Uusi verotus on voimassa vuoden 2030 loppuun saakka.

Tehostamisohjelma

Fortumin tavoitteena on vähentää vuotuisia kiinteitä kustannuksia asteittain 100 miljoonalla eurolla (pois lukien inflaatio) vuoden 2025 loppuun mennessä niin, että kustannusvaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vuoden 2026 alusta lähtien. Tavoiteltu 100 miljoonan euron vähennys vastaa noin kymmentä prosenttia konsernin vuoden 2022 kiinteistä kustannuksista. Fortumin kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynti vähentää konsernin kiinteitä kustannuksia noin 150 miljoonalla eurolla. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä. Sen jälkeen kiinteiden kustannusten taso on noin 850 miljoonaa euroa. Kustannusten lasku ei muuta 100 miljoonan euron kustannusvähennystavoitetta, ja Fortum odottaa vähentävänsä kiinteää kulupohjaansa yli 50 miljoonalla eurolla vuoden 2024 loppuun mennessä. Ohjelma etenee suunnitelman ja aikataulun mukaisesti.

Tehostamisohjelma sisältää strategista priorisointia, konsernin painopistealueiden ja resurssien uudelleenarviointia, toimenpiteitä heikosti suoriutuvien ja tappiollisten liiketoimintojen tilanteen kääntämiseksi sekä henkilöstövähennyksiä.

Vuoden 2024 alkupuoliskon aikana käynnistettiin kustannussäästöhankkeita kaikissa liiketoimintayksiköissä ja liiketoimintoja palvelevissa konsernitoiminnoissa. Tunnistettuja tehostamistoimia ovat esimerkiksi ulkoisten palvelujen käytön vähentäminen, tiettyjen toimintojen kotiuttaminen, IT-palvelujen uudelleensuunnittelu ja optimointi sekä sisäisten prosessien parannukset, joilla lisätään tehokkuutta ja virtaviivaistetaan organisaatiota. Tammikuussa aloitetut muutosneuvottelut Consumer Solutions -segmentissä ja IT-yksikössä saatiin päätökseen maaliskuussa. Niiden seurauksena vähennettiin yhteensä noin 70 työpaikkaa näissä yksiköissä.

Verotus

Fortumin vertailukelpoisen efektiivisen veroasteen odotetaan olevan tasolla 18–20 % vuosina 2024–2026. Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat kertyvien voittojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla. Verokanta ei sisällä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.

Investoinnit

Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2024. Arvio sisältää vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan noin 300 miljoonaa euroa eli alle poistojen tason. Vuosina 2024–2026 Fortumin investointien arvioidaan olevan noin 1,6 miljardia euroa (ilman yritysostoja), josta kasvuinvestointien arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa. Vuodesta 2025 eteenpäin vuotuisten kunnossapitoinvestointien odotetaan olevan 250 miljoonaa euroa eli selvästi alle poistojen. Kasvuinvestoinneista (800 milj. euroa) 300 miljoonaa euroa on toistaiseksi kohdentamattomia.

Kestävä kehitys

Tässä osavuosikatsauksessa on raportoitu Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja liittyen ilmastoon ja resursseihin sekä henkilöstöön ja yhteiskuntaan. Osavuosikatsausten lisäksi Fortumin kestävän kehityksen tunnuslukuja seurataan vuosiraportoinnin avulla.

Fortumin olennaisia kestävän kehityksen teemoja ovat ilmastonmuutos, pilaantuminen, vesi, luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit, kiertotalous, omat työntekijät, toimitusketjun työntekijät sekä tapa toimia yhtiönä.

Fortumille on erittäin tärkeää vähentää päästöjä sekä hillitä ilmastonmuutosta. Samaan aikaan Fortum kantaa vastuuta luotettavan ja kohtuuhintaisen energian saatavuudesta. Fortum kiinnittää myös erityistä huomiota vaikutuksiinsa liittyen luonnon monimuotoisuuteen, henkilöstöön ja yhteiskuntaan.

Ilmasto ja resurssit

Fortumin tunnusluvut ilmaston ja resurssien osalta liittyvät hiilidioksidipäästöihin, toimitusvarmuuteen sekä merkittävien ympäristöpoikkeamien hallintaan. 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta on ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti sertifioitu.

Johtavana pohjoismaisena puhtaan energian yhtiönä Fortum on sitoutunut kunnianhimoisiin ympäristötavoitteisiin, tavoitteenaan olla kestävän kehityksen edelläkävijä. Fortum on asettanut seuraavat ilmastotavoitteet:

• hiilineutraalius (Scope 1, 2 ja 3) vuoteen 2030 mennessä
• hiileen perustuvasta energiantuotannosta sekä siihen liittyvistä toiminnoista luopuminen vuoden 2027 loppuun mennessä
• kokonaisenergiantuotannon ominaispäästöt alle 20 g CO2/kWh ja sähköntuotannon ominaispäästöt alle 10 g CO2/kWh vuoteen 2028 mennessä.

Fortum on myös sitoutunut määrittelemään Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteen mukaiset yhtiötason päästövähennystavoitteet. Fortum on käynyt läpi due diligence -prosessin toimitettuaan virallisen sitoumuskirjeen SBTi:lle ja lähettänyt siirtymäsuunnitelman sekä lyhyen ja pitkän aikavälin yhtiötason päästövähennystavoitteet SBTi:lle validoitavaksi. Fortumin ilmastotavoitteet päivitetään vastaamaan SBTi:n nettonollastandardia päästövähennystavoitteiden määrittelyn yhteydessä. Siirtymävaiheeseen kuuluu hiilestä luopuminen ja päästöjen vähentäminen Fortumin omassa toiminnassa ja sähkönmyynnissä.

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut, ilmasto ja resurssit

						Edelliset
	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Päästöt
Suorat hiilidioksidipäästöt, miljoonaa tonnia (Mt)	0,2	0,3	0,8	0,9	1,6	1,5
Energian kokonaistuotannon CO2-ominaispäästöt,
gCO2/kWh	21	24	30	37	32	28
Sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt, gCO2/kWh	11	12	13	18	16	13
Myönnetyt ilmaiset päästöoikeudet*, Mt					0,2
Päästökauppajärjestelmän alaiset päästöt, Mt	0,1	0,2	0,5	0,7	1,1	1,0
Päästökauppajärjestelmään kuulumattomat
päästöt, Mt	0,1	0,1	0,2	0,2	0,5	0,5
Muut
Merkittävät ympäristöpoikkeamat**, kpl	1	0	2	0	2	4
Sähköntuotanto, TWh	11,2	10,6	24,1	22,5	47,0	48,6
Hiilidioksidipäästötön sähköntuotanto, %	99	98	98	97	98	98
Hiileen perustuva tuotantokapasiteetti, GW	1,0	1,3	1,3	1,3	1,3
Hiileen perustuva sähköntuotantokapasiteetti,
GW	0,7	0,7	0,7	0,7	0,7
Hiileen perustuva lämmöntuotantokapasiteetti,
GW	0,4	0,6	0,4	0,6	0,6
Hiileen perustuva sähkön ja lämmön tuotanto,
TWh	0,2	0,2	1,0	1,2	1,9	1,6
Hiileen perustuva sähkön tuotanto, TWh	0,1	0,1	0,3	0,4	0,6	0,6
Hiileen perustuva lämmön tuotanto, TWh	0,1	0,1	0,7	0,8	1,2	1,1
Hiileen perustuva osuus liikevaihdosta, %	2	1	3	3	3	3
Fossiilisten polttoaineiden osuus
tuotantopohjaisesta liikevaihdosta, %	4	3	6	5	5	5
Fossiilisten polttoaineiden osuus
liikevaihdosta***, %	12	10	13	12	11	11

* Arvio Fortumille myönnettävistä ilmaisista päästöoikeuksista vuonna 2024 on noin 0,2 Mt.

** Ympäristöpoikkeamat, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen.

*** Sisältäen fossiilisia polttoaineita käyttävän tuotannon ja kaasuliiketoiminnan.

Fortum Oyj Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

Fortum on jo pitkään keskittynyt hillitsemään ilmastonmuutosta ja raportoinut Task Force on Climate-related Financial Disclosures (TCFD) -suositusten mukaisesti vuodesta 2019 lähtien. Vuodesta 2024 lähtien Fortum jatkaa ilmastoon liittyvien tietojen raportoimista samalla tavalla kuin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) kestävän kehityksen standardien S1- ja S2-vaatimuksissa.

Fortum on sitoutunut seuraaviin luonnon monimuotoisuutta edistäviin tavoitteisiin:

• nykyiset ja uudet toiminnot (Scope 1 ja 2) eivät vähennä luonnon monimuotoisuutta eli eivät synnytä niin sanottua nettohävikkiä (lukuun ottamatta vesistövaikutuksia) vuodesta 2030 eteenpäin
• 50 prosentin vähennys vuosittaisiin maanpäällisen luonnon monimuotoisuutta koskeviin haitallisiin vaikutuksiin tuotantoketjun alkupäässä (Scope 3) vuoteen 2030 mennessä (lähtötaso 2021)
• sitoutuminen paikallisten toimenpiteiden jatkamiseen erityisesti vesivoiman tuotannossa ja osallistuminen tieteeseen perustuvan menetelmän kehittämiseen vesivoiman vesistövaikutusten arvioimiseksi.

Vuonna 2024 Fortum jatkaa paikallisten toimenpiteiden toteutusta, osallistumista GBS® (Global Biodiversity Score®) -työkalun vesisegmentin kehittämiseen sekä muiden mahdollisten työkalujen ja lähestymistapojen arvioimista vesivoiman vesistöön kohdistuvien monimuotoisuusvaikutusten arvioimiseksi. Vuonna 2024 Fortum on alkanut kehittää laadullisen arvioinnin prosessia vesivoiman vesistövaikutusten tunnistamiseksi ja vaikutusten lieventämismahdollisuuksien arvioimiseksi. Työ tehdään ekologisen lieventämishierarkian mukaisesti jokitasolla. Lisäksi Fortum on käynnistänyt kaksi samankaltaista tapaustutkimusta, ensimmäisen Borgvikin tuulivoimahankkeessaan, Ruotsissa, ja toisen Tarvasjoen aurinkovoimahankkeessaan, Suomessa. Tutkimusten tavoitteena on luoda prosessi luonnon monimuotoisuusjalanjäljen analysointiin sekä arvioida haitallisten monimuotoisuusvaikutusten lieventämismahdollisuuksia tuuli- ja aurinkovoimahankkeissa, pyrkimyksenä saavuttaa konsernitason tavoite (ei nettohävikkiä) vuodesta 2030 eteenpäin. Tarvasjoella Fortum myös mallintaa laskennallisesti mahdollisten konkreettisten luonnon monimuotoisuustoimien toteutusta ja validointia sekä toimien vaikuttavuutta.

Fortum käyttää suuria määriä vettä voimalaitoksillaan, kaukolämpöverkostoissaan ja muissa tuotantotoiminnoissaan. Suurin osa vedenotosta on jäähdytykseen käytettävää merivettä ja vesi palautetaan takaisin samaan vesistöön ilman kulutusta.

Merkittäviä ympäristöpoikkeamia seurataan, raportoidaan ja tutkitaan, ja tarvittavat korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Merkittävät ympäristöpoikkeamat ovat ympäristöpoikkeamia, jotka ovat aiheuttaneet merkittävää haittaa ympäristölle (maa, vesi, ilma) tai ympäristölainsäädännön tai -lupaehtojen rikkomuksen. Tammi–kesäkuussa 2024, Fortumin toiminnoissa tapahtui 2 (0) merkittävää ympäristöpoikkeamaa. Bytomissa Puolassa tapahtunut muuntajaöljyvuoto luokiteltiin mahdolliseksi lupaehtorikkomukseksi ja tapauksen tutkinta on parhaillaan käynnissä. Turussa energiajätebunkkerissa tapahtunut tulipalo puolestaan aiheutti suuren sammutusvesivuodon ympäristöön.

Henkilöstö ja yhteiskunta

Fortumin tunnusluvut henkilöstön ja yhteiskunnan osalta liittyvät työturvallisuuteen sekä henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin.

Fortumin tavoitteena on olla turvallinen työpaikka sekä omille työntekijöille että yritykselle töitä tekeville urakoitsijoille ja palveluntoimittajille. ISO 45001 -sertifioitu turvallisuusjohtamisjärjestelmä kattaa 100 % Fortumin sähkön- ja lämmöntuotannosta. Fortumin turvallisuustavoitteet vuodelle 2024 ovat:

• tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, <1,0 vuoden 2030 loppuun mennessä
• ei vakavia tai kuolemaan johtaneita tapaturmia
• 60 %:n toteumataso Turvallisuuden kehityssuunnitelmissa 2024.

Konsernin kestävän kehityksen tunnusluvut, henkilöstö ja yhteiskunta
----------------------------------------------------------------------	--	--	--

	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Tilastoitavien tapaturmien taajuus (TRIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa työtuntia
kohden*	2,9	4,6	3,6	5,2	5,0	4,3
Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), oma henkilöstö ja urakoitsijat, miljoonaa
työtuntia kohden	1,4	3,2	2,0	4,3	3,9	2,8
Vakavat tai kuolemaan johtaneet työtapaturmat, kpl	0	0	0	0	0	0

* Luvut II/2023 ja I-II/2023 on päivitetty vuoden 2023 raportoinnista tapauksen uudelleenluokittelun takia.

Kesäkuun 2024 lopussa 92 % turvallisuuden kehitystoimista eteni suunnitelmien mukaisesti.

Fortumin työhyvinvointitoiminnan tarkoituksena on edistää työntekijöiden terveyttä, työturvallisuutta ja työyhteisön toimivuutta. Fortum mittaa työntekijöiden käsityksiä terveydestä ja hyvinvoinnista sekä Fortumin pyrkimyksiä tukea näiden henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia henkilöstökyselyllä kahdesti vuodessa. Fortumin huhtikuun 2024 terveys- ja hyvinvointitulos oli 7,7, mikä on hieman alle energia-alan vertailuarvon (7,8).

Fortum edellyttää liiketoimintakumppaneidensa toimivan vastuullisesti ja noudattavan vaatimuksia, jotka on asetettu Toimintaohjeessa sekä Toimintaohjeessa palvelun- ja tavarantoimittajille. Fortum arvioi liiketoimintakumppaneidensa toiminnan tasoa toimittajien kvalifioinnin, toimittaja-auditointien ja vastapuoliriskien arvioinnin avulla. Tammi−kesäkuussa 2024 Fortum teki kuusi toimittaja-auditointia Kiinassa. Fortum on myös Bettercoal-hankkeen jäsen ja käyttää Bettercoalin työkaluja hiilen hankintaketjun vastuullisuuden parantamiseen. Kesäkuussa 2024 Fortum liittyi Solar Stewardship Initiative -aloitteeseen kehittääkseen aurinkopaneelien toimitusketjujen vastuullisuutta.

Fortum tekee yhteistyötä yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa globaalilla, kansallisella ja paikallisella tasolla yhteiskuntavastuuohjelmansa (Corporate Social Responsibility, CSR-ohjelma) kautta. Yhteiskuntavastuuohjelman painopisteet yhdenmukaistettiin Fortumin strategian kanssa vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä. Ohjelman avulla Fortum pyrkii vaikuttavaan yhteistyöhön liittyen ympäristökysymyksiin (painopisteinä ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus ja vesi) sekä sosiaalisiin kysymyksiin (painopisteinä koulutus, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tasa-arvo).

ESG-arviot ja -tunnustukset

Fortum osallistuu aktiivisesti seuraaviin ESG-arviointeihin:

	Fortumin
ESG-arvio	luokitus	Paras luokitus	Viimeisin luokitus
CDP Climate Change	A-	A	helmikuu 2024
CDP Supplier Engagement	A-	A	maaliskuu 2024
MSCI ESG Ratings	A	AAA	heinäkuu 2024
ISS ESG Corporate Rating	B- (Prime)	A+	syyskuu 2023
EcoVadis Rating	Gold	Platinum	syyskuu 2023
Moody's ESG Solutions	63	100	huhtikuu 2024

Fortum on myös listattuna Nasdaq Helsingissä sekä mukana OMX Sustainability Finland sekä ECPI® -indekseissä. Nasdaq on nimennyt Fortumin Nasdaq ESG Transparency Partner -kumppaniksi.

Oikeudenkäynnit

Fortum lähetti heinäkuussa 2023 Venäjän valtiolle tiedoksiannot kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista. Tiedoksiannot olivat osa ensimmäistä vaihetta välimiesmenettelyissä. Venäjän valtio ei kuitenkaan reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Fortum ilmoitti 27. helmikuuta 2024 käynnistäneensä välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Välimiesmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan.

Fortum hakee vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin (nyk. PAO Forward Energo) osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon. Menettelyn taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyn odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet.

Belgian korkein oikeus antoi 20. kesäkuuta Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta Belgiassa vuonna 2008. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n ruotsalaiselle konserniyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä vuonna 2008 tehty yritysosto. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä on 36 miljoonaa euroa. Vero on maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksetaan takaisin Fortumille vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Lisäksi Fortum saa korkotuottoa, joka on määrältään 19 miljoonaa euroa ennen veroja, ja joka on kirjattu vuoden 2024 toisen neljänneksen rahoitustuottoihin. Päätös on lopullinen ja viimeinen auki ollut vuosi Belgian verotarkastusten osalta. Edellinen Fortumin kannalta myönteinen tuomioistuimen päätös tehtiin vuonna 2022.

Oikeudenkäynneistä on lisätietoa liitteessä 16.

Osakkeet ja osakepääoma

Fortumin osake Nasdaq Helsingissä

		Arvo
	Osakevaihto	yhteensä	Korkein	Alin	Keskihinta	Viimeisin
Tammi–kesäkuu 2024	kpl	euroa	euroa	euroa	euroa*	euroa
FORTUM	268 144 659	3 374 241 151	14,75	10,83	12,58	13,65

* Kaupankäyntimäärällä painotettu.

	30.6.2024	30.6.2023
Markkina-arvo, mrd. euroa	12,2	11,0
Osakkeenomistajia	226 306	207 999
Suomen valtion omistusosuus, %	51,3	51,3
Hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus, %	22,1	24,4
Kotitalouksien omistusosuus, %	14,1	11,9
Rahoitus- ja vakuutuslaitosten omistusosuus, %	2,1	2,2
Muiden kotimaisten sijoittajien osuus, %	10,4	10,3

Helsingin pörssin lisäksi Fortumin osakkeita vaihdettiin useilla vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla, kuten Boat-, Cboe- ja Turquoise-markkinoilla sekä OTC-markkinoilla. Tammi–kesäkuussa 2024 noin 70 % Fortumin osakkeiden kokonaisvaihdosta käytiin muilla markkinapaikoilla kuin Nasdaq Helsingissä (lähde: Bloomberg).

Fortum Oyj:n osakepääoma 30.6.2024 oli 3 046 185 953 euroa, ja rekisteröityjen osakkeiden kokonaismäärä 897 264 465 kappaletta. Fortum Oyj:n hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.

Konsernin henkilöstö

Fortumin toiminnot keskittyvät pääasiassa Pohjoismaihin. Henkilöstömäärä kesäkuun 2024 lopussa oli 5 679 (5 225 vuoden 2023 lopussa).

Kesäkuun lopussa Generation-segmentillä oli 2 121 työntekijää (1 758 vuoden 2023 lopussa), Consumer Solutions segmentillä 1 161 (1 281) työntekijää ja Muut toiminnot -segmentillä 2 397 (2 186) työntekijää. Toisen neljänneksen aikana Generation-segmentti kotiutti 250 vesivoiman käytön ja kunnossapidon työntekijää Ruotsissa ja Suomessa.

Muutokset konsernin johdossa

Fortum ilmoitti 27.6.2024, että Chief Transformation Officer ja johtoryhmän jäsen Bernhard Günther jättää Fortumin vuoden 2024 lopussa yhteisellä sopimuksella. Muutosten toteutus on edennyt suunnitellusti ja siirtyy nyt linjaorganisaation vastuulle, joten tarvetta erilliselle Transformation Office -toiminnolle ei enää ole.

Fortum ilmoitti 28.6.2024, että lakiasiainjohtaja Nora Steiner-Forsberg ja henkilöstö- ja hankintajohtaja Eveliina Dahl jättävät Fortumin viimeistään vuoden 2024 lopussa ja siirtyvät muiden työnantajien palvelukseen. Nora Steiner-Forsbergin ja Eveliina Dahlin seuraajien rekrytointi alkoi välittömästi.

Palkitseminen ja osakepohjainen kannustinohjelma 2024–2026

Joulukuussa 2023 Fortumin hallitus päätti käynnistää pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 ansaintajakson. Palkkiona luovutettavien osakkeiden enimmäismäärän odotetaan olevan 2024–2026 kannustinjakson osalta noin 1 100 000 osaketta.

Kuten vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa kerrottiin, Fortumin hallitus on päättänyt toimitusjohtajalle, johtoryhmän jäsenille sekä muille avainhenkilöille myönnettävästä osakepalkkioiden enimmäismäärästä. Toimitusjohtajalle myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 125 000. Vastaavasti johtoryhmän muille jäsenille myönnettävien osakkeiden enimmäismäärä (brutto) on 280 000 osaketta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 ansaintajakson myönnettävien osakkeiden kokonaismäärä oli 1 017 500 osaketta. Pitkän aikavälin kannustinohjelman vuosien 2024–2026 kannustinjakson palkkiototeuma vahvistetaan keväällä 2027.

Hallituksen valtuutukset

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja luovuttamisesta. Hankittavien tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 20 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 2,23 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Valtuutukset kumoavat yhtiön vuoden 2023 varsinaisen yhtiökokouksen myöntämät valtuutukset ja ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 18 kuukautta. Valtuutuksia ei ole käytetty 14.8.2024 mennessä.

Yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 500 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä yhteensä enintään 1 000 000 euron suuruisista lahjoituksista satunnaiseen hätäapuun tai siihen rinnastettaviin tarkoituksiin tarpeen mukaan, sekä päättämään lahjoitusten saajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka. Valtuutusta ei ole käytetty 14.8.2024 mennessä.

Muut merkittävät tapahtumat vuoden 2024 toisella neljänneksellä

Fortum ilmoitti 7.6.2024, että Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan oli nimitetty seuraavat jäsenet:

• • osastopäällikkö Maija Strandberg, Valtioneuvoston kanslia, omistajaohjausosasto (puheenjohtaja),
• toimitusjohtaja Jouko Pölönen, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, sekä
• toimitusjohtaja Risto Murto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.

Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa hyväksytyn osakkeenomistajien nimitystoimikunnan päivitetyn työjärjestyksen mukaisesti Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan valitaan vuosittain kolme jäsentä. Yhtiön kolme suurinta osakkeenomistajaa kesäkuun ensimmäisen työpäivän omistustilanteen mukaan ovat kukin oikeutettuja nimeämään yhden jäsenen. Fortumin hallituksen puheenjohtaja Mikael Silvennoinen toimii nimitystoimikunnan asiantuntijana ilman äänivaltaa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fortum allekirjoitti 18.7.2024 sopimuksen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnistä Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta. Velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Allekirjoituksen ajankohdan taseen perusteella Fortum kirjaisi kaupasta noin 110 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Lopullisen myyntivoiton suuruus määräytyy kuitenkin kaupan toteutuspäivän taseen mukaan. Myyntivoitto kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä Muut toiminnot -segmentin tuloksessa, kun kauppa toteutuu. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä.

Osingonmaksu

Vuoden 2024 yhtiökokous hyväksyi, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 1,15 euroa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä.

Ensimmäisen osinkoerän (0,58 euroa osakkeelta) täsmäytyspäivä oli 27.3.2024, ja osinko maksettiin 5.4.2024.

Toisen osinkoerän (0,57 euroa osakkeelta) täsmäytyspäivä on 2.10.2024, ja osinko maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään tarvittaessa uudesta täsmäytyspäivästä ja maksupäivästä toisen osingonmaksuerän osalta, jos Euroclear Finland Oy:n sääntöjä tai Suomen arvo-osuusjärjestelmään sovellettavia säädöksiä muutetaan tai jos muut yhtiötä sitovat säännöt sitä edellyttävät.

Espoo 14.8.2024

Fortum Oyj Hallitus

Lisätietoja:

Sijoittajasuhteet ja talousviestintä: Ingela Ulfves, puh. 040 515 1531, Rauno Tiihonen, puh. 010 453 6150, Siri Markula, puh. 040 743 2177, Pirjo Lifländer, puh. 040 643 3317 ja investors@fortum.com

Media: Fortum News Desk, puh. 040 198 2843

Tämä lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa hyväksytyn IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen taloustiedot ovat tilintarkastamattomia.

Taloudellinen kalenteri

Fortumin tammi–syyskuun 2024 osavuosikatsaus julkaistaan 29.10.2024 noin klo 9.

Fortumin tilinpäätöstiedote vuodelta 2024 julkaistaan 11.2.2025 noin klo 9.00. Vuoden 2024 tilinpäätös ja toimintakertomus julkaistaan viimeistään viikolla 8.

Fortum julkaisee vuonna 2025 kolme osavuosikatsausta:

• Tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 29.4.2025 noin klo 9.00
• Tammi-kesäkuun puolivuosikatsaus 15.8.2025 noin klo 9.00
• Tammi-syyskuun osavuosikatsaus 29.10.2025 noin klo 9.00

Fortumin varsinainen yhtiökokous 2025 on suunniteltu pidettäväksi 1.4.2025. Fortumin hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle ja julkaisee mahdolliseen osingonjakoon liittyvät päivämäärät myöhemmin.

Jakelu:

Nasdaq Helsinki Keskeiset tiedotusvälineet www.fortum.com/fi

Katsaukseen liittyvää lisätietoa (mukaan lukien vuosineljännestaulukot) on osoitteessa www.fortum.com/sijoittajat.

Osavuosikatsaus on tilintarkastamaton.

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Liikevaihto	3	1 255	1 368	3 270	3 632	6 711	6 349
Muut tuotot		23	5	33	13	32	51
Materiaalit ja palvelut		-696	-790	-1 864	-2 037	-3 808	-3 635
Henkilöstökulut		-123	-102	-244	-211	-436	-469
Poistot	3	-93	-82	-185	-165	-359	-378
Muut kulut		-132	-137	-248	-273	-595	-570
Vertailukelpoinen liikevoitto	3	233	262	763	960	1 544	1 347
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	7	5	49	76	118	91
Liikevoitto	3	240	267	812	1 036	1 662	1 439
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3, 7	2	-42	23	-20	59	103
Korkokulut		-59	-65	-122	-155	-269	-235
Korkotuotot		78	41	131	67	165	229
Muut rahoituserät - netto		11	-26	7	-57	-34	30
Rahoituskulut - netto	8	29	-50	16	-145	-138	23
Voitto ennen tuloveroja		272	175	852	871	1 583	1 564
Tuloverot	9	-57	199	-163	45	-69	-276
Jatkuvien toimintojen kauden voitto		215	374	689	916	1 515	1 288
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		217	376	688	916	1 514	1 286
Määräysvallattomille omistajille		-2	-3	0	0	1	2
Lopetettujen toimintojen kauden voitto	6.3	-	-3 608	-	-3 582	-3 582	-
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-	-3 608	-	-3 583	-3 583	-
Määräysvallattomille omistajille		-	0	-	1	1	-
Kauden voitto, Fortum yhteensä		215	-3 234	689	-2 666	-2 067	1 288
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		217	-3 232	688	-2 667	-2 069	1 286
Määräysvallattomille omistajille		-2	-3	0	1	2	2
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)
Laimentamaton, jatkuvat toiminnot		0,24	0,42	0,77	1,02	1,68	1,43
Laimentamaton, lopetetut toiminnot		-	-4,02	-	-3,99	-3,99	0,00
Laimentamaton, Fortum yhteensä		0,24	-3,60	0,77	-2,97	-2,31	1,43

Laimennetut osakekohtaiset tulokset ovat samat kuin laimentamattomat osakekohtaiset tulokset yllä, koska Fortumilla ei tällä hetkellä ole ulkona olevia laimentavia instrumentteja.

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Katso lisätietoja liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.

milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen liikevoitto		233	262	763	960	1 544	1 347
Arvonalentumiset ja peruutukset		0	-	-2	-	-	-2
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		2	0	7	1	4	10
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten
käyvän arvon muutokset		4	5	43	67	111	88
Muut		1	0	1	8	3	-4
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	7	5	49	76	118	91
Liikevoitto		240	267	812	1 036	1 662	1 439

Katso liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Kauden voitto, Fortum yhteensä	215	-3 234	689	-2 666	-2 067	1 288
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka siirretään tai saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Kassavirran suojaukset
Kauden käyvän arvon muutokset 1)	-95	104	413	2 068	2 185	531
Siirrot tuloslaskelmaan	30	27	37	32	150	155
Siirrot vaihto-omaisuuteen/aineellisiin hyödykkeisiin	0	-2	0	-3	-3	-1
Laskennalliset verot	14	-35	-90	-435	-473	-128
Nettosijoitusten suojaus
Kauden käyvän arvon muutokset	-2	-27	2	-9	-16	-4
Laskennalliset verot	0	5	0	2	3	1
Muuntoerot 2)	-3	5	10	-33	-43	1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	3	1	1	-1	-17	-14
	-53	78	373	1 620	1 788	541
Erät, joita ei myöhemmin tulla siirtämään tulosvaikutteisiksi:
Sijoitusten uudelleenarvostus	1	-	1	-	1	2
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä	0	-	0	0	-9	-9
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot etuuspohjaisista järjestelyistä osakkuus- ja yhteisyrityksissä	-	-	-	-	-3	-3
	1	-	1	0	-11	-10
Jatkuvien toimintojen muut laajan tuloksen erät, laskennallisten verojen jälkeen	-51	78	374	1 620	1 777	531
Venäjään liittyvien muuntoerojen uudelleenluokittelu (sisältäen nettosijoituksen suojaustulokset) 3)	-	1 940	-	1 940	1 940	-
Lopetettujen toimintojen muut laajan tuloksen erät,
laskennallisten verojen jälkeen	-	-13	-	-69	-69	0
Laaja tulos yhteensä	164	-1 229	1 063	824	1 581	1 820
Laajan tuloksen jakautuminen, Fortum yhteensä:
Emoyhtiön omistajille	166	-1 230	1 063	826	1 580	1 817
Määräysvallattomille omistajille	-2	2	0	-1	1	2
	164	-1 229	1 063	824	1 581	1 820

1) Kassavirtasuojausten käyvän arvon muutokset liittyvät lähinnä johdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Johdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

2) Ulkomaisten tytäryritysten muuntoerot, pääosin Ruotsin kruunu, Norjan kruunu ja Puolan zloty.

3) Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoero siirrettiin tuloslaskelmaan vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.

Lyhennetty konsernin tase

milj. euroa	Liite	30.6.2024 31.12.2023
-------------	-------	----------------------	--

VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	619	643
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja käyttöoikeusomaisuuserät	6 601	6 612
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	1 233	1 059
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 13	1 077	1 058
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	208	201
Laskennalliset verosaamiset	905	958
Johdannaisinstrumentit 5	229	216
Pitkäaikaiset korolliset saamiset 11	520	644
Pitkäaikaiset varat yhteensä	11 392	11 392
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	411	452
Johdannaisinstrumentit 5	442	389
Lyhytaikaiset korolliset saamiset 11	292	389
Tuloverosaamiset	69	59
Vakuussaaminen 12	336	590
Myyntisaamiset ja muut saamiset	796	1 286
Likvidit varat 12	4 058	4 183
Lyhytaikaiset varat yhteensä	6 404	7 347
Varat yhteensä	17 796	18 739
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	3 046	3 046
Ylikurssirahasto	73	73
Kertyneet voittovarat	5 263	5 592
Muut oman pääoman erät	90	-273
Yhteensä	8 472	8 438
Määräysvallattomat omistajat	83	60
Oma pääoma yhteensä	8 556	8 499
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma 12	4 829	4 573
Johdannaisinstrumentit 5	225	216
Laskennalliset verovelat	493	428
Ydinvoimaan liittyvät varaukset 13	1 077	1 058
Muut varaukset	122	125
Eläkevelvoitteet, netto	10	10
Muu pitkäaikainen vieras pääoma	122	122
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	6 879	6 532
Lyhytaikainen vieras pääoma
Korollinen vieras pääoma 12	556	1 337
Johdannaisinstrumentit 5	456	1 057
Muut varaukset	2	2
Vakuusvelka 12	99	131
Ostovelat ja muu vieras pääoma	1 248	1 181
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	2 361	3 708
Vieras pääoma yhteensä	9 240	10 240
Oma pääoma ja vieras pääoma yhteensä	17 796	18 739

Lyhennetty laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Kertyneet voittovarat			Muut oman pääoman erät
							Muut laajan
							tuloksen
						Muut	erät		Määräys
			Kertyneet		Kassa	laajan	osakkuus	Emo	vallat	Oma
milj. euroa	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	voitto varat	Muunto erot	virta suojaukset	tuloksen erät	ja yhteis yrityksissä	yhtiön omistajat	tomat omistajat	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	3 046	73	6 618	-1 026	-337	-14	79	8 438	60	8 499
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä			688					688	0	689
Muuntoerot				12	0	0	-1	10	0	10
Muut laajan tuloksen erät					360	3	1	364	-	364
Kauden laaja tulos yhteensä			688	12	360	3	0	1 063	0	1 063
Osingonjako 1)			-1 032					-1 032	-	-1 032
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	23	23
Muut			3					3	0	3
BS Oma pääoma 30.6.2024	3 046	73	6 277	-1 014	23	-11	79	8 472	83	8 556
Oma pääoma 1.1.2023	3 046	73	9 499	-3 031	-2 182	172	93	7 670	67	7 737
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä			-2 667					-2 667	1	-2 666
Muuntoerot				-83	54	0	-3	-33	-1	-33
Muuntoerojen siirto tulosvaikutteisiksi				2 106		-166		1 940		1 940
Muut laajan tuloksen erät					1 663	-8	-1	1 653	-	1 653
Lopetettujen toimintojen laajan tuloksen erät				-63	-9	0	5	-68	-2	-69
Kauden laaja tulos yhteensä			-2 667	1 959	1 707	-174	0	826	-1	824
Osingonjako			-817					-817	0	-817
Tytäryhtiöiden myynti								-	-22	-22
Liiketoimet määräysvallattomien								-	15	15
Muut			1					1	0	1
BS Oma pääoma 30.6.2023	3 046	73	6 017	-1 072	-475	-2	94	7 682	58	7 740
Oma pääoma 1.1.2023	3 046	73	9 499	-3 031	-2 182	172	93	7 670	67	7 737
IS Kauden voitto, Fortum yhteensä 2)			-2 069					-2 069	2	-2 067
Muuntoerot				-36	-6	0	0	-43	0	-43
Muuntoerojen siirto tulosvaikutteisiksi				2 106		-166		1 940	-	1 940
Muut laajan tuloksen erät					1 860	-21	-19	1 820	0	1 820
Lopetettujen toimintojen laajan
tuloksen erät				-63	-9	0	5	-68	-2	-69
Kauden laaja tulos yhteensä			-2 069	2 006	1 844	-186	-14	1 580	1	1 581
Osingonjako			-817					-817	0	-817
Tytäryhtiöiden konsolidoinnin päättyminen								-	-22	-22
Liiketoimet määräysvallattomien
omistajien kanssa								-	15	15
Muut			5					5	0	5
BS Oma pääoma 31.12.2023	3 046	73	6 618	-1 026	-337	-14	79	8 438	60	8 499

1) Osingon ensimmäinen erä, 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, yhteensä 511 miljoonaa euroa, sisältyy 30.6.2024 taseen erään Vieras pääoma ja se maksetaan 9.10.2024.

2) Josta -1 940 miljoonaa euroa johtuu Venäjän toimintojen negatiivisten kumulatiivisten muuntoerojen ja niihin liittyvien nettosijoitusten suojauksien siirtämisestä tuloslaskelmaan.

Muuntoerot

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätöstiedot muunnetaan euroiksi käyttäen tuloslaskelman osalta keskikurssia ja taseen osalta tilinpäätöspäivän kurssia. Kurssiero, joka syntyy muunnosta euroiksi, kirjataan omaan pääomaan. Kurssieroa syntyy pääosin Ruotsin kruunun, Norjan kruunun ja Puolan zlotyn vaikutuksesta.

Katso lisätietoja käytetyistä kursseista liitetiedossa 1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit.

Oman pääoman vaikutus Venäjään liittyvien muuntoerojen ja niihin liittyvien suojauksien uudelleenluokittelusta vuonna 2023

Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättymisen johdosta 1,9 miljardin euron negatiivinen kumulatiivinen muuntoerä siirrettiin tuloslaskelmaan vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Kumulatiiviset muuntoerot johtuivat Venäjän ruplan merkittävästä heikentymisestä vuoden 2008 jälkeen, jolloin Venäjän toiminnot hankittiin.

	Kertyneet voitto	Muunto	Muut laajan tuloksen	Emo yhtiön
milj. euroa	varat	erot	erät	omistajat
Vaikutus tilikauden voittoon 2023	-1 940			-1 940
Vaikutus muihin oman pääoman eriin		2 106	-166	1 940
Oman pääoman vaikutus yhteensä 2023	-1 940	2 106	-166	-

Kassavirtasuojaukset

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus kassavirtasuojausten käyvän arvon muutoksista liittyy lähinnä hyödykejohdannaisten, kuten futuurien ja termiinien, käypään arvoon arvostamiseen. Hyödykejohdannaisilla suojataan tulevien hyödyketransaktioiden myyntihintaa ja niihin sovelletaan suojauslaskentaa. Kun hyödykkeen markkinahinta on korkeampi (alhaisempi) kuin suojaushinta, vaikutus omaan pääomaan on negatiivinen (positiivinen).

Osingonjako

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, sisältyy 30.6.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma ja se maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Lisätietoja liitetiedossa 10 Osakekohtainen osinko.

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
IS Kauden voitto jatkuvista toiminnoista		215	374	689	916	1 515	1 288
Oikaisuerät:
Tuloverot		57	-199	163	-45	69	276
Rahoituskulut - netto		-29	50	-16	145	138	-23
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-2	42	-23	20	-59	-103
Poistot	3	93	82	185	165	359	378
Liikevoitto ennen poistoja (Käyttökate)		333	349	997	1 201	2 021	1 817
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	3, 4	-7	-5	-49	-76	-118	-91
Vertailukelpoinen käyttökate		326	344	948	1 125	1 903	1 726
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät		-53	-74	-140	-2	129	-9
Saadut korot		61	40	113	65	153	201
Maksetut korot		-81	-50	-159	-138	-228	-248
Saadut osingot		4	3	7	7	16	16
Maksetut tuloverot		-60	-76	-147	-362	-454	-239
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		196	187	622	695	1 519	1 446
Käyttöpääoman muutos		141	470	254	437	191	8
Jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta		338	657	876	1 132	1 710	1 454
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta
Investoinnit käyttöomaisuuteen	3	-108	-187	-218	-300	-576	-494
Hankitut osakkeet	6	-9	-5	-13	-17	-53	-49
Käyttöomaisuuden myynnit		1	2	2	2	12	12
Myydyt osakkeet ja pääoman palautukset	6	1	0	6	4	5	7
Osakaslainat osakkuus- ja yhteisyrityksille	11	-32	44	-53	37	-30	-120
Vakuussaamisten muutos		-15	247	254	1 539	2 024	739
Muutos muissa korollisissa saamisissa	11	4	105	-19	39	52	-5
Jatkuvien toimintojen investointien rahavirta		-158	206	-41	1 304	1 433	88
Jatkuvien toimintojen rahavirta ennen rahoitusta		180	864	835	2 435	3 143	1 543
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta
Pitkäaikaisten lainojen nostot	12	5	1 673	6	1 747	1 755	14
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 1)	12	-414	-598	-419	-1 602	-1 620	-437
Lyhytaikaisten lainojen muutos	12	-68	-867	10	-1 586	-1 757	-160
Osingonjako emoyhtiön omistajille	10	-520	-413	-520	-413	-817	-924
Vakuusvelan muutos		1	26	-32	-107	-221	-146
Muut rahoituserät		0	15	0	15	19	4
Jatkuvien toimintojen rahoituksen rahavirta		-997	-163	-957	-1 947	-2 640	-1 650
Jatkuvien toimintojen laskelman mukainen likvidien varojen
muutos		-817	701	-122	489	503	-107
Lopetettujen toimintojen rahavirta Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan rahavirta		-	-	-	109	109	-
Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta 2)		-	-284	-	-333	-333	-
Lopetettujen toimintojen rahoituksen rahavirta		-	-	-	21	21	-
Lopetettujen toimintojen laskelman mukainen likvidien
varojen muutos	6.3	-	-284	-	-202	-202	-
Rahavirta, Fortum yhteensä
Liiketoiminnan rahavirta yhteensä		338	658	876	1 241	1 819	1 454
Investointien rahavirta yhteensä Rahoituksen rahavirta yhteensä		-158 -997	-98 -143	-41 -957	971 -1 926	1 095 -2 614	83 -1 645
Laskelman mukainen likvidien varojen muutos, Fortum yhteensä		-817	417	-122	286	301	-107
Likvidit varat kauden alussa	12	4 875	3 729	4 183	3 919	3 919	4 156
Muuntoerot ja odotettavissa olevat luottotappiot likvideissä
varoissa		0	10	-3	-49	-36	10
Likvidit varat kauden lopussa	12	4 058	4 156	4 058	4 156	4 183	4 058

1) Uusi 300 miljoonan euron vihreä laina nostettiin vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa ja lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina. Lainat netotettiin ilman maksua. Lainasta maksettiin etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa, vaikuttaen kassavirtaan.

2) Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä.

Rahavirtalaskelman lisätietoja

Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät

Vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen ei-kassavaikutteiset sekä muut erät -140 miljoonaa euroa (I-II/2023: -2) liittyvät pääasiassa realisoituneisiin valuuttakurssivoittoihin ja -tappioihin -98 miljoonaa euroa (I-II/2023: 138) ja päästöoikeuksiin liittyvien velkojen muutokseen -31 miljoonaa euroa (I-II/2023: -56). Vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä ei-kassavaikutteiset sekä muut erät sisälsivät Solidiumin siltarahoituksesta maksetun luotonvarausprovision -39 miljoonaa euroa.

Käyttöpääoman muutos

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Korottomien saamisten muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	289	426	535	742	348	142
Vaihto-omaisuuden muutos, vähennys(+)/lisäys(-)	-6	76	41	105	-14	-79
Korottomien velkojen muutos, vähennys(-)/lisäys(+)	-142	-32	-322	-410	-143	-55
CF Yhteensä	141	470	254	437	191	8

Maksetut käyttöomaisuusinvestoinnit rahavirtalaskelmassa

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Käyttöomaisuusinvestoinnit	127	178	215	300	611	527
Muutokset maksamattomissa investoinneissa,
vähennys(+)/lisäys(-)	-17	14	8	9	-16	-16
Aktivoidut vieraan pääoman menot	-2	-5	-6	-9	-20	-16
CF Yhteensä	108	187	218	300	576	494

Hankitut osakkeet rahavirtalaskelmassa

Osakehankintojen nettovaikutus oli vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana 13 miljoonaa euroa (I-II/2023: 17). Vuoden 2023 kolmannen neljänneksen aikana Fortum hankki ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n. Katso lisätietoja liitetiedossa 6.1 Yrityshankinnat.

Myydyt osakkeet rahavirtalaskelmassa

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Myydyt tytäryritysosakkeet pl. myytyjen yritysten rahavarat	1	0	6	0	1	7
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet ja pääoman
palautukset	0	0	0	0	0	0
Myydyt muut sijoitukset	0	0	0	3	3	0
CF Yhteensä	1	0	6	4	5	7

Vuoden 2024 toisella neljänneksellä Fortum sai päätökseen jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan. Kokonaismyyntituotto 33 miljoonaa euroa maksetaan vuoden 2024 toisella puoliskolla. Katso lisätietoja liitetiedossa 6 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.

Rahoitusnettovelan muutokset

milj. euroa Liite	I-II/2024	2023
Rahoitusnettovelka kauden alussa	942	1 084
Venäjän vaikutus rahoitusnettovelkaan kauden alussa	-	43
Rahoitusnettovelka kauden alussa ilman Venäjää	942	1 127
Nettorahavirta:
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	948	1 903
Ei-kassavaikutteiset sekä muut erät	-140	129
Maksetut nettorahoituskulut ja saadut osingot	-39	-59
Maksetut tuloverot	-147	-454
Käyttöpääoman muutos	254	191
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-218	-576
Yrityshankinnat	-13	-53
Yritys- ja käyttöomaisuusmyynnit	8	17
Muutos korollisissa saamisissa	-72	22
Osingonjako emoyhtiön omistajille	-520	-817
Muut rahoitustoiminnot	0	19
Nettorahavirta, jatkuvat toiminnot ('-' rahoitusnettovelan kasvu)	60	322
Muuntoerot ja muut muutokset	-32	137
Rahoitusnettovelka kauden lopussa 12	851	942

Pääomariskien hallinta

Helmikuussa 2024 Fortumin hallitus täsmensi yhtiön strategiaa.

Fortumin pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Säilyttää vähintään tason BBB luottoluokitus. Nykyisen luottoluokituksen varmistamiseksi rahoitusnettovelan suhde vertailukelpoiseen käyttökatteeseen voi olla enintään 2,0–2,5.
• Fortum arvioi investointien ilman yritysostoja olevan noin 1,6 miljardia euroa vuosina 2024–2026. Arvio sisältää kasvuinvestoinnit, joiden osuuden arvioidaan olevan 800 miljoonaa euroa, sekä vuosittaiset kunnossapitoinvestoinnit, joiden arvioidaan olevan 300 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 250 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lähtien.
• Fortum valitsee jatkossakin kasvuhankkeensa tarkasti varmistaakseen asetetut tuottovaatimukset; uusien investointien projektikohtainen vähimmäistuottovaatimus on pääomakustannusten painotettu keskiarvo (WACC) lisättynä 150–400 korkopisteellä teknologiasta tai hankkeesta riippuen sekä huomioiden yhtiön ympäristötavoitteet.
• Fortumin osinkopolitiikka: osingonjakosuhde on 60–90 % vertailukelpoisesta osakekohtaisesta tuloksesta. Osingonjakosuhteen vaihteluvälin yläpäätä sovelletaan silloin, kun tase on vahva ja investointeja vähän, kun taas vaihteluvälin alapäätä sovelletaan velkaantuneisuusasteen ollessa korkea ja/tai käynnissä on suuria investointeja.

Fortum ilmoitti 2.11.2023 käynnistäneensä toiminnan tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on asteittain vähentää vuositason kiinteitä kustannuksia 100 miljoonalla eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä.

Vertailukelpoinen käyttökate on vaihtoehtoinen tunnusluku, ja sitä käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).

S&P Global Rating (S&P) nosti 25.3.2024 Fortumin pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle BBB+ vakain näkymin. Aikaisempi luottoluokitus oli BBB vakain näkymin.

Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 18.3.2024 säilyttävänsä Fortumin luottoluokituksen ennallaan tasolla BBB vakain näkymin.

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

	Edelliset
milj. euroa Liite	12 kk	2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 385	5 909
- BS Likvidit varat	4 058	4 183
- Vakuusjärjestely	239	325
- BS Vakuussaaminen	336	590
+ BS Vakuusvelka	99	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-237	-459
12 Rahoitusnettovelka	851	942
IS Liikevoitto	1 439	1 662
+ IS Poistot	378	359
Käyttökate	1 817	2 021
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-91	-118
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate	1 726	1 903
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,5	0,5

Tunnuslukuja

Jatkuvat toiminnot

milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
IS Liikevaihto	1 255	1 368	3 270	3 632	6 711	6 349
IS Liikevoitto	240	267	812	1 036	1 662	1 439
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	2	-42	23	-20	59	103
IS Kauden voitto	215	374	689	916	1 515	1 288
IS Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	217	376	688	916	1 514	1 286
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,24	0,42	0,77	1,02	1,68	1,43
CF Liiketoiminnan rahavirta	338	657	876	1 132	1 710	1 454
Käyttöomaisuus- ja bruttoinvestoinnit osakkeisiin	136	183	229	317	664	576
Käyttöomaisuusinvestoinnit	127	178	215	300	611	527
milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vertailukelpoinen
Käyttökate (EBITDA)	326	344	948	1 125	1 903	1 726
IS Liikevoitto	233	262	763	960	1 544	1 347
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-1	-42	11	-32	7	50
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	184	147	614	629	1 150	1 134
Tulos/osake (laimentamaton), euroa	0,20	0,16	0,68	0,70	1,28	1,26
milj. euroa tai kuten merkitty					Edelliset 12 kk	2023
Taloudellinen asema

Rahoitusnettovelka kauden lopussa	851	942
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,5	0,5
euroa tai kuten merkitty		30.6.2024 31.12.2023
Oma pääoma/osake, euroa	9,44	9,40
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta	897 264	897 264
Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, 1 000 osaketta	897 264	897 264

Rekisteröityjen osakkeiden lukumäärä, 1 000 osaketta 897 264 897 264

Jatkuvat ja lopetetut toiminnot (yhteensä)

Fortumin lyhennetty konsernin tuloslaskelma ja lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma sisältävät Russia-segmentin lopetettuina toimintoina vuonna 2023. Katso lisätietoja liitetiedoissa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet ja 6 Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot.

milj. euroa tai kuten merkitty	II/2024	II/2023	I-II/2024	II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Raportoitu
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	217	-3 232	688	-2 667	-2 069	1 286
Tulos/osake, euroa	0,24	-3,60	0,77	-2,97	-2,31	1,43
Liiketoiminnan rahavirta	338	658	876	1 241	1 819	1 454
Henkilöstön lukumäärä			5 679	5 321	5 225
Vertailukelpoinen
Kauden voitto (määräysvallattomien omistajien osuuden jälkeen)	184	147	614	665	1 184	1 133
Tulos/osake, euroa	0,20	0,16	0,68	0,74	1,32	1,26

Konsernin lyhennetyn osavuosikatsauksen liitetiedot

1. Merkittävät laadintaperiaatteet

1.1 Laadintaperusta

Konsernin tilintarkastamaton lyhennetty osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa käyttöönotettua kansainvälistä (IAS) 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Osavuosikatsausta tulee lukea yhdessä vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen kanssa.

Osavuosikatsauksessa esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Fortumin liiketoiminnasta osa on kausiluonteista, minkä takia vertailukelpoinen liikevoitto on yleensä suurempi vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä neljänneksellä. Otsikoissa "Edelliset 12 kk" kuvaa raportointihetkeä edeltäviä 12 kuukauden lukuja.

Alla olevat symbolit kertovat, mitkä liitetiedon luvut täsmäävät tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtalaskelmaan.

IS = Tuloslaskelma BS = Tase CF = Rahavirta

1.2 Lopetetut toiminnot – Venäjän toiminnot vuonna 2023

Määräysvalta Fortumin Venäjän toimintoihin menetettiin 25.4.2023 Venäjän presidentin asetuksen nro 302 vuoksi, jonka nojalla viranomaiset voivat väliaikaisesti hallita tiettyjen ulkomaisten yhtiöiden omaisuutta Venäjällä, ja jota seurasi uuden ulkopuolisen toimitusjohtajan nimitys PAO Fortumille. Tämän vuoksi Fortumin Russia-segmentin konsolidointi päättyi vuoden 2023 toisella neljänneksellä ja se luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuivat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai ei-taloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen.

Konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 toisella neljänneksellä johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisälsi Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirrettiin omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRS-vaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan.

1.3 Vaihtoehtoiset tunnusluvut

ESMA:n vaihtoehtoisia tunnuslukuja koskevien ohjeiden (ESMA Guidelines on Alternative Performance Measures) mukaan vaihtoehtoisena tunnuslukuna (APM) pidetään taloudellista tunnuslukua, joka kuvaa mennyttä tai tulevaa tulosta, taloudellista asemaa tai rahavirtoja, ja joka on muu kuin sovellettavassa tilinpäätösnormistossa määritelty tai nimetty taloudellinen tunnusluku.

Fortum käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja (APM), kuten vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen käyttökate, taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, segmenttien ja konsernin tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia. Liiketoimintojen tulosta ei voi vertailla eri raportointikausien välillä huomioimatta vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ja siksi nämä erät eivät sisälly vertailukelpoiseen liikevoittoon eivätkä vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät on esitetty erikseen konsernin tuloslaskelmalla liiketoiminnan läpinäkyvyyden ja lukujen vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri kausien välillä.

Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudelliseen tavoitteen, pääomarakenteen, määritelmä (katso Pääomariskien hallinta ja liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset).

Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ilman Venäjää ei enää esitetä Venäjän konsolidoinnin päättymisen johdosta vuoden 2023 toisesta neljänneksestä lähtien.

Katso liitetiedot 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto ja 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

1.4 Laadintaperiaatteet

Tässä osavuosikatsauksessa noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernitilinpäätöksessä 2023 noudatettujen periaatteiden kanssa.

Standardimuutoksilla ja tulkinnoilla, jotka tulivat voimaan 1.1.2024, ei ollut merkittävää vaikutusta Fortumin konsernitilinpäätökseen.

Pilari 2:ta koskeva lainsäädäntö astui voimaan Suomessa 1.1.2024. Fortum on arvioinut alttiuttaan Pilari 2 mallisääntöjen määrittämälle minimiverolle. Arviointi osoittaa, että suurin osa toiminnoista, mahdollisesti yhtä tai kahta toimintamaata lukuun ottamatta, on olettamasääntöjen (Safe Harbours) piirissä. Siitä huolimatta vuodelle 2024 tehdyn analyysin perusteella voidaan olettaa, että Fortum ei altistu Pilari 2:n tuloverojen maksamiselle tiettyjen Pilari 2:n lainsäädännön mukaisten oikaisujen johdosta.

1.5 Osavuosikatsauksessa käytetyt keskeisimmät valuuttakurssit

Kauden lopun valuuttakurssit perustuvat Euroopan keskuspankin julkaisemiin tilinpäätöshetken kursseihin. Keskimääräinen valuuttakurssi lasketaan Euroopan keskuspankin päivittäisten loppukurssien keskiarvona.

Keskeisimmät osavuosikatsauksessa käytetyt kurssit ovat:

Keskimääräinen valuuttakurssi	1–6/2024	1–3/2024	1–12/2023	1–9/2023	1–6/2023	1–12/2023
Norja (NOK)	11,4926	11,4159	11,4248	11,3483	11,3195	10,9901
Puola (PLN)	4,3169	4,3333	4,5420	4,5820	4,6244	4,7081
Ruotsi (SEK)	11,3914	11,2792	11,4788	11,4789	11,3329	11,2030
Kauden lopun valuuttakurssi	30.6.2024	31.3.2024	31.12.2023	30.9.2023	30.6.2023	31.3.2023
Norja (NOK)	11,3965	11,6990	11,2405	11,2535	11,7040	11,3940
Puola (PLN)	4,3090	4,3123	4,3395	4,6283	4,4388	4,6700
Ruotsi (SEK)	11,3595	11,5250	11,0960	11,5325	11,8055	11,2805

2. Kriittiset tilinpäätösarviot ja -harkinnat

Osavuosikatsauksen laatiminen edellyttää, että yhtiön johto tekee arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat raportoitujen varojen ja velkojen sekä tuottojen ja kulujen määriin. Toteutuneet erät saattavat olla erilaisia näihin arvioihin verrattuna. Tämän osavuosikatsauksen laatimisen yhteydessä johdon tekemät merkittävät konsernin laadintaperiaatteisiin ja keskeisimpiin epävarmuustekijöihin liittyneet arviot ovat samoja, joita sovellettiin konsernitilinpäätöksessä 2023.

3. Tiedot segmenteittäin

Fortumin IFRS:n mukaiset raportoitavat segmentit ovat:

• Generation-segmentti, joka sisältää Hydro Generation-, Nuclear Generation-, Corporate Customers and Markets- sekä Renewables and Decarbonisation -liiketoimintayksiköt.
• Consumer Solutions -segmentti, joka sisältää Consumer Solutions -liiketoimintayksikön.
• Muut toiminnot -segmentti, johon kuuluu Circular Solutions -liiketoimintayksikkö, Innovation and Venturing toiminnot, liiketoimintoja palvelevat konsernitoiminnot ja konsernijohto.

Vuosineljännes

			Consumer					Jatkuvat toiminnot
		Generation 1)		Solutions		Muut toiminnot		yhteensä
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		700	703	503	637	1	2	1 204	1 343
Lämmönmyynti		83	88	-	-	5	5	88	93
Kaasunmyynti		-	-	93	88	-	-	93	88
Jätteiden käsittelyn myynti		3	2	-	-	52	50	54	52
Muu myynti		10	12	23	25	88	69	122	107
Liikevaihto		796	805	619	750	146	127	1 560	1 682
Eliminoinnit		-55	-74	-6	-5	-39	-25	-100	-103
Nord Pool -netotus 2)								-205	-211
IS Ulkoinen liikevaihto		741	731	613	746	107	102	1 255	1 368
Vertailukelpoinen käyttökate		313	348	33	27	-21	-31	326	344
IS Poistot		-49	-44	-22	-17	-22	-21	-93	-82
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		264	304	12	10	-43	-52	233	262
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-	-	0	-	0	-
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		0	0	0	0	2	0	2	0
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		-9	63	13	-58	0	-	4	5
Muut		-	0	-	-	1	-	1	0
IS Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät	4	-9	63	13	-58	3	0	7	5
IS Liikevoitto		256	367	25	-48	-40	-52	240	267
Vertailukelpoinen osuus osakkuus
ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	-1	-41	-	-	0	-1	-1	-42
IS Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	7	2	-42	-	-	0	-1	2	-42
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit
segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	0	0	0	-	9	5	9	5
Investoinnit käyttöomaisuuteen		94	135	18	20	15	24	127	178
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	33	0	0	0	1	0	34	0

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Vuoden alusta

		Generation 1)		Consumer Solutions		Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa	Liite	I-II/2024	I-II/2023	I-II/2024	I-II/2023	I-II/2024	I-II/2023	I-II/2024	I-II/2023
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		1 907	1 947	1 481	1 835	3	5	3 391	3 787
Lämmönmyynti		274	260	-	-	16	15	291	274
Kaasunmyynti		-	-	234	241	-	-	234	241
Jätteiden käsittelyn myynti		6	4	-	-	106	103	112	108
Muu myynti		21	23	57	59	164	139	243	221
Liikevaihto		2 208	2 234	1 773	2 134	289	262	4 270	4 631
Eliminoinnit		-163	-285	8	-3	-73	-51	-228	-339
Nord Pool -netotus 2)								-772	-659
IS Ulkoinen liikevaihto		2 045	1 949	1 781	2 131	216	211	3 270	3 632
Vertailukelpoinen käyttökate		877	1 115	95	51	-24	-41	948	1 125
IS Poistot		-100	-88	-41	-35	-44	-42	-185	-165
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		777	1 027	54	16	-68	-83	763	960
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-	-	-2	-	-2	-
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		0	1	0	0	7	0	7	1
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		20	381	23	-314	0	-	43	67
Muut		-	8	-	-	1	-	1	8
IS Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät	4	20	390	23	-314	6	0	49	76
IS Liikevoitto		797	1 416	77	-297	-62	-83	812	1 036
Vertailukelpoinen osuus osakkuus
ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	10	-31	-	-	1	-1	11	-32
IS Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	7	22	-19	-	-	1	-1	23	-20
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	0	4	0	-	13	13	13	17
Investoinnit käyttöomaisuuteen		155	222	35	40	26	38	215	300
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	33	0	0	0	6	3	39	3

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Edelliset 12 kk

		Generation 1)		Consumer Solutions				Jatkuvat toiminnot
						Muut toiminnot		yhteensä
		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.
milj. euroa	Liite	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023
Tuloslaskelman tiedot segmenteittäin
Sähkönmyynti 1)		3 849	3 889	2 865	3 219	7	9	6 721	7 117
Lämmönmyynti		495	481	-	-	33	31	528	512
Kaasunmyynti		-	-	416	422	-	-	416	422
Jätteiden käsittelyn myynti		9	7	-	-	229	226	237	234
Muu myynti		41	43	123	125	307	281	471	450
Liikevaihto		4 394	4 420	3 404	3 766	575	548	8 374	8 734
Eliminoinnit		-272	-394	-9	-20	-121	-99	-402	-514
Nord Pool -netotus 2)								-1 623	-1 510
IS Ulkoinen liikevaihto		4 122	4 026	3 395	3 745	454	449	6 349	6 711
Vertailukelpoinen käyttökate		1 637	1 874	152	108	-63	-80	1 726	1 903
IS Poistot		-207	-195	-76	-70	-95	-93	-378	-359
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		1 429	1 679	75	38	-158	-173	1 347	1 544
Arvonalentumiset ja peruutukset		-	-	-	-	-2	-	-2	-
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		1	2	1	1	8	1	10	4
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien
johdannaisten käyvän arvon muutokset		5	366	83	-254	0	-	88	111
Muut		4	12	-	-	-8	-9	-4	3
IS Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät	4	10	380	84	-253	-2	-8	91	118
IS Liikevoitto		1 439	2 058	159	-215	-160	-181	1 439	1 662
Vertailukelpoinen osuus osakkuus
ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	48	7	-	-	2	0	50	7
IS Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta	7	101	59	-	-	2	0	103	59
Bruttoinvestoinnit / -divestoinnit
segmenteittäin
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	6	1	5	22	22	27	26	49	53
Investoinnit käyttöomaisuuteen		383	450	76	81	68	81	527	611
Osakkeiden bruttodivestoinnit	6	33	0	0	0	7	4	40	4

1) Sekä ulkoinen että sisäinen liikevaihto sisältää realisoituneiden suojausinstrumenttien vaikutukset. Vaikutus liikevaihtoon voi olla positiivinen tai negatiivinen riippuen keskimääräisen sopimushinnan ja realisoituneen spot-hinnan erotuksesta. Sähkönmyynti sisältää hyödykejohdannaisten realisoituneen tuloksen sopimuksista, joilla ei ollut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa, mutta ovat operatiivisesti luokiteltu suojaukseksi.

2) Tuntiperusteiset myynnit ja ostot netotetaan konsernitasolla ja esitetään joko tuottona tai kuluna sen mukaan, onko Fortum tiettynä hetkenä nettomyyjä vai -ostaja.

Varat ja velat segmenteittäin

		Generation			Consumer Solutions	Muut toiminnot		Jatkuvat toiminnot yhteensä
milj. euroa	Liite	30.6.2024	31.12.2023	30.6.2024	31.12.2023	30.6.2024	31.12.2023	30.6.2024	31.12.2023
Korottomat varat		6 697	6 864	866	1 311	1 128	1 094	8 691	9 269
BS Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä		1 162	1 000	-	-	70	59	1 233	1 059
Eliminoinnit								-106	-105
Segmenttien varat yhteensä		7 859	7 864	866	1 311	1 198	1 153	9 818	10 223
Korolliset saamiset	11							812	1 033
BS Laskennalliset verosaamiset								905	958
Muut varat								2 202	2 342
BS Likvidit varat								4 058	4 183
BS Varat yhteensä								17 796	18 739
Segmenttien velat		406	601	286	472	310	313	1 003	1 387
Eliminoinnit								-106	-105
Segmenttien velat yhteensä								897	1 282
BS Laskennalliset verovelat								493	428
Muu vieras pääoma								2 465	2 621
Sijoitettuun pääomaan sisältyvä
vieras pääoma								3 855	4 331
Korollinen vieras pääoma	12							5 385	5 909
BS Oma pääoma								8 556	8 499
BS Oma pääoma ja vieras
pääoma yhteensä								17 796	18 739
Henkilöstön lukumäärä		2 121	1 758	1 161	1 281	2 397	2 186	5 679	5 225

Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen vertailukelpoisen osuuden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta sekä vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto

		Generation		Consumer Solutions
		Edell.		Edell.
milj. euroa	Liite	12 kk	31.12.2023	12 kk	31.12.2023
Vertailukelpoinen liikevoitto		1 429	1 679	75	38
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	4, 7	48	7	-	-
Vertailukelpoinen liikevoitto sisältäen osuuden
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		1 477	1 686	75	38
Segmenttien varat kauden lopussa		7 859	7 864	866	1 311
Segmenttien velat kauden lopussa		406	601	286	472
Vertailukelpoinen sidottu pääoma		7 453	7 263	580	838
Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin 1)		7 175	6 959	658	847
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %		20,6	24,2	11,5	4,5

1) Keskimääräinen sidottu pääoma on laskettu käyttäen vuoden alun ja jokaisen vuosineljänneksen lopun arvoja.

4. Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto

4.1 Liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen liikevoittoon

Vuosineljännes

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset			Muut		Raportoitu
milj. euroa	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023	II/2024	II/2023
Liikevaihto	1 220	1 368	-	-	-	-	35	0	-	-	1 255	1 368
Muut tuotot	51	68	-	-	-2	0	-26	-63	-	-	23	5
Materiaalit ja palvelut	-690	-751	-	-	-	-	-6	-39	-	0	-696	-790
Henkilöstökulut	-123	-102	-	-	-	-	-	-	-	-	-123	-102
Poistot	-93	-82	0	-	-	-	-	-	-	-	-93	-82
Muut kulut	-124	-235	-	-	-	-	-8	97	-1	-	-132	-137
IS Vertailukelpoinen liikevoitto IS Vertailukelpoisuuteen			0	-	-2	0	-4	-5	-1	0	233	262
vaikuttavat erät			0	-	2	0	4	5	1	0	7	5
IS Liikevoitto	240	267									240	267

Vuoden alusta

	Oikaisematon		Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
milj. euroa											I-II/2024 I-II/2023 I-II/2024 I-II/2023 I-II/2024 I-II/2023 I-II/2024 I-II/2023 I-II/2024 I-II/2023 I-II/2024 I-II/2023
Liikevaihto	3 238	3 631	-	-	-	-	32	2	-	-	3 270	3 632
Muut tuotot	92	396	-	-	-7	-1	-52	-382	-	-	33	13
Materiaalit ja palvelut	-1 853	-1 941	-	-	-	-	-11	-87	-	-8	-1 864	-2 037
Henkilöstökulut	-244	-211	-	-	-	-	-	-	-	-	-244	-211
Poistot	-187	-165	2	-	-	-	-	-	-	-	-185	-165
Muut kulut	-235	-674	-	-	-	-	-12	401	-1	-	-248	-273
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			2	-	-7	-1	-43	-67	-1	-8	763	960
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-2	-	7	1	43	67	1	8	49	76
IS Liikevoitto	812	1 036									812	1 036

Edelliset 12 kk

		Oikaisematon	Arvon alentumiset ja peruutukset		Myyntivoitot ja saman kaltaiset erät		Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset		Muut		Raportoitu
	Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.		Edell.
milj. euroa	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023	12 kk	2023
Liikevaihto	6 323	6 716	-	-	-	-	25	-5	-	-	6 349	6 711
Muut tuotot	92	397	-	-	-10	-4	-31	-361	0	0	51	32
Materiaalit ja palvelut	-3 517	-3 606	-	-	-	-	-114	-190	-4	-12	-3 635	-3 808
Henkilöstökulut	-469	-436	-	-	-	-	-	-	-	-	-469	-436
Poistot	-380	-359	2	-	-	-	-	-	-	-	-378	-359
Muut kulut	-610	-1 049	-	-	0	0	31	444	8	9	-570	-595
IS Vertailukelpoinen liikevoitto			2	-	-10	-4	-88	-111	4	-3	1 347	1 544
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät			-2	-	10	4	88	111	-4	3	91	118
IS Liikevoitto	1 439	1 662									1 439	1 662

Arvonalentumiset ja peruutukset

Arvonalentumiset oikaistaan poistoista ja arvonalentumisista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät

Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut oikaistaan liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä.

Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, ja jotka suojaavat tulevaisuuden kassavirtoja, oikaistaan muista tuotoista ja muista kuluista ja esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Johdannaisina käsiteltyjen fyysisten sopimusten selvittämisen vaikutukset oikaistaan myyntiin sekä materiaaleihin ja palveluihin, jotta erät kuvaisivat näiden sopimusten osalta niiden sopimusperusteista myynti- tai hankintahintaa, eikä vastaavaa markkinahintaa toimitushetkellä.

4.2 Vertailukelpoisen liikevoiton täsmäytys vertailukelpoiseen kauden voittoon

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
IS Liikevoitto		240	267	812	1 036	1 662	1 439
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4.1	-7	-5	-49	-76	-118	-91
IS Vertailukelpoinen liikevoitto		233	262	763	960	1 544	1 347
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		2	-42	23	-20	59	103
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-3	0	-13	-12	-52	-53
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-1	-42	11	-32	7	50
IS Rahoituskulut - netto		29	-50	16	-145	-138	23
Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	8	-34	20	-34	30	2	-62
Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto		-5	-30	-17	-115	-137	-39
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja		227	190	756	813	1 415	1 359
IS Tuloverot		-57	199	-163	45	-69	-276
Tuloveroihin liittyvät oikaisut		11	-245	19	-231	-201	49
Vertailukelpoiset tuloverot		-45	-46	-144	-186	-269	-227
IS Määräysvallattomat omistajat		2	3	0	0	-1	-2
Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	0	2	2	5	5
Vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat		2	3	1	2	4	3
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto		184	147	614	629	1 150	1 134
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	6.3	-	-	-	34	34	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		184	147	614	665	1 184	1 133
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	19	0,20	0,16	0,68	0,70	1,28	1,26
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake,
euroa	19	-	-	-	0,04	0,04	-
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa	19	0,20	0,16	0,68	0,74	1,32	1,26

Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta oikaistaan merkittävillä erillä, jotka vastaavat vertailukelpoiseen kauden voittoon sisältyviä oikaisuja.

Vertailukelpoiset rahoituskulut - netto

Rahoituskuluja – netto oikaistaan esimerkiksi muut rahoituserät – nettoon kirjatuilla ydinjätehuoltoon liittyvillä erillä, rahoituserien käypien arvojen muutoksilla, rahoituserien arvonalentumisilla ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutuksilla sekä muilla kertaluontoisilla oikaisuilla.

Vertailukelpoiset tuloverot

Tuloveroja oikaistaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvien oikaisujen, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutuksilla. Tuloveroihin liittyvät oikaisut vuoden 2023 aikana sisälsi 225 miljoonaa euroa kertaluontoisia verovaikutuksia, jotka kirjattiin pääasiassa Irlannissa ja Alankomaissa Venäjän toimintojen omistusten alaskirjausten vuoksi.

Katso myös liitetieto 19 Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset.

Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

5. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan nykyiset tavoitteet ja periaatteet on esitetty vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä sekä laadintaperiaatteissa liitetiedossa 15 Rahoitusvarat ja -velat käypään arvoon.

Käypien arvojen hierarkiatasot

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit on esitetty seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:

Taso 1: täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla;

Taso 2: muut tiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina);

Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat tiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei havainnoitavissa olevat tiedot).

Rahoitusvarat

		Taso 1		Taso 2	Taso 3			Netotus 1)	Yhteensä
milj. euroa		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023
Pitkäaikaisissa varoissa
Muut sijoitukset 2)					128	123			128	123
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			78	59					78	59
Ei sovelleta suojauslaskentaa	21	10	18	14	24	20	-11	-1	52	42
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			96	113					96	113
Ei sovelleta suojauslaskentaa			3	2					3	2
Yhteensä pitkäaikaisissa varoissa	21	10	195	188	153	143	-11	-1	358	339
Lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	138	200	217	160			-82	-110	273	251
Ei sovelleta suojauslaskentaa	303	408	62	33	2	4	-232	-320	135	124
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			3	7					3	7
Ei sovelleta suojauslaskentaa			31	7					31	7
Korolliset saamiset 3)	239	325							239	325
Yhteensä lyhytaikaisissa varoissa	679	933	313	206	2	4	-314	-430	680	714
Yhteensä rahoitusvaroissa	700	943	508	394	154	147	-325	-431	1 038	1 053

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2) Muut sijoitukset koostuvat pääosin listaamattomien yhtiöiden osakkeista.

3) Korolliset saamiset, Taso 1, sisältää vakuusjärjestelyn, joka kattaa kaupankäynnin vakuusvaateita. Katso myös liitetiedot 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka.

Rahoitusvelat

	Taso 1			Taso 2		Taso 3	Netotus 1)			Yhteensä
milj. euroa		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023		30.6.2024 31.12.2023
Pitkäaikaisissa veloissa
Korolliset velat 2)			957	973					957	973
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	7	14	58	58					65	73
Ei sovelleta suojauslaskentaa	40	11	24	30	7	9	-11	-1	61	49
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			99	93					99	93
Ei sovelleta suojauslaskentaa			0	2					0	2
Yhteensä pitkäaikaisissa veloissa	47	26	1 138	1 156	7	9	-11	-1	1 182	1 189
Lyhytaikaisissa veloissa
Korolliset velat			285	376					285	376
Johdannaisinstrumentit
Hyödykejohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa	317	606	97	264			-82	-110	332	761
Ei sovelleta suojauslaskentaa	236	238	57	138	2	2	-232	-320	63	58
Korko- ja valuuttajohdannaiset
Sovelletaan suojauslaskentaa			9	6					9	6
Ei sovelleta suojauslaskentaa			52	232					52	232
Yhteensä lyhytaikaisissa veloissa	554	844	500	1 016	2	2	-314	-430	741	1 432
Yhteensä rahoitusveloissa	601	870	1 637	2 172	9	11	-325	-431	1 923	2 621

1) Saamiset ja velat netotetaan standardimuotoisista, hyödykepörsseissä tehdyistä ja samaan aikaan toimitettavista sähkö- ja muista hyödykejohdannaisista.

2) Osuus joukkovelkakirjalainoista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa.

Kesäkuun 2024 lopussa hyödykejohdannaisten käypä arvo nettona oli 17 miljoonaa euroa, josta varoja 538 miljoonaa euroa ja velkoja 521 miljoonaa euroa (-464 miljoonaa euroa 31.12.2023, josta varoja 476 miljoonaa euroa ja velkoja 940 miljoonaa euroa). Nettoarvon muutos joulukuusta 2023 johtui pääasiassa laskeneista hyödykehinnoista ja sopimusten erääntymisestä.

Korko- ja valuuttajohdannaisten käypä arvo on nettona -27 miljoonaa euroa, josta varoja 133 miljoonaa euroa ja velkoja 160 miljoonaa euroa. Fortumilla on käteisvakuuksia perustuen vakuussopimuksiin, joita Fortumilla on joidenkin vastapuolten kanssa. Vuoden 2024 kesäkuun lopussa Fortum oli saanut 36 miljoona euroa ja maksanut 87 miljoonaa euroa Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.

Lisätietoja johdannaisinstrumenteista on liitetiedoissa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto. Lisätietoja korollisista saamisista ja veloista on liitetiedoissa 11 Korolliset saamiset ja 12 Korollinen nettovelka sekä liitetiedossa 15 Pantatut varat ja vastuut.

Siirtoja tasoon 3 tai tasosta 3 ei ollut. Voitot ja tappiot tason 3 eristä on konsernin tuloslaskelmassa esitetty pääosin vertailukelpoisuuteen vaikuttavissa erissä. Lisätietoja on liitetiedossa 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto.

6. Yrityshankinnat ja -myynnit ja lopetetut toiminnot

6.1 Yrityshankinnat

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Hankitut tytäryhtiöosakkeet (brutto)	0	0	0	0	22	22
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	9	2	10	6	12	16
Hankitut muut osakkeet (brutto)	0	3	3	11	19	11
Yhteensä	9	5	13	17	53	49

Vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana ei ollut merkittäviä yrityshankintoja.

Fortum hankki 31.8.2023 ruotsalaisen sähköntoimittajan Telge Energi AB:n koko osakekannan Telge AB:lta. Velaton kokonaiskauppahinta oli noin 450 miljoonaa Ruotsin kruunua (39 milj. euroa). Kauppahinta, josta on vähennetty hankitut käteisvarat ja muut oikaisut, oli 22 miljoonaa euroa. Telge Energi AB on osa Consumer Solutions segmenttiä.

6.2 Yritysmyynnit

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Myydyt tytäryhtiöosakkeet (brutto)	1	0	6	0	1	7
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritysosakkeet (brutto)	33	0	33	0	0	33
Myydyt muut sijoitukset (brutto)	0	0	0	3	3	0
Yhteensä	34	0	39	3	4	40

Fortum saattoi päätökseen 28.6.2024 jäljellä olleen osuutensa (43,75 %) myynnin aurinkovoimaliiketoiminnoistaan Intiassa Gentari Renewables India Pte. Ltd:lle, joka on puhtaan energian ratkaisujen tarjoajan Gentari Sdn. Bhd:n tytäryhtiö. Kauppaan kuului Intiassa neljä aurinkovoimalaitosta, joiden kokonaiskapasiteetti on 185 MW. Kokonaismyyntituotto, 33 miljoonaa euroa, maksetaan vuoden 2024 toisella puoliskolla. Verovapaa myyntivoitto, 16 miljoonaa euroa, kirjattiin Generation-segmentin vertailukelpoiseen liikevoittoon vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

6.3 Lopetetut toiminnot

Russia-segmentti luokiteltiin lopetetuiksi toiminnoiksi vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Katso lisätietoa liitetiedossa 1 Merkittävät laadintaperiaatteet. Lopetettujen toimintojen tulos- ja rahavirtatiedot esitetään 31.3.2023 asti.

Taloudellinen tulos

Lopetettujen toimintojen tulos esitetään yhdellä rivillä konsernin tuloslaskelmassa. Seuraavassa taulukossa on esitetty tuloslaskelmatietojen erittely lopetettujen toimintojen osalta. Lopetetut toiminnot sisältävät Russia-segmentin vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Sisäisten myyntien ja ostojen eliminointien vaikutukset on sisällytetty lopetettuihin toimintoihin. Nettorahoituskulut perustuvat yksittäisten yhtiöiden historiallisiin rahoituskustannuksiin.

milj. euroa	II/2023	I-II/2023	2023
Liikevaihto	-	287	287
Muut tuotot	-	6	6
Materiaalit ja palvelut	-	-148	-148
Henkilöstökulut	-	-20	-20
Poistot	-	-23	-23
Muut kulut	-	-15	-15
Vertailukelpoinen liikevoitto	-	86	86
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus	-3 608	-3 608	-3 608
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-	0	0
Liikevoitto	-3 608	-3 521	-3 521
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-	26	26
Rahoituskulut - netto	-	-88	-88
Voitto ennen tuloveroja	-3 608	-3 584	-3 584
Tuloverot	-	2	2
Kauden voitto lopetetuista toiminnoista	-3 608	-3 582	-3 582
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	-3 608	-3 583	-3 583
Määräysvallattomille omistajille	0	1	1
Lopetettujen toimintojen tulos/osake, euroa	-4,02	-3,99	-3,99
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	-	34	34
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake, euroa	-	0,04	0,04

Konsolidoinnin päättymisen vaikutus

Venäjän toimintojen konsolidoinnin päättyminen vuoden 2023 toisella neljänneksellä johti 3,6 miljardin euron kertaluonteiseen kassavirtavaikutuksettomaan negatiiviseen erään. Kyseinen erä sisältää Russia-segmentin varojen 1,7 miljardin euron alaskirjauksen ja 1,9 miljardia euroa negatiivisia kumulatiivisia muuntoeroja, jotka oli aiemmin kirjattu omaan pääomaan. Nämä kumulatiiviset muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan IFRSvaatimusten mukaisesti konsolidoinnin päättyessä. Siirrolla ei ollut vaikutusta omaan pääomaan. Tiedot konsolidoinnin päättymisestä perustuvat 31.3.2023 taseeseen, koska Fortum ei ole saanut Russia-segmentin taloudellista tai eitaloudellista tietoa vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen raportoinnin jälkeen.

milj. euroa	31.3.2023
Nettovarat	1 685
Tuloslaskelmaan siirretyt erät	-1 922
Konsolidoinnin päättymisen vaikutus (negatiivinen)	-3 608

Rahavirtalaskelman tietoja

Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan, investointien ja rahoituksen nettorahavirrat on esitetty erikseen rahavirtalaskelmassa. Venäjän toimintojen konsolidointi päättyi määräysvallan menettämisen vuoksi myynnin sijaan (katso liitetieto 1 Merkittävät laadintaperiaatteet) eli Venäjän toiminnoista ei ole saatu vastiketta. Lopetettujen toimintojen investointien rahavirta vuonna 2023 sisältää Venäjään liittyvät rahavirrat vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä vähennettynä 284 miljoonan euron likvideillä varoilla, jotka menetettiin Venäjän omaisuuden haltuunoton myötä.

milj. euroa	II/2023	I-II/2023	2023
Liiketoiminnan rahavirta	-	109	109
Investointien rahavirta	-284	-333	-333
Rahoituksen rahavirta	-	21	21
Likvidien varojen vähennys/lisäys yhteensä	-284	-202	-202

7. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Merkittävimmät osakkuusyritykset
Forsmark Kraftgrupp AB	4	-10	10	0	17	27
Kemijoki Oy	0	0	-1	-1	-1	-1
OKG AB	-2	-33	10	-19	7	36
Merkittävimmät yhteisyritykset
TVO Oyj	-1	-1	-1	-7	25	31
Muut osakkuusyritykset	1	0	3	-1	1	5
Muut yhteisyritykset	1	2	3	7	9	5
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	2	-42	23	-20	59	103

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
IS Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	2	-42	23	-20	59	103
Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-3	0	-13	-12	-52	-53
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksesta	-1	-42	11	-32	7	50

8. Rahoituskulut – netto

						Edelliset
milj. euroa Korkokulut	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Lainat	-61	-69	-126	-163	-286	-250
Vuokrasopimusvelkojen korot ja muut korkokulut	-1	-1	-1	-1	-2	-2
Aktivoidut korkokulut	2	5	6	9	20	16
IS Yhteensä	-59	-65	-122	-155	-269	-235
Korkotuotot
Lainasaamiset ja talletukset	52	35	103	60	153	197
Vuokrasopimussaamisten korot ja muut korkotuotot	25	6	28	7	12	33
IS Yhteensä	78	41	131	67	165	229
Muut rahoituserät – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto	11	-	21	-	31	52
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	13	-12	10	-9	34	53
Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen	-8	-11	-16	-22	-63	-58
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset ja peruutukset	-1	3	-1	1	-3	-5
Muiden varausten ja eläkevelvoitteiden diskonttauksen
purkaminen	0	-1	0	-1	0	1
Muut rahoituskulut ja -tuotot	-4	-5	-7	-26	-33	-14
IS Yhteensä	11	-26	7	-57	-34	30
IS Rahoituskulut – netto	29	-50	16	-145	-138	23

milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
IS Rahoituskulut – netto	29	-50	16	-145	-138	23
Oikaisut rahoituskuluihin – netto
Ydinjätehuoltorahaston tuotto	-11	-	-21	-	-31	-52
Ydinjätehuoltorahastoon liittyvä oikaisu	-13	12	-10	9	-34	-53
Ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen	8	11	16	22	63	58
Rahoitusinstrumenttien käypien arvojen muutos, arvonalentumiset, peruutukset ja muut oikaisut1)	-18	-3	-18	-1	3	-14
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	-5	-30	-17	-115	-137	-39

1) Muut oikaisut vuoden 2024 toisella neljänneksellä sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää kertynyttä korkotuloa veroviranomaiselta. Katso myös liitetieto 16 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Lainojen korkokulut vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 126 miljoonaa euroa (I-II/2023: 163) sisältäen lainojen korkoja 112 miljoonaa euroa (I-II/2023: 141) ja 14 miljoonaa euroa (I-II/2023: 22) korkokuluja lainasalkkua suojaavista johdannaisista. Vuoden 2023 ensimmäinen neljännes sisälsi 41 miljoonaa euroa lainojen korkokuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn.

Lainasaamisten ja talletuksien korkotuotot vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 103 miljoonaa euroa (I-II/2023: 60) sisältäen 89 miljoonaa euroa (I-II/2023: 50) talletusten ja pankkisaamisten korkoja sekä 14 miljoonaa euroa (I-II/2023: 10) osakaslainasaamisten ja muiden lainasaamisten korkoja. Muut korkotuotot vuoden 2024 toisella neljänneksellä sisältävät 19 miljoonaa euroa veronpalautukseen liittyvää kertynyttä korkotuloa veroviranomaiselta.

Ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen liittyvät Loviisan ydinvoimalaan.

Muut rahoituskulut ja -tuotot vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen aikana olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa (I-II/2023: 26). Vuoden 2023 ensimmäinen neljännes sisälsi 15 miljoonaa euroa kuluja liittyen Suomen valtion siltarahoitusjärjestelyyn.

9. Tuloverot

Vuoden 2024 kahden ensimmäisen neljänneksen tuloverot olivat -163 miljoonaa euroa (verokulu) (I-II/2023: 45 verotulo). Efektiivinen tuloverokanta tuloslaskelman mukaan oli 19,1 % (I-II/2023: -5,1 %). Vertailukelpoinen efektiivinen tuloverokanta oli 19,3 % (I-II/2023: 22,0 %). Fortumin vertailukelpoiseen efektiiviseen verokantaan vaikuttavat verotettavien tulojen jakauma eri lainkäyttöalueille sekä erot nimellisverokannoissa näillä lainkäyttöalueilla.

Belgian korkein oikeus antoi 20.6.2024 Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloverotusta Belgiassa vuonna 2008. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä on 36 miljoonaa euroa. Vero on maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksetaan takaisin Fortumille vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Lisätietoja liitetiedossa 16 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Tammikuussa 2024 voimaan tulleella Pilari 2 -lainsäädännöllä ei odoteta olevan olennaista vaikutusta. Katso lisätietoja liitetiedossa 1.4 Laadintaperiaatteet.

10. Osakekohtainen osinko

Vuoden 2023 osingonjaosta, 1,15 euroa osaketta kohti ja yhteensä 1 032 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 25.3.2024. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,58 euroa osaketta kohti ja yhteensä 520 miljoonaa euroa, maksettiin 5.4.2024. Osingon toinen erä, 0,57 euroa osaketta kohti ja yhteensä 511 miljoonaa euroa, sisältyy 30.6.2024 taseen erään Ostovelat ja muu vieras pääoma ja se maksetaan 9.10.2024.

Vuoden 2022 osingonjaosta, 0,91 euroa osaketta kohti ja yhteensä 817 miljoonaa euroa, päätettiin yhtiökokouksessa 13.4.2023. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,46 euroa osaketta kohti ja yhteensä 413 miljoonaa euroa, maksettiin 24.4.2023. Osingon toinen erä, 0,45 euroa osaketta kohti ja yhteensä 404 miljoonaa euroa, maksettiin 10.10.2023.

11. Korolliset saamiset

	Käypä			Käypä
	Tasearvo	arvo 1)	Tasearvo	arvo 1)
milj. euroa	30.6.2024	30.6.2024	31.12.2023	31.12.2023
Pitkäaikaiset lainasaamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	520	554	644	670
Pitkäaikaiset korolliset saamiset yhteensä	520	554	644	670
Vakuusjärjestely	239	239	325	325
Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset	53	53	64	64
Lyhytaikaiset korolliset saamiset yhteensä	292	292	389	389
Yhteensä	812	846	1 033	1 059

1) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

Pitkäaikaiset korolliset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä, 520 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 644), sisältävät 411 miljoonaa euroa saamisia ruotsalaisilta ydinvoimaosakkuusyrityksiltä Forsmarks Kraftgrupp AB:lta ja OKG AB:lta (vuoden 2023 lopussa: 546). Näitä yhtiöitä rahoitetaan pääasiassa osakaslainoilla osakkaiden omistusosuuksien suhteessa. Korollisten saamisten pienentyminen vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana johtui pääasiassa Forsmarkin osakaslainojen muuntamisesta omaksi pääomaksi. Uudelleenluokittelun myötä erä esitetään taseen rivillä Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Muuntamisella ei ollut kassavirtavaikutusta.

Katso lisätietoja Suomen ja Ruotsin ydinvoimaan liittyvistä saamisista liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Muut lyhytaikaiset korolliset saamiset sisältävät vakuusrahastoa varten annetun 47 miljoonan euron vakuuden.

12. Korollinen nettovelka

Rahoitusnettovelka

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 385	5 909
- BS Likvidit varat	4 058	4 183
- Vakuusjärjestely	239	325
- BS Vakuussaaminen	336	590
+ BS Vakuusvelka	99	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-237	-459
Rahoitusnettovelka	851	942

Korollinen vieras pääoma, 5 385 miljoonaa euroa, sisältää Fortumin 285 miljoonan euron (vuoden 2023 lopussa: 376) vakuusjärjestelyn pohjoismaisessa sähköpörssissä. Vastaava määrä sisältyy lyhytaikaisiin korollisiin saamisiin, joista 239 miljoonan euron (vuoden 2023 lopussa: 325) vakuus kaupankäynnin vakuusvaateita varten netotetaan rahoitusnettovelasta rivillä Vakuusjärjestely. Vakuusrahastoa varten annettua 47 miljoonan euron vakuutta ei kuitenkaan ole netotettu rahoitusnettovelasta. Katso liitetieto 11 Korolliset saamiset.

Korolliset velat

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset lainat	4 733	4 475
Lyhytaikaiset lainat	533	1 316
Lainat yhteensä	5 266	5 791
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	96	97
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	22	21
Vuokrasopimusvelat yhteensä	119	118
Yhteensä	5 385	5 909

Lainat

		Käypä		Käypä
	Tasearvo	arvo 3)	Tasearvo	arvo 3)
milj. euroa	30.6.2024	30.6.2024	31.12.2023	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	2 721	2 694	2 736	2 729
Lainat rahoituslaitoksilta	896	904	1 306	1 314
Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta 1)	951	955	951	952
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	182	182	200	199
Pitkäaikaiset lainat yhteensä 2)	4 750	4 735	5 192	5 194
Vakuusjärjestelysopimusvelka	285	285	376	376
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	231	231	224	224
Lyhytaikaiset lainat yhteensä	516	516	599	599
Yhteensä	5 266	5 251	5 791	5 793

1) Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta sisältää Loviisan ydinvoimalaitokseen liittyvän osan sekä lainauksen TVO:n kautta.

2) Tasearvot sisältävät pitkäaikaisen lainan lyhytaikaisen osuuden 17 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 717).

3) Käyvät arvot eivät sisällä kertyneitä korkoja.

Seuraavan 12 kuukauden aikana erääntyvät lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 533 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 1 316) sisältäen lyhytaikaiset lainat sekä pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiset osuudet. Lyhytaikaiset lainat, 516 miljoonaa euroa, sisältävät 321 miljoonaa euroa vakuusjärjestelyvelkaa ja 190 miljoonaa euroa yritystodistusvelkaa.

Helmikuussa 2025 erääntyvä 500 miljoonan euron laina, joka sisältää Fortumin vuoden jatko-option, on raportoitu pitkäaikaisena lainana.

Toukokuussa Fortum käytti vuoden jatko-optionsa 800 miljoonan euron kahdenväliseen valmiusluottolimiittiin, erääntyminen on jatkettu alkuperäisestä erääntymisestä kesäkuusta 2025 erääntymään kesäkuussa 2026.

Kesäkuussa Fortum allekirjoitti ensimmäisen vihreän lainasopimuksensa vihreän rahoituksen viitekehyksen puitteissa. Lainan määrä on 300 miljoonaa euroa, ja se kohdennetaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuutta edistäviin hankkeisiin. Laina-aika on viisi vuotta sisältäen vuoden jatko-option. Lainalla jälleenrahoitettiin osittain 700 miljoonan euron pankkilaina, josta Fortum kesäkuussa maksoi etuajassa takaisin 400 miljoonaa euroa.

Lisäksi Fortum jatkoi 2 400 miljoonan euron valmiusluottolimiittiä kahdella vuodella, uusi eräpäivä on kesäkuussa 2027. Alkuperäisen eräpäivän jälkeen kesäkuussa 2025 valmiusluottolimiitin kokonaismäärä on 2 206 miljoonaa euroa.

Euromääräisistä lainoista koostuvan lainasalkun keskimääräinen korko 30.6.2024 oli 3,9 % (vuoden 2023 lopussa: 4,0 %). Koko lainasalkun keskimääräinen korko sisältäen johdannaiset 30.6.2024 oli 4,2 % (vuoden 2023 lopussa: 4,3 %).

Lainojen erääntyminen

milj. euroa	30.6.2024
2024	485
2025	556
2026	747
2027	11
2028	515
2029 ja myöhemmin	2 952
Yhteensä	5 266

Vuoden 2024 lainojen erääntymiset sisältävät 321 miljoonaa euroa lainoja, joiden eräpäivää ei ole määritetty.

Diskonttaamattomien vuokrasopimusvelkojen erääntyminen

milj. euroa	30.6.2024
Vuoden sisällä erääntyvät	23
Yli vuoden, mutta viiden vuoden sisällä erääntyvät	58
Yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät	54
Yhteensä	135

Likvidit varat

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
Talletukset ja arvopaperit, joiden maturiteetti yli 3 kuukautta	74	-
Rahat ja pankkisaamiset	3 984	4 183
BS Yhteensä	4 058	4 183

Raportointikauden lopussa konsernin likvidit varat olivat 4 058 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 4 183). Likvideistä varoista 4 017 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 4 122) on talletettu vastapuolille, joilla on hyvä (investment grade) luottoluokitus.

Likvidien varojen keskimääräinen korko 30.6.2024 oli 3,8 % (vuoden 2023 lopussa: 3,9 %).

Luottolimiitit

Raportointikauden lopussa Fortumilla oli 3 200 miljoonaa euroa nostamattomia valmiusluottolimiittejä, jotka koostuvat 2 400 miljoonan euron (2 206 miljoonaa euroa kesäkuusta 2025 lähtien) valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2027 ja 800 miljoonan euron kahdenvälisestä valmiusluottolimiitistä, joka erääntyy kesäkuussa 2026. Lisäksi Fortumilla on 100 miljoonaa euroa tililimiittejä, jotka ovat voimassa toistaiseksi.

13. Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat

Fortum omistaa Suomessa Loviisan ydinvoimalaitoksen. Fortumin konsernitaseen erät Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja Ydinvoimaan liittyvät varaukset koskevat Loviisan ydinvoimalaitosta.

Fortumilla on myös vähemmistöosuuksia ydinvoimayhtiöissä, joita ovat Teollisuuden Voima Oyj (TVO) Suomessa sekä OKG Aktiebolag (OKG) ja Forsmarks Kraftgrupp AB (Forsmark) Ruotsissa. Vähemmistöosuudet on luokiteltu osakkuus- ja yhteisyrityksiksi ja yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä. Yhtiöt Suomessa ja Ruotsissa toimivat omakustannusperiaatteella. Omistajat ostavat sähköä paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti lasketulla tuotantokustannushinnalla.

Sekä Suomessa että Ruotsissa ydinvoimaoperaattorit ovat lakisääteisesti velvollisia huolehtimaan laitosten käytöstä poistamisesta ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta (ydinjätehuolto). Molemmissa maissa ydinvoimaoperaattorit ovat velvoitettuja turvaamaan ydinjätehuollon rahoittamisen suorittamalla maksuja viranomaisten hallinnoimiin ydinjäterahastoihin. Ydinvoimaoperaattoreiden pitää myös antaa vakuuksia taatakseen riittävät varat laitosten tulevista käytöstäpoistoista ja käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi.

13.1 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat kokonaan omistetuissa ydinvoimalaitoksissa

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
Taseeseen sisältyvät erät
BS Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 077	1 058
BS Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta		1 058
Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston nettovarojen käyvästä arvosta		1 197
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	1 253 175	139

IFRS-standardien mukainen ydinvoimaan liittyvä varaus ja rahasto-osuus

Ydinvoimaan liittyvät varaukset sisältävät käytöstä poistamista ja käytetyn polttoaineen loppusijoittamista varten tehdyt varaukset. Varaukset perustuvat kustannusarvioon, jossa tulevat kustannukset diskontataan nykyarvoon.

IAS 37:n mukaan lasketut ydinvoimaan liittyvät varaukset kasvoivat 19 miljoonalla eurolla vuoden 2023 lopusta ja olivat 1 077 miljoonaa euroa 30.6.2024.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu yhteensä 175 miljoonaa euroa, koska Fortumin osuus rahastosta 30.6.2024 oli 1 253 miljoonaa euroa ja rahaston käypä arvo taseella oli 1 077 miljoonaa euroa. Fortumin rahasto-osuuden tasearvo ei saa ylittää IFRS:n mukaisesti laskettua varauksen määrää taseessa. Niin kauan kuin ydinjätehuoltorahasto pysyy IFRS:n näkökulmasta ylirahoitettuna, kirjataan positiivinen vaikutus rahoituseriin, kun varaus kasvaa enemmän kuin nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon. Negatiivinen kirjaus kirjataan rahoituseriin aina, kun nettomaksut ydinjätehuoltorahastoon ovat suuremmat kuin varauksen kasvu.

Loviisan ydinvoimalaitoksen lainmukainen vastuu

Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2023 tekemään päätökseen perustuva lainmukainen vastuu 30.6.2024 oli yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.

Lainmukainen vastuu perustuu vuosittain päivitettävään kustannusarvioon sekä joka kolmas vuosi päivitettävään tekniseen suunnitelmaan. Lainmukainen vastuu määritetään olettaen, että laitoksen käytöstäpoisto tapahtuisi arviointivuotta seuraavan vuoden alussa, ja vastuuta ei diskontata nykyarvoon.

Fortumin osuus Valtion ydinjätehuoltorahastossa

Suomen ydinenergialain mukaisesti Fortumilla on velvoite kattaa lainmukainen vastuunsa kokonaisuudessaan Valtion ydinjätehuoltorahaston kautta. Viranomaiset päättävät Fortumin rahastotavoitteen ydinjätehuoltorahastossa samassa yhteydessä, kun lainmukaisen vastuun määrä päätetään vuosittain. Fortum suorittaa ydinjätehuoltomaksuja Valtion ydinjätehuoltorahastoon kyseisten päätösten mukaisesti. Nykyinen rahastotavoite perustuu joulukuun 2023 päätökseen ja on yhteensä 1 253 miljoonaa euroa.

Takaisinlainaus Valtion ydinjätehuoltorahastosta

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum on käyttänyt oikeuttaan lainata rahastolta ja pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi. Lainat uusitaan vuosittain. Katso liitetieto 12 Korollinen nettovelka sekä liitetieto 15 Pantatut varat ja vastuut.

13.2 Ydinvoimalaitokset osakkuus- ja yhteisyrityksissä

OKG, Forsmark ja TVO ovat omakustannusperiaatteella toimivia yrityksiä, joista omistajat ostavat sähköä tuotantokustannuksia vastaavaan hintaan. Fortum kirjaa laskutetut kustannukset paikallisten kirjanpitosäännösten mukaisina. Laskutetun sähköntuotantokustannuksen lisäksi Fortum kirjaa IFRS-oikaisuja Fortumin laadintaperiaatteiden mukaisesti. Oikaisut sisältävät myös Fortumin osuudet yhtiöiden ydinjäterahastoista ja ydinvoimaan liittyvistä varauksista.

Alla olevissa taulukoissa on esitetty yhtiöiden ydinjäterahastojen ja -varausten määrät (100 %) sekä Fortumin osuudet näistä.

TVO:n ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
TVO:n taseen erät Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	1 616	1 614
TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 200	1 199
Nettomäärä	-415	-415
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä	-104	-104
TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta
Ydinjätehuoltovastuu Suomen ydinergialain mukaan		1 918
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	1 918 1 525	1 458
Taseeseen kirjaamaton rahasto-osuus	325	259

TVO:n lainmukainen vastuu ja osuus rahastosta perustuvat samoihin periaatteisiin kuin yllä on kuvattu Loviisan ydinvoimalan osalta. OL1/OL2-laitosyksiköiden ja OL3-laitosyksikön vastuumäärät ja rahasto-osuudet lasketaan ja kirjataan erikseen, koska vastaavat ydinjätehuollon kokonaiskustannusarviot laaditaan myös erikseen.

TVO:n osuuden Valtion ydinjätehuoltorahastosta ja taseessa esitetyn osuuden välinen ero johtuu IFRIC 5 -tulkinnasta, jonka mukaan Valtion ydinjätehuoltorahasto-osuus arvostetaan taseella joko käypään arvoon tai siihen liittyvän velan määrään, sen mukaan kumpi niistä on pienempi. OL1/OL2-laitosyksiköiden rahasto-osuus 30.6.2024 oli suurempi kuin IFRS:n mukainen varaus. OL3-laitosyksikön rahasto-osuus puolestaan oli pienempi kuin IFRS:n mukainen varaus. TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta on IFRS:n näkökulmasta ylirahastoitu 325 miljoonaa euroa (josta Fortumin osuus on 86 miljoonaa euroa), koska TVO:n osuus rahastosta 30.6.2024 oli 1 525 miljoonaa euroa ja tasearvo Fortumin käyttämien oletusten mukaisiksi oikaistuna 1 200 miljoonaa euroa.

Fortumin osakassaaminen TVO:n OL3 -laitosyksikön rakentamiseen liittyen oli 232 miljoonaa euroa 30.6.2024 (vuoden 2023 lopussa: 232). Rakentaminen rahoitettiin ulkoisilla lainoilla, osakeanneilla ja osakaslainoilla TVO:n osakkeenomistajien välisten osakassopimusten perusteella. TVO:n osakaslaina on luokiteltu osuudeksi yhteisyrityksissä.

Suomalaisilla ydinjätehuoltorahaston osapuolilla on mahdollisuus ottaa lainaa rahastolta tietyin ehdoin. Fortum käyttää oikeuttaan lainata rahastolta TVO:n kautta omistusosuutensa mukaisesti. Katso lisätietoja liitetiedossa 12 Korollinen nettovelka.

OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat (100 %)

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
OKG:n ja Forsmarkin ydinvoimaan liittyvät varat ja velat Fortumin laadintaperiaatteiden mukaan
Ydinvoimaan liittyvät varaukset	4 903	5 001
Osuus Valtion ydinjätehuoltorahastosta	3 518	3 506
Nettomäärä		-1 495
joista Fortumin nettomääräinen osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä		-472

Ydinvoimaoperaattorien omistama Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) huolehtii Ruotsissa kaikesta ydinjätehuollosta ydinvoimaoperaattorien puolesta. SKB:n toimintaa rahoittaa Ruotsin Valtion ydinjäterahasto, joka puolestaan on ydinvoimaoperaattoreiden rahoittama.

Ydinjätehuoltomaksujen ja -vastuiden tarkistus tehdään yleensä kolmen vuoden välein viranomaispäätöksellä Ruotsin valtionvelkakonttorin (Riksgälden) esityksestä. Esitys perustuu SKB:n ja lisenssin haltijoiden laatimaan kustannusarvioon. SKB hyväksyi ydinjätehuollon päivitetyn teknisen suunnitelman joulukuussa 2022. Tammikuussa 2022 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut vain vuosille 2022–2023. Joulukuussa 2023 Ruotsin hallitus päätti ydinjätemaksut ja -vastuut Ruotsin valtionvelkakonttorin ehdotuksen mukaisesti vuodelle 2024. Ydinjätemaksut perustuvat tulevaisuuden kustannusennusteisiin olettaen, että ydinvoimalan yksiköiden käyttöikä on 50 vuotta. Maksu määräytyy tuotetun energian mukaan.

14. Investointi- ja muut sitoumukset

Investointi- ja muut sitoumukset ovat sopimukseen perustuvia tai sääntelystä johtuvia sitoumuksia, joita ei ole kirjattu taseeseen eikä esitetty liitetiedoissa ehdollisina velkoina.

30.6.2024 Fortumin investointisitoumukset aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä oli 290 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 292).

Katso lisätietoja muista sitoumuksista vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34 Investointi- ja muut sitoumukset.

15. Pantatut varat ja vastuut

Fortum on sekä omasta että osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta antanut välittömiä ja välillisiä vakuuksia ja takauksia, joista Fortumille voi joissain tapauksissa koitua kuluja.

Ruotsin ydinvoimayhtiöille on annettu kahdenlaisia takauksia. Rahoitusmäärä (Finansieringsbelopp) annetaan ydinjätehuoltorahaston tarkasteluhetken mukaisen kattamattoman osuuden kattamiseksi olettaen, että tuotanto ei jatku eikä rahastoon suoriteta lisämaksuja. Kattamaton määrä lasketaan viranomaisten toimesta ja se perustuu ennakoidun kulun sekä velvoitteen kattamiseksi tarkoitettujen varojen erotukseen laskentahetkellä. Lisämäärä (Kompletteringsbelopp) annetaan sellaisen alijäämän kattamiseksi, joka voi muodostua ennakoimattomien tapahtumien seurauksena.

Teollisuuden Voima Oyj:n puolesta Työ- ja elinkeinoministeriölle annettu takaus on 151 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 142). Takaus kattaa ydinjätehuoltomaksujen jaksotuksesta aiheutuvan lainmukaisen vastuun maksamattoman osuuden sekä ennakoimattomien kulujen riskin. Katso lisätietoja liitetiedossa 13 Ydinvoimaan liittyvät varat ja velat.

Fortum on pantannut Kemijoki Oy:n osakkeita vakuudeksi Valtion ydinjätehuoltorahaston takaisinlainauksesta koskien Loviisan ydinvoimalaitosta. Takaisinlainaus on yhteensä 718 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 718). Lisäksi Fortumilla on 125 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 122) kiinteistökiinnityksiä liittyen Pyhäkosken vesivoimalaitokseen, jotka ovat vakuutena Työ- ja elinkeinoministeriölle.

Pantatut varat sisältävät arvopapereita 239 miljoona euroa (vuoden 2023 lopussa: 325) pohjoismaiseen sähköpörssiin (Nasdaq Commodities), vakuussaamisia 336 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 590) ja pantattuja varoja 4 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 13). Vakuussaamiset koostuvat hyödykepörsseissä käydyn kaupankäynnin rahavakuuksista sekä Credit Support Annex -sopimuksien alaisista valuutta- ja korkojohdannaisista.

Muiden puolesta pantatut varat sisältävät rahavaroja 47 miljoonaa euroa (vuoden 2023 lopussa: 51), jotka on annettu vakuudeksi Nasdaq Clearing AB:lle kattamaan Fortumin osuuden Commodity Market Default Fundista (vakuusrahasto). Vakuusrahasto on keskinäinen rahasto, johon kaikki Pohjoismaisen hyödykepörssin (Nasdaq Commodities) osapuolet antavat markkinariskiinsä pohjautuvan vakuuden. Rahasto kattaa jäsenten tappioista aiheutuvat mahdolliset laiminlyönnit, joita jäsenten omat vakuudet eivät kata.

Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35 Pantatut varat ja vastuut.

16. Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Monia rutiininomaisia oikeudellisia toimia, välimiesmenettelyitä, vero- ja viranomaistutkimuksia on meneillään konserniyhtiöitä vastaan. Lisää oikeudenkäyntejä ja vaateita saatetaan laittaa vireille tulevaisuudessa. Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36 Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt.

Tuloverovaateet Belgiassa koskien vuotta 2008

Belgian korkein oikeus antoi 20. kesäkuuta 2024 Fortumin kannalta myönteisen päätöksen koskien Fortumin tuloveroverotusta Belgiassa vuonna 2008. Päätös koskee belgialaisen rahoitusyhtiö Fortum EIF NV:n ruotsalaiselle konserniyhtiölle myöntämiä lainoja, joilla rahoitettiin Venäjällä tehty yritysosto. Vuoden 2008 osalta vaadittujen verojen määrä on 36 miljoonaa euroa. Vero on maksettu ja kirjattu saatavaksi, ja se maksetaan takaisin Fortumille vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä. Lisäksi Fortum saa korkotuottoa, joka on määrältään 19 miljoonaa euroa ennen veroja, ja joka on kirjattu vuoden 2024 toisen neljänneksen rahoitustuottoihin. Päätös on lopullinen ja viimeinen auki ollut vuosi Belgian verotarkastusten osalta. Edellinen Fortumin kannalta myönteinen tuomioistuimen päätös tehtiin vuonna 2022.

Välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan kansainvälisten investointisuojasopimusten rikkomuksista

Fortum on käynnistänyt helmikuussa 2024 välimiesmenettelyt Venäjän valtiota vastaan ja vaatii korvausta Venäjän omaisuutensa laittomasta haltuunotosta suojellakseen oikeudellista asemaansa ja osakkeenomistajan etuja. Välimiesmenettelyjen aloitus on seurausta Venäjän rikkomuksista Alankomaiden ja Venäjän sekä Ruotsin ja Venäjän välisten investointisuojasopimusten velvoitteita vastaan. Lisäksi Venäjän valtio ei ole reagoinut Fortumin esittämään sovintoneuvottelupyyntöön. Menettelyjen taustalla ovat Venäjän vihamieliset toimet, jotka kulminoituivat Venäjän presidentin 25.4.2023 antamaan asetukseen 302, jonka seurauksena Fortum menetti Venäjän liiketoimintojensa määräysvallan. Välimiesmenettelyjen odotetaan kestävän useita vuosia, minkä jälkeen aloitetaan tuomion täytäntöönpanotoimet. Täytäntöönpanotoimien lopputulosta voidaan arvioida, kun välitystuomio on saatu.

Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahanke

RAOS Project Oy:llä ja JSC Rusatom Energy Internationalilla ja Fennovoima Oy:llä on käynnissä Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) sääntöjen mukainen välimiesmenettely liittyen Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalahankkeen EPC-sopimukseen. RAOS Project Oy on vaatinut myös Fortumin ja eräiden muiden osapuolten liittämistä kyseiseen menettelyyn. Fortum kiistää minkään sopimussuhteen, velvoitteen tai välityssopimuksen olemassaolon Fortumin ja RAOS Project Oy:n välillä. Fortum katsoo, että välimiesoikeudella ei ole toimivaltaa ratkaista mitään Fortumia kohtaan esitettyjä vaatimuksia. Koska Fortum ei ole sopimusosapuolena riidan kohteena olevassa sopimuksessa, se pitää kyseistä vaatimusta täysin perusteettomana ja vastustaa sitä jyrkästi.

17. Lähipiiritapahtumat

Lähipiiriin kuuluvat osapuolet on esitetty Fortumin vuoden 2023 konsernitilinpäätöksessä.

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Myynnit	3	3	7	5	12	14
Ostot	139	144	303	273	602	632
Muut tuotot	0	-4	0	-3	-3	0
Korkotuotot lainasaamisista	3	2	7	5	10	12

Avoimet saldot osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

milj. euroa	30.6.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset korolliset lainasaamiset	520	644
Myynti- ja muut saamiset		30
Pitkäaikaiset- ja lyhytaikaiset lainat		239
Osto- ja muut velat	232 47	72

Muut liiketoimet lähipiirin kanssa

Suomen valtion omistusosuus Fortumin osakkeista vuoden 2023 lopussa oli 51,26 %. Vuonna 2024 Suomen valtion omistama osakemäärä Fortumissa ei ole muuttunut.

Fortum ilmoitti 30.10.2023 allekirjoitetusta sopimuksesta Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) kanssa. Sopimuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin voimalaitoksen tuotantokapasiteetin sähköverkon vakavan häiriön tai hätätilan varalta taatakseen sähkön toimitusvarmuutta Suomessa. Sopimus astui voimaan 1.4.2024 (aiemmin julkaistu päivämäärä, 1.3.2024, muutettu 26.2.2024) ja jatkuu 31.12.2026 asti.

Fortumilla oli Suomen valtion kanssa siltarahoitusjärjestely syyskuusta 2022 maaliskuuhun 2023 asti. Vuonna 2023 rahoituskulut – netto sisälsi 56 miljoonaa euroa korkokuluja ja palkkioita siltarahoituslainaan liittyen. Katso lisätietoja vuoden 2023 konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37 Lähipiiritapahtumat.

18. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Fortum allekirjoitti 18.7.2024 sopimuksen kierrätys- ja jäteliiketoimintansa myynnistä Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta. Velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Allekirjoituksen ajankohdan taseen perusteella Fortum kirjaisi kaupasta noin 110 miljoonan euron verottoman myyntivoiton. Lopullisen myyntivoiton suuruus määräytyy kuitenkin kaupan toteutuspäivän taseen mukaan. Myyntivoitto kirjataan vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä Muut toiminnot -segmentin tuloksessa, kun kauppa toteutuu. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2024 neljännellä neljänneksellä.

19. Tunnuslukujen laskentakaavat ja täsmäytykset

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Liikevoitto + poistot - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) edustaa koko konsernin ja segmenttien tuottamaa kassavirtaa. Käytetään osatekijänä pääomarakenteen tavoitteen tunnusluvussa Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA).	Tunnusluvut rahavirtalaskelman jälkeen
Vertailukelpoinen liikevoitto	Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Tuloslaskelma
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Arvonalentumiset ja peruutukset + myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät + tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset + muut	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Arvonalentumiset ja peruutukset	Arvonalentumiset ja niihin liittyvät varaukset (pääasiassa käytöstäpoistoon liittyvät), sekä aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset. Arvonalentumiset on oikaistu poistoista ja peruutukset muista tuotoista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät	Myyntivoitot ja hankintojen transaktiokulut, jotka on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista ja liiketoiminnan muista kuluista. Voitot raportoidaan vertailukelpoisessa liikevoitossa silloin, kun tämä esitystapa kuvastaa alla olevaa liiketoimintamallia.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän arvon muutokset	Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavat johdannaisinstrumentit, joihin ei voida soveltaa suojauslaskentaa tai oman käytön poikkeusta IFRS 9:n mukaisesti ja joiden käyvän arvon muutos on oikaistu liiketoiminnan muista tuotoista tai kuluista liikevaihtoon ja materiaaleihin ja palveluihin, kun lasketaan Fortumin vaihtoehtoisia tunnuslukuja.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma
Muut	Uudelleenjärjestely- ja kulujenhallintakulut, sekä muut sekalaiset ei-operatiiviset erät, jotka on oikaistu pääasiassa materiaaleista ja palveluista tai muista kuluista.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) laskelmissa.	Tuloslaskelma

Tammi−kesäkuun 2024 puolivuosikatsaus

Liiketoimintojen tulos	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy Täsmäytys
Vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- merkittävät oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton ja vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmissa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset rahoituskulut – netto	Rahoituskulut – netto +/- ydinjätehuoltorahaston tuotto, ydinjäterahastoon liittyvä oikaisu ja ydinvoimaan liittyvien varausten diskonttauksen purkaminen +/- rahoituserien käypien arvojen muutokset +/- rahoituserien arvonalentumiset ja aiemmin kirjattujen arvonalentumisten peruutukset sekä muut kertaluonteiset oikaisut.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen voitto ennen tuloveroja	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto.	Välisumma vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoiset tuloverot	Tuloverot +/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien, rahoituskuluihin – netto liittyvät oikaisut, verokannan muutosten ja muiden kertaluonteisten oikaisujen verovaikutukset.	Osatekijää käytetään vertailukelpoisen kauden voiton laskelmassa	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen kauden voitto	Vertailukelpoinen liikevoitto +/- vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta +/- vertailukelpoiset rahoituskulut – netto +/- vertailukelpoiset tuloverot +/- vertailukelpoinen määräysvallattomat omistajat.	Vertailukelpoista kauden voittoa käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen tulos/osake	Vertailukelpoinen kauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana	Vertailukelpoista tulosta/osake käytetään vaihtoehtoisena taloudellisen suorituskyvyn mittarina, jonka avulla voidaan paremmin vertailla nettokannattavuutta eri kausien välillä.	Liitetieto 4 Vertailukelpoinen liikevoitto ja vertailukelpoinen kauden voitto
Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto, %	Vertailukelpoinen liikevoitto + vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta x 100	Vertailukelpoista sidotun pääoman tuottoa käytetään taloudellisessa tavoiteasetannassa ja ennustamisessa, tuloskehityksen seurannassa sekä resurssien allokoinnissa osana konsernin liiketoiminnan johtamisprosessia.	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin
Vertailukelpoinen sidottu pääoma	Vertailukelpoinen sidottu pääoma keskimäärin Korottomat varat - korottomat velat - varaukset (korottomat varat ja velat eivät sisällä rahoitukseen, veroihin ja laskennallisiin veroihin liittyviä eriä sekä varoja ja velkoja, jotka syntyvät tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaissopimusten käypään arvoon arvostamisesta).	Vertailukelpoinen sidottu pääoma on osatekijä vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton laskelmassa, jossa mitataan suoraan liiketoimintoihin sijoitetun	Liitetieto 3 Tiedot segmenteittäin

pääoman tuottoa.

(EBITDA) suhteen tavoitteessa.

Pääomarakenne	Määritelmä	Tunnusluvun käyttämisen syy	Täsmäytys
Rahoitusnettovelka / vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelka Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	Rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen (EBITDA) suhde on Fortumin pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen, pääomarakenteen, määritelmä.	Tunnuslukujen laskentakaavat rahavirtalaskelman jälkeen
Rahoitusnettovelka	Korollinen vieras pääoma - Likvidit varat - Korollisiin saamisiin sisältyvät arvopaperit +/- Nettovakuusvelka/-saaminen	Fortum käyttää rahoitusnettovelkaa konsernin velkaisuuden seurannassa, ja se on komponentti pääomarakennetta mittaavassa rahoitusnettovelan ja vertailukelpoisen käyttökatteen	Liitetieto 12 Korollinen nettovelka

Muut tunnusluvut

Osakeperusteiset tunnusluvut

Tulos/osake (EPS)	Kauden voitto - määräysvallattomat omistajat Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake	Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
Muut tunnusluvut
Investoinnit käyttöomaisuuteen	Aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit mukaan lukien kunnossapito-, tuottavuus- ja kasvuinvestoinnit sekä lainsäädännön edellyttämät investoinnit. Investointeihin kuuluvat myös investointien rakennusaikana taseeseen aktivoidut korkokulut. Kunnossapitoinvestoinnit pidentävät olemassa olevan omaisuuserän vaikutusaikaa, ylläpitävät käytettävyyttä sekä/tai ylläpitävät luotettavuutta. Tuottavuusinvestoinnit parantavat olemassa olevan hyödykkeen tuottavuutta. Kasvuinvestointien tarkoitus on rakentaa uutta kapasiteettia ja/tai lisätä olemassa olevien liiketoimintojen asiakaskantaa. Lainsäädännön edellyttämät investoinnit tehdään tiettyinä ajankohtina lakien vaatimusten mukaan.
Bruttoinvestoinnit osakkeisiin	Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin, osakkuus- ja yhteisyritysosakkeisiin ja muihin sijoituksiin. Tytäryhtiöosakeinvestoinneista on vähennetty hankitun yhtiön kassa ja lisätty hankittavan yhtiön korolliset lainat ja muut rahoitusnettovelkaan sisältyvät erät.
Edelliset 12 kk	Raportointihetkeä edeltävät 12 kuukautta
Verotuksen tunnusluvut

Efektiivinen tuloverokanta, %	Tuloverot
	Voitto ennen veroja	x 100
Vertailukelpoinen efektiivinen
tuloverokanta, %	Vertailukelpoiset tuloverot	x 100
	Vertailukelpoinen voitto ennen veroja, pois lukien vertailukelpoinen osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytykset

Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
IS Liikevoitto		240	267	812	1 036	1 662	1 439
+ IS Poistot		93	82	185	165	359	378
Käyttökate (EBITDA)		333	349	997	1 201	2 021	1 817
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-7	-5	-49	-76	-118	-91
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)		326	344	948	1 125	1 903	1 726

Vertailukelpoinen liikevoitto

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
IS Liikevoitto		240	267	812	1 036	1 662	1 439
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-7	-5	-49	-76	-118	-91
IS Vertailukelpoinen liikevoitto	4	233	262	763	960	1 544	1 347

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Arvonalentumiset ja peruutukset		0	-	-2	-	-	-2
Myyntivoitot ja muut samankaltaiset erät		2	0	7	1	4	10
Tulevaisuuden kassavirtoja suojaavien johdannaisten käyvän
arvon muutokset		4	5	43	67	111	88
Muut		1	0	1	8	3	-4
IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	7	5	49	76	118	91

Vertailukelpoinen kauden voitto

							Edelliset
milj. euroa	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
IS Kauden voitto		215	374	689	916	1 515	1 288
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-7	-5	-49	-76	-118	-91
- Oikaisut osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7	-3	0	-13	-12	-52	-53
- Rahoituskuluihin - netto liittyvät oikaisut	8	-34	20	-34	30	2	-62
- Tuloveroihin liittyvät oikaisut		11	-245	19	-231	-201	49
- IS Määräysvallattomat omistajat		2	3	0	0	-1	-2
- Määräysvallattomiin omistajiin liittyvät oikaisut		1	0	2	2	5	5
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	4	184	147	614	629	1 150	1 134
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto	6.3	-	-	-	34	34	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä		184	147	614	665	1 184	1 133

Vertailukelpoinen tulos/osake

							Edelliset
	Liite	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj.
euroa	4	184	147	614	629	1 150	1 134
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264	897 264	897 264
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake,
euroa		0,20	0,16	0,68	0,70	1,28	1,26
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen kauden voitto, milj.
euroa	4	-	-	-	34	34	-
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264	897 264	897 264
Lopetettujen toimintojen vertailukelpoinen tulos/osake,
euroa		-	-	-	0,04	0,04	-
Vertailukelpoinen kauden voitto, Fortum yhteensä, milj. euroa	4	184	147	614	665	1 184	1 133
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin, 1 000 osaketta		897 264	897 264	897 264	897 264	897 264	897 264
Vertailukelpoinen tulos/osake, Fortum yhteensä, euroa		0,20	0,16	0,68	0,74	1,32	1,26

Rahoitusnettovelka ja oikaistu nettovelka

milj. euroa Liite	30.6.2024	31.12.2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 385	5 909
- BS Likvidit varat	4 058	4 183
- Vakuusjärjestely	239	325
- BS Vakuussaaminen	336	590
+ BS Vakuusvelka	99	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-237	-459
Rahoitusnettovelka 12	851	942

Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)

	Edelliset
milj. euroa Liite	12 kk	2023
+ Korollinen vieras pääoma	5 385	5 909
- BS Likvidit varat	4 058	4 183
- Vakuusjärjestely	239	325
- BS Vakuussaaminen	336	590
+ BS Vakuusvelka	99	131
+/- Nettovakuusvelka/-saaminen	-237	-459
Rahoitusnettovelka	12 851	942
IS Liikevoitto	1 439	1 662
+ IS Poistot	378	359
Käyttökate	1 817	2 021
- IS Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-91	-118
Jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen käyttökate	1 726	1 903
Rahoitusnettovelka/vertailukelpoinen käyttökate	0,5	0,5

Markkinatilanne ja saavutetut sähkön tukkumyyntihinnat

Sähkönkulutus

TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Pohjoismaat	87	85	207	194	385	397

Keskimääräiset hinnat

						Edelliset
	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Sähkön spot-hinta Nord Pool -sähköpörssissä, euroa/MWh	35,2	55,8	46,8	70,4	56,4	44,8
Sähkön spot-hinta Suomessa, euroa/MWh	40,0	43,3	56,4	60,4	56,5	54,5
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE3, Tukholma euroa/MWh	30,9	46,7	43,7	61,3	51,7	42,9
Sähkön spot-hinta Ruotsissa, SE2, Sundsvall euroa/MWh	26,6	42,3	37,4	47,8	40,0	34,8
Sähkön spot-hinta Saksassa, euroa/MWh	71,8	92,3	69,7	104,0	95,2	78,2
CO2, (ETS EUA seuraava Dec tuote), euroa/tonni CO2	70	89	66	89	85	74
Hiili (ICE Rotterdam front month), USD/tonni	112	117	107	131	125	113
Öljy (Brent front month), USD/bbl	85	78	83	80	82	84
Kaasu (TTF front month), euroa/MWh	32	35	30	44	41	34

Vesivarastot

TWh	30.6.2024	30.6.2023	31.12.2023
Pohjoismaiset vesivarastot	86	82	77
Pohjoismaiset vesivarastot, pitkän ajan keskiarvo	84	84	84

Vienti/tuonti

TWh (+ = tuonti, - = vienti Pohjoismaista)	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Vienti / tuonti Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan + Baltian
välillä	-9	-11	-16	-21	-41	-36

Saavutetut sähkön myyntihinnat

						Edelliset
EUR/MWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Generation-segmentin saavutettu sähkönhinta Pohjoismaissa	48,6	57,5	56,7	72,0	63,1	55,8

Fortumin tuotanto- ja myyntivolyymit

Sähköntuotanto

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Pohjoismaat	11,1	10,4	23,8	22,2	46,4	48,0
Muut Euroopan maat	0,1	0,1	0,3	0,3	0,6	0,5
Jatkuvat toiminnot yhteensä	11,2	10,6	24,1	22,5	47,0	48,6

Lämmöntuotanto

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Pohjoismaat	0,6	0,5	1,8	1,7	3,2	3,3
Muut Euroopan maat	0,1	0,2	0,6	0,6	1,1	1,0
Jatkuvat toiminnot yhteensä	0,7	0,7	2,4	2,4	4,3	4,3

Sähköntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	30.6.2024	31.12.2023
Generation 1)	9 285	9 223
Muut toiminnot	25	25
Yhteensä	9 310	9 248

1) Sisältää Meri-Porin voimalaitoksen 565 MW:n kapasiteetin. Meri-Porin sähköntuotanto on varattu Huoltovarmuuskeskuksen käyttöön vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle.

Lämmöntuotantokapasiteetti segmenteittäin

MW	30.6.2024	31.12.2023
Generation	1 842	2 022
Muut toiminnot	171	171
Yhteensä	2 013	2 193

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Vesivoima	5,4	4,6	10,9	9,6	20,9	22,3
Ydinvoima	5,5	5,8	12,3	12,3	24,8	24,8
Tuulivoima	0,2	-	0,4	-	0,1	0,5
CHP ja lauhdevoima	0,1	0,1	0,2	0,3	0,5	0,5
Yhteensä	11,1	10,4	23,8	22,2	46,4	48,0

Sähköntuotanto lähteittäin Pohjoismaissa

						Edelliset
%	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Vesivoima	48	44	46	43	45	46
Ydinvoima	50	56	52	55	54	52
Tuulivoima	2	-	2	-	0	1
CHP ja lauhdevoima	1	1	1	1	1	1
Yhteensä	100	100	100	100	100	100

Sähköntuotanto lähteittäin muissa Euroopan maissa

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
CHP	0,1	0,1	0,3	0,3	0,6	0,5

Sähkönmyynti

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Pohjoismaat	768	833	2 093	2 378	4 311	4 027
Muut Euroopan maat	169	219	370	461	879	789
Muut maat	1	1	1	1	2	2
Jatkuvat toiminnot yhteensä	937	1 053	2 465	2 839	5 193	4 818

Lämmönmyynti

						Edelliset
milj. euroa	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Pohjoismaat	32	35	114	111	208	210
Muut Euroopan maat	55	58	177	164	304	318
Jatkuvat toiminnot yhteensä	88	93	291	274	512	528

Sähkönmyynti alueittain

						Edelliset
TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	12 kk
Suomi	5,7	5,9	12,1	11,8	23,6	24,0
Ruotsi	6,7	5,4	14,4	12,3	27,1	29,3
Norja	1,4	2,4	4,6	6,2	12,8	11,1
Muut maat	1,4	1,5	2,8	2,9	6,0	5,9
Jatkuvat toiminnot yhteensä	15,1	15,1	33,9	33,2	69,5	70,2

Nord Poolissa tehdyt ostot ja myynnit on netotettu tunneittain konsernitasolla.

Lämmönmyynti alueittain

TWh	II/2024	II/2023	I-II/2024	I-II/2023	2023	Edelliset 12 kk
Suomi	0,4	0,5	1,5	1,4	2,6	2,7
Puola	0,4	0,5	1,8	2,0	3,4	3,2
Muut maat	0,1	0,1	0,2	0,2	0,4	0,4
Jatkuvat toiminnot yhteensä	0,9	1,0	3,5	3,6	6,4	6,3