uponor

Taloudellinen
katsaus
2020

Sisällysluettelo

Taloudellinen katsaus 2020:

Uponorin sijoittajasuhteet...2
Miksi sijoittaa Uponoriin...3
Tietoa osakkeenomistajille...4
Omistaja-arvon kehittyminen...5
Hallitus...6
Johtoryhmä...7
Hallituksen toimintakertomus...8
Konsernin taloudelliset tunnusluvut...16
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
ja täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin...17
Osakekohtaiset tunnusluvut...18
Tunnuslukujen laskentakaavat...19
Osakkeet ja osakkeenomistajat...20
Konsernitilinpäätös (IFRS)...21
Konsernin laaja tuloslaskelma...21
Konsernitase...22
Konsernin rahavirtalaskelma...24
Laskelma oman pääoman muutoksista...25
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot...26
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)...60
Tuloslaskelma...60
Tase...61
Rahoituslaskelma...62
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot...63
Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle...70
Tilintarkastuskertomus...71

Uponorin vuoden 2020 vuosikertomus koostuu vuosikatsauksesta ja taloudellisesta katsauksesta, jotka julkaistaan erillisinä PDF-dokumentteina. Katsaukset löytyvät verkkosivuiltamme.

Tämä on vuoden 2020 taloudellinen katsaus, joka kattaa hallituksen toimintakertomuksen, vuoden 2020 tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen. Lisäksi taloudellinen katsaus sisältää tietoa sijoittajille. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkitsemisraportti julkaistaan erillisinä PDF-dokumentteina verkkosivuillamme. Vuosikatsaus koostuu Uponorin liiketoiminnan ja vastuullisuuden avainasioista vuonna 2020.

Uponorin sijoittajasuhteet

Tiedustelut

[email protected]

Tapaamispyynnöt

Päivi Dahlqvist, johdon assistentti
Puh. 020 129 2823
[email protected]

Muut yhteydenotot

Minna Yrjönmäki, CFO
Puh. 020 129 2036
[email protected]

Susanna Inkinen, viestintä- ja yritysvastuujohtaja
Puh. 020 129 2081
[email protected]

Osakkeenomistajien tiedustelut

[email protected]

Reetta Härkki, päälakimies
Puh. 020 129 2835
[email protected]

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajan pitää ilmoittaa muuttuneet osoitetietonsa siihen pankkiin, jossa osakkeenomistajalla on arvo-osuustili, tai muussa tapauksessa Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

Tiedonantopolitiikka

Uponorin tiedonantopolitiikasta löydät lisätietoja sijoittajasivuiltamme osoitteesta sijoittajat.uponor.fi > Hallinto > Tiedonantopolitiikka.

Viestintäosaston yhteystiedot

Uponor Oyj, Viestintä
PL 37, Äyritie 20, 01511 Vantaa
Puh. 020 129 2854
[email protected]

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Miksi sijoittaa Uponoriin

Liiketoiminta: vastuullisia talo- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisuja

Puhtaan juomaveden toimittaminen, energiatehokas lämmitys ja viilennys sekä luotettava yhdyskuntatekniikka ovat edelleen keskeisiä tarpeita rakennetussa ympäristössä
Uponor hallitsee rakennusteollisuuden syklisyyden vaikutuksia toimimalla sekä Euroopan että Pohjois-Amerikan markkinoilla ja palvelemalla sekä uudisrakentamis- että saneeraushankkeita

Yhtiö: Alan kehittäjä rakentaa vuosisadan kokemukselle

Asunto-, liike- ja julkisrakentamisen vedenjakelun sekä lämmityksen ja viilennyksen johtava toimitta- ja, jolla on myös vahva asema yhdyskuntateknisten järjestelmien toimittajana Pohjois-Euroopassa
Tunnettu brändi, jolla on laaja ja lojaali asiakaskunta
Hyvin ylläpidetty tuotantoverkosto, jossa on kapasiteettia kasvaa
Jatkuvaa materiaalien ja tuotantoteknologioiden kehittämistä, joka tukee toiminnan tehokkuutta
Pitkäaikaiset ja sitoutuneet omistajat, jotka ymmärtävät toimialan kehitystä

PITKÄN AJAN TALOUDELLISET TAVOITTEET (PÄIVITETTY 13.2.2019)	Tavoite	2020	2019	2018	2017	2016
Orgaaninen liikevaihdon kasvu^{1)}	2020E: -1,2 %	3,0	-0,4	4,9	6,5	2,0
Vertailukelpoinen^{2)} liikevoittomarginaali	>10 %	12,6	8,4	8,3	8,3	8,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	>20 %	21,8	14,4	17,2	16,3	14,1
Nettovelkaantuminen^{2)} (neljän viimeisen vuosineljänneksen keskiarvosta mitattuna)	40-80 %	28,6	57,5	53,0	58,4	56,7
Osingonjako	> 50 % tuloksesta	47,1^{1,4}	73,6	70,8	59,0	79,3

1) BKT+3 %-yksikköä (BKT:n kasvu perustuu kymmenen suurimman maan kasvun painotettuun keskiarvoon)
2) Helmikuussa 2013 asetetuissa tavoitteissa viitattiin raportoituun liikevoittomarginaaliin
3) IFRS 16 -standardin käyttöönotto lisäsi Uponorin vastuuta 1.1.2019 alkaen 44,3 milj. eurolla kasvattamalla vuokrasopimusvelkoja.
4) Hallituksen ehdotus

OSAKEKOHTAISIA TUNNUSLUKUJA	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekannan markkina-arvo, M€	1 329,4	852,9	631,0	1 228,4	1 208,6
Tulos osaketta kohti (laimennettu), €	1,21	0,72	0,72	0,83	0,58
Osinko, M€	41,6^{1)}	38,7	37,2	35,8	33,6
Osakekohtainen osinko, €	0,57^{1)}	0,53	0,51	0,49	0,46
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,1^{1)}	4,5	5,9	2,9	2,8
Osakkeen vaihtokurssit (antikorjattu), €
- korkein, €	18,60	12,37	17,62	17,79	17,35
- alin, €	6,73	8,52	8,13	13,30	11,13
Osakkeenomistajien määrä	17 834	18 907	20 341	19 191	16 113

1) hallituksen ehdotus
Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty tilinpäätöksessä.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Uponor Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 18.3.2021 klo 15.00.

COVID-19 pandemian leviämisen rajoittamiseksi yhtiökokoukseen ei voi osallistua paikan päällä.

Yhtiön osakkeenomistajat ja näiden asiamiehet voivat osallistua kokoukseen ja käyttää osakkeenomistajan oikeuksiaan vain äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennakkoon. Osakkeenomistajilla on myös mahdollisuus myös seurata yhtiökokousta webcast-lähetyksenä edellyttäen, että ilmoittautuminen ja ennakkoäänestäminen on tehty.

Osakkeenomistajat voivat ilmoittautua ja äänestää ennakkoon 18.2.2021–11.3.2021 klo 10.00 välisenä aikana seuraavilla tavoilla:

Uponorin sijoittajasivuilta osoitteessa sijoittajat.uponor.fi, joka edellyttää vahvaa tunnistautumista tai
Sähköpostitse osoitteeseen [email protected], jolloin liitteeksi tulee oheistaa tarvittavat asiakirjat kuten allekirjoitettu äänestyslomake sekä mahdollinen valtakirja ja/tai kaupparekisteriote tai
Kirjeitse osoitteella Innovatics Oy, Yhtiökokous / Uponor Oyj, Ratamestarinkatu 13 A, 00520 Helsinki, jolloin liitteeksi tulee oheistaa tarvittavat asiakirjat kuten allekirjoitettu äänestyslomake sekä mahdollinen valtakirja ja/tai kaupparekisteriote.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudesta 2020 jaetaan osinkoa 0,57 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä 0,28 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2021 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tämän erän osinko maksetaan 29.3.2021.

Toinen erä 0,29 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa 2021. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää 14.9.2021 pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingonmaksupäivän. Osingon täsmäytyspäivä olisi silloin 16.9.2021 ja osingon maksupäivä 23.9.2021.

Tärkeitä päivämääriä vuonna 2021

Tilinpäätöstiedote vuodesta 2020	11.2.	klo 8.00
Vuosikertomus 2020	Viikko 8
Yhtiökokous	18.3.	klo 15.00
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	Ensimmäinen erä: 20.3.*
Toinen erä: 12.9.*
Osingonmaksupäivä	Ensimmäinen erä: 27.3.*
Toinen erä: 19.9.*
Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu	5.5.	klo. 8.00
Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu	27.7.	klo 8.00
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu	28.10.	klo. 8.00

*hallituksen ehdotus

Uponoria seuraavat analyytikot

Saamiemme tietojen mukaan ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet julkaisivat sijoitustutkimusta Uponorista vuonna 2020. Nämä tahot seuraavat Uponoria omasta aloitteestaan, emmekä ole vastuussa heidän antamistaan lausunnoista. Lisätietoja analyytikoista löytyy sijoittajasivuiltamme osoitteesta sijoittajat.uponor.fi.

Carnegie
Tommy Ilmoni

Handelsbanken
Mika Karppinen

Danske Markets
Matias Rautionmaa

Nordea Markets
Svante Krokfors

OP Corporate Bank
Markku Moilanen

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Omistaja-arvon kehittyminen

Osakekurssi ja -vaihto 2020
- Uponor
- OMXHCPI suhteutettuna Uponoriin
- Osakevaihto (oik.)

Osakekohtainen tulos ja osinko

Omistaja-arvon kehitys 2000–2020

Uponor taloudellinen katsaus 2020
5

Hallitus

31.12.2020

Annika Paasikivi

s. 1975, Suomen kansalainen, B.A., M.Sc. (Global Politics), toimitusjohtaja, Oras Invest Oy ja toimitusjohtaja, Finow Oy

Uponor Oyj:n hallituksen puheenjohtaja, 13.3.2018–
Uponor Oyj:n hallituksen jäsen 19.3.2014–
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
Omistaa Uponorin osakkeita 47 892 kappaletta

Johan Falk

s. 1971, Ruotsin kansalainen, M.Sc. (Eng.), MBA, toimitusjohtaja, OneMed Group

Uponor Oyj:n hallituksen jäsen, 13.3.2018–
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Omistaa Uponorin osakkeita 4 352 kappaletta

Markus Lengauer

s. 1965, Itävallan kansalainen, M.Sc. (Eng.), Doctorate in Mechanical Engineering

Uponor Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, 13.3.2018–
Uponor Oyj:n hallituksen jäsen 17.3.2015–
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Omistaa Uponorin osakkeita 8 238 kappaletta

Casimir Lindholm

s. 1971, Suomen kansalainen, KTM, MBA, toimitusjohtaja, Eltel AB

Uponor Oyj:n hallituksen jäsen, 13.3.2018–
Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen
Omistaa Uponorin osakkeita 4 352 kappaletta

Pia Aaltonen-Forsell

s. 1974, Suomen kansalainen, VTM, MBA, talousjohtaja, Outokumpu

Uponor Oyj:n hallituksen jäsen 20.3.2017–
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Omistaa Uponorin osakkeita 5 886 kappaletta

Michael G. Marchi

s. 1959, Yhdysvaltain kansalainen, B.S. (Marketing and Economics), MBA, toimitusjohtaja, MGM Executive Consulting

Uponor Oyj:n hallituksen jäsen 16.3.2020–
Tarkastusvaliokunnan jäsen
Omistaa Uponorin osakkeita 1 202 kappaletta

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Johtoryhmä

31.12.2020

Jyri Luomakoski

s. 1967, Suomen kansalainen, MBA
- Toimitusjohtaja, Uponor Oyj, 27.10.2008 alkaen
- Konsernin palveluksessa vuodesta 1996
- Johtoryhmän jäsen 1.10.1999 alkaen
- Omistaa Uponorin osakkeita 46 000 kappaletta

Karsten Hoppe

s. 1971, Saksan kansalainen, M.Sc. (Industrial Engineering), MBA, Ph.D. (Business)
- Johtaja, Talotekniikka – Eurooppa
- Konsernin palveluksessa vuodesta 2019
- Johtoryhmän jäsen 1.2.2019 alkaen
- Omistaa Uponorin osakkeita 4 187 kappaletta

Sebastian Bondestam

s. 1962, Suomen kansalainen, DI
- Johtaja, Uponor Infra
- Konsernin palveluksessa vuodesta 2007
- Johtoryhmän jäsen 1.4.2007 alkaen
- Omistaa Uponorin osakkeita 23 264 kappaletta

Minna Yrjönmäki

s. 1967, Suomen kansalainen, KTM
- Talousjohtaja
- Konsernin palveluksessa vuodesta 2019
- Johtoryhmän jäsen 3.8.2019 alkaen
- Omistaa Uponorin osakkeita 0 kappaletta

Bill Gray

s. 1965, Yhdysvaltain, Kanadan ja Ison-Britannian kansalainen, B.Com. (Finance and Marketing), B.A.
- Johtaja, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka
- Konsernin palveluksessa vuodesta 2008
- Johtoryhmän jäsen 15.2.2012 alkaen
- Omistaa Uponorin osakkeita 29 134 kappaletta

Lisätietoja hallituksen ja johtoryhmän jäsenistä löytyy osoitteesta sijoittajat.uponor.fi.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Hallituksen toimintakertomus

Markkinat

Vuoden alussa rakennusaktiivisuus säilyi Uponorin päämarkkinoilla samalla tasolla tai jopa kasvoi vuoden 2019 alkuun verrattuna. COVID-19-pandemian seurauksena rakennustyömaat Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa hiljenivät merkittävästi, joskin väliaikaisesti. Vaikka COVID-19-pandemian leviämisessä oli eroja eri alueiden välillä ja pandemian torjuntaa toteutettiin eri maissa eri tavoin, useimmat paikallishallinnot ja hallitukset luokittelivat rakennustoiminnan nopeasti välttämättömäksi alaksi, ja Uponorin päämarkkinoilla rakennustyömaat avattiin pääsääntöisesti loppukeväästä. Asuntorakentaminen vahvistui monilla markkinoilla kesän alusta vuoden loppuun saakka, kun taas liike- ja julkisen rakentamisen segmenteissä uusien hankkeiden aloitusmäärät pienenivät.

Pohjois-Amerikan markkinoilla rakennusaktiivisuus Yhdysvalloissa oli tervettä vuoden ensimmäinen kuukausien ajan, mutta hiljeni merkittävästi huhtikuussa. Kun asuntolainojen korot tämän jälkeen painuivat pohjalukemiin samalla kun työllisyys ylemmissä palkkaluokissa parani ja käytettävissä olevat ansiotulot kasvoivat, sekä uudis- että korjausrakentamisen investoinnit asuntorakentamisen segmentissä lähtivät nousuun. Asuntojen hintojen nousu jatkui vuoden viimeisellä neljänneksellä ja rakennuttajien luottamus liiketoimintanaikumiinsä nousi korkeammalle kuin koskaan ennen kuluneen 35 vuoden aikana. Liike- ja julkisen rakentamisen segmenteissä tilanne ei kuitenkaan ollut yhtä positiivinen. Vaikka käynnissä olevat hankkeet auttoivat tukemaan rakennusaktiivisuutta, uusien käynnistettävien hankkeiden määrä hidastui useimmissa liike- ja julkisen rakentamisen alasegmenteissä, esimerkiksi majoitus- ja toimistotilojen rakentamisessa, yritysten leikatessa uusia pääomamenoja. Kanadassa asuntorakentamisen hankkeet elpyivät huhtikuun ennalysalhaisesta tasosta, kun taas liike- ja julkisen rakentamisen hankkeiden aloitukset hidastuivat.

Uponorin suurimmalla Keski-Euroopan markkinalla Saksassa rakennuttajien vahva tilauskanta, vakaat korjausrakentamisen markkinat ja kuluttajien kasvanut luottamus auttoivat ylläpitämään asuntorakentamisen aktiivisuuden lähes edellisvuoden tasolla. Liike- ja julkisen rakentamisen segmenteissä epävarmuus tulevasta heikensi rakennuttajien luottamusta merkittävästi, mikä hidasti uudisrakennushankkeiden käynnistämistä. Alankomaissa sekä asuntorakentaminen että liike- ja julkinen rakentaminen hidastuivat jonkin verran, mutta korjausrakentamisen markkinoilla havaittiin hienoista elpymistä.

Pohjoismaissa uudisrakentaminen asuntomarkkinoilla hidastui edelleen aikaisempien vuosien korkeista lukemista Suomessa ja Ruotsissa, mutta sitä tasapainotti vakaa korjausrakentamisen segmentti. Edellisvuoden aikana ja vuoden 2020 alussa käynnistyneet hankkeet auttoivat tukemaan rakennusaktiivisuutta, kun uusien hankkeiden käynnistäminen hidastui useimmissa liike- ja julkisen rakentamisen segmenteissä vuoden edetessä. Liikenneinfrastruktuuriin ja erityisesti raideliikenteen hankkeisiin tehtyjen investointien seurauksena investoinnit kunnallistekniikkaan laajenivat merkittävästi. Tämä on tärkeä kysyntäajuri Uponor Infralle.

COVID-19-pandemian seurauksena asetetut rajoitukset vaikuttivat kaikkein voimakkaimmin Lounais-Euroopan rakennusmarkkinoihin, missä hidastuminen jatkui vuoden loppuun saakka siitäkin huolimatta, että tilanne hieman parani keväästä.

Liikevaihto

Uponorin liikevaihto oli 1136,0 (1103,1) milj. euroa, kasvua vertailukaudesta 3,0 prosenttia. Valuuttakurssien negatiivinen vaikutus oli 17,9 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarista, Venäjän ruplasta ja Norjan kruunusta. Koko vuoden 2020 orgaaninen kasvu valuuttakurssivaikutukset huomioiden oli 4,6 prosenttia.

Talotekniikka – Euroopan liikevaihto oli 499,5 (489,3) milj. euroa, kasvua 2,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihto kasvoi erityisesti Saksassa ja Itä-Euroopassa, mutta kehitys oli positiivista useimmilla Euroopan markkinoilla. Liikevaihto laski Etelä-Euroopan markkinoilla, missä rakennusteollisuus kärsi vuoden aikana toteutetuista, COVID-19-pandemiaan liittyvistä sulkutoimista. Liikevaihto kasvoi käyttövesiratkaisussa.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevaihto oli 389,1 (375,4) milj. euroa, kasvua 3,6 prosenttia. Yhdysvaltain dollareina kasvu oli 6,2 prosenttia. Liikevaihto kasvoi sekä Yhdysvaltain että Kanadan markkinoilla. Erityisesti Yhdysvaltain omakotitalomarkkina on pysynyt vahvana COVID-19-pandemian aikana.

Uponor Infran liikevaihto oli 252,0 (243,9) milj. euroa, kasvua 3,3 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kaikissa toimintamaissa siitä huolimatta, että suurten räätälöityjen ratkaisujen myynti laski, kun COVID-19-pandemian seurauksena uusien hankkeiden käynnistämisiä lykettiin.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Liiketoimintaryhmittäin laskettuna käytövesiratkaisujen osuus koko konsernin liikevaihdosta oli 55 % (55), sisäilmastoratkaisujen 23 % (23) ja yhdyskuntatekniikkaratkaisujen 22 % (22).

Kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä säädetyn EU:n asetuksen (2020/852) mukaisten täysien teknisten arviointikriteereiden puuttuessa Uponor arvioi tällä hetkellä, että sen taksonomia-järjestelmän mukaisen vihreän liikevaihdon osuus on 23 % (vastaa Uponorin sisäilmastoratkaisuja).

Liikevaihdolla mitattuna kymmenen suurinta maata ja niiden osuudet koko konsernin liikevaihdosta: Yhdysvallat 30,4 % (29,9), Saksa 11,9 % (11,8), Suomi 11,1 % (11,2), Ruotsi 9,0 % (9,1), Tanska 4,5 % (4,3), Alankomaat 4,4 % (4,2), Kanada 4,0 % (4,2), Puola 3,4 % (2,9), Espanja 3,2 % (3,7) ja Norja 2,8 % (3,0).

Liikevaihdon jakautuminen segmenteittäin 1.1.–31.12.2020:

M€	1–12/ 2020	1–12/ 2019	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	499,5	489,3	2,1 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	389,1	375,4	3,6 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, (M$))	446,3	420,2	6,2 %
Uponor Infra	252,0	243,9	3,3 %
Eliminoinnit	-4,5	-5,5
Yhteensä	1136,0	1103,1	3,0 %

Tulos ja kannattavuus

Parannukset operatiivisessa toiminnassa sekä suotuisat hankinnan ja valmistuksen kulut kaikissa segmenteissä paransivat Uponorin koko vuoden bruttokatetta, joka oli 429,4 (381,9) milj. euroa, kasvua 47,5 milj. euroa. Bruttokatemarginaali parani ja oli 37,8 (34,6) prosenttia. Vertailukelpoinen bruttokate oli 430,2 (382,0) milj. euroa ja bruttokatemarginaali 37,9 (34,6) prosenttia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät operational excellence -ohjelmaan.

Vertailukelpoinen liikevoitto oli liikevoitto ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli 142,7 (92,7) milj. euroa, kasvua 53,9 prosenttia. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien kokonaismäärä oli 10,4 (1,4) milj. euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät Uponorin operational excellence -ohjelmaan sekä Aasian toimintojen lakkauttamiseen liittyvän varauksen purkamiseen. Myös vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin operational excellence -ohjelmaan. Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali oli 12,6 (8,4) prosenttia.

Liikevoitto oli 132,3 (91,3) milj. euroa. Liikevoittomarginaali oli 11,6 (8,3) prosenttia.

Talotekniikka – Euroopan liikevoitto oli 45,1 (31,6) milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 55,1 (32,3) milj. euroa. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät Uponorin operational excellence -ohjelmaan. Kasvua tukivat kasvaneet volyymit, suotuisat hankinnan ja valmistuksen kulut sekä operational excellence -ohjelma yhdessä tiukan kulukurin kanssa.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikan liikevoitto oli 74,5 (57,1) milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 74,6 (57,1) milj. euroa. Tuloskehitys johtui pääosin volyymien kasvusta yhdessä hyvin hallitun hinnoittelun kanssa. Lisäksi kannattavuuden kehitystä tukivat tiukka kulukuri ja suotuisat hankinnan ja valmistuksen kulut.

Uponor Infran liikevoitto oli 19,0 (10,8) milj. euroa. Kasvu johtui hyvästä kehityksestä kaikissa toimintamaissa, erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Volyymien kasvu, parannukset operatiivisessa toiminnassa sekä suotuisat hankinnan ja valmistuksen kulut tukivat kannattavuuden kehitystä.

Liikevoiton jakautuminen segmenteittäin 1.1.–31.12.2020:

M€	1–12/ 2020	1–12/ 2019	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	45,1	31,6	42,9 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	74,5	57,1	30,5 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, (M$))	85,5	63,9	33,7 %
Uponor Infra	19,0	10,8	75,5 %
Muut	-4,7	-8,0
Eliminoinnit	-1,6	-0,2
Yhteensä	132,3	91,3	44,9 %

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Vertailukelpoisen liikevoiton jakautuminen segmenteittain 1.1.–31.12.2020:

M€	1–12/ 2020	1–12/ 2019	Muutos
Talotekniikka – Eurooppa	55,1	32,3	70,6 %
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	74,6	57,1	30,6 %
(Talotekniikka – Pohjois-Amerikka, (M$))	85,6	63,9	33,8 %
Uponor Infra	19,0	10,8	75,9 %
Muut	-4,4	-7,3
Eliminoinnit	-1,6	-0,2
Yhteensä	142,7	92,7	53,9 %

Uponorin nettorahoituskulut olivat 6,3 (11,6) milj. euroa. Valuuttakurssien nettovaikutus vuonna 2020 oli -2,7 (-6,4) milj. euroa.

Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta, -4,2 (-4,0) milj. euroa, liittyy Uponorin 50 prosentin omistusosuuteen vuonna 2016 perustetussa Phyn-yhteisyrityksessä. Tammikuussa 2021 Phyn ja Kohler Co. allekirjoittivat kumppanuussopimuksen kahden tuotteen tuomisesta Pohjois-Amerikan markkinoille yhteisbrändillä. Kohler Co. on globaali johtaja keittiö- ja kylpyhuonekalusteissa.

Tulos ennen veroja oli 121,8 (75,6) milj. euroa. Efektiivinen veroaste oli 21,1 (26,8) prosenttia. Lasku johtui kirjaamattomien verotappioiden käytöstä sekä eristä liittyen siirtohinnoittelusopimuksen saavuttamiseen veroviranomaisten välillä. Uponor ei odota näiden erien toistuvan vuonna 2021. Tuloverojen määrä oli 25,7 (20,3) milj. euroa.

Konsernin tilikauden tulos oli 96,1 (55,3) milj. euroa. Oman pääoman tuotto oli 24,3 (15,3) prosenttia.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 21,8 (14,4) prosenttia. Sijoitetun pääoman tuotto, kun vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eliminoidaan, oli 23,6 (14,7) prosenttia.

Osakekohtainen tulos oli 1,21 (0,72) euroa. Oma pääoma osaketta kohti oli 4,89 (4,27) euroa. Muut osakekohtaiset tiedot löytyvät liitteenä olevista taulukoista.

Liiketoiminnan rahavirta kasvoi ja oli 207,5 (109,2) milj. euroa. Tämä johtui pääosin liikevoiton kasvusta ja matalasta nettokäyttöpääomasta. Rahavirta ennen rahoitusta oli 170,7 (88,4) milj. euroa.

Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus

COVID-19-pandemian aiheuttaman yleisen talouden epävarmuuden takia Uponor piti uusien investointien määrän maltillisena vuonna 2020. Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat yhteensä 30,2 (26,1) milj. euroa. Nettoinvestointien määrä oli 29,5 (23,2) milj. euroa. Uponorin investoinnit vuonna 2020 kohdistuivat enimmäkseen huoltoon ja ylläpitoon sekä tehokkuuden parantamiseen tuotantolaitoksissa ja kapasiteetin laajentamiseen Yhdysvalloissa.

Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen kasvoivat hieman ja olivat yhteensä 22,5 (21,9) milj. euroa eli 2,0 (2,0) prosenttia liikevaihdosta. Merkittävimmät investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät liitäntöjen laajennustyökalujen kehittämiseen yhdessä kumppanimme kanssa, erilaisiin esivalmistettuihin ratkaisuihin sekä polymeeriliitinten uusiin materiaaleihin. Lisäksi Uponor jatkoi uusien ekstruusiotekniikoiden ja prosessien kehittämistä.

Uponorin tärkein pitkäaikaisen rahoituksen lähde 31.12.2020 oli 100 milj. euroa suuruinen kahdenvälinen viiden vuoden laina, joka erääntyy kokonaisuudessaan heinäkuussa 2022.

Lisäksi Uponorilla on voimassa yhteensä neljä kahdenvälistä 50 milj. euroa luottolimiittiä yhteisarvoltaan 200 milj. euroa. Nämä varalla olevat luottolimiitit erääntyvät vuosina 2021–2023. Katsauskauden aikana niistä ei ollut nostettuna yhtään.

Lyhytaikaisen rahoituksen tarpeeseen vastaa kotimainen 150 milj. euroa yritystodistusohjelma, josta katsauskauden lopulla oli laskettu liikkeelle 15,0 milj. euroa. Uponorin tärkeimpien rahalaitosten cash pool -järjestelyiden yhteissumma oli 34,5 milj. euroa. Tästä ei tilinpäätöshetkellä ollut käytössä yhtään. Uponorin rahavarat olivat vuoden lopussa yhteensä 138,0 (76,1) milj. euroa.

Suurin osa Uponorin saatavista on turvattu luottovakuutuksin.

Korolliset nettovelat olivat 15,1 (139,1) milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 48,7 (44,6) prosenttia ja nettovellaantuminen eli gearing laski 3,6 (37,6) prosenttiin, jolloin rullaava neljän neljänneksen nettovellaantumisaste oli 28,6 (57,5) prosenttia, alle yhtiön taloudellisissa tavoitteissa olevan vaihteluvälin 40–80 prosenttia.

Operational excellence -ohjelma

Uponor ilmoitti lokakuussa 2019 aloittavansa operational excellence -ohjelman varmistaakseen kilpailukykynsä ja kiihdyttääkseen kasvuaan. Ohjelman toteutus etenee tavoitteena 20 milj. euroa vuosittaiset kustannussäästöt vuoden 2021 loppuun mennessä. Tästä summasta noin 8 milj. euroa toteutui vuoden 2020 aikana. Keskeiset hankkeet liittyvät Talotekniikka – Euroopan ja konsernin tukitoimintoihin ja etenevät suunnitellusti.

Ohjelman odotetaan vähentävän noin 200 kokopäiväistä työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2020 loppuun mennessä vähennys oli lähes 80 kokopäiväistä työntekijää.

Ohjelman alusta lähtien on kirjattu yhteensä 11,8 milj. euroa kertaluonteisia kuluja vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä. Näistä 10,4 milj. euroa kirjattiin vuonna 2020 ja 1,4 milj. euroa jo vuonna 2019.

COVID-19-pandemian vaikutukset

COVID-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset ja niiden aiheuttama talouden epävarmuus johtivat vuonna 2020 markkinoiden kasvun yleiseen hidastumiseen ja epävarmuuteen Uponorin toiminta.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

taympäristössä. Keväällä Uponorin ratkaisujen kysyntä laski pandemian ensimmäisen aallon seurauksena. Kuitenkin toukokuun jälkeen kysyntä palautui kausittaiseen normaaliin. Pandemia vaikutti suoraan markkinointitoimenpiteisiin (esim. peruutetut messut ja asiakastapahtumat) ja matkustamiseen liittyviin kuluihin luoden säästöjä noin 10 milj. euroa. Uponor odottaa, että suurin osa näistä kuluista palautuu asteittain vuodesta 2021 alkaen.

Vahva tulos ja tase luovat yhtiölle vakaan taloudellisen aseman pandemian vaikutusten seuraavissa vaiheissa. Näkymät vuodelle 2021 ovat edelleen epävarmat riippuen COVID-19-pandemian vaikutuksista Uponorin markkinoille.

Vuoden vaihteessa on laadittu vuosittaiset liikearvon arvonalentumislaskelmat eikä niiden pohjalta ole tunnistettu tarpeita liikearvon arvonalentumiselle. Uponorin johto on laatinut eri skenaarioita mahdollisista COVID-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista. Johto on myös hyödyntänyt näitä skenaarioita arvioidessaan omaisuuserien käypää arvoa, laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä, sopimusmuutoksia ja odotettavissa olevien luottotappioiden määriä. Perustuen näihin analyyseihin johdon arvio on, että Uponorin maksualmius ja taloudellinen asema on säilynyt vahvana, eikä pandemialla ole ollut vaikutusta Uponorin omaisuuserien arvoihin.

Vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Uponorin varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 16.3.2020. Yhtiökokouksessa vahvistettiin tilivuoden 2019 tilinpäätös ja myönnettiin hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapaus. Yhtiökokous vahvisti vuoden 2019 osingoksi 0,53 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä, 0,26 euroa osakkeelta, maksettiin 25.3.2020. Toinen erä, 0,27 euroa osakkeelta, maksettiin syyskuussa 2020.

Yhtiön hallitukseen valittiin uudelleen Annika Paasikivi (puheenjohtaja), Pia Aaltonen-Forsell, Johan Falk, Markus Lengauer ja Casimir Lindholm sekä uutena jäsenena Michael G. Marchi. Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Annika Paasikiven. Entinen hallituksen jäsen Eva Nygren ei ollut käytettävissä uudelleen valintaan. Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab toimikaudeksi 2020.

Lisäksi hallitus valtuutettiin päättämään enintään 3 500 000 oman osakkeen ostamisesta. Määrä vastaa noin 4,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista yhtiökokouspäivänä. Osakkeet hankitaan vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päivämäärästä lukien.

Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 7 200 000 uuden osakkeen antamisesta tai omien osakkeiden luovuttamisesta. Enimmäismäärä vastaa noin 9,8 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Hallitus on oikeutettu päättämään kaikista osakeannin ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta yhtiökokouksen päivämäärästä lukien.

Yhtiökokous hyväksyi Uponorin toimielinten palkitsemispolitiikan.

Tarkemmat tiedot yhtiökokouksesta löytyvät osoitteesta sijoittajat.uponor.fi/hallinto/yhtiökokous/yhtiökokous-2020.

Hallinto

Uponor laatii erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvityksen, jotka on saatavilla yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa sijoittajat.uponor.fi.

Uponor noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2020 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, poiketen siitä suosituksen 15 osalta. Suosituksen 15 mukaan hallituksen valiokunnissa olisi kussakin oltava vähintään kolme jäsentä. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnassa on kuitenkin kaksi jäsentä suosituksessa mainitun kolmen sijasta. Uponor katsoo, että kaksi jäsentä riittää varmistamaan valiokunnan asiantuntemuksen. Lisäksi valiokunta voi tarvittaessa pyytää näkemyksiä valiokunnan ulkopuolisilta tahoilta. Valiokunta toimii hallituksen valmistelu- ja tukielimenä. Kaikki olennaiset palkitsemiseen liittyvät asiat käsittelee yhtiön hallitus.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa täysipäiväiseksi muutettuna 3 658 (3 708) työntekijää eli 50 henkeä vähemmän kuin vuoden 2019 lopussa. Keskimäärin henkilöstön määrä vuoden aikana oli 3 708 (3 801). Lasku johtui pääosin operational excellence -ohjelmasta.

Konsernin henkilöstö täysipäiväiseksi muutettuna jakaantui maittain seuraavasti: Yhdysvallat 23 % (23), Saksa 23 % (23), Suomi 17 % (16), Ruotsi 15 % (15), Puola 7 % (7), Tanska 3 % (3), Espanja 2 % (3), Venäjä 2 % (2), Kanada 1 % (1), Ranska 1 % (1) ja muut maat 6 % (6).

Konsernissa kirjattujen palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma sosiaalikulut mukaan lukien oli tilikaudella 256,7 (247,5) milj. euroa.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Tässä osiossa kuvataan Uponorin vastuullisuustoimintoja Suomen kirjanpitolain 3a luvun edellyttämällä tavalla muita kuin taloudellisia tietoja koskien. Lisätietoja Uponorin vastuullisuudesta ja arvonluontimallista on vuoden 2020 vuosikatsauksessa (julkaistaan viikolla 8/2021).

Uponorin liiketoimintamalli ja arvonluonti

Uponorin toimialalla on suuri vaikutus kestävämpään asumiseen ja elämiseen, ja Uponorin visiona onkin tulla vastuullisten talotekniikka- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisujen tunnustetuksi johtajaksi.

Uponorin olennaisuusanalyysi muodostaa yhdessä neljän valitun YK:n kestävän kehityksen tavoitteen kanssa puitteet Uponorin vastuullisuuden lähestymistavalle. Nämä neljä tavoitetta ovat puhdas vesi ja sanitaatio (6), ihmisarvoinen työ ja talouskasvu (8), vastuullinen kuluttami-

Uponor taloudellinen katsaus 2020
11

nen (12) sekä ilmastoteot (13). Valituilla painopistealueilla on liiketoiminnassa suurin vaikutus-potentiaali sekä merkittäviä mahdollisuuksia, ja ne ovat linjassa Uponorin liiketoiminta-alueen kanssa. Keskeiset tulosmittarit on raportoitu tämän osan lopussa.

Uponor on jaettu kolmeen liiketoimintasegmenttiin (Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka ja Uponor Infra) vastuualueiden ja asiakkaiden mukaan. Henkilöstöön, brändiin, vastuullisuuteen, IT:hen ja tuotekehitykseen liittyvät yhteiset päätökset tehdään konsernitasolla, jotta Uponorin globaalista toiminnasta ja pitkäaikaisista tuotekehityshankkeista saatavat hyödyt pystytään maksimoimaan.

Toimintaperiaatteet ja due diligence -prosessit

Uponor noudattaa paikallisia lakeja ja määräyksiä, ja yhtiön toimintaohjeet sekä muut konsernin käytännöt muodostavat toimintaperiaatteiden perustan. Uponor on myös sitoutunut YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen.

Ympäristö

Uponor ottaa tuotetarjonnassaan huomioon ympäristönäkökohdat ja pyrkii jatkuvasti vähentämään toimintansa kokonaisvaikutusta. Uponorilla on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteensä 16 tuotantolaitosta, ja niiden keskeiset ympäristövaikutukset ovat kasvihuonekaasupäästöt, jätteet ja veden käyttö.

Ympäristö- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi Uponorissa on otettu käyttöön ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä ja ISO 50001 -standardin mukainen energianhallintajärjestelmä. Vuonna 2020 tuotantolaitoksista 15 oli ISO 14001 -sertifioituja ja 9 tuotantolaitoksella oli ISO 50001 -sertifiointi. Laatu- ja ympäristöpolitiikka kattaa Uponorin ympäristöasiat. Sisäisiä ja ulkoisia auditointeja tehdään vuosittain, jotta varmistetaan laatu- ja ympäristöohjeistuksen noudattaminen.

Lisäksi Uponor kehittää muun muassa kierrätettäviä pakkausjärjestelmiä ja vaihtoehtoisia muoviraaka-aineita ympäristövaikutustensa vähentämiseksi.

Henkilöstö- ja sosiaaliasiat

Uponor painottaa yhdenvertaista kohtelua ja edistää työntekijöidensä turvallisuutta ja hyvinvointia. Työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat etusijalla, ja Uponorin tavoitteena on nolla työtapaturmaa vuoteen 2025 mennessä. Laatu- ja ympäristöpolitiikka kattaa henkilöstön terveys- ja turvallisuusasiat.

Uponorin henkilöstöstrategia perustuu kolmeen pääteemaan: johtajuus, sopivat osaajat ja kulttuuri. Henkilöstöstrategian avulla yhtiön tavoitteena on varmistaa, että se houkuttelee ja sitouttaa sopivia osaajia, jotka tukevat Uponorin liiketoimintatavoitteita hyvän johtajuuden ja suorituskykyisen kulttuurin avulla.

Uponor järjestää henkilöstötutkimuksen vuosittain saadakseen työntekijöiltä palautetta heihin liittyvissä kysymyksissä.

Ihmisoikeudet

Uponor kunnioittaa ihmisoikeuksia, jotka on määritelty esimerkiksi YK:n yleismaailmallisessa ihmisoikeuksien julistuksessa. Uponor on vastuullinen työnantaja ja tukee työntekijöidensä yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Syrjintää ei sallita. Uponor ei salli arvoketjussaan lapsi- tai pakkotyötä tai muuta toimintaa, joka rikkoo työntekijöiden perusoikeuksia.

Uponorilla on toimittajapolitiikka, jonka tavoitteena on varmistaa, että myös toimittajat täyttävät Uponorin eettiset, sosiaaliset, ympäristö- ja laatustandardit sekä noudattavat kaikkia paikallisia lakeja ja säännöksiä.

Uponorin ilmiantokanava tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa myös anonyymisti vaatimustenvastaisesta käyttäytymisestä. Uponor suunnittelee ilmiantokanavan avaamista myös ulkopuolisille sidosryhmille vuonna 2021.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Uponorilla on nollatoleranssi korruption ja lahjonnan suhteen. Uponorin väärinkäytöksiä koskevan ohjeistuksen tarkoituksena on määrittää yhtiön asennoituminen väärinkäytöksiä kohtaan, pyrkimys ehkäistä väärinkäytökset ja Uponorin työntekijöiden vastuut väärinkäytösten ehkäisyssä.

Toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset

Ympäristöasiat

Uponor jatkoi tuotetarjontansa kehittämistä ja auttoi asiakkaitaan vähentämään ympäristövaikutuksiaan. Yhtiössä käynnistettiin hanke ympäristötuoteselosteiden luomiseksi, jotta asiakkaan saisivat paremman käsityksen Uponorin tuotteiden elinkaarivaikutuksista.

Uponor pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja jätteitä. Joulukuussa 2020 yhtiö sitoutui YK:n Global Compactin 1,5 astetta -kampanjaan ja Science Based Targets -aloitteeseen ja edistämään toimenpiteitä, jotka rajoittavat ilmaston lämpötilan nousua 1,5 asteeseen globaalisti. Yhtiö odottaa tällä hetkellä Science Based Targets -aloitteelta hyväksyntää sen uusille kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteille ja arvioi saavansa hyväksynnän vuoden 2021 ensimmäisen puolikkaan aikana. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvien tavoitteiden lisäksi Uponorin tavoitteena on ostaa 100 % uusiutuvaa sähköä vuoteen 2025 mennessä.

Vuonna 2020 Uponorin aikaisemmat tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä on saavutettu (vähentää suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla liikevaihdosta vuoteen 2020 mennessä; vertailutasona käytettiin vuoden 2015 päästömääriä). Muutokset tuotantovolyymeissa ja tuotevalikoimassa laskivat energian kulutusta, mikä laski Uponorin suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi Uponor siirtyi käyttämään vihreää sähköä Pohjoismaiden ja Yhdysvaltojen tuotantolaitoksissa, mikä laski epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä. Jätteiden kokonaismäärä laski, ja sen kierrätysaste oli 97,0 %. Veden kulutus laski hieman.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Turvallisuus on Uponorin ensisijainen tavoite, ja COVID-19-pandemia on korostanut sitä entisestään. Työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen, uusien digitaalisten työskentelytapojen käyttöönotto ja kannustaminen etätyöhön olivat tärkeimpiä aiheita johdon asialistalla vuoden 2020 aikana.

Talotekniikkasegmenttien hyvän kehityksen tukemana Uponorin tapaturmataajuus parani ja oli 7,5 (11,9). Uponor jatkaa sisäisten koulutusten ja toimintatapojen sekä turvallisuutta parantavien prosessien ja suojavälineiden kehittämistä. Parhaiden käytäntöjen jakaminen ja läheltä piti-raportointi ovat tärkeitä työkaluja turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi.

Uponor investoi työntekijöidensä henkilökohtaiseen kehitykseen. Vuonna 2020 yhtiö jatkoi sisäistä esimieskoulutusohjelmaansa. Koulutukseen osallistuivat kaikki Uponorin esimiehet. Lisäksi Uponor järjesti kolme kohdennettua koulutusohjelmaa uransa eri vaiheissa oleville työntekijöille nuorista ammattilaisista aina johtotehtävissä oleviin kokeneisiin työntekijöihin. COVID-19-pandemia vaikutti yksittäisten koulutusten aikatauluihin, mutta kaikkia ohjelmia jatketaan virtuaalisesti vuonna 2021.

Vuoden 2020 syksynä toteutettiin koko konsernin kattava henkilöstötutkimus. Vastausprosentti oli 85, ja eNPS (employee Net Promoter Score) -pisteet mahtuvat valmistavan teollisuuden parhaaseen kymmenykseen.

Ihmisoikeudet ja korruption ja lahjonnan torjunta

Uponor käynnisti hankkeen, jonka tavoitteena on entisestään parantaa toimitusketjun läpinäkyvyyttä ja varmistaa, että toimitusketjussa noudatetaan Uponorin toimittajapolitiikkaa ja muita ohjeita. Tämä toiminta jatkuu vuonna 2021.

Uponorin toiminnoissa ei havaittu ihmisoikeusrikkomuksiin, korruptioon eikä lahjontaan liittyviä tapahtumia päivittäisissä toimintaprosesseissa, sisäisen tarkastuksen tutkimuksissa tai ilmiantokanavan kautta tulleissa ilmoituksissa.

Muihin kuin taloudellisiin aiheisiin liittyvät pääasialliset riskit

Ympäristöasiat

Paikallisen lainsäädännön ja määräysten noudattamatta jättämisestä voi aiheutua Uponorille sekä sakkoja että maineeseen ja liiketoimintaan liittyviä riskejä. Uponor lieventää ympäristöriskejä koulutuksilla sekä noudattamalla ISO 14001-, ISO 9001- ja ISO 50001 -prosesseja ja -sertifiointeja tuotantolaitoksissaan.

Uponor on todennut, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa yhtiölle siirtymäriskejä. Ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan aiheudu fyysisiä materiaalisia riskejä, koska kaikki Uponorin tuotantolaitokset sijaitsevat sisämaassa ja kaukana äärimmäisille sääilmiöille alttiilta alueilta.

Poliittiset tai oikeudelliset riskit

Koska Uponorin pääraaka-aine on fossiilisista polttoaineista (raakaöljy) tuotettu muovi, fossiilisiin polttoaineisiin liittyvä kiristyvä sääntely tai verotus saattaa kasvattaa Uponorin toiminnan kustannuksia ja asettaa Uponorin tuotteille uusia vaatimuksia. Tämän riskin lievittämiseksi Uponorin tuotekehitys on mukana hankkeissa, joissa etsitään vaihtoehtoja öljypohjaisille muoviraaka-aineille. Lisäksi Uponor osallistuu eri toimialajärjestöjen toimintaan ja pyrkii vaikuttamaan energiaa, terveyttä ja vedenkäyttöä koskevaan päätöksentekoon paikallisella ja alueellisella tasolla.

Markkinariskit ja maineriskit

On mahdollista, että Uponorin asiakkaat alkavat suosia uusiutuvasta tai kierrätetystä raaka-aineesta valmistettuja tuotteita. Ellei Uponor onnistu tuomaan markkinoille uusia materiaaleja riittävän aikaisin, se saattaa menettää markkinaosuuttaan. Lisäksi, jos Uponor jatkaa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan muoviraaka-aineen käyttöä vielä siinä vaiheessa, kun kilpailijat siirtyvät muihin vaihtoehtoihin, tästä voi aiheutua Uponorille ja sen brändille mainehaittoja.

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät asiat voivat aiheuttaa Uponorille riskejä. Tiettyjä haasteita voi esiintyä myös osaajien houkuttelemisessa ja sitouttamisessa yhtiöön.

Uponor lieventää terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä sisäisten koulutusten, läheltä piti-tapausten raportoinnin ja sisäisten prosessien jatkuvan parantamisen avulla. Lisäksi Uponor panostaa houkuttelevan yrityskulttuurin ja työnantajamielikuvan sekä erilaisten urapolkujen rakentamiseen.

Ihmisoikeudet

Mahdolliset ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien loukkaukset voivat vaikuttaa Uponorin maineeseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin.

Uponor lieventää riskejä kehittämällä sisäisiä koulutuksia ja prosesseja sekä toimitusketjun tarkastuksia. Lisäksi Uponorilla on käytössä sisäinen nimetön ilmiantokanava.

Korruption ja lahjonnan torjunta

Uponorin työntekijöiden tai kumppanien epäeettinen käyttäytyminen voi vaikuttaa negatiivisesti Uponorin maineeseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin.

Uponor lieventää näitä riskejä huolellisella rekrytointiprosesseilla, sisäisillä koulutuksilla ja auditoimalla yhteistyökumppaneitaan. Lisäksi Uponorilla on käytössä sisäinen nimetön ilmiantokanava.

Keskeiset muut kuin taloudelliset tulosmittarit

Mitattava asia	Yksikkö	2020	2019	2018	2017	2016
Energian kokonaiskulutus	1 000 MWh	208,5	218,0	226,0	200,0	199,0
Käytetyt raaka-aineet	1 000 tonnia	157,1	146,2	151,2	140,9	132,7
Veden kulutus	1 000 m³	139,3	154,1	206,2	155,2	168,4
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (suorat)	1 000 tonnia	6,7	8,4	8,5	7,5	8,7
Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (epäsuorat)	1 000 tonnia	14,4	27,0	30,8	32,1	32,2
Jätettä yhteensä	1 000 tonnia	15,9	18,1	20,2	18,8	16,4
Tapaturmia suht. (LTIF)	milj. työtuntia
kohti	7,5	11,9	12,7	8,9	7,8
Uponorin toimintaohjeiden verkkokoulutukseen osallis-tuneet toimistotyöntekijät	%	95,2	90,9	-	-	-

Joitakin viime vuosien lukuja on muutettu johtuen siitä, että käyttöön on otettu tarkempia mittaus- ja raportointitapoja. Uponor raportoi epäsuorat päästönsä käyttäen sijaintiperustaista metodologiaa, kertoimet on päivitetty "GHG Protocol/ IEA (11/2019) - IEA2019" -kirjaston mukaisesti, mutta niissä maissa, joissa Uponor ostaa vihreää sähköä, käytetään markkinaperustaisia kertoimia. Kaikki 16 tuotantolaitosta sisältyvät lukuihin. Kokonaistyöaika on laskettu yhdistämällä kaikkien aktiivisten työntekijöiden kokonaistyössäoloaika ja Uponorin suurimpien toimintamaiden keskiarvoinen kokonaisvuosityöaika.

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

Globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus saattaa vaikuttaa negatiivisesti Uponorin toimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan ja rahoituslähteisiin.

COVID-19-pandemiaan liittyvät riskit on kuvattu erillisessä luvussa: COVID-19-pandemian vaikutukset.

Uponorin tuotteiden kysyntä on riippuvainen rakennusalan suhdanteista. Uponor hallinnoi tätä riskiä jakamalla liiketoimintansa kahdelle maantieteelliselle pääalueelle: Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Lisäksi riskejä lievittää Uponorin toimintojen jakaminen kolmeen liiketoimintaryhmään: käyttövesi-, sisäilmasto- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisut. Uponorin tuotteita käytetään sekä uusissa rakennushankkeissa että korjausrakentamisen hankkeissa, ja jälkimmäisessä kysyntä on yleensä vakaampaa kuin syklisemmässä uudisrakentamisessa.

Lisääntyvä kilpailupaine, esimerkiksi private label -tuotteista johtuva, aiheuttaa riskin Uponorille. Lisäksi Uponorin valmistamien ja myymien tuotteiden tuotevastuuseen liittyy riski.

Uponorissa on käynnissä operational excellence -ohjelma, jonka tavoitteena on vuosittaiset

20 miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2021 loppuun mennessä. Tämä altistaa yhtiön riskille, ettei säästöjä saavutetaan suunnitellussa ajassa.

Digitalisaatiota, uusia teknologioita ja näihin liittyviä valmiuksia tarvitaan Uponorin uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseen. Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut kuitenkin altistavat yhtiön kyberriskeille.

Avainasemassa Uponorin tulevan menestyksen kannalta on yhtiön kyky houkutella osaajia muutoksen tekijöiksi ja sitouttaa nämä yhtiöön. Uponor hallitsee tätä riskiä rakentamalla työnantajamielikuvaansa ja auttamalla nykyisiä työntekijöitään kehittämään esimerkiksi heidän johtamistaitojaan.

Uponorin tuotteiden valmistuksessa käytettävien raaka-aineiden hinnat ovat alttiita muutoksille, joista tärkeimpiä ovat mm. petrokemian tuotteiden ja metallien hintojen vaihtelu, toimituskapasiteetti ja markkinoiden kysyntä. Viime vuosina Uponor on kyennyt siirtämään vaihteluiden vaikutukset suurelta osin myyntihintoihinsa kohtuullisella viiveellä.

Uponorilla on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yhteensä 16 tuotantolaitosta, mikä altistaa yhtiön ympäristöriskeille. Uponor noudattaa ISO 9001 -laatujärjestelmää ja ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää, mikä takaa jatkuvan laadun, parantaa tuotannon turvallisuutta, ympäristölainsäädännön noudattamista ja tuottavuutta sekä vähentää ympäristövaikutuksia ja muita toiminnan riskejä.

Useat eri tekijät, kuten toimitusketjun katkeaminen, tietotekniikan häiriöt ja luonnonmullistukset, saattavat vaarantaa Uponorin toimintojen jatkuvuuden. Riskiä on pyritty pienentämään laatimalla kattavat ja monipuoliset liiketoiminnan jatkuvussuunnitelmat.

Uponor voi altistua liiketoiminnassaan erilaisille oikeudellisille prosesseille. Vuonna 2020 tällaisilla prosesseilla ei ollut materiaalista vaikutusta Uponorin tulokseen.

Yhtiön toiminnan kansainvälisyys altistaa sen eri valuuttojen välisille valuuttariskeille. Uponorin liikevaihdosta noin 60 prosenttia syntyi muussa valuutassa kuin euroissa. Tällöin kuitenkin tyypillisesti myös valtaosa ko. liikevaihtoon kohdistuvista kuluista on kyseisessä paikallisessa valuutassa. Tämä vähentää oleellisesti liiketoiminnan valuuttariskiä.

Tarkempi riskianalyysi on saatavilla osoitteessa sijoittajat.uponor.fi.

Osakepääoma ja osakkeet

Uponorin osakevaihto Nasdaq Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2020 oli 28,8 (26,5) milj. kappaletta, yhteensä 361,2 (266,7) milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2020 lopussa oli 18,16 (11,65) euroa ja osakekannan markkina-arvo oli 1 329,4 (852,9) milj. euroa.

Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 17 834 (18 907) osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 28,7 (27,2) prosenttia. Tarkemmat tiedot löytyvät liitteenä olevista taulukoista.

Uponor Oyj:n osakepääoma vuonna 2020 oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944. Näissä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Omat osakkeet

Vuoden lopussa Uponorin hallussa oli 184 966 omaa osaketta, mikä vastaa noin 0,25 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Johdon osakeomistus

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän yhtiön tiedossa olevat määräysvaltaiteisensä omistivat vuoden lopussa yhteensä 117 922 (119 531) Uponor-osaketta. Näiden osakkeiden osuus kaikista osakkeista ja osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,16 prosenttia.

Osakesidonnainen kannustinohjelma

Uponor Oyj:n hallitus on viime vuosina päättänyt useista, yhtiön johdolle tarkoitetuista pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Yksityiskohtaiset tiedot suunnitelmista löytyvät osoitteesta sijoittajat.uponor.fi.

Joulukuussa 2020 Uponor Oyj:n hallitus päätti jatkaa hallituksen vuonna 2014 hyväksymää yhtiön johdon suoriteperusteista osakekannustinohjelmaa. Uuden ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 50 konsernin johtoryhmään ja johtajistoon kuuluvaa henkilöä. Mahdollinen osakepalkkio vuosilta 2021–2023 maksetaan vuonna 2024 osittain osakkeina ja osittain käteisenä.

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukainen ilmoitus

Uponor vastaanotti 6.7.2020 Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaisen ilmoituksen Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalta. Ilmoituksen mukaan Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman osakeomistus Uponorista laski alle 5 prosentin rajan 3.7.2020.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Katsauskauden jälkeen ei ole ollut merkittäviä tapahtumia.

Lähiajan markkinanäkymät

Uponor odottaa vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä havaittujen kehityssuuntien jatkuvan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Hallitusten tukipakettien ja elvyttävien investointien tukemana kuluttajien luoma asuntorakentamisen kysyntä todennäköisesti jatkuu. Toisaalta joillakin markkinoilla kehitys voi edelleen hidastua, kun nyt käynnissä olevat liike- ja julkisen rakentamisen hankkeet saadaan päätökseen. Johtuen edelleen jatkuvasta epävarmuudesta COVID-19-pandemian kehityksestä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä, näkyvyys jatkuu rajallisena ja ennusteisiin liittyvä epävarmuus on poikkeuksellisen suurta.

Ohjeistus vuodelle 2021

Ilman valuuttakurssien vaikutusta Uponor odottaa liikevaihtonsa pysyvän vuoden 2020 tasolla*. Uponor odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa laskevan vuodesta 2020, mutta vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin pysyvän yli 10 prosentissa.

*Pysyvän tasolla viittaa +/- 2,5 % vaihteluväliin vuoteen 2020 verrattuna.

Konsernin taloudelliset tunnusluvut

	2020	2019	2018	2017	2016
Konsernitulos (jatkuvat toiminnot), M€
Liikevaihto	1 136,0	1 103,1	1 196,3	1 170,4	1 099,4
Toiminnan kulut	952,1	961,3	1 063,6	1 038,4	991,0
Poistot ja arvonalentumiset	52,7	51,8	42,4	39,2	41,6
Liiketoiminnan muut tuotot	1,0	1,3	16,4	3,1	4,2
Liikevoitto	132,3	91,3	106,7	95,9	71,0
Vertailukelpoinen liikevoitto	142,7	92,7	99,3	97,2	90,7
Rahoitustuotot ja -kulut	-6,3	-11,6	-8,5	-5,4	-10,0
Tulos ennen veroja	121,8	75,6	93,5	88,2	60,4
Tulos jatkuvista toiminnoista	96,1	55,4	63,2	65,4	41,5
Tilikauden tulos	96,1	55,3	63,2	65,4	41,9
Konsernitase, M€
Pitkäaikaiset varat	305,2	327,7	310,6	305,2	312,5
Liikearvo	85,8	83,6	83,5	93,6	93,7
Vaihto-omaisuus	128,7	144,4	147,9	132,7	139,3
Rahavarat	138,0	76,1	38,1	107,0	16,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	210,7	201,4	206,5	227,3	205,7
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	356,8	311,6	297,6	280,2	263,3
Määräysvallattomien omistajien osuus	65,1	58,8	56,0	68,2	63,6
Varaukset	37,1	30,0	30,2	28,9	28,8
Pitkäaikaiset korolliset velat	124,1	203,4	175,6	176,6	158,2
Lyhytaikaiset korolliset velat	29,0	11,8	1,7	81,9	17,6
Korottomat velat	256,4	217,7	225,5	230,0	236,0
Taseen loppusumma	868,4	833,2	786,6	865,8	767,5
	2020	2019	2018	2017	2016
---	---	---	---	---	---
Muita tunnuslukuja
Liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	11,6	8,3	8,9	8,2	6,5
Vertailukelpoinen liikevoitto (jatkuvat toiminnot), %	12,6	8,4	8,3	8,3	8,2
Tulos ennen veroja (jatkuvat toiminnot), %	10,7	6,9	7,8	7,5	5,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	24,3	15,3	18,0	19,4	13,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	21,8	14,4	17,2	16,3	14,1
Omavaraisuusaste, %	48,7	44,6	45,1	40,5	42,8
Nettovelkaantumisaste, %	3,6	37,6	39,4	43,5	48,8
Korolliset nettovelat, M€	15,1	139,1	139,2	151,5	159,5
- % liikevaihdosta	1,3	12,6	11,6	12,9	14,5
Liikevaihdon muutos, %	3,0	-7,8	2,2	6,5	4,6
Vienti Suomesta, M€	41,4	48,7	54,2	45,1	47,6
Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto, M€	996,3	965,1	1 049,4	1 037,5	976,3
Ulkomaantoiminta yhteensä, M€	1 009,7	980,2	1 064,7	1 049,7	990,1
Ulkomaantoiminnan osuus, %	88,9	88,9	89,0	89,7	90,1
Henkilöstö 31.12.	3 658	3 708	3 928	4 075	3 868
Henkilöstö keskimäärin	3 708	3 801	4 074	3 990	3 869
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	257,8	247,5	259,6	245,7	240,8
Investoinnit (jatkuvat toiminnot), M€	30,2	26,1	54,0	63,4	50,7
- % liikevaihdosta	2,7	2,4	4,5	5,4	4,6

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

M€	2020	2019	2018	2017	2016
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
- rakennejärjestelyt	-10,4	-1,4	-8,2	-3,4	-19,7
- pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	-	-	15,7	2,1	-
- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-10,4	-1,4	7,4	-1,3	-19,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, yhteensä	-10,4	-1,4	7,4	-1,3	-19,7
Vertailukelpoinen bruttokate
- Bruttokate	429,4	381,9	400,8	394,1	376,0
- Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät bruttokatteessa	-0,9	-0,1	-	-1,0	-7,9
Vertailukelpoinen bruttokate	430,2	382,0	400,8	395,1	383,9
% liikevaihdosta	37,9	34,6	33,5	33,7	34,9
Vertailukelpoinen liikevoitto
- Liikevoitto	132,3	91,3	106,7	95,9	71,0
- Vähennettynä: Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-10,4	-1,4	7,4	-1,3	-19,7
Vertailukelpoinen liikevoitto	142,7	92,7	99,3	97,2	90,7
% liikevaihdosta	12,6	8,4	8,3	8,3	8,2

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2020	2019	2018	2017	2016
Osakepääoma, M€	146,4	146,4	146,4	146,4	146,4
Osakemäärä 31.12., 1 000 kpl	73 207	73 207	73 207	73 207	73 207
Osakemäärä omilla osakkeilla oikaistuna, 1 000 kpl
- vuoden lopussa	73 022	72 987	72 962	73 148	73 138
- keskimäärin	73 016	72 983	73 123	73 130	73 133
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä, M€	356,8	311,6	297,6	280,2	263,3
Osakevaihto, M€	361,2	266,7	499,0	545,5	297,7
Osakevaihto, 1 000 kpl	28 795	26 537	40 763	35 077	20 339
- keskimääräisestä lukumäärästä, %	39,4	36,4	55,7	48,0	27,8
Osakekannan markkina-arvo, M€	1 329,4	852,9	631,0	1 228,4	1 208,6
Oikaistu tulos per osake (laimennettu), M€	1,21	0,72	0,72	0,83	0,58
Oma pääoma per osake, €	4,87	4,26	4,07	3,83	3,60
Osinko, M€	41,6^{1)}	38,7	37,2	35,8	33,6
Osinko per osake, €	0,57^{1)}	0,53	0,51	0,49	0,46
Efektiivinen osinkotuotto, %	3,1	4,5	5,9	2,9	2,8
Osinko per tulos, %	47,1	73,6	70,8	59,0	79,3
PE-luku	15,0	16,2	12,0	20,2	28,5
Osakkeiden antikorjatut vaihtokurssit, €
- ylin	18,60	12,37	17,62	17,79	17,35
- alin	6,73	8,52	8,13	13,30	11,13
- keskikurssi	12,55	10,05	12,24	15,55	14,64

Tunnuslukujen laskentaperusteet on esitetty sivulla 19.

Taulukon huomautukset:
1) hallituksen ehdotus

Keskimääräisessä osakemäärässä on otettu huomioon ostettujen omien osakkeiden vaikutus.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Tunnuslukujen laskentakaavat

| Oman pääoman tuotto (ROE), % | = Tulos ennen veroja - tuloverot
Oma pääoma, keskiarvo | x 100 | Hinta/voittosuhde, P/E | = Osakekurssi tilikauden päättyessä
Tulos per osake |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | = Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat, keskiarvo | x 100 | Osakekannan markkina-arvo | = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen kaupantekokurssi |
| Omavaraisuusaste, % | = Oma pääoma
Taseen loppusumma - saadut ennakot | x 100 | Osakkeen keskikurssi | = Osakkeiden euromääräinen vaihto
Osakkeiden kpl-määräinen vaihto |
| Nettovelkaantumisaste, % | = Korollinen nettovelka
Oma pääoma | x 100 | Bruttokatemarginaali, % | = Bruttokate
Liikevaihto
x 100 |
| Korolliset nettovelat | = Korolliset velat -
rahavarat ilman sidottuja rahavaroja | | Liikevoittomarginaali, % | = Liikevoitto
Liikevaihto
x 100 |
| Tulos/osake (EPS) | = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos
Tilikauden keskimääräinen osakeantioikaistu
osakemäärä ilman omia osakkeita | | Vertailukelpoinen bruttokate | = Bruttokate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| | | | Vertailukelpoinen bruttokate-marginaali, % | = Bruttokate - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liikevaihto
x 100 |
| Oma pääoma/osake | = Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa | | Vertailukelpoinen liikevoitto | = Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät |
| Osinko/tulos | = Osinko per osake
Tulos per osake | x 100 | Vertailukelpoinen liikevoitto-marginaali, % | = Liikevoitto - vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Liikevaihto
x 100 |
| Efektiivinen osinkotuotto | = Osinko per osake
Osakekurssi tilikauden päättyessä | x 100 | | |

*) Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät eivät liity yhtiön varsinaiseen perusliiketoimintaan. Olennaisimpia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat luovutusvoitot ja -tappiot, tuotantolaitoksen sulkemiseen liittyvät tehottomuus- ja sopeuttamiskulut sekä ylimääräiset alaskirjaukset ja mahdolliset alaskirjausten peruutukset, onnettomuuksiin ja luonnonkatastrofeihin liittyvät kulut sekä uudelleenjärjestelyyn, ympäristöön ja vahingonkorvauksiin liittyvät varaukset ja muutokset lainsäädännössä tai oikeuskäytännöissä. Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa.

Uponor taloudellinen katsaus 2020
19

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Uponorin osakevaihto NASDAQ Helsinki -arvopaperipörssissä vuonna 2020 oli 28 794 936 kappaletta, yhteensä 361,2 milj. euroa. Osakkeen kurssi vuoden 2020 lopussa oli 18,16 euroa ja osakekannan markkina-arvo 1 329,4 milj. euroa. Vuoden päättyessä yhtiöllä oli 17 834 osakkeenomistajaa. Ulkomainen omistus yhtiössä oli katsauskauden päättyessä 28,7 (27,2) %.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Osakkeenomistaja	Osakemäärä, kpl	%-osuus osakkeista	%-osuus äänistä
Oras Invest Oy	18 030 780	24,6	24,7
Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	3 182 639	4,3	4,4
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 962 072	4,0	4,1
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	1 791 613	2,4	2,5
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 767 958	2,4	2,4
OP-Suomi	928 585	1,3	1,3
Sigrid Juseliuksen Säätiö	926 286	1,3	1,3
Paasikivi Pekka	853 900	1,2	1,2
Valtion Eläkerahasto	655 000	0,9	0,9
Paasikivi Jukka	588 173	0,8	0,8
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	571 592	0,8	0,8
Paasikivi Pertti	558 888	0,8	0,8
Muut	40 204 492	54,9	55,1
Yhteensä	73 021 978	99,7	100,0
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	184 966	0,3	-
Kaikki yhteensä	73 206 944	100,0	100,0
Hallintarekisteröidyt arvo-osuudet 31.12.2020
Nordea Bank AB (publ), Suomen sivuliike	10 536 974	14,4	14,4
Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ.), Helsingin sivukonttori	9 688 936	13,2	13,3
Clearstream Banking S.A.	354 634	0,5	0,5
Muut	178 569	0,2	0,2
Yhteensä	20 759 113	28,4	28,4

Yhtiökokouksessa käytettävissä oleva äänten enimmäismäärä on 31.12.2020 tilanteen mukaan 73 021 978 ääntä.
Tilikauden päättyessä yhtiön hallussa oli 184 966 omaa osaketta, jotka vastaavat yhtä montaa ääntä.
Omilla osakkeilla ei ole äänivaltaa yhtiökokouksessa.
Paasikiven suku omistaa yhtiötä sekä suoraan että Oras Invest Oy -yhtiön kautta, yhteensä 27,8 (27,8) prosenttia.

Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2020

Sektori	Osakemäärä, kpl	%-osuus osakkeista
Yksityiset yritykset	20 753 035	28,3
Julkiset yritykset	1 196	0,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	10 247 651	14,0
Julkisyhteisöt	6 233 139	8,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2 571 955	3,5
Kotitaloudet	12 416 437	17,0
Ulkomaat (myös hallintarekisteröidyt)	20 983 531	28,7
Muut (yhteisöllä)	0	0,0
Yhteensä	73 206 944	100,0

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2020

Osakemäärä kpl/osakas	Osakemäärä, yhteensä, kpl	Osuus osakkeista, kpl	Osakemäärä	Osuus osakkeista, %
1-100	326 471	0,4	6 038	33,9
101-1 000	3 740 954	5,1	9 457	53,0
1 001-10 000	5 759 678	7,9	2 139	12,0
10 001-100 000	4 446 486	6,1	159	0,9
100 001-1 000 000	10 972 383	15,0	34	0,2
1 000 001-	47 960 972	65,5	7	0,0
Yhteensä	73 206 944	100,0	17 834	100,0

Osakepääoman kehitys 2016-2020

	Pvm	Osakepääoma, euroa	Osakkeiden lukumäärä, kpl
2020	31.12.	146 446 888	73 206 944
2019	31.12.	146 446 888	73 206 944
2018	31.12.	146 446 888	73 206 944
2017	31.12.	146 446 888	73 206 944
2016	31.12.	146 446 888	73 206 944

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Konsernin laaja tuloslaskelma

MC	Liite	2020	%	2019	%
Liikevaihto	2	1 136,0	100,0	1 103,1	100,0
Hankinnan ja valmistuksen kulut		706,6	62,2	721,2	65,4
Bruttokate		429,4	37,8	381,9	34,6
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1,0	0,1	1,3	0,1
Varastointimenot		31,7	2,8	32,2	2,9
Myynnin ja markkinoinnin kulut		180,6	15,9	180,0	16,3
Hallinnon kulut		61,9	5,4	58,3	5,3
Liiketoiminnan muut kulut	5	23,9	2,1	21,4	1,9
Kulut		298,1	26,2	291,9	26,5
Liikevoitto	2	132,3	11,6	91,3	8,3
Rahoitustuotot	8	16,2	1,4	8,5	0,8
Rahoituskulut	8	22,5	2,0	20,2	1,8
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta		-4,2	-0,4	-4,0	-0,4
Tulos ennen veroja		121,8	10,7	75,6	6,9
Tuloverot	9	25,7	2,3	20,3	1,8
Tilikauden tulos		96,1	8,5	55,3	5,0
MC	Liite	2020	2019
---	---	---	---
Muut laajan tulokset erät
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen		0,1	-1,9
Erät jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot		-6,3	1,9
Rahavirran suojaukset, verojen jälkeen		-0,3	-1,8
Kaudelle kirjatut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		-6,5	-1,8
Tilikauden laaja tulos		89,6	53,5
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		88,6	52,3
Määräysvallattomille omistajille		7,5	3,0
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		82,0	50,8
Määräysvallattomille omistajille		7,6	2,8
Osakekohtainen tulos, €	10	1,21	0,72
Osakekohtainen tulos laimennettuna, €		1,21	0,72

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Konsernitase

M€	Liite	31.12 2020	%	31.12.2019	%
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		6,2		8,3
Liikearvo		85,8		83,6
Asiakassuhteet		1,0		1,9
Muut aineettomat hyödykkeet		2,1		2,7
Keskeneräiset hankinnat		0,8		0,2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	11	95,9	11,0	96,7	11,6
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa- ja vesialueet		14,7		14,7
Rakennukset ja rakennelmat		90,0		101,8
Koneet ja kalusto		116,8		121,5
Muut aineelliset hyödykkeet		21,4		24,7
Keskeneräiset hankinnat		21,8		23,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet yhteensä	12	264,7	30,5	285,8	34,3
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	14	9,4		10,9
Muut arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset	15	4,8		9,0
Arvopaperit ja pitkäaikaiset sijoitukset yhteensä		14,2	1,6	19,8	2,4
M€	Liite	31.12 2020	%	31.12.2019	%
---	---	---	---	---	---
Laskennalliset verosaamiset	20	16,2	1,9	9,1	1,1
Pitkäaikaiset varat yhteensä		391,0	45,0	411,3	49,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	16	128,7	14,8	144,4	17,3
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		163,6		157,7
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		8,6		10,5
Siirtosaamiset		1,6		1,5
Muut saamiset		36,9		31,8
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	17	210,7	24,3	201,4	24,2
Rahavarat	18	138,0	15,9	76,1	9,1
Lyhytaikaiset varat yhteensä		477,4	55,0	421,9	50,6
Varat yhteensä		868,4	100,0	833,2	100,0

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Uponor taloudellinen katsaus 2020
23

M€	Liite	31.12 2020	%	31.12.2019	%
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva	19
oma pääoma
Osakepääoma		146,4		146,4
Ylikurssirahasto		50,2		50,2
Muut rahastot		0,9		1,5
Kertyneet muuntoerot		-13,9		-7,6
Kertyneet voittovarat		84,6		68,8
Tilikauden tulos		88,6		52,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma		356,8	41,1	311,6	37,4
pääoma yhteensä
Määräysvallattomien omistajien
osuus	31	65,1		58,8
Oma pääoma yhteensä		421,9	48,6	370,4	44,5
Velat
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	23, 24	124,1		203,4
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet	21	21,0		21,5
Varaukset	22	15,8		4,3
Laskennallinen verovelka	20	9,7		10,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä		170,7	19,7	239,9	28,8
M€	Liite	31.12 2020	%	31.12.2019	%
---	---	---	---	---	---
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	23, 24	29,0		11,8
Ostovelat		83,9		65,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		11,6		1,0
Varaukset	22	21,3		25,8
Muut lyhytaikaiset velat	25	130,0		118,8
Lyhytaikaiset velat yhteensä		275,8	31,8	223,0	26,8
Velat yhteensä		446,5	51,4	462,8	55,5
Oma pääoma ja velat yhteensä		868,4	100,0	833,2	100,0

Konsernin rahavirtalaskelma

M€	Liite	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta

Tulorahoitus
Tilikauden tulos		96,1	55,3
Oikaisuerät
Poistot		52,7	51,8
Osinkotulot		-0,1	-0,2
Tuloverot		25,7	20,3
Korkotulot		-0,8	-0,3
Korkokulut		3,5	3,4
Liiketoimintojen ja käyttöomaisuuden
myyntivoitot/-tappiot		0,9	-0,6
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		4,2	4,0
Muut rahavirran oikaisuerät		8,9	-1,1
Tulorahoitus
		191,1	132,6
Nettokäyttöpääoman muutos
Saamiset		-14,7	11,8
Vaihto-omaisuus		12,9	2,8
Korottomat velat		42,0	-6,7
Nettokäyttöpääoman muutos
		40,2	8,0
Maksetut verot		-21,1	-28,4
Maksetut korot		-3,3	-3,3
Saadut korot		0,5	0,3
Liiketoiminnan rahavirta
		207,5	109,2
M€	Liite	2020	2019
---	---	---	---
Investointien rahavirta
Liiketoimintojen hankinnat	3	-4,0	-
Tytäryritysten ja liiketoimintojen myynnit	4	-	3,2
Investoinnit yhteisyrityksiin		-3,9	-1,3
Investoinnit muihin osakkeisiin		-	-0,5
Käyttöomaisuusinvestoinnit		-30,2	-26,1
Käyttöomaisuuden myyntituotot		0,9	3,1
Saadut osingot		0,4	0,4
Lainasaamisten takaisinmaksut		0,0	0,4
Investointien rahavirta		-36,8	-20,8
Rahavirta ennen rahoitusta		170,6	88,4
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot		-	-
Lainojen takaisinmaksut		-70,3	-1,5
Lyhytaikaisten lainojen muutokset		15,0	0,0
Osingonjako		-40,0	-37,2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset		-12,7	-11,8
Rahoituksen rahavirta		-108,0	-50,6
Rahavarojen muuntoerot		-0,7	0,2
Rahavarojen muutos		61,9	38,0
Rahavarat 1.1.		76,1	38,1
Rahavarat 31.12.		138,0	76,1
Muutos taseen mukaan	18	61,9	38,0

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Laskelma oman pääoman muutoksista

MC	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Muut rahastot	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Suojaus-rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet muunto-erot	Kertyneet voitto-varat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräys-vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
2020
Oma pääoma 1.1.	146,4	50,2	1,7	0,1	-0,3	-2,0	-7,5	123,0	311,6	58,8	370,4
Tilikauden tulos								88,6	88,6	7,5	96,1
Muut laajan tuloksen erät					-0,3		-6,4	0,1	-6,7	0,1	-6,5
Maksetut osingot								-38,7	-38,7	-1,3	-40,0
Osakepalkkio-ohjelma						0,3		1,7	2,0		2,0
Siirrot rahastojen välillä			-0,3					0,3	-		-
Oma pääoma 31.12.	146,4	50,2	1,4	0,1	-0,6	-1,7	-13,9	175,0	356,8	65,1	421,9
2019
Oma pääoma 1.1.	146,4	50,2	1,7	0,1	1,5	-2,2	-9,7	109,6	297,6	56,0	353,6
Tilikauden tulos								52,3	52,3	3,0	55,3
Muut laajan tuloksen erät					-1,8		2,2	-1,9	-1,5	-0,3	-1,8
Maksetut osingot								-37,2	-37,2		-37,2
Osakepalkkio-ohjelma						0,2		0,3	0,5		0,5
Oma pääoma 31.12.	146,4	50,2	1,7	0,1	-0,3	-2,0	-7,5	123,0	311,6	58,8	370,4

Lisätietoja, kts liite 19.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Yrityksen perustiedot

Uponor on kansainvälisesti toimiva talo- ja yhdyskuntatekniisiä ratkaisuja tarjoava teollisuus-konserni. Konsernin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellystä kolmesta raportoitavasta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka sekä Uponor Infra. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitetty liiketoimintasegmenttien mukaisesti.

Konsernin emoyritys on Uponor Oyj, joka on julkinen osakeyhtiö. Uponor Oyj:n kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on:

Uponor Oyj
PL 37 (käyntiosoite: Äyritie 20)
01511 Vantaa
Suomi
Y-tunnus 0148731-6
Puh. 020 129 211

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa verkko-osoitteesta sijoittajat.uponor.fi tai tilattavissa konsernin emoyhtiön yllämainitusta osoitteesta.

Uponor Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Uponor-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä niiden SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä

tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n IAS-asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädäntövaatimusten mukaiset. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina (M€) ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla esitetyissä laskentaperiaatteissa ole toisin mainittu. Kaikki esitetyt luvut ovat pyöristettyjä, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Prosentit on laskettu tarkoista luvuista eikä julkaistuista pyöristetyistä luvuista.

Arvioiden käyttö

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja tietoa harkintaan perustuvista ratkaisuista. Nämä vaikuttavat varojen ja velkojen määrään taseessa, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen tilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, ja siksi on mahdollista, että toteutumat poikkeavat käytetyistä arvoista.

Konsernitilinpäätöksen yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Uponor Oyj:n lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli puolet äänivallasta. Tytäryhtiöiksi katsotaan kaikki yhtiöt, joiden osakekannan äänimäärästä Uponor Oyj omistaa joko suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 prosenttia tai joissa sillä muuten on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista taloudellisen hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Vuoden aikana hankitut tai perustetut tytäryhtiöt on otettu mukaan siitä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Myydyt yhtiöt ovat mukana tuloslaskelmassa siihen saakka, kun määräysvalta lakkaa.

Keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenomenetelmän mukaan hankitun yhtiön varat ja velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä, ja se osa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta, on liikearvoa. IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymispäivää (1.1.2004) aikaisempia yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden

Uponor taloudellinen katsaus 2020

mukaisiksi, vaan liikearvo vastaa suomalaisen tilinpäätös käytännön mukaista kirjanpitoarvoa. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat sisäiset katteet ja konsernin sisäiset osingot eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.

Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on 20–50 prosenttia osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Yhteisyritykset ovat järjestelyjä, joissa määräysvalta on jaettu toisen yhtiön kanssa. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, joissa konsernilla ei ole yli 50 prosenttia osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni ei käytä huomattavaa vaikutusvaltaa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tilikauden tuloksesta on laskettu konsernin omistuksen mukaisesti ja esitetään tuloslaskelmassa erikseen. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sen kirjanpitoarvon, osuutta ei yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuus- tai yhteisyrityksen velvoitteiden täyttämiseen. Yhteisyritykset, joissa konsernilla on yli 50 prosenttia osakekannan äänimäärästä tai joissa konserni käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa, on yhdistetty konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmän mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräiset erät ja valuuttakurssimuutokset

Kukin yhtiö muuntaa omassa kirjanpidossaan päivittäiset valuuttamääräiset tapahtumat toimintavaluutan määräisiksi tapahtumapäivän valuuttakurssia käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset monetaariset erät muunnetaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Normaaliin liiketoimintaan liittyvät kurssierot käsitellään myyntien ja ostojen aikaisuina, kun taas rahoitukseen liittyvät kurssierot esitetään rahoituksen kurssieroissa.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Tästä aiheutunut muuntoero sekä tytäryhtiöiden omien pääomien muuntamisesta aiheutuneet muut muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Lisäksi emoyhtiön ulkomaisille tytäryhtiöille antamien omaa pääomaa korvaavien lainojen kurssierot on käsitelty muuntoerona konsernitilinpäätöksessä. Tytäryhtiöiden myyntien ja lopettamisten sekä olennaisten pääomapalautusten yhteydessä realisoituneet muuntoerot tuloutetaan konsernin laajaan tuloslaskelmaan.

Keskeisiä euron kursseja

	Kauden lopussa		Keskimäärin
	2020	2019	2020	2019
USD	1,2271	1,1234	1,1470	1,1195
SEK	10,0343	10,4468	10,4815	10,5824
DKK	7,4409	7,4715	7,4534	7,4660
CAD	1,5633	1,4598	1,5380	1,4822
PLN	4,5597	4,2568	4,4680	4,2990
NOK	10,4703	9,8638	10,7821	9,8444

Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä olevaksi, kun yritys yksittäisen suunnitelman mukaisesti päättää luopua erillisestä, merkittävästä liiketoimintayksiköstä, jonka varat, velat ja taloudellinen tulos voidaan erottaa toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten (rahavirtaa tuottava yksikkö). Myytävänä oleva pitkäaikainen omaisuuserä esitetään erillisenä eränä konsernin taseessa. Lopetetun toiminnon tulos sekä toiminnon lopettamisesta syntyvä voitto tai tappio esitetään erillisenä eränä konsernin tuloslaskelmassa. Lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Konsernilla ei ole myytäväksi luokiteltuja omaisuuseria eikä lopetettuja toimintoja tilinpäätöshetkellä eikä vertailukautena.

Myyntituotot asiakassopimuksista

Uponor tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan. Tulovirrat voidaan jaotella kahteen ryhmään:

Tavaroiden myynti
Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan ja vedenvvalvontapalvelut.

Tavaroiden myynti

Konserni tulouttaa tavaroiden myynnistä syntyneen myyntituoton tiettyä ajankohtana. Suoritevelvoitteen täyttymisen ajankohtaa arvioitaessa konserni ottaa huomioon toimitusehdot ja asiakkaan hyväksyntää koskevat sopimusehdot, joiden perusteella konserni analysoi tarkan hetken, jolloin määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Tietyillä tuotteilla on palautusoikeus, mutta konserni on arvioinut, että palautukset ovat epätodennäköisiä ja niiden suuruus on siten epäolennainen. Uponor tarjoaa tyypillisesti lain edellyttämiä takuita korjatakseen tuotteisiin liittyviä normaaleja virheitä, jotka ovat olemassa myyntihetkellä. Uponor myöntää takuun muodossa asiakkailleen varmennuksen siitä, että tuote toimii sovitulla tavalla. Konserni käsittelee nämä varaukset IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat mukaisesti.

Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan ja vedenvvalvontapalvelut

Konsernin toimintaan kuuluvat projektit, joissa Uponor on sitoutunut toimittamaan projektiin kuuluvat tuotteet sekä palvelut, jotka sisältävät mm. suunnittelun, kokonaisvaltaisen projektinhallinnan ja integraatiopalvelut. Uponorin toimittaessa tuotteen, joka sisältää sekä tuotteen että palvelun, konserni käsittelee kokonaisuuden yhtenä suoritevelvoitteena. Mikäli tuotteen täysi toiminta edellyttää lisenssisopimusta, konserni käsittelee lisenssin ja tuotteen erillisinä suoritevelvoitteina, sillä asiakas pystyy hyödyntämään tuotetta myös ilman lisenssiä.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Konserni tulouttaa palvelut ja projektit ajan kuluessa, sillä konsernin johto on arvioinut, että konsernilla on oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Konserni soveltaa projektiliiketoiminnan asiakassopimusten tulouttamisessa panokseen perustuva menetelmää, jota sovelletaan, kun projektin lopputulosta voidaan arvioida luotettavasti. Panokseen perustuvassa tuloutusmenetelmässä konserni tulouttaa projektia valmiusasteen mukaisesti, joka lasketaan vertaamalla tiettyyn päivään mennessä aiheutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Laskutus on kytketty sopimuksessa ennalta sovittujen välivaiheiden toteutumiseen.

Lisäksi Uponor tarjoaa pilvipohjaista vedenvolvontapalvelua, joka auttaa kuluttajia ja kuntia valvomaan veden käyttöä, sen laatua sekä havaitsemaan vuotoja. Palveluun kuuluvat vedenvolvontalaite, sovellus laitteen käyttöä varten sekä täydentävät palvelut. Näiden tuotteiden ja palvelujen katsotaan olevan toisistaan riippuvaisia ja palvelukokonaisuus käsitellään siten yhtenä suoritevelvoitteena.

Vedenvalvontapalvelut laskutetaan kuukausittain kiinteällä hinnalla, joka kattaa koko palvelukokonaisuuden. Palvelun kiinteä sopimusjakso on 30–36 kuukautta, jonka jälkeen palvelu jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, kunnes se irtisanotaan. Uponor tulouttaa vedenvolvontapalvelut ajan kuluessa. Vedenvalvontapalvelujen asiakassopimuksiin liittyvät laite- ja asennuskulut käsitellään sopimuksen saamisesta aiheutuvana menona ja ne jaksotetaan tasaisesti sopimuskaudelle.

Molempien tulovirtojen osalta Uponor toimii päämiehenä kaikissa asiakassopimuksissa, sillä konserni tarjoaa tuotteet ja palvelut asiakkaalle ja sillä on määräysvalta tuotteisiin ja palveluihin, kunnes ne on luovutettu asiakkaalle.

Muuttuva vastike

Vastikkeen määrä, johon Uponor on oikeutettu, saattaa vaihdella muuttuvan vastikkeen seurauksena. Konsernin kannalta olennaisia muuttuvan vastikkeen eri ovat erilaiset alennukset, asiakaspalautukset, takaisinmaksut, rangaistusseuraamukset ja markkinointituet. Uponor arvioi muuttuvan vastikkeen määrän sopimuksen syntyessä käyttäen joko odotusarvomenetelmää tai todennäköisimmän rahamäärän menetelmää riippuen siitä kumpi menetelmä kuvastaa paremmin sitä vastikemäärää, johon Uponor on oikeutettu. Arvioidessaan muuttuvan vastikkeen määrää, konserni analysoi, tuleeko muuttuvan vastikkeen määrää koskevia arvioita rajoittaa. Muuttuvan vastikkeen määrä sekä tavaroiden myynnissä että palvelujen tuottamisen osalta on epäolennainen.

Sopimukseen perustuvat taseeseen merkityt määrät

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja myyntisaamiset. Uponor kirjaa myyntisaamisen, kun Uponorin oikeus maksuun on ehdoton eli vaaditaan vain ajan kuluminen ennen kuin vastikeesta saadaan suorite. Myyntisaamisista on annettu lisätietoja liitetiedossa 27.

Sopimukseen perustuva omaisuuserät tarkoittaa, että Uponorilla on oikeus vastikkeeseen niistä tavaroista ja palveluista, jotka on luovutettu asiakkaalle. Uponor kirjaa sopimukseen perustuvan omaisuuserän, jos asiakkaalle luovutetaan tavaroita tai palveluja ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen, kuten projektiliiketoiminnassa tai ennen kuin tuotetoimitus on laskutettu. Sopimukseen perustuvat sopimuserät ovat arvonalentumistestauksen kohteena. Tähän liittyvät tarkemmat laadintaperiaatteet on esitetty kohdassa Rahoitusvarat.

Sopimukseen perustuvat velat. Sopimukseen perustuva velka on velvoite luovuttaa asiakkaalle tavaroita tai palveluja, joista on saatu vastike asiakkaalta. Sopimukseen perustuva velka kirjataan, kun asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt (riippuen siitä kumpi on aikaisempi). Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan, kun konserni suorittaa velvoitteensa. Sopimukseen perustuvaa velkaa saattaa syntyä projektiliiketoiminnassa ja vedenvolvontapalveluissa.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä ja ne sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tuotekehitysmenot kirjataan myös kuluksi toteutumishetkellä, elleivät tuotekehitysmenojen taseeseen aktivoinnin edellytyksenä olevat kriteerit täyty. Tuotekehitysmenot aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseeseen ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan kuluessa, kun tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä ja tietyt muut kriteerit, kuten tuotteen tekninen toteutettavuus ja kaupallinen hyödynnettävyys, ovat varmistuneet. Konsernilla ei ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

Eläkejärjestelyt

Konsernin eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Niiden määrät perustuvat vakuutusmateriaalittisiin laskelmiin tai vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin. Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisissa järjestelyissä eläkemaksut suoritetaan vakuutusyhtiöille, jonka jälkeen konsernilla ei ole enää muita maksuvelvoitteita. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisista järjestelyistä taseen eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla. Eläkevelvoite määritetään käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkevelvoitteiden nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Eläkemenot etuuspohjaisista järjestelyistä kirjataan kuluksi jaksottamalla kustannukset työntekijöiden keskimääräiselle palvelusajalle.

Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettokorko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät, mm. vakuutusmateriaalitiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, kirjataan muihin laajan tuloksen erin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Liikevoitto

Liikevoitto on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihdosta vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat menot.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka liittyvät selkeästi tiettyyn lainaan, sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien, hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaan kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikausien tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, jotka perustuvat kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettuun verotettavaan tuloon. Tuloslaskelman veroihin kirjataan myös aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen tilinpäätöshetkellä hyväksyttyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti on käytettävissä tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo sisältää tulevia taloudellisia hyötyjä omaisuuseristä, joita konserni ei yritysoston yhteydessä voi määrittää ja kirjata erikseen. Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankitun yhtiön nettovarallisuuden käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvot on kohdistettu liiketoimintasegmenteille. Liikearvosta ei tehdä poistoja, mutta sille tehdään arvonalentumistesti vuosittain. Konserniyksikön lopettamisesta tai myymisestä aiheutuvat voitot ja tappiot sisältävät myytyyn yksikköön liittyvän liikearvon määrän.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvät tavaramerkit, patentit, tekijänoikeudet, ohjelmistojen lisenssit, teknologia ja asiakkuudet. Aineettomat hyödykkeet on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Konserniyhtiöiden aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden rakennusaikaiset korot aktivoidaan käyttöomaisuuteen sitä mukaan kuin investointi saatetaan käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon ja osaksi käyttöomaisuutta.

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Uudistus- ja perusparannushankkeiden menot lisätään taseen kirjanpitoarvoon silloin, kun on todennäköistä, että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun tuottotason.

Käyttöomaisuuden luovutuksista, myynneistä tai käytöstä poistamisista johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja myyntitappiot liiketoiminnan muina kuluina.

Poistot

Konserniyhtiöiden aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä tasapoistoilla taloudellisen vaikutusajan kuluessa sekä mahdollisilla arvonalennuksilla. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä ei katsota olevan taloudellista vaikutusaikaa. Muiden omaisuusryhmien arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

	vuotta
Rakennukset	20–40
Tuotantokoneet ja -laitteet	8–12
Muut koneet ja laitteet	3–15
Konttori- ja myymäläkalusto	5–10
Kuljetusvälineet	5–7
Aineettomät hyödykkeet	3–10

Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkastetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Julkiset avustukset

Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät yhtiön saamat avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan pienentämään hyödykkeestä kirjattavia poistoja. Muut yhtiön saamat avustukset kirjataan tuloslaskelmaan tuottoina niille tilikausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Tällaiset avustukset esitetään avustuksen kohteeseen liittyvien kulujen vähennyksenä.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentuminen

Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos arvonalentumiseen viittaavia tekijöitä ilmenee, arvioidaan kyseessä olevasta omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuneilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä kyseessä olevan omaisuuserän kerryttämät arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttaus perustuu sellaiseen korkotason, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Arvonalentumista tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja sen rahavirrat on erotettavissa muista rahavirroista.

Arvonalentuminen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio perutaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut muutos arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalennusta ei kuitenkaan peruuteta yli sen tasearvon, joka oli voimassa ennen aiempien tilikausien arvonalennuskirjauksia. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Liikearvot testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään kerran vuodessa. Jos merkkejä alaskirjausriskistä havaitaan, suoritetaan testaus useammin.

Vuokrasopimukset

Uponorin vuokrasopimukset koostuvat pääosin kiinteistövuokrasopimuksista (toimisto- ja varastosopimuksia sisältäen maa-alueita), autoista ja trukeista. Sopimuksen syntymisajankohtana Uponor määrittää, onko kyseessä vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus luokitellaan vuokrasopimukseksi, mikäli se antaa tietyksi ajanjaksoksi oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen alkamisajankohtana Uponor kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan, joiden arvo on määritetty tulevien vuokrien nykyarvoon perustuen.

Vuokrasopimusvelka

Uponor arvostaa sopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimusvelan maksamattomien vuokrien nykyarvoon. Näihin vuokriin sisällytetään kiinteät maksut, sisältäen tosiasiallisesti kiinteät maksut, vähennetyinä vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla ja muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta ja jotka alun perin määritetään sopimuksen alkamisajankohdan indeksin tai hintatason perusteella. Uponorilla ei ole olennaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokra perustuu muuttuvaan vuokraan. Sopimuksiin saattaa myös liittyä vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvia sanktioita. Uponor sisällyttää päättämisestä aiheutuvat sanktiot

vuokramaksuihin, jos Uponor on arvioinut vuokrasopimuksen päättämisen kohtuullisen varmaksi. Vuokrasopimusvelka ei sisällä arvonlisäveroa eikä muita välillisiä veroja.

Uponor arvioi vuokra-ajan siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen huomioon myös mahdolliset jatko- tai päättämisoptiot, jos niiden käyttäminen on arvioitu kohtuullisen varmaksi. Uponor määrittää toistaiseksi voimassa oleville vuokrasopimuksille arvioidun vuokrasopimusten päättymispäivän ottaen huomioon mm. vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät kulut ja kohdeomaisuuserän merkityksellisyyden Uponorin toiminnalle. Uponorilla on toistaiseksi voimassa olevia vuokrasopimuksia pääasiallisesti kiinteistöihin liittyen. Niiden sopimusten osalta, jotka sisältävät jatko- tai päättämisoption, Uponor on käyttänyt harkintaa arvioidessaan vuokrasopimusten vuokra-ajan pituuden ja ottanut huomioon ne jatko- ja päättämisoptiot, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa.

Uponor arvostaa vuokrasopimuksen nykyarvoon sopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on helposti määriteltävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä, tulevat vähimmäisvuokrat diskontataan käyttäen lisaluoton korkoa, joka vastaa korkoa, jota vuokralle ottaja maksaisi lainatessaan vastaavaksi ajaksi, vastaavanlaisin vakuuksin ja vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä hankkiessaan vastavan omaisuuserän. Uponor on määrittänyt lisaluoton koron vuokrasopimuksille ottaen huomioon vuokrasopimuksen vuokra-ajan ja vuokrasopimusten taloudellisen ympäristön. Uponor käyttää näiden tekijöiden perusteella muodostamaansa korkomatriisia määritellessään käytettävän lisaluoton koron suuruuden vuokrasopimuksille, joissa sisäinen korko ei ole helposti määriteltävissä.

Käyttöoikeusomaisuuserä

Uponor kirjaa vuokrasopimuksesta aiheutuvan käyttöoikeusomaisuuserän sopimuksen alkamisajankohtana eli päivänä, jolloin kohdeomaisuuserä on Uponorin käytettävissä. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alkuperäisen arvostuksen mukaisesti hankintamenoon, johon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä ja alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat sisältäen alkuvaiheen välittömät menot vähennettynä saaduilla kannustimilla. Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot ja jota oikaistaan vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä.

Ellei Uponor ole kohtuullisen varma siitä, että kohdeomaisuuserän omistus siirtyy sille vuokra-ajan päättyessä, Uponor poistaa käyttöoikeusomaisuuserän tasapoitoin käyttäen poistoaikana kohdeomaisuuserän taloudellista vaikutusaikaa tai vuokra-aikaa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi.

Rakennukset	3–10 vuotta
Maa- ja vesialueet	3–45 vuotta
Koneet ja kalusto	3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–10 vuotta

Käyttöoikeusomaisuuserät kuuluvat arvonalentumistarkastelun piiriin.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ja vähäarvoiset kohdeomaisuuserät

Uponor käyttää standardin sallimaa helpotusta lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin sekä vähäarvoisia kohdeomaisuuseriä sisältäviin vuokrasopimuksiin. Uponorin arvioidessa täyttääkö sopimus lyhytaikaisen vuokrasopimuksen kriteerit, Uponor arvioi vuokra-ajan samalla tavalla kuin muissakin sopimuksissa, eli huomioiden mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot ja onko niiden käyttäminen kohtuullisen varmaa. Jos vuokrasopimus sisältää osto-option, Uponor ei käsittele sitä lyhytaikaisena vuokrasopimuksena. Arvioidessaan kohdeomaisuuserän arvon vähäisyyttä, Uponor ottaa huomioon vuokrattavan kohdeomaisuuserän arvon uutena riippumatta erän nykyisestä iästä ja arvosta. Uponor kirjaa lyhytaikaiset vuokrasopimukset sekä vähäarvoisia kohdeomaisuuseriä koskevat sopimukset ajan kulumisen perusteella tuloslaskelmaan vuokrakuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava hinta vähennettynä sen valmiiksi saattamisella sekä myyntikustannuksilla. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää muuttuvien kulujen lisäksi niille kohdistetun osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, josta vapautuminen todennäköisesti edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa oikeudellisen menetyksen, ja tämän velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varauksina voivat olla muun muassa ympäristövaraukset, takuuvaraukset, uudelleenjärjestelymenot sekä tappiolliset sopimukset. Varausten muutokset sisältyvät tuloslaskelmassa kyseisten kulujen ryhmään. Varausten määriä arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä.

Ehdolliset varat ja velat

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttymistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetietona.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset, erittäin likvidit sijoitukset, jotka erääntyvät kolmen kuukauden kuluessa. Rahavarat arvostetaan taseessa hankintamenoon. Käytössä oleva pankkitilien luottolimiitti kirjataan lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitar- koituksessa pidettäviä rahavaroja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Ne on hankittu pää-asiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Tähän ryhmään kuuluvat myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Korko- ja valuuttajohdannaiset kirjataan hankittaessa taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon, ja ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo määritetään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja tai tulevien arvioitujen kassavirtojen nykyarvoa. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet että realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvarat sisältyvät muihin saamisiin taseessa.

Jaksotettuun hankintamenoon kuuluvat erät ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahavaroja, joita ei noteerata julkisilla markkinoilla ja joilla on kiinteä tai määritettävissä oleva maksupäivä, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun käypään arvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä myyntisaamisten arvonalennuksilla. Myyntisaamisista tehdään arvonalennus, kun on olemassa perusteltu näyttö siitä, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan takaisin alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisten todennäköisestä arvonalentumisesta. Lainasaamisen arvonalentumista arvioidaan samoin kriteerein kuin myyntisaamisten arvonalentumista.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat rahoitusvarat koostuvat noteeratuista ja noteeraamattomista osakkeista ja sijoituksista. Ne arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, kassavirtojen nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Osakkeet ja sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, arvostetaan hankintamenoon. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon verovaikutus huomioiden. Käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan silloin kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on pysyvästi alentunut niin, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahoitusvelat

Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavat rahoitusvelat kirjataan käypään arvoon. Tähän ryhmään luokitellaan johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja joiden käypä arvo on negatiivinen.

Muut rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Muut rahoitusvelat sisältävät pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat ja ostovelat.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahoitusjohdannaisia käytetään suojaustarkoituksiin, ja ne kirjataan hankittaessa taseeseen käypään arvoon. Ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointikauden päätöspäivänä. Johdannaiset luokitellaan joko rahavirtojen suojauksiin tai suojauksiin, joihin suojauslaskentaa ei sovelleta. Suojauslaskennan soveltamisen ulkopuolelle jäävien johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Johdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja.

Rahavirtojen suojausta käytetään sähköjohdannaisiin ja korkojohdannaisiin. Suojausohjelmat dokumentoidaan IFRS 9 -vaatimusten mukaisesti, ja suojauslaskennan alaisten johdannaisten tehokkuus testataan sekä suojaussuhteen alkaessa että suojaussuhteen olemassaoloaikana.

Rahavirtojen suojaukseen kohdistettujen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääomaan suojausrahastoon siltä osin, kun suojaus on tehokas. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen samoille kausille, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen: sähköjohdannaiset hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaiset rahoituseriin.

Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan: sähköjohdannaisten osalta hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja korkojohdannaisten osalta rahoituseriin.

Osakeperusteiset maksut – johdon kannustinjärjestelmä

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken ja jaksotetaan ohjelman juoksuajalle. Sekä osakkeina että rahana maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja myös rahaosuus arvostetaan myöntämispäivän arvoon siltä osin kun juoksuaikaa on ohjelmassa jäljellä.

Omat osakkeet

Omat osakkeet on esitetty tilinpäätöksessä oman pääoman vähennyksenä. Omat osakkeet vaikuttavat avaintunnuslukujen laskentaan IAS 33:n mukaisesti.

Maksettavat osingot

Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana yhtiökokous on vahvistanut osingon maksettavaksi.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden toteutumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja käytetyistä oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Konsernin johto joutuu tekemään päätöksiä laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyen. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevissa IFRS-säännöksissä on mahdollisuus valita eri kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapojen välillä.

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Aikaisemmat kokemukset ja tulevaisuutta koskevat oletukset, joiden uskotaan tilinpäätöshetkellä olevan perusteltuja, vaikuttavat tehtyihin arvioihin. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista säännöllisesti käyttämällä sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Muutokset arvioissa ja oletuksissa ovat mahdollisia, ja niiden vaikutus merkitään tilinpäätökseen sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä raportoitujen erien suuruutta, muun muassa tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, kuten laskennallisia verosaatavia ja muita saatavia, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, varauksia, eläkevastuita ja liikearvojen arvonalentumisia.

Konsernin kannalta merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät liikearvon arvonalentumistestauksiin ja etuuspohjaisiin eläkevelvoitteisiin. Näihin liittyvien laatimisperiaatteiden soveltaminen edellyttää merkittävien arvioiden ja oletusten tekemistä. Epävarmuutta sisältyy liikearvon arvonalentumistestausten yhteydessä tehtäviin oletuksiin tulevista kassavirroista ja diskonttokoron määrittämiseen. Arvonalentumistesteissä diskonttokorkona käytetään konsernin keskimääräistä pääoman kustannusta (WACC), joka määritetään valuutta-alueittain. Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvo perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, jotka perustuvat olettamuksiin ja arvioihin muun muassa varojen ja velkojen arvostamiseen käytetyistä diskonttokorosta, varojen odotetusta tuotosta, sekä inflaation ja palkkatason kehityksestä.

Liittyen myyntituottoihin asiakassopimuksista, johto on käyttänyt merkittävää harkintaa seuraavien osa-alueiden osalta:

Suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittuminen (tavaroiden myynti ja palveluliiketoiminta)
Palautusoikeuden käsittely (tavaroiden myynti)
Suoritevelvoitteiden yksilöiminen projektiliiketoiminnassa
Sen arvioiminen, onko Uponorilla täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta projektiliiketoiminnassa

Lisäksi määräysvallan tarkka ajoitus arvioidaan sopimuskohtaisesti ottamalla huomioon toimitusehdot, asiakkaan hyväksyntää koskevat sopimusehdot ja asiakkaan mahdollisuus saada hyötyä toimitetuista tuotteista.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Merkittävät oletukset liittyen vuokrasopimuksiin liittyvät vuokra-ajan määrittämiseen.

IFRS 16 -standardin mukaan vuokralle ottajan on määritettävä vuokra-aika siten, että se on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa ottaen huomioon myös mahdolliset jatko- tai päättämisoptiot, jos niiden käyttäminen on arvioitu kohtuullisen varmaksi. Uponor on arvioinut vuokrasopimusten vuokra-ajan ottaen huomioon kohtuullisen varmasti käytettävät jatko- tai päättämisoptiot. Uponorin vuokrasopimukset ovat joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

Uponor arvioi vuokra-aikaa sopimuskohtaisesti. Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia arvioitaessa, Uponor on määrittänyt vuokra-ajan perustuen Uponorin parhaaseen arvioon vuokrasopimuksen päättymisajankohdasta. Uponor ottaa arviossa huomioon sopimuksen voimassaoloaikana vuokrakohteeseen tehdyt merkittävät parannustyöt, vuokrasopimuksen päättämiseen liittyvät menot, kuten neuvottelumenot, muuttomenot, menot uuden omaisuuserän integroimisesta vuokralle ottajan toimintoihin taikka sopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot ja vastaavanlaiset menot, mukaan lukien menot, jotka liittyvät kohdeomaisuuserään palauttamisesta sopimuksessa määrätyssä kunnossa tai sopimukseen määrättyyn paikkaan. Lisäksi Uponor ottaa huomioon kohdeomaisuuserän tärkeyden vuokralle ottajan toimintojen kannalta huomioiden esimerkiksi kohdeomaisuuserän erityislaatuisuus, sijaintipaikka ja sopivien vaihtoehtojen saatavuus. Uponor oikaisee vuokra-aikaa, jos ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, muuttuu.

Vuonna 2020 voimaan tulleet uudet ja muutetut IFRS-standardit ja tulkinnat

Tässä konsernitilinpäätöksessä on otettu käyttöön seuraavat uudet tai uudistetut IFRS-standardit 1.1.2020 alkaen:

Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin: Käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin; uudistettu viitekehys kokoaa viime vuosina käyttöön otetuissa standardeissa IASB:n käyttämän ajattelun. Käsitteellinen viitekehys palvelee pääasiassa IASB:n työkaluna standardien kehittämisessä sekä tukee IFRS Interpretations Committee: standardien tulkinnassa. Viitekehys ei kumoa yksittäisten IFRS-standardien vaatimuksia.

Muutokset IFRS 3:een: Liiketoimintojen yhdistäminen – Liiketoiminnan määritelmä; muutoksilla supistettiin ja selvennettiin liiketoiminnan määritelmää. Ne myös sallivat yksinkertaistetun arvioinnin tekemisen siitä, onko hankittu kokonaisuus omaisuuseräryhmä vai liiketoiminta.

Muutokset IAS 1:een: Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 8:aan: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet – Olennaisen määritelmä; muutokset selventävät olennaisuuden määritelmää ja sisältävät ohjeistusta helpottamaan käsitteen johdonmukaista soveltamista kaikissa IFRS-standardeissa. Lisäksi määritelmään liittyviä selityksiä on parannettu.

Muutokset IFRS 9:ään: Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään: Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Viitekorkouudistus; muutoksien taustalla ovat viitekorkojen vertailuarvoasetuksen (ns. IBOR-reformi) valmisteluun ja käyttöönottoon liittyvät epävarmuustekijät. Muutoksilla helpotetaan rahoitusinstrumenttien suojauslaskennan edellytyksen täyttämistä viitekorkouudistusta edeltävällä kaudella.

Muutokset IFRS 16:een: Vuokrasopimukset – COVID-19:ään liittyvät vuokrahelpotukset; muutos sallii vuokralle ottajien jättää kirjaamatta vuokrahelpotukset vuokrasopimusten muutoksina, mikäli helpotukset ovat COVID-19 -pandemian suora seuraava ja ne täyttävät tietyt ehdot.

Muutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Julkaistut uudet ja uudistetut IFRS-standardit, jotka eivät vielä ole voimassa

Sinä päivänä, jona tämä tilinpäätös on hyväksytty julkaistavaksi, konserni ei ole ottanut käyttöön seuraavia uusia ja uudistettuja IFRS-standardeja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät vielä ole tulleet voimaan. Konserni ei odota alla listattujen standardien käyttöönotolla olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätöksiin tulevina kausina lukuun ottamatta alla kuvattuja vaikutuksia:

Muutokset IFRS 9:ään: Rahoitusinstrumentit, IAS 39:ään: Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen, IFRS 7:ään: Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 4:ään: Vakuutusopimukset ja IFRS 16:een: Vuokrasopimukset* – Viitekorkouudistus – Vaihe 2 (sovellettava 1.1.2021 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla); muutokset antavat ohjeita viitekorkouudistuksen jälkeiselle ajalle sopimuksen mukaisten rahavirtojen sekä suojaussuhteissa tapahtuneiden muutosten osalta, kun muutokset johtuvat nimenomaan viitekorkojen vertailuarvoasetuksen voimaantulosta (IBOR-reformin aiheuttamat muutokset). Muutoksilla ohjataan yhtiöitä kuvaamaan uudistuksen voimaantulon aiheuttamat vaikutukset tilinpäätöksessä.

Muutokset IAS 16:een: Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet – Property, Plant and Equipment – Proceeds before Intended Use* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla); muutosten mukaan keskeneräisen aineellisen hyödykkeen käytöstä syntyneiden tuotteiden myyntituotot ja niihin liittyvät valmistusmenot tulee kirjata tulosvaikutteisesti.

Muutokset IAS 37:ään: Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat – Tappiolliset sopimukset – Costs of Fulfilling a Contract* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla); muutoksilla selvennetään, että kun tappiollista sopimusta koskeva varaus kirjataan väistämättä aiheutuvien menojen perusteella, näihin menoihin sisällytetään välittömien lisämenojen lisäksi myös kohdistettu osuus muista välittömistä menoista.

Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin, muutoshokoelma 2018–2020* (sovellettava 1.1.2022 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla); Annual Improvements –menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutoksilla on selvennetty seuraavia standardeja:

IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto – Subsidiary as a first-time adopter: tytäryritys, josta tulee ensisiirtyjä myöhemmin kuin emoyrityksestä, voi päättää arvostaa kertyneet muuntoerot samaan määrään kuin konsernitilinpäätöksessä.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit – Fees in the '10 per cent' test for derecognition of financial

Uponor taloudellinen katsaus 2020
33

liabilities: muutoksella selvennetään taseesta poiskirjaamisen 10 prosentin testia palkkioiden osalta niin, että kun määritetään maksettuja palkkioita vähennettyinä saaduilla palkkioilla, lainanottaja sisällyttää vain lainanottajan ja -antajan väliset maksetut tai saadut palkkiot, ml. lainanottajan tai -saajan muiden puolesta maksamat tai saamat palkkiot.

IFRS 16 Vuokrasopimukset, esimerkki 13: muutoksella poistetaan esimerkistä vuokralle antajan suorittamat vuokratilojen remontointiin liittyvät maksut, sillä esimerkki oli epäselvä siltä osin, miksi ao. maksut eivät ole kannustin.

Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen – Classification of Liabilities as Current or Non-current * (Sovellettava 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi soveltaminen sallittua); muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa IAS 1:n soveltamiskäytäntöä sekä selventää velkojen luokittelua lyhyt- tai pitkäaikaisiksi.

IFRS 17 Vakuutussopimukset *(voimaan 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla); uusi standardi koskee vakuutussopimuksia ja auttaa sijoittajia ja muita tahoja ymmärtämään paremmin vakuuttajien altistumista riskeille sekä niiden kannattavuutta ja taloudellista asemaa. Tämä standardi korvaa IFRS 4 -standardin.

= Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2020 mennessä.

2. Toimintasegmentit

Uponorin segmenttirakenne muodostuu liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden pohjalta määritellyistä kolmesta segmentistä, jotka ovat Talotekniikka – Eurooppa, Talotekniikka – Pohjois-Amerikka sekä Uponor Infra. Segmenttien riskit ja tuotot eroavat markkina- ja liiketoimintaympäristön, tuotetarjonnan, palveluiden sekä asiakasrakenteen osalta. Liiketoiminnan johto, valvonta ja raportointirakenteet on ryhmitelty liiketoimintasegmenttien mukaisesti. Raportoitavat segmentit ovat yksilöityjä toimintasegmenttejä, joita ei ole yhdistelty.

Talotekniikka – Eurooppa vastaa talotekniikan liiketoiminnoista Euroopassa sekä vienti-toiminnoista niihin Euroopan ulkopuolisiin maihin, joissa Uponorilla ei ole omaa toimintaa. Uponor ilmoitti joulukuussa 2018 luopuvansa Aasian toiminnoistaan vuoden 2019 aikana. Aasian toiminnot raportoitiin Talotekniikka – Eurooppa -segmentissä.

Talotekniikka – Pohjois-Amerikka vastaa talotekniikan liiketoiminnasta Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Talotekniikka Uponorissa tarkoittaa lähinnä asuin-, liike- ja julkisten rakennusten sisäilma- ja käyttövesiputkijärjestelmiä. Talotekniikan asiakaskunta koostuu pääosin LVI-asennusliikkeistä ja rakennusyhtiöistä.

Uponor Infra on erikoistunut kunnallistekniseen putkiliiketoimintaan Pohjois-Euroopassa, jonka lisäksi sillä on liiketoimintaa Keski-Euroopassa. Sen tuotteita ja palveluja, kuten kunnallisteknisiä painevesiputkistoja, viemäröinti- ja jätevesijärjestelmiä sekä projektipalveluita, myydään kunnallistekniikan uudis- tai korjausrakentamista harjoittaville laitos- ja yritysasiakkaille.

Muut -segmentti sisältää konsernitoiminnot.

Taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja seuranta kohdistuvat lähinnä liiketoimintayksiköiden liikevaihto- ja liikevoittolukuihin sekä liikevoittoon kohdistuvien kustannustekijöiden seurantaan ja nettokäyttöpääoman määrään. Konsernin resursseja johdetaan muun muassa kohdentamalla investointeja liiketoimintatarpeiden pohjalta sekä mitoittamalla henkilöstön määrä ja osaaminen vastaamaan liiketoimintaprosessien tarpeita.

Segmenttien raportointi noudattaa konsernin laadintaperiaatteita. Segmenttien välinen liiketoiminta on markkinaperusteista ja kaikki segmenttien väliset myynnit sekä sisäiset katteet eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.

Segmenttien tuotto vastaa liikevaihtoa ja segmenttien tuloksella tarkoitetaan liikevoittoa konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Tuloslaskelmaerät sisältävät kunkin segmentin jatkuvat toiminnot ja tase-erät muodostuvat kunkin tilinpäätöshetken konsernirakenteen mukaisesti.

Segmenttien varat sisältävät tase-erät, jotka ovat joko suoraan tai perustellusti kohdistettavissa liiketoimintasegmenteille. Varat koostuvat pääasiassa korottomista varoista kuten aineellisista ja aineettomista käyttöomaisuushyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta, toimintaan liittyvistä siirtyvistä eristä sekä myyntisaamisista ja muista saamisista.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Uponor taloudellinen katsaus 2020
35

| 2020
M€ | Talotekniikka
- Eurooppa | Talotekniikka
- Pohjois-Amerikka | Uponor Infra | Muut | Eliminoinnit | Uponor-konserni | 2019
M€ | Talotekniikka
- Eurooppa | Talotekniikka
- Pohjois-Amerikka | Uponor Infra | Muut | Eliminoinnit | Uponor-konserni |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Liikevaihto, ulkoinen | 497,9 | 389,1 | 249,0 | - | - | 1136,0 | Liikevaihto, ulkoinen | 486,9 | 375,4 | 240,8 | - | - | 1103,1 |
| Liikevaihto, sisäinen | 1,5 | - | 3,0 | - | -4,5 | - | Liikevaihto, sisäinen | 2,4 | - | 3,1 | - | -5,5 | - |
| Liikevaihto yhteensä | 499,5 | 389,1 | 252,0 | - | -4,5 | 1136,0 | Liikevaihto, yhteensä | 489,3 | 375,4 | 243,9 | - | -5,5 | 1103,1 |
| Liikevoitto | 45,1 | 74,5 | 19,0 | -4,7 | -1,6 | 132,3 | Liikevoitto | 31,6 | 57,1 | 10,8 | -8,0 | -0,2 | 91,3 |
| Liikevoitto, % | 9,0 | 19,1 | 7,5 | | | 11,6 | Liikevoitto, % | 6,5 | 15,2 | 4,4 | | | 8,3 |
| Rahoitustuotot | | | | | | 16,2 | Rahoitustuotot | | | | | | 8,5 |
| Rahoituskulut | | | | | | 22,5 | Rahoituskulut | | | | | | 20,2 |
| Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta | | | | | | -4,2 | Osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta | | | | | | -4,0 |
| Tuloverot | | | | | | 25,7 | Tuloverot | | | | | | 20,3 |
| Tilikauden tulos | | | | | | 96,1 | Tilikauden tulos | | | | | | 55,3 |
| Varat | 374,6 | 293,2 | 193,0 | 422,9 | -415,4 | 868,4 | Varat | 366,4 | 298,1 | 172,4 | 397,5 | -401,1 | 833,2 |
| Velat | | | | | | | Velat | | | | | | |
| Segmenteille allokoidut
velat yhteensä | 313,0 | 231,7 | 56,9 | 297,8 | -452,9 | 446,5 | Segmenteille allokoidut
velat yhteensä | 320,7 | 241,7 | 50,6 | 288,4 | -438,5 | 462,8 |
| Oma pääoma | | | | | | 421,9 | Oma pääoma | | | | | | 370,4 |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | | | | | | 868,4 | Oma pääoma ja velat yhteensä | | | | | | 833,2 |
| Investoinnit | 9,9 | 10,2 | 9,3 | 0,7 | - | 30,2 | Investoinnit | 9,0 | 8,4 | 8,3 | 0,4 | - | 26,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 20,6 | 20,6 | 10,2 | 1,4 | 0,0 | 52,7 | Poistot ja arvonalentumiset | 19,5 | 20,7 | 10,0 | 1,6 | 0,0 | 51,8 |
| Henkilöstö keskimäärin | 1876 | 886 | 835 | 111 | - | 3708 | Henkilöstö keskimäärin | 1950 | 898 | 867 | 86 | - | 3801 |

Tuottoja koskeva erittely

Konserni jakaa asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista kirjattavat tuotot luokkiin, jotka kuvaavat taloudellisten tekijöiden vaikutusta tulojen ja kassavirtojen luonteeseen, määrään, ajoitukseen ja epävarmuuteen. Alla erittely konsernin asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimuksien tuotoista, sisältäen tuottojen täsmäytys.

M€	2020			2019
	Tavaroiden myynti	Palvelujen tuottaminen	Yhteensä	Tavaroiden myynti	Palvelujen tuottaminen	Yhteensä
Myyntituotot asiakassopimuksista
Talotekniikka – Eurooppa	491,3	6,7	497,9	480,9	6,0	486,9
Talotekniikka – Pohjois-Amerikka	389,1	0,0	389,1	375,4	0,0	375,4
Uponor Infra	233,1	15,9	249,0	220,8	20,0	240,8
Ulkoiset myyntituotot yhteensä	1113,4	22,6	1136,0	1077,1	26,0	1103,1
Sisäiset myyntituotot	4,5		4,5	5,5		5,5
Yhteensä	1117,9	22,6	1140,5	1082,5	26,0	1108,6
Eliminoinnit	-4,5		-4,5	-5,5		-5,5
Yhteensä	1113,4	22,6	1136,0	1077,1	26,0	1103,1

Tavaroiden myynti

Tavaroiden myynti sisältää tuotteita kuten putkia, kaivoja ja vesisäiliöitä. Jokainen asiakkaalle toimitettu tuote on erillinen muista asiakkaalle toimitettavista tuotteista ja näin ollen jokainen tuote käsitellään erillisenä suoritevelvoitteena. Konserni on arvioinut, että myyntituotto kirjataan tiettyyn ajanehtkenä yleensä silloin, kun tavara on toimitettu asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt toimituksen ja määräysvalta tuotteeseen on siirtynyt asiakkaalle.

Palvelujen tuottaminen sisältäen projektiliiketoiminnan

Tyypillisesti sopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut eivät ole erotettavissa olevia ja näin ollen suurimmassa osassa tapauksista konserni käsittelee tavarat ja palvelut yhtenä suoritevelvoitteena. Konserni on arvioinut, että palveluiden tuottamiseen, sisältäen projektiliiketoiminnan, liittyvä suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa, sillä konsernin suoritteesta ei synny omaisuuserää, jolla olisi konsernille vaihtoehtoista käyttöä. Konsernilla on täytäntöönpantavissa oleva oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta tai konsernin suoritteesta syntyy omaisuuserä tai se parantaa omaisuuserää, johon asiakkaalla on määräysvalta, sitä mukaa kuin omaisuuserä syntyy tai sitä parannetaan.

Koko yhteisöä koskevat tiedot

M€	2020	2019
Tuotteita ja palveluita koskevat tiedot
Liikevaihto
Talotekniset ratkaisut	883,3	859,4
Yhdyskuntatekniset ratkaisut	252,7	243,7
Uponor-konserni	1136,0	1103,1
Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot
Liikevaihto
Yhdysvallat	345,2	329,9
Saksa	135,7	129,7
Suomi	126,6	123,0
Ruotsi	102,4	99,9
Tanska	50,8	48,0
Alankomaat	49,7	46,0
Kanada	44,9	46,5
Puola	38,3	31,8
Espanja	36,9	41,2
Norja	31,3	32,6
Muut	174,2	174,5
Uponor-konserni	1136,0	1103,1
Pitkäaikaiset varat
Yhdysvallat	118,4	143,3
Suomi	47,0	44,2
Ruotsi	46,9	45,6
Saksa	46,0	46,7
Tanska	7,7	8,5
Muut	23,0	30,3
Uponor-konserni	289,1	318,6

Tuotot konsernin ulkopuolelta on esitetty asiakkaiden maantieteellisen sijainnin mukaan. Pitkäaikaiset varat on puolestaan esitetty varojen sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat eivät sisällä liikearvoa ja laskennallisia verosaamisia.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

3. Liiketoimintojen yhdistäminen

Uponor Infra Oy osti 1.10.2020 vedenalaisten rakenteiden tarkastukseen, korjaukseen, suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneen suomalaisen Insinööritoimisto Sukellus-Kotka Oy:n (Uponor Infra Marine Services Oy 26.11.2020 alkaen) koko osakekannan.

Uponor Infra Marine Services Oy on erikoistunut vedenalaisten rakenteiden tarkastukseen, korjaukseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Sen projektit koostuvat lyhyistä vedenalaisien rakenteiden tarkastuksista aina laajoihin kokonaisprojektien toteutuksiin, kuten laitureiden korjauksiin ja patoluukkujen uusintoihin. Yksi erikoisosaamisen alue on vedenalaiset louhinnat. Yrityskauppa tukee Infra segmentin strategiaa kasvaa Uponor Infra 360°-projektipalveluissa.

M€	2020
Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1,7
Aineettomat käyttöomaisuushyödykkeet	1,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,9
Rahavarat	1,3
Varat yhteensä	4,9
Pitkäaikaiset korolliset velat	0,4
Laskennalliset verovelat	0,2
Varaukset	0,2
Lyhytaikaiset korolliset velat	0,2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	0,9
Velat yhteensä	1,9
Nettovarat	3,0
Hankintameno	5,3
Hankittu nettovarallisuus	-3,0
Liikearvo	2,3

Hankintameno 5,3 miljoonaa euroa vastaa kokonaisuudessaan Uponor Infra Marine Services Oy määritettyä käypää arvoa. Hankinnasta syntynyt liikearvo 2,3 miljoonaa euroa muodostuu pääosin liiketoiminnan yhdistämisestä saavutettavista synergioista kuten kansainvälisestä kasvusta, projektiliiketoiminnasta sekä ristiin myynnistä. Hankintamenolaskelma on alustava: hankitun nettovarallisuuden käypä arvo on ehdollinen, kunnes arvostukset aineellisille käyttöomaisuushyödykkeille ja tunnistettavissa oleville aineettomille hyödykkeille ovat lopulliset.

M€	2020
Rahavirtavaikutus
Hankintahinta	5,3
Hankinnan yhteydessä saadut rahavarat	-1,3
Rahavirtavaikutus	4,0

Hankintaan liittyvät kustannukset olivat 0,1 miljoonaa euroa. Ne sisältyvät muihin liiketoiminnan kuluihin tilikaudella 2020.

Konsernin laajaan tuloslaskelmaan sisältyi Uponor Infra Marine Services Oy:n tuottamaa liikevaihtoa 0,8 miljoonaa euroa ja kauden tulosta -0,1 miljoonaa euroa lokakuun 1. päivästä 2020 lähtien.

Vuonna 2019 ei ollut liiketoimintojen yhdistämisiä.

4. Liiketoimintojen ja tytäryritysten myynnit

Vuoden 2020 aikana ei myyty tytäryhtiöitä tai liiketoimintoja.

Vuonna 2019 Uponor Infra allekirjoitti EP Industriesin kanssa sopimuksen Uponor Infran tsekkiläisen tytäryhtiön Finthermin myynnistä. Kauppahinta oli 3,4 miljoonaa euroa ja myyntivoitto 0,5 miljoonaa euroa, mikä kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.

M€	2019
Myytyjen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	2,0
Vaihto-omaisuus	1,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1,3
Rahavarat	0,2
Varat yhteensä	5,3
Pitkäaikaiset korolliset velat	0,4
Eläkevelvoitteet ja muut velat	0,0
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	1,2
Velat yhteensä	1,7
Nettovarat	3,7
Käteisenä saatu kauppahinta	3,4
Myytyjen liiketoimintojen rahavarat	0,2
Rahavirtavaikutus	3,2

Uponor taloudellinen katsaus 2020

5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

M€	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	0,4	0,6
Tuotot tytäryhtiöosakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä	0,0	0,5
Muut erät	0,5	0,2
Yhteensä	1,0	1,3
Liiketoiminnan muut kulut
Tutkimus- ja kehittämiskulut	22,5	21,9
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot	0,2	0,4
Arvonalentumiset	-0,1	-0,9
Muut erät	1,3	0,0
Yhteensä	23,9	21,4
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastusyhteisö KPMG 2020/ Deloitte 2019
Lakisääteiset tilintarkastuspalvelut	0,8	0,9
Muut palvelut	0,1	0,0
Yhteensä	0,9	1,0

Vuonna 2019 liiketoiminnan muut tuotot sisälsivät Espanjassa sijainneiden tuotantotilojen myynnistä saadun 0,5 miljoonan euron myyntivoiton ja Uponor Infran tsekkiläisen tytäryhtiön Finthermin myynnistä saadun 0,5 miljoonan euron myyntivoiton.

Vuonna 2019 liiketoiminnan muut kulut sisälsivät arvonalentumisten peruutuksia 0,9 miljoonaa euroa, jotka liittyivät lähinnä vuonna 2018 kirjattuihin arvonalentumisiin.

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

M€	2020	2019
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
- Palkat ja palkkiot	200,2	197,5
- Muut henkilösivukulut	37,1	37,3
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet:
- Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	11,3	11,2
- Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	0,3	0,4
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet	6,4	0,2
Osakeperusteiset maksut
- Kulut osakkeina toteutettavista osuuksista	2,5	0,8
Yhteensä	257,8	247,5
Henkilöstö 31.12.	3 658	3 708
Henkilöstö keskimäärin	3 708	3 801

Vuonna 2020 irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet koostuvat pääasiassa operational excellence -ohjelmaan liittyvistä kuluista. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään Lähipiiri-tiedoissa (liite 32).

Uponor taloudellinen katsaus 2020

7. Poistot ja arvonalentumiset

M€	2020	2019
Poistot ja arvonalentumiset omaisuusryhmittäin
Aineettomat oikeudet	2,4	2,5
Muut aineettomat hyödykkeet	2,6	2,8
Maa- ja vesialueet	0,2	0,2
Rakennukset ja rakennelmat	11,4	11,6
Koneet ja kalusto	26,4	24,7
Muut aineelliset hyödykkeet	9,6	10,1
Yhteensä	52,7	51,8
Poistot ja arvonalentumiset toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	33,7	32,9
Varastointimenot	5,1	5,2
Myynti ja markkinointi	8,2	7,9
Hallinto	4,7	5,4
Muut	1,0	0,5
Yhteensä	52,7	51,8

Vuoden 2020 poistot sisältävät 12,6 (12,0) miljoonaa euroa käyttöoikeusomaisuuserien poistoja.

Vuonna 2020 kirjattiin 0,6 miljoonaa euroa arvonalentumisia aineellisiin hyödykkeisiin. Toiminnoittain esitettynä tämä sisältyy erään Hankinta ja valmistus.

Vuonna 2019 kirjattiin 0,6 miljoonaa euroa arvonalentumisia aineellisiin hyödykkeisiin. Toiminnoittain esitettynä tämä sisältyy erään Hankinta ja valmistus. Vuonna 2019 kirjattiin 0,9 miljoonaa euroa arvonalentumisten peruutuksia aineellisiin hyödykkeisiin. Toiminnoittain esitettynä tämä sisältyy erään Muut.

8. Rahoitustuotot ja -kulut sekä valuuttakurssimuutokset

M€	2020	2019
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista osakkeista ja osuuksista	0,1	0,2
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	0,8	0,3
Voitto tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset netto, ei suojauslaskennan alla	10,8	-
Kurssierot	4,4	7,7
Muut rahoitustuotot	0,1	0,4
Yhteensä	16,2	8,5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon
arvostetuista rahoitusvaloista	3,2	3,3
Korkokulut korkojohdannaisista	0,3	0,1
Tappio tulosvaikutteisesti kirjattavista
rahoitusvaroista ja -veloista
- valuuttajohdannaiset netto, ei suojauslaskennan alla	-	9,5
Kurssierot	17,9	5,8
Muut rahoituskulut	1,1	1,5
Yhteensä	22,5	20,2

Vuonna 2020 varsinaisen liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoa 0,6 (tappiota 2,7) miljoonaa euroa. Korkokuluihin sisältyy tavanomaisten korkokulujen lisäksi käyttöoikeusvuokrasopimusten korko-osuuksia 1,3 (1,6) miljoonaa euroa.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

9. Tuloverot

M€	2020	2019
Tilikauden ja edellisten tilikausien tuloverot
Tilikaudelta	34,0	19,1
Edellisiltä kausilta	-0,2	1,4
Laskennallisen verovelan muutos	-8,2	-0,2
Yhteensä	25,7	20,3
Tuleverojen täsmäytys
Tulos ennen veroja	121,8	75,6
Verot laskettuna Suomen verokannan (20%) mukaan	24,4	15,1
Ulkomaisten verokantojen vaikutus	4,9	2,7
Vähennyskelvottomat menot	1,3	1,7
Verovapaat tulot	-0,4	-0,6
Aikaisemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö	-1,9	-0,3
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	0,1	1,3
Verokannan muutoksen vaikutus	0,1	0,0
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-0,2	1,4
Muut erät	-2,6	-1,0
Yhteensä	25,7	20,3
Efektiivinen verokanta, %	21,1	26,8

Vuonna 2020 efektiivinen veroaste oli 21,1 (26,8) prosenttia. Efektiivisen verokannan lasku johtui kertaeristä liittyen käyttämättömiin verotappioihin sekä siirtohinnoittelusopimuksen saavuttamiseen veroviranomaisten välillä.

Vuoden 2020 aikana tai vertailukaudella konserniyhtiöiden verotuksiin vaikuttavassa lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia, joilla olisi vaikutusta konsernin laskennallisiin veroihin.

Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot

M€	Ennen veroja	Verovaikutus	Verojen jälkeen
2020
Rahavirran suojaukset	-0,4	0,1	-0,3
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	0,1	0,0	0,1
Muuntoerot	-6,3	0,0	-6,3
Yhteensä	-6,6	0,1	-6,6
2019
Rahavirran suojaukset	-2,3	0,5	-1,8
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät	-2,6	0,7	-1,9
Muuntoerot	1,9	0,0	1,9
Yhteensä	-3,0	1,2	-1,8

10. Osakekohtainen tulos

	2020	2019
Tilikauden tulos, M€	96,1	55,4
Kauden tuloksen jakautuminen emoyhtiön omistajille, M€	88,6	52,3
Osakkeet, 1 000 kpl
Keskimääräinen painotettu osakemäärä *)	73 016	72 983
Laimennettu keskimääräinen painotettu osakemäärä	73 016	72 983
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	1,21	0,72
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	1,21	0,72

*) Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ei sisällä omia osakkeita.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

11. Aineettomat hyödykkeet

| 2020
M€ | Aineettomat oikeudet | Asiakassuhteet | Teknologia | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Kenkeneräiset hankinnat | Aineettomat hyödykkeet |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1. | 33,1 | 11,9 | 1,5 | 84,4 | 44,3 | 0,2 | 175,4 |
| Rakennemuutokset | 0,0 | 1,0 | - | 2,3 | - | - | 3,4 |
| Kurssierot | 0,3 | - | - | -0,2 | 0,0 | - | 0,1 |
| Lisäykset | 0,4 | - | - | - | 0,1 | 0,8 | 1,3 |
| Vähennykset | -0,1 | - | - | - | 0,0 | -0,1 | -0,2 |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | - | - | - | 0,0 | -0,1 | -0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 33,7 | 12,9 | 1,5 | 86,5 | 44,4 | 0,8 | 179,9 |
| Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1. | 24,8 | 10,0 | 1,2 | 0,7 | 41,9 | 0,0 | 78,7 |
| Kurssierot | 0,3 | - | - | - | 0,0 | - | 0,3 |
| Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot | -0,1 | - | - | - | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Tilikauden poisto | 2,4 | 1,9 | 0,2 | 0,0 | 0,4 | - | 5,0 |
| Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. | 27,5 | 11,9 | 1,4 | 0,7 | 42,4 | 0,0 | 83,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 6,2 | 1,0 | 0,1 | 85,8 | 2,0 | 0,8 | 95,9 |
| 2019
M€ | Aineettomat oikeudet | Asiakassuhteet | Teknologia | Liikearvo | Muut aineettomat hyödykkeet | Kenkeneräiset hankinnat | Aineettomat hyödykkeet |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1. | 33,4 | 11,9 | 1,5 | 84,2 | 44,7 | 0,2 | 175,9 |
| Rakennemuutokset | -0,1 | - | - | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Kurssierot | -0,2 | - | - | 0,2 | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Lisäykset | 0,5 | - | - | - | 0,4 | 0,1 | 0,9 |
| Vähennykset | -0,3 | - | - | 0,0 | -1,0 | -0,1 | -1,3 |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | - | - | - | 0,2 | 0,0 | 0,1 |
| Hankintameno 31.12. | 33,1 | 11,9 | 1,5 | 84,4 | 44,3 | 0,2 | 175,4 |
| Kertyneet poistot ja
arvonalennukset 1.1. | 22,9 | 8,1 | 1,0 | 0,7 | 42,2 | 0,0 | 74,9 |
| Rakennemuutokset | -0,1 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | -0,1 |
| Kurssierot | -0,2 | - | - | - | 0,0 | 0,0 | -0,2 |
| Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot | -0,1 | - | - | - | -0,9 | 0,0 | -1,0 |
| Tilikauden poisto | 2,5 | 1,9 | 0,2 | 0,0 | 0,6 | - | 5,2 |
| Siirrot erien välillä | -0,1 | 0,0 | - | 0,0 | 0,0 | - | -0,1 |
| Arvonalennukset | 0,0 | 0,0 | - | 0,0 | 0,1 | - | 0,0 |
| Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12. | 24,8 | 10,0 | 1,2 | 0,7 | 41,9 | 0,0 | 78,7 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 8,3 | 1,9 | 0,3 | 83,6 | 2,4 | 0,2 | 96,7 |

Uponor taloudellinen katsaus 2020
41

Vuonna 2020 aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit koostuivat pääosin tietojärjestelmien kehityshankkeista.

Vuonna 2019 aineettomiin hyödykkeisiin tehdyt investoinnit kohdistuivat pääosin patentteihin ja tavaramerkkeihin.

Vuoden 2020 rakennemuutoksiin sisältyy Uponor Infra Marine Services Oy:n hankinta. Vuoden 2019 rakennemuutokset liittyvät Uponor Infra Fintherm a.s. myyntiin.

IFRS 3 -standardin mukaan liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvomenetelmällä, käyttäen arvioituja vastaisia nettorahavirtoja. Arvonalentumisen kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerryttävissä oleva rahamäärä. Liikearvo kohdistuu konsernin raportoitoville segmenteille seuraavasti: Talotekniikka – Eurooppa 74,1 (74,2) miljoonaa euroa ja Uponor Infra 11,8 (9,5) miljoonaa euroa. Vuoden 2020 muutokset liittyvät Uponor Infra Marine Services Oy:n hankintaan.

Arvonalentumistestit laaditaan jokaisessa rahavirtaa tuottavassa yksikössä erikseen. Liikearvojen rahavirtaennusteet kattavat viiden vuoden ajanjakson sisältäen jäännösarvon, joka lasketaan viidennen vuoden rahavirtaennusteen pohjalta. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin, joiden keskeisimmät olettamukset liittyvät markkinoiden, tuote- ja palveluvalikoiman kasvu- ja kannattavuuskehitykseen. Liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden taloudellinen vaikutusaika on oletettu rajoittamattomaksi, koska yksiköiden on arvioitu vaikuttavan rahavirtojen kerryttämiseen määrittelemättömän ajan. Diskonttokorkona on käytetty sellaista korkotason, joka kuvastaa kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä tuottovaatimusta ennen veroja. Testauslaskelmissa käytetty korko oli 8,2 (9,3) prosenttia Talotekniikka – Eurooppa -segmentille ja 7,2 (8,1) prosenttia Uponor Infra -segmentille. Arvonalentumistestausten perusteella konserni ei alaskirjannut liikearvoja tilikaudella 2020.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysanalyysi seuraaville muuttujille: myynti, bruttokateprosentti ja diskonttokorko. Myynnin pienentyminen enintään 12,3 prosentilla pitkän aikavälin ennusteisiin verrattuna ei altistaisi konsernia merkittävälle liikearvon alaskirjausriskille. Bruttokateprosentin lasku 5,4 prosentiyksiköllä ei aiheuttaisi arvonalentumiskirjauksia silloin kun liiketoimintaennusteet pysyvät muilta osin muuttumattomina. Diskonttokoron nousu 9,5 prosentiyksiköllä ei myöskään johtaisi alaskirjauksiin. Esitetyt herkkyydet liittyvät liiketoimintasegmenttiin Uponor Infra, sillä sen liikearvo on herkempi liikearvon alaskirjausriskille. Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä.

Konsernilla ei ole aktivoituja tuotekehitysmenoja.

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2020 M€	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	17,9	197,9	432,9	80,8	23,1	752,7
Rakennemuutokset	0,1	0,2	1,1	0,3	0,0	1,6
Kurssierot	-0,4	-6,9	-10,2	-1,8	-0,2	-19,6
Lisäykset	0,5	3,0	11,7	6,3	14,8	36,3
Vähennykset	-0,2	-9,2	-23,4	-4,4	0,0	-37,3
Siirrot erien välillä	0,2	1,9	11,5	2,4	-15,9	0,1
Hankintameno 31.12.	18,0	186,8	423,6	83,6	21,8	733,8
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	3,3	96,1	311,4	56,1	-	466,9
Kurssierot	0,0	-1,8	-6,6	-1,5	-	-9,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,1	-8,9	-23,0	-3,5	-	-35,6
Tilikauden poisto	0,2	11,5	25,8	9,6	-	47,1
Siirrot erien välillä	0,0	0,0	-1,6	1,5	-	0,0
Arvonalentumiset	-	-0,1	0,6	0,0	-	0,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	3,4	96,8	306,8	62,2	-	469,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	14,7	90,0	116,8	21,4	21,8	264,7
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo			105,1

Uponor taloudellinen katsaus 2020

| 2019
M€ | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Keskeneräiset hankinnat | Aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1. | 17,0 | 161,9 | 416,8 | 63,3 | 29,9 | 688,9 |
| IFRS 16 vaikutus 1.1. | 1,8 | 32,0 | 0,0 | 10,5 | 0,0 | 44,3 |
| Rakennemuutokset | -0,4 | -2,2 | -4,8 | -0,2 | -0,0 | -7,6 |
| Kurssierot | 0,1 | 1,9 | 1,4 | 0,4 | 0,2 | 4,1 |
| Lisäykset | 0,4 | 3,4 | 12,7 | 7,4 | 8,3 | 32,2 |
| Vähennykset | -0,8 | -1,4 | -4,6 | -2,5 | -0,1 | -9,4 |
| Siirrot erien välillä | 0,0 | 2,5 | 11,5 | 1,8 | -15,2 | 0,6 |
| Hankintameno 31.12. | 17,9 | 197,9 | 432,9 | 80,8 | 23,1 | 752,7 |
| Kertyneet poistot
ja arvonalennukset 1.1. | 3,2 | 85,6 | 294,7 | 47,1 | - | 430,6 |
| Rakennemuutokset | - | -1,0 | -4,4 | -0,1 | - | -5,6 |
| Kurssierot | 0,0 | 0,5 | 0,6 | 0,3 | 0,0 | 1,3 |
| Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot | 0,0 | -0,3 | -4,0 | -2,2 | - | -6,4 |
| Tilikauden poisto | 0,2 | 11,6 | 25,3 | 9,9 | - | 47,0 |
| Siirrot erien välillä | -0,0 | 0,0 | -0,1 | 0,8 | 0,0 | 0,7 |
| Arvonalentumiset | - | 0,0 | -0,5 | 0,2 | - | -0,4 |
| Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset 31.12. | 3,3 | 96,1 | 311,4 | 56,1 | - | 466,9 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 14,7 | 101,8 | 121,5 | 24,7 | 23,1 | 285,8 |
| Tuotannon koneiden ja
laitteiden tasearvo | | | 109,4 | | | |

Vuoden 2020 käyttäymaisuuden lisäykset liittyivät pääosin tuottavuuden parantamiseen, tuotantolaitosten kunnossapitoon sekä kapasiteetin kasvattamiseen Yhdysvalloissa.

Vuoden 2019 käyttäymaisuuden lisäykset kohdistuivat pääosin valikoituihin tuottavuutta parantaviin uudistuksiin, kunnossapitoon sekä teknologian modernisointiihin tuotantolaitoksissa. Aineellisten hyödykkeiden kasvu sisältää myös investoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin.

Vuoden 2020 rakennemuutoksiin sisältyy Uponor Infra Marine Services Oy:n hankinta. Vuoden 2019 rakennemuutokset liittyvät Uponor Infra Fintherm a.s. myyntiin.

Aineellisiin käyttäymaisuushyödykkeisiin sisältyy käyttöoikeusomaisuuseriä seuraavasti:

| 2020
M€ | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Muut | Käyttöoikeusomaisuuserät yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1. | 2,8 | 44,7 | 16,2 | 63,6 |
| Rakennemuutokset | - | - | 0,3 | 0,3 |
| Kurssierot | - | -1,3 | -0,3 | -1,5 |
| Lisäykset | 0,5 | 1,9 | 5,3 | 7,7 |
| Vähennykset | 0,0 | -0,8 | -3,2 | -4,0 |
| Hankintameno 31.12. | 3,2 | 44,6 | 18,4 | 66,2 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 0,1 | 16,3 | 5,1 | 21,5 |
| Kurssierot | - | -0,3 | -0,1 | -0,4 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | - | -0,6 | -2,3 | -2,9 |
| Tilikauden poisto | 0,1 | 7,0 | 5,5 | 12,6 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | 0,2 | 22,4 | 8,2 | 30,8 |
| Kirjanpitoarvo 31.12. | 3,0 | 22,1 | 10,2 | 35,4 |

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

M€	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Muut	Käyttöaikaisemaisuus erät yhteensä
Hankintameno 1.1.	0,7	11,1	0,6	12,4
IFRS 16 vaikutus 1.1.	1,8	32,0	10,5	44,3
Kurssierot	-	0,4	0,1	0,5
Lisäykset	0,3	1,2	5,5	7,0
Vähennykset	0,0	-0,1	-0,3	-0,4
Hankintameno 31.12.	2,8	44,7	16,2	63,6
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-	9,1	0,3	9,4
Kurssierot	-	0,1	0,0	0,1
Tilikauden poisto	0,1	7,1	4,8	12,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	0,1	16,3	5,1	21,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,7	28,4	11,1	42,1
Liite	IFRS 7 Käyvän arvon hierarkiataso	2020	2019
---	---	---	---
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	28	1	0,1
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Muut pitkäaikaiset saamiset	15		4,1
Muut osakkeet ja osuudet	15		0,6
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	28	1	0,4
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	28	2	3,8
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	17		196,3
Rahavarat	18		138,0
Rahoitusvarat yhteensä		343,2	274,5
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	28	1	0,1
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Korolliset velat	23, 24		124,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
Sähköjohdannaiset	28	1	0,2
Muut johdannaissopimukset	28	2	1,0

Taloudellisen informaation yhteenveto yhteisyrityksistä

MC	IFRS 7 Käyvän
	Liite	arvon hierarkiataso	2020	2019
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
Muut johdannaissopimukset	28	2	0,9	0,9
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
Korolliset velat	23, 24		29,0	11,8
Ostovelat ja muut velat	25		134,5	102,0
Rahoitusvelat yhteensä			289,7	319,2

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa.

Rahoitusvarat ja -velat on jaettu IFRS 7 -standardin mukaisiin käyvän arvon hierarkioihin.

Uponor soveltaa hierarkiaa seuraavasti:

Sähköjohdannaiset on arvostettu pörssin markkinahintaan (Taso 1).

Valuutta- ja korkojohdannaiset on arvostettu yleisiltä markkinoilta saaduista hintatiedoista, sekä käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (Taso 2).

14. Osuus osakkuus- ja yhteisyrityksissä

MC	2020	2019
Hankintameno 1.1.	10,9	13,7
Osuus tilikauden tuloksesta	-4,2	-4,0
Lisäykset	4,0	1,3
Saadut osingot	-0,3	-0,3
Muuntoerot	-0,8	0,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	9,4	10,9

Uponorilla on Belkin International -yhtiön kanssa älykkäitä vesiratkaisuja kehittävä yhteisyritys Phyn. Konsernilla on 50 prosentin omistusosuus amerikkalaisesta Phyn LLC:stä ja eurooppalaisesta Phyn Oy:stä. Yhteisyrityksenä Phyn raportoidaan Uponorin tilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.

9.5.2019 Uponor tiedotti, että Uponor ja Belkin ovat molemmat päättäneet sijoittaa 6 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, yhteensä 12 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, lisää yhteisyritykseensä Phyniin. Vuoden 2020 loppuun mennessä Uponor oli sijoittanut ilmoitetun summan kokonaisuudessaan.

MC	2020	2019
Phyn
Liikevaihto	3,1	2,6
Tilikauden tulos	-9,3	-9,0
Tilikauden laaja tulos	-9,3	-9,0
Pitkäaikaiset varat	18,2	22,2
Lyhytaikaiset varat	2,4	2,2
Oma pääoma	17,9	21,0
Lyhytaikaiset velat	2,7	3,5
Yllä olevat velat ja saamiset sisältävät
Rahavarat	1,5	0,4
Konsernin osuus nettoveroista
Nettovarat	17,9	21,0
Konsernin omistusosuus	50,0 %	50,0 %
Konsernin osuus Phynin nettovaroista	8,9	10,5

Konsernilla on lisäksi kaksi saksalaista osakkuusyhtiötä: Punitec GmbH ja Punitec Verwaltungs GmbH, joiden tasearvo on 0,4 (0,3) miljoonaa euroa. Punitec GmbH maksoi 0,3 (0,3) miljoonaa euroa osinkoa Uponorille vuoden 2020 tuloksestaan.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

46
Uponor taloudellinen katsaus 2020

15. Muut arvopaperit ja pitkäaikaiset saamiset

M€	2020	2019
Muut osakkeet ja osuudet	0,6	0,7
Lainasaamiset	0,4	0,4
Johdannaissopimukset	0,1	0,4
Muut pitkäaikaiset saamiset	3,7	7,6
Yhteensä	4,8	9,0

Muihin pitkäaikaisiin saamisiin sisältyy 3,3 (7,2) miljoonan euron saamiseksi kirjatut sulkutilin rahavarat, jotka liittyvät tuomioistuinten hyväksymään ryhmäkanteiden sovintoratkaisuun Yhdysvalloissa vuonna 2015. Sulkutilin rahavaroista 3,4 miljoonaa euroa palautui vuonna 2020.

16. Vaihto-omaisuus

M€	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	24,9	20,9
Puolivalmiit tavarat	20,8	21,9
Valmiit tuotteet / tavarat	83,0	101,6
Yhteensä	128,7	144,4

Vaihto-omaisuus on arvostettu FIFO -periaatteen mukaan laskettuun hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Tilikaudella kuluksi kirjattiin romutuksia ja alaskirjauksia 5,3 (3,2) miljoonaa euroa.

17. Lyhytaikaiset saamiset

M€	2020	2019
Myyntisaamiset	163,6	157,7
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät	1,2	2,4
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	8,6	10,5
Ennakkomaksut ja siirtosaamiset	1,6	1,5
Johdannaissopimukset	4,1	2,2
Muut saamiset	31,5	27,3
Yhteensä	210,7	201,4

Konsernin arvion mukaan muiden kuin johdannaissopimuksiin perustuvien saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.

Myyntisaamiset eivät ole korollisia, ja niiden maksuehdot vaihtelevat markkina-alueesta ja olosuhteista riippuen. Sopimukseen perustuvat omaisuuserät kirjataan palvelujen myynnistä ja projektiliiketoiminnasta saaduista tuotoista.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 27 Rahoitusriskien hallinta.

18. Rahavarat

M€	2020	2019
Käteisvarat ja pankkitalletukset	138,0	68,6
Lyhytaikaiset sijoitukset (1-3 kk)	0,0	7,5
Yhteensä	138,0	76,1

19. Oma pääoma

Uponor Oyj:n osakepääoma oli 146 446 888 euroa ja osakkeiden lukumäärä 73 206 944 koko vuoden 2020 ajan. Kullakin osakkeella on yhtiökokouksessa yksi ääni. Osakkeella ei ole nimellis-arvoa, eikä osakeyhtiölain lisäksi muita vähittäisi- tai enimmäisosakepääomavaatimuksia. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

M€	2020	2019
Osakemäärä, ulkona olevat (1 000), 1.1.	72 987	72 962
Osakepalkkio-ohjelma	35	25
Osakemäärä, ulkona olevat (1 000), 31.12.	73 022	72 987

Vuoden 2020 alussa yhtiön hallussa oli 219 527 omaa osaketta yhteisarvoltaan 2,0 miljoonaa euroa. Kauden aikana 34 561 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta siirrettiin yhtiön johdolle osana vuosien 2017–2019 kannustinohjelmaa. Vuoden 2020 lopussa yhtiön hallussa oli 184 966 omaa osaketta yhteisarvoltaan 1,7 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet on hankittu 17.11.–5.12.2008 ja 26.10.–2.11.2018 välisenä aikana. Takaisinoston peruste oli osakkeiden käyttö vastikkeena yhtiön osakesidonnaisissa kannustinohjelmissa. Omat osakkeet esitetään edellisten tilikausien voittovarojen vähennyksenä. Tilinpäätöksessä omilla osakkeilla ei ole tasearvoa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää oman pääoman luonteiset sijoitukset, ja suojausrahastoon kirjataan suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset.

Muut rahastot sisältävät paikallisten lakien vaatimat rahastot.

20. Laskennalliset verot

MC	2020	2019
Laskennalliset verosaamiset
Varaston sisäinen kate	0,4	0,4
Varaukset	4,3	3,6
Käyttämättömät verotappiot	0,5	1,9
Työsuhde-etuudet	2,7	2,7
Käypään arvoon kirjattavat johdannaiset	0,3	0,3
Muut väliaikaiset erot	17,1	9,8
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	25,3	18,7
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-9,1	-9,6
Laskennalliset verosaamiset, netto	16,2	9,1
Laskennalliset verovelat
Poistoero ja verottamattomat varaukset	15,9	15,7
Käypään arvoon kirjattavat johdannaiset	0,3	0,2
Muut väliaikaiset erot	2,7	4,3
Laskennalliset verovelat yhteensä	18,9	20,3
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-9,1	-9,6
Laskennalliset verovelat, netto	9,7	10,7
Laskennalliset verosaamiset
1.1.	9,1	9,1
Kirjattu tulosvaikutteisesti	7,2	-1,0
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	0,0	0,9
Kurssierot	-0,2	0,1
Ostetut / myydyt liiketoiminnot	0,0	0,0
31.12.	16,2	9,1
MC	2020	2019
---	---	---
Laskennalliset verovelat
1.1.	10,7	12,3
Kirjattu tulosvaikutteisesti	-1,0	-1,2
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	-0,1	-0,3
Kirjattu omaan pääomaan	0,2	-0,2
Kurssierot	-0,3	0,1
Ostetut / myydyt liiketoiminnot	0,2	0,0
31.12.	9,7	10,7

Konserni on kirjannut laskennallisen verosaamisen niistä vahvistetuista tappioista, jotka voidaan todennäköisesti hyödyntää tulevina vuosina saman valtion alueella syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Konsernilla oli 31.12.2020 verotuksellisia nettotappioita 2,8 (8,5) miljoonaa euroa, joista yhtiö on kirjannut laskennallista verosaamista. Vuonna 2020 taseeseen on jätetty kirjaamatta 12,0 (19,6) miljoonan euron arvosta verotuksessa vahvistettuja tappioita, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei siksi ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tilikaudella 2021 ei vanhene merkittäviä tappioita.

Konserni laskee Suomen ulkopuolisten yritysten jakamattomista voittovaroista laskennallisen verovelan mikäli niiden kotiuttamisesta seuraisi verokuluja. Konserni laskee verovelan ainoastaan siltä osin, kun voittovaroja ei ole tarkoitus pysyvästi sijoittaa uudelleen kyseiseen liiketoimintaan.

21. Työsuhde-etuuksiin liittyvät velvoitteet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä työntekijöiden eläketurvan kattamiseksi. Eläketurva perustuu kunkin maan paikalliseen lainsäädäntöön ja vakiintuneeseen käytäntöön. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat vakuutusyhtiöiden suoriin veloituksiin tai vakuutusmateriaalittisiin laskelmiin. Vakuutusmateriaalittiset laskelmat on tehty konsernin ulkopuolisten auktorisoitujen vakuutusmateriaalikkojen toimesta. Vakuutusmateriaalitysten eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinakorkojen tai valtion pitkäaikaisten velkasitoumusten korkojen perusteella. Käytetty diskonttokorko on maakohtainen. Eläke-edut määrätyvät yleensä perustuen työvuosien määrään sekä loppupalkkaan. Suurin osa konsernin

Uponor taloudellinen katsaus 2020

etuuspohjaisista järjestelyistä on Saksassa ja Ruotsissa. Niiden osuus on noin 98 prosenttia etuuspohjaisten järjestelyjen konsernitaseeseen kirjatusta velvoitteesta. Etuuspohjaiset järjestelyt Saksassa ja Ruotsissa ovat rahastoimattomia ja ne liittyvät eläkkeisiin. Järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Eläkkeet kertyvät nykyisin maksupohjaisten järjestelyjen kautta.

M€	2020	2019
Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät velvoitteet
- Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	19,5	19,9
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	1,5	1,6
Yhteensä	21,0	21,5

Eläkevelvoitteet ja muut etuuspohjaiset velvoitteet

M€	2020	2019
Työsuhde-etuuksiin liittyvien saatavien ja velvoitteiden täsmäytys
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite	19,5	19,9
Nettovelka taseessa	19,5	19,9
Tuloslaskelman kulut
Tilikauden työsuoritukseen liittyvät menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,2	0,3
Yhteensä	0,3	0,4
Tuloslaskelmaan kirjatut kulut toiminnoittain
Hankinta ja valmistus	0,1	0,1
Varastointimenot	0,0	0,1
Myynti ja markkinointi	0,1	0,2
Hallinto	0,1	0,1
Yhteensä	0,3	0,4
M€	2020	2019
---	---	---
Velvoitteen nykyarvon muutos
Velvoite 1.1.	19,9	18,1
Työsuorituksesta johtuvat menot	0,1	0,1
Korkomenot	0,2	0,3
Uudelleen arvostukset	-0,1	2,6
Kurssierot	0,3	-0,1
Maksetut etuudet	-0,9	-0,9
Velvoite 31.12.	19,5	19,9
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutos
Varojen käypä arvo 1.1.	-	-
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	0,9	0,9
Maksetut etuudet	-0,9	-0,9
Varojen käypä arvo 31.12.	-	-

Järjestelyyn kuuluvien nettovelkojen (varojen) jakautuminen maittain

M€	Saksa		Ruotsi		Muut maat
	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite	11,4	11,6	7,8	8,0	0,3	0,3
Nettovelka (varat)	11,4	11,6	7,8	8,0	0,3	0,3

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	Saksa		Ruotsi		Muut maat
	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Diskonttokorko, %	0,9	0,9	0,9	1,5	0,9	0,9
Palkankorotusoletus, %	3,0	3,0	n/a	n/a	n/a	n/a
Eläkkeiden korotusoletus, %	1,7	1,7	1,5	2,0	n/a	n/a

Herkkyysanalyysi diskonttokorolle Vaikutus velan määrään

Nousu 0,5 % Keskimäärin 6 % lasku

Lasku 0,5 % Keskimäärin 7 % nousu

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin järjestelyihin 1,0 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Varaukset

M€	Takuuvaraukset	Ympäristökulu-varaukset	Uudelleenjärjestely-varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.	15,4	2,1	1,4	11,1	30,0
Rakennemuutokset	0,2	-	-	-	0,2
Muuntoero	-1,0	-	0,0	-0,1	-1,1
Varausten lisäykset	9,8	-	5,5	3,0	18,3
Käytetyt varaukset	-4,4	-	-0,9	-3,5	-8,8
Käyttämättömien varausten peruutukset	-0,2	-	-1,1	-0,3	-1,5
Varaukset 31.12	19,8	2,1	5,0	10,2	37,1
Lyhytaikaiset varaukset	6,5	0,2	5,0	9,6	21,3
Pitkäaikaiset varaukset	13,3	1,9	0,0	0,7	15,8
Yhteensä	19,8	2,1	5,0	10,2	37,1

Takuuvaraukset olivat tilikauden lopulla 19,8 (15,4) miljoonaa euroa. Takuuvaraukset perustuvat aikaisempien vuosien kokemuksiin viallisista tuotteista tarkoituksena varautua takuukorjauksista tulevaisuudessa syntyviin kuluihin. Takuuajat poikkeavat eri maissa lainsäädännöstä ja kauppatavoista riippuen. Laajennettu takuuvaraus Uponorin keltaisesta messingistä valmistettujen ja Yhdysvalloissa myytyjen liitinten mahdollisen rikkoutumisen varalta sisältyy erään Muut varaukset. Laajennettu takuu liittyy tuomioistuinten hyväksymiin sovintoehtoihin ryhmäkanteiden sovintoratkaisussa 17.12.2015.

Uudelleenjärjestelyvarausten lisäykset liittyvät pääasiallisesti Uponorin operational excellence -ohjelmaan, jonka Uponor aloitti vuonna 2019 varmistaakseen kilpailukykynsä ja kiihdyttääkseen kasvuaan. Ohjelman toteutus etenee tavoitteena 20 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoden 2021 loppuun mennessä. Ohjelman odotetaan vähentävän noin 200 kokopäivästä työntekijää vuoden 2021 loppuun mennessä.

Ympäristövaraus oli tilikauden lopulla 2,1 (2,1) miljoonaa euroa ja se liittyy vuonna 2004 myytyyn Suomen kiinteistöliiketoimintaan.

Korolliset velat

M€	2020	2019
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	101,0	171,1
Vuokrasopimusvelat	23,1	32,3
Yhteensä	124,1	203,4
Lyhytaikaiset korolliset velat
Yritystodistukset	15,0	-
Lainat rahoituslaitoksilta	0,1	0,1
Vuokrasopimusvelat	13,9	11,6
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	0,0	0,1
Yhteensä	29,0	11,8

Rahoituksesta johtuvien velkojen alku- ja loppusaldojen täsmäytys

M€	2020	2019
Korolliset velat 1.1.	215,2	177,3
IFRS 16 vaikutus 1.1.	-	44,3
Vuokrasopimusvelkojen lisäykset	7,7	7,0
Vuokrasopimusvelkojen vähennykset	-1,1	-0,4
Rahavirroista syntyvät muutokset	-68,0	-13,3
Liiketoimintojen hankinnat / myynnit	0,6	-
Alaskirjaukset	-0,1	-
Muuntoerot	-1,2	0,4
Korolliset velat 31.12.	153,0	215,2

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat

M€	2022	2023	2024	2025	2026-
Lainat rahoituslaitoksilta	100,1	0,1	0,4	0,0	0,5
Vuokrasopimusvelat	7,9	4,3	3,0	1,7	6,2
Yhteensä	107,9	4,4	3,4	1,7	6,7

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Korollisten velkojen korkokannan painotettu keskiarvo, % p.a.

M€	2020	2019
Yritystodistukset	0,37	-
Lainat rahoituslaitoksilta	0,77	0,75

Konsernin pitkäaikainen rahoitus koostuu vuonna 2017 nostetusta 100 miljoonan euron lainasta, joka erääntyy vuoden 2022 heinäkuussa. Pitkäaikaisten lainojen pääomasta on 50 miljoonaa euroa suojattu rahoitusinstrumentein.

Tilinpäätöspäivänä konsernilla oli liikkeeseen laskettuja yritystodistuksia 15,0 miljoonan euron arvosta.

24. Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo, velkojen muutokset kauden aikana sekä maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 23. Sopimuksiin perustuvien velkojen lyhennysten ja rahoitusulujen rahavirrat on esitetty liitetiedossa 27 Rahoitusriskien hallinta. Käyttöoikeusomaisuuserät sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Käyttöoikeusomaisuuserien kirjanpitoarvot ja niiden muutokset kauden aikana on esitetty liitetiedossa 12.

Vuokrasopimuksiin liittyen seuraavat erät on kirjattu tilikauden tuloslaskelmaan:

M€	2020	2019
Poistot	12,6	12,0
Korkokulut	1,3	1,6
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	0,1	0,4
Vähäarvoiseen kohdeomaisuuteen liittyvät kulut	0,6	0,1
Muihin vuokrakomponentteihin liittyvät kulut, jotka eivät sisälly vuokravalan arviostukseen	1,9	1,3

Suurin osa vuokranmaksusta esitetään lainan lyhennyksinä rahoituksen rahavirrassa. Vuonna 2020 vuokrasopimuksista aiheutuva kassavirta oli yhteensä 14,0 (13,4) miljoonaa euroa, johon sisältyi korkokustannusta 1,3 (1,6) miljoonaa euroa. Vuokrasopimukset, joihin on sitouduttu, mutta joiden alkamispäivä on 1.1.2021 tai myöhemmin, ei ole sisällytetty vuokrasopimusvelkaan ja käyttöoikeusomaisuuserään 31.12.2020. Näiden lähtevä rahavirta on yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa.

25. Lyhytaikaiset velat

M€	2020	2019
Ostovelat	83,9	65,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	11,6	1,0
Siirtovelat	76,1	77,7
Saadut ennakot	0,3	0,1
Sopimukseen perustuvat velat	1,1	2,7
Johdannaissopimukset	2,1	2,0
Muut lyhytaikaiset velat	50,5	36,3
Yhteensä	225,6	185,4

Sopimukseen perustuvat velat kirjataan palveluiden myynnistä ja projektiliiketoiminnasta saatujen tuottojen perusteella. Kaikki projektit ovat toteutuneet vuoden aikana.

M€	2020	2019
Siirtovelat
Henkilökulut	28,1	38,8
Bonukset	31,1	19,6
Verot	0,7	0,7
Korot	0,4	0,5
Muut	15,8	18,1
Yhteensä	76,1	77,7

Uponor taloudellinen katsaus 2020

26. Vastuusitoumukset, ehdolliset varat ja ehdolliset velat

M€	2020	2019
Investointisitoumukset	2,6	4,3
Muut sitoumukset	0,0	0,0
- Omien velkojen puolesta annetut vakuudet
Kiinnitykset	1,1	1,1
Takaukset	0,4	0,5
- Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset	12,9	33,9
Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.
Kiinnitykset	1,1	1,1
Takaukset	13,3	34,4
Yhteensä	14,4	35,6

Vastuusitoumukset on esitetty parhaan arvion mukaan vastuun määrästä.

Uponor on mukana useissa oikeusprosesseissa eri maissa. Konsernin tämänhetkisen näkemyksen mukaan näillä oikeusprosesseilla ei tule olemaan olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

27. Rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti sekä minimoida rahoitusmarkkinoiden epävarmuustekijöistä aiheutuvat haitalliset vaikutukset konsernin tuloskehitykseen. Rahoitusriskien hallinnan yleiset toimintaperiaatteet on määritelty konsernin hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa.

Käytännön tasolla konsernin Rahoituskomitea ohjaa ja valvoo rahoitusriskien käytännön hallintaa. Sen puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja, ja muina jäseninä konsernin talousjohtaja sekä rahoitus- ja riskienhallintajohtaja. Riskien hallinnassa käytetään vain rahoitusinstrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan seurata luotettavasti ja keskeytyksettä, ja joille löytyy jälkimarkkinat. Suojaustransaktiot toteutetaan konsernin johdon hyväksymien kirjallisten riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti muun muassa instrumentti-, valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskien osalta.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin sisäisenä pankkina toimivaan emoyhtiön rahoitustoimintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernin rahoitusriskit. Rahoitustoiminto huolehtii myös konsernin varain- ja riskienhallintaan liittyvien transaktioiden suorittamisesta ulkoisilla markkinoilla sekä palvelee liiketoimintayksiköitä rahoituksen eri osa-alueilla.

Valuuttakurssiriski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy muun muassa valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen, konsernin sisäisen kaupankäynnin sekä valuuttamääräisten lainojen, talletusten ja pankkitilisaldojen seurauksena. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti tytäryhtiöt suojaavat kaikki merkittävät transaktioriskinsä konsernin sisäisillä valuuttatermiinisopimuksilla. Rahoitustoiminto vastaa nettovaluuttapositioiden arvioinnista ja positioiden suojaamisesta ulkoisilla valuuttamarkkinoilla. Suojausinstrumentteina käytetään pääasiallisesti valuuttatermiineitä ja -optioita. Yksittäiset valuuttajohdannaissopimukset ovat tyypillisesti kestoltaan korkeintaan vuoden pituisia.

Konsernin tytäryhtiöt arvioivat kuukausittain valuuttamääräisiä kassavirtojaan seuraavien 12 kuukauden jaksoissa ja suojaavat konsernin suojauspolitiikan mukaisen osan valuuttamääräisistä nettokassavirroistaan. Euron lisäksi keskeiset laskutusvaluutat olivat Yhdysvaltain dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Tanskan kruunu (DKK) ja Kanadan dollari (CAD). Nämä valuutat muodostivat 70,0 (62,1) prosenttia konsernin ulkoisista myyntisaamisista 31.12.2020. Konsernin oma tuotanto ja siitä syntyvät kustannukset Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tasapainottavat merkittävästi valuuttamääräistä transaktioriskiä ko. yksiköiden paikallisen myynnin osalta.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Konsernin valuuttariskipositio 31.12.2020

M€	EUR/PLN	EUR/SEK	USD/CAD	EUR/NOK	EUR/DKK	Yhteensä
Positio ennen suojauksia	1,9	-3,8	-7,8	0,3	7,5	-1,9
Valuuttasuojaukset	-8,7	-1,1	12,0	-6,3	4,2	0,1
Nettopositio	-6,8	-4,9	4,2	-6,0	11,7	-1,8
HERKKYYSANALYYSI (+/- 10 %)	EUR/PLN	EUR/SEK	USD/CAD	EUR/NOK	EUR/DKK	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Tuloslaskelma	0,7	0,5	0,4	0,6	1,2	3,4

Konsernin valuuttariskipositio 31.12.2019

M€	EUR/USD	EUR/SEK	USD/CAD	EUR/NOK	EUR/DKK	Yhteensä
Positio ennen suojauksia	134,9	10,6	-8,1	5,7	10,6	153,7
Valuuttasuojaukset	-146,5	-33,7	13,0	-11,7	4,5	-174,4
Nettopositio	-11,6	-23,1	4,9	-6,0	15,1	-20,7
HERKKYYSANALYYSI (+/- 10 %)	EUR/USD	EUR/SEK	USD/CAD	EUR/NOK	EUR/DKK	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Tuloslaskelma	1,2	2,3	0,5	0,6	1,5	6,1

Esitetty valuuttapositio sisältää ainoastaan rahoitusinstrumentit IFRS 7 määritelmien mukaisesti. Positio on vieraan valuutan määräisten rahoitusvarojen ja -velkojen summa tilinpäätöspäivänä. Positio ei sisällä ennustettuja myyntejä ja ostoja, joita ei ole vielä kirjattu taseeseen saamisiksi tai veloiksi. Taulukossa esitetty valuuttariskin herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin valuuttakurssimuutoksen euromääräisen vaikutuksen valuuttapareittain tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Konserni altistuu valuuttakurssien muunnos- eli translaatioriskille, kun euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden valuuttamääräiset varat ja velat muunnetaan konsernin raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttamääräiset tase-erät kohdistuvat Yhdysvaltain dollariin (USD). Translaatioriski vaikuttaa taseen muutosten kautta kirjanpidolliseen tulokseen ja tunnuslukuihin, mutta ei kassavirtoihin. Konsernin suojauspolitiikan mukaisesti euroalueen ulkopuolisia tase-eria ei suojata. Poikkeuksen muodostavat valuuttamääräisten sisäisten lainojen pääomat, jotka suojataan kokonaisuudessaan.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille markkinakorkojen muutosten vaikuttaessa rahoituskustannuksiin ja aiheuttaessa muutoksia tase-erien arvoihin. Rahoitustoiminto vastaa korkoriskin hallinnasta rahoituspolitiikan määrittämissä puitteissa tavoitteenaan korkoposition tasapainottaminen ja korkokulujen optimoiminen.

Korkoriskien hallitsemiseksi lainanotto hajautetaan kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin luottoihin. Tällä hetkellä kaikki ulkoiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia. Korkoposition korkosidonnaisuusaikaa säädellään lainojen korkojaksojen valinnoilla. Myös johdannaisinstrumentteja kuten koronvaihtosopimuksia, korkoterminejä ja korko-optioita voidaan käyttää. Rahoitustoiminnon tehtäviin kuuluu myös huolehtia muun muassa ulkoisten rahoituserien sekä niillä rahoitettujen tase-erien ajallisesta vastaavuudesta. Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta ko. sijoitusten vaikutus ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinakorkojen muutoksesta on seuraava: markkinakorkojen yhden prosenttyksikön nousun tai laskun vaikutus ennen veroja tuloslaskelmaan on -/+ 1,0 (1,7) miljoonaa euroa ja omaan pääomaan +/- 0,8 (1,3) miljoonaa euroa. Tuloslaskelmaan vaikuttava korkopositio sisältää vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihtosopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Vaikutus omaan pääomaan syntyy suojauslaskennan piirissä olevan koronvaihtosopimuksen käyvän arvon muutoksen vaikutuksesta.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski syntyy, kun yritys ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavilla ehdoilla tai lainkaan. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävien luottolimiittireservien avulla sekä käyttämällä rahoituksen hankinnassa erilaisia rahoitusmuotoja useista eri lähteistä. Konsernin maksuvalmiutta hallitaan tehokkaiden kassanhallintaratkaisuiden avulla sekä sijoittamalla kassavaroja ainoastaan matalan riskin kohteisiin, jotka ovat nopeasti ja selkeään markkinahintaan muunnettavissa käteisvaroiksi.

Rahoitustoiminto koordinoi konsernin vieraan pääoman hankinnan emoyhtiön kautta. Poikkeustapauksissa eli lähinnä käytännöllisyys- ja lainsäädännöllisistä syistä rahoitustoiminto voi toteuttaa yksittäisten tytäryhtiöiden nimissä paikallisia käyttöpääomalimiittejä tai muita luottojärjestelyjä, joiden takaajana toimii konsernin emoyhtiö.

Merkittävimmät voimassa olevat rahoitusjärjestelyt 31.12.2020 olivat:

100 miljoonan euron kahdenvälinen pankkilaina, joka erääntyy vuonna 2022
Neljä komittoitua, pankkeja sitovaa luottolimiittiä, joiden määrä on yhteensä 200 miljoonaa euroa, joista 50 miljoonaa euroa erääntyy sekä vuonna 2021 että 2022, ja 100 miljoonaa euroa 2023. Kahdenvälisiä komittoituja luottolimiittejä ei käytetty raportointikaudella.

Näiden lisäksi konsernilla on yhteensä 34,5 miljoonan euron tililimiit sekä 150 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma. Raportointikauden päättyessä Uponorin yritystodistuksia oli liikkeeseenlaskettuna 15,0 miljoonan euron edestä. Tililimiittejä ei ollut käytössä.

Raportointikauden päättyessä konsernilla oli 138,0 (76,1) miljoonaa euroa rahavaroja.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen
rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2020

M€	2021	2022	2023	2024	2025-
Yritystodistukset	15,0
Lainat rahoituslaitoksilta	0,8	100,8	0,1	0,5	0,6
Vuokrasopimusvelat	14,9	8,6	4,7	3,4	9,4
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,0
Ostovelat	83,9
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
- suoritettavat rahavirrat	218,1
- saatavat rahavirrat	219,9
Korkojohdannaiset*)	0,5	0,5
Sähköjohdannaiset*)	0,2	0,0	0,1

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen
rahavirrat sopimuksiin perustuen 31.12.2019

M€	2020	2021	2022	2023	2024-
Lainat rahoituslaitoksilta	1,4	71,2	100,8	0,1	1,0
Vuokrasopimusvelat	12,9	13,1	6,8	3,9	12,2
Muut lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset velat	0,1
Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit	0,0
Ostovelat	65,5
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaiset
- suoritettavat rahavirrat	210,2
- saatavat rahavirrat	211,1
Korkojohdannaiset*)	0,3	0,4	0,3
Sähköjohdannaiset*)	0,1
*) suojauslaskennassa

Vastapuoli- ja luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyvä vastapuoliriski on määritelty riskiksi siitä, että vastapuoli ei kykene tai ei ole halukas täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteitaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin kassavaroja sijoitetaan ja johdannaissopimuksia tehdään ainoastaan konsernin luottokelpoisuusehdot täyttävien vastapuolien kanssa. Konsernin normaalissa liiketoiminnassa ei tilikauden aikana aiheutunut merkittäviä luottotappioita. Konsernin vastapuoliriskin enimmäismäärä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2020.

Konsernin myyntisaatavien luottoriskikeskittymää pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakaskohtaisia luottolimiittejä sekä heidän taloudellista tilaansa seurataan säännöllisesti. Suurin osa Uponorin saatavista on turvattu luottovakuutuksin. Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin IFRS 9 -standardin mukaisesti. Konserni on analysoinut yksittäiset saamiset, joiden osalta oikeusprosessit ovat kesken ja konserni on päättänyt olla yhdistämättä kyseisiä saamisia odotettuun luottotappiovarausmatriisiin. Konsernin luottotappiovaraus muodostuu yksittäisen tapauksien luottotappiovarauksista ja laskennallisesta odotetusta luottotappiosta, joka lasketaan erikseen vakuutetuille ja vakuuttamattomille saamisille. Luottotappiotodennäköisyys lasketaan kunkin ikäryhmän osalta määritellyllä prosenttiosuuksilla, jotka perustuvat historiallisesti toteutuneiden maksujen maksuaikaan ja kirjattuihin historiallisin luottotappioihin. Lisäksi konserni on ennakoinut luottotappioiden kasvavan ja huomioinut muutokset luottotappiotodennäköisyysssä. Luottotappion arviointiin sovelletaan yksinkertaistettua varausmatriisia.

Myyntisaamisten ikäjakauma

M€	2020		2019
	Myynti-saamiset	Odotettu luottotappio	Myynti-saamiset	Odotettu luottotappio
Erääntymättömät	144,6	0,0	137,7	0,0
Erääntyneet 1-30 päivää	14,2	0,0	14,0	0,0
Erääntyneet 31-60 päivää	1,9	0,0	1,8	0,0
Erääntyneet 61-90 päivää	0,6	0,0	1,1	0,0
Erääntyneet yli 90 päivää	2,3	0,1	3,1	0,2
Yhteensä	163,6	0,2	157,7	0,3
Luottotappiovaraus perustuen yksittäistapauksien analyysiin		1,1		1,7
Yhteensä		1,3		2,0

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Raaka-aineiden hintariski

Konserni altistuu raaka-aineiden, kuten muovin, alumiinin, kuparin ja sinkin, sekä sähkön hintariskille liiketoiminnassaan. Raaka-aineiden hintariskiä suojataan pitkillä kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla aina kun se on taloudellisesti järkevää. Metallien hintariskin osalta voidaan käyttää myös johdannaisinstrumentteja täydentämään kiinteähintaisia sopimuksia. Käytettävät johdannaisinstrumentit ovat LME-pohjaisia (London Metal Exchange) ja jälkimarkkinakelpoisia. Metallin hintariskin suojausten johdannaisinstrumentteihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Rahoitustoiminto vastaa suojaustoimenpiteistä sähkön hintariskin hallinnoimiseksi. Pohjoismaissa konsernin sähkösuojauspolitiikassa määriteltyjen puitteiden mukaisesti. Suojaustavoitteet saavutetaan pääasiallisesti käyttämällä sähköjohdannaisia. Sähköjohdannaisiin sovelletaan suojauslaskentaa.

Alla olevassa taulukossa esitetään avoinna olevien sähköjohdannaisten herkkyys sähkön hintamuutoksille, jos sähkön markkinahinta nousisi tai laskisi 10 prosenttia muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Luvut on esitetty ennen verojen vaikutusta. Käypään arvoon kirjattavat sähköjohdannaiset vaikuttavat tuloslaskelmaan. Niiden sähköjohdannaisten, jotka täyttävät IFRS 9 suojauslaskennan ehdot, arvonmuutokset vaikuttavat omaan pääomaan.

M€	2020	2019
Muutos omassa pääomassa	+/- 0,5	+/- 0,4

28. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Nimellisarvot

M€	2020	2019
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
- suojauslaskennassa	50,0	50,0
Korko-optiot
- ei suojauslaskennassa	20,0	45,0
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa	236,4	229,1
Ostetut valuuttaoptiot	34,9	20,5
Asetetut valuuttaoptiot	34,9	20,5
Hyödykejohdannaiset:
Sähköjohdannaiset
- suojauslaskennassa	4,5	3,4
Energia, MWh	183 960	127 198

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Käyvät arvot	2020			2019
	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Netto käypä arvo
M€
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset
- suojauslaskennassa	-	-1,0	-1,0	-	-1,1	-1,1
Korko-optiot
- ei suojauslaskennassa	-	-	-	0,0	-	0,0
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset
- ei suojauslaskennassa	2,7	-0,9	1,8	1,8	-0,9	0,9
Ostetut valuuttaoptiot	1,1	-	1,1	0,1	-	0,1
Asetetut valuuttaoptiot	-	0,0	0,0	-	0,0	0,0
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset
- suojauslaskennassa	0,4	-0,3	0,1	0,7	-0,1	0,6

Rahavirran suojauskiin kohdistettujen sähkö- ja korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin niiltä osin kuin suojaus on tehokas.

Sähköjohdannaisten käyvän arvon muutoksesta kirjattiin tilikauden aikana tappiota 0,4 (1,5) miljoonaa euroa laajaan tulokseen.

Korkojohdannaisten käyvän arvon muutoksesta kirjattiin voittoa 0,1 (tappiota 0,3) miljoonaa euroa laajan tuloksen eriin tilikauden aikana.

Luvuissa on huomioitu verovaikutus. Suojaussuhteesta ei kirjattu tehottomuutta tilikauden aikana.

29. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on luoda tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin normaalit toimintaedellytykset ja kasvumahdollisuudet, ja sitä kautta lisätä osakkeenomistajien pitkän aikavälin tuottoa.

Investointipäätösten lisäksi osingonjako on merkittävin keino vaikuttaa pääomarakenteeseen. Konsernin pitkän aikavälin tavoitteena on maksaa vuosittain perusosinko, joka on vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta vuosituloksesta.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan nettovelkaantumisasteella (gearing). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettovelka jaetaan oman pääoman määrällä. Korolliseen nettovelkaan sisältyvät korolliset velat vähennettynä rahoilla ja pankkisaamisilla. Konsernin tavoitteena on pitää tilikauden vuosineljännen kautta laskettu keskimääräinen nettovelkaantuneisuusaste 40–80 prosentin vaihteluvälillä. Tilikauden 2020 keskimääräinen (neljän vuosineljänneksen keskiarvo) gearing oli 28,6 (57,5) prosenttia.

M€	2020	2019
Korolliset velat	153,0	215,2
Rahavarat	138,0	76,1
Korollinen nettovelka	15,1	139,1
Oma pääoma yhteensä	421,9	370,4
Nettovelkaantumisaste, %	3,6	37,6
Nettovelkaantumisaste keskimäärin, %	28,6	57,5

Konsernin rahoitusopimuksissa on sovittu tyypillisistä kovenanttiehdoista koskien nettovelkaantuneisuusastetta ja käyttökateen suhdetta nettorahoituskuluihin. Näiden tunnuslukujen toteutuneet tasot ovat täyttäneet lainakovenanttien vaatimukset selkeästi.

30. Johdon kannustinjärjestelmä ja osakeperusteiset maksut

Tilikaudella 2020 yhtiön voimassa olevat johdon osakepalkkio-ohjelmien ansaintajaksoot kattoivat vuodet 2017–2019, 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022. Yhtiön hallitus päätti joulukuussa uudesta osakepalkkio-ohjelmasta jaksolle 2021–2023, mutta ohjelmasta ei kirjattu kuluu vielä tilikaudella. Osakepalkkiojärjestelmässä osallistujat voivat ansaita osakkeita ansaintajaksoille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen perusteella. Ohjelmien tarkoituksena on sitouttaa johtajia sekä kannustaa ja palkita johtoa hyvistä yhtiön kannattavuutta ja strategian toteuttamista tukevista suorituksista. 2015 lähtien perustetuissa ohjelmissa ansaintakriteerit perustuvat koko konsernin kumulatiiviseen liikevaihtoon kolmen vuoden ajalta sekä kolmen vuoden käyttökatteeseen (EBITDA) tai siihen perustuvaan laskennalliseen arvoon. Lisäksi ohjelmat kannustavat avainjohtoa omistamaan Uponorin osakkeita, mikä edesauttaa johdon, yhtiön ja osakkeenomistajien tavoitteiden yhdenmukaistamista. Taulukossa alla on kuvattu Uponorin osakepalkkio-ohjelmien keskeiset ehdot ja määrät. Määrät sisältävät palkkion rahana maksettavan osuuden, joka on tarkoitettu henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin.

Osakepalkkiojärjestelmä

	2018–2020	2019–2021	2020–2022
Osakkeiden maksimimäärä, kpl	400 000	600 000	600 000
Ohjelman liikkeeseenlasku, pvm	12.12.2017	19.12.2018	16.12.2019
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2018	1.1.2019	1.1.2020
Osakkeiden vapautuminen, pvm	30.4.2021	30.4.2022	30.4.2023
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3,3	3,3	3,3
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,3	1,3	2,3
Henkilöitä tilikauden päättyessä	36	38	42
	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä	Osakkeita ja käteistä
Toteutustapa
Kauden lopussa ulkona olevien osakkeiden maksimimäärä	269 290	438 400	494 400

Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Tilikaudella 2020 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit sekä ohjelmien vaikutukset on esitetty seuraavassa taulukossa:

Arvostusparametrit tilikaudella myönnetyille kannustimille

Osakkeen kurssi antohetkellä, €	12,96
Osinko-oletus, € per vuosi	1,58
Osakekohtainen käypä arvo, €	11,38

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan tilikaudella

M€	2020	2019
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	2,4	0,8
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.	5,6	1,7

31. Osuudet tytäryrityksissä ja määräysvallattomien omistajien osuudet

Tytäryhtiöt on listattu liitetiedossa 32 Lähipiiritiedot.

Uponor Oyj:n tytäryhtiöllä Uponor Infra Oy:llä on merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus liittyen sen omistusrakenteeseen. Uponorilla on määräysvalta 55,3 prosentin suoralla omistusosuudella ja äänienemmistö, sillä Uponorilla on puheenjohtajuus Uponor Infra Oy:n hallituksessa. KWH Yhtymä Oy omistaa 44,7 prosenttia Uponor Infra Oy:stä. Uponor Infra Oy on alakonsernin emoyhtiö ja sen osalta esitetään alakonsernin luvut. Alakonsernin rakenne käy ilmi tytäryhtiölistasta.

Taloudellinen informaatio tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

		Määräysvallattomien omistajien omistusosuus		Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta, M€		Määräysvallattomien omistajien osuus pääomasta, M€
	Kotipaikka	2020	2019	2020	2019	2020	2019
Uponor Infra Oy	Suomi, Helsinki	44,7 %	44,7 %	7,5	3,0	65,1	58,8

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Taloudellinen informaatio Uponor Infra Oy -konsernista:

M€	2020	2019
Liikevaihto	252,0	243,9
Tilikauden tulos	16,7	6,8
Tilikauden laaja tulos	17,0	6,2
Tilikauden tuloksen jakautuminen	16,7	6,8
- Emoyhtiön omistajille	9,2	3,8
- Määräysvallattomille omistajille	7,5	3,0
Tilikauden tuloksen jakautuminen	17,0	6,2
- Emoyhtiön omistajille	9,4	3,4
- Määräysvallattomille omistajille	7,6	2,8
Pitkäaikaiset varat	67,9	63,2
Lyhytaikaiset varat	125,6	109,7
Oma pääoma	136,0	122,0
Pitkäaikaiset velat	4,9	4,9
Lyhytaikaiset velat	52,6	45,9
Liiketoiminnan rahavirta	28,7	11,3
Investointien rahavirta	-12,6	-5,0
Rahoituksen rahavirta	-16,9	-4,8
Rahavirrat yhteensä	-0,8	1,5

Vuonna 2020 Uponor Infra Oy maksoi omistajilleen 3,0 miljoonaa euroa osinkoa. Uponor Infra Oy ei maksanut osinkoja omistajilleen vuonna 2019.

32. Lähipiiritiedot

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset sekä johtoon kuuluvat avainhenkilöt: hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.

Johdon ja hallituksen palkitseminen

Johtoryhmän saamat palkat ja palkkiot, T€

	2020	2019
Palkat ja palkkiot*)	2 263,7	3 153,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
- maksuperusteiset eläkkeet	367,8	420,8
Osakeperusteiset etuudet	464,1	322,8
Yhteensä	3 095,6	3 897,4

*) Palkat ja palkkiot sisältää irtisanomiskorvaukset

Johtoryhmän palkat ja palkkiot sisältävät palkat, luontaisedut ja lyhyen aikavälin kannustimet.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet sisältävät johtoryhmän osalta paikallisten lakisääteisten eläkejärjestelyjen kulut sekä toimitusjohtajalle otetut maksuperusteiset lisäeläkevakuutukset. Konsernilla ei ole näihin liittyen muita sitoumuksia.

Osakeperusteiset etuudet sisältävät johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmista kaudella aiheutuneet maksut (lisätietoja liitteessä 30).

Yllä esitettyyn taulukkoon sisältyvät myös toimitusjohtajan palkat ja palkkiot.

Johdon palkat ja palkkiot: toimitusjohtaja, T€

	2020	2019
Luomakoski Jyri, toimitusjohtaja	650,6	669,5
Johdon saamat osakkeet (kpl)
Luomakoski Jyri, toimitusjohtaja	6 207	4 913
Muut johtoryhmän jäsenet	15 506	7 381
Yhteensä	21 713	12 294

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Toimitusjohtajan eläkeikä määritellään työeläkelain (TyEL) mukaisesti, mutta yhtiö voi toimitusjohtajan kanssa sopia, että toimitusjohtaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. Lakisääteisen eläkkeen lisäksi yhtiö on ottanut maksuperusteisen eläkevakuutuksen toimitusjohtajalle, johon yhtiö maksoi 40 000 euroa vuonna 2020. Yhtiö on lisäksi päättänyt kapitalisaatio-eläkejärjestelystä toimitusjohtajalle, mistä yhtiö on maksanut 50 000 euroa vuonna 2020.

Hallituksen palkkiot

Hallituksen palkkiot	2020		2019
	Vuosimaksu
bruttona (T€)	Saatujen
osakkeiden
määrä (kpl)	Vuosimaksu
bruttona (T€)	Saatujen
osakkeiden
määrä (kpl)
Paasikivi Annika, puheenjohtaja	105,0	2 352	109,2	3 665
Aaltonen-Forsell Pia, tarkastusvaliokunnan
puheenjohtaja	60,9	1 333	63,9	2 077
Falk Johan, tarkastusvaliokunta 13.3.2020 asti	52,9	1 202	58,9	1 873
Lengauer Markus	58,5	1 333	65,1	2 077
Lindholm Casimir	53,5	1 202	54,7	1 873
Marchi Michael G., 16.3.2020 alkaen,
tarkastusvaliokunta 16.3.2020 alkaen	51,1	1 202	-	-
Nygren Eva, 16.3.2020 asti	1,8	-	55,9	1 873
Yhteensä	383,7	8 624	407,7	13 438

Lisäksi yhtiö maksaa hallituksen jäsenille vapaaehtoista vakuutusta, joka oikeuttaa kaikki hallituksen jäsenet Suomen TyEL-eläkejärjestelmään perustuvaan eläkkeeseen eläkkeelle jäämisen yhteydessä.

Muut lähipiiritiedot

Lähipiiriin kuuluvilla henkilöillä ei ollut 31.12.2020 eikä 31.12.2019 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöltä.

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat henkilöt ovat tehneet vähäisiä transaktioita konserniin kuuluvien yhtiöiden kanssa.

Yhtiön johdon osakkeenomistukset on esitetty erillisessä dokumentissa Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa, M€

	2020	2019
Myynnit	0,7	0,7
Ostot	3,1	2,7
Saamiset ja velat kauden lopussa
Ostovelat ja muut velat	0,1	0,1

Osakkeet ja osuudet

Konserniyhtiöt

Nimi	Valtio ja kotipaikka
Uponor Beteiligungs GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor GmbH	Saksa, Hassfurt
Uponor S.A.R.L.	Ranska, Saint-Priest
Uponor S.r.l.	Italia, Vimercate
KaMo GmbH	Saksa, Ehingen
Delta Systemtechnik GmbH
(95 % Uponor Beteiligungs GmbH, 5 % KaMo GmbH)	Saksa, Celle
Uponor Hispania, S.A.U.	Espanja, Móstoles
Uponor A/S	Tanska, Brøndby
Uponor Eesti Oü	Viro, Tallinna
Uponor Suomi Oy	Suomi, Lahti
Uponor Hong Kong Ltd	Hong Kong
Uponor Kft.
(Uponor Épuletgépészeti Korlátolt Felelősségu Társaság)	Unkari, Budapest
SIA Uponor Latvia	Latvia, Iliika
UAB Uponor	Liettua, Vilna
Uponor, s.r.o.	Tšekki, Praha
Uponor d.o.o	Kroatia, Zagreb
Uponor AS	Norja, Vestby
Uponor Vertriebs GmbH	Itävalta, Wiener Neudorf
Uponor Sp. z o.o.	Puola, Blonie
Uponor Portugal - Sistemas para Fluidos, Lda.
(99,97 % Uponor Oyj, 0,03 % Uponor Hispania, S.A.U)	Portugali, V.N. Gaia

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Uponor taloudellinen katsaus 2020
59

Nimi	Valtio ja kotipaikka
JSC "Uponor Rus"	Venäjä, Moskova
Uponor Innovation AB	Ruotsi, Borås
Uponor AB	Ruotsi, Virsbo
Uponor Limited	Englanti, Watford
UPONOR, s.r.o.	Slovakia, Bratislava
Uponor NA Holding, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor NA Asset Leasing, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor NA Investment LLC	Yhdysvallat, Delaware
Uponor North America, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Tulsa Pipe Plant, Inc. (*)	Yhdysvallat, Delaware
Uponor Ltd.	Kanada, Saskatchewan
Radiant Technology, Inc.	Yhdysvallat, Delaware
Uponor, Inc.	Yhdysvallat, Illinois
Uponor Innovations, LLC	Yhdysvallat, Delaware
Uponor Romania S.R.L.	Romania, Bukarest
Uponor Insurance Limited	Guernsey
Nimi	Valtio ja kotipaikka
---	---
Uponor Infra Oy (55,3 % Uponor Oyj, 44,7 % KWH-yhtymä Oy)	Suomi, Helsinki
Jita Oy	Suomi, Virrat
Uponor Infra AB	Ruotsi, Virsbo
Uponor Infra A/S	Tanska, Holbæk
Uponor Infra AS	Norja, Vestby
Uponor Infra Ltd.	Kanada, Mississauga
Uponor Infra Limited (*)	Englanti, Milton Keynes
Uponor Infra Sp. z o.o.	Puola, Varsova
Uponor Infra Oü	Viro, Tallinna
Uponor Infra Marine Services Oy	Suomi, Kotka
KWH PIPE (INDIA) LIMITED (*)	Intia, Mumbai
KWH Pipe Espana SA (*)	Espanja, Madrid

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Nimi	Valtio ja kotipaikka
Punitec GmbH & Co. KG (36 %)	Saksa, Gochsheim
Punitec Verwaltungs GmbH (36 %)	Saksa, Gochsheim
Phyn Oy (50 %)	Suomi, Helsinki
Phyn LLC (50 %)	Yhdysvallat, Delaware

(*) Lepäävä yhtiö

33. COVID-19-pandemian vaikutukset

COVID-19-pandemiaan liittyvät rajoitukset ja niiden aiheuttama talouden epävarmuus johtivat vuonna 2020 markkinoiden kasvun yleiseen hidastumiseen ja epävarmuuteen Uponorin toimintaympäristössä. Keväällä Uponorin ratkaisujen kysyntä laski pandemian ensimmäisen aallon seurauksena. Kuitenkin toukokuun jälkeen kysyntä palautui kausittaiseen normaaliin. Pandemia vaikutti suoraan markkinointitoimenpiteisiin (esim. peruutetut messut ja asiakastapahtumat) ja matkustamiseen liittyviin kuluihin luoden säästöjä noin 10 milj. euroa. Uponor odottaa, että suurin osa näistä kuluista palautuu asteittain vuodesta 2021 alkaen.

Vuoden vaihteessa on laadittu vuosittaiset liikearvon arvonalentumislaskelmat eikä niiden pohjalta ole tunnistettu tarpeita liikearvon arvonalentumiselle. Uponorin johto on laatinut eri skenaarioita mahdollisista COVID-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista. Johto on myös hyödyntänyt näitä skenaarioita arvioidessaan omaisuuserien käypää arvoa, laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä, sopimusmuutoksia ja odotettavissa olevien luottotappioiden määriä. Perustuen näihin analyyseihin johdon arvio on, että Uponorin maksuvalmius ja taloudellinen asema on säilynyt vahvana, eikä pandemialla ole ollut vaikutusta Uponorin omaisuuserien arvoihin.

34. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilinpäätöspäivän jälkeen konsernissa ei ollut merkittäviä tapahtumia.

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Emoyhtiön tuloslaskelma

M€	Liite	2020	2019
Liikevaihto	2	24,7	10,9
Liiketoiminnan muut tuotot	3	-	5,0
Henkilöstökulut	4	11,4	7,8
Poistot ja arvonalentumiset	5	0,7	0,3
Liiketoiminnan muut kulut	3	18,0	15,1
Liiketappio		-5,4	-7,4
Rahoitustuotot ja -kulut	6	58,1	61,5
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		52,7	54,1
Tilinpäätössiirrot	7	0,1	3,3
Tuloverot	8	0,6	0,0
Tilikauden voitto		53,4	57,4

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Emoyhtiön tase

M€	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		2,7	2,6
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	9	2,7	2,6
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto		0,2	0,4
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	9	0,2	0,4
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä		255,5	255,6
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		3,1	2,6
Muut osakkeet ja osuudet		0,0	0,0
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		80,7	254,7
Sijoitukset yhteensä	10	339,3	512,9
Pysyvät vastaavat yhteensä		342,3	515,9
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
Laskennalliset verosaamiset		0,3	0,3
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	11	0,3	0,3
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset		3,4	1,9
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		167,3	10,2
Siirtosaamiset		2,3	1,9
Laskennalliset verosaamiset		0,0	0,1
Muut saamiset		39,1	58,4
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	12	212,2	72,4
Rahat ja pankkisaamiset		122,7	61,9
M€	Liite	31.12.2020	31.12.2019
---	---	---	---
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		335,3	134,6
Vastaavaa yhteensä		677,5	650,5
M€	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma		146,4	146,4
Ylikurssirahasto		50,2	50,2
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		0,1	0,1
Edellisten tilikausien voitto		130,5	111,4
Tilikauden voitto		53,4	57,4
Oma pääoma yhteensä	13	380,7	365,6
Tilinpäätös siirtojen kertymä
Poistoero		0,4	0,5
Tilinpäätös siirtojen kertymä yhteensä		0,4	0,5
Pakolliset varaukset	14	1,5	1,5
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta		100,0	170,0
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	15	100,0	170,0
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat		2,5	2,4
Siirtovelat		4,5	3,6
Muut velat		187,9	106,9
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	16	195,0	112,9
Vieras pääoma yhteensä		295,0	282,9
Vastattavaa yhteensä		677,5	650,5

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Emoyhtiön rahoituslaskelma

M€	2020	2019
Liiketoiminnan rahavirta
Liikevoitto / -tappio	-5,4	-7,4
Suunnitelman mukaiset poistot	0,7	0,3
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	0,1	-0,1
Maksetut verot	0,6	0,0
Fuusiovoitot ja -tappiot	-	-4,1
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-4,1	-11,2
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-4,2	1,9
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (-) / vähennys (+)	15,6	-0,8
Konsernitilisaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	21,3	-8,1
Konsernitiivelkojen lisäys (+) / vähennys (-)	62,9	19,3
Käyttöpääoman muutos	95,5	12,3
Saadut osingot liiketoiminnasta	51,8	58,9
Saadut konserniarvatukset liiketoiminnasta	0,2	2,5
Liiketoiminnan rahavirta	143,4	62,5
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-0,7	-0,2
Investoinnit muihin sijoituksiin	-0,5	-
Myönnetyt lainat	-5,5	-43,0
Lainasaamisten takaisinmaksut	9,3	45,9
Muutokset tytäryhtiöosakkeiden investoinneissa	-	-2,6
Pääoman palautukset tytäryhtiöiltä	-	0,0
Osakemyynnit ja tytäryhtiöiden purkutulokset	0,2	-
Saadut korot investoinneista	9,9	9,7
Saadut osingot investoinneista	0,0	0,1
Investointien rahavirta	12,7	9,9
M€	2020	2019
---	---	---
Rahavirta ennen rahoitusta	156,2	72,7
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	104,9	75,2
Lainojen takaisinmaksut	-160,1	-75,0
Lyhytaikaisten lainojen muutokset	0,0	0,0
Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista	-1,8	-1,3
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-38,7	-37,2
Muutokset omissa osakkeissa	0,3	0,2
Rahoituksen rahavirta	-95,4	-38,1
Rahavarojen muutos lisäys (+) / vähennys (-)	60,8	34,3
Rahavarat 1.1.	61,9	27,6
Rahavarat 31.12.	122,7	61,9
Muutos taseen mukaan	60,8	34,3

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöä. Uponor-konsernin tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti, ja emoyhtiö noudattaa konsernin laatimisperiaatteita aina kun se on ollut mahdollista. Alla on esitetty laatimisperiaatteet, joissa käytäntö poikkeaa konsernin periaatteista. Muilta osin noudatetaan konsernin laadintaperiaatteita.

Liikevaihto

Emoyhtiön liiketoiminta koostuu konsernitoiminnoista ja liikevaihto palveluveloituksista konserniyhtiöiltä.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät verot tilikaudelta ja mahdolliset korjaukset edellisten tilikausien veroihin.

Lainan liikkeeseen laskukulut

Lainan liikkeeseen laskukulut on jaksotettu lineaarisesti vaihtuviin vastaaviin.

Eläkejärjestelyt

Yhtiön eläkevastuut on hoidettu eläkevakuutusyhtiöissä. Eläke-eduista aiheutuneet kustannukset kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla vastaava työsuoritus on tapahtunut.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaissopimukset

Johdannaisinstrumentit on arvostettu markkinaehtoisesti käypään arvoon kirjanpitolain 5.2 § mukaisesti. Arvonmuutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin. Emoyhtiön kirjanpidossa ei sovelleta suojauslaskentaa. Muutoin johdannaissopimusten arvostusmenetelmistä on kerrottu konsernin laatimisperiaatteissa. Johdannaisten käyvät arvot johdannaislajeittain on esitetty kohdassa liitetieto 18. Johdannaislajien tuloslaskelmaan kirjatut arvonmuutokset on esitetty kohdassa Liitetieto 6. Johdannaisten käytöstä on kerrottu konsernin kohdassa Liitetieto 27.

Vuokrasopimukset

Kaikki leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tytäryhtiöosakkeet

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvo muodostuu välittömästä hankintamenosta vähennettynä arvonalennuksilla.

2. Liikevaihto

M€	2020	2019
Palvelutuotot
- Konserniyhtiöt	24,7	10,9
Yhteensä	24,7	10,9

3. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

M€	2020	2019
Liiketoiminnan muut tuotot
Sulautumisvoitto *)	-	5,0
Yhteensä	-	5,0

*) Uponor Business Solutions Oy sulautui emoyhtiöön 31.12.2019.

M€	2020	2019
Liiketoiminnan muut kulut
Matkakulut	0,1	0,4
Ostetut palvelut	7,7	5,5
Sulautumistappio *)	-	0,9
Muut	10,1	8,2
Yhteensä	18,0	15,1

*) UWater Oy sulautui emoyhtiöön 30.4.2019.

M€	2020	2019
Tilintarkastajan palkkiot
- Tilintarkastuspalkkiot	0,1	0,1

Uponor taloudellinen katsaus 2020

64
Uponor taloudellinen katsaus 2020

4. Henkilöstökulut

M€	2020	2019
Palkat ja palkkiot	9,7	6,7
Eläkekulut	1,2	1,0
Henkilösivukulut	0,5	0,1
Yhteensä	11,4	7,8
Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä	115	62
Johdon palkat ja palkkiot T€ *)
Toimitusjohtaja	650,6	669,5
Hallitus	383,7	407,7
Yhteensä	1 034,3	1 077,2

*) erittelyt henkilöittäin on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa

Rahalainat yhtiön johdolle

Yhtiön toimitusjohtajalla ja hallituksen jäsenillä ei ollut 31.12.2020 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä.

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset

Toimitusjohtaja jää eläkkeelle työeläkelain (TyEL) mukaisesti, mutta yhtiö voi toimitusjohtajan kanssa sopia, että toimitusjohtaja jää eläkkeelle 63-vuotiaana. Toimitusjohtajan eläke karttuu työeläkelain (TyEL) mukaisesti.

Lakisääteisen eläkkeen lisäksi yhtiö on ottanut toimitusjohtajalle maksuperusteisen eläkevakuutuksen, johon yhtiö maksoi 40 000 euroa vuonna 2020. Yhtiö on lisäksi päättänyt kapitalisaatio-eläkejärjestelystä toimitusjohtajalle, mistä yhtiö on maksanut 50 000 euroa vuonna 2019. Vuonna 2020 maksu oli 50 000 euroa.

5. Poistot

M€	2020	2019
Aineettomat hyödykkeet	0,5	0,1
Aineelliset hyödykkeet	0,1	0,2
Yhteensä	0,7	0,3

6. Rahoitustuotot- ja kulut

M€	2020	2019
Korkotuotot	0,1	0,1
Korkotuotot tytäryhtiöiltä	9,7	10,3
Osinkotuotot	0,0	0,1
Osinkotuotot tytäryhtiöiltä	51,8	58,9
Korkokulut	-2,2	-3,3
Korkokulut tytäryhtiöille	-0,1	-0,5
Muut rahoitustuotot	0,2	2,5
Muut rahoituskulut	-0,1	-0,1
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	0,0	-2,3
Voitot ja tappiot johdannaisista
Toteutuneet	8,1	-8,1
Toteutumattomat	1,1	0,9
Kurssierot
Toteutuneet	-0,6	0,9
Toteutumattomat	-10,0	2,1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	58,1	61,5

7. Tilinpäätössiirrot

M€	2020	2019
Poistoeron muutos	0,1	0,1
Konserniavustukset	–	3,2
Yhteensä	0,1	3,3

8. Tuloverot

M€	2020	2019
Tilikaudelta	0,0	–
Edellisiltä kausilta	0,6	0,0
Laskennallisen verovelan muutos	0,0	0,0
Yhteensä	0,6	0,0

9. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

2020 M€	Aineettomat oikeudet	Koneet ja kalusto	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	45,3	2,0	47,3
Lisäykset	0,7	0,0	0,7
Vähennykset	0,1	0,0	0,1
Hankintameno 31.12.	45,9	2,0	47,9
Kertyneet poistot 1.1.	42,7	1,6	44,3
Tilikauden poisto	0,5	0,1	0,7
Kertyneet poistot 31.12.	43,2	1,7	45,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,7	0,2	2,9
2019 M€	Aineettomat oikeudet	Koneet ja kalusto	Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
---	---	---	---
Hankintameno 1.1.	3,3	1,0	4,3
Lisäykset	0,0	0,1	0,2
Fuusiolisäykset	42,0	0,8	42,8
Hankintameno 31.12.	45,3	2,0	47,3
Kertyneet poistot 1.1.	2,8	0,6	3,5
Tilikauden poisto	0,1	0,2	0,3
Fuusiolisäykset	39,8	0,8	40,6
Kertyneet poistot 31.12.	42,7	1,6	44,3
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,6	0,4	2,9

Fuusiolisäykset koostuvat UWater Oy:n käyttöomaisuuden siirrosta 30.4.2019 sekä Uponor Business Solutions Oy:n käyttöomaisuuden siirrosta 31.12.2019.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

66
Uponor taloudellinen katsaus 2020

10. Sijoitukset

M€	2020	2019
Konserniyhtiöosakkeet kirjanpitoarvo 1.1.	255,6	256,3
Lisäykset	0,0	2,6
Vähennykset	0,1	0,0
Konserniyhtiöosakkeet hankintameno 31.12.	255,5	258,8
Arvonalentumiset	-	3,2
Konserniyhtiöosakkeet kirjanpitoarvo 31.12.	255,5	255,6
Osakkuusyhtiöt 1.1.	2,6	2,6
Lisäykset	0,5	-
Osakkuusyhtiöt 31.12.	3,1	2,6
Muut osakkeet ja osuudet 1.1.	0,0	0,0
Muut osakkeet ja osuudet 31.12.	0,0	0,0
Lainasaamiset
- Konserniyhtiöt	80,4	254,5
- Muut	0,2	0,2
Lainasaamiset yhteensä	80,7	254,7
Yhteensä	339,3	512,9

Vuoden 2019 arvonalentumiset liittyivät Uponor Pty:n osakkeisiin sekä vuoden aikana toteutuneisiin fuusioihin.

11. Pitkäaikaiset saamiset

M€	2020	2019
Laskennalliset verosaamiset	0,3	0,3
Yhteensä	0,3	0,3

Laskennallinen verosaaminen on kirjattu taseen pakollisista varauksista.

12. Lyhytaikaiset saamiset

M€	2020	2019
Konserniyhtiöiltä
- myyntisaamiset	3,4	1,9
- lainasaamiset	167,3	10,2
- laskennalliset verosaamiset	0,0	0,1
- siirtosaamiset	0,8	0,9
- konsernitilisaamiset	32,1	53,4
- muut saamiset	2,1	2,1
Yhteensä	205,8	68,6
Muilta
- myyntisaamiset	0,0	0,0
- siirtosaamiset	1,5	1,0
- muut saamiset	4,9	2,8
Yhteensä	6,4	3,8
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	212,2	72,4
Siirtosaamiset
Korkotuotot	0,8	0,9
Verot	0,0	0,0
Muut	1,5	1,0
Yhteensä	2,3	1,9

13. Oman pääoman muutokset

M€	2020	2019
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	146,4	146,4
Osakepääoma 31.12.	146,4	146,4
Ylikurssirahasto 1.1.	50,2	50,2
Ylikurssirahasto 31.12.	50,2	50,2
Sidottu oma pääoma yhteensä	196,6	196,6
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	0,1	0,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	0,1	0,1
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	168,9	148,4
Osingonjako	-38,7	-37,2
Omat osakkeet	0,3	0,2
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	130,5	111,4
Tilikauden voitto	53,4	57,4
Vapaa oma pääoma yhteensä	184,0	168,9
Oma pääoma 31.12.	380,7	365,6
Jakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	0,1	0,1
Edellisten tilikausien voitto	132,2	113,4
Tilikauden voitto	53,4	57,4
Omat osakkeet	-1,7	-2,0
Jakokelpoiset varat 31.12.	184,0	168,9

14. Pakolliset varaukset

M€	2020	2019
Ympäristövaraus	1,5	1,5
Yhteensä	1,5	1,5

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

M€	2020	2019
Lainat rahoituslaitoksilta	100,0	170,0
Yhteensä	100,0	170,0

Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntymisajat

M€	2021	2022	2023	2024
Lainat rahoituslaitoksilta	-	100,0	-	-
Yhteensä	-	100,0	-	-

Uponor taloudellinen katsaus 2020

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

M€	2020	2019
Konserniyhtiöiltä
- ostovelat	0,4	0,6
- konsernitilivelat	159,6	96,8
- muut lyhytaikaiset velat	10,5	7,1
Yhteensä	170,6	104,4
Muilta
- ostovelat	2,1	1,8
- siirtovelat	4,5	3,6
- muut lyhytaikaiset velat	17,8	3,1
Yhteensä	24,4	8,5
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	195,0	112,9
M€	2020	2019
Siirtovelat
Henkilöstökulut	1,5	1,3
Bonukset	1,8	1,1
Verot	0,1	0,1
Korot	0,5	0,6
Muut	0,6	0,5
Yhteensä	4,5	3,6

17. Vastuusitoumukset

M€	2020	2019
Konserniyritysten puolesta annetut vakuudet
Takaukset	25,0	47,6
Takaukset	25,0	47,6
Käyttöleasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	0,2	0,2
Myöhemmin maksettavat	0,1	0,1
Leasingvastuut yhteensä	0,3	0,3

Emoyhtiöllä on toimitiloistaan määräaikainen 10 vuoden vuokrasopimus, jonka vuokra-aika alkoi 1.3.2013 sekä määräaikainen 5 vuoden vuokrasopimus, joka alkoi 1.10.2019 sekä määräaikainen 2 vuoden vuokrasopimus, joka alkoi 1.10.2020.

M€	2020	2019
Vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	0,7	0,6
Myöhemmin maksettavat	0,8	1,3
Vuokravastuut yhteensä	1,5	1,9
Yhteensä	26,7	49,8

Lisäksi emoyhtiö on antanut tytäryhtiöidensä puolesta letter of comfort -tyyppisiä sitoumuksia, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Uponor taloudellinen katsaus 2020
69

Johdannaissopimukset

	2020	2019
M€	Nimellisarvot
Korkojohdannaiset:
Koronvaihtosopimukset	50,0	50,0
Korko-optiot	20,0	45,0
	2020	2019
	Käyvät arvot
Korkojohdannaiset
Koronvaihtosopimukset	-1,0	-1,1
Korko-optiot	-	0,0
	2020	2019
	Nimellisarvot
Valuuttajohdannaiset:
Termiinisopimukset	236,4	229,1
Konsernin sisäiset termiinisopimukset	108,1	119,6
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset	4,5	3,4
Energia (MWh)	183 960	127 198
	2020	2019
	Käyvät arvot
Valuuttajohdannaiset
Termiinisopimukset	1,8	0,9
Konsernin sisäiset termiinisopimukset	0,2	1,1
Ostetut valuuttaoptiot	1,1	0,1
Asetetut valuuttaoptiot	0,0	0,0
Hyödykejohdannaiset
Sähköjohdannaiset	0,1	0,6

Johdannaisten ikäjakauma esitetään konsernin tilinpäätöksessä kohdassa Liitetieto 27.

Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Emoyhtiön, Uponor Oyj:n, voitonjakokelpoiset varat ovat 184 024 843,81 euroa, josta tilikauden voitto on 53 446 387,07 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

osinkona jaetaan 0,57 euroa / osake yhteensä € 41 622 527,46
omaan pääomaan jäävä määrä € 142 402 316,35

€ 184 024 843,81

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Vantaa, 10. helmikuuta 2021

Annika Paasikivi
Puheenjohtaja

Markus Lengauer
Varapuheenjohtaja

Pia Aaltonen-Forsell

Johan Falk

Casimir Lindholm

Michael G. Marchi

Jyri Luomakoski
Toimitusjohtaja

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuskertomus

Uponor Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Uponor Oyj:n (y-tunnus 0148731-6) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältyntyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

72
Uponor taloudellinen katsaus 2020

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat	Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa	Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat	Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus (konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 11)		Myynnin tuloutus (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2)
Tilikauden lopussa konsernilla oli liikearvoa 86 miljoonaa euroa.	Olemme käyneet läpi yhtiön laatimia arvostuslaskelmia.	Konsernin myynti muodostuu useammilta eri markkina-alueilta sisältäen erilaisia myynnin sopimusehtoja. Liikevaihto koostuu pääosin valmistettujen tuotteiden myynnistä ja palveluiden tuottamisesta mukaan lukien projektiliiketoiminnan sekä vedenvalvontapalvelut.	Olemme arvioineet konsernin tuloutusperiaatteet suhteessa IFRS standardeihin ja tehneet kokonaisarvion myynnin tuloutuksesta ja tuloutusperiaatteiden noudattamisesta.
Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerryttävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerryttävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia.	Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta.	Tavaroiiden myynti kirjataan, kun omistukseen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet asiakkaalle toimitusehtojen mukaisesti. Palveluiden tuottamisesta (ml. projektiliiketoiminta ja vedenvalvontapalvelut) tuloutetaan liikevaihtoa ajan kuluessa.	Tarkastuksessa olemme kiinnittäneet huomiota suoritevelvoitteiden määrittelyyn, tuloutuksien ajankohtaan sekä muuttuviin vastikkeisiin kuten alennuksiin, asiakaspalautuksiin ja takaisinmaksuihin sekä niihin liittyviin johdon tekemiin arvioihin.
Arvonalentumistestausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden keskeisten oletusten määrittäminen edellyttää johdon harkintaa erityisesti pitkän aikavälin liikevaihdon kasvun, kannattavuuden ja diskonttauskoron osalta.	Olemme myös verranneet testauslaskelmissa käytettyjä kassavirtoja ja niiden taustalla olevia oletuksia yhtiön budjetteihin ja omiin näkemyksiimme.	Yleisesti ottaen konsernin tuloutuksiin ei liity erityistä monimutkaisuutta, mutta koska myyntitapahtumia on määrällisesti paljon ja myynti tapahtuu eri tytäryhtiöiden kautta useilla markkina-alueilla, myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Olemme suorittaneet myynnin tuloutukseen liittyvien sisäisten kontrollien testausta ja aineistotarkastustoimenpiteitä kuten sopimuksien ja vuodenvaihteen myyntitapahtumien läpikäyntiä (katko ja jaksotukset).
Tasearvojen merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Lisäksi olemme arvioineet liikearvon esittämiseen liittyvien liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Uponor taloudellinen katsaus 2020

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 16.3.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 1 vuoden.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen voitonjakoehdotus on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 10. helmikuuta 2021

KPMG OY AB

Anders Lundin

KHT

Uponor taloudellinen katsaus 2020

uponos
Moving >Forward

uponor

Uponor Oyj
Äyritie 20
PL 37
01511 Vantaa

Puh 020 129 211
www.uponor.com
www.investors.uponor.com

AI assistant

Uponor Oyj — Annual Report 2020

3245_rns_2021-02-25_6f01a2d9-46ae-455f-9eb1-314e249f3a57.pdf

Sisällysluettelo

Taloudellinen katsaus 2020:

Uponorin sijoittajasuhteet

Tiedustelut

Tapaamispyynnöt

Muut yhteydenotot

Osakkeenomistajien tiedustelut

Osoitteenmuutokset

Tiedonantopolitiikka

Viestintäosaston yhteystiedot

Miksi sijoittaa Uponoriin

Liiketoiminta: vastuullisia talo- ja yhdyskuntatekniikkaratkaisuja

Yhtiö: Alan kehittäjä rakentaa vuosisadan kokemukselle

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

Osingonmaksu

Tärkeitä päivämääriä vuonna 2021

Uponoria seuraavat analyytikot

Omistaja-arvon kehittyminen

Hallitus

Annika Paasikivi

Johan Falk

Markus Lengauer

Casimir Lindholm

Pia Aaltonen-Forsell

Michael G. Marchi

Johtoryhmä

Jyri Luomakoski

Karsten Hoppe

Sebastian Bondestam

Minna Yrjönmäki

Bill Gray

Hallituksen toimintakertomus

Markkinat

Liikevaihto

Tulos ja kannattavuus

Vertailukelpoisen liikevoiton jakautuminen segmenteittain 1.1.–31.12.2020:

Investoinnit, tutkimus ja kehitys sekä rahoitus

Operational excellence -ohjelma

COVID-19-pandemian vaikutukset

Vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Hallinto

Henkilöstö

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Uponorin liiketoimintamalli ja arvonluonti

Toimintaperiaatteet ja due diligence -prosessit

Ympäristö

Henkilöstö- ja sosiaaliasiat

Ihmisoikeudet

Korruption ja lahjonnan torjunta

Toimintaperiaatteiden noudattamisen tulokset

Ympäristöasiat

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Ihmisoikeudet ja korruption ja lahjonnan torjunta

Muihin kuin taloudellisiin aiheisiin liittyvät pääasialliset riskit

Ympäristöasiat

Poliittiset tai oikeudelliset riskit

Markkinariskit ja maineriskit

Sosiaaliset ja henkilöstöön liittyvät asiat

Ihmisoikeudet

Korruption ja lahjonnan torjunta

Lyhyen aikavälin riskit ja epävarmuustekijät

Osakepääoma ja osakkeet

Omat osakkeet

Johdon osakeomistus

Osakesidonnainen kannustinohjelma

Arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukainen ilmoitus

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Lähiajan markkinanäkymät

Ohjeistus vuodelle 2021

Konsernin taloudelliset tunnusluvut

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ja täsmäytykset IFRS-tilinpäätöslukuihin

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Osakkeenomistus sektoreittain 31.12.2020

Uponor Oyj Annual Report 2020