Teleste Oyj — Annual Report 2025

Mar 27, 2026

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2025

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025

Kestävyysraportti

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS

Konsernin tuloslaskelma

Konsernitase

Tase-erittely	Huomautus	31.12.2025	31.12.2024
VARAT
A. LYHYTAIKAISET SAATAVAT
Myyntisaamiset		57 235	61 027
Muut saamiset		11 741	8 974
		68 976	69 001
B. VAIHTUVAT MENOT
Vaihto-omaisuus		45 652	40 467
		45 652	40 467
C. Rahoitusvarat
Siirtymäerät		301	118
		301	118
D. PITKÄAIKAISET SAATAVAT
Muut saamiset		305	137
		305	137
E. TASEEN YHTEENSÄ		115 234	109 723
VELAT JA OMA PÄÄOMA
F. OMA PÄÄOMA
IFRS
Käyttöomaisuus		25 840	25 840
Rahoitusomaisuus		1 200	1 200
Muu rahoitusomaisuus		8 400	8 400
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		3 400	3 400
Muu aineeton omaisuus		750	750
Muu aineellinen omaisuus		1 477	1 477
		41 067	41 067
IFRS
Käyttöomaisuus		20 364	19 844
Rahoitusomaisuus		2 750	2 750
Muu rahoitusomaisuus		4 300	4 300
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		1 650	1 650
Muu aineeton omaisuus		1 200	1 200
Muu aineellinen omaisuus		3 140	3 140
		33 404	32 934
IFRS
Käyttöomaisuus		10 500	10 000
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		13 100	12 600
IFRS
Käyttöomaisuus		6 000	5 500
Rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu rahoitusomaisuus		2 000	2 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu aineeton omaisuus		250	250
Muu aineellinen omaisuus		1 000	1 000
		11 250	10 750
IFRS
Käyttöomaisuus		3 000	2 500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		5 600	5 100
IFRS
Käyttöomaisuus		1 500	1 000
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 800	2 500
IFRS
Käyttöomaisuus		5 250	4 750
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 500	1 500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		750	750
Muu aineeton omaisuus		200	200
Muu aineellinen omaisuus		1 000	1 000
		9 200	8 700
IFRS
Käyttöomaisuus		1 800	1 300
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		4 400	3 900
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		1 800	1 300
IFRS
Käyttöomaisuus		375	125
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		1 925	1 675
IFRS
Käyttöomaisuus		20 000	19 500
Rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu rahoitusomaisuus		3 000	3 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		1 500	1 500
Muu aineeton omaisuus		500	500
Muu aineellinen omaisuus		2 000	2 000
		28 000	27 500
IFRS
Käyttöomaisuus		1 500	1 000
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		4 100	3 600
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		3 000	2 500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		5 600	5 100
IFRS
Käyttöomaisuus		1 500	1 000
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		3 050	2 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		25 000	24 500
Rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu rahoitusomaisuus		3 000	3 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		1 500	1 500
Muu aineeton omaisuus		500	500
Muu aineellinen omaisuus		2 000	2 000
		33 000	32 500
IFRS
Käyttöomaisuus		2 500	2 000
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		1 000	1 000
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		500	500
Muu aineeton omaisuus		100	100
Muu aineellinen omaisuus		500	500
		5 100	4 600
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 050	1 550
IFRS
Käyttöomaisuus		750	250
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 300	1 800
IFRS
Käyttöomaisuus		1 000	500
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		250	250
		2 550	2 050
IFRS
Käyttöomaisuus		500	0
Rahoitusomaisuus		500	500
Muu rahoitusomaisuus		500	500
Muu pitkäaikainen rahoitusomaisuus		250	250
Muu aineeton omaisuus		50	50
Muu aineellinen omaisuus		2Kaupunkikehitys, kestävien joukkoliiken- Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 4 ja Pohjois-Amerikka, sekä EteläAmerikka. Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Belgiassa. Tuotanto tapahtuu omassa tehtaassa Suomessa ja kumppaneiden tehtaissa Aasiassa ja Meksikossa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita tilaajaverkkojen suunnitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja operointiin. Palveluiden asiakaskunta koostuu pääosin eurooppalaisista tietoliikenneoperaattoreista. Broadband Networks -yksiköllä on 12 toimipistettä sekä useita jälleenmyynti- ja integraatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Public Safety and Mobility -toimintasegmentin asiakaskunta koostuu junavalmistajista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Liiketoiminta koostuu tyypillisesti kokonaisprojekteista, joihin liittyy kehitys-, toimitus- ja ylläpitovaiheet. Liiketoiminnan päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös PohjoisAmerikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee, kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt sijaitsevat Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten tuotetarjontaa. Yksikkö tarjoaa myös palveluita projektien suunnitteluun, järjestelmäintegrointiin ja käyttöönottoon, sekä järjestelmien ylläpitoon sekä modernisointiin. Palveluiden asiakkaina on yksikön koko asiakaskunta. Public Safety and Mobility- yksiköllä on 10 toimipistettä ja useita integraatiokumppaneita. Euroopan ulkopuolella olevat tytäryhtiöt ja toimipisteet sijaitsevat Yhdysvalloissa.

3. LIIKEVAIHTO JA TULOSKEHITYS

Mahdollisesti esitettävien vaihtoehtoisten tunnuslukujen kaavat esitetään toimintakertomuksen kohdassa 19. Konsernin liikevaihto oli 138,6 (132,5) milj. euroa, kasvaen 4,6 % molempien segmentin kasvaessa. Broadband Networks –segmentin liikevaihto oli 82,8 (78,2) milj. euroa, ja se kasvoi 4,6 milj. euroa (5,8 %) vertailukauteen verrattuna. Kasvu johtui Pohjois-Amerikan markkinan älyverkkojen toimitusvolyymien kaksinkertaistumisesta, mikä kompensoi vertailukauden alun vahvoja Euroopan toimituksia. Public Safety and Mobility segmentin liikevaihto oli 55,9 (54,3) milj. euroa, kasvaen 1,6 milj. euroa (2,9 %) vertailukaudesta. Liiketoiminta-alueiden välillä oli vaihtelua, mitkä kompensoivat toisiaan. Konsernin liikevaihdosta ”Pohjois-Amerikka ja muut maat” -osuus kasvoi 25,2 %:iin (15,2 %) johtuen erityisesti Broadband Networksin Pohjois-Amerikan kysynnän merkittävästä kasvusta, sekä Public Safety and Mobility segmentin strategisista projektitoimituksista Pohjois-Amerikkaan ja Lähi-itään. Liikevaihdosta Suomen osuus oli 7,9 % (8,7 %), muut Pohjoismaat 9,3 % (9,2 %) ja muu Eurooppa 57,6 % (66,9 %). Konsernin oikaistu käyttökate oli 12,1 (9,3) milj. euroa ja se kasvoi 2,7 milj. euroa eli 29,1 %. Konsernin oikaistu käyttökatemarginaali oli 8,7 (7,0) % ja se kasvoi 1,6 prosenttiyksikköä vertailukauteen verrattuna. Konsernin materiaali- ja tuotantopalvelukulujen osuus liikevaihdosta oli 46,3 % (49,9 %) laskien 3,6 prosenttiyksikköä erilaisen tuote- ja markkinajakauman, materiaalikustannusten säästöjen, sekä tuotannon tehostamisen ansiosta. Henkilöstökulut kasvoivat 10,8 % ja olivat 45,4 (41,0) milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat vertailukaudelle kohdistuneiden tilapäisten säästöohjelmien takia, samalla kun investoinnit Pohjois-Amerikan liiketoimintaan kasvoivat. Konsernin käyttökate oli 11,8 (6,4) milj. euroa ja se kasvoi 5,3 miljoonaa euroa. Vertailukauden oikaisuerät liittyivät uudelleenjärjestelykuluihin ja strategisiin kehitysprojekteihin. Käyttökatemarginaali oli 8,5 % (4,9 %). Konsernin oikaistu liiketulos oli 7,1 (4,2) milj. euroa ja oikaistu liiketulosmarginaali 5,1 % (3,2 %). Konsernin liiketulos kasvoi ja oli 6,8 (-5,4) milj. euroa eli 4,9 % (-4,1 %) liikevaihdosta. Liiketuloksen kasvuun vaikutti vertailukaudella 2,9 milj. euron oikaisuerinä raportoidut uudelleenjärjestelykulut, sekä 6,7 milj. euron kertaluontoinen arvonalentuminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Konsernin nettorahoituskulut olivat -3,8 (-1,7) milj. euroa, eli 2,1 milj. euroa korkeammat, johtuen realisoitumattomista valuuttakurssitappioista n. 0,9 milj. euroa, realisoituneista valuuttakurssitappiosta 0,5 milj. euroa, valuuttakurssien ja korkosuojausten kielteisestä muutosvaikutuksesta 0,4 milj. euroa sekä uudelleenrahoituksen järjestelykulujen efektiivisestä rahoituskuluvaikutuksesta 0,3 milj. euroa. Lisäksi yhtiön suojauslaskennan mukaisesti laajassa tuloksessa käsiteltävät USD valuuttasuojien arvot kasvoivat kauden aikana 0,1 milj. euroa. Raportointikauden välittömät verot olivat -0,4 (1,0) milj. euroa. Vahvistuvan kannattavuuden ja parantuneen näkymän myötä konserniyhtiöt ovat kirjanneet aikaisemmin kirjaamattomia verosaamisia tulokseensa 0,3 milj. euroa. Katsauskauden tulos oli 2,6 (-6,1) milj. euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,15 (-0,32) euroa.

4. INVESTOINNIT JA TUOTEKEHITYS

Konsernin investoinnit olivat 6,6 (6,3) milj. euroa eli 4,7 % (4,8 %) liikevaihdosta. IFRS 16 standardin mukaisesti aktivoitujen vuokrasopimuksien arvo oli 1,7 (1,8) milj. euroa, koostuen pääasiassa vuokrasopimusten uusimisesta. Muut käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 0,4 (0,3) milj. euroa. Tuotekehitysmenoja aktivoitiin katsauskaudella 4,5 (4,3) milj. euroa. Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot olivat 2,0 (2,3) milj. euroa.

	1-12/2025	1-12/2024	Muutos %
Liikevaihto	138,6	132,5	4,6 %
Oikaistu käyttökate	12,1	9,3	29,1 %
Oikaistu liiketulos	7,1	4,2	69,7 %
Saadut tilaukset	138,2	124,9	10,7 %
Tilauskanta	114,5	115,0	-0,4 %
Henkilöstö keskimäärin	633	673	-5,9 %

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 5

6. RAHOITUS JA PÄÄOMARAKENNE

Katsauskauden lopussa konsernilla oli korollista velkaa 28,7 (34,2) milj. euroa, josta lyhytaikaisia pankkilainoja oli 6,2 (8,2) milj. euroa. IFRS 16 -standardin mukaisesti aktivoitujen vuokrasopimuksien korollinen velka oli 4,2 (4,5) milj. euroa, joista lyhytaikaisia oli 1,4 (1,4) milj. euroa. Konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 9,1 (8,8) milj. euroa. Yhtiöllä oli käyttämättömiä sitovia valmiusluottoja joulukuun 2025 lopussa 16,0 (14,0) milj. euroa. Konsernin taseen loppusumma katsauskauden lopussa oli 122,7 (121,2) milj. euroa ja oma pääoma 57,9 (54,8) milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli 47,6 % (45,4%) ja nettovelkaantumisaste 33,9 % (46,3 %).

Yhtiö teki vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteistä ja eisitovasta takauslimiitistä. Uuden lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan. Suojausrahastoon kertynyt voitto uudelleen luokiteltiin tilikauden tulokseen. Kaikki rahoitussopimukset sisältävät finanssikovenantteina vähimmäisomavaraisuusasteen, nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteen maksimitason sekä minimilikviditeettitason. Rahoitussopimuksien vakuutena on yhteensä 68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset, 68,9 miljoonan euron vuokraoikeuksien kiinnitykset, 32,0 miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden panttaukset sekä sisäisten velkakirjojen panttaukset 39,2 miljoonan euron arvosta.

Yhtiön rahoitussopimukset sisälsivät katsauskauden lopussa:
* 26,0 milj. euron elokuussa 2027 erääntyvän lyhennettävän lainan, jonka pääoma 31.12.2025 oli jäljellä 21,5 milj. euroa. Lainaa lyhennetään 0,8 miljoonan euron erissä neljästi vuodessa.
* 15,0 milj. euron elokuussa 2027 erääntyvän sitovan Revolving Credit Facility (RCF) limiitin, josta käytössä oli 31.12.2025 seuraavat erät:
* 3,0 miljoonan euroa, erääntyy maaliskuussa 2026
* 4,0 miljoonan euron sitovan luottolimiitin, joka on voimassa elokuuhun 2027. Luotosta oli 31.12.2025 käyttämättä 4,0 milj. euroa.
* 8,0 miljoonan euron ei-sitovan pankkitakauslimiitin
* Rahoitussopimus sisältää ehdollisen kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option.
* Vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen aikana yhtiö sopi käyttävänsä ensimmäisen option.

7. SEGMENT TITULOS

Vuonna 2025 yhtiöllä oli kaksi raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten: Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Konsernin yhteiset toiminnot käsitellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella. Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut raportoitavista liiketoimintasegmenteistä perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Segmenttien tulos esitetään Oikaistuna käyttökatteena ja oikaistuna liiketuloksena. Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida raportointikausien operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioita, merkittäviin strategisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja tai kuluja. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Teleste-konsernin lukuihin on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Segmentti-raportointi.

BROADBAND NETWORKS

Broadband Networks –segmentin liikevaihto oli 82,8 (78,2) milj. euroa ja se kasvoi 4,6 milj. euroa (5,8 %) vertailukauteen verrattuna.DOCSIS 4.0 standardin mukais-ten 1.8 GHz:n älyverkkojen toimitukset Pohjois-Amerikkaan kasvoivat merkittävästi vertailukauteen verrattuna. Vertailukausi sisälsi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana merkittäviä toimituksia Euroopan markkinoille. Liikevaihdosta Pohjois-Amerikan ja muun maailman osuus kasvoi 31,1 %:iin (16,0 %), johtuen erityisesti Pohjois-Amerikan toimitusvolyymien kasvusta. Liikevaihdosta Suomen osuus oli 9,3 % (9,8 %), muut Pohjoismaat 6,7 % (9,8 %) ja muu Eurooppa 53,4 % (64,4 %). Broadband Networks -segmentin oikaistu käyttökate oli 10,9 (8,9) milj. euroa ja se kasvoi 2,0 milj. euroa. Käyttökatteen nousu johtui liikevaihdon kasvusta, materiaali- ja tuotantokulujen säästöistä, sekä vertailukauden erilaisesta tuote- ja markkinajaumasta. Yhtiö on kasvattanut investointejaan Pohjois-Amerikan markkina-aseman vahvistamiseen. Lisäksi vertailukaudella muut kulut, sekä henkilöstökulut olivat matalammat johtuen säästöohjelmasta ja lomautusten vaikutuksesta. Tuotekehitysmenot olivat 15,8 (14,1) milj. euroa eli 11,4 % (10,6 %) konsernin liikevaihdosta. Tuotekehitysprojektit painottuivat Broadband Networks -segmentissä Pohjois-Amerikan markkinoille suunnattuihin älyverkon telemetria- ja etähallintaratkaisuihin ja -ohjelmistoihin, sekä DOCSIS 4.0 -standardin mukaiseen älyvahvistin-teknologiaan. Public Safety and Mobility -segmentissä tuotekehitysprojektit painottuivat matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiin sekä asiakaskohtaisiin tuotealustoihin.

5. HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli tammi-joulukuussa 633 (673) henkilöä. Joulukuun lopussa konsernin palveluksessa oli 630 (630) henkilöä, joista ulkomailla työskenteli 28 % (31 %). Yhtiö on tarkentanut palveluksessa olevien henkilöiden raportointia 2025 aikana ja sen vuoksi myös aikaisemmin raportoitua tilikauden 2024 lopun henkilöstömäärää 619, on korjattu vastaamaan kuluvan kauden raportointia. Tammi-joulukuun henkilöstökulut kasvoivat 10,8 % vertailukaudesta ja olivat 45,4 (41,0) milj. euroa. Vertailukaudella yhtiön toteuttamat lomautukset alensivat henkilöstökuluja, samalla kun investoinnit Pohjois-Amerikan liiketoimintaan kasvoivat raportointikaudella. Henkilöstön kannustamiseksi yhtiöllä on voimassa bonusohjelma. Ylimmän johdon lyhyen aikavälin palkitseminen koostuu rahapalkasta, luontoiseduista ja mahdollisesta, lähinnä konsernin ja tulosyksiköiden liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksen mukaan määräytyvästä vuosipalkkiosta. Lisäksi yhtiöllä on käytössään avainhenkilöiden osakekannustin-ohjelmia.

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 6

Oikaistu käyttökatemarginaali oli 13,2 % (11,4 %). Broadband Networks -segmentin oikaistu liiketulos oli 8,3 (6,3) milj. euroa ja se kasvoi 2,0 milj. euroa. Oikaistu liiketulosmarginaali oli 10,1 % (8,0 %).

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Public Safety and Mobility -segmentin liikevaihto kasvoi 2,9 % vertailukaudesta ja oli 55,9 (54,3) milj. euroa. Segmentin sisällä eri liiketoimintojen kehitys vaihteli. Joukkoliikenneoperaattorien toimitusten kasvu oli erityisen vahvaa vertailukauteen verrattuna. Videovalvontaliiketoiminta kehittyi suotuisasti, erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Huoltoliiketoiminnan liikevaihto ylitti vertailukauden tason. Liikevaihto junavalmistusasiakkailta jäi vertailukautta matalammaksi asiakkaiden siirtäessä toimituksia ennakoidusti myöhemmäksi. Pohjois-Amerikan ja muun maailman osuus liikevaihdosta nousi 16,6 prosenttiin (14,1 %), mikä johtui suuremmista projektitoimituksista strategisille asiakkaille erityisesti videovalvonnan liiketoiminnassa. Suomen osuus liikevaihdosta oli 5,7 % (6,1 %), muut Pohjoismaat 13,2 % (8,3 %) ja muu Eurooppa 64,5 % (71,6 %). Muun Euroopan osuuden laskua selittää vertailukautta pienemmät toimitukset eurooppalaisille junavalmistajille, mikä puolestaan johtui normaalista projektitoimitusten ajoituksen vaihtelusta. Public Safety and Mobility -segmentin kannattavuutta paransivat alemmat materiaali- ja tuotantopalvelujen kulut sekä tuloutettavien projektien parempi katejakauma verrattuna vertailukauteen. Henkilöstökulujen kasvun vaikutusta tasapainotti muiden kiinteiden kulujen väheneminen. Taustalla oli onnistuneita rekrytointeja avainrooleihin, joiden lisäksi osa aiemmin alihankittavista tehtävistä on hoidettu omalla henkilöstöllä. Oikaistu liiketulos oli 3,4 (2,0) milj. euroa, kasvua 1,4 milj. euroa. Parannukseen vaikuttivat edellä mainittujen tekijöiden lisäksi myös vertailukautta pienemmät poistot. Oikaistu liiketulosmarginaali nousi 6,0 prosenttiin (3,7 %).

8. KONSERNIRAKENNE

Emoyhtiöllä on sivuliike Hollannissa sekä tytäryhtiöt 11 maassa Suomen ulkopuolella.

9. AINEETTOMAT VOIMAVARAT

Yhtiön immateriaalioikeudet turvataan laitesuunnitelmien ja ohjelmistojen lähdekoodien luottamuksellisuudella ja niiden turvallisella säilyttämisellä sekä valituilla patenteilla ja patenttihakemuksilla. Broadband Networks-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa Pohjois-Amerikkakeskeistä IPR-strategiaa, jonka tuloksena Teleste on saanut kaapeli-tv:n verkkolaitteille 32 patenttia ja vireillä on lisäksi 9 hakemusta. Keksinnöt liittyvät älykkäiden verkkolaitteiden toimintoihin, jotka mahdollistavat automaattisia toimintoja ja energian kulutuksen optimointia. Public Safety and Mobility-liiketoiminnassa yhtiö noudattaa julkisen liikenteen ratkaisuihin painottuvaa IPR-strategiaa, jonka tuloksena Teleste on saanut 35 patenttia. Patenteilla on suojattu joukkoliikennekäytössä videovalvonnan datan siirtoa ja hallintaa koskevia innovaatioita. Yhtiö myös varmistaa sopimusten ajantasaisuudella, henkilöstön koulutuksella ja kilpailijoiden säännöllisellä patenttiseurannalla, ettei sen tuotteissa hyödynnetä luvatta muiden immateriaalioikeuksia. Yhtiöllä on myös oikeusturvavakuutus.

10. LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT RISKIT

Telesten liiketoiminta on alttiina riskeille, jotka voivat johtua liiketoimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista tai yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Myös muut riskit, joista yhtiö ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä arvioida olevan merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa. Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan neljännesvuosittain ja aina tarvittaessa. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoiminta-alueiden strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle säännöllisesti.

10.1. STRATEGISET RISKIT

Vuoden 2025 aikana globaali geopoliittinen tilanne muuttui merkittävästi, minkä myötä myös Telesten toimintaympäristö on muuttunut vaikeammin ennakoitavaksi. Toimintaympäristön muutoksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi eri materiaalien ja komponenttien saatavuuteen, hintoihin, käyttömahdollisuuksiin tai yleisemmin globaaleihin toimitusketjuihin. Vaikutuksia voi myös olla yhtiön eri kohdemarkkinoiden kasvuun tai kehitykseen. Yhtiön on pyrittävä ennakoimaan toimintaympäristön ja markkinoiden mahdollisia muutoksia ja valmistauduttava niihin eri keinoin. Teknologiset murrosvaiheet, kuten tietoliikenneoperaattorien siirtyminen uuden sukupolven teknologioihin, voivat muuttaa merkittävästi nykyisten toimittajien kilpailuasemia ja houkutella markkinoille uusia kilpailijoita. Kiristyvä kilpailu voi johtaa myös kiristyvään hintakilpailuun mikä voi vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen. Oikeat teknologiavalinnat, tuotekehitysinvestoinnit, uusien teknologioiden tuominen osaksi liiketoimintaa sekä niiden ajoitus ovat keskeisiä menestyksen kannalta. Tuotekehitykseen sisältyy harkittuja riskejä, joiden toteutuessa tuotekehitysinvestointien tuottoarvo voi alentua. Erityisesti Broadband Networks liiketoiminnassa tuotekehityspäätökset tehdään toimialalle tyypillisesti usein ilman asiakassitoumuksia. Yhtiö voi pyrkiä vaikuttamaan tähän riskiin neuvottelemalla mahdollisia asiakassitoumuksia tai jaettua riskinottoa. Uudet teknologiastandardit saattavat sisältää vaihtoehtoisia teknologiavariantteja eri toiminnallisuuksille, mikä voi lisätä teknologiatoimittajien tuotekehitysinvestointeja ja niihin liittyvää riskiä. Kaupallisten tuotteiden tullessa markkinoille operaattorit saattavat muuttaa teknologiavalintojaan standardivariantista toiseen. Tämä voi johtaa tilanteeseen missä kaikille tuotekehitysinvestoinneille ei löydy aiemmin oletetun suuruista kohdemarkkinaa. Yhtiön valitsemaan uuteen teknologiaan ja esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät strategiset valinnat voivat osoittautua virheellisiksi, tai niiden toteuttaminen kilpailutilanteeseen nähden liian hitaaksi tai puutteelliseksi, mikä voi pitkällä aikavälillä heikentää yhtiön kilpailukykyä. Liiketoiminnan laajentaminen uusille markkinoille sisältää usein riskejä. Yhtiön laajentuminen Pohjois-Amerikan laajakaistamarkkinoille on edennyt hyvin, mutta muutokset markkinassa voivat tapahtuessaan vaikuttaa tavoiteltuihin pidemmän aikavälin strategisiin tavoitteisiin pääsemiseen. Suurimmat avainasiakkaat muodostavat merkittävän osan kunkin asiakassegmentin liikevaihdosta. Asiakkaiden mahdolliset hankintastrategian tai toimittajavalintojen muutokset voivat johtaa liiketoiminnan volyymien supistumiseen ja kannattavuuden heikkenemiseen.

	Broadband Networks			Public Safety and Mobility
	1-12/2025	1-12/2024	Muutos %	1-12/2025	1-12/2024
Liikevaihto	82,8	78,2	5,8 %	55,9	54,3
Oikaistu käyttökate	10,9	8,9	22,2 %	5,7	4,5
Oikaistu liiketulos	8,3	6,3	32,9 %	3,4	2,0
Saadut tilaukset	82,5	74,8	10,3 %	55,6	50,1
Tilauskanta	24,8	25,0	-0,8 %	89,7	90,0

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 7Yhtiön toimialoilla voi tapahtua asiakkaiden tai kilpailijoiden keskinäistä konsolidaatiota, joka voi muuttaa toimialan voimasuhteita ja vaikuttaa Telesten kilpailuasemaan ja sen kautta markkinassa menestymiseen. Vuonna 2025 Charter Communications and Cox Communications tiedottivat yhdistymisestä. Yritysjärjestelyn yhteydessä osapuolet saattavat ennen kaupan lopullista toteutumista optimoida tai lykätä investointejaan, mikä voi tilapäisesti heikentää markkinaa. Operaattorikentän konsolidaatio voi myös kiihdyttää tarvetta vastaaviin liikkeisiin teknologiatoimittajien keskuudessa.

Markkinakysynnän tason lisäksi yhtiön tuote- ja palveluvalikoiman kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman tai liiketoimintamallien muutosten ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voi johtaa yhtiön kilpailukyvyn heikentymiseen. Taloudelliset syklit ja erityisesti tieto-liikenne- ja joukkoliikenneoperaattoreiden investointiaktiviteettien tason vaihtelu vaikuttavat yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Mahdolliset muuttuvat inflaatioympäristöt, korkotasot, sekä eri hallintojen markkinasubventiot voivat vaikuttaa myös yhtiön asiakkaiden rahoitukseen, kannattavuuteen, investointikykyyn ja siten myös yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntään.

Brändi- ja mainehaitoilla voi olla vaikutus liiketoimintaan ja taloudelliseen kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelulaatuongelman tai kyberturvallisuusvahingon seurauksena.

10.2. OPERATIIVISET RISKIT

Yhdysvaltojen hallinnon huhtikuusta 2025 alkaen asettamat tuontitullit ja muut laajemmat kauppapoliittiset toimet, aika-ajoin muuttuvat tullisäännökset, mahdolliset vastatullit, vientirajoitukset ja muut kaupan esteet voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Lisäksi mahdolliset vientirajoitukset ja tullit yhtiön alihankintaketjun toimittajamaista voivat vaikeuttaa toimitusketjujen toimivuutta, sekä vaikuttaa materiaalien saatavuuteen ja hintaan. Yhtiö pyrkii varautumaan erilaisiin skenaarioihin ja proaktiivisilla toimenpiteillä rajoittamaan vaikutuksia, mutta jatkuvassa muutostilassa olevassa toimintaympäristössä kaikkia vaikutuksia ei välttämättä saada vältettyä tai kompensoitua.

Maailmanlaajuisesti kasvavat investoinnit datakeskuksiin ja uusiin teknologioihin lisäävät puolijohteiden kysyntää. Tämä voi rajoittaa yhtiön tarvitsemien komponenttien saatavuutta, koska osa komponenteista kilpailee samasta tuotantokapasiteetista. Seurauksena voi olla materiaalien ja komponenttien ajoittain epävarma tai rajallinen saatavuus sekä tästä aiheutuvat lisäkustannukset.

Asiakkaiden investointien tasot ja tilausten määrät vaihtelevat merkittävästi eri ajanjaksoilla, johtuen muun muassa asiakkaiden omien varastojen optimoinnista ja teknologiasukupolvien siirtymistä. Volyymivaihtelun ennustaminen ja niihin varautuminen on usein vaikeaa, mikä voi aiheuttaa virheellisiä arvioita yhtiön tuotantokapasiteetin oikeaikaiseen mitoituksessa vastaamaan kunkin hetken asiakaskysyntää, huomioiden eri markkina-alueiden tarpeet.

Kokonaisvaltaisten järjestelmä- ja projektitoimitusten hinnoittelu, suunnittelu ja resursointi perustuu osittain arvioihin ja sisältää siten toteutuksen aikaisia riskejä. Projektit saattavat olla kooltaan suuria ja ajoittua useille vuosille, minkä vuoksi projektien toteutus ja hallinta sisältävät teknisiä, juridisia ja taloudellisia riskejä. Osa Public Safety and Mobility -liiketoimintayksikön projekteista on toimialan luonteen vuoksi osittain kiinteähintaisia tai myyntihintojen korotukset ovat rajattuja, jolloin niihin voi liittyä kateriskiä kulujen noustessa. Projektien viivästymiset voivat johtaa sopimussakkoihin tai muihin sanktioihin.

Telesten tuotteissa ja ratkaisuissa hyödynnetään erilaisia teknologioita, joiden soveltamiseen liittyviä immateriaalioikeuksia eri osapuolet voivat tulkita eri tavoin. Tulkin-taerimielisyydet voivat johtaa selvityksiin tai oikeudenkäynteihin.

Asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suorituskyvystä, kestävyydestä vaativissa olosuhteissa ja yhteensopivuudesta integroiduissa kokonaisuuksissa ovat huomattavan korkeita. Huolellisesta suunnittelusta ja laadunvarmistuksesta huolimatta, monimutkaiset tuotteet ja ratkaisut voivat vikaantua asiakkaan käyttöympäristössä ja johtaa korjausvelvoitteisiin.

Useat tietojärjestelmät ovat kriittisiä tuotteiden kehittämisessä, valmistamisessa ja toimittamisessa asiakkaille. Tietojärjestelmien ylläpitoon ja uusien järjestelmien käyttöönottoon liittyy riskejä, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen toimituskykyyn.

Osaavat työntekijät, joilla on tarvittava pätevyys ja taidot, ovat avainasemassa yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen, henkilöstön sitouttamiseen ja rekrytointeihin liittyy riskejä, jotka vaikuttavat kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Työmarkkinatoimet voivat ajoittain vaikuttaa yhtiön toimintakykyyn. Työtaistelu-

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 8

toimenpiteet esimerkiksi tuotannossa tai vientilogistiikassa voivat keskeyttää toimitukset asiakkaille. Yhtiön aika-ajoin toteuttamat kustannus- ja henkilöstövähennykset tai toiminnan rakenteelliset muutokset voivat aiheuttaa epävarmuutta henkilöstön keskuudessa ja johtaa yhtiön toimintaa vaikeuttavaan henkilöstövaihtuvuuteen.

Yhtiö pyrkii varautumaan erilaisiin skenaarioihin ja rajoittamaan vaikutuksia proaktiivisilla toimenpiteillä. Jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä kaikkia vaikutuksia ei kuitenkaan välttämättä pystytä ennakoimaan, välttämään tai täysimääräisesti kompensoimaan.

10.3. YLLÄTTÄVIIN TAPAHTUMIIN JA TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT RISKIT

Fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat onnettomuuksista (kuten tulipalo), äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnon katastrofeista, terrorismista tai muusta poikkeustilasta saattavat keskeyttää raaka-aineiden tai komponenttien saatavuuden tai keskeyttää oman valmistustoiminnan. Mahdollinen uusi tai muuntautunut globaali pandemia voisi johtaa uusiin laajempiin rajoitustoimenpiteisiin ja globaalin markkinatalouden epävakauteen, minkä vaikutusta on vaikea etukäteen arvioida.

Tietojärjestelmiin voi kohdistua ulkoisia kyberturvallisuusuhkia. Yhtiö pyrkii suojautumaan näiltä teknisin ratkaisuin ja henkilöstön turvallisuusosaamista lisäämällä. Kasvaneet geopoliittiset jännitteet ovat lisänneet kyberhyökkäyksien todennäköisyyttä. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja häiriöitä haitaten yhtiön, sen asiakkaiden tai toimittajien toimintoja.

Yhtiöön voi kohdistua myös laittomia toimia ja petosyrityksiä, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi taloudelliseen tulokseen. Tällaisia riskejä pyritään minimoimaan kehittämällä edelleen hyviä hallintotapoja ja lisäämällä henkilöstön turvallisuusosaamista. Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakastiedon tietovuodot voivat johtaa mainehait- taan tai merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin. Tietovuoto voisi johtua muun muassa kyberrikoksista, kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista, väärinkäytöksistä tai työntekijöidemme tahattomista virheistä.

10.4. RAHOITUSRISKIT

Yhtiön laajentuessa uusille markkina-alueille valuuttakurssiriski voi kasvaa, erityisesti Yhdysvaltain dollarin osalta. Riskiä tasapainottavat osittain dollari- ja renminbi-määräiset raaka-aine- ja komponenttiostot sekä tuotannon maantieteellinen hajauttaminen. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa yhtiön liikevaihtoon, tuotekustannuksiin ja tulokseen. Merkittävimmät altistukset liittyvät Yhdysvaltain dollariin ja Kiinan renminbiin suhteessa euroon. Lyhytaikaisia valuuttariskejä hallitaan valuuttatermien ja optioiden avulla.

Korkeampien varmuusvarastotasojen, sekä ajoittaisten materiaalisaatavuuden häiriöiden vuoksi epäkurantin vaihto-omaisuuden riski voi kasvaa. Kasvava käyttöpääoma voi pienentää yhtiön käytössä olevia rahoitusreservejä. Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuusongelmat voivat vaikeuttaa valmistusta ja viivästyttää toimituksia, kasvattaen käyttöpääomaa ja nostaen yhtiön maksuvalmiusriskiä.

Vaikka yhtiön taloudellinen asema on vakaa ja velkaantuneisuus laskenut, voi yhtiölle syntyä eri syistä tarve kasvattaa lainarahoitustaan. Mahdollisen uuden lainarahoituksen kuluja ja saatavuutta on etukäteen vaikea ennakoida. Mahdolliset korkotason muutokset voivat vaikuttaa yhtiön rahoituskustannuksiin suojaamattoman korollisen velkapääoman osalta.

Yhtiö saattaa altistua riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -käyttäytymiseen, ja jotka voivat vaikuttaa yhtiön kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin. Merkittävillä muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös olla vaikutus Telesten taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin tai kassavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä on julkaistu tilinpäätöksen 2025 liitetiedoissa.

11. OIKEUDENKÄYNNIT JA OIKEUDELLISET MENETTELYT

Vuonna 2023 Telesten tytäryhtiö Saksassa nosti vahingonkorvauskanteen liittyen projektiin, jonka asiakas on keskeyttänyt Telesten kannan mukaan perusteetta. Keskeytyneen projektin toimitukset sisälsivät matkustajaliikenteen informaatiojärjestelmiä. Oikeudenkäyntiprosessi on edelleen kesken. Yhtiö arvioi, ettei oikeudenkäynnillä ole olennaista taloudellista merkitystä konsernin toiminnalle. Katsauskauden päättyessä yhtiöllä ei ollut vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai oikeudellisia menettelyjä, joilla olisi yhtiön johdon arvion mukaan olennaista taloudellista merkitystä konsernin toiminnalle.

12.# YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Teleste Oyj:n 23.4.2025 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2024 tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen ja hyväksyi yhtiön toimielinten palkitsemisraportin tilikaudelta 2024 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024.

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella maksetaan osinkoa 0,03 euroa osakkeelta muille kuin yhtiön hallussa oleville omille osakkeille. Osinko maksetaan osakkeelle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 30.6.2025 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä oli 7.7.2025.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kuusi. Teleste Oyj:n hallituksen jäseniksi valittiin Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Anni Ronkainen ja Kai Telanne.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen vuosipalkkiot pysyvät ennallaan, ja että hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiot seuraavasti: puheenjohtajalle 66 000 euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle 33 000 euroa vuodessa. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan hallituksen jäsenen vuosipalkkio on 49 000 euroa. Vuosipalkkiot maksetaan siten, että hallituksen jäsenille hankitaan 40 %:lla palkkion brutto-osuudesta Teleste Oyj:n osakkeita Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä ja loppuosa suoritetaan rahana. Hallituksen jäsenille ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ei makseta erillistä kokouspalkkiota. Hallituksen valiokuntien jäsenille maksetaan kokouspalkkiona 400 euroa niiltä valiokuntien kokouksilta, joihin he osallistuvat.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Markku Launiksen. Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi valittiin kestävyystarkastusyhteisö BDO Oy, joka on nimennyt päävastuulliseksi kestävyysraportointitarkastajaksi HT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Vesa Vuorisen. Kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän laskun mukaisesti.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä. Hankkimisvaltuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Hankkimisvaltuutus kumoaa aiemmin myönnetyt omien osakkeiden hankkimisvaltuutukset.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiöllä olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita, tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Uudet osakkeet voidaan antaa myös maksuttomana osakeantina yhtiölle itselleen. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään. Valtuutukset ovat voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä lukien. Valtuutukset kumoavat aiemmin myönnetyt valtuutukset päättää osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

13. EMOYHTIÖN TULOSKEHITYS JA TALOUDELLINEN ASEMA

Raportointikautena emoyhtiön liikevaihto oli 14 033 tuhatta EUR ja se laski 76,9 % vertailukaudesta (2024: 60 636, 2023:75 784). Liikevaihdon lasku johtuu Networks liiketoimintasegmentin liikevaihdon laskusta sekä toteutetuista liiketoimintasiirroista.

Emoyhtiön liiketulos oli -435 tuhatta euroa ja osuus liikevaihdosta oli -3,1 %. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta laski 4,7 prosenttiyksikköä vertailukaudesta EUR (2024: 1,6 %, 958, 2023: -1 730). Liiketulokseen sisältyi keskimäärin 29 henkilön palkkoja ja palkkioita yhteensä 3 171 tuhatta euroa (2024: 12 535, 2023: 18 787).

Emoyhtiön tulos oli 890 tuhatta EUR (2024: 3 956, 2023: 139). Rahoitustuotot olivat 3 093 tuhatta EUR (2024: 5 550, 2023: 6 158) ja rahoituskulut 2 297 tuhatta EUR (2024: 2 963, 2023: 4 197). Lisäksi yhtiö vastaanotti konserniavustusta 649 tuhatta EUR (2024: 0, 2023: 0) ja kirjasi verokulua 129 tuhatta EUR (2024: 0, 2023: 0).

Osakepääoma tilikauden 2025 lopussa oli 6 967 tuhatta euroa jakaantuen 18 985 588 kappaleeseen osakkeita. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n pitämään arvoosuusjärjestelmään.

Emoyhtiön omapääoma tilikauden lopussa oli 32 693 tuhatta EUR (2024: 32 352, 2023: 28 396). Omaa pääomaa vahvisti positiivinen tulos.

Emoyhtiöllä oli pankkilainaa 24 451 tuhatta euroa (2024: 30 200, 2023: 33 024), mistä pitkäaikaista 18 251 tuhatta euroa (2024: 22 000, 2023: 27 224). Yhtiö teki vuoden 2024 kolmannen vuosineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteistä ja eisitovasta takauslimiitistä. Vuoden 2024 lainajärjestelyn yhteydessä yhtiö maksoi takaisin vanhat lainansa ja lopetti niihin liittyvän suojauslaskennan. Tässä yhteydessä yhtiön pitkäaikaiset lainat pienenivät ja toisaalta yhtiöllä oli enemmän valmiusluottolimiittejä, joiden nostettu osuus käsitellään lyhytaikaisina lainoina. Nostettu osuus oli tilikauden lopussa 3 000 tuhatta EUR (5 000).

Emoyhtiön lyhytaikaisissa veloissa oli tytäryhtiöiltä lainaa 26,7 miljoonaa euroa (2024: 19,7, 2023: 16,0 milj. euroa).

Oman pääoman tuottoaste oli 2,7 %, ja se laski vertailukauteen verrattuna (2024: 12,2 %, 2023: 0,5 %). Omavaraisuusaste oli 36,8 % (2024: 36,2 %, 2023: 30,9 %).

14. OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET

Teleste Oyj on luovuttanut 31.3.2025 yhteensä 14 264 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta yhtiön avainhenkilöille Telesten vuonna 2022 käynnistetyn osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perusteella. Ansaintajaksojen käynnistämisestä ja sen keskeisistä ehdoista on kerrottu 10.2.2022 julkaistuissa pörssitiedotteissa. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu järjestelmän ehtoihin ja varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2024 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Teleste Oyj on luovuttanut 26.6.2025 yhteensä 38 532 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta yhtiön avainhenkilöille Telesten vuonna 2022 käynnistetyn sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän perusteella. Ohjelman käynnistämisestä ja sen keskeisistä ehdoista on kerrottu 10.2.2022 ja 9.2.2024 julkaistuissa pörssitiedotteissa. Osakkeiden luovuttaminen suunnatulla maksuttomalla osakeannilla perustuu järjestelmän ehtoihin ja varsinaisen yhtiökokouksen 23.4.2025 hallitukselle antamaan valtuutukseen.

Yhtiön tilikauden aikana luovuttamien osakkeiden osuus koko osakekannasta oli 0,3 %. Telesten tilinpäätöshetkellä voimassa olevien osakepalkkiojärjestelmien perusteella luovutettavien osakkeiden määrä voi olla enintään 1 568 012 kappaletta, josta toimitusjohtajan ja johtoryhmän osuus on yhteensä 811 958 kappaletta.

Tianta Oy oli Telesten suurin yksittäinen osakkeenomistaja 25,2 % (25,2 %) omistusosuudella 31.12.2025. Arvo-osuusjärjestelmän mukaan Telesten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden lopussa oli 4 880 (5 047). Ulkomaalaisten osakkeenomistajien osuus osakkeista oli 0,9 % (0,8 %) ja hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien osuus osakkeista 2,4 % (2,4 %).

Yhtiön osakkeiden omistuksen jakautuminen tilastokeskuksen vahvistaman sektori-kohtaisen luokituksen perusteella, osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain, sekä suoraan tai välillisesti vähintään 5 prosenttia omistavat osakkeenomistajat, että yli kymmenen suurinta osakkeen omistajaa on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2025 oli 6 966 932,80 euroa jakautuen 18 985 588 osakkeeseen. Konsernin emoyhtiö Teleste Oyj:n hallussa oli 685 602 (738 398) omaa osaketta 31.12.2025, mikä vastasi 3,6 % (3,9 %) kaikista Telesten osakkeista.

Tilikauden lopussa 31.12.2025 voimassa olleet valtuutukset:
* Hallitus voi hankkia enintään 1 200 000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.● Hallitus voi päättää uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta. Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuihin uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään.

15. JOHDON JA HALLINTOELINTEN JÄSENTEN OMISTUS 31.12.2025

Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä 227 099 (185 279) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 1,2 % (1,0 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä. Toimitusjohtajalla tai hallituksen jäsenillä ei ollut merkintäoikeuksia optioihin perustuen. Muut johtoryhmän jäsenet kuin toimitusjohtaja tai heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat tilinpäätöspäivänä 52 993 (34 081) kappaletta Teleste Oyj:n osakkeita, jotka olivat 0,2 % (0,2 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä. Johdon ja hallinnon jäsenten yhteenlaskettu osakeomistus on 268 092 osaketta, mikä vastaa 1,5 % (1,2 %) ulkona olevasta osake- ja äänimäärästä.

Teleste Oyj noudattaa arvopaperimarkkinalakia ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja selvitys on kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön internet-sivujen Sijoittajatosiossa. Yhtiö on noudattanut 1.3.2000 alkaen Pörssin sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa.

16. TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2025

BROADBAND NETWORKS

Laajakaistateknologian kysyntä kääntyi taas kasvuun vuonna 2025. Teknologian kysynnän kasvun taustalla on verkko-operaattoreiden keskinäinen kilpailu tarjota nopeita ja luotettavia laajakaistayhteyksiä kotitalouksille ja yrityksille eri teknologioita käyttäen, siitäkin huolimatta, että operaattoreiden oma liikevaihto on ollut laskupaineessa. Uuden sukupolven DOCSIS 4.0 -standardin mukaiset älyverkkoteknologiat mahdollistavat erittäin kilpailukykyisten internet palveluiden tarjoamisen yhdistäen kuitu- ja kaapeliteknologioita samassa verkkoarkkitehtuurissa. Samanaikaisesti ohjelmistopohjaisen älykkyyden ja telemetrian mahdollistaman etähallinnan merkitys verk- koteknologioissa on selkeästi kasvanut, mahdollistaen luotettavammat laajakaistapalvelut sekä alemmat verkon rakentamis- ja ylläpitokustannukset.

DOCSIS 4.0 -teknologian investoinnit alkoivat Pohjois-Amerikassa vuoden 2024 aikana. Euroopassa investoinnit alkoivat vuoden 2025 aikana osassa markkinaa. Pohjois-Amerikan kaapelimarkkina on kooltaan huomattavasti Eurooppaa isompi. Toukokuussa 2025 Charter Communications ja Cox Communications tiedottivat yhdistymisestä. Toteutuessaan tuloksena syntyy Pohjois-Amerikan suurin kiinteiden laajakaista- ja TV-palveluiden operaattori. Transaktio on ehdollinen tyypillisille viranomaishyväksynnille ja se odotetaan vietävän päätökseen vuoden 2026 puoliväliin mennessä. Odotettu yhdistyminen on vaikuttanut väliaikaisesti asiakkaamme, yrityskaupan myyjäosapuolen, verkkoinvestointeihin vuoden 2025 jälkipuoliskolta alkaen, investointien optimoinnista johtuen.

USA:n tuontitullit ja muuttuva kauppapolitiikka aiheuttavat edelleen häiriöitä ja epävarmuutta markkinaan. Sen ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan merkittävästi asiakkaiden investointeihin tai Pohjois-Amerikan verkkomarkkinan kasvuun pidemmällä aikavälillä.

Telesten DOCSIS 4.0 -standardin mukaiset uuden sukupolven älyverkkojen toimitusvolyymit kasvoivat vuoden 2025 aikana. Pohjois-Amerikan ja muun maailman suhteellinen osuus liikevaihdosta nousi 30 % tasolle vuonna 2025, ja odotamme osuuden jatkavan kasvuaan vuonna 2026. Yhtiöllä oli vuoden 2025 päättyessä yli 20 verkko-operaattoriasiakasta Pohjois-Amerikassa. Yhtiö aloitti tuotannon käynnistämisen Meksikossa vuoden 2025 kolmannen vuosineljänneksen aikana, ja ensimmäisten tuotteiden odotetaan valmistuvan Meksikon tehtaalta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

PUBLIC SAFETY AND MOBILITY

Kaupunkikehitys, kestävien joukkoliikenn-eratkaisujen lisääntyminen ja digitaalisten järjestelmien integroituminen arkeen luo- vat vahvan ja pitkän aikavälin kasvupohjan joukkoliikenteen informaatioratkaisuille. Samanaikaisesti kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden varmistaminen älykkäällä digitaaliteknologialla luo markkinaan uusia kasvumahdollisuuksia. Toimintaympäristö on kehittynyt aikaisempaa suotuisampaan ja ennustettavampaan suuntaan, tarjoten tasaista kasvua. Liiketoiminta koostuu tyypillisesti kokonaisprojekteista, joihin liittyy kehitys-, toimitus- ja ylläpitovaiheet. Julkisrahoitteisen projektiliiketoiminnan luonteeseen kuuluu kustannustietoisuus, mikä asettaa toimittajille korkeat vaatimukset tehokkuuden ja kilpailukyvyn suhteen. Reaaliaikaisten ohjelmistoratkaisujen merkitys liiketoiminnalle on entisestään korostunut. Joukkoliikenteen informaatiojärjestelmät

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 11

kehittyvät yhä älykkäämmiksi, ja ohjelmistokehityksestä on tullut keskeinen kilpailutekijä. Matkustajakokemuksen parantamiseen liittyvät palvelut ja ratkaisut vaikuttavat yhä enemmän asiakkaiden päätöksentekoon. Samalla järjestelmien koko elinkaaren hallinta, kyberturvallisuuden varmistaminen, huolto- ja ylläpitoliiketoiminta, sekä niihin liittyvien pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen ovat muodostumassa merkittäviksi liiketoiminnan osa-alueiksi.

Markkinoilla on havaittavissa kasvavaa kysyntää älykkäille, integroitaville ratkaisuille, jotka varmistavat julkisen ja kriittisen infrastruktuurin turvallisuutta. Perinteisten videovalvontaratkaisujen rinnalle ovat tulleet reaaliaikaiset, ilmassa ja maalla liikkuvat videovalvontajärjestelmät sekä kattavat tilannekuvajärjestelmät, jotka mahdollistavat videokuvan ja muiden tietovirtojen yhdistetyn hallinnan ja analysoinnin.

Vuoden 2025 aikana Teleste laajensi asiakaspohjaansa sekä junavalmistajien että joukkoliikenneoperaattoreiden kanssa. Huolto- ja palveluliiketoiminta tuo kasvavaa tasaista tulovirtaa uusien projektien rinnalla. Investoinnit ohjelmistokehitykseen, tekoälyyn ja kyberturvallisuuden varmistamiseen toimitetuissa järjestelmissä kasvoivat, ja trendin odotetaan jatkuvan vuonna 2026. Joukkoliikenteen ja kriittisen infrastruktuurin informaatio- ja turvallisuusratkaisujen markkinat tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia. Telesten vahva asema tukee liiketoiminnan kestävää kasvua ja kehitystä.

17. HALLITUKSEN ESITYS TASEEN OSOITTAMAN TULOKSEN KÄYTTÄMISESTÄ

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa yhteensä enintään 0,08 (0,03) euroa ulkona oleville osakkeille. Lisäksi hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan kahdessa erässä, kolmannella vuosineljänneksellä 2026 sekä viimeistään ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2027.

18. NÄKYMÄT VUODELLE 2026

Teleste arvioi, että vuoden 2026 liikevaihto tulee olemaan 140–160 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 7–10 miljoonaa euroa. Tuloksen odotetaan painottuvan vuoden jälkipuoliskolle. Olennaiset muutokset toimintaympäristössä, mukaan lukien geopoliittiset jännitteet, Yhdysvaltojen muuttuva kauppapolitiikka sekä Yhdysvaltojen dollarin kurssin kehitys luovat epävarmuutta osaan liiketoiminnasta.

19. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiö tiedotti 12.1.2026 pörssitiedotteella osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle erikseen myöhemmin. Yhtiö tiedotti 20.1.2026 lehdistötiedotteella neljän vuoden puitesopimuksesta Infrabelnimisen Belgian valtionyhtiön kanssa asemanäyttöjen toimittamisesta Belgian rautateille. Yhtiö tiedotti 29.1.2026 lehdistötiedotteella usean vuoden puitesopimuksen allekirjoittamisesta Ranskan valtion rautateiden (SNCF) kanssa koskien asemanäyttöjen toim itusta Ranskan rautateille.

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 12

20. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2021–2025

	IFRS 2025	IFRS 2024	IFRS 2023	IFRS 2022	IFRS 2021
Tuloslaskelma ja tase:
Liikevaihto, Meur	138,6	132,5	151,3	165,0	144,0
Muutos %	4,6 %	-12,4 %	-8,3 %	14,6 %	-0,7 %
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, %	92,1 %	91%	91,0 %	92,5 %	90,1 %
Liiketulos, Meur	6,8	-5,5	-0,5	-4,8	8,7
% liikevaihdosta	4,9 %	-4,2 %	-0,3 %	-2,9 %	6,1 %
Tulos rahoituserien jälkeen, Meur	3,0	-7,1	-2,4	-5,0	9,0
% liikevaihdosta	2,2 %	-5,3 %	-1,6 %	-3,0 %	6,3 %
Tulos ennen veroja, Meur	3,0	-7,1	-2,4	-5,0	9,0
% liikevaihdosta	2,2 %	-5,3 %	-1,6 %	-3,0 %	6,3 %
Tilikauden tulos, Meur	2,6	-6,1	-0,5	-5,9	6,9
% liikevaihdosta	1,9 %	-4,6 %	-0,3 %	-3,6 %	4,8 %
Tuotekehitysmenot, Meur	15,8	14,1	17,7	15,8	11,3
% liikevaihdosta	11,4 %	10,6 %	11,7 %	9,6 %	7,9 %
Investoinnit, Meur	6,6	6,3	8,0	12,1	11,1
% liikevaihdosta	4,7 %	4,8 %	5,3 %	7,3 %	7,7 %
Korollinen vieras pääoma, Meur	28,7	34,2	37,8	50,4	28,0
Oma pääoma,Meur	57,9	54,8	60,9	60,4	69,0
Taseen loppusumma, Meur	122,7	121,2	134,7	152,3	135,2
Henkilöstö ja tilauskanta:
Henkilöstö keskimäärin	633	673	803	861	863
Tilauskanta, Meur	115	118	130,4	132,2	108,6
Saadut tilaukset, Meur	138,2	124,9	149,6	188,5	175,5
Tunnusluvut:
Oman pääoman tuotto-%	4,6 %	-10,5 %	-0,8 %	-9,1 %	10,5 %
Sijoitetun pääoman tuotto-%	7,1 %	-5,0 %	0,2 %	-3,5 %	10,2 %
Omavaraisuusaste %	47,6 %	45,4 %	45,4 %	39,7 %	53,3 %
Nettovelkaantumisaste %	33,9 %	46,3 %	51,9 %	61,2 %	20,2 %
Osakekohtainen tulos, eur	0,15	-0,32	0,00	-0,31	0,39
Osakekohtainen tulos laimennettuna, eur	0,15	-0,32	0,00	-0,31	0,39
Osakekohtainen oma pääoma, eur	3,17	3,00	3,34	3,31	3,79

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 13

IFRS 2025 IFRS 2024 IFRS 2023 IFRS 2022 IFRS 2021 VaihtoehtoisetTunnusluvut, 1 000 euroa

Erä	2025	2024	2023	2022	2021
Oikaistu liiketulos	7 100	4 184	1 158	1 969	5 514
Siltalaskelma
Liiketulos	6 803	-5 375	-481	-4 838	8 714
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut	298	2 742	725	879	0
Muu kertaluonteinen erä	0	0	0	-3 200	0
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	0	6 653	0	5 400	0
Strategiset kehitysprojektit	0	164	915	529	0
Oikaistu liiketulos	7 100	4 184	1 158	1 969	5 514
Käyttökate	11 758	6 434	5 585	7 790	16 280
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelyistä johtuvat kulut	298	2 742	725	879	0
Muu kertaluonteinen erä	0	0	0	-3 200	0
Strategiset kehitysprojektit	0	164	915	529	0
Oikaistu käyttökate	12 056	9 340	7 224	9 198	13 080

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 14

Oman pääoman tuotto
* Tilikauden tulos / x 100
* Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto
* Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen + rahoituskulut / x 100
* Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. kauden aikana)

Omavaraisuusaste
* Oma pääoma / x 100
* Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste
* Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - korolliset saamiset / x 100
* Oma pääoma

Osakekohtainen tulos
* Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto
* Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Osakekohtainen laimennettu tulos
* Emoyrityksen omistajille kuuluva laimennettu kauden voitto
* Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 15

21. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Telesten osake	2025	2024	2023	2022	2021
Ylin vaihtokurssi, eur	4,28	3,45	4,75	5,76	6,66
Alin vaihtokurssi, eur	2,47	2,07	2,55	3,13	4,47
Tilikauden päätöskurssi, eur	3,76	2,64	2,70	3,54	5,24
Tilikauden keskikurssi, eur	3,40	2,61	3,37	4,34	5,46
Hinta/voitto suhde (P/E)	24,7	-8,2	-603,1	-11,4	13,5
Osakekannan markkina-arvo, Meur	71,4	50,1	51,3	67,2	99,5
Pörssivaihto, Meur	5,0	3,4	5,2	6,3	13,8
Pörssivaihto, miljoonaa kappaletta	1,5	1,3	1,5	1,5	2,5
Pörssivaihto, % osakekannasta	7,8 %	6,8 %	8,1 %	7,7 %	13,3 %
Tilikauden osakkeiden keskiarvo, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden lopun osakkeiden määrä, kpl	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588	18 985 588
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 502 174	18 210 431	18 245 666	18 234 914	18 222 877
Tilikauden lopun osakkeiden määrä laimennettuna, kpl, ilman omia osakkeita	18 749 986	18 103 030	18 249 218	18 238 418	18 225 619
Osingonjako, Meur	1,5	0,5*	0,0	0,0	2,6
Osakekohtainen osinko, eur	0,08*	0,03*	0,00	0,00	0,14
Osinko tuloksesta, %	52,6 %	neg	0,0 %	0,0 %	36,0 %
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,9 %	1,1 %	2,7 %	-	-

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 16

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 §:n ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internet-sivuilta www.cgfinland.fi. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan yhtiön toimintakertomuksesta erillisenä ja tiedot perustuvat 31.12.2025 vallinneeseen tilanteeseen.

TELESTEN HALLINTOELIMET

Teleste Oyj:n (jatkossa Teleste) hallinnosta ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus, hallituksen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtaja ja hänen johtamansa johtoryhmä.

Yhtiökokous

Telesten yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.

Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta. Yhtiökokouksen tehtäviin kuuluvat myös muun muassa yhtiöjärjestyksen muuttaminen, päättäminen osakeanneista, optio- ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta, omien osakkeiden hankkimisesta ja lunastamisesta sekä osakepääoman alentamisesta. Telesten yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Telesten vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous perusti yhtiölle osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja hyväksyi toimikunnalle työjärjestyksen. Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella hallituksen jäsenten valintaa ja hallituksen jäsenten palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle ja varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on Telesten tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus.

Nimitystoimikunta koostuu kolmesta jäsenestä, jotka edustavat yhtiön kolmea suurinta osakkeenomistajaa laskettuna yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun 30. päivänä. Sen toimikausi jatkuu, kunnes uusi toimikunta on valittu.

Telesten kolme suurinta osakkeenomistajaa, jotka 30.8.2025 olivat rekisteröity Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakeluetteloon, olivat Tianta Oy, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Nimitystoimikunnan kokoonpano ennen vuoden 2026 varsinaista yhtiökokousta on ollut seuraava:
* Timo Luukkainen (m), nimeäjä Tianta Oy
* Patrick Lapveteläinen (m), nimeäjä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö
* Esko Torsti (m), nimeäjä Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Timo Luukkainen on toiminut toimikunnan puheenjohtajana. Toimikunta piti vuoden 2025 aikana kolme (3) kokousta, ja jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

Nimitystoimikunnan työjärjestyksen mukaan nimitystoimikunnan tehtävänä on a) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi; b) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäseniksi ja neuvoa yhtiön hallitusta tarkastusvaliokunnan kokoonpanoon liittyen; c) valmistella ja esitellä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta; sekä d) etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta julkisti ja välitti Telesten hallitukselle 12.1.2026 ehdotuksen sa Telesten hallituksen kokoonpanoksi ja palkkioiksi, joka on julkaistu pörssitiedotteena. Toimikunnan ehdotukset sisällytetään yhtiökokouskutsuun.

Nimitystoimikunnan selvitys suorittamastaan työstä ja työjärjestys ovat saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilta www.teleste.com/osakkeenomistajien-nimitystoimikunta

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 17

[Kaavio hallintoelinten suhteista, jossa linkit kulkevat seuraavasti: Yhtiökokous -> Hallitus; Yhtiökokous -> Osakkeenomistajien nimitystoimikunta; Osakkeenomistajien nimitystoimikunta -> Hallitus; Hallitus -> Tarkastusvaliokunta; Hallitus -> Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta; Hallitus -> Toimitusjohtaja; Toimitusjohtaja -> Johtoryhmä. Lisäksi Tilintarkastus on linkitetty Yhtiökokoukseen.]

Hallitus

Hallituksen työjärjestys

Telesten hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti. Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä.

Hallituksen 18.9.2018 hyväksytyn ja 18.12.2019, 10.2.2021 sekä 13.8.2025 muokatun työjärjestyksen mukaan hallitus edustaa kaikkia osakkeenomistajia ja toimii aina yrityksen ja osakkeenomistajien parhaan edun mukaisesti. Hallituksen tavoite on ohjata yhtiön liiketoimintaa siten, että se antaa pitkällä tähtäimellä mahdollisimman hyvän tuoton yhtiön osakkeenomistajille. Hallitus seuraa säännöllisesti yhtiön taloudellisten ja strategisten tavoitteiden täyttymistä ja yhtiön kehittymistä pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti. Hallitus antaa yhtiön johdolle ulkopuolista näkemystä ja tukea. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että yhtiön kirjanpito, taloushallinto ja riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa soveltuvin osin yhtiönkokouksen valmisteluun ja sen päätöksien toteuttamiseen liittyvistä asioista. Hallitus käsittelee yhtiön kannalta merkittävät ja pitkävaikutteiset asiat ja määrittelee toimitusjohtajan valtuudet. Hallitus perusti tarvittaessa valiokuntia työnsä tueksi ja päättää näiden jäsenet, puheenjohtajat ja työjärjestykset.

Hallituksen työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten internet-sivuilla www.teleste.com/hallituksen-tyojarjestys

Hallituksen jäsenet

Yhtiöjärjestyksen mukaan varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain hallitukseen vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä ja valinnasta. Hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä toimii hallituksen määräämä henkilö. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi ja se kestää valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Toimikausien määrää ei ole erikseen rajoitettu.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 23.4.2025 Telesten hallitukseen alla mainitut kuusi henkilöä. Hallitus valitsi 23.4.2025 keskuudestaan Timo Luukkaisen hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia ja suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, lukuun ottamatta seuraavia hallituksen jäseniä:
* Timo Luukkainen – Hallituksen puheenjohtaja Tianta Oy:ssä 6.4.2018 alkaen. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.
* Vesa Korpimies – Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen Tianta Oy:ssä. Tianta Oy on Telesten merkittävä osakkeenomistaja.# Jäsen Asema Sukupuoli Syntymävuosi Koulutus Päätoimi Jäsen vuodesta

Jäsen	Asema	Sukupuoli	Syntymävuosi	Koulutus	Päätoimi	Jäsen vuodesta
Luukkainen Timo	Puheenjohtaja	Mies	1954	Ekonomi, DI, MBA	Hallitusammattilainen	2016
Himanen Jussi	Jäsen	Mies	1972	DI	WithSecure Oyj, johtaja, strategia ja M&A	2019
Korpimies Vesa	Jäsen	Mies	1962	KTM	EM Group Oy, toimitusjohtaja	2019
Leino-Haltia Mirel	Jäsen	Nainen	1971	KTT, CFA	Työelämäprofessori, Hallitusammattilainen	2020
Ronkainen Anni	Jäsen	Nainen	1966	KTM	Hallitusammattilainen	2024
Telanne Kai	Jäsen	Mies	1964	KTM	Alma Media Oyj, toimitusjohtaja	2008

Hallituksen jäsenten ja heidän määräys- valtayhteisöjensä Telesten ja muiden Teles- te-konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeiden osakeomistus 31.12.2025 oli seuraava:

• Himanen Jussi 23 128 osaketta
• Korpimies Vesa 25 000 osaketta
• Leino-Haltia Mirel 29 475 osaketta
• Luukkainen Timo 60 985 osaketta
• Ronkainen Anni 8 813 osaketta
• Telanne Kai 46 191 osaketta

Telesten hallitus piti vuoden 2025 aikana 16 kokousta. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

• Himanen Jussi 16/16 (100 %)
• Korpimies Vesa 16/16 (100 %)
• Leino-Haltia Mirel 16/16 (100 %)
• Luukkainen Timo 16/16 (100 %)
• Ronkainen Anni 16/16 (100 %)
• Telanne Kai 16/16 (100 %)

Hallituksen jäsenten lisäksi kokouksiin osallistuivat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja hallituksen sihteeri sekä tarvittaessa erik- seen kutsutut henkilöt.

Hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet

Teleste on määritellyt hallituksen monimuo- toisuutta koskevat periaatteet ottaen huo- mioon sen liiketoiminnan laajuus ja kehitys- vaiheen tarpeet. Telesten ja sen osakkeenomistajien etu- jen mukaista on, että Telesten hallituksessa on erilaisen koulutus- ja ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen omaavia henkilöi- tä ja että hallituksen jäsenillä on toisiaan täy- dentävää asiantuntemusta ja osaamista eri aloilta, kuten esimerkiksi Telesten toimialasta ja siihen liittyvistä teknologioista, riskienhal- linnasta sekä kansainvälisestä myynnistä ja markkinoinnista. Telesten tavoitteena on, että aliedustetun sukupuolen osuus hallituk- sessa olisi vähintään 40 %.

Varsinainen yhtiökokous valitsi 23.4.2025 kuusi hallituksen jäsentä. Hallituksen jäsenil- lä on joko tekninen tai kaupallinen koulutus. Yllä mainitut monimuotoisuuden kannalta merkittävät tekijät ja ominaisuudet olivat edustettuina hallituksessa vuonna 2025. Monilla hallituksen jäsenillä on laajaa koke- musta kansainvälisestä liiketoiminnasta, ja he ovat olleet tai ovat nykyisin listattujen

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö
Hallituksen toimintakertomus 18

ja listaamattomien yhtiöiden johdossa tai hallituksessa. Aliedustetun sukupuolen osuus hallituksessa oli 33,3 %.

Tarkastusvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle tar- kastusvaliokunnan valmistelemaan yhtiön taloudellista raportointia ja valvontaa koske- via asioita. Hallituksen tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta valmistelemalla tarkas- tusvaliokunnan tehtäviin kuuluvat asiat. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan vahvistaman kokousaikatau- lun mukaisesti.

Tarkastusvaliokunnan jäsenten enem- mistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeen- omistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue ja tilintarkastusta koskevat pakolliset tehtävät. Vähintään yhdellä tarkastusvaliokunnan jäse- nellä on oltava asiantuntemusta laskentatoi- mesta tai tilintarkastuksesta.

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttä- vät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja suomalaisia pörssiyhtiöitä koskevassa sääntelyssä.

Tarkastusvaliokunnan kokouksiin osal- listuivat jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjoh- taja, talousjohtaja ja tarkastusvaliokunnan sihteeri. Tilintarkastaja osallistuu kokouksiin soveltuvin osin. Tarkastusvaliokunta voi kut- sua muita asiantuntijoita tai toimivan johdon edustajia tarkastusvaliokunnan kokouksiin tarpeen mukaan. Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallistua tarkastusvaliokunnan ko- kouksiin harkintansa mukaan. Tarkastus- valiokunnan pöytäkirjat ja materiaalit ovat kaikkien hallituksen jäsenten saatavilla. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esit- tää tarkastusvaliokunnan keskeiset havain- not, suositukset ja tiivistelmän tarkastusva- liokunnan kokouksista hallitukselle.

Telesten yhtiökokouksen 23.4.2025 jäl- keen kokoontunut hallitus päätti tarkastus- valiokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Hal- tia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Korpimies. Tarkastusvaliokunta piti vuoden 2025 aikana 8 kokousta. Jäsenet osallistuivat ko- kouksiin seuraavasti:

• Leino-Haltia Mirel 8/8 (100 %), puheenjohtaja
• Himanen Jussi 8/8 (100 %), jäsen
• Korpimies Vesa 8/8 (100 %), jäsen

Tarkastusvaliokunnan työjärjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Telesten in- ternet-sivuilla www.teleste.com/tarkastus- valiokunnan-tyojarjestys

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta

Telesten hallitus on perustanut yhtiölle henki- löstö- ja palkitsemisvaliokunnan avustamaan hallitusta henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstö- ja palkitse- misvaliokunnan puheenjohtaja vastaa valio- kunnan koollekutsumisesta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.

Hallitus valitsee henkilöstö- ja palkit- semisvaliokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet keskuudestaan vuosittain järjestäy- tymiskokouksessaan yhtiökokouksen jäl- keen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten vähimmäismäärä on kolme. Hen- kilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhti- östä. Kokouksiin osallistuu jäsenten lisäksi Telesten toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja (pois lukien niissä aiheissa, jotka käsittelevät heitä itseään). Henkilöstö- ja palkitsemisvalio- kunnan sihteerinä toimii hallituksen sihteeri. Lisäksi henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi halutessaan kutsua kokouksiinsa muuta yhtiön operatiivista johtoa.

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää tarvittaes- sa ulkopuolisia neuvonantajia sekä hankkia tietoa yhtiön sisäisiltä ja ulkopuolisilta tahoil- ta. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta voi sallia myös muiden tarpeellisten henkilöiden osallistumisen kokoukseen tarvittaessa. Kaikki hallituksen jäsenet voivat osallis- tua henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksiin harkintansa mukaan. Henkilös- tö- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja esittelee säännöllisesti tiivistelmän valiokun- nan käsittelemistä asioista ja suosituksista hallitukselle. Henkilöstö- ja palkitsemisvalio- kunnan pöytäkirjat ja materiaalit asetetaan kaikkien hallituksen jäsenten saataville yhtiön noudattaman käytännön mukaisesti.

Hallitus päätti 23.4.2025 henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan kokoonpanoksi: Kai Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen, Anni Ronkainen. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta piti vuoden 2025 aikana 5 kokousta. Jäsenet osallistuivat kokouksiin seuraavasti:

Jäsen	Osallistuminen
Telanne Kai	5/5 (100 %), puheenjohtaja
Luukkainen Timo	3/5 (60 %), jäsen
Ronkainen Anni	5/5 (100 %), jäsen

Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan tarkoitus on toiminnallaan edesauttaa yhti- ön strategisesti tärkeiden kyvykkyyksien ja henkilöstöresurssien kehittämistä ja kohden- tamista, sekä tuottaa hallitukselle relevanttia informaatiota henkilöstön nykytilasta, mo- nimuotoisuudesta ja tulevista tavoitteista. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan työ- järjestys on saatavilla kokonaisuudessaan Te- lesten internetsivuilla www.teleste.com/hen- kilosto-ja-palkitsemisvaliokunnan-tyojarjestys

Toimitusjohtaja

Yhtiöllä on toimitusjohtaja, joka hoitaa konser- nin liiketoimintaa ja hallintoa osakeyhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot on tarkemmin määritelty kirjallisessa toimi- tusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtaja ei ole Telesten hallituksen jäsen. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut 1.1.2022 alkaen Esa Harju, s. 1967, DI. Toimitusjohtajan tukena konsernin joh- tamisessa on johtoryhmä. Toimitusjohtajan palkasta, palkkioista ja muista etuisuuksista päättää yhtiön hallitus.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2025 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimi- tusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet rapor- toivat. Johtoryhmän jäsenet ovat Telesten liiketoimintayksiköiden ja konsernitoimintojen johtajia. Tytäryhtiöt toimivat liiketoimintayk- siköiden osina. Toimitusjohtaja toimii Teles- ten johtoryhmän puheenjohtajana ja raportoi hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Telesten johtoryhmään kuuluivat vuoden 2025 aikana seuraavat henkilöt:

Johtoryhmä käsittelee yhtiön johtamisen

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö
Hallituksen toimintakertomus 19

Jäsen	Syntymävuosi	Sukupuoli	Koulutus	Asema	Tehtävät ja vastuualueet
Harju Esa	1967	Mies	DI	Toimitusjohtaja	Hoitaa konsernin liiketoimintaa ja hallintoa osake- yhtiölain, Telesten yhtiöjärjestyksen sekä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti
Andersson Ulf	1970	Mies	insinööri (AMK) MBA	Liiketoimintajohtaja	Vastuualueena Broadband Networks -liiketoiminta
Järvenpää Pasi	1967	Mies	DI	Tutkimus- ja tuotekehitys- johtaja	Vastuualueena Telesten tuotekehitys
Kallas Linda	1980	Nainen	DI	Strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja	Vastuualueena Telesten strategia, markkinointi ja viestintä, sekä vastuullisuusasiat
Kerkelä-Hiltunen Mervi	1975	Nainen	KTM	Talousjohtaja	Vastuualueena talous, rahoitus ja tietohallinto
Korolainen Esa	1980	Mies	DI	Tuotanto-, logistiikka- ja hankintajohtaja	Vastuualueena Telesten tuotannon, logistiikan ja hankinnan operaatiot
Sand Valerian	1984	Mies	KTM	Liiketoimintajohtaja	Vastuualueena Public Safety and Mobility liiketoimintayksikkö
Vanne Tuomas	1979	Mies	Upseerin

Omistaja	Osakemäärä
Harju Esa	33 507
Andersson Ulf	12 000
Järvenpää Pasi	8 638
Kallas Linda	12 450
Kerkelä-Hiltunen Mervi	5 250
Korolainen Esa	9 450
Sand Valerian	1 750
Vanne Tuomas	3 455

Tarkastustoiminta ja tilintarkastajan palkkiot

Telesten tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Telesten yhtiökokous valitsi 23.4.2025 yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n (PwC), joka on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Markku Launiksen. Lakisääteisten tehtäviensä lisäksi tilintar- kastajat raportoivat havainnoistaan Telesten hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle sekä osallistuvat vähintään kerran vuodessa hal- lituksen kokoukseen.

Vuonna 2025 Teleste-konsernin tilintar- kastuskustannukset olivat yhteensä 270 810 euroa, josta PwC:n osuus oli 222 470 euroa ja muiden tilintarkastusyhteisöiden 48 340 euroa. Konsernin tilintarkastusyhteisö, PWC, on tarjonnut Teleste-konserniin kuuluville yh- tiöille muita lisäpalveluita yhteensä 106 442 euron arvosta.

Sisäpiirihallinto

Teleste noudattaa markkinoiden väärin- käyttöasetusta (EU) N:o 596/2014 (MAR) ja Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä muodossa kuin se kulloinkin on voimassa. Tämän lisäksi yhtiöllä on oma sisäpiiriohje, jonka yhtiön hallitus on hyväksynyt.

Teleste ylläpitää tarvittaessa tehtäviä hanke- ja tapahtumakohtaisia sisäpiiriluet- teloita. Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitään henkilöt, jotka työ- tai muun sopi- muksen perusteella työskentelevät Telestelle ja saavat yksittäistä hanketta koskevaa sisä- piiritietoa, sekä muut henkilöt, joille Teleste antaa yksittäistä hanketta koskevaa sisäpii- ritietoa. Hankkeella tarkoitetaan Telestellä luottamuksellisesti valmisteltavaa, yksilöi- tävissä olevaa toimenpidekokonaisuutta tai järjestelyä, jonka julkistaminen olisi omiaan olennaisesti vaikuttamaan Telesten rahoitus- välineen arvoon. Toimitusjohtaja arvioi ta- pauskohtaisesti määritelläänkö valmisteltava asiakokonaisuus tai järjestely hankkeeksi.

Telesten ilmoitusvelvollisiksi johtohenki- löiksi luetaan hallituksen jäsenet, toimitus- johtaja, talousjohtaja, Broadband Networks -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja sekä Public Safety and Mobility -liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja. Telesten johtohenkilöillä ja heidän lähipiiriinsä kuuluvilla on velvollisuus ilmoittaa Telestelle ja Finanssivalvonnalle Te- lesten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet, jotka Teleste tiedottaa erillisellä pörssitiedot- teella.

Telesten johtohenkilöiden on suositel- tavaa ajoittaa kaupankäynti Telesten liikkeelle laskemilla rahoitusvälineillä ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto osakkeen arvoon vaikuttavista seikoista. Telesten johtohenkilöitä velvoittaa ns. suljettu ikkuna, joka kieltää kaupankäynnin tai muun liiketoimen omaan ja/tai toisen lukuun, suoraan tai välillisesti, Telesten liikkeeseen laskemilla rahoitusvälineillä kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Teleste on laajentanut suljetun ikkunan koskemaan myös osavuosikatsaukseen ja/tai tilinpää- töstiedotteiden laatimiseen osallistuvia henkilöitä ja henkilöitä, jotka tehtäviensä puolesta saavat tietoa raporttien sisällös- tä ennen niiden julkaisua, joita koskee siten myös kyseinen kolmenkymmenen (30) vuo- rokauden suljettu ikkuna.

Telesten sisäpiirihallinto valvoo sisäpii- riohjeiden noudattamista, pitää yllä sisä- piiriluetteloja sekä luetteloa yhtiön johto- henkilöistä ja heidän lähipiiristään. Telesten sisäpiirivastaavana toimii yhtiön lakimies.

Telestellä on käytössä whistleblo-

Tilinpäätös 2025 Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 20

wing-viestintäkanava, joka antaa Teles- ten palveluksessa olevalle henkilöstölle ja kolmansille osapuolille mahdollisuuden il- moittaa huolesta, joka liittyy mahdollisiin väärinkäytöksiin Telesten liiketoiminnassa tai muissa yhtiöön liittyvissä toiminnoissa. Viestintäkanavan kautta voi ilmoittaa myös finanssimarkkinoita koskevien säännösten ja määräysten epäillystä rikkomisesta.

Lähipiiritoimet, sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus

Lähipiiritoimet

Teleste arvioi ja seuraa lähipiiritoimia Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin ja Telesten sisäisten ohjeistusten mukaisesti. Teleste pyrkii varmistamaan, että mahdolliset int- ressiristiriidat on huomioitu päätöksente- koprosessissa. Pääsääntönä on, että kaikki lähipiiritoimet liittyvät aina Telesten nor- maaliin liiketoimintaan, ovat linjassa yhtiön tarkoituksen kanssa ja tehdään tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Hallitus päättää lähipiiri- toimista, jotka eivät kuulu yhtiön tavanomai- seen toimintaan tai jotka tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista. Telesten lakiosasto huolehtii lähipiiriin kuuluvien määrittelystä ja pitää ajantasais- ta kirjaa lähipiiriin kuuluvista henkilöistä ja yhteisöistä lähipiiritoimien tunnistamiseksi. Tiedot lähipiiriliiketoimista ilmoitetaan tilin- päätöksen liitetiedoissa.

Sisäinen valvonta

Telesten sisäisen valvonnan tarkoitus on tu- kea strategian toteuttamista sekä varmis- taa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, säännösten noudattaminen ja taloudellisen raportoinnin luotettavuus ja oikeellisuus. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoi- hin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Konsernin ja liiketoimintayksi- köiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimi- vuutta. Liiketoimintayksikön johto keskite- tyn business controller -toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

Riskienhallinta

Telesten riskienhallintapolitiikka määrittää riskienhallinnan tavoitteeksi strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Telesten hal- litus hyväksyy konsernin riskienhallinnan periaatteet ja tavoitteet. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan liiketoimin- nallisten tavoitteiden saavuttaminen niin, että tavoitteita uhkaavat, liiketoimintaan vaikuttavat olennaiset riskit tunnistetaan ja niitä seurataan ja arvotetaan jatkuvasti. Riskienhallintamenetelmät on määritelty ja niillä pyritään ennaltaehkäisemään riskien toteutuminen. Lisäksi vakuutuksilla pyritään kattamaan ne riskit, jotka ovat taloudellisista tai muista syistä järkeviä vakuuttaa. Riski- enhallinnassa korostetaan merkittävimpien riskien säännöllistä arviointia ja hallintaa kus- tannustehokkaalla tavalla. Riskienhallinta tu- kee liiketoimintaa ja tuottaa päätöksentekoa ja tavoiteasetantaa tukevaa lisäarvoa liiketoi- minnasta vastaavalle johdolle.

Osa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmää on kuukausittainen raportointi, jonka avulla val- votaan erityisesti saatujen tilausten, tilaus- kannan, toimitusten, liikevaihdon, kannatta- vuuden, myyntisaatavien, käyttöpääoman ja kassavirran kehitystä ja niiden avulla koko Teleste-konsernin tuloksen kehittymistä. Hallitus katselmoi liiketoiminnan keskeiset riskit ja niiden hallinnan neljännesvuosittain sekä aina tarvittaessa. Riskienhallinta on organisoitu osaksi liiketoimintayksiköiden sekä yhteisten toimintojen strategista ja operatiivista toimintaa. Riskit raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Telesten riskienhallintajärjestelmä kat- taa seuraavat riskiluokat: strategiset riskit, operatiiviset riskit, taloudelliset riskit ja va- hinkoriskit. Kullekin tunnistetulle riskille vah- vistetaan konsernin johtoryhmässä omistaja, joka vastaa riskin arvioinnista, riskinhallin- tastrategian valinnasta, riskinhallintatoimen- piteiden suunnittelusta ja vastuuttamisesta sekä riskin seurannasta.

Sisäinen tarkastus

Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hal - lintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpi- teitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudes- sa. Tarkastuksen toteutuksesta vastaa toi- mitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Lisäksi sisäinen tarkas- tus voi hoitaa tarkastusvaliokunnan antamia erityistehtäviä. Sisäinen tarkastus kattaa kaikki organisaatiotasot. Sisäinen tarkastus koordinoi painopistealueita myös yhdessä ulkoisen tilintarkastajan kanssa.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liitty- vien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Taloudellisen raportointiprosessin sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yllä ku- vattuihin sisäisen valvonnan ja riskienhallin- nan yleisiin periaatteisiin sekä tilintarkastajan antamiin suosituksiin raportointiprosessien ja kontrolliympäristön parhaista käytännöistä. Talousjohtaja vastaa taloudellisen raportoin- tiprosessin sisäisen valvonnan ja riskienhal- linnan järjestelmistä. Taloudellisen raportointiprosessin sisäi- nen valvonta on luotu kuvaamalla raportoin- tiprosessi ja määrittelemällä kontrollipisteet riskiarvioinnin pohjalta. Kontrollit kattavat koko raportointiprosessin tytäryhtiöiden kirjanpidosta kuukausi-, kvartaali- ja vuosi- raportointiin.Kontrolleja on sisällytetty raportointijärjestelmiin tai ne ovat tyypiltään esimerkiksi täsmäytyksiä, johdon suorittamia tarkastuksia tai määriteltyjä toiminta- ja menettelytapoja. Talousjohtaja vastaa siitä, että kullekin kontrollille on erikseen määritetty vastuuhenkilö, joka huolehtii kontrollin toteuttamisesta ja tehokkuudesta. Raportoinnin ohjeet (Group Accounting Manual) asettavat standardit taloudelliselle raportoinnille. Julkistettavat taloudelliset raportit käsitellään ennen julkistamista johtoryhmässä, tarkastusvaliokunnassa ja hallituksessa. Telesten yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja tarkastaa konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen sekä katselmoi osavuosikatsauksista ja tilinpäätöksestä annetut pörssitiedotteet. Konsernin suurimmissa tytäryhtiöissä suoritetaan paikallinen tilintarkastus.

Tilinpäätös 2025
Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 21

Kestävyysraportti

Yritysvastuu on tärkeä osa yhtiön toimintaa sekä tuote- ja palvelutarjontaa. Yhtiön tarjoamat tuotteet ja palvelut edistävät turvallisuutta, ympäristöystävällistä ja sujuvaa joukkoliikennettä sekä energiatehokkaita digitaalisia tietoliikenneratkaisuja. Yhtiön johto on arvioinut yritysvastuun eri osa-alueiden olennaisuutta yhtiön sidosryhmien ja liiketoiminnan suhteen. Huomioimalla kaikki yritysvastuun osa-alueet yhtiö haluaa varmistaa, että sen vastuullisuustoimenpiteet mahdollistavat kestävän tulevaisuuden myös seuraaville sukupolville. Samalla yhtiö vastaa myös asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin ja varmistaa asemansa houkuttelevana työnantajana.

Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) on Euroopan Unionin sääntelykehys, joka on luotu parantamaan ja standardoimaan kestävyysraportointia yrityksissä, ja se tuli voimaan vuoden 2024 tilikaudesta alkaen. Teleste Oyj julkaisi maaliskuussa 2025 ensimmäisen kestävyysraportin Euroopan komission kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainabilty Reporting Directive), alaisen ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards), sekä Suomen kirjanpitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti tilikaudesta 2024. Tilinpäätöksen julkaisuajankohtana, EU:n käsittelyssä oleva Omnibus -paketti sisältää muutoksia useisiin direktiiveihin, mukaan lukien kestävyysraportointidirektiivi (CSRD). Yhtiö seuraa lainsäädännön kehitystä, arvioi vaikutukset ja tekee päätökset oman kestävyys- ja taksonomiaraportointinsa muodon osalta muutosten vahvistuttua.

Kestävyysraportoinnin lisäksi yhtiön vastuullisuustyön vaikuttavuutta on jo vuosia seurattu kansainvälisen Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin avulla. Teleste on saavuttanut arvioinnissa kultatason, mihin yltävät parhaat 5 % auditoiduista yrityksistä. Ecovadis arvioinnissa yritysten tuloksia verrataan muiden yritysten tuloksiin, joten kultamitalin ylläpitäminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja edistysaskeleita.

Vuonna 2024 yhtiö sitoutui Science Based Targets initiatives (SBTi) – aloitteeseen saavuttaakseen selkeän polun Pariisin sopimuksen päästötavoitteisiin. Prosessi Telesten SBTi-tavoitteiden hyväksymiseksi on käynnissä. Vuonna 2023 yhtiö sitoutui myös YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin ja tavoitteisiin nojaavaan, maailman suurimpaan yritysvastuualoitteeseen, UN Global Compactiin. Yhdessä Ecovadis, UN Global Compact ja EU:n raportointivaatimukset tukevat vastuullisuustyön jatkuvaa kehittämistä.

Seuraavassa osiossa esittelemme tilikauden 2025 kestävyysraporttimme edellisen vuoden tapaan. Raportti sisältää varmennettua tietoa yhtiön olennaisimmista vastuullisuusteemoista.

Sisällys
1. YLEISET TIEDOT ESRS 2 .............................................................22
Laatimisperusteet ....................................................................................22
Hallinto ........................................................................................................23
Strategia ..................................................................................................... 25
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ................................32
2. YMPÄRISTÖTIEDOT ...................................................................45
Ilmastonmuutos ESRS E1 .......................................................................50
Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5 ........................................59
3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT ..................................................66
Oma työvoima ESRS S1 ..........................................................................66
4. HALLINTOTAPATIEDOT .............................................................73
Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 ...............................................73

Tilinpäätös 2025
Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni EmoyhtiöHallituksen toimintakertomus 22

1. Yleiset tiedot, mukaan lukien ESRS 2

ESRS 2:n lisäyksessä C lueteltujen aihekohtaisten ESRS-standardien soveltamisvaatimusten mukaisesti annetut tiedot.

LAATIMISPERUSTEET KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET (BP-1)

Teleste Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin (”Teleste”, ”konserni”, ”yhtiö”), johon kuuluu kaksi liiketoimintasegmenttiä, Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Liiketoimintasegmentit on yhtiöitetty omiksi, Teleste Oyj:n 100 % omistamiksi tytäryhtiöiksi. Emoyhtiössä on lisäksi konsernitoiminnot, jotka tukevat liiketoimintayksiköiden toimintaa erilaisilla hallinto- ja muilla palveluilla.

Kestävyysraportti on laadittu konsernitasolla. Raportin laajuus on yhteneväinen konsernin eli Teleste Oyj:n tilinpäätöksen laajuuden kanssa. Raportti on laadittu kirjanpitolain 7. luvun vaatimusten mukaisesti. Raportissa kuvataan niin Telesten omaan toimintaan kuin myös Telesten arvoketjuun liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Arvoketjua on kuvattu tarkemmin kohdassa Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1). Kestävyysraportista ei ole jätetty pois olennaisia tietoja perustuen siihen, että tiedot liittyisivät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin. 1

Raportoidut kestävyyden osa-alueet ja tunnusluvut perustuvat Telesten kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka tehtiin ensimmäistä kertaa tilikauden 2024 aikana ja päivitettiin tilikaudella 2025. Olennaisuusanalyysin perusteella on valittu yhtiön toiminnan, tuotteiden ja sidosryhmien kannalta olennaiset raportointivaatimukset. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin perusteella määritetyt olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä raportoitavat osa-alueet hyväksyttiin yhtiön hallituksessa 4.11.2025. Tämä konsernikestävyysraportti on Telesten toinen ESRS-standardien mukainen kestävyysraportti. 2

Raportointijakso on yhteneväinen taloudellisen raportointijakson kanssa. Tämän raportin osalta tilikausi 1.1.2025-31.12.2025. 3

Olennaisuusanalyysista ja sen tuloksista kerrotaan tarkemmin kohdassa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1).

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT (BP-2)

Tarkastelukaudella ei ole esiintynyt liiketoiminnalle poikkeuksellisia olosuhteita, jotka olisivat merkittävästi vaikuttaneet yhtiön kestävyysraportoinnin sisältöön. 4

Aikavälit

Raportissa on pääsääntöisesti noudatettu ESRS-standardin mukaisia määritelmiä aikahorisonteille. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan raportointikautta, keskipitkällä aikavälillä ajanjaksoa raportointikauden päättymisestä viiteen vuoteen ja pitkällä aikavälillä yli 5 vuoden aikahorisonttia. Poikkeuksena tästä määritelmästä on ilmastoriskiarviointi ja resilienssianalyysi, joissa aikahorisontit määriteltiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa riski arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä. Ilmastoriskien osalta aikahorisontti haluttiin pitää yhteneväisenä Telesten ilmastotavoitteiden aikahorisonttien kanssa. 5

Raportti sisältää kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä olennaiseksi määritellyt ESRS standardit: ESRS 2, E1, E5, S1 ja G1. Standardikohtaisesti siirtymäsäännöksiä on hyödynnetty niiden datapisteiden osalta, joihin kohdistuu siirtymäsäännöksiä. Siirtymäsäännöksiä on sovellettu seuraavissa kohdissa:
* ESRS 2 :SBM-1 40 b,c ja SBM-3 48e
* ESRS E1:, E1-9
* ESRS E5: E5-6
* ESRS S1: S1-11, S1-15 6

Arvoketjun estimointi ja estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

Telesten raportointi sisältää pääosin omaan toimintaan liittyviä mittareita. Yrityksen päästölaskenta ja siihen liittyvät mittarit osiossa E1 sekä kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuotteissa osiossa 2 sisältävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä tietoja. Kuten tyypillistä, etenkin arvoketjun päästöjä kuvaava scope 3 -päästöluokka sisältää arvioita. Kuljetusten päästöjen laskennassa on käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja ja -kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen laskentatulokseen. Yhtiö hyödyntää osittain valmiina saatuja päästötietoja ja osittain tonnikilometreihin perustuvaa laskentaa, johon sisältyy oletuksia ja epävarmuuksia. Näitä on kuvattu osiossa E1 kappaleessa "Mittarit ja Tavoitteet (E1-4)". Myös kierrätetyn alumiinin 1. Yleiset tiedot ESRS 2 1 ESRS2, BP-1, 5 a, b, b(i), c, d, e 2 ESRS 2, BP-1, 3, 5a 3 ESRS2, BP-1, 3, 5a 4 ESRS2, BP-2, 6 5 ESRS 2, BP-2, 9a, b 6 ESRS2, BP-2, 17 Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 23 osuuden määrittämiseen liittyy epävarmuuksia ja näitä on kuvattu tarkemmin osiossa E5 kappaleessa "Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö E5-4)". Tietojen tarkkuutta ja luotettavuutta pyritään jatkuvasti parantamaan. 7

Yhtiö ei ole raportoinut määrällisiä mittareita tai rahamääriä, joihin liittyy suuria mittausepävarmuuksia.8 Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tunnistettiin kaksi uutta olennaista kestävyysriskiä. Riskit liittyvät kyberturvallisuuteen sekä korruptio ja lahjonta aihealueeseen. Näistä riskeistä raportoidaan Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1 -osiossa.

Telesten scope 1 -laskelmaan on lisätty aiemmista laskelmista puuttuneet polttoaineiden kulutukset. Tämä vaikuttaa raportilla esitettyihin E1-osion lukuihin kappaleissa Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5) ja Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6). Lisäksi scope 1 -laskelmaa on täydennetty kylmäaineiden osalta, mikä näkyy pienenä muutoksena myös yhtiön päästövähennystavoitteiden tuloksissa osiossa "Mittarit ja tavoitteet (E1-4)". Muutoksia vertailutietoihin ei ole varmennettu.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

E5-4 -osion Taulukossa 15 esitettyihin vuoden 2024 uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien painoon (kg ja %) on tehty pieni korjaus tilikauden 2024 raportilla esitettyihin lukuihin nähden. Tähän vaikutti NETin pakkausmateriaalien kierrätettyjen ainesten osuus, jonka raportoitiin vuonna 2024 olevan 80%, vaikka osuus oli todellisuudessa 21%. Taulukossa 15 esitettyyn uudelleen käytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien prosentuaaliseen osuuteen tehdyllä korjauksella ei ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta. Muutoksia vertailutietoihin ei ole varmennettu.

9 HALLINTO

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI (GOV-1)

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.4.2025 valittiin jatkamaan hallituksen jäseninä seuraavat kuusi henkilöä: Timo Luukkainen, Jussi Himanen, Vesa Korpimies, Mirel Leino-Haltia, Anni Ronkainen ja Kai Telanne ${}^{10}$. Hallituksen jäsenet ovat yhtiön palvelukseen kuulumattomia. Hallituksen jäsenistä 100 % on suomalaisten suositusten mukaan arvioituina riippumattomia yhtiöstä. Hallituksen jäsenistä 66 % ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku) oli 0,5. ${}^{11}$

Telesten yhtiökokouksen 23.4.2025 jälkeen kokoontunut hallitus päätti tarkastusvaliokunnan kokoonpanoksi: Mirel Leino-Haltia (puheenjohtaja), Jussi Himanen ja Vesa Korpimies. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokuntaan ovat 23.4.2025 alkaen kuuluneet Kai Telanne (puheenjohtaja), Timo Luukkainen ja Anni Ronkainen.

Konsernin johtoryhmään kuului 31.12.2025 kahdeksan henkilöä mukaan lukien toimitusjohtaja, jolle johtoryhmän jäsenet raportoivat. Johtoryhmään kuuluivat koko tilikauden ajan Esa Harju, Ulf Andersson, Pasi Järvenpää, Linda Kallas, Mervi Kerkelä-Hiltunen, Esa Korolainen, Valerian Sand ja Tuomas Vanne. Kaikki johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ovat työsuhteessa yhtiöön ja kuuluvat yhtiön palvelukseen. Yhtiön johtoryhmän sukupuolijakauma (nais- ja miesjäsenten suhdeluku) oli 0,33. ${}^{12}$

Teleste Oyj:n hallinnosta ja toiminnasta vastaavia hallintoelimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja apunaan osakkeenomistajien nimitystoimikunta, hallituksen tarkastusvaliokunta ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta sekä toimitusjohtajan johtama johtoryhmä. Hallinnon toimintaperiaatteet määritellään kunkin hallintoelimen työjärjestyksessä. ${}^{13}$

Vastuullisuuteen liittyviä aiheita käsitellään Telesten vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti. Perinteisesti vastuullisuustyö on keskittynyt riskien ja vaikutusten hallintaan. Kaksoisolennaisuusanalyysin myötä prosessiin sisällytetään myös mahdollisuudet. Vuoden 2025 aikana vastuullisuuden riskien ja mahdollisuuksien arviointi integroitiin kiinteämmäksi osaksi konsernitason riskien- ja mahdollisuuksien hallintaprosessia. ${}^{14}$

Telesten vastuullisuuden johtamismalli:

Hallitus

Telesten hallitus on korkein päätöksentekoelin kestävyyteen liittyvissä strategisissa asioissa. Se vahvistaa olennaiset kestävyyden teemat ja hyväksyy keskeiset politiikat, strategian ja yrityksen kestävän kehityksen raportin. ${}^{15}$

Hallituksen tarkastusvaliokunta vastaa yrityksen kestävyysraportoinnin seurannasta ja arvioinnista. Henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee yhtiön johdon (toimitusjohtaja ja johtoryhmä) palkitsemiseen liittyvät asiat, mukaan lukien kestävyyteen liittyvät tavoitteet osana johdon palkitsemista. Hallituksella ja johtoryhmällä on käytettävissään yhtiön palveluksessa olevien vastuullisuusasiantuntijoiden asiantuntemus. ${}^{16}$

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen vahvistamien kestävyystavoitteiden toimeenpanosta konsernissa ja raportoi hallitukselle olennaisista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä käsittelevät konsernin kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, valvovat yrityksen kestävän kehityksen työtä ja tarjoavat kestävän kehityksen työlle tarvittavat resurssit. Strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on johtoryhmän jäsen ja johtaa vastuullisuustyötä ja vastuullisuus- ja laatutiimiä. Vastuullisuustavoitteiden etenemistä seurataan sekä johtoryhmässä että vastuullisuuden ohjausryhmässä. ${}^{17}$

Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmisteluelimenä konsernin johtoryhmän päätöksentekoon. Siihen kuuluu edustajia konsernin johtoryhmästä, vastuullisuus- ja laatutiimistä sekä lakiasianjohtaja. ${}^{18}$

Vastuullisuus- ja laatutiimi

Vastuullisuus- ja laatutiimi koordinoi vastuullisuustyötä. Tiimi työskentelee yhdessä verkoston kanssa, joka koostuu eri toimintojen ja liiketoimintayksiköiden edustajista. Liiketoimintayksiköt ja konsernitoiminnot vastaavat vastuullisuustyön toteuttamisesta ja varmistavat, että yritys täyttää kaikki sitoumuksensa. ${}^{19}$

Vastuullisuustoimintojen resurssoinnissa on huomioitu olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien painotus ilmasto- ja kiertotalousteemoihin. Omaan työvoimaan ja sosiaaliseen vastuuseen liittyvät toimenpiteet ja osaaminen on keskittynyt henkilöstöosastolle. Hallintoon liittyvä osaaminen on keskitetty lakiosastolle. Henkilöstöosasto ylläpitää osaamismatriisia, joka esitellään toimivalle johdolle säännöllisesti. Vastuulliseen liittyvää osaamista käsitellään toimivan johdon selonteon pohjalta osana operatiivisia osaamiseen liittyviä prosesseja, joihin kuuluu myös hallintoelinten hyväksyntä.

20 YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT (GOV-2)

Vastuullisuusaiheita, mukaan lukien vaikutusten minimoimiseen liittyviä toimia ja tavoitteita käsitellään useassa eri funktiossa vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti. Ympäristö- ja ilmastotavoitteet ovat kiinteä osa yhtiön ISO14001 sertifioitua ympäristöjärjestelmää, jonka tavoitteita seurataan johtoryhmän toimesta johdon katselmuksissa vuosittain. Vastuullisuuden ohjausryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kuukausittain. Ohjausryhmä käsittelee sekä vastuullisuuteen että laatuun liittyviä ajankohtaisia toimenpiteitä ja tavoitteita ja asettaa suuntaviivat käytännön vastuullisuustyölle. Johtoryhmän agendalla vastuullisuusasiat, mukaan lukien tavoitteet, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat säännöllisesti. Due Diligence -prosessi käsittää monen eri funktion toimia. Prosessia ei käsitellä erillisenä kokonaisuutena, vaan prosessin eri osa-alueita käsitellään tarpeen mukaan osana kunkin funktion toimenpiteitä. Vastuullisuuden ohjausryhmä toimii valmisteleva elimenä hallinto-, johto- ja valvontaelimille vastuullisuusasioissa. Sosiaaliseen vastuuseen liittyviä tavoitteita ja toimia käsitellään pääsääntöisesti osana henkilöstöasioita. Kaksoisolennaisuuden analyysin yhteydessä hallinto- ja valvontaelimille toimitettiin tietoa sekä itse arviointiprosessista että sen perusteella määritetyistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Toimiva johto esittelee rooliensa mukaisesti vastuullisuuteen liittyvät asiat tarkastusvaliokunnalle, joka antaa suosituksensa ennen niiden hyväksyntää yhtiön hallituksessa. Vastuullisuusasiat ovat hallituksen agendalla vähintään vuosittain. Vaikka vastuullisuus on ollut johdon ja vastuullisuuden ohjausryhmän agendalla jo aiemmin, koettiin tarpeelliseksi selkeyttää johtamismallia. Vastuullisuuden johtamismallista tehtiin selkeytetty kuvaus vuoden 2024 aikana. Johtamismallissa kuvataan eri organisaatioiden ja työryhmien vastuita ja työnjakoa vastuullisuusasioiden osalta. Ylin johto eli hallitus hyväksyy tärkeimmät vastuullisuustavoitteet ja kestävyysselvityksen. Vuoden 2025 aikana vastuullisuus, erityisesti EU-lainsäädännön muutokset ja kaksoisolennaisuuden analyysi olivat myös hallituksen ja tarkastusvaliokunnan asialistalla. Toimenpiteet vastuullisuustyön strukturoinnin parissa jatkuvat ja yhtiön tavoitteena on sisällyttää vastuullisuus entistä systemaattisemmin olemassa oleviin toimintatapoihin ja ohjeistuksiin. Tätä tukee yhtiön organisaatiorakenne, jossa vastuullisuus- ja laatu kuuluvat konsernitasolla samaan organisaatioon. Telesten aiempi vastuullisuusvaikutusten arviointiprosessi on perustunut kaksoisolennaisuusanalyysiä yksinkertaisempaan olennaisuusarviointiin ja vastuullisuuden painopistealueet on määritelty olennaisuusanalyysin perusteella. Vastuullisuus, mukaan lukien eettiset toimintatavat on huomioitu strategian taustatyössä.

---

${}^{7}$ ESRS 2, BP-2, 10
${}^{8}$ ESRS 2, BP-2, 11
${}^{9}$ ESRS 2, BP-2
${}^{10}$ ESRS 2, GOV-1, 22 a,b
${}^{11}$ ESRS 2, GOV-1, 21 a, b, d, e
${}^{12}$ ESRS 2, GOV-1, 22 a
${}^{13}$ ESRS 2, GOV-1, 22, AR 3, ESRS 2, GOV-1, 22 b
${}^{14}$ ESRS 2, GOV-1, 22 c, ciii
${}^{15}$ ESRS 2, GOV-1, 22 c
${}^{16}$ ESRS 2, GOV-1, 22 c, 23 a
${}^{17}$ ESRS 2, GOV-1, 22 c, cii, 22 d
${}^{18}$ ESRS 2, GOV-1, 22 c, ci,ii

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 24# Vastuullisuuden ohjausryhmä

Vastuullisuuden ohjausryhmä osallistuu vastuullisuustavoitteiden ja painopistealueiden määrittelyyn. Vastuullisuusriskien ja mahdollisuuksien hallinta liitettiin osaksi konsernitason riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessia riski- ja mahdollisuusprosessin kehitystyön yhteydessä. Konsernitason riskien- ja mahdollisuuksien hallintaprosessi toimii syötteenä strategiaprosessille. Yhtiön johtoryhmässä vastuullisuudesta vastaa strategia-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Roolinsa mukaisesti hän tuo johtoryhmätyöskentelyyn vastuullisuusnäkökulmaa. Tilikauden 2025 aikana konsernin johtoryhmän kokouksissa käsiteltiin muun muassa seuraavia vastuullisuuteen liittyviä aihealueita:
* Konsernipolitiikkojen päivitykset
* Henkilöstön hyvinvointi ja kehittäminen
* Työturvallisuus
* Kestävyysraportointi
* Kaksoisolennaisuusanalyysiprosessi ja sen tulokset
* Ympäristö- ja ilmastotavoitteet, SBTi-sitoumus ${}^{21}$

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITYSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN (GOV-3)

Telestellä on käytössään kahdentyyppisiä kannustinohjelmia: pitkän aikavälin kannustinohjelma ja lyhyen aikavälin kannustinohjelma. Molempien ohjelmien mittarit koostuvat sekä taloudellisista että operatiivisista mittareista. Yhtiön johtoryhmällä muuttuvassa palkanosan tavoitteissa on vastuullisuusmittari. Yhtiö käyttää mittarina ulkopuolisen Ecovadis-vastuullisuusarvioinnin tulosta, joka huomioi muun muassa ilmastoon ja ihmisoikeuksiin liittyvät asiat. Mittari arvioi yritysten toiminnan kestävyyttä ja yhteiskuntavastuun toteutumista neljän keskeisen teeman perusteella: ympäristö, työ- ja ihmisoikeudet, etiikka ja eettiset säännöt ja vastuullisen hankinnan säännöt. Mittarina toimivana Ecovadis tuloksesta ei ole mahdollista erikseen erotella suoriutumista Telesten omiin ilmastotavoitteisiin nähden. Ecovadis arviointiprosessi auttaa Telesteä hallitsemaan ESG-riskiä ja vaatimustenmukaisuutta, saavuttamaan yrityksen kestävyystavoitteet ja vaikuttamaan laaja-alaisesti ohjaamalla yrityksen ja arvoketjun kestävyyssuorituskyvyn parantamista. ${}^{22}$

Telesten henkilöstön, mukaan lukien johdon, muuttuvaa palkanosaa koskevien kannustinohjelmien ehdot hyväksyy yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksen tai muun toimielimen palkitsemisessa ei käytetä vastuullisuusmittaria. Yhtiön palkitsemispolitiikka ja siihen liittyvät ohjeet eivät sisällä yhtiön henkilöstölle (ml. johtoryhmä) tai hallinto-, johto- ja valvontaelimille erillistä vaatimusta vastuullisuusmittarin käytölle yhtiön eri kannustinohjelmissa. ${}^{23}$

${}^{19}$ ESRS 2, GOV-1, ${}^{22}$ c
${}^{20}$ ESRS 2, GOV-1, ${}^{23}$, ${}^{23}$a, b
${}^{21}$ ESRS2, GOV-2, ${}^{26}$ a-c
${}^{22}$ ESRS 2, GOV-3, ${}^{29}$a-e ja E1, E1.GOV-3, ${}^{13}$
${}^{23}$ ESRS 2, GOV-3, ${}^{29}$a-e ja E1, E1.GOV-3, ${}^{13}$

Tilinpäätös 2025
Hallituksen toimintakertomus
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Konserni
Emoyhtiö
25

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA (GOV-5)

Telestellä on vankka riskienhallintapolitiikka ja -prosessi konsernille. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä olennaiseksi tunnistetut kestävyysriskit ja -riskienhallinta integroitiin osaksi Teleste-konsernin riskienhallintaprosessia vuonna 2025. Kestävyyteen liittyvää riskienhallintaa ja sisäisten valvontaprosessien kehittämistä jatketaan tulevina vuosina. Riskienhallinta on olennainen osa päätöksentekoa, johtamista ja päivittäistä toimintaa Telesten liiketoimintayksiköissä ja konsernitoiminnoissa (OLS, T&K, IT, talous ${}^{24}$ ESRS 2, GOV-4, ${}^{30}$,${}^{32}$

${}^{25}$ ESRS2, GOV-5, ${}^{36}$ a-e ja valvonta, HR, lakiasiat). Riskienhallintaa sovelletaan strategisella, operatiivisella, liiketoimintaohjelmien ja projektien tasolla. Kestävyyteen liittyvä riskienhallinta on integroitu osaksi konsernin lähestymistapaa. Riskien omistajat määrittelevät riskienhallintamenetelmän osana riskien arviointia. Riskienhallintamenetelmät ovat seuraavat:
* Riskin välttäminen, joka pyrkii poistamaan, vetäytymään tai olemaan osallistumatta riskiin. Tämä sisältää myös toiminnan, joka voisi aiheuttaa kyseisen riskin, välttämisen.
* Riskin vähentäminen, joka pyrkii optimoimaan tai lieventämään riskiä. Riskin vähentäminen tarkoittaa tappion vakavuuden tai tappion todennäköisyyden vähentämistä.
* Riskin jakaminen, joka pyrkii siirtämään, ulkoistamaan tai vakuuttamaan riskin.
* Riskin hyväksyminen tai säilyttäminen, joka tarkoittaa tappion tai hyödyn hyväksymistä riskistä, kun se tapahtuu.

Kun valittu riskienhallintamenetelmä on riskiin vähentäminen tai riskin jakaminen, riskien omistaja nimeää vastuuhenkilön riskienhallintatoimille. Riskienhallintatoimien omistaja suunnittelee sopivat toimenpiteet saavuttaakseen hyväksyttävän tasapainon mahdollisen riskin vaikutuksen ja liiketoiminnan tavoitteiden välillä. Riskien omistajan tulee integroida riskienhallintatoimet asiaankuuluviin liiketoimintaprosesseihin ja arvioida näiden toimien tehokkuutta. Telesten riskienhallintapolitiikkaa ja -prosessia sovelletaan myös vastuullisuusriskeihin. Riskienhallintatoimien omistaja on vastuussa riskienhallintatoimien toteuttamisesta ja seurannasta. Talousjohtaja (CFO) on vastuussa riskikatsausten tekemisestä ja keskeisten riskien raportoinnista Telesten tarkastusvaliokunnalle ja Telesten hallitukselle tarkastusvaliokunnan ja hallituksen vuosittaisen aikataulun mukaisesti kahdesti vuodessa. Vastuullisuusriskit ovat mukana riskikatsauksissa.

25

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU (SBM-1)

Teleste on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka integroitu tuote- ja palvelutarjonta auttaa rakentamaan verkottunutta ja turvallista yhteiskuntaa. Telesten vastuullisuustyö yhdistyy vahvasti liiketoimintamalliin ja tavoitteeseen tukea kestävää yhteiskuntaa. Tärkeimmät elementit painottavat ympäristövaikutusten vähentämistä, turvallisuuden parantamista, vastuullisia hankintaketjuja, työntekijöiden hyvinvointia ja läpinäkyvää raportointia.

Teleste osallistuu vuosittain EcoVadis vastuullisuusarviointiin. Vuonna 2025 yhtiö sai arvioinnissa kultamitalin. Tämä saavutus sijoittaa yhtiön edeltävien 12 kk aikana arvioitujen yritysten parhaaseen 5 prosenttiin. ${}^{26}$ EcoVadis on maailmanlaajuisesti tunnettu yritysvastuuluokitusten tarjoaja, joka arvioi yritystä neljässä keskeisessä kategoriassa: ympäristö, työelämä ja ihmisoikeudet, etiikka sekä kestävät hankinnat. Yhtiö on myös sitoutunut YK:n alaiseen UN Global Compact -yritysvastuualoitteeseen sekä asettamaan tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet.

Yhtiön päätuotteita ovat laajakaistaverkkoratkaisut sekä julkisen liikenteen ja turvallisuuden ratkaisut, kuten matkustajainformaatiojärjestelmät ja videovalvontaratkaisut sekä näihin liittyvät asennus-, huolto- ja ylläpitopalvelut. Telesten tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ja pääasiakasryhmiä ovat teleoperaattorit, julkisen turvallisuuden toimijat sekä liikenne- ja infrastruktuuriyhtiöt. Telesten henkilöstömäärä oli raportointikauden lopussa 654. Henkilöstömäärä Suomessa oli 475, muualla Euroopassa 158 ja Euroopan ulkopuolella 21. ${}^{26}$

Teleste Oyj:n liikevaihto vuonna 2025 oli 138,6 milj. euroa. Yhtiön päätoimiala kuuluu elektroniikka ja elektroniset laitteet sektoriin. ${}^{27}$

Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen, kyseenalaisten aseiden tai tupakkatuotteisiin liittyvää toimintaa. ${}^{28}$

Telestellä ei ole erillisiä vastuullisuuteen liittyviä tuote-, palvelu-, asiakassegmenttikohtaisia tavoitteita. Kaikki tavoitteet koskevat koko konsernia. ${}^{29}$

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Teleste on kansainvälinen teknologiayritys, joka tarjoaa laajakaistaverkkojen, videovalvonnan ja matkustajainformaatioratkaisujen tuotteita ja palveluja. Yhtiön arvoketju kattaa toiminnot ylävirrasta alavirtaan ja sisältää sekä yhtiön omat toiminnot että keskeiset toimittaja- ja asiakassuhteet. Arvoketjun ylävirrassa Teleste hankkii komponentteja, osia ja palveluja toimittajilta. Näihin kuuluvat muun muassa elektroniikkakomponentit ja kuljetukset. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa varmistaakseen tuotteiden laadun, saatavuuden sekä vastuulliset toimintatavat. Telesten omat toiminnot kattavat tuotekehityksen, komponenttien hankinnan, valmistuksen, testauksen sekä toimitukset asiakkaille. Valmistus tapahtuu pääosin Suomessa, missä tuotteet kootaan ja testataan.

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE -PROSESSISTA (GOV-4)

Kohdat raportissa	Lyhyt selitys
Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2 GOV-1 hallintomallin kuvaus
	ESRS E1 MDR-P toimintaperiaatteet
	ESRS E5 MDR-P toimintaperiaatteet
	ESRS G1 MDR-P toimintaperiaatteet
	ESRS S1 MDR-P toimintaperiaatteet
Kuvaus kestävyysseikkojen hallintomallista	Kestävyysseikkoihin liittyvät toimintaperiaatteet ja politiikat
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	ESRS 2: SBM-2 Sidosryhmät ja yhteistyö sidosryhmien kanssa.
	ESRS 2: SBM-3 olennaisuusanalyysi
Sidosryhmäyhteistyö ja sidosryhmien osallistaminen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin	Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
	ESRS2 SBM-3: olennaisuusanalyysi
	ESRS 2 IRO-1: olennaiset vaikutukset
	Haitallisten vaikutusten tunnistaminen osana olennaisuusanalyysiä. Olennaisten vaikutusten kuvaus
Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	ESRS E1 MDR-A toimet
	ESRS E5 MDR-A toimet
	ESRS G1 MDR-A toimet
	ESRS S1 MDR-A toimet
	Aihe- ja vaikutuskohtaiset kuvaukset olennaisten haitallisten vaikutuksen torjumiseksi
Toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	ESRS E1 MDR-T tavoitteet
	ESRS E5 MDR-T tavoitteet
	ESRS G1 MDR-T tavoitteet
	ESRS S1 MDR-T tavoitteet
	Vaikutuskohtaiset tavoitteet ja mittarit, joilla seurataan toimien tuloksellisuutta

${}^{24}$ Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö
26
${}^{26}$ Teleste Oyj:n liikevaihto vuonna 2025 oli 138,6 milj. euroa. Yhtiön päätoimiala kuuluu elektroniikka ja elektroniset laitteet sektoriin. ${}^{27}$
${}^{27}$ Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen, kyseenalaisten aseiden tai tupakkatuotteisiin liittyvää toimintaa. ${}^{28}$
${}^{28}$ Telestellä ei ole erillisiä vastuullisuuteen liittyviä tuote, palvelu, asiakassegmenttikohtaisia tavoitteita. Kaikki tavoitteet koskevat koko konsernia. ${}^{29}$Näillä toiminnoilla on keskeinen rooli yhtiön arvonluonnissa sekä asiakastyytyväisyyden varmistamisessa. Arvoketjun alavirta sisältää tuotteiden toimituksen, asennuksen, käytön aikaiset palvelut, ylläpidon sekä tuotteiden elinkaaren loppuvaiheen. Teleste tarjoaa asiakkailleen myös asennus- ja ylläpitopalveluja. Asiakkaat hyötyvät Telesten tarjoamista innovatiivisista ja luotettavista ratkaisuista, jotka parantavat tietoliikenneverkkojen suorituskykyä & luotettavuutta, julkisen liikenteen sujuvuutta ja lisäävät yhteiskunnan turvallisuutta. Sijoittajat odottavat vakaata taloudellista suorituskykyä ja osingonmaksua. Muut sidosryhmät arvostavat Telesten vastuullista liiketoimintaa sitoutumisesta kestävään kehitykseen. Teleste hallitsee merkittävän osan arvoketjustaan sisäisesti, mikä parantaa tehokkuutta ja asiakastyytyväisyyttä. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä kartoitettiin koko arvoketjua ja liiketoimintaa koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Omaan toimintaan liittyviä vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei eritelty liiketoimintayksiköittäin. Identifioidut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyvät pääosin koko Telesten liiketoimintaan. Erityisesti tuotteiden käytönaikaiseen energiankulutukseen liittyvät vaikutukset näkyvät arvoketjun loppupäässä.

30 SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET (SBM-2)

Teleste on säännöllisessä vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmien kanssa ja kehittää toimintaansa sidosryhmäpalautteen perusteella. Sidosryhmien näkemyksiä hyödynnettiin vuonna 2024 toteutetussa olennaisuusanalyysissä, jonka pohjalta Teleste vahvisti yhtiön toiminnalle olennaiset kestävyysteemat. Teemat muodostavat painopisteet Telesten vastuullisuustyölle. Olennaisuusanalyysista on kerrottu enemmän Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -kappaleessa.

Sidosryhmäyhteistyön tarkoituksena on viestiä sidosryhmille Telesten strategiasta, liiketoiminnasta, tavoitteista, tuotteista ja palvelusta sekä vastaavasti saada tietoa sidosryhmien ajatuksista ja toiveista Telesten toimintaan liittyen. Palautteet käydään läpi osana normaalia johtoryhmätyöskentelyä ja sidosryhmien näkökulmat pyritään huomioimaan mahdollisimman nopeasti päivittäisessä toiminnassa. Suurempia, strategiatason muutoksia aiheuttavat näkökulmat syötetään strategiaprosessiin.

Telesten merkittävimmät sidosryhmät ovat asiakkaat, osakkeenomistajat ja sijoittajat, toimittajat, sekä oma henkilöstö. Sidosryhmien näkökulmia ja toiveita kartoitetaan eri tavoin. Sijoittajien ja osakkeenomistajien osalta tärkeimmät viestintäkanavat ovat ulkoinen sijoittajaraportointi, erillinen sijoittajasivusto yhtiön verkkosivuilla, yhtiökokous ja erilaiset sijoittajatapaamiset. Julkisia raportteja lukuun ottamatta kaikki yllä mainitut viestintäkanavat ovat kaksisuuntaisia. Niissä sidosryhmien edustajilla on mahdollisuus kertoa mielipiteitään ja esittää kysymyksiä. Osa yllä mainituista viestintäkanavista toimii viestintäkanavina myös asiakkaille. Asiakkaiden toiveista, ideoista ja vaatimuksista saadaan tietoa erilaisissa tapahtumissa ja asiakastapaamisissa.

Henkilöstön mielipiteitä kuunnellaan osana jokapäiväistä toimintaa ja esimiestyöskentelyä. Vuosittain käytävät kehityskeskustelut (Success and Growth Discussion) luovat myös hyvän mahdollisuuden henkilöstön mielipiteiden huomioimiselle. Lisäksi käytössä on säännöllisesti toteuttava henkilöstön pulssikysely. Henkilöstöllä on myös mahdollisuus antaa kommentteja riskien ja mahdollisuuksien kartoitukseen.

Toimittajien kanssa yhteistyötä tehdään pääosin toimittajapalavereissa. Toimittajilta saadaan mm. tietoa uusista ratkaisuista, joita tuotekehitys ja osto-organisaatio pystyvät osaltaan hyödyntämään nykyisten ja uusien tuotteiden suunnittelussa ja materiaalihankinnassa.

Osana olennaisuusanalyysiprosessia tehtyjen sidosryhmähaastattelujen ja kyselyjen perusteella Telesten merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energiankulutukseen ja tuotteiden energiatehokkuuteen. Myös materiaalien kierrätettävyyttä korostettiin. Sosiaalisen vastuun osalta Telesten työntekijöiden hyvinvointi koettiin tärkeäksi ja olennaiseksi myös lahjakkuuksien houkuttelemiseksi ja säilyttämiseksi. Yhteisön positiiviset vaikutukset laajemmasta näkökulmasta sisältävät esimerkiksi etätyömahdollisuuksien parantamisen sekä joukkoliikenteen ja turvallisuuden tukemisen. Hyviin hallintotapoihin liittyen pohjoismaista johtamistyyliä korostettiin positiivisena asiana. Toimittajien eettisten toimintaohjeiden hiljattain tapahtunut parantaminen huomioitiin positiivisena asiana. Myös tietoturva mainittiin, ja dokumentaation parantaminen yhtenä kehityskohteena.

Sidosryhmistä erityisesti asiakkaat ovat nostaneet esiin vastuullisuuden tärkeyden. Vastatakseen tähän toiveeseen, Teleste on kehittänyt vastuullisuuteen liittyviä toimintatapoja ja pyrkinyt sisällyttämään vastuullisuuden osaksi kaikkien organisaatioiden prosesseja. Olennaisuusanalyysi antoi Telestelle hyviä työkaluja vastuullisuustyön kehittämiseen. Yrityksen tarkoituksena on sitoa vastuullisuus entistä kiinteämmin osaksi yhtiön strategiaa. Yhtiö odottaa lisääntyvien vastuullisuustoimenpiteiden muuttavan sidosryhmien vastuullisuusmielikuvaa Telestä keskipitkällä aikavälillä. Telesten vastuullisuuden johtamismallia on kuvattu tarkemmin hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1) -kappaleessa. Sidosryhmien näkemyksiä tuodaan esiin johtamismallin mukaisesti ja yllä kuvatun mukaisesti osana muuta normaalia johtoryhmätyöskentelyä. Tärkeimmiksi määriteltyjen sidosryhmien näkemyksiä kartoitettiin osana vuonna 2024 toteutettua kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Tärkeimmät sidosryhmiltä saadut näkökulmat toimivat syötteenä strategiatyölle.

31 KESTÄVYYDEN OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET (SBM-3)

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on määritelty hyödyntäen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Sen tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yrityksen strategian toteutumiselle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä samalla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Telesten ensimmäinen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi tehtiin vuonna 2024. Analyysiä päivitettiin vuoden 2025 aikana. Olennaisimmiksi määritellyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla olevassa taulukoissa ESRS-standardikohtaisesti. Lisäksi niistä kerrotaan kunkin yksittäisen aihekohtaisen standardin alla. Tämä raportti keskittyy ESRS:n kattamiin aihealueisiin. Tietoturva tunnistettiin vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin päivityksessä uudeksi olennaiseksi kestävyysriskiksi. Tietoturva on yhteisökohtainen aihealue, jota käsitellään osiossa ESRS G1, hallintotapa ja yrityskulttuurit.

Taulukko 1: Olennaiset vaikutukset ympäristöön ja yhteiskuntaan
Aihe	Vaikutus ympäristöön tai yhteiskuntaan	Myönteinen/ Kielteinen	Tarkempi kuvaus vaikutuksesta	Tosiasiallinen/ mahdollinen
Ilmastonmuutos (E1)	Ilmastonmuutoksen hillintä Kasvihuonekaasupäästöt	Kielteinen	Omat toiminnot ja koko arvoketju tuottavat kasvihuonekaasupäästöjä.	Tosiasiallinen
Ilmastonmuutoksen sopeutuminen	Uudet ympäristöystävälliset teknologiat	Myönteinen	Energiatehokkaat ratkaisut ja tuotteet sekä uudet innovatiiviset teknologiat mahdollistavat kestävämmän ja vähähiilisemmän infrastruktuurin sekä vihreän siirtymän.	Tosiasiallinen
Ilmastonmuutoksen hillintä	Tuotteiden hiilijalanjäljen vähentäminen energiatehokkailla ratkaisuilla	Myönteinen	Merkittävä osa Telesten tuotteiden hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät hiilijalanjälkeä merkittävästi.	Tosiasiallinen
Ilmastonmuutoksen hillintä	Kestävien käytäntöjen edistäminen ja toteuttaminen koko arvoketjussa	Myönteinen	Haastamalla koko arvoketjua mukaan päästövähennyksiin ja kestäviin käytäntöihin Telestellä on mahdollisuus positiiviseen vaikutukseen.	Tosiasiallinen
Ilmastonmuutoksen hillintä	Matkustamisesta aiheutuvien päästöjen vähentäminen	Myönteinen	Telesten mahdollistamat luotettavat verkkoratkaisut vähentävät matkustamisen tarvetta ja tekevät joukkoliikenteestä sujuvampaa ja houkuttelevampaa.	Tosiasiallinen
Energia	Tuotteiden elinkaaren aikaisen energiankulutuksen vähentäminen.	Myönteinen	Merkittävä osa Telesten tuotteiden hiilijalanjäljestä aiheutuu tuotteiden käytönaikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokkaat ratkaisut vähentävät Telesten hiilijalanjälkeä merkittävästi.	Tosiasiallinen
Energia	Energiankulutus ja energian alkuperä omissa toiminnoissa ja logistiikassa	Kielteinen	Energiankulutuksella on monia negatiivisia ympäristövaikutuksia, kuten energiantuotannosta aiheutuvat päästöt. Päästöjen määrään vaikuttavat merkittävästi käytetyn energian lähde ja tuotantotapa.	Tosiasiallinen
Kiertotalous (E5)	Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö Tuotannon raaka-aineiden kulutuksen ympäristövaikutus	Kielteinen	Merkittävän ympäristövaikutuksen omaavien raaka-aineiden käyttö tuotannossa.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 29Tosiasiallinen Oma toiminta Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö Kierrätettyjen materiaalien käyttö tuotannossa Myönteinen Alumiini on merkittävä raaka-aine Telesten tuotteissa ja kierrätetyn alumiinin käyttö vähentää ympäristövaikutuksia ja edistää kiertotaloutta.

Tosiasiallinen Oma toiminta Resurssien ulosvirtaus liittyen tuotteisiin ja palveluihin Kiertotalouden edistäminen tuottamalla helposti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita. Myönteinen Tuotteet on suunniteltu korjattavaksi sekä helposti purettavaksi, mikä parantaa kierrätettävyyttä ja pidentävät tuotteiden elinkaarta.

Tosiasiallinen Oma toiminta Jäte Pitkäikäiset tuotteet vähentävät ympäristökuormitusta. Myönteinen Modulaariseksi suunnitellut laitteet mahdollistavat ohjelmistopäivitykset ja korjattavuuden, mikä pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää jätteen syntymistä.

Tosiasiallinen Asiakkaat Jäte Tuotetun jätteen määrä Kielteinen Telesten toiminnasta syntyy pääosin kierrätettävää jätettä.

Tosiasiallinen Oma toiminta Oma työvoima (S1) Työolot Vähimmäis- ja yhtäläinen palkka Myönteinen Telesten panostukset työntekijöiden riittävään ja yhtäläiseen palkkaan, koulutukseen ja taitojen kehittämiseen kaikissa toimintamaissa parantavat työntekijöiden hyvinvointia

Mahdollinen Oma toiminta Työolot Pohjoismainen johtamismalli parantaa työ- ja yksityiselämän tasapainoa Myönteinen Telesten työnantajana mahdollistamat joustot, kuten liukuva työaika, etätyömahdollisuus, vanhempainloma ja lastenhoitomahdollisuudet parantavat työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nämä toimet myös mahdollistavat pitkät työurat ja korkean työtyytyväisyyden.

Tosiasiallinen Oma toiminta Yhtäläinen kohtelu ja mahdollisuudet kaikille Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Kielteinen Työntekijöiden ja hallituksen jäsenten monimuotoisuus, tasa-arvo ja osallisuus, naisten osuus työvoimasta

Tosiasiallinen Oma toiminta Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) Yrityskulttuuri Eettiset toimintaperiaatteet ja ilmoituskanava Myönteinen Vahva yrityskulttuuri kannustaa eettiseen liiketoimintaan

Tosiasiallinen Oma toiminta Ilmoittajien suojaaminen Yhteiskunnan taloudelliset ja yleiset edut Myönteinen Ilmoittajien tehokas suojaaminen parantaa yhteisiä etuja vahingoittavien väärinkäytösten ennaltaehkäisemistä ja havaitsemista sekä mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin

Tosiasiallinen Koko arvoketju Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 30 35 ESRS2, 48cii-iv

Yllä esitetyt, ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyvät kielteiset vaikutukset liittyvät hiilidioksidipäästöihin ja materiaalien kulutukseen. Ne ovat tyypillisiä valmistavalle teollisuudelle. Myönteiset vaikutukset ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen vuorostaan linkittyvät suoraan Telesten toimintaan ja strategiaan. Oman työvoiman osalta sekä myönteiset vaikutukset että kielteiseksi määritelty vaikutus liittyvät Telesten toimintamalliin ja strategiaan. Hallintotapaan liittyvät myönteiset vaikutukset liittyvät Telesten toimintamalliin ja strategiaan. Kaikki olennaisiksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu keskipitkällä aikavälillä. Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset liittyvät pääosin Telesten omaan toimintaan ja toimintamalliin. Ilmastonmuutokseen ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset sisältävät kuitenkin myös arvoketjuun liittyviä vaikutuksia, kuten tuotteiden käytönaikainen energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt ja energiatehokkaat tuotteet. Hyvään hallintotapaan liittyvät vaikutukset ulottuvat omien toimintojen lisäksi myös arvoketjuun liikesuhteiden kautta.

35 Olennaisuusanalyysin perusteella määriteltiin myös yhtiön olennaisimmat riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet on kuvattu alla olevissa taulukoissa ESRS-standardikohtaisesti. Kaikki kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä merkittäväksi määritellyt mahdollisuudet linkittyvät ilmastonmuutokseen, kun taas riskejä on tunnistettu olennaiseksi ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen, omaan työvoimaan ja hyviin hallintotapoihin liittyen.

Taulukko 2 Olennaiset kestävyysriskit

Aihe	Riskin kuvaus	Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun	Aikahorisontti (Lyhyt → 2026, Keskipitkä → 2030, Pitkä → 2050)	Kohta arvoketjussa
Ilmastonmuutos (E1) Siirtymäriskit	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutoksen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus	Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä.	Kaikki aikahorisontit	Koko arvoketju
Ilmastonmuutos (E1) Siirtymäriskit	Ilmastonmuutokseen hillintä Lisääntyvä regulaatio	Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.	Kaikki aikahorisontit	Oma toiminta
Ilmastonmuutos (E1) Siirtymäriskit	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Komponenttien saatavuusongelmat tai toimittajan valmistuksen loppuminen kokonaan	Suuri osa Telesten liikevaihdosta tulee tuoteliiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat alttiita komponenttien saatavuushaasteille. Komponenttimuutos voi edellyttää uuden tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuushaasteet voivat laskea kannattavuutta myös, mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri valuutassa kuin valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.	Kaikki aikahorisontit	Toimitusketju
Ilmastonmuutos (E1) Siirtymäriskit	Ilmastonmuutokseen hillintä Ilmastonmuutoksen vaikutukset teknologiasiirtymään.	Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologiasiirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.	Keskipitkä-pitkä	Oma toiminta, asiakkaat
Ilmastonmuutos (E1) Siirtymäriskit	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Asiakkaan liiketoiminnan epävarmuus ilmastosyistä	Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee ilmastonmuutoksen kannalta riskialttiilla seuduilla. Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen asiakkuuden kokoon.	Keskipitkä-pitkä	Asiakkaat

| Fyysiset riskit | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat sähkö- ja tietoliikennekatkot | Sähkö- ja tietoliikennekatkojen seurauksena tuotanto seisahtuu ja muun organisaation työ häiriintyy. Seurauksena voi olla myös konerikkoja ja pieniä määriä materiaalihukkaa. | Kaikki aikahorisontit | Oma toiminta |
| Fyysiset riskit | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Helleaallot ja pysyvä lämpötilan nousu | Jäähdytystarpeen lisääntyminen tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/jäähdytystarve kasvavat. | Kaikki aikahorisontit | Oma toiminta |
| Fyysiset riskit | Energia Lisääntyvä energiankulutus muuttuvien sääolosuhteiden vuoksi | Jäähdytys- tai lämmitystarpeen lisääntyminen tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/ jäähdytystarve kasvavat. | Keskipitkä-pitkä | Oma toiminta ja toimitusketju |
| Kiertotalous E5 Resurssien sisäänvirtaus, mukaan lukien resurssien käyttö | Geopoliittiset uhat: esimerkiksi Kiina- Taiwan-konfliktin eskaloituminen ja komponenttien (erityisesti puolijohteiden) toimitushäiriöt | Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin ympäristöystävällisten materiaalien saatavuushaasteisiin. | Keskipitkä | Toimitusketju |
| Oma työvoima S1 Työolot | Avaintyöntekijöiden menetys työ- ja yksityiselämän tasapainon heikkenemisen vuoksi | Henkilöstöön liittyvien kustannussäästöjen vuoksi on suuri riski, että työ- ja yksityiselämän tasapaino heikkenee ja Teleste menettää avainhenkilöitään. | Keskipitkä | Oma toiminta |
| Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) | Korruptio ja lahjonta Korruptio tai lahjonta Telesten toimitusketjussa tai omassa toiminnassa | Telesten tai sen toimittajan yhdistäminen korruptio- tai lahjontasyytteeseen voisi johtaa liiketoiminnan päättymiseen joidenkin asiakkaiden kanssa. | Keskipitkä | Oma toiminta ja toimitusketju |
| Hyvä hallintotapa Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) | Kyberturvallisuus Kyberhyökkäys | Onnistunut kyberhyökkäys voi johtaa sisäisiin tai ulkoisiin tietovuotoihin tai liiketoiminnan häiriöihin. | Keskipitkä | Oma toiminta ja asiakkaat |

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiseksi määritellyt riskit analysoitiin tarkemmin resilienssianalyysitarkastelussa. Samassa yhteydessä riskit ryhmiteltiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi ymmärrettävyyden parantamiseksi. Resilienssianalyysin tulokset on kuvattu tarkemmin ilmastonmuutosta käsittelevässä osiossa E1. Monien riskien osalta vaikutukset Telesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet riskiin varautumiseksi ovat käytännössä varsin samankaltaisia.

36 Kaikki olennaiseksi tunnistetut vaikutukset on arvioitu tapahtuvaksi aikavälillä 1-5 vuotta. ${37}$ Riskien aikahorisontti on kuvattu yllä olevassa taulukossa. Taulukossa 3 on kuvattu ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset sekä siirtymämahdollisuudet. Olennaisia mahdollisuuksia ei tunnistettu muista ESRS-aihealueista. ${36}$ ESRS2, SBM-3, 48a ${37}$ ESRS2, SBM-3, 48ciii

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 32

Taulukko 3 Olennaiset mahdollisuudet ${38}$

Aihe	Mahdollisuuden kuvaus	Vaikutus liiketoimintaan ja arvoketjuun	Mahdollisuuden tyyppi	Kohta arvoketjussa
Ilmastonmuutos (E1) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamien muutosten luomat liiketoimintamahdollisuudet	Esim. myrskyissä vaurioituneiden laitteiden korvaaminen, enemmän huoltoa tai etähuoltoa, energiatehokkaat laitteet. Laitteet äärimmäisiin sääolosuhteisiin.	Fyysinen	Oma toiminta
Ilmastonmuutos (E1) Ilmastonmuutokseen hillintä	Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet	Kiristyvä lainsäädäntö voi lisätä liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti julkisen liikenteen ja älykkäiden verkkoratkaisuiden parissa.	Siirtymä	Ei määritelty (Oletettavasti Oma toiminta/Asiakkaat/Arvoketju)

Täysin uusien liiketoiminta-alueiden syntyminen transitiossa kohti ilmastokestävämpää tulevaisuutta. Vihreä siirtymä voi luoda odottamattomia tarpeita kehittää uusia tuotteita tai sovelluksia, joita Telesten teknologia ja innovaatio- osaaminen tukevat.

Siirtymä Koko arvoketju 38 ESRS2, SMB-3, 48a 39 ESRS2, SMB-3, 48b, d, f 40 ESRS2, SBM-3, 48g

Olennaiset kestävyysvaikutukset ja riskit on suurilta osin huomioitu yhtiön vastuullisuustyössä, strategian taustatekijöissä, liiketoimintamallissa ja päätöksenteossa. Kestävyystyön kehitys on jatkuvaa ja erityisesti kestävyyteen liittyvien mahdollisuuksien hallintaan kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Telesten ei ole merkittäviä vastuullisuuteen vaikuttavia riskejä, jotka tällä hetkellä vaikuttaisivat seuraavaan vuotuiseen taloudelliseen raportointiin. Vastuullisuuden riskit ja mahdollisuudet huomioidaan konsernitason riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessissa. Telesten strategia ja liiketoimintamalli muokkautuvat tarvittaessa riskien mitigoimiseksi ja mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessi antaa syötettä strategiatyöhön. Strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä yllä kuvattujen ilmastoon liittyvien riskien osalta on analysoitu ilmastoresilienssianalyysin yhteydessä. Analyysin tulokset on kuvattu taulukossa 8. resilienssianalyysi. Analyysin perusteella Telesten strategiset toimenpiteet, teknologinen innovointikyky, vahva oma tuotekehitys, valmistusosaaminen sekä yhteistyö toimittajien kanssa lisäävät resilienssiä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien osalta. Muiden riskien, vaikutusten ja mahdollisuuksien osalta yhtiö ei ole tehnyt yksityiskohtaista analyysiä. Yhtiö ei tunnistanut erillisiä, olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyviä merkittäviä taloudellisia vaikutuksia raportointikaudella. Yhtiö ei ole tehnyt taloudellisia ennusteita, joissa yksittäisen riskin vaikutus olisi merkittävä seuraavalla raportointikaudella.

39 Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi katselmoitiin ja päivitettiin vuoden 2025 aikana. Päivitysprosessiin ei osallistettu Telesten ulkopuolisia sidosryhmiä, koska vuoden 2024 analyysissä sidosryhmiä osallistettiin prosessiin ja toiminnassa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Katselmoinnissa sekä vaikutuksiin, riskeihin että mahdollisuuksiin tehtiin hieman muutoksia. Vaikutusten osalta muutokset eivät olleet merkittäviä, ainoastaan korjauksia vaikutusten kuvauksiin. Vaikutusten lukumäärä pysyi samana. Olennaisten riskien listalle nousi kaksi uutta riskiä. Riskit liittyvät kyberturvallisuuteen ja korruptio ja lahjonta -aihealueisiin. Näistä aihealueista raportoidaan osana ESRS G1, hallintotapa ja yrityskulttuuri -kappaletta. Myös olennaisiin mahdollisuuksiin tehtiin muutoksia. Edelliseen raportointikauteen verrattuna mahdollisuuksien lukumäärä pieneni viidestä kolmeen. Vuoden 2025 kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset on katselmoitu ja hyväksytty Telesten vastuullisuuden johtamismallin mukaisesti.

40

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA (IRO-1)

Telestellä on konserninlaajuinen vakiintunut ja säännöllisesti toistettava riskienhallintaprosessi, jota ESRS-standardin vaatimusten mukainen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi täydentää. Kestävyystyötä ohjaavien teemojen ja vaikutusten arviointiin on hyödynnetty kestävyyden kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia. Vuoden 2024 aikana Teleste teki ESRS-standardin mukaisen olennaisuusanalyysin, jonka perusteella arvioitiin keskeisiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät yrityksen liiketoimintaan erityisesti kestävyyden näkökulmasta. Tavoitteena oli tunnistaa ja arvioida ne vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yrityksen strategian toteutumiselle lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä sekä samalla tunnistaa ja arvioida yhtiön liiketoimien vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. Yhtiön aiempi riskienhallintaprosessi keskittyy ensisijaisesti tunnistamaan ja arvioimaan riskejä, uhkia ja mahdollisuuksia, joilla on merkitystä yhtiön strategian toteuttamiselle tai arvon säilyttämiselle. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin tuoma lisä vakiintuneeseen riskienhallintaprosessiin on yhtiön vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet.

41

Olennaisten vaikutusten määritystyö aloitettiin tausta-analyysillä. Sen tarkoituksena oli tuottaa pitkä lista Telesten kontekstissa mahdollisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Tausta-analyysissä huomioitiin Telesten liiketoimintatavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset vaikutukset ja raportointivaatimukset. Pitkä vaikutuslista sisälsi yhteensä 125 vaikutusta, jotka ryhmiteltiin 21 ESG-teemaan (lyhyt lista) olennaisuuden määrittämisen helpottamiseksi. Seuraavassa vaiheessa päätettiin analyysiin mukaan otettavat sidosryhmät. Olennaisuusanalyysissä merkittävimmiksi sidosryhmiksi määriteltiin toimittajat, asiakkaat, omistajat ja sijoittajat sekä oma henkilöstö. Koska yhtiön hallitus sisältää myös omistajia, edusti hallitus olennaisuusanalyysissä sijoittajien ja omistajien näkökulmaa. Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön asetettiin tärkeysjärjestykseen skaalalla 1-5 sekä sidosryhmien edustajien että telesteläisten toimesta. Näin saatiin vaikutuksen merkittävyys. Lisäksi vaikutuksen olennaisuuden kokonaisarvosanaan vaikuttivat laajuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5, peruuttamattomuus, jota arvioitiin skaalalla 1-5, sekä todennäköisyys, jota arvioitiin skaalalla 0-1, jossa 1=100%. Vaikutus katsottiin olennaiseksi joko näiden neljän kohdan yhteenlasketun kokonaispistemäärän tai korkean merkittävyyden perusteella. Olennaisuuden raja-arvoksi määriteltiin kokonaispistemäärän osalta 3. Lisäksi olennaisiksi määriteltiin myös vaikutukset, joiden merkittävyys oli 4 tai korkeampi.

Olennaisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön pyrittiin huomioimaan mahdollisimman laajasti osallistamalla arviointiin eri sidosryhmiä. Pitkän vaikutuslistan tausta-analyysissä pyrittiin huomioimaan koko toimialan vaikutukset. Arvoketjun näkökulma huomioitiin osallistamalla prosessiin sekä toimittajia että asiakkaita. Sidosryhmien näkökulma huomioitiin haastattelemalla ulkopuolisten sidosryhmien edustajia. Myös oma henkilöstö osallistui laajasti olennaisuusanalyysiin. Ulkoisten sidosryhmien edustajat arvioivat vaikutusten olennaisuutta. Olennaisuusanalyysissä käytettiin apuna ulkopuolisia asiantuntijoita. Vaikutusten olennaisuutta arvioitiin vaikutusten merkittävyyden, laajuuden, peruuttamattomuuden ja todennäköisyyden perusteella. Kielteisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös vaikutuksen peruuttamaton luonne; mikäli vaikutuksen kokonaisarvo ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoa, mutta sen peruuttamaton luonne oli arvioitu korkeaksi, määriteltiin se silti olennaiseksi. Vaikutukset jaoteltiin todellisiin vaikutuksiin ja mahdollisiin vaikutuksiin. Mahdollisille vaikutuksille määriteltiin myös todennäköisyys. Prosessin yhteydessä ei erikseen tunnistettu tai huomioitu erityisiä toimintoja tai liiketoimintasuhteita, joihin liittyy kasvanut riski haitallisille vaikutuksille. Kaikki olennaisuusrajan ylittävät todelliset ja mahdolliset vaikutukset ovat olennaisia.

42

Myös olennaisten riskien ja mahdollisuuksien arviointi aloitettiin laatimalla pitkä lista mahdollisia kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Lista laadittiin Telesten riskianalyysin perusteella ja sitä täydennettiin mahdollisuuksilla sekä muilla riskeillä työpajassa. Lista sisälsi yhteensä 150 riskiä ja mahdollisuutta, jotka kattoivat kaikki 10 ESRS-standardia ja joitakin yrityskohtaisia aihealueita. Riskien ja mahdollisuuksien suuruus ja todennäköisyys arvioitiin projektipäälliköiden toimesta. Arviointi sisälsi seuraavat näkökulmat:

Suuruus: Vaikutus yrityksen kehitykseen, taloudelliseen asemaan, taloudelliseen suorituskykyyn, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Suuruus arvioitiin miljoonina euroina.

Todennäköisyys: Kuinka todennäköistä on, että riski tai mahdollisuus toteutuu. Todennäköisyys arvioitiin skaalalla 0-1, missä 1=100 % todennäköisyys toteutumiselle.

Riskien ja mahdollisuuksien analyysin pohjana käytettiin samoja taustamateriaaleja kuin vaikutusten arvioinnissa. Esimerkiksi ilmastoriskien osalta vaikutusten ja riskien ja mahdollisuuksien välinen yhteys on selkeä. Riski tai mahdollisuus katsottiin olennaiseksi, mikäli sen suuruus on yli 1,35 miljoonaa euroa tai vaikutuksen ja todennäköisyyden yhteispistemäärä oli 1 tai enemmän (asteikolla 0-3). Olennaisuusanalyysissä keskityttiin arvioimaan erityisesti vastuullisuuteen liittyviä riskejä. Osittain rajanveto vastuullisuus- ja muiden riskien välillä oli haastavaa. Riskien tarkemman analysoinnin yhteydessä kävi ilmi, että esimerkiksi olennaiseksi määritellyn riskin, valuuttakurssien muutos, yhteyttä ilmastonmuutokseen oli vaikea perustella. Vuoden 2024 raportoinnin yhteydessä myös havaittiin, että vaikutusten yhteyttä riskeihin ja mahdollisuuksiin olisi hyvä huomioida tarkemmin jo kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydessä. Koska kestävyysraportoinnin perustana oleva kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi tehtiin erillisenä prosessina, eivät sen tulokset ole täysin vertailukelpoiset yhtiön aiempiin olennaisuus tai riskiarviointeihin.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 33Yhtiö pitää kestävyysriskejä samanarvoisina kuin muita riskejä, mutta vuoden 2024 raportoinnin osalta eri analyysien tulosten huono vertailtavuus ei mahdollistanut samanlaista prosessia kaikkien yhtiön riskien huomioimiselle taloudellisessa ja kestävyysraportoinnissa. Tämä huomioitiin riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessin kehitystyössä vuoden 2025 aikana. Nykyisen käytännön mukaisesti vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet arvioidaan ja käsitellään osana konsernitason riskien- ja mahdollisuuksien hallintaprosessia. 43

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet analysoitiin ulkopuolisen asiantuntijan vetämässä työpajassa, johon osallistui Telesten olennaisuusanalyysiprojektiryhmän jäseniä. Projektiryhmään kuului myös Telesten johtoryhmän jäseniä. Työpajassa määriteltiin myös olennaisuuden kynnysarvot. Olennaisuusanalyysin loppuraportti ja olennaiset kestävyysnäkökulmat hyväksyttiin myös yhtiön hallituksessa. 44

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä olennaisiksi määritellyt riskit ja mahdollisuudet ovat mukana konsernin riskien ja mahdollisuuksien rekisterissä. Vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, jotka on tunnistettu osana konsernitason riskien- ja vaikutusten hallintaprosessia toimivat syötteenä kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiprosessissa. 45

Yhtiö pitää kestävyyteen liittyviä riskejään samanarvoisina kuin muita riskejä ja huomioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet osana riskien ja mahdollisuuksien arviointiprosessia. 46

Olennaisuusanalyysin pohjana toimii tausta-analyysi. Siinä huomioitiin Telesten liiketavoitteet, arvot, toimialalle olennaiset vaikutukset ja raportointivaatimukset. Riskien ja mahdollisuuksien taustamateriaalina käytettiin lisäksi mm. ilmastoriskianalyysiä. 47

Merkittävien (materiaalisten vaikutusten perusteella tunnistettiin raportointivaatimukset, jotka Telesten kestävyysraportin tulee 42 ESRS2, IRO-1, 53b, bi-iv 43 ESRS2, IRO-1, 53c, ci-iii 44 ESRS2, IRO-1, 53d 45 ESRS2, IRO-1, 53e 46 ESRS2, IRO-1, 53f 47 ESRS2, IRO-1, 53g Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 34 kattaa. Telestelle relevantit aihekohtaiset raportointistandardit ovat
1. ESRS E1, ilmaston muutos
2. ESRS E5, resurssien käyttö ja kiertotalous
3. ESRS S1, oma työvoima
4. ESRS G1, hallintotapa ja yrityskulttuuri

Lisäksi Telesten kestävyysstrategiaa ja tavoitteita kuvataan standardin ESRS 2 mukaisesti. Raportoitavat näkökohdat määriteltiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi -projektia. ESRS standardien vaatimukset huomioitiin jo olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittelyn yhteydessä. Raportoitavat standardit määriteltiin kaksinkertaisen olennaisuuden huomioivan olennaisanalyysissa määritettyjen näkökohtien perusteella. 48

Olennaisuusanalyysiprosessin tausta-analyysissa pyrittiin huomioimaan kattavasti Telesten kontekstissa mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Myös pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin sekä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät näkökohdat olivat edustettuina olennaisuusanalyysin 21 ESG-teemaa sisältävällä lyhyellä listalla, josta sidosryhmien edustajat määrittivät Telestelle olennaisimmat teemat. Telesten omaan toimintaan liittyviä ympäristön pilaantumiseen ja veden käyttöön sekä jätevesiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan osana konsernin ympäristöjärjestelmää. Teleste on arvioinut ylätasolla todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa hyödyntäen Key Biodiversity areas -mittaristoa. Arvoketjulle ei ole tehty erillistä arviointia. Key biodiversity areas-mittariston mukaan Telesten toimipaikat eivät sijaitse biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Telesten tuotantolaitokset tai toimistot eivät ole ympäristöluvan varaisia ja tuotantolaitosten tai muiden toimipisteiden osalta ei ole todettu, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä. Olennaisuusanalyysin lisäksi ei ole järjestetty erillisiä sidosryhmien tai mahdollisten vaikutusten alaisina olevien yhteisöjen kuulemisia. 49

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista (E1.IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia olennaisuusanalyysissä. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset todettiin olennaiseksi vaikutukseksi. Olennaisuusanalyysista kerrotaan tarkemmin tämän osion alkupuolella. 50

Jo tätä aiemmin, Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia ilmastoriskianalyysissa 2023. Ilmastoriskianalyysin yhteydessä pyrittiin systemaattisesti tunnistamaan ilmastonmuutokseen liittyvät mahdolliset riskit ja liiketoimintamahdollisuudet. Näistä määritettiin yhtiön toiminnan kannalta merkittävimmät. Nämä tunnistetut riskit ja mahdollisuudet toimivat syötteenä kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa 2024, jolloin huomioitiin laajemmin riskit myös sidosryhmäsuhteiden näkökulmasta. Arviointi kattoi ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien tunnistamisen sekä riskin voimakkuuden ja todennäköisyyden arvioinnin. Yritys hyödynsi TCFD-suosituksia ja IPCC:n skenaarioita arvioidessaan omaisuutensa ja toimintojensa ilmastoriskialttiutta. Arviointi kattoi merkittävimmät toimitilat ja toiminnot. 51

Riskien arvioinnissa käytettiin kahta skenaariota: ensimmäisessä oletetaan maailmanlaajuisen lämpötilan nousevan 1,5– 2 asteella ja toisessa yli 4 asteella vuoteen 2100 mennessä (pohjana RCP 2.6 ja IPCC 2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022 SSP5-8.5). Alle kahden asteen skenaariossa oletetaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien tuotteiden ja palveluiden kysynnän kasvavan ja sääntelyn lisääntyvän edellyttäen esimerkiksi tuotantoketjun läpinäkyvyyden kehittymistä. Lisäksi tässä skenaariossa hiilitullien, EU:ssa CBAM:in (Carbon border adjustment mechanism) ja muun hiilen hinnoitteluun ja päästökauppaan liittyvän sääntelyn on arvioitu vaikuttavan liiketoimintaympäristöön. Tässä alle 2 asteen skenaariossa pahimmilta fyysisiltä riskeiltä vältyttäisiin ja alttius näiden riskien haittavaikutuksille on matalampi Pohjois-Euroopassa kuin muualla. Fyysiset riskit, kuten myrskyt ja tornadot sekä tulvat ja metsäpalot kuitenkin lisääntyvät. Maantieteellisten alueiden määrä, jolla asuminen ja työolot käyvät mahdottomiksi tai tuottavuus laskee lämpötilan vuoksi merkittävästi, on kuitenkin vähäinen tässä alle 2 asteen skenaariossa. Yli 4 asteen skenaariossa oletetaan liiketoimintaympäristön muuttuvan vaikeammin ennakoitavaksi tai epästabiiliksi. Teknologioiden osalta sopeutumisen oletetaan vaativan investointeja sekä sopeutumista edistävien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Markkinariskit ja saatavuusongelmat perushyödykkeissä ja raaka-aineissa ovat mahdollisia. Lisäksi tässä skenaariossa rauhan ja vapaan liikkuvuuden menettäminen ovat mahdollisia, samoin ilmastopakolaisaallot. Fyysiset riskit lisääntyvät ja voivat aiheuttaa paitsi suoranaista haittaa omaisuudelle ja ihmisille, myös epäsuoria menetyksiä esimerkiksi rahtien ja hankinnan häiriintyessä, liiketoiminnan keskeytymisiä, korjauskuluja ja sopeutumisen edellyttämiä kustannuksia. Joillain mantereilla muutokset voivat aiheuttaa hengen, terveyden tai tuottavuuden menetyksiä. 52

1,5–2 asteen skenaario on erityisen hyödyllinen siirtymäriskien tunnistamisessa ja arvioinnissa, kun taas fyysisten riskien osalta yli 4 asteen skenaario tarjoaa paremman pohjan. 53

Arvioinnissa otettiin huomioon ilmastonmuutoksen mahdolliset fyysiset sekä siirtymävaikutukset Telesten markkina-alueilla sekä toimittajiin ja asiakkaisiin kohdistuvat vaikutukset arvoketjussa lähellä Telesteä. Skenaarioanalyysissa huomioitiin Telesten tuotantolaitosten sijainti erityisesti fyysisten ilmastoriskien todennäköisten vaikutusten osalta. Analyysissä huomioitiin myös merkittävien asiakkaiden ja toimittajien maantieteellinen sijainti esimerkiksi mahdollisen merenpinnan nousun aiheuttaman riskin arvioimiseksi. 54

Riskejä tunnistettiin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ilmastoriskien arviointi kattaa arvion siitä, millaisille ilmastonmuutoksen aiheuttamille uhille Telesten omaisuus 48 ESRS2, IRO-1,59 49 ESRS2, IRO-1, Lisäys C, E2 (11), E3 (8) ja E4 (17-19 ) 50 E1, E1.IRO-1 20a, AR9 51 E1, E1.IRO-1 AR 11c 52 E1, E1.IRO-1 AR 11c 53 E1, E1.IRO-1 AR 13c 54 E1, E1.IRO-1 AR 11d 55 E1, E1.IRO-1 20b, E1.IRO-1 20c Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 35 ja liiketoiminta voisivat altistua lyhyessä, keskipitkässä ja pitkässä aikahorisontissa. 55

Aika-horisontti määritettiin seuraavasti: lyhyessä aikahorisontissa riskin arvioitiin realisoituvan vuoteen 2026 mennessä, keskipitkässä vuoteen 2030 mennessä ja pitkässä vuoteen 2050 mennessä. 56

Samoja periaatteita käytettiin myös siirtymäriskien tunnistamisessa ja altistumisen arvioinnissa. 57

Fyysisten riskien ja vaarojen arviointi kattaa äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan nousun sekä pitkäaikaiset ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lyhyellä aikavälillä huomioitiin äkillisten sääilmiöiden tuomat vaarat, kuten tulvat ja myrskyt, kun taas pitkällä aikavälillä tarkasteltiin pysyviä muutoksia ja vaaroja, kuten merenpinnan nousua sekä pysyvää lämpötilan nousua. Siirtymäriskien osalta on huomioitu esimerkiksi kiristyvän regulaation vaikutukset yrityksen kilpailukykyyn. Skenaarioihin pohjautuva analyysi tarjoaa pohjan riskien priorisoinnille ja sopeutumisstrategioiden suunnittelulle.58 Skenaarioiden käyttö varmistaa, että arviointi kattaa riskit mahdollisissa vakavissa kehityskuluissa, mikä tukee strategista päätöksentekoa ja sopeutumistoimenpiteiden suunnittelua. 59 Riskien arviointiin osallistettiin asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota. Teleste katsoo siten, että käytetyt skenaariot kattavat sen todennäköiset riskit ja epävarmuustekijät. 60 Ilmastoriskit ovat osa talousjohtajan hallinnoimaa riskientarkasteluprosessia. Käytetyt ilmastoskenaariot eivät ole ristiriidassa tilinpäätöksessä käytettyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa. 61 Ilmastoriskien ja mahdollisuuksien analyysissa arvioitiin vaikutusta liiketoimintaan ilmastonmuutokseen liittyville vaaroille, siirtymätapahtumille tai fyysisille riskeille. Vaikutusta strategiaan ja liiketoimintaan tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin resilienssianalyysin yhteydessä. Ilmastoriskeistä sekä niiden hallinnasta on kerrottu tarkemmin osiossa E1 Ilmastonmuutos, taulukossa "Resilienssianalyysi". 62 Telesten liiketoiminta tukee vihreää siirtymää, koska se muuan muassa edistää julkisen liikenteen käyttöä sekä tarjoaa energiatehokkaita verkkoratkaisuja. Omaisuuksia tai liiketoiminnan osa-alueita, jotka eivät ole yhteensopivia ilmastoneutraalin talouden tavoitteiden kanssa tai vaativat merkittäviä toimenpiteitä yhteensopivuuden takaamiseksi ei ole tunnistettu. Osa Telesten liiketoiminnasta edistää EU-taksonomiassa määriteltyjä ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyviä ympäristötavoitteita. Nämä liiketoiminnat on esitetty tarkemmin kappaleessa "Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan mukaiset tiedot". 63 55 E1, E1.IRO1 AR 11a, E1.IRO-1 AR 12a 56 E1, E1.IRO-1 AR 11b 57 E1, E1.IRO-1 a 58 E1, E1.IRO-1 21, E1.IRO-1 21 59 E1, E1.IRO-1 AR 11d, E1.IRO-1 AR 12c 60 E1, E1.IRO-1 AR 13b 61 E1, E1.IRO-1 AR 15 62 E1, E1.SBM-3 19c 63 E1, E1.IRO-1 AR 12d

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 36

Sisältöindeksi

Monialaiset standardit -ESRS2 “Yleiset tiedot”

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
BP-1	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet (BP-1)
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot (BP-2)
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysaiheet	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV- 2)
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelyihin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-3)
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS standardien tiedonantovaatimukset	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS- standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 37

Ympäristötiedot- ESRS E1 Ilmastonmuutos

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelyihin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvät riskit ja niiden hallinta
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (E1 SBM-3)
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet (E1-2)
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet (E1-3)
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Mittarit ja tavoitteet (E1-4)
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -brutto- päästöt ja kokonaispäästöt	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

Käytetty siirtymäsäännöstä scope 3 päästöjen osalta

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 38

ESRS E5 “Resurssien käyttö ja kiertotalous”

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS2, IRO	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (E5.IRO-1)
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	Toimintaperiaatteet (E5-1)
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	Toimenpiteet (E5-2)
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	Mittarit ja tavoitteet (E5-3)
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)

Yhteiskunnalliset tiedot – ESRS S1 “Oma työvoima”

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset (ESRS 2, SBM-2)
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ESRS 2, SBM-3)
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa (S1-2)
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus (S1-4)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 39

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-7	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-7)
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	Monimuotoisuusmittarit (S1-9)
S1-10	Riittävä palkka	Riittävä palkka (S1-10)
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit (S1-13)
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeus- vaikutukset (S1-17)

Hallintotapatiedot – ESRS G1 “Liiketoiminnan harjoittaminen”

Standardi-osio	Tiedonantovaatimus	Osio raportilla
ESRS 2, GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 39# Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen (G1-3)

G1-4 Korruptio ja lahjontatapaukset

Korruptio ja lahjontatapaukset (G1-4)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 40

Vieressä oleva taulukko käsittää muista EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet, jotka on lueteltu ESRS 2:n liitteessä B. Se osoittaa, mitkä datapisteet löytyvät raportistamme sekä tietojen sijainnin raportilla.

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	x	x			Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta	x				Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (GOV-1)
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	x				Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista (GOV-4)
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	x	x	x	N/A
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	x	x		N/A
ESRS 2 SBM-1Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	x	x		N/A
ESRS 2 SBM-1Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta	x			N/A
ESRS E1-1Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset16 kohdan g alakohta	x	x			Epäolennainen
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	x				Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 41

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	x	x			Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	x	x	x		2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta	x				ESRS E1-9
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR- asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	x				Epäolennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 42

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta	x				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	x				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan b alakohta	x				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – E4 16 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	x				Epäolennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	x				Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	x				Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät ulosvirtaukset (E5-5)
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	x				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	x				Epäolennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	x				Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta	x				Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	x				Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	x				Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet (S1-1)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 43

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	x				Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	x	x			Epäolennainen
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	x				Epäolennainen
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	x	x			Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	x				Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) (S1-16)
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	x				Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	x	x			Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset (S1-17)
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	x				Epäolennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	x				Epäolennainen
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	x				Epäolennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	x	x			Epäolennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta	x				Epäolennainen

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 44

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvoasetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti raportilla tai epäolennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	x				Epäolennainen
ESRS S3-1Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	x				Epäolennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	x	x			Epäolennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	x				Epäolennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	x				Epäolennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	x	x			Epäolennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	x				Epäolennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	x				Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1) (MDR-P, MDR-A)
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	x				Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1) (MDR-P, MDR-A)
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	x	x			Korruptio ja lahjontatapaukset (G1-4)
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	x				Korruptio ja lahjontatapaukset (G1-4)

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 45

2.# Ympäristötiedot EU-TAKSONOMIA ASETUKSEN (EU) 2020/852 (LUOKITUSJÄRJESTELMÄASETUS) 8 ARTIKLAN MUKAISET TIEDOT

Taksonomia on Euroopan unionin asetuksella 2020/852 rahoitusmarkkinoille vuoden 2022 alusta voimaan tullut luokitusjärjestelmä, joka listaa ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Luokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet. Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joihin nähden yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (1) ilmastonmuutoksen hillintä, (2) ilmastonmuutokseen sopeutuminen, (3) vesivarat ja merten luonnonvarat, (4) kiertotalouteen siirtyminen, (5) ympäristön pilaantuminen, sekä (6) biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

Tekniset arviointikriteerit määrittelevät, edistääkö toiminta olennaisesti kyseisten ympäristötavoitteiden saavuttamista, jolloin toiminta voidaan määritellä kestäväksi. Teknisten arviointikriteerien lisäksi on varmistettava, että toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa millekään muulle viidelle ympäristötavoitteelle, ja että toiminta on YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaista. Raportointivelvollisuuteen sisältyy taksonomiakelpoisen ja -mukaisen liikevaihdon, pääomamenojen (Capex) tai toimintamenojen (Opex) prosenttiosuuden ilmoittaminen.

Taksonomiakelpoinen liiketoiminta

Telesten liiketoiminta on osittain EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen piirissä eli taksonomiakelpoista. Telesten toimintoihin voidaan soveltaa ilmastonmuutoksen hillintään tai kiertotalouteen siirtymistä koskevia arviointikriteerejä. Public safety and Mobility yksikön liiketoimintaan voidaan soveltaa ilmastonmuutoksen hillintä, rautateiden henkilökaukoliikennettä koskevia alakohtia 6.14 ”Rautatieliikenteen infrastruktuuri” ja 6.15 ”Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri”. Osaan Teleste Broadband Networks yksikön liiketoiminnasta voidaan soveltaa kiertotalouteen siirtymistä edistävän kriteeristön informaatio ja viestintä-osion alakohtaa 4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen. Yhtiöllä ei ole ydinvoiman tai fossiilisen energian tuotantoon, kemikaalin valmistukseen, kiistanalaisten aseiden tai tupakkatuotteisiin liittyvää toimintaa. 64

Taksonomian raportointi

Teleste raportoi tilikaudelta 2025 taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset liiketoiminnot suhteessa kaikkiin kuuteen ympäristötavoitteeseen. Liiketoiminnoista raportoidaan osuudet liikevaihdosta, pääomamenoista ja toimintakuluista.

Taksonomiakelpoisten ja taksonomian mukaisten toimintojen arviointiprosessi

Teleste on arvioinut taksonomiakelpoisuutensa ja -mukaisuutensa tilikaudelle 2025. Prosessiin kuului taksonomiakelpoisten liiketoimintojen tunnistaminen, kaikkien olennaisten toimintojen teknisten arviointikriteerien (TSC) ja Ei merkittävää haittaa kriteerien arviointi kunkin ympäristötavoitteen osalta sekä sosiaalisten vähimmäissuojatoimien arviointi yritystasolla. Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoiminnoittain.

Teleste on jo aiemmin raportoinut taksonomian mukaista ilmastonmuutoksen hillitsemistä edistävää liiketoimintaa. Telesten taksonomian mukainen toiminta luokkien 6.14 ja 6.15 piirissä sisältää muun muassa yhtiön joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen ja videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin. Näiden toimintojen osalta vain ulkoinen myynti on mukana raportoidussa liikevaihdossa. Lisäksi osa Telesten Broadband Networks liiketoiminnasta on kiertotalouteen siirtymistä edistävien kriteerien luokan 4.1 mukaan taksonomiakelpoista. Näihin toimintoihin kuuluvat mm. Huolto ja korjaustoiminnot sekä verkkojen etämonitorointiratkaisut.

Raportointiperiaatteet

Liikevaihto

Teleste soveltaa liikevaihdon tunnusluvun laskennassa samoja IFRS-standardien mukaisia laatimisperiaatteita, joita sovelletaan konsernitilinpäätöksessä. Tunnusluvun laskennassa käytetty kokonaisliikevaihto vastaa konsernitilinpäätöksessä esitettyä liikevaihtoa. Liikevaihdon laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Liikevaihdon taksonomiakelpoinen ja taksonomian mukainen osuus arvioitiin liiketoiminnoittain. Vain ulkoinen myynti on mukana raportoidussa liikevaihdossa.

Pääomamenot ja toimintamenot

Osuus pääomamenoista ja osuus niistä toimintamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin, raportoidaan yritystasolla kustannuspaikkakohtaisesti välttäen päällekkäisen laskennan tulosindikaattorien alla ja välillä. Näitä toimia ovat esimerkiksi tutkimus- ja kehityshankkeet. 64 ESRS2, SBM-2 40d

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 46 Tilikausi 2025 2025

Merkittävän edistämisen kriteerit | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | | | | | | | | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta, vuosi 2024 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20)
Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | Liikevaihto (3) | Osuus liikevaihdosta, vuosi 2025 (4) | K; E; E/S (5) | K; E; E/S (6) | K; E; E/S (7) | K; E; E/S (8) | K; E; E/S (9) | K; E; E/S (10) | K/E (11) | K/E (12) | K/E (13) | K/E (14) | K/E (15) | K/E (16) | K/E (17) | % | M | T
:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen | CCM 6.14 | 48,6 | 35 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 37 % | M |
Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin | CCM 6.15 | 5,1 | 4 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 2 % | M |
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) | | 53,7 | 39 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 39 % | |
Josta mahdollistavat toiminnat | | 53,7 | 39 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 39 % | M |
Josta siirtymätoiminnat | | - | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | T |
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen | CE 4.1 | 1,9 | 1 % | 1 % | | | | | | | | | | | | | | |
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) | | 1,9 | 1 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 1 % | |
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) | | 55,6 | 40 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 40 % | | | | | | | | |
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto | | 83,1 | 60 % | | | | | | | | | | | | | | | |
YHTEENSÄ | | 138,6 | 100 % | | | | | | | | | | | | | | | |

Taulukko 4 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 47

Taulukko 5 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus pääomamenoista

Tilikausi 2025 2025

Merkittävän edistämisen kriteerit | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | | | | | | | | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesi | Ympäristön pilaantuminen | Kiertotalous | Biologinen monimuotoisuus | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista, vuosi 2024 (18) | Luokka mahdollistava toiminta (19) | Luokka siirtymätoiminta (20)
Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | Pääomamenot (3) | Osuus pääoma- menoista, vuosi 2025 (4) | K; E; E/S (5) | K; E; E/S (6) | K; E; E/S (7) | K; E; E/S (8) | K; E; E/S (9) | K; E; E/S (10) | K/E (11) | K/E (12) | K/E (13) | K/E (14) | K/E (15) | K/E (16) | K/E (17) | % | M | T
:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---|:---
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen | CCM 6.14 | 0,8 | 12 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 23 % | M |
Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin | CCA 6.15 | 0,0 | 0 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 3 % | M |
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) | | 0,8 | 12 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 25 % | |
Joista mahdollistavat toiminnat | | 0,8 | 12 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 25 % | M |
Joista siirtymätoiminnat | | 0,0 | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | T |
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) | | 0,0 | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | |
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) | | 0,8 | 12 % | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 25 % | | | | | | | | |
B.EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot 5,8 88 %
Yhteensä 6,6 100 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 48

Taulukko 6 Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista

| | Tilikausi 2025 | | | | | | | | | | | | | | | Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1.) tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista, vuosi 2024 (18) | | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Merkittävän edistämisen kriteerit | | ”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | | | | | | | | | | | | | | Luokka mahdollistava toiminta(19) | Luokka siirtymätoiminta (20) |
| Taloudelliset toiminnat (1) | Koodi (2) | Toimintamenot (3) | Osuus toimintamenoista, vuosi 2025 (4) | Ilmastonmuutoksen hillintä (5) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6) | Vesi (7) | Ympäristön pilaantuminen (8) | Kiertotalous (9) | Biologinen monimuotoisuus (10) | Ilmastonmuutoksen hillintä (11) | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12) | Vesi (13) | Ympäristön pilaantuminen (14) | Kiertotalous (15) | Biologinen monimuotoisuus (16) | Vähimmäistason suojatoimet (17) | % | M€ | % |
| | | M€ | % | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K; E; E/S | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | | % |
| A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
| A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
| Joukkoliikenteen informaatioratkaisut raideliikenteeseen | CCM 6.14 | 6,7 | 42 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 39 % | M | | |
| Videovalvontaratkaisut joukkoliikenteen sovelluksiin | CCA 6.15 | 1,1 | 7 % | K | E/S | E/S | E/S | E/S | E/S | K | K | K | K | K | K | K | 9 % | M | | |
| Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) | | 7,9 | 49 % | | | | | | | | | | | | | | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 48 % | | |
| Joista mahdollistavat toiminnat | | 7,9 | 49 % | | | | | | | | | | | | | | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | K | K | K | K | K | K | K | 48 % | M | |
| Joista siirtymätoiminnat | | 0,0 | 0 % | | | | | | | | | | | | | | 0 % | | | | | | | | | | | | | T |
| A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) | | 0,0 | 0 % | | | | | | | | | | | | | | 0 % | | | | | | | | | | | | |
| Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) | | 7,9 | 49 % | | | | | | | | | | | | | | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 48 % | | | | | | |
| B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
| Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot | | 8,0 | 51 % | | | | | | | | | | | | | | | | |
| Yhteensä | | 15,9 | 100 % | | | | | | | | | | | | | | | | |

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 49

TAULUKKO 7 YDINVOIMAAN JA FOSSIILISIIN KAASUIHIN LIITTYVÄT TOIMINNOT

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Ei
65	65	ESRS2, SBM-2, 40d i-iv

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 50

ILMASTONMUUTOS ESRS E1

ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT RISKIT JA NIIDEN HALLINTA

66 E1, E1.SBM-3 18, E1.SBM-3 19c

Taulukko 8 Resilienssianalyysi

	Riski	Aikahorisontti	Vaikutus Telesten liiketoimintaan*	Toimenpiteet ja yhteys strategiaan	Resilienssi
Siirtymäriskit	Ilmastonmuutoksen aiheuttama yhteiskunnallinen epävarmuus	kaikki aika-horisontit	Geopoliittiset uhat voivat johtaa merkittäviin saatavuusongelmiin. Tietyt pakotteet voivat vaikuttaa vientiliiketoimintaan. Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä.	- Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla. Telesten GoWest-strategian tavoitteena on vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa. - Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen. - Vaihtoehtoisten komponenttien etsiminen volyymituotteille. - myös vaihtoehtoisten valmistusmaiden tutkiminen.	Laajempi asiakas- ja toimittajakunta pienentävät riskiä kaikissa aikahorisonteissa. Resilienssi on kohtuullisella tasolla.
	Lisääntyvä regulaatio	kaikki aika-horisontit	Kansainvälisten kauppasopimusten muutokset voivat heikentää Telesten kilpailukykyä. Uudet regulaatiot voivat nostaa raaka-aineiden hintoja ja aiheuttaa väliaikaisia saatavuusongelmia.	-Telesten kulttuurivision kulmakivinä ovat innovatiivisuus, ilo ja kunnioitus. Teknologinen innovointikyky sekä vahva oma tuotekehitys ja valmistusosaaminen auttavat vastaamaan muuttuvan regulaation tuomiin haasteisiin. -Hyvät toimittajasuhteet, tuotekehitysyhteistyö sekä vastuullisten toimittajien valinta edesauttavat varautumista. -Vaihtoehtoisten toimittajien kartoittaminen alueille, jotka tukevat regulaatioiden tarkoitusperää.	Teknologinen innovointikyky, vahva oma tuotekehitys, valmistusosaaminen sekä yhteistyö toimittajien kanssa lisäävät resilienssiä kaikissa aika-horisonteissa.
	Komponenttien saatavuusongelmat tai toimittajan valmistuksen loppuminen kokonaan	kaikki aika-horisontit	Suuri osa Telesten liikevaihdosta tulee tuoteliiketoiminnasta, joten Telesten tuotteet ovat alttiita komponenttien saatavuushaasteille. Komponenttimuutos voi edellyttää uuden tyyppihyväksynnän. Komponenttien saatavuushaasteet voivat laskea kannattavuutta myös, mikäli joudutaan hankkimaan materiaaleja eri valuutassa kuin valmistus ja yrityksen kirjanpito toimivat.	-Riski on kattavasti huomioitu hankintastrategiassa ja ohjeistuksissa. -Toimittajakentän maantieteellinen hajauttaminen ja toimittajien puskurivarastot. -Vaihtoehtoiset toimittajat. - Vaihtoehtoiset komponentit volyymituotteille. -Pitkäaikaisten toimittajasuhteiden lisäksi yhteistyö luotettavien itsenäisten jakelijoiden kanssa. - Omat puskurivarastot mahdollistavat tuotteiden valmistuksen lyhyistä saatavuushaasteista huolimatta. - Itsesuunnitellut tuotteet ja oma tuotanto lisäävät ketteryyttä komponettimuutoksissa ja helpottavat varaston hallintaa.	Toimenpiteet ja olemassa olevat toimintatavat pienentävät riskiä. Teleste on resilienssi lyhyille saatavuushaasteille. Yleisesti resilienssi on kohtuullisella tasolla.
	Ilmastonmuutoksen vaikutukset teknologiasiirtymään	keskipitkä- pitkä	Ilmastonmuutos luo epävarmuuksia teknologiasiirtymän nopeuteen vaikeuttaen ennakointia.	Strategian mukaisesti pyritään pysymään markkinoilla kilpailukykyisin tuottein ja seurataan tarkasti markkinan kehitystä.	Strategiset toimenpiteet lisäävät resilienssiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mutta ilmastonmuutos luo tilanteeseen epävarmuutta.
	Asiakkaan liiketoiminnan epävarmuus ilmastosyistä	keskipitkä- pitkä	Osa tärkeistä asiakkaista sijaitsee ilmastonmuutoksen kannalta riskialttiilla seuduilla. Riskin vaikutus on suoraan verrannollinen asiakkuuden kokoon.	Pyritään olemaan läsnä kaikilla markkinoilla. Telesten GoWest-strategian tavoitteena on vahvistaa asema myös Yhdysvalloissa.	Strategiset toimenpiteet lisäävät resilienssiä kaikissa aikahorisonteissa.
Fyysiset riskit	Sään ääri-ilmiöiden aiheuttamat sähkö- ja tietoliikennekatkot	kaikki aika-horisontit	Sähkö- ja tietoliikennekatkojen seurauksena tuotanto seisahtuu ja muun organisaation työ häiriintyy. Seurauksena voi olla myös konerikkoja ja pieniä määriä materiaalihukkaa.	Riski huomioitu osana omien kiinteistöjen kunnossapito- ja teknisen puolen riskiarviointeja. Toimittajilla omat varautumissuunnitelmat.	Kiinteistötekniset varautumissuunnitelmat auttavat varautumisessa, mutta häiriöt silti mahdollisia.
	Helleaallot ja pysyvä lämpötilan nousu	kaikki aika-horisontit	Jäähdytystarpeen lisääntyminen tuotannossa, prosesseissa ja toimitiloissa. Tuotteiden valmistus edellyttää stabiileja olosuhteita. Tuotteiden lämmönkestävyys/ jäähdytystarve kasvavat.	-Kiinteistötekniikan kartoitukset ja riskiarvioinnit. -Toimittajahallintaan liittyvät toimenpiteet ja toimittajien omat varautumissuunnitelmat. -Tuotteet suunniteltu kestämään haastavia olosuhteita.	Toimenpiteet lisäävät resilienssiä.

*siirtymäriskejä tarkasteltu 1,5 asteen, fyysisiä 4 asteen lämpenemisskenaariossa

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 51

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 52

että siirtyminen vähähiilisempään ja ilmastokestävämpään talouteen johtaa sääntelyn kasvuun ja epästabiilimpaan liiketoimintaympäristöön. Toinen oletus on, että energiatehokkaiden ratkaisuiden ja stabiilien verkkoyhteyksien tarve ja merkitys kasvavat. Resilienssianalyysin epävarmuustekijöitä ovat sääntelyn ja markkinoiden muutokset, teknologian kehityksen nopeus, ilmastonmuutoksen vaikutusten ennakoimattomuus sekä toimitusketjujen haavoittuvuudet.69 Monien riskien osalta vaikutukset Telesten liiketoimintaan sekä toimenpiteet riskiin varautumiseksi olivat käytännössä varsin samankaltaisia. Resilienssianalyysi toteutettiin yhteistyössä organisaation eri asiantuntijoiden kanssa monipuolisen ja kattavan näkemyksen takaamiseksi. Analyysissä hyödynnettiin ilmastoriski- ja olennaisuusanalyysin yhteydessä määritettyjä arvioita riskin taloudellisista vaikutuksista. Prosessi alkoi tunnistamalla kunkin riskin potentiaaliset vaikutukset Telesten liiketoi- mintaan eri aikahorisonteissa (pohjana RCP 2.6 ja IPCC 2022 SSP1-2.6 sekä RCP 8.5 ja IPCC 2022 SSP5-8.5).

70 Resilienssianalyysissä käytettiin samoja aikahorisontteja kuin ilmastoriskiarvioinnissa. 71 Tämän jälkeen kuvattiin yhtiön varautu- mistoimenpiteitä riskin vaikutusten hallitse- miseksi ja arvioitiin varautumisen vaikutusta riskin toteutuessa. Seuraavassa vaiheessa kartoitettiin kuinka Telesten liiketoimintamal- li ja strategia huomioivat riskinalaisia omai- suuseriä ja liiketoimintaa. Tämän pohjalta arvioitiin Telesten resilienssi kyseisille riskeil- le. Resilienssiä analysoitaessa huomioitiin yhtiön hillintätoimet. Riskejä ja resilienssiä on kuvattu taulukossa "Resilienssianalyysi". Telesten strategiassa on huomioitu ilmaston- muutoksen kaltaiset vallitsevat megatrendit, mikä tukee muutoksiin sopeutumisessa.

72 SIIRTYMÄSUUNNITELMA (E1-1)
Teleste ei ole vielä laatinut erillistä siirtymä- suunnitelmaa. Suunnitelma tullaan laatimaan ja hyväksymään viimeistään vuonna 2027.

73 TOIMINTAPERIAATTEET (E1-2)
Telesten ympäristöpolitiikan keskiössä ovat yrityksen ympäristöjalanjäljen pienentäminen ja myönteisten ympäristövaikutusten edistä- minen. Politiikassa yhtiö sitoutuu vähentä- mään resurssien kulutusta, jätteiden synty- mistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tärkeitä painopistealueita ovat tuotesuunnittelu, energian kulutus ja kasvihuonekaasupääs- töjen vähentäminen, materiaalien hankinta, jätehuolto ja työntekijöiden tietoisuuden kasvattaminen. Yhtiö on tunnistanut, että sen suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät arvoketjussa ja yhtiön valmistamien tuotteiden käytöstä. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä ilmastoon ja energiaan liittyvinä vaikutuksi- na tunnistettiin yhtiön omasta toiminnasta ja koko arvoketjusta syntyvät kasvihuone- kaasupäästöt. Lisäksi omiin toimintoihin ja logistiikkaan liittyvä energian kulutus to- dettiin vaikutukseksi, joka on yhteydessä päästöjen muodostumiseen. Teleste on si- toutunut ympäristöpolitiikassaan jatkuvaan toimintojensa ja prosessiensa parantamiseen energian kulutuksen ja päästöjen pienentä- miseksi. Yhtiö käyttää uusiutuvaa energiaa tuotantolaitoksillaan mahdollisuuksien mu- kaan. Nämä periaatteet tukevat energian kulutukseen liittyvien negatiivisten vaikutus- ten pienentämistä sekä uusiutuvan energian käyttöönottoa. Hallitakseen päästöjään Teleste suorittaa päästölaskennan vuosittain GHG protokol- lan mukaisesti. Työmatkojen ja huoltoliiken- teestä syntyvien päästöjen pienentämiseksi suositaan etätyöskentelyä ja etähuoltoja. Hyvällä tuotannonsuunnitellulla sekä toi- mitusten optimoinnilla ja yhdistelemisellä mahdollisuuksien mukaan pyritään pienen- tämään kuljetuksista syntyviä päästöjä. Maa- ja merikuljetuksia suositaan lentämisen sijaan ja uusiutuviin polttoaineisiin perustuvia ratkaisuja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Yhdessä kaikki nämä toimintaperi- aatteet tukevat päästöjen vähentämistä ja siten ilmastonmuutoksen hillintää. Olennaisuusanalyysissa vaikutuksina tunnistettiin tuotteiden hiilijalanjäljen sekä energian kulutuksen vähentäminen energiate- hokkailla ratkaisuilla. Telesten hiilijalanjäljestä noin 90 % muodostuu tuotteiden käytönai- kaisista päästöistä. Käytönaikaiset päästöt määritetään tuotteiden energiankulutuksen, keskimääräisen käyttöiän ja sijaintiperustei- sen sähkön päästökertoimen avulla. Tuottei- den energiankulutuksella on siis merkittävä vaikutus hiilijalanjälkeen. Tuotesuunnittelulla tähdätään tuotteen energian kulutuksen pienentämiseen ja tuot- teen energiatehokkuuden parantamiseen. Tuotesuunnitteluun liittyvillä toimintaperi- aatteilla pyritään paitsi pienentämään nega- tiivisia päästövaikutuksia, myös lisäämään positiivisia vaikutuksia tuomalla energiate- hokkaita laitteita markkinoille. Energiate- hokkaat ratkaisut ja tuotteet sekä uudet innovatiiviset teknologiat mahdollistavat vihreän siirtymän, mikä tukee ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ne myös hillitsevät ilmastonmuutosta pien- täen sekä asiakkaiden, että yhtiön omaa hiilijalanjälkeä. Tuotteiden suunnittelua koskevia toimin- taperiaatteita on kuvattu lisää raportin osios- sa Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5). Tuotesuunnittelun yhtenä tavoitteena on kehittää esimerkiksi tuotteiden luotetta- vuutta. Luotettavat tietoliikenneyhteydet vä- hentävät tarvetta matkustaa ja toisaalta esi- merkiksi ajantasainen matkustajainformaatio lisää julkisen liikenteen houkuttelevuutta. Nämä hillitsevät päästöjä, mutta samalla tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumi- sessa. Tuotekehityksellä tavoitellaan myös tuotteiden huollettavuutta ja yhtiö suosii etähuoltoja mahdollisuuksien mukaan. Olen- naisuusanalyysissa mahdollisuutena tunnis- tettiin ilmastonmuutoksen edelläkävijyyden tuoma mainehyöty ja kilpailuetu, jota tuote- kehityksen innovaatiot niin ikään tukevat.

74 Vastuullisuusriskit on integroitu osaksi yhtiön laajempaa riskienhallintaprosessia, jota ohjaa Telesten riskienhallintapolitiikka. Myös olennaisiksi määritettyihin ilmastoris- keihin sovelletaan samoja toimintaperiaattei- ta. Prosessia on kuvattu tarkemmin osiossa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro- sesseista (IRO-1). Komponenttiriskiin liittyviä toimintaperiaatteita on kuvattu osiossa Toi- mintaperiaatteet (E5-1). Periaatteet koskevat kaikkia yrityksen työntekijöitä, alihankkijoita ja sidosryhmiä kaikilla Telesten toimipisteillä maailmanlaajui- sesti. Politiikka on julkisesti saatavilla yhtiön verkkosivuilla. Periaatteet koskevat tuote- suunnittelua, energian kulutusta, materiaali- hankintaa, jätehuoltoa sekä yrityksen arvo- ketjua, mukaan lukien kuljetukset ja jakelun. Erillisiä poikkeuksia ei ole mainittu. Ympäris- töpolitiikan tavoitteena on käsitellä suurimpia ympäristövaikutuksia, erityisesti niitä, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa ja tuotteiden käytössä. Ympäristöpolitiikassa määritetty- jen toimintaperiaatteiden toteutumisesta vastaa Telesten johto. Johtoryhmä valvoo politiikan noudattamista, asettaa ympäristö- tavoitteet sekä seuraa säännöllisesti edistys- tä. Teleste noudattaa YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen ympäristöperiaatteita ja varmistaa, että toiminta on ympäristölain- säädännön ja säädösten mukaista.

75 Politiikka ottaa huomioon myös keskeis- ten sidosryhmien näkemykset olennaisuus- arvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat lin- jassa sidosryhmien odotusten ja globaalien kestävän kehityksen trendien kanssa. Lisäk- si toimittajien eettisessä toimintaohjeessa Teleste pyrkii sitouttamaan toimittajiaan seuraamaan kasvihuonekaasupäästöjään ja asettamaan niille Pariisin ilmaston sopimusta tukevat päästövähennystavoitteet. Tämä tukee kestävien käytäntöjen edistämistä ja toteuttamista koko arvoketjussa.

76 TOIMENPITEET (E1-3)
Telesten toimenpiteitä kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tunnistettujen ilmastoon liittyvien riskien hallitsemiseksi on kuvattu E1-osion alussa taulukossa 8 "Resilienssianalyysi". Teleste keskittyy Suomen NET-palvelulii- ketoiminnassa jatkossa verkkojen operointiin ja suunnitteluun, ja on siten luopunut kysei- sen liiketoimintaan liittyvistä ajoneuvoista. Tällä on positiivinen vaikutus yhtiön scope 1 -päästöihin. Keskeisiä toimia scope 2 -päästö- jen vähentämiseksi ovat energian kulutuksen vähentäminen ja siirtyminen uusiutuviin ener- giamuotoihin mahdollisuuksien mukaan. Ra- portointikaudella Teleste hankki päästötöntä sähköä Suomessa toimipisteille Littoisissa ja Tampereella sekä Saksassa Hannoveris- sa ja Iso-Britanniassa Birminghamissa.

KUVAUS ILMASTOON LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSISTA
Teleste on tunnistanut ja arvioinut ilmas- tonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaisen olennai- suuden analyysissä. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset todettiin olennaiseksi vaiku- tukseksi. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista on esitetty osiossa “Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta” kappaleessa “Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tun- nistamis- ja arviointiprosessista (IRO-1)”.

67 OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (E1 SBM-3)
Teleste toteutti 2024 resilienssianalyysin, jossa yhtiön liiketoiminnan resilienssiä arvioi- tiin suhteessa aiemmin 2023 tunnistettuihin ilmastoriskeihin. Resilienssianalyysi huomioi Telesten omat toiminnot ja ilmastonmuutok- sen vaikutukset toimittajiin ja asiakkaisiin. Analyysi ei sisällä vaikutuksia kauempana arvoketjun alku- tai loppupäässä, jolloin esi- merkiksi komponenttien tuotannossa tar- vittavien raaka-aineiden hankintaan liittyviä riskejä ei tarkasteltu. Kaikki olennaisiksi mää- ritellyt fyysiset riskit ja siirtymäriskit käytiin resilienssianalyysitarkastelussa läpi. Ymmär- rettävyyden parantamiseksi riskit ryhmitel- tiin kokonaisuuksiksi, ja tässä raportissa esi- tellään näistä merkittävimmät. Tulokset on kuvattu taulukossa 8 "Resilienssianalyysi".

68 Tarkastelussa tehty kriittinen oletus on,
67 E1, E1.IRO-1 20a, AR9
68 E1, E1.SBM-3 19a
69 E1, E1.SBM-3 AR 7a, AR 8a
70 E1, E1.SBM-3 19b
71 E1, E1.SBM-3 AR7b
72 E1, E1.SBM-3 19b, E1.SBM-3 AR8b
73 E1, E1-1 17
Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 53Lit- toisten tehtaalla vuonna 2023 toteutetun kattoremontin myötä uudistetulle katolle on tulevaisuudessa mahdollista asentaa myös aurinkopaneelit. Lisäksi Littoisissa jatkettiin onnistuneesti erinäisiä energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteitä. Energian- säästötoimenpiteiden ansiosta kulutus pieneni vuoden 2024 tasosta kaukolämmön osalta noin 6 % huomioiden, että talvi oli Suomessa leuto. Myös sähkön osalta kulutus pieneni noin 2 %. Tulokseen vaikuttivat sähköautojen latauspisteiden korkea käyttöaste, minkä lisäksi vuodesta 2024 poiketen tehtaalla työs- kenneltiin osa raportointivuodesta kolmessa vuorossa. Toimet pienensivät Littoisten toimi- pisteen päästöjä 17 t $\text{CO}_2\text{e}$, sähkön ollessa 100 % hiilidioksidivapaata. Scope 3 kuljetusten päästöjen vähentä- miseksi Teleste suosii meri- ja maakuljetuksia lentorahdin sijaan. Lisäksi kuljetusten päästö- jä pyritään vähentämään yhdistämällä lähe- tyksiä ja hyödyntämällä uusiutuvia polttoai- neita kuljetuksissa mahdollisuuksien mukaan. Maantierahdin osalta biopolttoaineen käyt- töä laajennettiin kotimaan kuljetuksien lisäksi myös osaan kansainvälisistä kuljetuksista. Raportointikauden loppupuolella otettiin käyttöön myös SMF-polttoaine (Sustainable marine fuel) Yhdysvaltoihin suuntautuvissa toimituksissa. Tämän lisäksi Teleste on lisän- nyt osittaisen SAF-polttoaineen (Sustainable aviation fuel) käyttöä, ja yhdessä nämä toi- menpiteet laskivat kuljetusten päästöjä 25 t $\text{CO}_2\text{e}$ (SMF:n vaikutusta ei ole huomioitu). Toimenpiteet on suunniteltu toteutetta- vaksi keskipitkällä aikavälillä, jotta asetetut tavoitteet vuosille 2026 ja 2030 voidaan saavuttaa. Vuoden 2025 tulokset suhteessa tavoitteisiin on kuvattu taulukossa 9 Päästö- vähennystavoitteet. ${}^{77}$ Yhtiö on raportointi- kautta aikana tarkentanut päästölaskentaa sekä parantanut sen kattavuutta. Kattavat päästötiedot laskettiin myös vertailuvuodelle 2022 sekä vuodelle 2024. Lisäksi päästö- jen hillintään liittyvänä toimenpiteenä Te- leste on työstänyt tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita. Tuotesuunnittelulla pyritään pienentä- mään tuotteiden energian kulutusta ja pa- rantamaan tuotteiden energiatehokkuutta. Yhtiö suosii hankinnoissa kierrätysmateri- aaleja, mikä paitsi edistää kiertotaloutta, myös pienentää hankintojen ilmastovai- kutusta. Muun muassa kierrätysalumiinin käytöstä on kerrottu lisää osion ESRS E5 kappaleessa ”Mittarit ja tavoitteet (E5-3)” ja yhtiön materiaalien käytöstä laajemmin kappaleessa ”Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)”. Kaikki ilmastoon ja päästöjen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet tukevat yhtiön strate- gista tavoitetta olla alan johtava ESG-toimija. Yhtiö seuraa aktiivisesti maailmantilannetta, lainsäädännön kehitystä ja vastuullisuuden megatrendejä hallitakseen myös muita olen- naisuusanalyysissä tunnistettuja keskeisiä mahdollisuuksia. ${}^{78}$ Osana ISO 14001 -standardin mukaista ${}^{74}$ E1, E1-2 24, 25 b, MDR-P ${}^{75}$ E1, E1-2 24, MDR-P ${}^{76}$ E1, E1-2 24 MDR-P ${}^{77}$ E1, E1-4 34f, MDR-A ${}^{78}$ E1, E1-3 28, MDR-A Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 54 ympäristöjohtamisjärjestelmää yhtiö muun muassa suorittaa vuotuiset ympäristönä- kökohtien sekä ympäristöriskien arvioinnit ja kehittää toimintaansa niihin perustuen. Kiinteistöjen energiansäästö ja energiate- hokkuuden parantaminen, uusiutuvan ener- gian hankkiminen, uusiutuvien polttoaineiden käyttäminen logistiikassa sekä muut päästö- jen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet pienentävät yhtiön toiminnasta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. ${}^{79}$ Yhtiö on sisällyttänyt ilmastotoimien hallinnan osaksi liiketoimin- taansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu muista kustannuksista. Näin ollen yksittäi- siin toimenpiteisiin varattujen erillisten ta- loudellisten resurssien suuruusluokka ei ole merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurs- sien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suun- niteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Raportointikauden toimintasuunnitelma ei ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luoki- teltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toi- minta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraa- valle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa keskipitkälle tai pitkälle aikavälille ilmasto- ja energiatoimenpiteisiin liittyen. ${}^{80}$ Telesten keskeiset hiilestä irtautumisen keinot ovat uusiutuvan energian käyttö, logistiikkaketjun päästöjen vähentäminen, kiertotalous ja vastuullinen materiaalien käyttö, energiatehokkuuden huomioiminen tuotesuunnittelussa sekä henkilöstön koulu- tus ja ympäristötietoisuuden edistäminen. ${}^{81}$ Lisäksi yhtiö työstää laskelmaa toimenpitei- den vaikutuksia päästöihin osana tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden asettamis- ta. Tässä yhteydessä yhtenä merkittävänä keinona on tunnistettu toimittajien ja asi- akkaiden sitouttaminen asettamaan tietee- seen perustuvat ilmastotavoitteet. Laskelma toimii perustana siirtymäsuunnitelmalle. ${}^{82}$ Toimenpiteisiin suunnattavat resurssit ja investoinnit tulee suhteuttaa liiketoiminnan suuruuteen ja taloudelliseen tilanteeseen. Resurssien kohdentamiseen vaikuttaa myös asiakkaiden maksuhalukkuus, joka määrittää, kuinka paljon investointeja voidaan tehdä kestäviin ja päästöjä vähentäviin toimenpi- teisiin. Ilman riittäviä taloudellisia resursseja ja markkinan tukea on haastavaa saavuttaa pitkäjänteisiä ympäristötavoitteita, mutta yritys sitoutuu varmistamaan, että ilmas- tonmuutoksen torjunta on osa kestävää liiketoimintamallia. ${}^{83}$ Kaikki Telesten liike- toiminta ei ole taksonomiakelpoista, joten aiemmin osion 2. ”Ympäristötiedot” alussa olevassa taksonomiataulukoissa esitetyt tulokset koskevat ainoastaan taksonomi- akelpoista liiketoimintaa. Lukujen koosta- misessa on käytetty samoja periaatteita, mutta ne eivät ole yhteneväiset johtuen eri tarkastelulaajuudesta. ${}^{84}$ ${}^{79}$ E1, MDR-A 68d ${}^{80}$ E1, E1-3 29c ja AR22, MDR-A 69 ${}^{81}$ E1, E1-3 29a ${}^{82}$ E1, E1-4 34f ${}^{83}$ E1, E1-3 AR21 ${}^{84}$ E1, E1-3 29ci-iii,16c ${}^{85}$ E1, E1-4 32, MDR-T ${}^{86}$ E1, E1-4 34f

MITTARIT JA TAVOITTEET (E1-4)

Taulukko 9 Päästövähennystavoitteet ${}^{85}$

Tunnusluku	2022 Vertailuvuosi	2024 toteutunut	2025 toteutunut	2026 Tavoite	2030 Tavoite
Scope 1 -päästöt [t $\text{CO}_2\text{e}$]	308	126	170	-40 %	185
Scope 2 -päästöt (markkinaperusteinen) [t $\text{CO}_2\text{e}$]	915	568	327	-20 %	732
Scope 3: Kuljetuksista syntyvät päästöt [t $\text{CO}_2\text{e}$/kuljetettu tonni]	0,541	0,563	0,673	-10 %	0,487

Käsitteet scope 1-3: The Greenhouse Gas Protocol

Tavoitteissa edistyminen

Scope 1 -päästöjen vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Suorat scope 1 -päästöt pysyivät lähellä vuoden 2024 tasoa ja yhtiö on edelleen säi- lyttänyt lyhyen aikavälin tavoitetason. Pal- veluliiketoiminnan polttoaineen kulutus oli aiempaa pienempää, jolloin suurin osa näistä päästöistä muodostuu kylmäainetäytöistä.

Scope 2 -päästöjen (markkinaperusteinen) vähentäminen vuoden 2022 tasosta

Ostoenergian hankinnasta aiheutuvat epä- suorat päästöt pienenivät vuoden 2022 tasoon nähden ja lyhyen aikavälin tavoite saavutettiin myös scope 2 -päästöjen osal- ta. Tulokseen vaikuttaa osaltaan tavoitteen rajaus, joka kattaa vain toimipisteet, joissa työskentelee 10 tai tätä useampi työntekijä.

Scope 3 kuljetusten päästöjen vähentäminen suhteessa kuljetettuihin tonneihin vuoden 2022 tasosta

Kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettui- hin tonneihin kasvoivat hieman aiemmasta. Punaisenmeren tilanteen jatkuminen laivalii- kenteessä pidensi kuljetusaikoja sekä lisäsi merikuljetusten kokonaiskilometrejä ja polt- toaineenkulutusta. Lisäksi Yhdysvaltoihin suuntautuneiden toimitusten osalta joudut- tiin turvautumaan riskinhallinnallisista syistä suunniteltua enemmän lentorahtiin asiakasai- kataulujen ylläpitämiseksi. ${}^{86}$

Teleste on asettanut ilmastoon ja kasvi- huonekaasujen syntymiseen liittyvinä kestävyystavoitteina vähentää scope 1 -päästöjä 40 % vuoteen 2026 mennessä ja 100 % vuo- teen 2030 mennessä vuoden Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 55 2022 tasoon nähden. Scope 2 -päästöjen (markkinaperusteinen) vähentämistavoite on 20 % vuoteen 2026 mennessä ja 50 % vuo- teen 2030 mennessä. Nämä tavoitteet ovat absoluuttisia vähennystavoitteita ja ne on esitetty taulukossa 9 "Päästövähen- nystavoitteet". Lisäksi scope 3 kuljetusten päästöjen osalta tavoitteena on vähentää päästöjä suhteessa kuljetettuihin tonneihin 10 % vuoteen 2026 mennessä ja 20 % vuo- teen 2030 mennessä. Tämä tavoite on siten suhteellinen ja se kuvaa kuljetusten päästöjä suhteessa kuljetettuun massaan. Yksikkönä on tonnia hiilidioksidiekvivalentteja per kulje- tettu tonni. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa olennaisiksi tunnistettujen mah- dollisuuksiin liittyen yhtiöllä on strateginen tavoite olla alan johtava ESG-toimija, mutta näihin liittyen ei ole määritetty erillisiä mit- tareita. Myöskään tuotteiden energian kulu- tukseen tai hyötysuhteeseen liittyen yhtiö ei ole asettanut mittareita tai virallisia ta- voitteita. Taulukossa 8 "Resilienssianalyysi" esitettyjen ilmastoon liittyvien riskien hal- litsemiseksi yhtiö ei ole asettanut virallisia kestävyystavoitteita. Telesten tieteeseen perustuvat päästö- vähennystavoitteet hyväksyttiin yrityksen johtoryhmän kokouksessa tammikuussa 2026. Tavoitteita ei ole vielä validoitu SBTi:n toimesta. Tavoitteita ei siten ole vielä jul- kaistu, eivätkä ne vaikuta vuoden 2025 ra- portointiin tai tavoiteasetantaan. Yhtiö ei nähnyt järkeväksi tehdä muutoksia nykyisiin tavoitteisiin ennen tavoitteiden virallista hy- väksyntää SBTi:n taholta. Yhtiön päästövähennystavoitteiden taustalla on oletus, että energiatehokkuu- den parantaminen ja siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja polttoaineisiin ovat keskeisiä keinoja vähentää scope 1 ja 2 -päästöjä. Tämän vuoksi on oletettu, että oman toi- minnan päästöjen (scope 1 ja 2) seuranta on kuvaava mittari yhtiön omien toiminto- jen päästöjen hallinnalle.Scope 3 -päästöjen osalta kuljetusten suhteellisen päästövähennystavoitteen taustaoletuksena on, että logistiikkaketjun optimointi, vähäpäästöisten kuljetusratkaisujen käyttöönotto sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden hyödyntäminen ovat tehokkaita tapoja vähentää kuljetuksiin liittyviä päästöjä. Näin ollen kuljetusten päästöt suhteessa kuljetettuun tonnimäärään on oletettu kuvaavaksi mittariksi logistiikan ilmastovaikutuksille. 87

Ympäristötavoitteet asetetaan tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella. Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näkemykset, mutta tavoitteen asettamisessa sidosryhmiä ei ole osallistettu. Ympäristövaikutuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saatavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi. Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja sille tavoitetaso. Kehitystä seurataan jatkuvasti ja johtoryhmä tarkastelee tuloksia säännöllisesti. 88

Tavoitteet on ilmoitettu ympäristöpolitiikassa ja politiikassa määritetyt toimintaperiaatteet tukevat tavoitteiden saavuttamista. 89

Vuonna 2023 Telesten päästölaskenta laajennettiin kattamaan merkittävimmät scope 3 päästöt vuodelle 2022, mikä toimi tuolloin perustana päästövähennystavoitteiden päivittämiselle. Tavoitteiden uusimisen myötä myös vertailuvuosi päivitettiin. Tavoitteiden määrittelyssä hyödynnettiin GHG-protokollaa sekä IPCC:n ilmastotieteeseen perustuvia julkaisuja. Myös Pariisin ilmastosopimus ja siihen liittyvät tavoitteet vaikuttivat tavoitteenasettelun taustalla. Yhtiön ilmastotavoitteet tukevat EU:n ilmastoneutraaliustavoitetta 2050, Fit for 55 -pakettia ja kansallisia päästövähennystavoitteita. Nykyiset scope 1 ja 2 tavoitteet ovat kunnianhimoltaan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5°C-tavoitteen kanssa, mutta kattavuuden osalta nykyiset eivät täytä SBTi:n kriteerejä. Tavoitteet edistävät vähähiiliseen talouteen siirtymistä, erityisesti logistiikan päästöjen vähentämistavoitteen kautta. Teleste on sitoutunut asettamaan tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet vuoden 2026 lokakuuhun mennessä. 90

Yhtiön asettamat scope 1 ja 2 päästövähennystavoitteet kattavat toiminnot Suomessa sekä ulkomailta niistä toimipisteistä, joissa sisäisten työntekijöiden lukumäärä on 10 tai enemmän. Scope 1 -vähennystavoitteessa on huomioitu yhtiön omistuksessa olevien palveluliiketoiminnan ajoneuvojen polttoaineiden kulutus sekä kylmäainevuodot. Siinä ei ole siten huomioitu esimerkiksi henkilöstön vapaan autoedun autoja. Scope 3 - kuljetuksia koskeva päästövähennystavoite kattaa Suomesta lähtevien ja Suomeen saapuvien kuljetusten lisäksi myös Belgian varastolle saapuvat ja sieltä lähtevät kuljetukset. Kuljetetut tuotteet ovat Telesten omistuksessa ja käsittävät alihankkijoilta ja sopimusvalmistajilta hankitut P&I-tuotteet. 91

Teleste on parantanut päästölaskennan kattavuutta vuoden 2025 aikana ja ESRS-standardin mukaiset päästöt perusvuodelle 2022 sekä vuosille 2024 ja 2025 on esitetty osion E1-6 -taulukossa “Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain” ja kategorioittain. ESRS-standardin mukaisessa päästölaskennassa ovat mukana kaikki scope 1- ja scope 2 -päästöt, sekä olennaisiksi tunnistetut scope 3 -päästöluokat, jotka muodostavat yli 95 % kokonaispäästöistä. Laskenta toteutetaan vuosittain GHG-protokollan mukaisesti. Telesten vähennystavoitteiden mukaisen laskennan rajaus ja oletukset eivät ole täysin yhdenmukaisia ESRS-standardin vaatimusten kanssa. Raportissa on siten kaksi toisistaan poikkeavaa scope 1 ja 2 -lukua. Myös scope 3 kuljetusten päästövähennystavoitteen tuloksen laskennassa on käytetty taulukossa 12 "Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain ja kategorioittain” esitetyistä luvuista hieman poikkeavia kuljetusten päästötietoja. Kuljetuksiin liittyvä tavoite kattaa kuitenkin yli 95% kuljetusten kokonaispäästöistä. Scope 2 päästövähennystavoite kattaa yli 90 % ESRS-standardin mukaan lasketuista scope 2 -päästöistä ja scope 1 lähes 70 %. Johdonmukaisuus on huomioitu tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden asetannassa ja rajaus yhdenmukaistetaan ESRS-standardin ja SBTi-kriteeristön mukaiseksi vuodesta 2026 lähtien. 92

Teleste arvioi perusvuoden sopivuutta laskennan yhteydessä ja GHG protokollan mukaisesti päivittää perusvuoden, mikäli toiminta muuttuu merkittävästi. Tavoitteen perusvuosi 2022 kattaa tavoitteeseen sisältyvät toiminnot. 93

Mittareita ei ole varmennettu muun ulkopuolisen tahon kuin yhtiön kestävyysraportin varmentajan toimesta. 94

Tavoitteita kuvaavien mittareiden laadintaperiaatteisiin ei ole tehty muutoksia määritellyn aikahorisontin aikana, mutta scope 1 osalta edellisenä raportointikautena ilmoitettuja lukuja on täydennetty kylmäaineiden osalta. 95

Tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita asetettaessa hyödynnettiin taustamateriaalina myös ilmastoskenaarioita. Nykyisten tavoitteiden asetannassa näin ei ole tehty. Erilaisia potentiaalisia kehityskulkuja on kuitenkin tarkasteltu ilmastoriskiärvioinnin ja resilienssianalyysin yhteydessä. 96

Scope 2 -päästöjen osalta toimipisteistä, joista lämmitystä koskevaa kulutustietoa ei ole saatavilla, on päästöt laskettu henkilömäärään perustuvaa arviota käyttäen. Kuten tyypillistä, erityisesti scope 3 -päästöjen laskennassa on käytetty myös arvioita ja tehty yleistyksiä. Päästölaskennassa on käytetty toimittajakohtaisia päästötietoja ja kertoimia aina, kun näitä on saatavilla ja pyritty siten tarkimpaan mahdolliseen laskentatulokseen. Tietojen tarkkuutta pyritään jatkuvasti parantamaan. Kategoria 4 “Ylävirran kuljetukset” sisältää toimittajakohtaisia päästötietoja siltä osin kuin ne ovat saatavilla. Muutoin laskentaa tehdään tonnikilometreihin perustuen. Kategoriassa 9 ei huomioida kuljetuskaluston käyttöastetta. 97

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ (E1-5)

Energiankulutusluvut sisältävät yhtiön hallinnoimien ajoneuvojen, mukaan lukien henkilöstön vapaan autoedun autojen, polttoaineen kulutuksen sekä sähköön ja lämmitykseen liittyvän energian kulutuksen kaikista Telesten toimipisteistä. Raportoidut energiankulutusluvut ovat siten yhdenmukaiset kappaleessa ”Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)” esitettyjen scope 1 ja 2 -päästölukujen kanssa. Poiketen Telesten kappaleesta ”Mittarit ja tavoitteet (E1-4)” esitetyistä päästövähennystavoitteista, näissä laskelmissa on huomioitu myös hyvin pienet toimipisteet. Näistä pienimmistä toimipisteistä kulutustiedot on arvioitu henkilömäärään perustuen. Niiden yksiköiden osalta, joista energian alkuperä ei ole tiedossa, on oletettu energian olevan 60 % fossiilisista ja 40 % uusiutuvista lähteistä. Tämä oletus koskee kuitenkin vain hyvin pientä osaa energiankulutuksesta, sillä yli 95% ostetusta energiasta on tunnetuista lähteistä. Mikäli lämmitysmuoto ei ole tiedossa, on oletettu kyseessä olevan kaukolämpö. Forssan toimipisteen katolla on aurinkopaneelit, joiden tuottama energia käytetään Telesten toimintoihin. Viime raportointikautena esitettyjä lukuja on korjattu siltä osin, että niihin on sisällytetty viime vuoden laskelmista puuttuneiden autojen polttoaineiden kulutus. Tämä vaikuttaa myös vuoden 2024 energiaintensiteettilukuun, joka on esitetty taulukossa 11 "Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti". Telesten NET-liiketoimintasegmentti keskittyy elektronisten komponenttien valmistukseen, joka Euroopan unionin luokittelun mukaan kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin toimialoihin.

Taulukko 10 Kokonaisenergiankulutus

	Vuosi 2024	Vuosi 2025
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	804	712
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	120	117
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	1 181	805
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)	2 105	1 634
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	28 %	23 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	2 017	2 155
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	26 %	30 %
Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	3 517	2 497
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0,5	2
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	3 518	2 499
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	46 %	35 %
Energian kokonaiskulutus (MWh)	7 655	7 095

Taulukko 11 Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti

	2024	2025	Muutos vuosien 2024 ja 2025 välillä
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon MWh/MEUR	71	64	-10 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 57Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla NET-liiketoimintaa edustavien toimipisteiden kokonaisenergiankulutus 5312 MWh kyseisen liiketoimintasegmentin liikevaihdolla, joka perustuu vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen ”Segmenttiraportointi” -liitetiedossa esitettyyn Broadband Networks segmentin liikevaihtoon. Liikevaihto on yhteneväinen IFRS-raportoinnin kanssa. Energiankulutuksessa on huomioitu ajoneuvojen energian kulutus ja kiinteistöt.

Taulukko 12 Kasvihuonekaasupäästöt päästöluokittain ja kategorioittain

	Perusvuosi 2022	2024	2025	Muutos vuosien 2024 ja 2025 välillä	2025 Tavoite	2030 Tavoite (2050)	Vuotuinen 5-vuotistavoite/perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	531	257	325	-26 %	Kyllä
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 203	903	595	-34 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	985	600	435	-28 %	kyllä
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1
1 Ostetut tavarat ja palvelut	13 818	7 529	9 199	22 %
2 Tuotantohyödykkeet	11	18	40	122 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2-päästöihin)	227	185	156	-16 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	1 903	1 351	1 649	22 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte	41	12	13	8 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	737	688	730	6 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	1 061	964	553	-43 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	92	75	196	161 %
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	103 812	102 949	99 806	-3 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	112	62	60	-3 %
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14 Franchising
15 Investoinnit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	123 546	114 992	113 322	-1 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	123 328	114 689	113 162	-1 %
100 EE1, E1-6	44, 50, AR 41, AR 46d, 48, 49a, b, 51, 52, AR46g, AR 46j

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 58

KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, SCOPE 2- JA SCOPE 3 -BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT (E1-6)

Päästölaskennan perustana Teleste käyttää GHG-protokollaa. Teleste on määrittänyt organisaatiorajauksen operatiiviseen määräysvaltaan perustuvan lähestymistavan mukaisesti. Päästölaskennassa on käytetty tarkimpia mahdollisia saatavilla olevia tietoja, sekä mahdollisimman kuvaavia päästökertoimia. Scope 1 -päästöt perustuvat polttoaineiden kulutustietoihin sekä kylmäaineiden osalta huoltojen yhteydessä laskutettuihin kylmäaineiden täyttöihin. Kylmäaineiden päästöjen laskennassa on käytetty IPCC:n julkaisemia lämmitysvaikutuksen (GWP) arvoja, jotka perustuvat IPCC:n AR5-raporttiin. Polttoaineiden päästötietojen laskennassa on hyödynnetty Tilastokeskuksen sekä DEFRA:n (UK Department for Environment Food and Rural Affairs) polttoaineluokituksia.

Scope 2 -päästöt on laskettu ensisijaisesti mitatun kulutustiedon perusteella, mutta mukana on myös yksiköitä, joista tarkkoja kulutustietoja ei ole saatavilla. Näiden osalta on käytetty arvioita, jotka pohjautuvat toimitilojen kokoon ja henkilömäärään. Näissä scope 2 -päästöluvuissa on mukana myös pienempiä yksiköitä, jotka eivät sisälly yhtiön päästötavoitteen rajaukseen. Myös näiden kulutus on arvioitu edellä mainitun mukaisesti parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Markkinaperusteisten scope 2- päästöjen laskennassa toimittajakohtaisia päästökertoimia on käytetty siltä osin, kuin niitä on ollut saatavilla.

Päästöt on laskettu hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin hiilidioksidin lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasut tulevat huomioiduksi. Tarvittaessa on hyödynnetty sijaintiperusteisia päästökertoimia. Sijaintiperusteisten päästöjen laskennassa käytettyjä lähteitä ovat EEA:n (European Energy Agency), IRENA:n (International Renewable Energy Agency) sekä Our World in Data:n raportit ja tietokannat. Osa sijaintiperusteisista päästöker- toimista on CO2-päästökertoimia, jolloin näiden osalta muut kasvihuonekaasupäästöt (CH4 ja N2O) on laskettu erikseen DEFRA:n kertoimia hyödyntäen. Osa käytetyistä kertoimista on CO2e-kertoimia, jolloin ne huomioivat myös muiden kasvihuonekaasujen ilmastovaikutukset.

Telesten scope 3 -päästöt kattavat kaikki yhtiölle olennaiset päästökategoriat. Laskennassa ovat mukana kategoriat 1, 2, 4, 5, 6, 7 ,9, 11 ja 12. Laskelmista on rajattu pois päästöka- tegoriat 8, 10, 13, 14 ja 15 seuraavin perustein:
* Kategoria 8 "Ylävirran leasing hyödykkeet” sisältyvät scope 1 ja 2 laskentaan
* Kategoria 10 “Myytyjen tuotteiden prosessointi” – Teleste toimittaa vain valmiita tuotteita.
* Kategoria 13 “Alavirran leasing hyödykkeet” – tällaisia ei ole tunnistettu
* Kategoria 14 “Franchising-ottajan päästöt – ei franchising -toimintaa
* Kategoria 15 “Investoinnit” – ei investointeja eikä sijoituksia

Kuten tyypillistä, erityisesti scope 3 päästöjen laskennassa on käytetty myös arvioita ja estimaatteja. Kategorian 1 päästöt on laskettu pääosin materiaali- ja massaperusteisesti ERP-järjestelmästä saatavaan primääridataan pohjautuen. Materiaalijakau- mien osalta on tehty arviointia. Yhtiö on hyödyntänyt päästökertoimina muun muassa DEFRA:n materiaalikohtaisia kertoimia sekä useiden alan tutkimusten ja kansainvälisten instituutioiden julkaisemaa elinkaaripohjaista päästödataa. Palveluiden päästöt on lasket- tu europerusteisesti ja laskennassa on hyödynnetty pääasiassa EXIOBASE:n kertoimia. Samaan tapaan on menetelty myös katego- rian 2 ”Tuotantohyödykkeet” osalta, jolloin hankituista tuotantohyödykkeistä riippuen laskenta suoritetaan joko materiaali- ja mas- saperusteisesti tai europohjaisesti.

Kategoria 3 käsittää yhtiön scope 1 ja 2 kategorioissa raportoitujen polttoaineiden ja energian kulutuksen liittyvät epäsuorat päästöt, eli tuotannon ja jalostuksen well- to-tank (WTT) päästöt sekä sähkön siirto- ja jakeluhäviöt. Laskennassa on hyödynnetty muun muassa Fingridin tietoja häviösähköstä sekä DEFRA:n päästökertoimia.

Kategoria 4 “Ylävirran kuljetukset” sisäl- tää toimittajakohtaisia päästötietoja siltä osin kuin ne ovat saatavilla. Muutoin lasken- taa tehdään tonnikilometreihin perustuen. Laskenta suoritetaan well-to-wheel (WTW) periaatteen mukaisesti DEFRA:n kertoimia hyödyntäen.

Omasta toiminnasta syntyvien jätteiden käsittelyn päästöt saadaan osittain valmiina päästöraportteina jätehuollosta vastaaval- ta kumppanilta. Osittain päästöt lasketaan saadun jätedatan ja käsittelytavan perus- teella DEFRA:n ja EPA:n (United States Environmental Protection Agency) kertoimia hyödyntäen. Mittaukseen perustuvat jäte- tiedot ovat saatavilla Suomesta Littoisista, Forssasta ja Tampereelta edustaen selkeästi merkittävintä osaa syntyvistä jätteistä. Muiden toimipisteiden osalta jätemäärät ovat hyvin pieniä ja ne on estimoitu henkilömäärän perustuen. Päästölaskennassa käytetty jätedata on siten yhteneväinen osiossa E5-6 raportoitujen jätelukujen kanssa. Jäteveden päästöt on laskettu olettaen, että jätevettä syntyy saman verran kuin vettä kulutetaan. Veden kulutustietoja on saatavilla vain suurimmista toimipisteistä Suomesta, jolloin muiden toimipaikkojen jäteveden määrä on estimoitu henkilömäärään perustuen.

Kategorian 6 liikematkojen lentomat- kustuksen tiedot on kerätty Telesten mat- kanvarausjärjestelmästä ja laskennassa on hyödynnetty DEFRA:n kertoimia. Päästöt muiden kuin Suomessa työskentelevien työn- tekijöiden liikematkustamisesta on ekstra- poloitu perustuen ylempien toimihenkilöiden lukumäärään. Yhtiö huomioi laskennassa RF-vaikutuksen (radiative forcing), jotta myös ilmakehän yläosissa syntyvät ilmas- tovaikutukset tulevat huomioiduksi. Lisäksi laskennassa hyödynnetään dataa korvatuista kilometreistä niin ikään DEFRA:n kertoimia ja WTW-periaatteita hyödyntäen.

Henkilöstön työmatkaliikkumisen päästöt kategoriassa 7 perustuvat vuoden 2022 ja 2024 osalta Suomen henkilöstön kattavaan arvioon. Päästöt on ekstrapoloitu henkilö- määrään perustuen kattamaan myös ulko- maan yksiköt. Vuoden 2025 päästödata pohjautuu raportointivuoden aikana henkilös- tölle teetettyyn kyselyyn kodin ja työpaikan välisestä liikkumisesta. Päästökertoimina laskennassa hyödynnetään DEFRA:n kertoi- mia ja yhtiö laskee päästöt WTW-periaatteen mukaisesti.

Kategoriassa 9 laskenta suoritetaan WTW-periaatteella tonnikilometri-mene- telmän mukaisesti DEFRA:n kertoimia hyödyntäen. Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 59 Laskennassa ei huomioida kuljetuskaluston käyttöastetta. Laskennan selkeyttämiseksi on sovellettu keskimääräi- siä etäisyyksiä.

Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt kategoriassa 11 muodostavat yhtiön merkittävimmän päästölähteen. Päästöt on laskettu tuotekategorioittain raportointi- vuonna myytyjen tuotteiden määrän, niiden keskimääräisen vuotuisen energiankulutuk- sen sekä arvioidun käyttöiän perusteella. Telesten NET-liiketoiminnan tuotteiden ole- tetaan olevan käytössä jatkuvasti, PSM-liike- toiminnan tuotteiden puolestaan suurimman osan vuorokaudesta lähes vuoden jokaisena päivänä. Laskennassa tuotteiden käyttöiäksi on oletettu pääsääntöisesti 10 vuotta, ja monien tuotekategorioiden osalta jopa 20 vuotta. Päästökertoimina on käytetty mer- kittävimpien kohdemaiden kansallisia sähkön päästökertoimia.

Kategorian 12 myytyjen tuotteiden end-of-life päästöjen laskennassa on hyödynnetty tuotteiden teknisiä tietoja käytettyjen ma- teriaalien määrien estimoimiseksi.Telesten tuotteet on suunniteltu helposti purettaviksi, joten materiaalien on oletettu päätyvän käytön jälkeen pääasiassa kierrätykseen. Laskennassa on käytetty pääasiassa DEFRA:n ja EPA:n päästökertoimia. ${101}$ Suomessa Tampereella, Saksassa Hannoverissa sekä Iso-Britanniassa Birminghamissa Telesten hankkima sähkö on alkuperätakuin varmennettu 100 % uusiutuvaksi. Littoisissa sähkö on varmennettu 100 % hiilidioksidivapaaksi. Alkuperätakuin varmennetun energian osuus ostoenergian kokonaiskulutuksesta on 50 %. ${102}$ Biogeenisinä päästöinä on huomioitu kaukolämmön tuotannossa käytetyn biomassan päästöt, joita syntyi 2025 13 t $\text{CO}_2\text{e}$ sekä Suomen osalta scope 1 -päästökategoriaan kuuluvien ajoneuvojen dieselin jakeluvelvoitteesta syntyvät biogeeniset päästöt, joita puolestaan syntyi 2025 0,49 t $\text{CO}_2\text{e}$. Ostetun sähkön osalta biogeenisiä päästöjä ei ole raportoitu. Yhtiö on tehnyt oletuksen, jonka mukaan uusiutuvan sähkön alkuperän ollessa tuntematon, kyseisen sähkön ei katsota olevan peräisin biomassasta. Oletus perustuu siihen, että sähköntuotannossa biomassa ei tyypillisesti ole hallitseva energialähde. Arvoketjussa syntyviä biogeenisiä päästöjä ei ole saatavilla olevan aineiston ja päästökertoimien johdosta pystytty huomioimaan. ${103}$ Yhtiö raportoi ainoastaan kirjanpitokonserniin (emoyritys ja tytäryritykset) kuuluvat scope 1, scope 2 ja scope 3 -päästöt, sillä yhtiöllä ei ole sijoituskohteita, kuten osakkuusyrityksiä, yhteisyrityksiä tai muita kokonaan konsolidoimattomia yksiköitä. Scope 3 -laskennassa tietoja kerätään myös arvoketjusta. Ylävirran kuljetusten päästöistä 82 % perustuu kuljetusyhtiöiltä saatavaan primääridataan. Toiminnasta syntyvien jätteiden aiheuttamista päästöistä vastaava jätehuoltokumppaneilta saatavaan primääridataan pohjautuvien päästöjen osuus on 7 %. Kategoriassa 12 ”Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa” osuus on 5 %. Kokonaisuudessaan scope 3 päästöistä toimittajilta tai muilta arvoketjuun kuuluvilta kumppaneilta saatavaan primääridataan perustuu 1 % vuonna 2025. ${104}$ Telesten ja sen arvoketjun toimijoiden raportointikausissa ei ole merkittäviä eroavaisuuksia. ${105}$ Yrityksen ja sen arvoketjun alku- ja loppupään määritelmässä ei ole tapahtunut muutoksia, jotka vaikuttaisivat nykyisen ja edellisen raportointikauden kasvihuonekaasupäästöjen vertailukelpoisuuteen. Vuonna 2024 raportoidusta scope 1 -laskelmasta havaittiin puuttuneen osa kylmäaineista sekä osa polttoaineista, kuten vapaan autoedun autojen polttoaineen kulutus ja nämä on täydennetty tässä raportissa myös vuosille 2022 ja 2024. ${106}$ Taulukko 13 Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon esittelee Telesten kasvihuonekaasuintensiteetin sekä sijainti- että markkinaperusteisena. Kasvihuonekaasuintensiteetti on laskettu jakamalla Telesten sijaintiperusteiset kokonaispäästöt 113322 t $\text{CO}_2\text{e}$ sekä vastaavasti markkinaperusteiset kokonaispäästöt 113162 t $\text{CO}_2\text{e}$ yhtiön vuoden 2025 konsernitilinpäätöksen liikevaihdolla. Liikevaihto on yhteneväinen IFRS-raportoinnin kanssa. ${108}$

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

ESRS E5 OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA ARVIOINTI (E5.IRO-1)

Teleste tunnistaa, että ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten ymmärtäminen on keskeistä kestävän ja kannattavan kasvun edistämisessä. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin yksi olennainen riski sekä viisi olennaista vaikutusta liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen. Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin kappaleessa ”Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)”. ${109}$

TOIMINTAPERIAATTEET (E5-1)

Telesten ympäristöpolitiikan tarkoituksena on määrittää toimintaperiaatteet negatiivisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi sekä positiivisten ympäristövaikutusten lisäämiseksi. Johtoryhmätasolla hyväksytty ${101}$ E1, E1-6 AR 39, AR 46h ${102}$ E1, E1-6 AR 45d ${103}$ E1, E1-6 AR 45e, AR 46j ${104}$ E1, E1-6 AR 46g ${105}$ E1, E1-6 50 ${106}$ E1, E1-6 47

Taulukko 13 Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024	2025	% Muutos vuosien 2024 ja 2025 välillä
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon ($\text{t}\text{CO}_2\text{ekv./MEUR}$)	868	817	-6 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon ($\text{t}\text{CO}_2\text{ekv./MEUR}$)	866	816	-6 %

${107}$ E1, E1-6 53 ${108}$ E1, E1-6 AR 53 ${109}$ E5, E5 IRO-1 11a,b Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 60

politiikka koskee kaikkia Telesten työntekijöitä, urakoitsijoita ja sidosryhmiä kaikilla Telesten toimipaikoilla ja se on julkisesti saatavilla. ${110}$ Teleste kouluttaa työntekijöitään varmistaakseen, että kaikki tuntevat toimintaperiaatteet ja ymmärtävät vastuunsa niiden toteuttamisesta. ${111}$ Teleste on sitoutunut tukemaan kestävää kehitystä ja noudattaa YK:n Global Compact yritysvastuualoitteen periaatteita. Yhtiö on sitoutunut kestävän kehityksen mukaisiin hankinta- ja tuotantokäytäntöihin, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja edistävät kiertotaloutta. Telesten tärkeimmät ympäristönäkökohdat kasvihuonekaasupäästöjen ohella ovat resurssien käyttö sekä jätteen syntyminen. Telesten ympäristöpolitiikassa määritellyt toimintaperiaatteet kattavat kaikki keskeisimmät osa-alueet, joita ovat tuotesuunnittelu, energian kulutus, kasvihuonekaasupäästöt sekä materiaalien ja jätteen hallinta. Yhtiö parantaa resurssitehokkuutta ja edistää kiertotaloutta pidentämällä jatkuvasti tuotteidensa elinkaarta kehittämällä niiden luotettavuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta. ${112}$ Lisäksi yhtiö pyrkii jatkuvasti lisäämään kierrätettyjen materiaalien käyttöä tuotteissaan ja pakkauksissaan. Teleste hankkii materiaalit eettisistä ja vastuullisista lähteistä. Vastuullisen hankinnan ohjeistus sekä toimittajien eettiset toimintaohjeet tukevat vastuullista hankintaketjua. Toimittajien eettisellä toimintaohjeella pyritään linjaamaan toimialan standardeja ja sisällyttämään toimitusketjuun ihmisoikeuksiin, työhön, terveyteen ja turvallisuuteen sekä etiikkaan ja ympäristöön liittyviä vaatimuksia. ${113}$ Teleste etsii aktiivisesti mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta toiminnassaan. Yhtiö käyttää resursseja tehokkaasti ja vähentää syntyvän jätteen määrää. Myynnin ja valmistuksen ennustamisella vähennetään hylättävän materiaalin määrää. Kaikki toiminnassa syntyvä jäte lajitellaan asianmukaisesti, ja tavoitteena on nostaa jätteen kierrätysaste 80 % vuoteen 2030 mennessä. Jätteen loppusijoitusta vältetään. ${114}$ Tuotteissa ja pakkauksissa käytetyt pahvi, muovi ja metallit ovat kierrätettäviä. Lisäksi Teleste suosii kierrätettyjä materiaaleja hankinnoissaan. Tavoitteena on nostaa kierrätetyn alumiinin osuus tuotteissa 96 %:iin vuoteen 2030 mennessä. ${115}$ Tavoitteet on määritelty myös politiikassa ja ne on esitetty tarkemmin E5-osiossa kappaleessa mittarit ja tavoitteet (E5-3). ${116}$ Politiikka ottaa huomioon myös keskeisten sidosryhmien näkemykset olennaisuusarvioinnin kautta. Yhtiö varmistaa, että sen ympäristötavoitteet ja käytännöt ovat linjassa sidosryhmien odotusten ja globaalien kestävän kehityksen trendien kanssa. ${117}$ Olennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistetun komponenttien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö on määrittänyt toimintaperiaatteet, jotka kattavat uuden toimittajan valinnan huolellisen arviointiprosessin, toimittajien suorituskyvyn jatkuvan seurannan ja luokittelun sekä kattavat sopimukselliset järjestelyt. Näiden lisäksi yhtiö järjestää avaintoimittajien kanssa säännöllisiä liiketoimintakatsauksia varmistaakseen yhteistyön laadun ja reagoi nopeasti mahdollisiin poikkeamiin. Lisäksi yhtiö seuraa aktiivisesti komponenttien elinkaarta, keskeisten toimittajien taloudellista vahvuutta ja omistusrakenteen muutoksia sekä pysyy ajan tasalla toimialan uutisista ja sääntelymuutoksista, mikä varmistaa ennakoivan ja kestävän riskienhallinnan.

TOIMENPITEET (E5-2)

Keskeisten toimien soveltamisala kattaa tuotteiden koko elinkaaren aina tuotesuunnittelusta ja materiaalihankinnasta loppukäsittelyyn asti tavoitteena resurssien käytön ja kiertotalouden periaatteiden edistäminen. Kaksoisolennaisuusanalyysissa tunnistettuja tuotekehitykseen liittyviä vaikutuksia ovat kiertotalouden edistäminen tuottamalla helposti kierrätettäviä ja korjattavia tuotteita sekä ympäristökuormituksen vähentäminen pitkäaikaisten tuotteiden avulla. Näitä vaikutuksia edistääkseen Teleste toteuttaa kaikissa uusissa tuoteperheissä ympäristötarkastelun, jossa arvioidaan esimerkiksi materiaalivalintoja, huollettavuutta ja päivitettävyyttä. Tämä on vakiintunut käytäntö ja osa yhtiön tuotekehitysprosessia. Tuotteiden elinkaaren pidentämisellä ja ympäristöystävällisten materiaalien valinnalla voidaan merkittävästi vähentää ympäristökuormitusta ja edistää kiertotaloutta. Lisäksi tuotteiden huollettavuus ja korjattavuus vähentävät tarpeetonta resurssien kulutusta ja uuden tuotannon aiheuttamia päästöjä. Keskeisiä toimia hankinnan näkökulmasta puolestaan ovat kierrätysmateriaalien käytön lisääminen, kierrätettävien pakkausten suosiminen, veden ja resurssien käytön vähentäminen toimitusketjussa sekä tiukkojen ympäristövaatimusten noudattamisen edellyttäminen toimittajilta. ${119}$ Hankintojen ympäristövaikutusten vähentämiseksi yhtiö edellyttää toimittajiltaan ympäristöstandardien noudattamista auditointien, arviointien ja kyselyiden avulla. Mahdollisiin puutteisiin reagoidaan laatimalla korjaussuunnitelma yhdessä toimittajan kanssa. Näillä toimilla varmistetaan ilmastoon, luonnonvarojen käyttöön ja jätteen käsittelyyn liittyvien vaatimusten noudattaminen, tarjotaan jäsenneltyjä ratkaisuja havaittuihin puutteisiin ja edistetään kestäviä parannuksia toimitusketjussa.120 Raaka-aineiden kulutuksen ympäristövaikutuksen sekä materiaalien kierrätysasteen vaikutuksen hallitsemiseksi yhtiö lisäsi kestävän hankinnan resursseja, kuten oli suunniteltu. Myös toimittajien vastuullisuuskysely toistettiin suunnitelman mukaisesti kuluneen raportointikauden aikana. Kysely on suunniteltu toteutettavaksi kahden vuoden välein. Edeltävä kysely toteutettiin vuonna 2023. Kyselyn avulla yhtiö saa yksityiskohtaisempaa tietoa toimittajiensa resurssien käytöstä ja pyrkii vaikuttamaan mahdollisiin epäkohtiin ja korjaustoimenpiteiden edistymiseen muun muassa toimittajien liiketoimintakatsauksien yhteydessä. Raportointikauden toimenpiteet eivät suoraan vaikuta tavoitteeseen kasvattaa kierrätetyn alumiinin osuutta Telesten tuotteissa. Yksi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa tunnistettu vaikutus on jätteen syntyminen. Kaikki Telesten toiminnassa syntyvä jäte lajitellaan huolellisesti ja jätteen määrä pyritään minimoimaan kaikessa toiminnassa. Jätteen päätymistä loppusijoitukseen vältetään. Pienentääkseen tätä vaikutusta yhtiö järjestää henkilöstölle lajittelukoulutuksia aina tarpeen vaatiessa. Viimeisin järjestettiin vuonna 2023. Lisäksi osana perehdytystä uudet työntekijät suorittavat ympäristöaiheisen verkkokoulutuksen, jossa käydään läpi muun muassa Telesten ympäristöpolitiikan sisältö, jotta jokainen ymmärtää vastuunsa ympäristönsuojelussa. Teleste kuuluu tuottajavastuuyhteisöön sähkö- ja elektroniikkalaitteiden sekä pakkausmateriaalien osalta, mikä varmistaa, että näiden materiaalien kierrätys ja asianmukainen käsittely toteutuvat lainsääteisten vaatimusten mukaisesti.

121 Olennaisuusanalyysissa resurssien ja kiertotalouden kannalta olennaiseksi riskiksi tunnistettiin geopoliittisista uhista johtuvat komponenttien toimitushäiriöt. Komponenttien saatavuusriskin hallitsemiseksi yhtiö tekee toimittajariskien arviointeja. Lisäksi uuden toimittajan valinnassa noudatetaan uuden toimittajan arviointi- ja valintaprosessia. Tuotteiden elinkaari tarkastetaan säännöllisesti käytävissä katselmoinneissa, joissa tarkastellaan aktiivisten tuotteiden elinkaari. Samalla tarkastellaan myös tuotteissa käytettyjen kriittisten materiaalien saatavuus. Teleste tekee säännöllisesti työtä etsimällä vaihtoehtoisia komponentteja maariskin hallitsemiseksi. Toimenpiteet tukevat näihin vaikutuksiin ja riskeihin liittyviä toimintaperiaatteita.

122 Yhtiö on sisällyttänyt resurssien käytön ja kiertotalouden hallinnan osaksi liiketoimintaansa, eikä näitä menoja ole siten eroteltu muista kustannuksista. Näin ollen yksittäisiin toimenpiteisiin varattujen erillisten taloudellisten resurssien suuruusluokka ei ole merkittävä. Teleste katsoo nykyisten resurssien olevan riittävät lyhyellä aikavälillä suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseen. Raportointikauden toimintasuunnitelma ei ole edellyttänyt erillisiä merkittäväksi luokiteltavia toiminta- tai pääomamenoja. Yhtiö ei ole suunnitellut toimenpiteisiin liittyvien toiminta- tai pääomamenojen lisäämistä seuraavalle raportointikaudelle. Yhtiö ei myöskään ole tehnyt pääomainvestointisuunnitelmaa keskipitkälle tai pitkälle aikavälille resurssien käytön ja kiertotalouden toimenpiteisiin liittyen.

123 Tavoitteissa edistyminen

Kierrätetyn alumiinin osuuden lisääminen Telesten tuotteissa
Kierrätetyn alumiinin osuus Telesten tuotteissa on lähellä vuoden 2024 tasoa. Yhtiö jatkaa yhteistyötä toimittajien kanssa varmistaakseen paremman läpinäkyvyyden ja varmennuksen kierrätetyn alumiinin käytöstä.

Jätteen kierrätysasteen nostaminen
Jätteen kierrätysaste on noussut hieman vuoden 2024 tasosta ylittäen yhtiön asettaman lyhyenaikavälin tavoitteen.

124 Yhtiön tavoitteena on nostaa omissa toiminnoissaan syntyvän jätteen kierrätysaste 75 % vuoteen 2025 mennessä ja 80 % vuoteen 2030 mennessä. Toinen tavoite on nostaa kierrätetyn alumiinin määrän osuus Telesten tuotteissa 94 % vuoteen 2025 mennessä ja 96 % vuoteen 2030 mennessä. Muiden kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa olennaisiksi tunnistettujen vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole virallisia kestävyystavoitteita.

125 Teleste asettaa ympäristötavoitteet tärkeimpien ympäristönäkökohtien ja olennaisuusarvioinnin tulosten perusteella. Olennaisuusarvioinnissa huomioon otetaan myös sidosryhmien, kuten asiakkaiden, näkemykset, mutta itse tavoitteen asetannassa sidosryhmiä ei osallistettu. Ympäristövaikutuksen tunnistamisen jälkeen selvitettiin saatavilla oleva data vaikutuksen kuvaamiseksi. Tämän jälkeen määritettiin sopiva mittari ja sille tavoitetaso. Johtoryhmä seuraa tuloksia säännöllisesti. Suurin osa Telesten toiminnasta syntyvästä jätteestä on kierrätettävää ja tähän pohjautuen on oletettu, että jätteen kierrätysaste on kuvaava mittari jätteiden ympäristövaikutuksille. Kierrätetyn alumiinin osalta taustaoletus on, että alumiinilla on merkittävä ympäristövaikutus ja että suosimalla kierrätettyä alumiinia tätä vaikutusta voidaan pienentää. Kierrätetyn alumiinin osuuden on siten oletettu kuvaavan hyvin tuotteessa käytettyjen materiaalien ympäristövaikutusta.

126 Tavoitteet on ilmoitettu ympäristöpolitiikassa ja politiikassa määritetyt toimintaperiaatteet tukevat tavoitteiden saavuttamista.

127 Molemmat asetuista kestävyystavoitteista ovat absoluuttisia.

128 Tavoitteet vähentävät neitseellisten raaka-aineiden käyttöä ja edistävät materiaalien säilymistä kierrossa. Ne tukevat siten kiertotalouden periaatteita, joissa pyritään maksimoimaan materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö. Jätteen kierrätysasteen nostaminen vähentää jätteen polttamista ja loppusijoittamista, mikä vähentää ympäristön kuormitusta. Lisäksi kierrätetyn alumiinin käyttö tuotteissa vähentää kaivostoiminnan tarvetta ja edistää jätehierarkian mukaista toimintaa. Molemmat tavoitteista tukevat kierrätysmateriaalien käyttöasteen lisäämistä, alumiiniin liittyvä tavoite suoraan yhtiön omassa toiminnassa ja jätteen kierrätysasteen nostaminen myöhemmin tulevaisuudessa tukemalla kierrätysmateriaalien saatavuutta. Molemmat kestävyystavoitteista kuuluvat jätehierarkian tasoon 3 ”kierrätys”.

129 Tavoitteet eivät ole lainsäädännön edellyttämiä, mutta ne tukevat esimerkiksi EU:n yritysjätteiden kierrätysvaatimusten toteutumista. Yritys ei ole hyödyntänyt tavoitteiden asettamisessa tieteeseen perustuvia viitekehyksiä, kuten Science-Based Targets for Nature (SBTN). Sen sijaan tavoitteet perustuvat tieteellisiin lähteisiin ja asiantuntijoiden suosituksiin, kuten Ellen MacArthur Foundationin julkaisuihin. Kierrätetyn alumiinin osuuteen liittyvä tavoite pohjautuu alan parhaisiin käytäntöihin ja markkinavaatimuksiin, joissa myös sääntelykehys, kuten CBAM-asetuksen vaikutukset alumiinille, on yksi huomioon otettava tekijä.

130 Jätteen kierrätysastetta seurataan Suomen toimipisteillä Littoisissa, Forssassa ja Tampereella. Muilla toimipisteillä ei synny merkittäviä määriä jätettä. Tavoite jätteen kierrätysasteen nostamisesta kattaa näiden yksiköiden toiminnasta syntyvät jätteet. Tähän sisältyy siten paitsi tuotannosta syntyvää jätettä, myös toimistossa syntyvät jätteet. Kierrätetyn alumiinin laskentaa koskevat menetelmät ja oletukset on kuvattu kappaleessa ”resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö (E5-4)”. Tavoite kierrätetyn alumiinin osuuden kasvattamisesta Telesten tuotteissa kattaa sekä NET-liiketoiminnan että PSM-liiketoiminnan tuotteet.

131 Mittareiden laatimisperiaatteisiin ei ole tehty muutoksia tavoitteessa määritellyn aikahorisontin aikana.

132 Mittareita ei ole varmennettu muun ulkopuolisen tahon kuin yhtiön kestävyysraportin varmentajan toimesta.

133 Tavoite jätteen kierrätysasteen kasvattamisesta liittyy yhtiön toiminnassa syntyviin jätteisiin ja siten resurssien ulosvirtaukseen. Tavoite kierrätetyn alumiinin kasvattamisesta liittyy puolestaan hankittuihin materiaaleihin ja siten resurssien sisäänvirtaukseen. Lisäksi yhtiö seuraa toimittajan eettiseen toimintaohjeeseen sitoutuneiden toimittajien määrää, mutta tähän liittyen ei ole asetettu virallista tavoitetta. Mittarin taustalla on oletus, että mitä useampi toimittaja sitoutuu vastuullisiin käytäntöihin, sitä vastuullisemmaksi yhtiön toimitusketju muuttuu. Oletus on myös, että toimittajat edellyttävät myös omilta alihankkijoiltaan eettisiä periaatteita. Vuonna 2025 96% avaintoimittajista on vahvistanut noudattavansa Telesten toimittajia koskevaa eettistä toimintaohjetta. Myöskään uusiutuvien raaka-aineiden hankintaan yhtiö ei ole asettanut virallista tavoitetta tai mittaria.

110 E5, E5-1 14, MDR-P 65a
111 E5, E5-1 14, MDR-P 65f
112 E5, E5-3 24a
113 E5, E5-1 14, 15b
114 E5, E5-1 14, MDR-P 65b, 65d
115 E5, E5-1 15a
116 E5, E5-1 15a
117 E5, E5-1 14, MDR-P 65c, 65e
118 E5, E5-1 14, MDR-P 65a
119 E5, E5-2 19
120 E5, E5-2 19 MDR-A 68d

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 61

121 E5, E5-2 19, MDR-A 68a-d
122 E5, E5 MDR-T 81b, MDR-A 68
123 E5, E5-2 19 MDR-A 69b,c
124 E5, E5-3 23, MDR-T 80j
125 E5, E5-3 23, MDR-T 80bd
126 E5, E5-3 23, MDR-T 80f, E5-4 28, MDR-M 77
MITTARIT JA TAVOITTEET (E5-3)
Taulukko 14 Muut ympäristötavoitteet

Tunnusluku	2021 Vertailuvuosi	2024 toteutunut	2025 toteutunut	2025 Tavoite	2030 Tavoite
Kierrätetyn alumiinin osuus omavalmisteisissa tuotteissa [%]	92 %	86 %	85 %	94 %	96 %
Jätteen kierrätysaste [%]	60 %	77 %	79 %	75 %	80 %

127 E5, E5-3 23, MDR-T 80a
128 E5, E5-3 23, MDR-T 80b
129 E5, E5-3 24 a-f, E5-3 25

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 62# 134 RESURSSIEN SISÄÄNVIRTALUKSET, MUKAAN LUKIEN RESURSSIEN KÄYTTÖ (E5-4)

Materiaalivirrat koostuvat sekä valmiista tuotteista (vahvistimet, työasemat, palve- limet ja niihin liittyvät tuotteet, työkalut, adapterit, piirilevyt, apuaineet) että tuotan- nossa käytettävistä raaka-aineista (puolijoh- de- ja passiivikomponentit, mekaaniset osat, moduulit, pakkausmateriaalit ja sähköme- kaaniset osat). Näiden valmistukseen arvo - ketjun alkupäässä käytetään pääasiallisesti seuraavia materiaaleja: metallit (alumiini, kupari, sinkki, teräs, messinki, nikkeli), muo- vit, komposiitit ja muut tekniset materiaalit (lasikuitu ja hartsit, keraamit, kvartsilasi), kemialliset materiaalit ja juotosaineet sekä muut materiaalit (pii, työkalut ja adapterit). Omassa toiminnassa käytettäviä käyttö- omaisuushyödykkeitä ovat mm. mittalait- teet, piirianalysaattorit, piirikorttien puhdis- tuslaitteet ja erilaiset jigit. Omien tuotteiden valmistamisessa ei käytetä vettä. Arvoketjun alkupäässä raaka-ainemateriaalien valmistuk- sessa käytetään vettä esim. piirilevyjen ja komponenttien valmistamisessa valmistus- prosessien yhteydessä. Arvoketjun alkupääs- sä käytetyistä käyttöomaisuushyödykkeiden sisällöstä ei ole tarkkaa näkyvyyttä.

135

Vuonna 2025 vastaanotettujen kompo- nenttien materiaalipainot saadaan ERP- ja tuotteenhallintajärjestelmistä. Jokaisen komponentin ennalta määritelty paino on tallennettu järjestelmään, mikä mahdollistaa vastaanotettujen komponenttien kokonais- painon laskemisen vuoden aikana vastaan- otettujen määrien perusteella. Suunnitte- luvaiheessa materiaalipainot varmistetaan joko suorilla mittauksilla tai valmistajien toimittamien tietojen avulla ja kirjataan jär- jestelmään. Komponentit luokitellaan pääka- tegorioihin ja kunkin pääkategorian materi- aalikoostumus dokumentoidaan.

Alumiinin kierrätysaste perustuu toimit- tajilta saatuun dataan, jonka perusteella ko- konaiskierrätysasteeksi on laskettu 85 %. Tuotteissa käytetyn kierrätysalumiinin osuus määräytyy toimittajien ilmoittamaan dataan. NET:n osalta pakkausmateriaalin kier- rätysasteena on käytetty lukua 21 %, joka perustuu toimittajan antamaan osanume- rokohtaiseen tietoon. Rahtilavojen osalta on huomioitu ostetut lavat. NET:n osalta on huomioitu ostetut lavat Suomessa ja Belgiassa ja ne ovat kaikki 100 % uusiokäytettyjä jo ostettaessa. Materiaalitilausten yhtey- dessä saapuvat lavat käytetään uudelleen asiakastoimitusten yhteydessä. PSM:n mate- riaalitilausten osalta käytetään kierrätettyjä eurolavoja ja tämän lisäksi lasien toimitukset saapuvat puulaatikoissa, jotka eivät ole kier- rätettyjä. Eurolavat ovat 100 % uusiokäytettyjä ostettaessa. Asiakastoimitusten osalta käytetään osittain asiakaskohtaisia kuljetus- lavoja, jotka ostetaan uutena, ja osittain hyö- dynnetään materiaalitilausten yhteydessä saapuneita lavoja.

Vuoden 2024 raporttiin nähden taulukon vertailukauden uudelleen- käytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien pai- no on oikaistu koskemaan todellista painoa ja kierrätysastetta.

Materiaalien kokonaispainolaskennassa tehdään erottelu teknisten ja biologisten ma- 130 E5, E5-3 27
131 E5, E5-3 23, MDR-T 80c; E5, E5-2 19, MDR-M
132 E5, E5-3 23, MDR-T 80i
133 E5, E5 MDR-M 77b
134 E5, E5-3 24
135 E5, E5-4 30
136 E5, E5-4 31a-c

Taulukko 15 Tuotteiden valmistukseen raportointikaudella käytettyjen materiaalien tiedot 136

	2024	2025
Raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino (kg)	Kokonaispaino 962 625 kg sisältäen tekniset materiaalit 858 136 kg sekä biologiset materiaalit (pakkaus- materiaalit, lavat) 104 489 kg.	Kokonaispaino 1021526 kg sisältäen tekniset materiaalit 948 520 kg sekä biologiset materiaalit (pakkaus- materiaalit, lavat) 73 006 kg.
Biologisten materiaalien prosenttiosuus (%)	11 %	7 %
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino absoluuttisena arvona (kg)	208 713 kg	443 487 kg
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino prosenttiosuutena (%)	22 %	43 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 63

teriaalien välille. Kaikki valmistuksessa käy- tetyt hankitut tuotteet sisältyvät näin ollen teknisiin materiaaleihin. Tekniseen materiaaliin on laskettu muu materiaali paitsi pakkausma - teriaalit (pahvipakkaukset) ja puiset rahtilavat, jotka on laskettu biologisiin materiaaleihin.

137

Biologisten materiaalien osalta ostetut rahtilavat ovat ISPM 15 -standardin mukaisia. Pakkausmateriaalien osalta ei ole käytössä sertifiointijärjestelmää. Bioperäisiä pakka- uksia hyödynnetään kaskadikäyttöperiaat- teen mukaisesti siten, että niiden ensisijainen käyttötarkoitus on tuotteen pakkaaminen. Pakkauksen siirryttyä asiakkaalle materi- aalien oletetaan päätyvän asianmukaiseen kierrätykseen. Puulavat puolestaan kiertä- vät useimmiten useita käyttökertoja ennen poistumista käytöstä.

138

Massa lasketaan saapuvien raaka-aineiden määrän perusteella. Saapuvien materiaalien määrät saadaan suoraan ERP-järjestelmästä, mikä varmistaa, että kaksoislaskentaa ei pääse tapahtumaan. Rahtilavoista on tehty erillinen arvio, koska niiden painoa ja kappalemäärää ei suoraan seurata ERP-järjestelmän kautta.

139 TUOTTEISIIN JA PALVELUIHIN LIITTYVÄT ULOSVIRTALUKSET (E5-5)

Tärkeimmät tuotteet ja materiaalit, jotka tulevat ulos yrityksen tuotantoprosessista

Keskeisiä tuotteita materiaalien käytön näkökulmasta NET-liiketoiminnassa ovat tietoliikenneverkon tuotteet, kuten laaja- kaistavahvistimet ja optiset muuntimet. PSM-liiketoiminnan keskeiset tuotteet ovat näytöt sekä raideliikenteen matkustajavau- nuissa että asemilla sekä muut juniin, rai- tiovaunuihin ja metroihin asennettavat in- fotainment-tuotteet.

Telesten valmistamat tuotteet ovat elektroniikkalaitteita, jotka koostuvat pääasiassa elektroniikkakompo- nentteja sisältävistä piirilevyistä, näyttö- paneeleista, välikaapeleista, virtalähteistä, ohjelmistoista, koteloista ja muista mekaniik- karakenteista.

Telesten ympäristöpolitiikka asettaa tuotteen luomiselle mm. seuraavia tavoitteita:
* Tavoitteena on pidentää tuotteen elin- kaarta parantamalla tuotteiden luotetta- vuutta, kestävyyttä ja huollettavuutta.
* Modulaariset ratkaisut tukevat taakse- päin yhteensopivuutta tuotepäivityksis- sä ja estävät siten tarpeettoman romu- tuksen asiakkaiden järjestelmistä.
* Helppo purettavuus ja kierrätettävyys huomioidaan suunnittelun alkuvaiheessa.

Tuotteenluontiprojekteissa käytetään haittavaikutustarkistuslistaa. Telesten lop- putuotteet eivät ole uudelleenvalmistettavia. Ne ovat suunniteltu purettaviksi mahdolli- simman helposti yksiaineisiksi materiaaleiksi. Laitteet ovat laajasti modulaarisia ja tuke- vat ohjelmistopäivityksiä, jotka pidentävät tuotteen elinkaarta. Kaikki tuotteet ovat tarkoitettu ammattikäyttöön, joissa on kor- keat laadulliset ja toiminnalliset vaatimukset. Tuotteiden elinkaaren maksimointiin kiinnite- tään tuotesuunnittelussa merkittävästi huo- miota. Tuotteiden valmistuksessa ei synny juuri lainkaan sivuvirtoja. Telesten valmista- mat tuotteet valmistetaan tilauksesta, jolloin lopputuotteista ei myöskään synny romutet- tavaa materiaalia, kaikki tuotteet menevät asiakkaan tuotanto- tai varalaitekäyttöön.

140

Tuotteiden odotettu kestävyys suhteessa kunkin tuoteryhmän toimialan keskiarvoon

NET-liiketoiminnassa tuotetaan tietoliikenne- verkon tuotteita, joista valtaosassa normaali käyttöympäristö on ulkotiloissa, jolloin eri maantieteellisten alueiden lämpöolosuhteilla on merkittävä vaikutus odotettuun elinikään. Toimialan tuotteiden kestävyyden keskiar- voa ei ole saatavilla.

Telestellä PSM-tuot- teiden elinkaaren teoreettinen pituus laske- taan elektroniikkateollisuudessa tunnetuilla standardimenetelmillä. PSM-liiketoiminnassa erityisesti joukkolii- kenteessä käytettäville elektroniikkatuotteille lasketaan tyypillisesti MTBF-arvo (Mean-Ti- me-Between-Failures, keskimääräinen tuotteen vikaantumisväli) asiakasprojektin ympäristöolosuhde- ja käyttötuntimäärien mukaisesti. Tuotteille asetetaan tyypillisesti myös tavoitearvot asiakkaan toimesta. Koska toimialan tuotteiden kestävyyden keskiarvoa ei ole yleisesti saatavilla, voidaan käyttää keskimääräisiä tavoitearvoja vertailuarvona. Taulukossa 16 on esitetty PSM-tuotekategori- oiden laskennalliset MTBF-arvot (keskiarvoina) sekä keskimääräiset tavoitearvot.

141

Tuotteiden korjattavuus

Osana tuotteenluonninprosessia on ympä- ristötarkastelu, jossa huomioidaan suunni- teltavan tuotteen korjattavuus. Molemmille liiketoiminnoille on omat tarkistuslistaver- sionsa. Telesten valmistamille tuotteille on oma huolto- ja varaosapalvelu, joka palve- lee minimissään seitsemän vuotta tuotteen virallisen valmistuksen lopetusilmoituksen jälkeen. Tuotteet on pääasiassa suunniteltu avattaviksi, osat ovat vaihdettavissa, tuot- teet ovat laajasti modulaarisia ja ohjelmistot ovat päivitettävissä. Huollettavuustavoite on kirjattu myös Telesten ympäristöpolitiik- kaan. Ammattikäyttöön tarkoitetuille jouk- koliikenteen ja tietoliikennetekniikan lait- teiden korjattavuudelle ei ole vakiintunutta luokittelujärjestelmää. PSM-liiketoiminnan korjattaville tuotteil- le määritellään tarpeen mukaan ennakoivia huoltotoimenpiteitä, mikäli se on tarpeen tuotteen eliniän varmistamiseksi. Teles- ten NET- ja PSM-tuotteista toimitettuina massoina laskettuna 50 % oli suunniteltu korjattaviksi.142 E5, E5-4 32 138 E5, E5-4, 31b 139 E5, E5-4 AR25 140 E5, E5-5 35 141 E5, E5-5 36a 142 E5, E5-5 36b

Taulukko 16 PSM-tuotekategorioiden laskennallinen vikaantumisväli (MTBF, Mean-Time-Between-Failure) ja keskimääräinen tavoitearvo

Tuotekategoria	Laskennallinen MTBF-arvo	Keskimääräinen tavoitearvo MTBF
Näyttötuotteet	155 000 h	120 000 h
Audiojärjestelmätuotteet	450 000 h	200 000 h
Muut infotainment -tuotteet	200 000 h	80 000 h

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 64

Tuotteiden kierrätettävien ainesten määrät

NET-liiketoiminnassa valetuilla metallikoteloiduilla vahvistin- ja optiset muun- nintuotteet ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan oleellisia tuotteita. Kotelot ovat valmistettu pääosin kierrätetystä alumiinis- ta. PSM-liiketoiminnassa sekä junissa että asemilla käytettävien näyttöjen ja muiden infotainment-tuotteiden ohutmetallikotelot ovat valmistettuina määrinä ja massaltaan oleellisia tuotteita. Koteloissa käytetty ohut- metalli on valmistettu osittain kierrätetystä materiaalista. Vastaavasti yllä mainituissa tuotteissa kierrätettäviä materiaaleja ovat kaikki mekaaniset metalliosat, kaapelit ja piirilevymateriaalit. Tuotteiden osat ovat lähtökohtaisesti eroteltavissa yksiaineisiksi. PSM-tuotteille tehdään asiakkaan vaa- timuksesta kierrätettävyysanalyysi, jossa määritetään laskennallisesti kierrätettävien materiaalien määrä. Laskenta voidaan suo- rittaa eri standardien mukaan (ISO 22628, ISO 21106, UNI-LCA-001). Laskennassa huomioidaan eri materiaalikategoriat stan- dardien mukaisesti ja yleisesti kaikki elekt- roniikkaosat (piirilevyt ja näyttöpaneelit) luokitellaan elektroniikan alle. Esimerkkinä erään TFT-näyttötuotteen ja yhden info- tainment -tuotteen kierrätettävyysana- lyysistä poimitut kierrätettävyysluvut eri standardien mukaan on esitetty taulukossa 17. PSM-tuotteet ovat samankaltaisia elekt- roniikkalaitteita, joten esimerkkituotteita voidaan pitää edustavina näytteinä koko PSM-tuoteportfoliolle.

NET-liiketoiminnan tuotteiden kalenteri- vuonna 2025 kierrätettävien ainesten osuu- det on laskettu IEC/TR 62635 standardin mukaisesti, josta taulukossa 18 on suuren vo- lyymin edustavia tuote-esimerkkejä. NET-lii- ketoiminnan tuotteet ovat samankaltaisia elektroniikkalaitteita, joten esimerkkituottei- ta voidaan pitää edustavina näytteinä koko NET-tuoteportfoliolle.

143 E5, E5-5 36c
144 E5, E5-5 38
145 E5, E5-5 38a
146 E5, E5-5 38b
147 E5, E5-5 39

Taulukko 17 PSM-liiketoiminnan tuotteiden kierrätettävien ainesten määrä eri standardien mukaan laskettuna

PSM-liiketoiminta	ISO 22628	ISO 21106	UNI-LCA-001
TFT-näyttötuote	97,6 %	93,3 %	67,9 %
Infotainment-tuote	98,8 %	86,3 %	87,4 %

Taulukko 18 NET-liiketoiminnan tuotteiden kierrätettävien ainesten osuudet IEC/TR 62635 -standardin mukaisesti laskettuna

NET-liiketoiminta	IEC/TR 62635
Verkkotuote 1 Vahvistin ICON3000	88,0 %
Verkkotuote 2 RF-passiivituote 3TP-8	86,0 %
Verkkotuote 3 Kiinteistövahvistin CX3-D	82,0 %

Jätevirrat

Telesten toiminnasta syntyvä jäte on pääosin tavanomaista, ei vaarallista, jätettä. Vaaral- lista jätettä syntyy hyvin pieniä määriä ja se on pääosin kierrätettävää.

144 Merkittävin osa syntyvästä jätteestä koostuu kierrätykseen menevästä pakkausmateriaaleista. Lisäksi toimialalle tyypillistä jätelajeja, kuten erilaisia metalli-, kaapeli- sekä sähkö- ja elektroniik- karomua syntyy jonkin verran.

145 Suurin osa Telesten toiminnasta syn- tyvästä jätteestä on pahvia ja kartonkia. Näiden lisäksi puhdas käsittelemätön puu, käytännössä kuormalavat, ja muovi muo- dostavat pääosan pakkausjätteestä. Muita jätteessä esiintyviä materiaaleja ovat muun muassa polttokelpoinen ja energiajakeeseen päätyvä jäte, alumiini- ja teräsromu, sähkö- ja elektroniikkaromu, kaapeliromu sekä keräys- paperi ja tietosuojamateriaali. Toiminnasta syntyvät vaaralliset jätteet koostuvat lähinnä orgaanisesta kiinteästä jätteestä ja aerosolijätteestä.

146 Yhtiön toi- minnasta ei synny radioaktiivista jätettä.

147 Littoisten, Forssan ja Tampereen toimipis- teiltä jätemäärät saadaan jätehuollosta vas- taavilta kumppaneilta, jolloin ne perustuvat mittaukseen. Muiden yksiköiden osalta jäte- määrät on arvioitu parhaan saatavilla olevan tiedon pohjalta. Nämä arvioidut yksiköt ovat pääosin varsin pienikokoisia toimistoja, jolloin jätettä ei synny merkittäviä määriä. Pienten toimipisteiden jätemäärät arvioitiin henki- lömäärään perustuen. Laskennassa tehtiin oletus, että näistä toimipisteistä syntyy pie- niä määriä energiajaetta sekä tämän lisäksi kierrätykseen luokiteltavia jätejakeita. Näiden arvioitujen tietojen osuus kokonaisjätemää- rästä on alle 5 %. Seurantaa jätteistä ylläpi- detään omassa jätekirjanpidossa. Taulukoissa olevat jätetiedot kattavat koko organisaation jätteet ja rajaus poikkeaa siten Telesten kes - tävyystavoitteen jätteen kierrätysasteen rajauksesta.

148 Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 65

149 E5, E5-5 37bi-iii

Taulukko 19 Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet hyödyntämistyypeittäin tonneina (t)

	2024	2025
Vaaralliset jätteet
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	0 t	0 t
Kierrätys	0,07 t	0,08 t
Muut hyödyntämistoimet	0,01 t	0,01 t
Radioaktiivinen jäte	0 t	0 t
Yhteensä	0,08 t	0,09 t
Tavanomaiset jätteet
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten	5 t	0 t
Kierrätys	77 t	97 t
Muut hyödyntämistoimet	25 t	30 t
Yhteensä	107 t	128 t

150 E5, E5-5 37ci-iii

Taulukko 20: Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet käsittelytyypeittäin tonneina (t)

	2024	2025
Vaaralliset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0 t	0 t
Kaatopaikalle sijoittaminen	0 t	0 t
Muu loppukäsittely	0 t	0 t
Yhteensä	0 t	0 t
Tavanomaiset jätteet
Poltto (ilman energian talteenottoa)	0 t	0 t
Kaatopaikalle sijoittaminen	0 t	0 t
Muu loppukäsittely	0 t	0 t
Yhteensä	0 t	0 t

151 E5, E5-5 37a, 37d, 39

Taulukko 21: Yhteenvetotiedot

	2024	2025
Jätteen kokonaismäärä tonneina	107 t	128 t
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä tonneina	0,08 t	0,09 t
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä tonneina	25 t	30 t
Kierrättämättömän jätteen prosentti-osuus	23 %	24 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 66

3. Yhteiskunnalliset tiedot

OMA TYÖVOIMA ESRS S1

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA (ESRS 2, SBM-3)

Omaan henkilöstöön (arvoketju: oma toimin- ta) liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuu- det ovat työolosuhteisiin sekä yhtäläiseen kohteluun ja mahdollisuuksiin liittyviä koko- naisuuksia. Tässä osiossa esitetyt toiminta- periaatteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoit- teet koskevat yhtiön koko omaa henkilöstöä. Teleste ei ole tunnistanut omasta henkilös- töstään ryhmiä, jotka olisivat erityisen alttiita kielteisille vaikutuksille.

152 ● Teleste noudattaa periaatetta mak- saa henkilöstölleen lain ja työehtoso- pimuksen mukaista palkkaa. Lisäksi yh- tiön kompensaatioprosessit takaavat, että samasta työstä maksetaan yh- tenäistä korvausta, ottaen huomioon maakohtaiset erot. Teleste on sitoutu- nut edistämään riittävää ja tasapuolis- ta palkkaa sekä koulutusta ja taitojen kehittämistä kaikissa toimintamaissaan, parantaen näin työntekijöidensä hyvin- vointia. Yhtiö seuraa henkilöstönsä palk- kakehitystä ja palkkatasoa varmistaen henkilöstöhallinnon prosesseillaan, et- tä vähimmäispalkkatasot ylittyvät eri maissa. Lisäksi Telesten henkilöstö työskentelee pääsääntöisesti maissa, joissa on tiukka työlainsäädäntö ja ak- tiivinen viranomaisvalvonta. Joissakin maissa ovat myös voimassa työehto- sopimukset, jotka yhdessä työlainsää- dännön kanssa varmistavat työnteki- jöiden palkkaoikeudet. Teleste mittaa toimitusjohtajan ja työntekijöiden kes- kimääräisen palkkatason suhdetta ja on asettanut sille tavoitteen. Lisäksi yh- tiö varmistaa henkilöstöhallinnon pro- sessein, että näitä periaatteita nouda- taan ja reagoi niihin tarvittaessa.

152 ● Yhtiö noudattaa johtamisen periaat- teita, jotka tukevat työ- ja yksityiselä- män tasapainoa. Teleste tarjoaa työn- tekijöilleen joustavia työaikajärjestelyjä, kuten liukuvan työajan, etätyömahdol- lisuuden, vanhempainvapaan sekä las- tenhoitomahdollisuuksia, mikä auttaa saavuttamaan tasapainon työ- ja yksi- tyiselämän välillä. Teleste mittaa hen- kilöstön tyytyväisyyttä johtamiseen henkilöstökyselyiden kautta ja kehittää esihenkilöitään valmentamalla ja koulut- tamalla. Työaikajärjestelyissä noudate- taan maakohtaista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, jotka varmistavat joustoa. Lisäksi Telesten henkilöstöön liittyvien toimintaohjeiden ja politiikkojen tavoitteena on mahdol- listaa työnteon ja vapaa-ajan yhteenso- vittaminen. Yrityskulttuuria mitataan henkilöstökyselyssä ja sille on asetet - tu tavoitteet. Myös johtamista mita- taan henkilöstökyselyssä, mutta sille ei ole asetettu numeerista tavoitetta.

153 ● Teleste investoi henkilöstönsä hyvinvoin- tiin monin eri tavoin, huolehtien sekä työ- olosuhteista että terveyteen liittyvistä tukitoimista. Näihin tukitoimintoihin kuu- luvat muun muassa kattava työterveys- huolto ja vakuutukset, jotka huomioivat maakohtaiset erot. Lisäksi yhtiö tukee henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpi- toa ja kehittämistä tarjoamalla tätä tuke- via henkilöstöetuja. Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskes- kustelu, jossa hyvinvointi on yksi käsi - teltävistä aiheista, ja tarvittaessa ase- tetaan korjaavia toimenpiteitä. Teleste mittaa hyvinvointia ja vuorovaikutusta, ja näille on asetettu selkeät tavoitteet.

154 ● Yrityksen periaatteisiin kuuluvat tasa-ar- vo ja monimuotoisuus. Näitä aiheita käsi- tellään henkilöstön koulutuksessa, kuten perehdytyksessä. Yhtiön toimintaohjeet ja politiikat tukevat näiden periaatteiden toteutumista esimerkiksi rekrytoinnissa ja palkkatasa-arvon seurannassa. Tämä luo inklusiivisen työyhteisön ja parantaa työnantajamielikuvaa.Lisäksi yhtiöllä on hallituksen kokoonpanolle asetettu monimuotoisuustavoite, jonka toteutumista seurataan. Osana vuosittain päivitettävää strategiaa laaditaan myös henkilöstöstrategia, jossa huomioidaan yhtiön henkilöstö. Henkilöstöstrategiasta vastaa yhtiön henkilöstöjohtaja, joka kuuluu johtoryhmään. Yhtiön liiketoimintamallissa ja sen muutoksissa otetaan huomioon henkilöstö sekä ihmisoikeudet. Henkilöstöjohtaja vastaa näiden seikkojen varmistamisesta osana liiketoimintamallin kehittämistä. ${}^{155}$ Telesten työvoiman vastuullisuutta ohjaavat paikallinen lainsäädäntö, työehtosopimukset, yhtiön arvot, henkilöstöstrategia sekä yhtiön henkilöstöön liittyvät politiikat ja toimintaohjeet. Ylimpänä ohjaavana politiikkana toimii Teleste Code of Conduct. Lisäksi Telesten toimintaa ohjaavat Johtamisperiaatteet ja Kulttuurivisio. Nämä periaatteet koskevat kaikkia Telestellä työskenteleviä työsuhteen muodosta riippumatta. Telesten eri työsuhteen muodot ovat työsuhteiset työntekijät sekä muut kuin työsuhteiset työntekijät kuten itsenäiset ammatinharjoittajat ja vuokratyöntekijät. Nämä työntekijät voivat olla joko koko- tai osa-aikaisia ja suhteen kesto voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen. ${}^{156}$ Teleste noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, mikä lieventää negatiivisia ja edistää positiivisia vaikutuksia Telesten työntekijöihin. Lisäksi 100 % yhtiön henkilöstöstä on rekisteröity henkilöstöhallintojärjestelmään, mikä vähentää riskiä lain- tai sopimusten vastaisista työehdoista tai palkoista. Teleste kerää säännöllisesti palautetta henkilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysideoita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus henkilöstöön. ${}^{157}$ Teleste edellyttää tasapuolista kohtelua yhtiössä. Lisäksi yhtiön rekrytointiprosessi on rakennettu tukemaan tasapuolista kohtelua. ${}^{158}$ Telestellä ei ole näköpiirissä ilmastonmuutoksen torjumistoimenpiteiden aiheuttamista negatiivisista vaikutuksista omaan henkilöstöön eikä yhtiö harjoita liiketoimintaa alueilla, joissa olisi merkittävä lapsi- tai pakkotyöriski. ${}^{159}$ Yhtiön kaikki työntekijät suorittavat Code of Conduct -koulutuksen osana perehdytysprosessia. Tällä pyritään varmistumaan siitä, että telesteläiset ymmärtävät keskeisimmät vastuullisuutta ohjaavat periaatteet. ${}^{160}$ Telesteläisistä 93,2 % oli suorittanut eettistä ohjeistoa koskevan koulutuksen vuoden 2025 loppuun mennessä. Tietyistä liiketoiminnallisista syistä, yhtiö saattaa joutua sopeuttamaan toimintaansa siten, että sillä voi olla tilapäisiä tai pysyviä negatiivisia vaikutuksia työntekijöihin. ${}^{161}$

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET (S1-1)

Telestellä on kattava prosessiohjeistus henkilöstöönsä liittyen, jonka tavoitteena on vastuullinen ja oikeudenmukainen työnantajuus liiketoiminnan edistämisen lisäksi. Teleste noudattaa paikallista työlainsäädäntöä ja mahdollisia työehtosopimuksia, joiden on määrä lieventää negatiivisia vaikutuksia Telesten työntekijöihin ja mahdollistaa eettisen toiminnan eri operaatioalueilla. ${}^{162}$ Teleste on sitoutunut seuraaviin standardeihin, jotka ovat kirjattu yhtiön henkilöstöpolitiikkaan, (Teleste Global Human Resources Policy):
* Freedom of Association and Protection of the Right to Organise Convention, 1948 (No. 87)
* Right to Organise and Collective Bargaining Convention, 1949 (No. 98)
* Forced Labour Convention, 1930 (No. 29) (and its 2014 Protocol)
* Abolition of Forced Labour Convention, 1957 (No. 105)
* Minimum Age Convention, 1973 (No. 138)
* Worst Forms of Child Labour Convention, 1999 (No. 182)
* Equal Remuneration Convention, 1951 (No. 100)
* Discrimination (Employment and Occupation) Convention, 1958 (No. 111)

Teleste on sitoutunut eettisissä toimintaohjeissaan (Code of Conduct) kunnioittamaan YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta koko toiminnassaan. ${}^{163}$ Lisäksi yhtiö on sitoutunut henkilöstöjohtamisessa edistämään ja noudattamaan periaatteita kuten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, syrjinnän vastaisuutta sekä tasa-arvoisuutta. Periaatteiden pyrkimys on myös edistää Telesten liiketoimintaa laajasti. Teleste on laatinut kattavan politiikka- ja toimintaohjekokoelman, joiden pääperiaatteet on kuvattu kunkin dokumentin alussa. Dokumenttien sisältö vastaa eri ihmisoikeusperiaatteita ja edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä mahdollisuuksia kehittyä työssään. Rekrytoinnissa, henkilöstöhallinnossa ja työntekijäyhteistyössä korostetaan oman henkilöstön merkitystä ja heidän oikeuksiaan. Esihenkilöillä on keskeinen rooli näiden politiikkojen ja toimintaohjeiden toimeenpanijoina. Heille järjestetään säännöllisesti valmennuksia ja heidän tukenaan ovat henkilöstöhallinnon prosesseihin, toimintaohjeisiin ja politiikkojen sisältöön liittyvät verkkovalmennukset. Lisäksi yhtiön People & Culture -tiimin asiantuntijat ovat esihenkilöiden tukena. People & Culture tiimi tekee myös auditointeja yhtiön henkilötietojärjestelmään, joiden pyrkimyksenä on paljastaa mahdollisia epäkohtia. ${}^{164}$ Keskeisimmät koko oman työvoiman kattavat henkilöstöhallinnon politiikat ovat: Teleste code of conduct, Teles Group Human Resources Policy, Whistleblowing guideline, Risk Management Policy ja Teleste Group Global Compensation and Benefits Policy. ${}^{165}$ Teleste noudattaa laatimaansa Teleste Group Health and Safety -politiikkaa ja mahdolliset työtapaturmiin liittyvät tapaukset raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään korjaavia toimenpiteitä. ${}^{166}$ Teleste käy moninaista vuoropuhelua työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, joissa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työntekijät voivat antaa palautetta anonyymisti esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle blowing -kanavan kautta. Telesten MyPulseprosessi (henkilöstökysely) ja Employee Sounding Board -foorumi mahdollistavat parannusehdotusten tekemisen. Keskeisiä käsiteltäviä aihekokonaisuuksia ovat IRO:ssa määritellyt seikat; henkilöstön hyvinvointi, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, palkkaan liittyvät kysymykset sekä johtamiseen ja kulttuuriin liittyvät asiat. Teleste on suunnitellut henkilöstöön liittyvät prosessinsa ja toimintatapansa siten, että ihmisoikeudet toteutuvat. People & Culture -tiimi suorittaa säännöllisesti auditointeja henkilötietojärjestelmissä ja prosesseissa varmistaakseen oikean toiminnan. Nämä toimintatavat on kuvattu toimintaohjeissa ja politiikoissa, joita valmennetaan mm. esihenkilöille. Lisäksi Telesten henkilöstölle on tarjottu laajat mahdollisuudet raportoida poikkeamista. ${}^{167}$ Teleste käsittelee kaikkia työntekijöitä kunnioittavasti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Yhtiössä ei suvaita minkäänlaista rasismia tai syrjintää. Yhtiön periaate on, että ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansallisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen perusteella, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun syyn ${}^{156}$ ${}^{157}$ ${}^{158}$ ${}^{159}$ ${}^{160}$ ${}^{161}$ ${}^{162}$ ${}^{163}$ ${}^{164}$ ${}^{165}$ ${}^{166}$ ${}^{167}$ perusteella. ${}^{168}$ Monimuotoisuus ja osallistaminen ovat Telesten toiminta- ja ajattelutavan perusta. Teleste-toimintatapa tarkoittaa kaikkien ihmisten kunnioittamista ja itsensä kunnioittamista. Jokainen telesteläinen suorittaa aloittaessaan Onboarding valmennuksen, jossa käsitellään mm. monimuotoisuutta ja osallistamista. ${}^{169}$ Teleste on kattavasti sitoutunut varmistamaan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheudu kielteisiä vaikutuksia. ${}^{170}$ Teleste on laatinut toimintaohjeet nimeltään Equal and Fair Treatment SOP ja Diversity & Inclusion SOP, joiden tarkoituksena on estää syrjivää ja häiritsevää käytöstä yhtiössä. Myös heikommassa asemassa olevien kohteluun on otettu kantaa kyseisissä toimintaohjeissa. Lisäksi Recruitment SOP’s korostetaan selkeää rekrytointiprosessia, joka takaa työnhakijoille tasapuoliset mahdollisuudet tulla työllistetyiksi Telestellä taustastaan riippumatta. Näitä asioita käsitellään muun muassa perehdytyskoulutuksessa sekä esihenkilövalmennuksissa. Henkilöstöllä on mahdollisuus myös ilmaista mahdollisia epäkohtia eri kanavien kautta (mm. whistle blowing tai henkilöstökysely). ${}^{171}$ Teleste noudattaa laatimaansa työturvallisuuspolitiikkaa (Teleste Group Health and Safety policy). Mahdolliset työtapaturmiin liittyvät tapaukset raportoidaan ja niiden pohjalta tehdään korjaavia toimenpiteitä. Lisäksi yhtiöllä on käytössä työturvallisuutta edistäviä prosesseja kuten turvallisuustarkastukset ja riskiarviointi, jotka on mainittu kyseisessä politiikassa. ${}^{172}$ Teleste käy moninaista vuoropuhelua työntekijöidensä kanssa. Yhtiö toteuttaa kaksi kertaa vuodessa henkilöstökyselyn ja kuulee henkilöstöä hyödyntäen Employee Sounding Board -foorumia. Lisäksi Teleste harjoittaa yhteistoimintaa niissä maissa, joissa työntekijät ovat järjestäytyneitä. Työntekijät voivat antaa palautetta anonyymisti esimerkiksi henkilöstökyselyn tai whistle blowing -kanavan kautta. Telesten MyPulseprosessi (henkilöstökysely) ja Employee Sounding Board -foorumi mahdollistavat parannusehdotusten tekemisen. ${}^{173}$

PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPΙΤΟA VAIKUTUKSISTA OMIEN TYÖNTEKIJÖIDEN JA HEIDÄN EDUSTAJIENSA KANSSA (S1-2)

Telesten henkilöstö on yksi yhtiön tärkeimmistä voimavaroista.

${}^{152}$ ESRS 2, SBM-3
${}^{153}$ ESRS 2, SBM-3
${}^{154}$ ESRS 2, SBM-3
${}^{155}$ S1, SBM-2, 12
${}^{156}$ S1, SBM-3, 14a
${}^{157}$ S1, SBM-3, 14b ja 14c
${}^{158}$ S1, SBM-3, 14d
${}^{159}$ S1, SBM-3, 14e, 14f
${}^{160}$ S1, SBM-3, 15
${}^{161}$ S1, SBM-3, 16
${}^{162}$ S1, S1-1, 19
${}^{163}$ S1, S1-1, 21
${}^{164}$ S1, S1-1, 20, 20a ja 22
${}^{165}$ S1, S1-1, 19
${}^{166}$ S1, S1-1, 23
${}^{167}$ S1, S1-1, 20b, c, 21
${}^{168}$
${}^{169}$
${}^{170}$
${}^{171}$
${}^{172}$
${}^{173}$Tämän vuoksi Teleste on luonut kattavan järjestelmän päätöksenteolle, yhteistyölle ja tiedottamiselle yhtiön ja sen henkilöstön välillä. Muun muassa Johtajisto on foorumi, jossa yhtiön työntekijöiden edustajat voivat osallistua päätöksentekoon yhdessä yhtiön johdon kanssa. Näissä foorumeissa keskustellaan mm. johtamisesta, kulttuurista, hyvinvoinnista, tasa-arvoista sekä palkkausasioista (ESRS2 S1-IRO1) ${174}$. Teleste kerää säännöllisesti palautetta henkilöstöltään ja samalla kartoittaa kehitysideioita, joilla voisi olla positiivinen vaikutus henkilöstöön. Lisäksi työntekijöiden edustajia tavataan säännöllisesti mm. seuraavien foorumien kautta: sääntömääräinen yhteistoiminta (FI), Employee Sounding Board (Globaali), Johtajisto (Globaali). Yhteistyötä tehdään säännöllisesti noudattaen vuotuista kokoussuunnittelurytmiä. Yhteistyötä työntekijöiden edustajien kanssa toteuttaa People & Culture -osasto ja siihen osallistuu yhtiön henkilöstöjohtaja ja ajoittain myös toimitusjohtaja. Employee Sounding Boarding-foorumin edustajat pyritään valitsemaan siten, että foorumissa on mahdollisimman monimuotoinen osallistujaryhmä. Muiden foorumien jäsenet valitaan henkilöstön toimesta. Vuorovaikutusastetta arvioidaan henkilöstökyselyn osallistumisaktiivisuuden avulla. Aktiivisuudelle on asetettu tavoitteet osana vuosikertomusta. ${175}$ Telesten henkilöstö ei ole järjestäytynyt European Works Council (EWC), Societas Europaea (SE) Works Council tai Societas Cooperativa Europaea (SCE) Works Council mallien mukaisesti. ${176}$ Teleste mittaa toimenpiteidensä vaikutusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Henkilöstökysely toteutetaan tätä tarkoitusta varten hankitulla järjestelmällä, joka takaa osallistujien anonymiteetin. Kyselyiden tuloksista laaditaan koonnos, joka julkaistaan henkilöstölle, jossa kerrotaan myös ryhdyttävistä toimenpiteistä. Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa avointa palautetta kyselyssä. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti, johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edustajien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspoissaolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta ja tekee niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työntekijäkyselyn, myPulse-tuloksia, sairauspoissaolokehitystä ja työtapaturmatilastoja erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sääntömääräinen yhteistoiminta ja Johtajisto). ${177}$

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT OMILLE TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI (S1-3)

Teleste noudattaa Teleste Group Human Resources -politiikassa kirjattuja periaatteita, kuten ihmisoikeuksien kunnioittamista ja tasa-arvoista kohtelua. Mahdollisia epäkohtia käsitellään ja korjaavista toimenpiteistä päätetään konsernin johtoryhmän kokouksissa. Telesten työntekijöillä on monia mahdollisuuksia tuoda huolensa yrityksen johdon tietoon. Näihin instrumentteihin kuuluvat muun muassa henkilöstökyselyt, luottamushenkilöjärjestelmä, johtajisto ja Employee sounding board. Työntekijät voivat ilmoittaa epäkohdista ottamalla yhteyttä yhtiön People & Culture -tiimiin tai työntekijäedustajiin. Lisäksi he voivat käyttää WB-kanavaa. Yhteydenottokanavat työntekijöille ovat esimerkiksi esihenkilöiden kautta, työntekijäedustajien kautta tai antamalla palautetta henkilöstökyselyiden kautta. Henkilöstökyselyn tulokset ja niiden pohjalta laaditut toimenpidesuunnitelmat toimitetaan People & Culture -tiimille analysoitavaksi. Näiden pohjalta laaditaan kooste, joka esitellään konsernin johtoryhmälle päätöksentekoa varten. ${178}$

Telesten työntekijöiden osallistumisaste henkilöstökyselyyn on verrattain korkea, mikä osoittaa luottamusta tähän palautekanavaan. ${179}$ Ilmoitettuja epäkohtia käsittelee vain People & Culture -tiimi, joka pyrkii suojaamaan ilmoittajan identiteettiä niin pitkälle kuin mahdollista tapauksen selvittämiseksi. Työntekijät voivat myös halutessaan käyttää anonyymia WB-kanavaa. ${180}$

${168}$ S1, S1-1, 24a, b
${169}$ S1, S1-1, 24c, d
${170}$ S1, S1-4, 38b
${171}$ S1, S1-1, 24a-d
${172}$ S1, S1-1, 23
${173}$ S1, S1-1, 20b, c, 21
${174}$ S1, S1-2, 27
${175}$ S1, S1-2, 27a-c, e, 28
${176}$ S1, S1-2, 27d, S1
${177}$ S1, S1-4, 38d, 39, S1, S1-2, 27e

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 69

TOIMIEN TOTEUTTAMINEN OMAAN TYÖVOIMAAN KOHDISTUVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN SUHTEEN JA TOIMINTATAVAT OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVIEN OLENNAISTEN RISKIEN VÄHENTÄMISEKSI JA OLENNAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN HYÖDYNTÄMISEKSI SEKÄ KYSEISTEN TOIMIEN VAIKUTTAVUUS (S1-4)

Teleste on kattavasti sitoutunut varmistamaan eri politiikkojen, toimintaohjeiden ja prosessien kautta, ettei työntekijöille aiheudu negatiivisia vaikutuksia työskentelystään yhtiölle. ${181}$ Telesten henkilöstöstrategian painopisteet ovat: 1) osaamisen kehittäminen, 2) hyvä johtaminen, 3) positiivinen työntekijäkokemus ja 4) laadukkaat henkilöstöhallinnon prosessit. Näiden kehittämisen uskotaan lisäävän työntekijöiden hyvinvointia ja liiketoiminnan kasvua. Hyvinvointia lisäävät toimenpiteet auttavat pienentämään riskiä avaintekijöiden menetykseen työ- ja yksityiselämän tasapainon heikkenemisen vuoksi. Telesten kattava työterveyshuolto, kattavat työhyvinvointia edistävät edut sekä joustavat työaikajärjestelyt parantavat työhyvinvointia. Lisäksi yhtiön pohjoismainen johtamistyyli tunnistetusti kunnioittaa työntekijöiden hyvinvointia. Yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa eri foorumeilla (Employee Sounding Board, sääntömääräinen yhteistoimintafoorumi, Johtajisto) sekä toimintaohje Wellbeing and Engagement SOP varmistavat osaltaan henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen. ${182}$ Keskeisiä hankkeita ovat olleet johtamisperiaatteiden valmennus ja yrityskulttuurin parantaminen. Kustannussäästöjen vuoksi näitä on edistetty rajallisesti. Kehityskeskusteluprosessi tukee työntekijän ja esihenkilön välistä dialogia. ${183}$ Vuonna 2025 Teleste on tunnistettujen kielteisten vaikutusten hillitsemiseksi sekä myönteisten vaikutusten edistämiseksi tarjonnut työntekijöilleen johtamis- ja esihenkilövalmennuksia, järjestänyt henkilöstökyselyitä, tehnyt kompensaatiotarkistuksia sekä panostanut työntekijöiden työhyvinvointiin, ja yhtiö jatkaa näitä samoja toimia vuonna 2026. ${184}$

Teleste mittaa toimenpiteidensä vaikutusta henkilöstökyselyprosessin kautta. Henkilöstökyselyssä mitataan seuraavia kokonaisuuksia: 1) yrityskulttuuri, 2) johtaminen, 3) hyvinvointi ja sitoutuneisuus. Lisäksi työntekijöillä on mahdollisuus antaa avointa palautetta kyselyssä. Vuonna 2025 yhtiö suoritti koko henkilöstölle laajemman MyPulse-henkilöstökyselyn lisäksi myös suppeamman eNPShenkilöstökyselyn. Kyselyt käsitellään tiimikohtaisesti, johtoryhmätasolla sekä henkilöstön edustajien kanssa. Teleste seuraa myös sairauspoissaolojen kehitystä ja työtapaturma-astetta ja tekee niiden perusteella kehittämistoimenpiteitä. Jokaisen Telesten työntekijän kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelu, jossa suunniteltuja ja toteutettuja toimenpiteitä arvioidaan. Lisäksi yhtiö käsittelee työntekijäkyselyn tuloksia, sairauspoissaolokehitystä ja työtapaturmatilastoja erinäisissä työntekijäfoorumeissa (mm. sääntömääräinen yhteistoiminta ja Johtajisto). ${185}$ Vihreän siirtymän negatiivisia vaikutuksia henkilöstöön, kuten tehtaan lakkauttaminen päästösyistä, ei ole näköpiirissä. ${186}$

TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN (S1-5)

Telesten keskeiset omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet ovat vuorovaikutusaste, terveysasteen parantaminen sekä yrityskulttuurin kehittäminen. Työntekijöiden edustajat eivät ole suoraan osallistuneet tavoitteiden asettantaan, mutta heidän kanssaan käydään aktiivista dialogia tavoitteiden tilasta sekä suunnitellaan korjaavia toimenpiteitä. Näiden tavoitteiden tilasta keskustellaan Telesten yhteistoimintafoorumeissa (sääntömääräinen yhteistoiminta, Employee Sounding Board ja Johtajisto). Tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvistä toimenpiteistä käydään keskustelua eri työntekijäfoorumeissa. Lisäksi henkilöstökyselyn tulokset käsitellään laajasti yhteistyöfoorumeissa. ${187}$

${181}$ S1, S1-4, 38b
${182}$ S1, S1-4, 40a
${183}$ S1, S1-4, 38c

Taulukko 22 Omaan henkilöstöön liittyvät tavoitteet ${189}$

Tunnusluku	2025 toteutunut	2025 tavoite	2030 tavoite
Henkilöstön vaihtuvuus tilikauden aikana	11 %	<15 %	<15 %
Vuorovaikutus Henkilöstökyselyn vastausprosentti	64 %	80 %	80 %
Yrityskulttuuri Henkilöstökyselyn vastausten keskiarvo koskien yrityskulttuuriosiota, asteikolla 1-10	6,1	7,5	8,0
Hyvinvointi Käänteinen poissaoloprosentti ${188}$	98,2 %	98,0 %	98,0 %
Palkitseminen Palkkasuhde: toimitusjohtaja/ työntekijöiden keskiarvopalkka	6:1	7:1	7:1

${184}$ S1, S1-4, 38a
${185}$ S1, S1-4, 38d, 39
${186}$ S1, S1-4, 40a-b, 41, 43, AR43
${187}$ S1, S1-5, 47 a-c
${188}$ Käänteiseen poissaoloprosenttiin lasketaan mukaan sairaudet, työperäiset tapaturmat ja mahdolliset kuolemantapaukset. Laskennan perustana on poissaolopäivät.189 S1, S1-5, 46

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 70

190 S1, S1-6, 50d, e, f 191 S1, MRD-M 77b 192 S1-9, AR 71

Taulukko 23 Työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä raportointikauden lopussa

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	Keskimääräinen työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)
	2024	2025	2024
Miehet	470	486	461,4
Naiset	162	167	158,2
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	632	653	619,6

194

Taulukko 24 Työntekijöiden lukumäärä maissa, joissa on vähintään 50 työntekijää ja jotka edustavat vähintään 10 % työntekijöiden lukumäärästä

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)	Keskimääräinen työsuhteisten työntekijöiden määrä (FTE)
	2024	2025
Suomi	443,6	457,1

197

Taulukko 26 Vaihtuvuus vuonna 2024

	2024	2025
Päättyneiden työsuhteiden määrä	148	68
Vaihtuvuusprosentti	21 %	10,6 %

Taulukko 25 Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin mukaan (FTE)

	Naiset	Miehet	Yhteensä
	2024	2025	2024
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	158,2	157,5	461,4
Vakituisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	154,2	150,6	449,2
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	4,0	6,9	10,9
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	0,0	0,0	1,3
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	150,0	144,0	449,0
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (kokoaikavastaavana ilmaistuna)	8,2	13,5	12,4

193 S1-5, MDR-T 46,80f 194 S1, S1-6, 50a, AR 57

YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-6)

Henkilöstön tunnusluvut raportoidaan henkilötietojärjestelmän tietojen perusteella. Yhtiön People & Culture -tiimi, paikallinen henkilöstöhallinto ja esihenkilöt vastaavat tietojen ajantasaisuudesta. Tunnusluvut ilmoitetaan henkilötyövuosina raportointikauden lopussa (31.12.2025) sekä vuoden keskiarvona. Henkilötyövuosi (FTE) kuvaa työntekijän työpanosta suhteessa täyteen työaikaan ja se lasketaan vertaamalla työntekijän sopimuksen mukaista työaikaa yrityksen normaaliin kokoaikaiseen työaikaan. Luvut sisältävät koko Teleste-konsernin sisäiset työntekijät, mutta eivät ulkoisia työntekijöitä tai HR-järjestelmään tallennetuilla pitkillä poissaoloilla olevia työntekijöitä. Työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan vertaamalla vuoden aikana lähteneiden työntekijöiden määrää työntekijöiden keskimääräiseen henkilötyövuosilukuun. Vaihtuvuus kattaa kaikki työsuhteen päättymisen syyt ja se lasketaan vertaamalla raportointikauden aikana päättyneiden työsuhteiden yhteenlaskettua FTE-lukua työntekijöiden keskimääräiseen FTE-lukuun raportointikauden aikana. Kuukausittaiset ja vuosittaiset keskiarvot lasketaan jakamalla työntekijöiden työaika tasaisesti jokaiselle kalenteripäivälle kyseisellä ajanjaksolla. Palkitsemisen luvut perustuvat 31.12.2025 aktiivisessa työsuhteessa olevaan henkilöstöön. Raportoitavat luvut noudattavat yhtiön taloudellisissa raporteissa käytettyä logiikkaa.

190 Omaan työvoimaan liittyviä mittareita ei ole varmennettu muun ulkopuolisen tahon kuin yhtiön kestävyysraportin varmentajan toimesta. 191 Telesten konsernijohtoryhmä muodostaa ylimmän johdon. 192 Omaan työvoimaan liittyvät tavoitteet koskevat ainoastaan Telesten omaa henkilöstöä. Tavoitteiden asetannassa ei ole osallistettu sidosryhmien edustajia. Tavoitteiden asettannassa on pyritty huomioimaan kansainväliset politiikat ja standardit, jotka on kirjattu yhtiön globaaliin henkilöstöpolitiikkaan. 193 196 S1, S1-6, 50b 197 S1, S1-6, 50c, AR 59

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 71

198 S1, S1-7, 55b, 199 S1, S1-7, 55bii, 55c, 57 200 S1, S1-7, 55a, AR 61

YRITYKSEN OMAAN TYÖVOIMAAN KUULUVIEN MUIDEN KUIN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET (S1-7)

Ulkopuolisen työvoiman raportointi perustuu henkilötietojärjestelmään ja tunnusluvut esitetään henkilötyövuosina. 198 Ulkopuolisen työvoiman tunnusluvut ilmoitetaan henkilötyövuosina raportointikauden päättyessä (31.12.2025) sekä vuoden keskiarvona. Ulkopuolinen työvoima sisältää työntekijät, joilla on Telesten kanssa voimassa oleva työvoiman toimitussopimus, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat ja vuokratyöntekijät. Ulkopuolisen työvoiman osalta ei järjestelmässä ole eroteltu itsenäisiä ammatinharjoittajia ja vuokratyöntekijöitä. 199

Monimuotoisuusmittarit (S1-9)

Taulukko 28 Monimuotoisuusmittarit

	Työntekijöiden määrä (FTE)	Työntekijöiden määrä (%)
	2024	2025
Ylin johto	8,0	8,0
Naiset	2,0	2,0
Miehet	6,0	6,0
Alle 30-vuotiaat	45,8	49,8
30-50-vuotiaat	314,3	314,8
Yli 50-vuotiaat	259	265,4

201 S1, S1-9, 66a,b

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET (ESRS 2, SBM-2)

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, keskeiset riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa. Oma henkilöstö osallistui olennaisuusanalyysiprosessiin. Oman henkilöstön ja muiden sidosryhmien osallistamista olennaisuusanalyysiprosessiin on kuvattu tarkemmin kappaleessa: Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1). Sidosryhmien etujen ja näkemysten huomioimisesta kerrotaan tarkemmin kappaleessa: Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2).

RIITTÄVÄ PALKKA (S1-10)

Teleste seuraa eri maiden työntekijöiden kompensaatiokehitystä hankkimalla markkinadataa ja hyödyntämällä sitä laatiessaan tilikausikohtaisia kompensaatiokorotussuunnitelmia. Lisäksi Teleste noudattaa työehtosopimusten määrittämiä korotuspäätöksiä. Yhtiöllä on tavoitteena maksaa työntekijöilleen kullakin markkinalla riittävä kompensaatio (living wage/adequate pay). 202 Yhtiö seuraa vuosittain kaikkien työsuhteisten työntekijöiden palkan kehitystä sekä riittävän palkan tasoa, ja analyysi kattaa kaikki (100 %) yhtiön työsuhteista työntekijöistä. Vuonna 2025 yhtiön kaikille (100%) työsuhteisille työntekijöille maksettiin riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Teleste kalibroi vuosittain lyhyen aikavälin bonusohjelmansa kriteerit vastaamaan markkinakäytäntöjä. Yhtiön Merit Increase prosessi varmistaa, että työntekijöiden peruspalkkaa tarkastetaan vuosittain ennalta määritellyn kriteeristön perusteella. Kompensaatio- ja palkitsemistrendien seuraamisesta yhtiössä vastaa globaali People & Culture -tiimi. Teleste seuraa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa ajamalla vuosittain raportteja henkilötietojärjestelmästä, missä koko yhtiön henkilöstön palkkadata on tallennettu. 203

KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT (S1-13)

Teleste kehittää henkilöstöään koulutuksilla ja valmennuksilla, jotka lisäävät henkilökohtaisia taitoja ja tiimien kyvykkyyttä. Raportointijakson aikana koulutuksia oli kuitenkin vähän kustannussäästöjen ja henkilöstövähennysten vuoksi. Yleisesti valmennuksien ja koulutuksen aiheet ovat aiempina vuosina liittyneet johtamiseen ja yrityskulttuurin kehittämiseen. Lisäksi hankkeita on tehty mm. henkilöstön hyvinvoinnin kehittämiseksi. Rekrytointiohjauksessa on painotettu monimuotoisuutta. 204 Yhtiön tulos- ja urakehitysarvioinnit koostuvat kaikkien työntekijöiden kanssa käytävistä kehityskeskusteluista sekä bonusansainnan piirissä olevien työntekijöiden kanssa käytävistä bonuskeskusteluista. Vuoden 2024 tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneiden työntekijöiden lukuja on päivitetty tähän raporttiin sisältämään kehityskeskusteluiden lisäksi yhtiössä käytävät bonuskeskustelut.

Taulukko 29 Tulos- ja urakehitysarvioinnit sekä koulutukset

	Naiset	Miehet	Yhteensä
	2024	2025	2024
Kehityskeskusteluihin osallistuneet työntekijät (%)	60 %	79 %	40 %
Koulutustunnit keskimäärin työntekijää kohden	0,9	4,0	0,4

Taulukko 27 Ulkopuolinen työvoima

	2024	2025
Ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE)	103,0	172,9
Keskimääräinen ulkopuolisen työvoiman määrä (FTE)	113,0	167,2

201 S1, S1-9, 66a,b 202 S1, S1-10, 69 203 S1, S1-16, 97c 204 S1, S1-S13, 83a,b 205 S1, S1-13, 83 a,b, AR 77,78

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 72

206 S1, S1-16, 97a, AR 98-100 207 S1, S1-16, 97b, AR 101 208 S1, S1-17, 104a

ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT) (S1-16)

Palkkaeron määrittelyssä on otettu huomioon 31.12.2025 työsuhteessa olleiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaiskuukausipalkka. Palkkaero on laskettu vähentämällä miesten keskimääräisen bruttokuukausipalkan tasosta naisten keskimääräinen bruttokuukausipalkka ja jakamalla tämä luku miesten keskimääräisellä bruttokuukausipalkalla. Saatu summa on muutettu prosenttiluvuksi. Kokonaispalkkasuhde on laskettu jakamalla yrityksessä korkeinta ansiota saavan henkilön palkka työsuhteisten työntekijöiden vuotuisella keskimääräisellä kokonaisansiolla. Työsuhteisten työntekijöiden vuotuinen keskimääräinen kokonaisansio on laskettu jakamalla raportointivuoden henkilöstökulut henkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä vuoden aikana.

Taulukko 32 Tapaukset ja valitukset

Kokonaismäärä	2024	2025
Syrjintätapaukset ml. häirintä	0	0
Oman työvoiman kanavien kautta tehdyt valitukset	0	0
OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien kansallisten yhteyspisteiden vastaanottamat valitukset	0	0
Sakot, seuraamukset ja vahingonkorvaukset	0	0

TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMIISOIKEUSVAIKUTUKSET (S1-17)

Raportointikauden aikana ei yhtiössä havaittu vakavia ihmisoikeustapauksia.208

Taulukko 30 Naisten ja miesten välinen palkkaero

	206 Palkkaero (%)
	2024	2025
Työntekijät	6,2 %	8,8 %
Toimihenkilöt	22,4 %	21,9 %
Yhteensä	30,6 %	31,5 %

Taulukko 31 Kokonaispalkkasuhde

207	2024	2025
Kokonaispalkkasuhde	6:1	6:1

209 S1, S1-17, 103 a-c

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 73

4. Hallintotapatiedot

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

ESRS G1 HALLINTOTAPA

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS 2, GOV-1)

Telesten hallitus vahvistaa yhtiön eettiset arvot ja toimintatavat ja seuraa niiden toteutumista. Telesten Ethics & Compliance -toiminnon tehtävänä on varmistaa, että yhtiö kunnioittaa ja noudattaa kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä sekä yhtiön politiikoita ja ohjeistuksia. Ethics & Compliance -toiminto laatii vuosittain vaatimustenmukaisuus- ja eettisyyskatsauksen. Ethics & Compliance -toiminto raportoi lisäksi keskeisimmistä vaatimustenmukaisuus- ja eettisyysasioista hallituksen tarkastusvaliokunnalle, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa hallituksen vahvistamien toimintapolitiikkojen ja -periaatteiden noudattamisen valvonta sekä lakien ja määräysten noudattamisen prosessien arviointi. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien sekä valittujen toimintojen tehokkuutta sekä ehdottaa kehitystoimenpiteitä näiden osalta. Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan alaisuudessa. Sisäinen valvonta perustuu Telesten arvoihin ja yrityskulttuuriin sekä toisiaan tukeviin konserni- ja liiketoimintatason rakenteisiin ja prosesseihin. Liiketoimintayksikön johto keskitetyn business controller -toiminnon tukemana molemmissa liiketoimintayksiköissä vastaa siitä, että sisäisen valvonnan periaatteita noudatetaan yksiköiden kaikilla tasoilla.

210

Ehdokkaat yhtiön hallitukseen valitaan yhteistyössä hallituksen puheenjohtajan ja yhtiön suurimpien omistajien kesken. Ehdokkaita valittaessa huomioidaan vaadittavan kokemuksen ja osaamisalueiden lisäksi ohjeistus hallituksen monimuotoisuudesta. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava riittävä asiantuntemus ja kokemus ottaen huomioon valiokunnan tehtäväalue. Sisäisen tarkastuksen toteutuksesta vastaa toimitusjohtaja tai hänen nimeämä johtaja ja tarvittaessa käytetään ulkopuolisten tahojen asiantuntemusta. Konsernin ja liiketoimintayksiköiden johto vastaa sisäisestä valvonnasta osana normaalia johtamistyötä ja hallitus arvioi ja seuraa sisäisen valvonnan toimivuutta. Telesten Ethics & Compliance -toiminnon jäsenet nimittää toimitusjohtaja. Vuonna 2025 komiteaan kuuluivat yhtiön laki-, talous- ja henkilöstöasioista vastaavat johtajat. Lisäksi konsernin toimitusjohtaja osallistui kaikkiin kokouksiin.

211

VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (ESRS 2, IRO-1)

Teleste on tunnistanut ja arvioinut liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia kaksinkertaiseen olennaisuuteen perustuvassa analyysissä 2025. Yrityskulttuuri ja ilmoittajien suojelu ja niiden vaikutukset todettiin olennaisiksi vaikutuksiksi jo vuoden 2024 kaksoisolennai- suusanalyysissa. Vuoden 2025 olennaisuusanalyysin päivityksessä tunnistettiin kaksi uutta liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvää riskiä: korruptioon ja lahjontaan liittyvä riski sekä tietoturvariski. Korruptio ja lahjonta -aihe on mukana ESRS-standardien mukaisissa kestävyysseikoissa. Tietoturva on Telestelle olennainen ESRS -standardien ulkopuolinen vapaaehtoisesti raportoitava vastuullisuusteema. Olennaisuusanalyysistä kerrotaan tarkemmin kappaleessa "Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (IRO-1)".

212

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1) (MDR-P, MDR-A)

Telesten liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat Telesten eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct), joita yhtiö on edelleen täsmentänyt sisäisissä politiikoissa ja ohjeistuksissa. Näiden mukaisesti yhtiö on sitoutunut noudattamaan kaikkia soveltuvia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä ja edellyttää, että sen toimittajat ja liikekumppanit toimivat samoin. Telesten eettisissä toimintaohjeissa on koottu yhteen vastuullisen liiketoiminnan harjoittamista koskevat periaatteet, kuten rehellistä ja läpinäkyvää liiketoimintaa, korruptionvastaisuutta, tuotteiden laatua ja turvallisuutta, ihmisoikeuksia, ympäristöä ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevat periaatteet. Vuodesta 2023 lähtien Teleste on kuulunut YK:n Global Compact verkostoon ja on sitoutunut sen toimintaperiaatteisiin ja tavoitteisiin, jotka tähtäävät kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

213

Telesten hallinnointirakenne tukee vastuullista liiketoimintaa ja oikein toimimisen kulttuuria kaikilla tasoilla. Vastuu liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuudesta

210 G1, GOV-1, 5a 211 G1, GOV-1, 5b 212 G1, G1-IRO-1, 6 213 G1, G1-1, 7

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 74

ulottuu siten yhtiön hallituksesta jokaiseen työntekijään. Telesten johtoryhmän jäsenet ja johtoryhmän jäsenille raportoivat henkilöt ovat vastuussa siitä, että yhtiön politiikat viestitään asianmukaisesti ja niiden sisältöä noudatetaan. Oikein toimimisen kulttuuria pyritään varmistamaan muun muassa kouluttamalla henkilöstöä ja tarjoamalla henkilöstölle verkkokursseja.

214

Telesten koko henkilöstö on velvollinen suorittamaan Code of Conduct -verkkokoulutuksen työsuhteen alussa ja aina kun sisältöä päivitetään 215. Teleste pyrkii järjestämään lisäksi koulutuksia erityisesti niille henkilöille esimerkiksi osto- ja myyntiorganisaatioissa, joiden osalta on suurin riski joutua korruptioon ja lahjontaan liittyviin tilanteisiin 216. Teleste on määrittänyt yhdessä henkilöstön kanssa yhtiön tavoitekulttuurin, jota kutsutaan kulttuurivisioksi. Yrityskulttuuria valmennetaan henkilöstölle erilaisten koulutusten kautta. Telesten johtoryhmä tarkastelee yrityskulttuurin tilaa kahdesti vuodessa samalla, kun käsitellään muitakin henkilöstökyselyn tuloksia. Lisäksi yhtiön hallitus tarkastelee henkilöstökyselyn tuloksia vuosittain. Tarkastelut keskittyvät yrityskulttuurin eri osa-alueiden kehitykseen ja tarvittaviin toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa käynnistää. Teleste pitää teknologiayhtiönä innovaatioita ja työtyytyväisyyttä erityisen tärkeinä, minkä vuoksi näiden analysointiin käytetään henkilöstöhallinnon resursseja. People & Culture -tiimi julkaisee henkilöstölle suunnatun sisäisen raportin kaksi kertaa vuodessa, jossa käsitellään yrityskulttuurin kehittymistä. Telesten johto pyrkii sisällyttämään yrityskulttuurin keskeisiä osa-alueita muuhun viestintäänsä, ja People & Culture -tiimi suunnittelee valmennuksia, joissa pyritään edistämään yrityskulttuuria. Telesten henkilöstöllä on mahdollisuus vaalia ja kehittää yrityskulttuuria vastaamalla henkilöstökyselyyn ja antamalla palautetta nykytilasta.

217

Telesten työntekijöitä ja muita sidosryhmiä kannustetaan tuomaan esiin huolia mahdollisista väärinkäytöksistä Telesten liiketoiminnassa tai muissa yhtiöön liittyvissä toiminnoissa. Telesten työntekijät voivat aina olla yhteydessä esihenkilöönsä tai Telesten johtoryhmän jäseneen mahdollisissa väärinkäytösepäilyissä. Lisäksi whistleblowing-viestintäkanavan ilmoitusmahdollisuus takaa, että ilmoituksentekijät voivat tuoda esiin huolensa nimettömästi. Ilmoituskanava on yhtiön työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien käytettävissä Telesten verkkosivu.

218

Yhtiö on sitoutunut tutkimaan kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset ja suojelemaan ilmoittajan yksityisyyttä. Ilmoittaja ei ole vaarassa menettää työtään eikä hänelle aiheudu muutoinkaan seuraamuksia, jos ilmoittaja raportoi aidosta epäilystä. Mahdollisissa rikosasioissa ilmoittajan henkilöllisyys voidaan joutua paljastamaan oikeudenkäynnin yhteydessä.

219

Telesten Ethics & Compliance -toiminto tutkii liiketoimintayksiköiden tai konsernitoimintojen ilmoittamat väärinkäytösepäilyt. Ethics & Compliance -toiminto raportoi merkittävät väärinkäytösepäilyt tai rikkomukset hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Vain Ethics & Compliance -toiminnon nimeämillä ja yhtiön lakiosaston kouluttamilla whistleblowing-tiimin jäsenillä on pääsy whistleblowing-viestintäkanavan kautta saapuneisiin ilmoituksiin. Heidän toimintansa tallennetaan lokiin, ja kaikki toiminta on luottamuksellista. Whistleblowing-tiimi voi pyytää muita henkilöitä osallistumaan selvitysprosessiin, mikäli se on tarpeen asian selvittämiseksi. Näillä henkilöillä on pääsy ainoastaan käsittelyn kannalta olennaisiin tietoihin, ja luottamuksellisuus koskee myös heitä. Asian selvittämiseen ei milloinkaan osallistu henkilö, jota epäily koskee tai jolla on yhteyksiä siihen. Selvitysprosessin tulokset raportoidaan asiasta riippuen joko yhtiön toimitusjohtajalle tai tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle, joka päättää korjaavista toimenpiteistä. Myös ilmoittajalle kerrotaan asiaa koskevan selvityksen tuloksista ottaen kuitenkin huomioon ilmoituksen kohteena olevien henkilöiden yksityisyyden suoja sekä muut salassapitoon liittyvät seikat.

220

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN (G1-3)

Teleste on sitoutunut UN Global Compact -aloitteeseen ja vahvistanut periaatteensa ja suhtautumisensa korruptioon ja lahjontaan yhtiön eettisessä toimintaohjeessa. Eettisen ohjeiston lisäksi jokaisen yhtiön työntekijän tulee työssään noudattaa yhtiön hallituksen hyväksymää korruptionvastaista politiikkaa. Korruptionvastaiseen politiikkaan sisältyy korruption ja lahjonnan kielto sekä korruption vastaisuuteen liittyvät periaatteet lahjoihin, vieraanvaraisuuteen ja eturistiriitojen välttämiseen liittyen.Korruptionvastaisen politiikan sisältö viestitään myös Telesten asiakkaille, toimittajille ja muille sidosryhmille. Korruptioon ja lahjontaan liittyviä väärinkäytösepäilyjä käsitellään ja tulokset raportoidaan aiemmin kohdassa ”Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri” kuvattujen toimintatapojen mukaisesti. ${}^{221}$ Teleste päivitti vuonna 2025 yhtiön eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ja sitä koskevan verkkokoulutuksen. Code of Conduct -verkkokoulutus kattaa 100 % toiminnoista, joilla on suurin riski altistua korruptiolle ja lahjonnalle. Lisäksi Telesten johtoryhmän jäsenet on koulutettu korruptionvastaisen politiikan sisällöstä politiikan omistajan toimesta. Telesten johtoryhmän jäsenet ja johtoryhmän jäsenille raportoivat henkilöt ovat vastuussa siitä, että yhtiön politiikat, mukaan lukien korruptionvastainen politiikka, viestitään asianmukaisesti ja niiden sisältöä noudatetaan. ${}^{222}$

${}^{214}$ G1, G1-1, 7
${}^{215}$ G1, G1-1, 10g
${}^{216}$ G1, G1-1, 10h

Taulukko 33 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskeva verkkokoulutus ${}^{223}$

	2025
Osuus kokonaishenkilöstöstä, joka on suorittanut eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) verkkokoulutuksen	93 %

Taulukko ei sisällä vertailulukua, koska mittarin raportointi aloitettiin vuonna 2025.

${}^{217}$ G1, G1-1, 9, AR 1
${}^{218}$ G1, G1-1, 10a
${}^{219}$ G1, G1-1, 10c, e
${}^{220}$ G1, G1-1, 10c, e
${}^{221}$ G1, G1-3, 18 a-c, AR5-AR6,
${}^{222}$ G1, G1-3, 20, 21 a-c, AR4
${}^{223}$ G1, G1-3, AR8

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 75

KORRUPTIO JA LAHJONTATAPAUKSET (G1-4)

Vuonna 2025 ei ollut yhtään vahvistettua korruptio- tai lahjontatapausta. Tästä syystä toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomuksiin puuttumiseksi ei ole ollut tarpeen toteuttaa. ${}^{224}$

MITTARIT JA TAVOITTEET (MDR-T)

Telesten kulttuurityön tavoitteena on rakentaa yhtiölle yhtenäinen ja vahva organisaatiokulttuuri. Vahvan kulttuurin kautta yhtiö uskoo sitouttavansa työntekijöitä, vahvistavansa työhyvinvointia ja rohkaisevansa uusien innovaatioiden syntymistä. Lopulta yhtiö uskoo, että vahva ja kaikessa työssä läsnä oleva kulttuuri heijastuu myös asiakassuhteisiin, vahvistaen niitä ja johtaen lopulta entistä vahvempaan tuloksentekokykyyn. ${}^{225}$

Yrityskulttuurin toteutumista mitataan puolen vuoden välein osana yhtiön henkilöstökyselyä ja sille on asetettu kestävyystavoite. Yrityskulttuuriin liittyvää tavoitetta kuvataan tarkemmin osiossa ”Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan (S1-5)”. Yhtiö arvioi eettistä toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen tehokkuutta koulutuksen suorittamisasteen perusteella. Tavoitteena oli, että koko henkilöstö suorittaa toimintaohjetta koskevan uuden verkkokoulutuksen vuonna 2025. Muiden olennaisuusanalyysissä tunnistettujen hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien hallitsemiseksi yhtiöllä ei ole mittareita tai virallisia kestävyystavoitteita. ${}^{226}$

TIETOTURVA

Teleste kunnioittaa yksityisyyttä ja on sitoutunut suojaamaan sekä yhtiön että sidosryhmien tietojen yksityisyyttä, luottamuksellisuutta ja tietoturvaa. Vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin yhteydessä tunnistettiin uudeksi olennaiseksi teemaksi tietoturva ja erityisesti riski kyberhyökkäykselle. Onnistunut kyberhyökkäys voisi johtaa sisäisiin tai ulkoisiin tietovuotoihin tai liiketoiminnan häiriöihin. Tietoturva on yhteisökohtainen vastuullisuusteema, mutta siihen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi on toteutettu osana yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden analyysia, jota kuvataan tarkemmin osiossa ”Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta”.

Toimintaperiaatteet

Tietoturvallisuus on huomioitu laajasti Telesten politiikoissa ja toimintaohjeissa. Tietoturva ja tietosuoja ovat kiinteä osa Telesten eettisiä toimintaohjeita sekä turvallisuuspolitiikkaa. Lisäksi yhtiöllä on erillinen tietoturvaohjeistus. Tietoturvallisuusvaatimukset on sisällytetty myös Telesten toimittajien eettiseen toimintaohjeeseen. Turvallisuuspolitiikka, tietoturvaohjeistus ja toimittajien eettinen toimintaohje hyväksytään johtoryhmätasolla. Telesten eettiset toimintaohjeet hyväksyy Telesten hallitus. Turvallisuuspolitiikan keskeinen tavoite on mahdollistaa Telesten ja asiakkaiden omaisuuden asianmukainen suojaaminen. Politiikka kattaa seuraavat turvallisuuden osa-alueet: 1. turvallisuuden hallinta ja hallinnointi, 2. henkilöstön turvallisuus, 3. fyysinen ja toimitilaturvallisuus, sekä 4. tieto- ja kyberturvallisuus. Turvallisuuspolitiikka ja turvallisuuden hallintajärjestelmä kattavat kaikki Teleste-konsernin yhtiöt sekä kaikki maat, joissa Teleste toimii. Tietoturvaohjeistus sisältää Telesten viralliset ohjeet, menettelytavat ja vaatimukset, joiden tarkoituksena on mahdollistaa tietojen ja tietojärjestelmien asianmukainen suojaaminen. Ohjeistus asettaa raamit tietojen ja IT-resurssien turvalliselle ja asianmukaiselle käytölle sekä jakaa vastuut oikeille osapuolille. Ohjeistus huomioi myös tietojen eheys- ja tietoluokittelunäkökulmat. Telesten eettinen toimintaohje sisältää tietoturvallisuuden pääperiaatteet. Toimittajien eettinen toimintaohje vyöryttää tietoturvallisuuteen liittyvät vaatimukset toimittajille.

Toimenpiteet

Telestellä on käytössään prosesseja, käytäntöjä, ohjelmistoja ja laitteistoja, jotka varmistavat luottamuksellisten tietojen ja henkilötietojen turvallisen, asianmukaisen ja oikeanlaisen käsittelyn. Yhtiöllä on toimiva kyberturvallisuusjärjestelmä, joka suojaa tietojärjestelmiä ja verkkoja tietoturvauhilta. Yhtiö käynnisti syksyllä 2025 ISO 27001 mukaisen tietoturvan hallintajärjestelmän sertifiointiprosessin. ISO 27001 on kansainvälisesti tunnustettu tietoturvastandardi, joka tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan tietoturvan hallintaan. Sertifioidun järjestelmän kehitysprojektiin on koottu asiantuntijaryhmä, joka sisältää edustajia Telesten molemmista liiketoimintayksiköistä, tietohallinnosta sekä laatu- ja vastuullisuustiimistä. Tietoturvajärjestelmä liitetään kiinteäksi osaksi Telesten olemassa olevia prosesseja ja sertifioitua laadunhallintajärjestelmää. Telesten henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvissä asioissa. Tietoturva ja kyberturvallisuus -verkkokoulutukset ovat pakollisia koulutuksia kaikille työntekijöille. Turvallisuus, sisältäen tietoturvan, on osa Telesten konsernitason riskienhallintajärjestelmää.

Mittarit ja tavoitteet

Teleste käynnisti vuoden 2025 loppupuolella ISO 27001 mukaisen tietoturvajärjestelmän sertifiointiprosessin. Telesten tavoitteena on saada sertifiointi ISO 27001 mukaiselle tietoturvan hallintajärjestelmälle vuoden 2026 aikana. Yksityiskohtaisemmat konsernitason tietoturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja mittarit määritetään osana järjestelmän sertifiointiin liittyvää kehitysprojektia. ${}^{227}$

${}^{224}$ G1, G1-4, 22, 24 a
${}^{225}$ G1, G1-1, 7, MDR-T
${}^{226}$ G1, G1-1, 7, MDR-T
${}^{227}$ ESRS 1, ESRS1-1,11

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 76

1 000 euroa Liite 1.1.–31.12.2025 1.1.–31.12.2024 Muutos, %

	1 000 euroa
	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevaihto	1 138 643	132 524
Liiketoiminnan muut tuotot	2	1 033
Materiaalit ja palvelut	14	-64 202
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	3	-45 415
Poistot	4	-4 955
Arvonalentumiset	4	0
Liiketoiminnan muut kulut	5	-18 301
Liikevoitto	6	803
Rahoitustuotot	6	931
Rahoituskulut	7	-4 692
Voitto ennen veroja	3	042
Tuloverot	8	-438
Tilikauden tulos	2 604	-6 053
Voiton/Tappion jakautuminen	9
Emoyhtiön omistajille	2 780	-5 853
Määräysvallattomille omistajille	-176	-200
	2 604	-6 053
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen	9
tulos: laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR)		0,15
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (EUR)		0,15

Konsernin laaja tuloslaskelma

Kauden tulos	2 604
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisesti
Muuntoerot ulkomaisista toiminnoista	410
Rahavirran suojaukset	115
Eriin liittyvät tuloverot	-23
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna	502
Kauden laaja tulos	3 106
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	3 246
Määräysvallattomille omistajille	-140
	3 106

Konsernin tilinpäätös KONSERNIN TULOSLASKELMA
*Tilikauden 2024 valuuttakurssierät on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 käsittelyä

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 77

KONSERNITASE 1 000 euroa Liite 31.12.2025 31.12.2024 Muutos, %

Varat

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet	10	11 274	8 839
Liikearvo	10	30 118	30 082
Aineelliset hyödykkeet	11	10 127	11 516
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	12	27	27
Muut pitkäaikaiset saamiset	12	10	116
Laskennallinen verosaaminen	13	3 110	3 163
Pitkäaikaiset varat yhteensä		54 666	53 742

Lyhytaikaiset varat

Vaihto–omaisuus	14	26 914	24 896
Myyntisaamiset ja muut saamiset	15	30 867	32 703
Tuloverosaaminen	21	1 174	1 019
Rahavarat	16	9 064	8 808
Lyhytaikaiset varat yhteensä		68 019	67 426
Varat yhteensä		122 685	121 168

Oma pääoma ja velat

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma	17	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	17	1 504	1 504
Muuntoerot		-2 181	-2 329
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot		3 192	3 100
Kertyneet voittovarat		48 422	46 234
Emoyhtiön omistajille yhteensä		57 905	55 476
Määräysvallattomien omistajien osuus		0	-669
Oma pääoma yhteensä		57 905	54 808

Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	20 912	24 653
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma	20	35	35
Pitkäaikaiset varaukset	19	794	560
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat ja muut velat	20	33	646
Tuloverovelka	21	72	139
Lyhytaikaiset varaukset	19	1	534
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma	18	7	762
	43	013
Velat yhteensä	64	780
Oma pääoma ja velat yhteensä	122	685

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 78

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 euroa

	Liite	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		2 604	-6 053
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	23	13 643	21 398
Maksetut korot ja muut rahoituskulut		-2 043	-2 130
Muut rahoituserät		-838	-201
Saadut korot ja osinkotulot	209	204
Maksetut verot		-701	-788
Liiketoiminnan nettorahavirta		12 875	12 431
Investointien rahavirrat
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-330	-314
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitulot		882	91
Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin		-4 535	-4 329
Investoinnit muihin sijoituksiin		0	0
Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-270	0
Investointien nettorahavirta		-4 253	-4 551
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot		0	37 387
Lainojen takaisinmaksut		-5 749	-40 823
Vuokrasopimusvelkojen maksut		-1 902	-1 933
Maksetut osingot		-549	0
Rahoituksen nettorahavirta		-8 200	-5 369
Rahavaro_jen muutos
Rahavarat 1.1.		8 808	6 228
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-166	71
Rahavarat 31.12.		9 064	8 808

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 79

Oma pääoma

1 000 euroa

	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Yhteensä	Määräysvallattomat omistajat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024	6 967	1 504	-2 154	51 591	3 140	266	61 315	-433	60 882
Tilikauden tulos				-5 853			-5 853	-200	-6 053
Muut laajan tuloksen erät			-175	145		-306	-35	-372
Tilikauden laaja tulos	0	0	-175	-5 708	0	-306	-6 189	-235	-6 424
Osingonjako				0		0	0	0	0
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				350			350	0	350
Oma pääoma 31.12.2024	6 967	1 504	-2 329	46 234	3 140	-40	55 476	-669	54 808
Oma pääoma 1.1.2025	6 967	1 504	-2 329	46 234	3 140	-40	55 476	-669	54 808
Tilikauden tulos				2 780			2 780	-176	2 604
Muut laajan tuloksen erät			148	225		92	466	36	502
Tilikauden laaja tulos	0	0	148	3 006	0	92	3 246	-140	3 106
Osingonjako				-549			-549	0	-549
Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet				808			808	0	808
Vähemmistöosuuksien hankinta				-1 076			-1 076	809	-268
								-818
Oma pääoma 31.12.2025	6 967	1 504	-2 181	48 422	3 140	52	57 905	0	57 905

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 80

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Teleste Oyj (”yritys”) on Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Turku ja kotivaltio Suomi. Sen rekisteröity osoite on Telestenkatu 1, 20660 Littoinen. Vuonna 1954 perustettu Teleste on teknologiayritys, joka keskittyy laajakaistatilaajaverkkojen videopalvelualustojen ja videovalvontasovellusten tuoteratkaisuihin, sekä kokonaisvaltaisiin palveluratkaisuihin, kuten verkkojen rakentaminen, uudistaminen sekä huolto, ylläpito- ja suunnittelupalveluihin. Konsernin emoyrityksellä Teleste Oyj:llä on kiinteä toimipaikka Hollannissa ja tytäryhtiöt kahdessatoista maassa Suomen ulkopuolella. Teleste Oyj:n osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 1999 lähtien. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Telesten Internet-sivuilta osoitteesta www.teleste.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista yllä mainitusta osoitteesta.

IFRS-NORMISTON NOUDATTAMINEN

Tämä tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2025 voimassaolevaa IFRS-normistoa. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot sisältävät myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaisen lisäinformaation. Tilinpäätös laaditaan ja julkaistaan siten että se täyttää ESEF RTS:n vaatimukset. ESEF-tilinpäätös julkaistaan XHTML muodossa ESEF RTS mukaisesti. ESEF-tilinpäätös on varmennettu tilitarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers toimesta.

Teleste konserni on muuttanut konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita 2025 aikana siltä osin että suojauslaskennan ulkopuoliset valuuttakurssien vaikutukset kirjataan rahoituseriin, riippumatta siitä mistä erästä kurssiero johtuu. Tilikauden 2024 luvut on oikaistu vastaamaan vuoden 2025 laadintaperiaatteita. Muilta osin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2024. Vuonna 2025 voimaan tulleilla IFRS standardeilla tai niiden muutoksilla ei ole ollut vaikutusta yhtiön tilinpäätökseen 2025.

LAATIMISPERUSTA

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina. Ellei alla olevissa laatimisperiaatteissa ole muuta ilmoitettu, konsernin tilinpäätöstiedot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ TILINPÄÄTÖKSISSÄ

Laatiessaan tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöksen sisältöön sekä käyttämään harkintaa laadintaperiaatteiden soveltamisessa. Arviot ja olettamukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen ja niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat olettamukset. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista. Arviot liittyvät lähinnä aktivoituihin kehittämismenoihin, liikearvoon, epäkurantin vaihto-omaisuuden määrään, myyntisaamisten luottotappioihin, laskennallisiin veroihin sekä takuuvarauksiin. Tietoa harkinnan käytöstä sekä niistä tilinpäätöseristä, joihin johdon käyttämällä harkinnalla on eniten vaikutusta, on esitetty kohdassa ”Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät”.

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina), joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 81

OSAKKUUSYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut osakkuusyritysomistuksia.

YHTEISYRITYKSET

Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut yhteisyritysomistuksia.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konserniyritysten keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenetelmää. Yhdistelyssä on eliminoitu konserniyritysten väliset tuotot ja kulut, keskinäiset saamiset ja velat sekä sisäiset realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille on esitetty tuloslaskelman yhteydessä sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista on esitetty omana eränään taseessa osana omaa pääomaa. Laaja tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Teleste konsernilla ylinnä operatiivisena päätöksentekijänä toimii emoyhtiön hallitus.

ULKOMAISTEN TYTÄRYRITYSTEN TILINPÄÄTÖKSET

Emoyrityksen toimintavaluutta on euro, ja konsernitilinpäätös esitetään euroissa. Toimintavaluutalla tarkoitetaan sitä valuuttaa, joka parhaalla tavalla kuvastaa kunkin yrityksen taloudellisia toimintaolosuhteita. Konsernitilinpäätöksessä niiden ulkomaisten tytäryritysten, joiden toimintavaluutta ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat ja rahavirrat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyvät muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mikäli konserniyrityksestä tai sen osasta luovutaan kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet muuntoerot siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan ja ne sisältyvät myynnistä syntyneeseen myyntivoittoon tai -tappioon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Käypiin arvoihin arvostetut ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät muunnetaan arvostuspäivän valuuttakursseja käyttäen, muuten ei-monetaaristen erien arvostusperuste on tapahtumapäivän kurssi.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 82Ulkomaanrahan määräisi- tä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Suojauslaskennan piirissä olevat kurssivoitot ja -tappiot on esitetty suojattavan kohteen mukaisesti. Muut kurssivoitot ja -tappiot esitetään rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmässä.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja ne esitetään kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Tavanomaiset kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan tilikauden kuluksi. Teleste-konsernissa ei ole sellaisia merkittäviä tarkastus- tai kunnossapitokuluja, jotka tulisi aktivoida. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät myöhemmin toteutuvat merkittävät menot aktivoidaan vain silloin, jos on todennäköistä, että niiden yritykselle tuottama taloudellinen hyöty ylittää hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason ja että menot voidaan arvioida luotettavasti. Tällaiset uudistus- ja parannushankkeet kirjataan poistoina kuluksi niiden odotetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa tasaerin. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät myyntivoitot ja -tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena. Ne sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Kuluvan käyttöomaisuuden poistot kirjataan tuloslaskelmaan tasapoistoina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ja omaisuuden arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Taloudelliset vaikutusajat ja arvioidut jäännösarvot tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja mikäli ne eroavat aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat eri omaisuusryhmille ovat:

• Rakennukset ja rakennelmat 25-33 vuotta
• Koneet ja kalusto 3-5 vuotta
• Tietokoneet 0-3 vuotta
• Tietokoneohjelmat 3 vuotta
• Maa-alueista ei tehdä poistoja.

VUOKRASOPIMUKSET

Teleste on soveltanut IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardia 1.1.2019 alkaen.

KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANA

Telesten vuokralle ottamat omaisuuserät, joihin ei sovelleta IFRS 16 standardin käytännön helpotuksia, merkitään taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi. Käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot vuokrakauden aikana ja lisäksi kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Vuokrasopimusvelka sisältyy konsernin lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin. Vuokrasopimuksista johtuvat vuokrakulut jaetaan korkomenoon sekä vuokrasopimusvelan takaisinmaksuun. Korkokulu kirjataan tuloslaskelmaan sopimuskauden kuluessa. Vuokrasopimusvelan takaisinmaksut esitetään rahavirtalaskelmassa rahoituksen rahavirrassa. Vuokrasopimusten ehdot neuvotellaan tapauskohtaisesti, ja niihin sisältyy paljon erilaisia ehtoja. Vuokrasopimuksiin ei sisälly muita kovenantteja kuin vuokrattuihin omaisuuseriin liittyvä vuokralle antajalla oleva vakuusintressi. Teleste soveltaa standardin sallimia käytännön helpotuksia lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 82

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yrityksen hyväksi ja jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti. Muuten kyseiset menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Liikearvo

Liikearvona käsitellään konsernin osuus hankitun kohteen hankintamenon sekä hankittujen, hankintapäivän käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettovarojen erotuksesta. Liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, jotka hyötyvät hankinnasta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon kertyneillä arvonalentumistappioilla vähennettynä. Liikearvoista (ja muista taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomista aineettomista hyödykkeistä) ei tehdä säännönmukaisia poistoja, vaan niiden mahdollisia arvonalentumisia arvioidaan vuosittain tehtävillä arvonalentumistesteillä.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimus- ja kehittämismenot kirjataan vuosikuluksi sillä tilikaudella, jolla ne syntyvät, lukuun ottamatta niitä kehittämismenoja, jotka aktivoidaan IFRS normiston määrittämät edellytykset täyttyvät. Merkittävät tulevaisuuden tuotealustat, joiden kysyntäpotentiaali ja tulevaisuuden kassavirta on pystytty riittävällä tarkkuudella arvioimaan, on aktivoitu aineettomiin hyödykkeisiin. Poistojen kirjaaminen tällaisista aktivoiduista tuotekehittämisprojekteista aloitetaan tuotealustaan liittyvien osaprojektien valmistuttua ja niistä kirjataan poistot tasaerin vaikutusaikanaan, joka on kolmesta viiteen vuoteen.

Muut aineettomat hyödykkeet

Konsernin muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääasiassa yrityskaupoissa muodostuneista aineettomista hyödykkeistä. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistona kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai arvoidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat:

• Asiakassopimukset 2-4 vuotta
• Tuotemerkit 5 -10 vuotta
• Teknologia 3-5 vuotta

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Pitkäaikainen omaisuuserä (tai luovutettavien erien ryhmä) luokitellaan myytävänä oleviksi, mikäli sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Tällaiset omaisuuserät sekä niihin liittyvät velat esitetään omina erinään taseessa. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Lopetettu toiminto on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö tai tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

ARVONALENTUMISET

Omaisuuden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä tilinpäätöshetkellä että aina, kun tästä ilmenee viitteitä. Konsernin omaisuus on jaettu arvonalentumistarpeen arviointia varten rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolle, eli sille alimmalle yksikkötasolle, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa. Liikearvot, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä mahdolliset taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat hyödykkeet testataan kuitenkin vuosittain. Konsernin kaikki liikearvot on kohdistettu määritellyille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Jos viitteitä arvonalentumisesta havaitaan, määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen tasearvon, erotus kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvon kirjanpitoarvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Kerrytettävissä oleva rahamäärä tarkoittaa joko omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypää arvoa myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai tätä korkeampaa käyttöarvoa. Teleste on käyttänyt laskelmissaan käyttöarvoa, jota määritettäessä kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset nettorahavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Omaisuuserien suorituskyvyn parantaminen, investoinnit tai vastaisten uudelleenjärjestelyjen vaikutukset eivät sisälly rahavirta-arvioihin. Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappio ei enää ole olemassa ja jos omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat positiiviseen suuntaan. Arvonalentumistappio voidaan peruuttaa korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty poistoilla vähennetyksi kirjanpitoarvoksi, jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruuteta missään olosuhteissa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-periaatteella. Nettorealisointiarvo tarkoittaa vaihto-omaisuushyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatavaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuuden tasearvo sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot jotka ovat aiheutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta sijaintipaikkaan ja tilaan, joka sillä on tarkasteluhetkellä sekä valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden osalta myös osuuden tuotannon välillisistä yleiskustannuksista normaalin toiminta-asteen mukaan laskettuna.# RAHOITUSVARAT JA –VELAT

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin:
* jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
* käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat ja
* käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

Luokittelu tapahtuu sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusinstrumentin.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä konserni arvostaa rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypään arvoon, ja jos kyseessä on muu kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva erä, siihen lisätään tai siitä vähennetään erästä välittömästi johtuvat transaktiomenot. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon ja transaktiomenot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään luokitellaan rahoitusvarat, joiden liiketoimintamallin tavoitteena on pitää hallussa rahoitusvarat eräpäivään asti sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi. Näiden erien rahavirrat koostuvat pelkästään pääomasta ja jäljellä olevaan pääomaan liittyvistä koroista.

Alkuperäisen arvostamisen jälkeen näiden rahoitusvarojen arvo määritetään jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja vähentämällä mahdollinen arvonalentuminen.

Konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän rahoitusvaroihin kuuluvasta omaisuuserästä, joka on kirjattu jaksotettuun hankintamenoon. Odotettavissa olevat luottotappiot esitetään tuloslaskelman erässä arvonalentumiset rahoitusvaroista. Arvonalentumiset johtuvat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernin jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan myyntisaamiset ja muut saamiset, jotka ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa. Myyntisaamiset ja muut saamiset esitetään taseessa lyhytaikaisina varoina, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Arvonalentumiset perustuvat odotettuihin luottotappioihin. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset ryhmitellään ikäjakauman perusteella. Myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut luottotappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.

Käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Konserni luokittelee käypään arvoon muun laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi noteeraamattomiin arvopapereihin tehdyt sijoitukset. Voitto tai tappio käypään arvoon muiden laajan tuloksen kautta kirjattavista eristä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Käyvän arvon muutoksia ei luokitella tilikauden tulokseen. Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Muut sijoitukset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Konsernin käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyellä tai pitkällä aikavälillä ja ne esitetään joko pitkä- tai lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa. Konsernin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista sekä johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutoksesta aiheutuneet realisoituneet ja realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli sijoituksille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Luotolliset tilit sisältyvät maturiteettinsa mukaan joko lyhytaikaisiin tai pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Lopullisen luottotappion kirjaaminen

Konserni soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden kirjaamiseen IFRS 9:ssä määrättyä yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan kaikista myyntisaamista kirjataan koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot. Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on ryhmitelty maksun viivästymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappioasteet perustuvat myynnin maksuprofiileihin 48 kuukauden ajanjaksolta ennen 31.12.2024 sekä kyseisellä ajanjaksolla toteutuneisiin luottotappioihin. Toteutuneita tappioasteita oikaistaan, jotta ne kuvastavat senhetkistä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa informaatiota. Kaikki yli 360 päivää erääntyneet myyntisaamiset kirjataan kokonaisuudessaan luottotappioksi.

Rahoitusvarojen kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on päättynyt tai siirretty toiselle osapuolelle tai kun konserni on siirtänyt merkittävältä osin omistukseen liittyvät riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 9 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
* jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat
* käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan kuluksi.

Konsernin rahoitusvelat koostuvat vuokrasopimusveloista ja pankkilainoista. Konsernin taseella rahoitusvelkoja voi sisältyä sekä pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, mikäli ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa ja konsernilla ei ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

Rahoitusvelkojen poiskirjaaminen taseesta

Rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta eli sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassa olo on lakannut.

Omat osakkeet

Konsernin hankkimat Teleste Oyj:n omat osakkeet, mukaan lukien näiden hankinnasta syntyvät kulut on vähennetty konsernitilinpäätöksessä omasta pääomasta. Omien osakkeiden hankinta ja luovutus esitetään oman pääoman muutoksena.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottaman osingonjaon kirjaus kirjanpitoon tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernille on syntynyt aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa ja jonka osalta maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen. Varauksen määrä vastaa parasta arviota niistä menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa, jos rahan aika-arvon vaikutus varauksen määrään on olennainen.

Varaukset liittyvät tuotetakuisiin, tappiollisiin sopimuksiin ja uudelleenjärjestelyihin. Konsernin tuotteilleen myöntämään takuuseen liittyvä takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen ja arvioon. Kolmannelta osapuolelta saatava varaukseen liittyvä korvaus kirjataan saamiseksi vasta, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun järjestelyä koskeva yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on laadittu ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai suunnitelmasta on tiedotettu asianomaisille. Suunnitelmassa tulee määritellä vähintään seuraavat seikat: järjestelyä koskeva liiketoiminta, pääasialliset toimipaikat, joihin järjestely vaikuttaa, niiden henkilöiden toimipaikkojen sijainti, työtehtävät ja arvioitu lukumäärä, joille tullaan suorittamaan korvauksia työsuhteen päättymisestä, toteutuvat menot ja suunnitelman toimeenpanoaika. Vastaisia liiketoiminnan tappioita varten ei kirjata varauksia.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Myynti kirjataan määräysvallan siirtymisen perusteella joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Asiakassopimuksiin sisältyvä suoritevelvoite täyttyy tyypillisesti kun tavara tai palvelu on luovutettu.Tavaroiden myyntituotot kirjataan tuloslaskelmaan, kun kaikki myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle, mikä tapahtuu yleensä hyödykkeen luovutushetkellä. Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Tyypillinen maksu-ehto on 30 – 90 päivää maksuaikaa laskutuspäivästä, yli vuoden mittaisia maksuaikoja ei anneta. Konserni myöntää tuotteilleen toimialalla tavanomaisia takuita. Konserni sitoutuu vain korjaamalla tai vaihtamalla poistamaan kaikki suunnittelusta, materiaaleista tai valmistuksesta johtuvat virheet. Konsernin myöntämä tyypillinen takuuaika on keskimäärin alle 3 vuotta. Konserni ei anna palautusoikeutta. Asiasopimusten saamises- ta aiheutuvat menot aktivoidaan jos niitä on. Tulouttamiseen ei liity merkittävää harkintaa.

Myyntituotot pitkäaikaishankkeista tuloutetaan valmistusasteen mukaan cost-to-cost -menetelmällä. Cost-to-cost menetelmää eli kustannuksiin perustuvaa valmistusasteen mukaista tuloutusta sovellettaessa myyntituotot ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset pitkäaikaishankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Katteen tulouttaminen edellyttää, että hankkeen lopputulos tulee olla arvioitavissa luotettavasti. Mikäli näin ei ole, tuotot kirjataan vain siihen määrään asti, kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti saatavissa ja hankkeen menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Jos konsernin voidaan katsoa olevan pitkäaikaishankkeen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset pitkäaikaishankkeen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa kirjataan niiden syntymishetkellä. Odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Mikäli hankkeesta syntyneet menot ja kirjatut voitot ylittävät hankkeesta lasketun määrän, erotus esitetään taseen erässä ”myyntisaamiset ja muut saamiset”. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään erässä ”ostovelat ja muut velat”. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut kuin varsinaisesta suoritemyynnistä syntyvät tuotot. Näitä ovat muun muassa omaisuuden myyntivoitot.

Julkiset avustukset

Konsernin julkiselta taholta saamat avustukset, jotka on saatu syntyneiden kustannusten korvauksiksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi.

Työsuhde-edut

Eläkejärjestelyt

Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi. Maksupohjaisiin järjestelyihin suoritettavat maksut kirjataan sen tilikauden kuluksi, johon ne kohdistuvat. Konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 85 eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Ulkomaiset tytäryritykset hoitavat eläkejärjestelynsä paikallisten säännöstöjen ja käytäntöjen mukaisesti.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän osakkeiden käypä arvo määritetään ns. Monte Carlo-mallilla etuuksien myöntämishetkellä. Vaikutus kirjataan kuluksi tuloslaskelman henkilöstökuluihin jaksotettuna ansaintakaudelle ja vastaava lisäys tehdään omaan pääomaan.

Liikevoitto

Liikevoiton käsitettä ei määritellä IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardissa. Teli- stessä se on määritelty nettosummaksi, joka muodostuu seuraavasti:

Erä	Laskelma
Liikevaihto	+
Liiketoiminnan muut tuotot	+
Ostokulut (valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella oikaistuna)	-
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-
Poistot ja liikearvon arvonalentumistappiot	-
Liiketoiminnan muut kulut	-
= Liikevoitto / -tappio

Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Ostokuluihin ja myyntituottoihin liittyvät kurssierot käsitellään näiden erien oikaisuina, muuten kurssierot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Korko- ja osinkotuotot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluiksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Johdannaisinstrumentit ja suojaus

Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan kunkin raportointikauden lopussa käypään arvoon. Käyvän arvon muutosten kirjanpitokäsittely riippuu siitä, onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi. Mikäli johdannaiseen ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käyvän arvon muutokset tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Suojausta aloitettaessa dokumentoidaan suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen taloudellinen suhde sekä se, odotetaanko suojausinstrumenttien rahavirtojen muutosten kumoavan suojauskohteiden rahavirtojen muutokset. Lisäksi dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet sekä strategiat, joiden mukaan suojaustoimiin ryhdytään.

Kun suojauskohteesta myöhemmin kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä (kuten vaihto-omaisuutta), sekä tulosvaikutteisesti kirjaamattomat suojausvoitot ja -tappiot että optiosopimusten tulosvaikutteisesti kirjaamaton aika-arvo tai termiinipisteet sisällytetään omaisuuserän alkuperäiseen hankintamenoon. Kyseiset määrät kirjataan lopulta tulosvaikutteisesti, kun suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Kun suojausinstrumentin voimassaolo lakkaa tai instrumentti myydään tai lakkautetaan tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteerejä, omaan pääomaan sillä hetkellä kertynyt tulosvaikutteisesti kirjaamaton voitto tai tappio ja kuluksi kirjaamattomat suojausmenot pysyvät omassa pääomassa, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu ja sen seurauksena kirjataan rahoitusvaroihin kuulumaton omaisuuserä, kuten vaihto-omaisuutta. Jos ennakoidun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omassa pääomassa esitetty kertynyt voitto tai tappio ja suojausmenot siirretään välittömästi tulosvaikutteisiksi.

Tuloverot

Konsernituloslaskelman tuloverot koostuvat tilikauden veroista sekä laskennallisten verosaamisten tai -velkojen muutoksesta. Tilikauden verot sisältävät kunkin toimintamaan paikallisen verosäännöstön mukaan määritellystä tilikauden verotettavasta tulosta lasketut verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin sekä suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös vastaavasti osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu konsernitilinpäätökseen velkamenetelmän mukaisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät kehittämismenojen käsittelystä, aineellisten hyödykkeiden poistoeroista sekä konsernitilinpäätöksessä tehdyistä yhdistelytoimenpiteistä. Laskennallisia veroja ei kirjata verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennallinen verovelka sisältyy taseeseen kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Verokantana käytetään tilinpäätöshetkellä vahvistettua verokantaa tai tilinpäivään mennessä säädettyä verokantaa tai verokantaa, joka on käytännössä hyväksytty tilinpäivään mennessä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Johdon arviointi aktivoitujen kehittämismenojen, liikearvon, epäkurantin vaihto-omaisuuden, luottotappioiden, laskennallisten verojen ja takuuvarausten osalta perustuu hyväksyttyihin laskentamalleihin sekä tapauskohtaiseen harkintaan. Tapauskohtaisessa harkinnassa on hyödynnetty tilinpäätöksen laadintahetkellä vallinnutta parasta käytettävissä olevaa tietoa.

Liikearvon rahavirtaperusteinen käyttöarvo määritetään osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä, laskemalla kyseisestä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevat arvioidut vastaiset diskontatut nettorahavirrat. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat vahvistettu budjetti ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Keskeisimmät epävarmuustekijät käyttöarvolaskelmissa ovat käytetyt ennusteet. Tarkemmat tiedot liikearvon testauksesta ovat liitetiedossa 10.

Konsernin vaihto-omaisuuden arvostamisessa FIFO hankintamenoa alempaan nettorealisointiarvoon käytetään lähtökohdaisesti joko erillistä kulutukseen perustuvaa laskentaa tai vaihtoehtoisesti varaston ikääntymiseen perustuvaa laskentaa joissa molemmissa on mahdollista ottaa huomioon myös johdon näkemystä markkinatilanteesta. Epävarmuustekijät liittyvät ensisijaisesti tuotteiden markkinatilanteiden muutoksiin Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 86 johtuen siitä että yksittäisten tuotteiden potentiaalinen markkina on usein rajattu. Vaihto-omaisuuden varaus on esitetty liitetiedossa 14.

Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä arvioon tulevaisuuden näkymistä.Epävarmuustekijät liittyvät asiakkaiden maksu-käyttäytymiseen sekä taloudelliseen tilanteeseen. Historiallisesti konsernilla ei ole ollut olennaisia toteutuneita luottotappioita minkä lisäksi osa myyntisaamisista suojataan luottovakuutuksilla tai saamisten rahoittamisella. Myyntisaamisten luottotappiovarauksen erittelyt ovat liitetiedossa 15. Laskennallisten verojen osalta johdon harkintaa käytetään pääasiassa laskennallisen veron kirjaamiseen verotuksen tappiosta. Laskennallisen veron kirjaamisessa otetaan huomioon kyseisen yhtiön ennusteet, historia, mahdolliset kulurakenteen muutokset, kertyneiden tappioiden määrä sekä niiden vanhenemisaika. Verotuksellisista tappioista kirjatut verosaamiset on esitetty liitetiedossa 13. Konsernin kirjaama takuuvaraus perustuu konsernin tuotteelleen myöntämään keskimääräiseen takuuaikaan ja historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista. Takuuvarauksen määrät ilmoitetaan liitetiedossa 19. Konsernitilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä Telesten tietoon ei ole tullut informaatiota sellaisista tilinpäätöspäivän arvioita koskevista merkittävistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, jotka aiheuttaisivat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan kauden kuluessa.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistu- ja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitos-standardien muutoksia ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2025 päättyneille tilikausille. Yhtiö on aloittanut selvitykset vuodesta 2027 lähtien sovellettavaksi tulevan IFRS 18 standardin vaikutuksista yhtiön tilinpäätöksen esittämiseen. Vaikka standardin käyttöönotolla tulee todennäköisesti olemaan olennainen vaikutus yhtiön tilinpäätöksen esittämiseen, selvityksen mukaan standardilla ei tule olemaan oleellista vaikutusta yhtiöin raportoimiin keskeisiin tunnuslukuihin kuten liikevoittoon, tilikauden tulokseen tai operatiiviseen rahavirtaan. Muiden muutosten osalta konserni ei odota tulevilla tilikausilla voimaan tulevien standardien, muutosten tai tulkintojen vaikuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 87

Segmenttiraportointi

Teleste raportoi vuoden 1.1.2024 alkaen tärkeimmät taloudelliset tunnuslukunsa uuden segmenttirakenteen mukaisesti. Toimintasegmentit ovat Broadband Networks ja Public Safety and Mobility. Konsernin raportoitavat segmentit vastaavat konsernin toimintasegmenttejä. Konsernin yhteiset toiminnot käsitellään segmenttiraportoinnin ulkopuolella. Nämä esitettävät segmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

Broadband Networks -segmentti keskittyy kiinteiden tietoliikenneverkkojen tilaajaverkkotuotteisiin ja sen merkittävin asiakaskunta koostuu tietoliikenneoperaattoreista. Asikkaina voivat olla myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset sekä jälleenmyyjät, jotka hyödyntävät Telesten tuotteita kokonaistoimituksissaan. Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta kasvua haetaan erityisesti Pohjois-Amerikassa. Yksikkö kehittää, suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Belgiassa ja oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuotevalikoimaan kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä, Telesten omaa tarjontaa täydentäviä tuotteita.

Public Safety and Mobility -segmentin merkittävin asiakaskunta koostuu junavalmistajista ja julkisen sektorin organisaatioista, kuten joukkoliikenneoperaattoreista ja viranomaisista. Asiakaskuntaan kuuluvat myös laajempia kokonaisuuksia integroivat yritykset ja integraattorit, jotka hyödyntävät Telesten ratkaisuja kokonaistoimituksissaan. Yksikön päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sillä on toimintaa myös Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Yksikkö suunnittelee, kehittää ja valmistaa itse suuren osan tuotteistaan. Sen tuotekehitysyksiköt toimivat Suomessa ja Puolassa. Oma tuotanto tapahtuu pääosin Suomessa. Tuoteportfolioon kuuluu myös kolmansien osapuolien kehittämiä tuotteita, jotka täydentävät Telesten tuotetarjontaa.

SEGMENTEILLE KOHDISTAMATTOMAT ERÄT

Segmenteille kohdistamattomat erät sisältävät konsernihallintoon liittyvät erät, oikaisuerinä käsiteltävät erät sekä konsernin liikevoiton jälkeiset tuloserät.

SEGMENTTIEN RAPORTOINTI

Koska segmenttien välinen myynti on vähäistä, segmenttien lukuina raportoidaan konsernin ulkoiset luvut joista konsernin sisäiset tapahtumat on eliminoitu. Hallitus käyttää raportoitavien segmenttien tuloksen arviointiin oikaistua liiketulosta. Segmenttien varoja ja velkoja ei raportoida erikseen.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 88

TOIMINTASEGMENTIT 1-12/2025 1-12/2024 Muutos %

	1-12/2025	1-12/2024	Muutos %
Broadband Networks
Saadut tilaukset	82 537	74 807	10,3 %
Liikevaihto	82 752	78 191	5,8 %
Oikaistu käyttökate	10 916	8 932	22,2 %
Oikaistu käyttökate %	13,2 %	11,4 %	15,5 %
Segmentille allokoidut poistot	2 593	2 668	-2,8 %
Oikaistu liiketulos	8 323	6 264	32,9 %
Oikaistu liiketulos %	10,1 %	8,0 %	25,5 %
Public Security & Mobility
Saadut tilaukset	55 632	50 054	11,1 %
Liikevaihto	55 891	54 333	2,9 %
Oikaistu käyttökate	5 719	4 476	27,8 %
Oikaistu käyttökate %	10,2 %	8,2 %	24,2 %
Segmentille allokoidut poistot	2 362	2 488	-5,0 %
Oikaistu liiketulos	3 356	1 989	68,8 %
Oikaistu liiketulos %	6,0 %	3,7 %	64,1 %
Konsernin täsmäytyslaskelma
Segmenttien oikaistu liiketulos	11 679	8 253	41,5 %
Kohdistamattomat erät	-4 579	-4 069	n/a
Oikaistu liiketulos	7 100	4 184	69,7 %
Oikaisuerät	-298	-9 559	n/a
Liiketulos	6 802	-5 375	n/a
Rahoituserät	-3 761	-1 691	122,4 %
Tulos ennen veroja	3 042	-7 066	n/a

*Tilikauden 2024 valuuttakurssierät on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 käsittelyä

Oikaistu käyttökate ja oikaistu liiketulos -luvuissa ei huomioida raportointikausien operatiivisen tuloksellisuuden vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä, kuten liiketoimintojen myynneistä tai lopettamisista aiheutuvia voittoja tai tappioita, toiminnan uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia voittoja tai tappioita, arvonalentumistappioita, merkittäviin strategisiin muutoksiin liittyviä kuluja tai muita poikkeuksellisia operatiiviseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja tai kuluja.

Tilikauden 2025 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:

	2025
Strategiset kehitysprojektit	0
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	298
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	0
Yhteensä	298

Tilikauden 2024 oikaisuerät koostuvat seuraavista eristä:

	2024
Strategiset kehitysprojektit	164
Liiketoimintojen uudelleenjärjestelystä johtuvat kulut	2 742
Tuotekehitysmenojen arvonalentuminen	6 653
Yhteensä	9 559

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 89

Konsernin liitetiedot

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella, jotkat ovat :
* Suomi
* Muut Pohjoismaat
* Muu Eurooppa
* Muut (Pohjois-Amerikka, Aasia ja Muu maailma)

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijaintiin perustuen ja varat sekä investoinnit kyseisten varojen sijainnin mukaan.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Vuonna 2025 konsernilla ei ollut merkittäviä asiakaskeskittymiä.

MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT

2025 (1 000 euroa)

	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	10 884	12 879	79 915	34 965	138 643
Varat	48 996	1 502	347	62 511	55 156
Investoinnit	5 287	89	857	348	6 581

2024 (1 000 euroa)

	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Muut	Yhteensä
Liikevaihto sijaintimaan mukaan	11 535	12 162	88 689	20 138	132 524
Varat	47 447	200	848	28	50 579
Investoinnit	5 444	109	737	21	6 311

ASIAKASSOPIMUKSET

	2025	2024
Asiakassopimuksista kirjatut myyntituotot	138 643	132 524
Kaikki myyntituotot kertyvät asiakassopimuksista
Saamiset asiakassopimuksista, sisältyvät "Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset" Liite 15	20 942	24 367
Nettosaamiset asiakassopimuksista (+saamiset-velat)
Asiaskassopimuksiin perustuvat omaisuuserät (+)	5 340	4 843
Asiaskassopimuksiin perustuvat velat (-)	-2 003	-1 146
Yhteensä	3 337	3 697
Liikevaihdon tuloutus, ajoitus
Liikevaihdon tuloutus, yhtenä ajankohtana	127 082	123 120
Liikevaihdon tuloutus, ajan kuluessa	11 561	9 405
Yhteensä	138 643	132 524
Liikevaihto lajeittain
Tavaroiden myynti	124 867	118 147
Palvelut	13 776	14 377
Yhteensä	138 643	132 524

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 90

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT (1 000 euroa)

	2025	2024
Tuotekehitysavustukset	444	369
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	374	0
Muut tuottoerät	215	238
Yhteensä	1 033	607

3. TYÖSUHDE-ETUUDET (1 000 euroa)

	2025	2024
Palkat	-39 673	-37 013
Eläkekulut Maksupohjaiset järjestelyt	-5 392	-5 094
Muut henkilöstökulut	-2 161	-2 189
Aktivoidut tuotekehityksen henkilöstökulut	2 644	3 680
Osakeperusteiset maksut	-834	-365
Yhteensä	-45 415	-40 981

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa Lähipiiritapahtumat. Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana 633 673 4.# POISTOT JA ARVONALENTUMISET

1 000 euroa

	2025	2024
Poistot hyödykeryhmittäin:
Aineelliset käyttöomaisuus hyödykkeet
Rakennukset	-377	-398
Koneet ja kalusto	-525	-508
Muut aineelliset hyödykkeet	-8	-4
Yhteensä	-910	-910
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	-2 044	-2 120
Muut aineettomat hyödykkeet	-57	-159
Yhteensä	-2 101	-2 279
Vuokrasopimus (aineettomat ja aineelliset)
Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	-33	-33
Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	-1 065	-1 095
Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	-846	-839
Yhteensä	-1 944	-1 967
Poistot yhteensä	-4 955	-5 157
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	0	-6 653
Arvonalentumiset yhteensä	0	-6 653

Vertailukaudena 2024 konsernissa tehtiin kaksi tuotekehitysmenojen arvonalentumis- kirjausta. Broadband Networks liiketoimintaan kohdistui 6,1 miljoonan euron alaskirjaus joka johtui epävamuudesta kaapelimarkkinan teknologiavarianttien käyttöönotossa, sekä hajautetun verkkoarkkitehtuurin markkinan odotettua hitaammasta kasvusta. Lisäksi Public Safety and Mobility liiketoiminta teki 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen tuotekehitysmenoihin.

TILAUSKANTA

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto

	2026	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2025 lopussa	69 833	44 680	114 513

Tilauskannasta ajoitettu odotettu liikevaihto

	2025	Myöhemmin	Yhteensä
Tilauskanta 2024 lopussa	66 958	48 025	114 983
Tilauskannan arvo 2024 lopussa täsmentynyt, vuoden 2024 tilinpäätöksellä raportoitu 118 263

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 91

6. RAHOITUSTUOTOT

1 000 euroa

	2025	2024
Korkotuotot	208	204
Muut rahoitustuotot	33	357
Valuuttakurssivoitot	689	430
Tuotot osuuksista	1	1
Yhteensä	931	991

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

1000 euroa

	2025	2024
Vuokrakulut	-1 671	-2 219
Ulkopuoliset palvelut	-7 131	-6 604
Muut muuttuvat kulut	-1 675	-1 268
Matka- ja tietoliikennekulut	-3 547	-3 010
Aktivoidut tuotekehitysmenot	1 891	612
Muut tutkimus- ja kehittämismenot	-910	-1 049
Muut kulut	-5 258	-6 083
Yhteensä	-18 301	-19 622

Tuotekehitysmenoja sisältyy myös palkkakuluihin, matka- ja tietoliikennekuluihin ja muihin kuluihin.

Tilintarkastajan palkkiot

1 000 euroa

	2025	2024
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta	-222	-147
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot;
Kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-77	0
Muista em.lainkohdan tarkoittamista toimeksiannoista	-29	-18
Palkkiot veroneuvonnasta	0	-7
Palkkiot muista palveluista	-0	-8
Yhteensä	-329	-180

Teleste Oyj:n tilintarkastajaksi on valittu PricewaterhouseCoopers Oy.

Kestävyysraportointitarkastajan palkkiot

Palkkiot kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-9
Yhteensä	-9

Muut tilintarkastajat

Tilintarkastuspalkkiot	-48
Muut palkkiot	-9
Yhteensä	-58

8. TULOVERO

1 000 euroa

	2025	2024
Tuloverot tuloslaskelmassa
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-252	-286
Edellisten tilikausien verot	-180	99
Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutos	-6	1 200
Yhteensä	-438	1 013

Tuloslaskelman verokulun, -438 tuhatta euroa, ja Teleste-konsernin kotimaan verokannalla 20,0 prosenttia laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

1 000 euroa

	2025	2024
Tulos ennen veroja	3 042	-7 066
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20 %	-608	1 413
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	19	37
Verovapaat tuotot	20	34
Verotuksessa vähennyskelvottomat erät	-77	-174
Tilikauden tappiot joista ei kirjata laskennallista verosaamista	-21	-396
Aiemmin kirjaamattomat verotukselliset tappiot	408	0
Edellisten tilikausien verot	-180	99
Verokulu tuloslaskelmassa	-438	1 013

7. RAHOITUSKULUT

1 000 euroa

	2025	2024
Korkokulut rahoituslainoista	-1 907	-2 019
Valuuttakurssitappiot	-1 976	-340
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-139	-102
Muut rahoituskulut	-670	-220
Yhteensä	-4 692	-2 682

Suojaavista valuuttajohdannaisista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät liikevoittoon. Suojaamattomista valuuttajohdannaisista johtuvat kurssitappiot/voitot sisältyvät rahoituseriin. Vuoden 2024 valuuttakurssitappiot/voitot on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 valuuttakurssierien käsittelyä. Tämän vaikutuksesta tilikauden 2024 valuuttakurssitappiot kasvoivat 150 tuhatta euroa ja toisaalta materiaalien ja palveluiden kulut pienenivät saman verran.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 92

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Konsernin laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan seuraavasti:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto / Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Konsernin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentakaava on seuraava:

Emoyrityksen omistajille kuuluva kauden voitto / Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden määrään eivät sisälly takaisinostetut osakkeet. Osakkeiden lukumäärien muutokset on ilmoitettu liitetiedossa 17.

	2025	2024
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio (1 000 €)	2 780	-5 853
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 282	18 246
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,15	-0,32
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1000 kpl)	18 282	18 246
Osakepalkkioiden vaikutus (1000 kpl)	221	-35
Tilikauden osakkeiden keskiarvo laimennettuna ilman omia osakkeita (1000 kpl)	18 502	18 210
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,15	-0,32

Konsernissa käytössä oleva osakepalkkiojärjestelmä toimii laimentavasti.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 93

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

1 000 euroa

	Muut	Kehittämis- menot	Aineettomat oikeudet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	46 071	1 655	8 288	30 082	86 095
Muuntoerot	17	30	-44	36	39
Lisäykset	4 535	0	0	0	4 535
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	8	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	50 623	1 685	8 244	30 118	90 670
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2025	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 243
Muuntoerot	-17	-30	47	0	0
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	0	0
Poistot	-2 044	-7	-49	0	-2 101
Arvonalentumiset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025	-39 419	-1 685	-8 239	0	-49 343
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	8 712	8	50	30 082	38 852
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	11 204	0	5	30 118	41 327

Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
* Konsernin omistamista hyödykkeistä 41 327
* Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta 65 41 392

1 000 euroa

	Muut	Kehittämis- menot	Aineettomat oikeudet	Konserniliikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	41 752	1 668	8 227	30 107	81 753
Muuntoerot	19	-12	70	-25	53
Lisäykset	4 330	0	-2	0	4 329
Yrityshankinnat	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	-1	-7	0	-8
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Siirrot erien välillä	-30	0	0	0	-30
Hankintameno 31.12.2024	46 071	1 655	8 288	30 082	86 096
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-28 567	-1 623	-8 048	0	-38 238
Muuntoerot	-19	12	-73	0	-81
Yrityshankintojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	7	0	7
Poistot	-2 120	-35	-124	0	-2 279
Arvonalentumiset	-6 653	0	0	0	-6 653
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-37 359	-1 647	-8 237	0	-47 244
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	13 185	44	179	30 107	43 515
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	8 712	8	50	30 082	38 852

Aineettomat hyödykkeet koostuvat:
* Konsernin omistamista hyödykkeistä 38 852
* Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta 69 38 921

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 94

Teleste konserni on alkanut 1.1.2024 alkaen raportoida kahta erillistä segmenttiä. Raportoitavina segmentteiksi on määritelty Broadband Networks sekä Public Safety and Mobility liiketoiminta-alueet. Raportoitavat segmentit muodostavat myös rahavirtaa tuottavat yksiköt vuoden 2024 alusta lähtien. Konserni on saanut 0,4 miljoonaa euroa avustusta Suomessa tuotekehityskustannuksiin vuonna 2025 (0,4 miljoonaa euroa vuonna 2024). Saadusta avustuksesta on kirjattu 0,0 miljoonaa euroa (0,0 miljoonaa euroa vuonna 2024) aktivoitujen tuotekehitysmenojen hankintamenon vähennykseksi. Tuotekehitysavustuksiin liittyy ehto, jonka mukaan hankkeen kokonaiskustannuksista voidaan periä takaisin, jos perusteet, jolla avustus on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet.

Arvonalentumistestausta varten konsernin liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvojen yhteenlaskettu kirjanpitoarvo oli 30,1 miljoonaa euroa 31.12.2025 (30,1 miljoonaa 31.12.2024). Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:

miljoonaa euroa
Broadband Networks	16,8
Public Safety and Mobility	13,3

rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Testauksessa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin strategioihin ja liiketoimintasuunnitelmiin. Laskelmat on laadittu 5 vuodelle.

KESKEISET OLETUKSET

Ennustetun liikevaihdon kasvu

Ensimmäisen vuoden kassavirtaennuste perustuu liiketoimintasuunnitelman mukaiseen vuoden 2026 budjettiin. Vuodesta 2027 alkaen kassavirrat perustuvat strategian mukaiseen pitkän aikavälin taloudelliseen suunnitelmaan vuosille 2027 ja 2028. Vuoden 2029 ja 2030 liikevaihdon kasvuennuste perustuu konservatiiviseeen johdon arvioon.Laskelmassa käytetty keskimääräinen liikevaihdon kasvu on Broadband Networks osalta 22,7 % ja Public Safety and Mobility osalta 7,0 %. Johdon näkemyksiin kassa- virroista ja kasvuarvioista sisältyy epävar- muutta koska toimialan muutoksia on vaikea arvioida.

Terminaalikasvu
Rahavirtaa tuottavan yksikön terminaaliarvo arvonalentumislaskelmissa on laskettu 1,5 %:n terminaaliarvon kasvulla.

Diskonttauskorko
Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 8,8 %.

Alla olevassa taulukossa esitetään määrä, jolla kunkin rahavirtaa tuottava yksikön kerrytet- tävissä oleva rahamäärä ylittää niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistesti
| Meur | 2025 | 2024 |
| :--- | ---: | ---: |
| Broadband Networks | 73,9 | 14,3 |
| Public Safety and Mobility | 26,0 | 20,2 |

Alla olevissa taulukoissa esitetään yksiköittäin keskeisten oletusten muutokset ja diskont- tauskoron prosenttiyksikön muutos, jonka seurauksena kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvo.

Liikevaihdon kasvu, muutos (prosenttiyksikköä)
| | 2025 | 2024 |
| :--- | ---: | ---: |
| Broadband Networks | -10,9 % | -8,6 % |
| Public Safety and Mobility | - 11,3 % | -13,6 % |

Terminalikorko, muutos (prosenttiyksikköä)
| | 2025 | 2024 |
| :--- | ---: | ---: |
| Broadband Networks | -68,7 % | -3,5 % |
| Public Safety and Mobility | -9,1 % | -6,3 % |

Diskonttauskorko muutos (prosenttiyksikköä)
| | 2025 | 2024 |
| :--- | ---: | ---: |
| Broadband Networks | 14,5 % | 2,3 % |
| Public Safety and Mobility | 5,7 % | 4,2 % |

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 95

11. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

1 000 euroa	Muut Ennakkomaksut	Maa- ja Rakennukset ja keskeneräiset	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2025	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Muuntoerot	0	-20	-77	-1	0	-98
Lisäykset	0	75	278	13	0	366
Myynnit	0	-684	0	0	0	-684
Vähennykset	0	-15	-458	-8	0	-480
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	56	10 798	6 940	1 226	0	19 020
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
1.1.2025	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Muuntoerot	0	6	73	2	0	81
Myyntien kertyneet poistot	0	208	0	0	0	208
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	366	8	0	373
Poistot	0	-377	-525	-8	0	-911
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025	-2	-5 657	-6 220	-1 092	0	-12 971
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	54	5 949	1 063	128	0	7 194
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	54	5 142	719	134	0	6 049

Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä 6 049
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta 4 078
10 127

1 000 euroa	Muut Ennakkomaksut	Maa- ja Rakennukset ja keskeneräiset	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024	56	11 384	7 102	1 273	0	19 815
Muuntoerot	0	34	64	3	0	101
Lisäykset	0	24	284	0	0	308
Vähennykset	0	0	-283	-28	0	-311
Siirrot erien välillä	0	0	30	-27	0	3
Hankintameno 31.12.2024	56	11 442	7 197	1 221	0	19 916
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
1.1.2024	-2	-5 073	-5 730	-1 112	0	-11 917
Muuntoerot	0	-23	-57	-1	0	-82
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	162	25	0	186
Poistot	0	-397	-508	-4	0	-909
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-2	-5 493	-6 134	-1 093	0	-12 722
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	54	6 312	1 371	161	0	7 898
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	54	5 949	1 063	128	0	7 194

Aineelliset hyödykkeet koostuvat:
- Konsernin omistamista hyödykkeistä 7 194
- Konsernin vuokratusta käyttöoikeusomaisuudesta 4 321
11 516

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 96

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

Käyttöoikeusomaisuutta IFRS 16 mukaan
| 1 000 euroa | Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus | Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus | Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus | Koneet ja kalusto, käyttöoikeus | Yhteensä |
| :--- | ---: | ---: | ---: | ---: | ---: |
| Hankintameno | | | | | |
| 1.1.2025 | 266 | 1 285 | 7 618 | 7 634 | 16 803 |
| Muuntoerot | -14 | 0 | -16 | 5 | -26 |
| Lisäykset | 0 | 0 | 1 148 | 532 | 1 680 |
| Yritysmyynnit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Vähennykset | 0 | 0 | -5 177 | -3 892 | -9 069 |
| Siirrot muihin eriin | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2025 | 252 | 1 285 | 3 573 | 4 279 | 9 389 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset | | | | | |
| 1.1.2025 | -198 | -171 | -6 471 | -5 574 | -12 413 |
| Muuntoerot | 11 | 0 | 13 | -1 | 23 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 0 | 0 | 5 143 | 3 945 | 9 088 |
| Poistot | 0 | -33 | -1 065 | -846 | -1 944 |
| Arvonalennukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2025 | -187 | -204 | -2 379 | -2 476 | -5 246 |
| Kirjanpitoarvo 1.1.2025 | 69 | 1 114 | 1 147 | 2 060 | 4 390 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2025 | 65 | 1 081 | 1 194 | 1 803 | 4 143 |

Aineeton käyttö-oikeusomaisuus Aineellinen käyttö-oikeusomaisuus Yhteensä
65 4 078 4 143

Hankintamenojen sekä kertyneiden poistojen vähennykset sisältävät aikaisemmilla tilikausilla päättyneitä sopimuksia.

1 000 euroa	Aineettomat oikeudet, käyttöoikeus	Maa- ja vesialueet, käyttöoikeus	Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeus	Koneet ja kalusto, käyttöoikeus	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2024	256	1 285	7 077	6 449	15 067
Muuntoerot	11	0	43	-2	52
Lisäykset	0	0	498	1 176	1 675
Yritysmyynnit	0	0	0	0	0
Vähennykset	0	0	0	-17	-17
Siirrot muihin eriin	0	0	0	27	27
Hankintameno 31.12.2024	266	1 285	7 618	7 634	16 803
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
1.1.2024	-190	-138	-5 333	-4 749	-10 410
Muuntoerot	-8	0	-43	-2	-53
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	16	16
Poistot	0	-33	-1 095	-839	-1 967
Arvonalennukset	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-198	-171	-6 471	-5 574	-12 413
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	66	1 147	1 744	1 700	4 657
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	69	1 114	1 147	2 060	4 390

Aineeton käyttö-oikeusomaisuus Aineellinen käyttö-oikeusomaisuus Yhteensä
69 4 321 4 390

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 97

12. MUUT PITKÄAIKAISET RAHOITUSVARAT

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikut-teisesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	27	0	27
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	0	0
Hankintameno 31.12.2025	27	0	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	27	0	27
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	27	0	27

1 000 euroa	Osakkeet, käypään arvoon tulosvaikut-teisesti kirjattavat	Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	27	337	364
Muuntoerot	0	0	0
Lisäykset	0	0	0
Siirto muista eristä	0	0	0
Yritysmyynnit	0	0	0
Vähennykset	0	-337	-337
Hankintameno 31.12.2024	27	0	27
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	27	337	364
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	27	0	27

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 98

13. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

1 000 euroa	1.1.2025	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2025
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2025 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	79	-9			70
Verotukselliset tappiot	3 569	158			3 727
Varaukset	363	67			430
Johdannaisiin liittyvät erät	11	-11			0
Muut erät	589	380			969
Yhteensä	4 610	597	-11	0	5 195
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti			-2 085
Laskennalliset verosaamiset yhteensä			3 110
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-1 281	-620			-1 901
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-28	12		-17
Kertyneet poistoerot	-79	14		-65
Johdannaisiin liittyvät erät	-57	32		-37
Muut erät	-51	-40		-90
Yhteensä	-1 497	-602	-12	0	-2 111
Muutos yhteensä		-5	-23	0
Vähennetään laskennallisia verosaamisia netottamissääntöjen mukaisesti			2 085
Laskennalliset verosaamiset yhteensä			-50		-26

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 99

1 000 euroa	1.1.2024	Tulos	Laaja tulos	Muut	31.12.2024
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	100	-22			79
Verotukselliset tappiot	3 716	-147			3 569
Varaukset	169	194			363
Johdannaisiin liittyvät erät	70	-26	-33	11
Muut erät	294	232	62		589
Yhteensä	4 349	231	-33	62	4 610
Vähennetään laskennallisia verovelkoja netottamissääntöjen mukaisesti			-1 447
Laskennalliset verosaamiset yhteensä			3 163
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien hyödykkeiden aktivointi	-2 285	1 003			-1 281
Aineettomien hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon	-54	26			-28
Kertyneet poistoerot	-82	3			-79
Johdannaisiin liittyvät erät	-109			-57	109
Muut erät	-44	-6			-51
Yhteensä	-2 575	969	109	0	-1 497
Muutos yhteensä		1 200	77	62
Vähennetään laskennallisia verosaamisia netottamissääntöjen mukaisesti			1 447
Laskennalliset verosaamiset yhteensä			-99		-50

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 100

17. OMA PÄÄOMA

1 000 euroa	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Omat osakkeet, 1 000 kpl	Osakkeet yhteensä, 1 000 kpl
1.1.2025	18 248	738	18 986
Omien osakkeiden luovutus/muutos	53	-53	0
31.12.2025	18 300	686	18 986

Teleste Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2025 oli 18 985 588 kpl (18 985 588 kpl 31.12.2024). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on täysimääräisesti maksettu.

Teleste Oyj:n 23.4.2025 pidetty varsinai- nen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankki- misesta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutuksen perusteella hallitus voi hankkia enintään 1.200.000 yhtiön omaa osaketta muutoin kuin osakkeenomistajien omista- mien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahet- ken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n säännellyllä markkinalla järjestämässä kaupankäynnissä.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkei- den luovuttamisesta ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta hallituksen ehdo- tuksen mukaisesti. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään uusien osak- keiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 kappaletta.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 101Yhtiön antamien erityisten oikeuksien nojalla merkittävien uusien osakkeiden ja yhtiön hallussa olevien luovutettavien omien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään yhteensä 1 000 000 kappaletta, joka määrä sisältyy edellä mainittuun uusia osakkeita ja yhtiön hallussa olevia omia osakkeita koskevaan enimmäismäärään. Katsauskauden lopussa konsernin hallussa oli omia osakkeita 685 602.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältää ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten euromääräiseksi muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot

Hallitus aikoo ehdottaa 22.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,08 euroa osakkeelta. Tilikaudelta 2024 jaettiin osinkoa 0,03 euroa osakkeelta.

14. VAIHTO-OMAISUUS

	1 000 euroa
	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	17 991	16 927
Keskeneräiset tuotteet	2 635	1 868
Valmiit tuotteet	6 288	6 101
Yhteensä	26 914	24 896

15. MYYNTISAAMISET JA MUUT LYHYTAIKAISET SAAMISET

	1 000 euroa
	2025	2024
Myyntisaamiset	20 942	24 367
Siirtosaamiset	2 395	1 863
Muut saamiset	2 191	1 630
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	5 340	4 843
Yhteensä	30 867	32 703

Konsernilla oli 31.12.2025 verotuksellisia tappioita 17 716 tuhatta euroa (31.12.2024 18 274 tuhatta euroa) joista on kirjattu verosaamista 3 727 tuhatta euroa (31.12.2024 3 840 tuhatta euroa). Lisäksi konsernilla oli 31.12.2025 2 630 tuhatta euroa (31.12.2024 5 114 tuhatta euroa) verotuksellisia tappioita joista ei ole kirjattu verosaamista. Nämä tappiot eivät vanhene. Verotappioden käyttö on arvioitu konsernin johdon toimesta, perustuen yhtiöiden aikaisempien vuosien tuloksiin, muutoksiin jotka on tehty kulurakenteen parantamiseksi sekä uusiin sopimuksiin. Ulkomaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, 8 053 tuhatta euroa vuonna 2025 (9 329 tuhatta euroa vuonna 2024), ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Tämä johtuu siitä, ettei veron realisoituminen ole todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Varastojen arvostukseen nettorealisointiarvoonsa on tilikauden lopussa tehty yhteensä 8 326 tuhannen euron varaus (9 057 tuhatta euroa vuonna 2024). Tilikaudella vähennettiin varausta 731 tuhatta euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa kirjattiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Vuoden 2024 valuuttakurssitappiot/voitot on muutettu vastaamaan tilikauden 2025 valuuttakurssierien käsittelyä. Tämän vaikutuksesta tilikauden 2024 valuuttakurssitappiot kasvoivat 150 tuhatta euroa ja toisaalta materiaalien ja palveluiden kulut pienenivät saman verran.

Yhtiön sidottu oma pääoma 31.12.2025 koostui seuraavista rahastoista: Osakepääoma 6 967 tuhatta euroa ja ylikurssirahasto 1 504 tuhatta euroa.

16. RAHAVARAT

	1 000 euroa
	2025	2024
Rahat ja pankkisaamiset	9 064	8 808
Yhteensä	9 064	8 808
Rahavirtalaskelmassa mainitut rahavarat	9 064	8 808

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 101

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2022

Telesten hallitus päätti 9.2.2022 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille (”LTI 2022”). LTI 2022:n tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden intressit Telesten osakkeenomistajien intressien kanssa aikaansaamalla avainhenkilöiden pitkäaikainen osakeomistusintressi yhtiössä ja siten yhtiön arvon kasvattaminen pitkällä aikavälillä sekä tukea suoritusperusteista toimintakulttuuria, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota avainhenkilöille kilpailukykyinen kompensaatio erinomaisista suorituksista.

LTI 2022 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana LTI 2022 ohjelmaa perustettiin sitouttava osakepalkkio-ohjelma, joka on tarkoitettu käytettäväksi palkitsemisessa hallituksen tarpeellisiksi katsomissa tilanteissa, esimerkiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämiseksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden houkuttelemiseksi tai muissa hallituksen päättämissä erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-määräinen lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta lisäosakkeen kutakin kahta sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettavat suorituskriteerit ovat 2022, 2023 ja 2024 alkaneissa ohjelmissa osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön kumulatiivinen oikaistu liiketulos (EBIT). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.

Huhtikuussa 2025 päättyneen 2022–2024 ohjelman nojalla suoritettujen osakkeiden bruttomäärät olivat 14 663 osaketta ja 0 suoriteperusteista lisäosaketta. Palkkioon oikeutetuille avainhenkilöille luovutettiin nettomääränä yhteensä 14 264 osaketta suunnatussa osakeannissa 31.3.2025.

Lisäosakeohjelman 2023-2025 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 21 660 osaketta ja suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 292 656 osaketta. Hallitus hyväksyi 34 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2023 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa yhteensä 27 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Lisäosakeohjelman 2024-2026 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 24 850 osaketta ja suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 438 921 osaketta. Hallitus hyväksyi 38 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2024 alkaneisiin ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa yhteensä 34 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Yhtiön johto hyväksyi 45 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuoden 2024-2026 sitouttamisohjelmaan. Teleste Oyj on luovuttanut 25.6.2025 yhteensä 38 532 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta vastikkeetta suunnatussa osakeannissa yhtiön avainhenkilöille sitouttavan osakepalkkio-ohjelman 2024-2026 perusteella. Vuoden 2025 lopussa yhteensä 1 avainhenkilö on hyväksyttynä oikeutetuksi osallistumaan ohjelmaan. Sitouttamisohjelman 2024-2026 nojalla maksettavien osakepalkkioiden jäljellä oleva bruttomäärä on 10 000 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä LTI 2025

Telesten hallitus päätti 10.2.2025 uudesta pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelyn perustamisesta tarjottavaksi yhtiön avainhenkilöille (”LTI 2025”). LTI 2025 -ohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa avainhenkilöiden ja Telesten osakkeenomistajien tavoitteet ja intressit avainhenkilöiden pitkäaikaisen osakeomistuksen kautta ja näin kasvattaa yhtiön arvoa pitkällä aikavälillä sekä edistää suoriteperusteista toimintakulttuuria Telestessä. Tarkoituksena on myös sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen suoriteperusteinen palkitseminen.

LTI 2025 koostuu kolmesta vuosittain alkavasta ohjelmasta, joissa on seuraavat pääelementit: sijoittaminen Telesten osakkeisiin edellytyksenä avainhenkilön osallistumiselle järjestelmään, yllä mainittuun osakesijoitukseen perustuva kiinteä määrä lisäosakkeita kolmen vuoden odotusjakson kuluttua sekä suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma kolmen vuoden suoritusjaksolla. Lisäksi osana LTI 2025 ohjelmaa perustettiin sitouttava osakepalkkio-ohjelma, joka on on tarkoitettu käytettäväksi hallituksen ja toimitusjohtajan tarpeellisiksi katsomissaan tilanteissa, esimerkiksi keskeisten avainhenkilöiden pitämiseksi yhtiössä, uusien avainhenkilöiden houkuttelemiseksi tai muissa erityistilanteissa.

Osakesijoitukseen perustuva kiinteä-määräinen lisäosakeohjelma (matching share plan) sisältää osallistujan sijoituksen Telesten osakkeisiin sekä lisäosakkeiden suorittamisen vastikkeeksi osakesijoituksesta pitkän aikavälin osakekannustinpalkkiona. Kolmen vuoden odotusjakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta lisäosakkeen kutakin sijoittamaansa osaketta kohti.

Suoriteperusteinen lisäosakeohjelma (performance matching plan) sisältää kolmen vuoden pituisen ansaintajakson. Mahdolliset osakepalkkiot suoritetaan, jos hallituksen asettamat ansaintakriteerit saavutetaan. Suoriteperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan sovellettavat suorituskriteerit ovat 2025, 2026 ja 2027 alkaneissa ohjelmissa osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR) sekä yhtiön kumulatiivinen osakekohtainen tulos (EPS). Edellytyksenä yksittäisen avainhenkilön osallistumiselle ohjelmaan on edellä mainittu sijoitus Telesten osakkeisiin.

Lisäosakeohjelman 2025-2027 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on yhteensä 92 169 osaketta ja suoriteperusteisen osakepalkkio-ohjelman enintään 657 756 osaketta. Hallitus hyväksyi 38 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuonna 2025 alkaneeseen ohjelmiin. Vuoden 2025 lopussa yhteensä 36 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuiksi osallistumaan ohjelmaan.

Yhtiön johto hyväksyi 2 avainhenkilöä oikeutetuiksi osallistumaan vuoden 2025-2027 alkaneeseen sitouttamisohjelmaan. Vuoden 2025 lopussa yhteensä 1 avainhenkilöä on hyväksyttynä oikeutetuksi osallistumaan ohjelmaan. Sitouttamisohjelman 2025-2027 nojalla maksettavien osakepalkkioiden bruttomäärä on 30 000 osaketta.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 102

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2022 ja 2025

Tilikaudella 2025 voimassa olevista osakepalkkiojärjestelmistä on päättänyt Teleste Oyj:n hallitus vuosina 2022 ja 2025.Järjestelmien puitteissa on käynnistetty vuosittain alkavat 3 vuoden ansaintajaksot. Tilikaudella 2025 voimassaolevat Telesten osakepalkkio-ohjelmat koskivat ansaintajaksoja 2023-2025, 2024-2026 ja 2025-2027. Kukin ansaintajakso edellyttää sijoitusta Telesten osakkeeseen kolmen vuoden pituisen ansaintajakson ajan. LTI 2022 järjestelmässä ansaintajakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden (1) lisäosakkeen jokaista kahta (2) ohjelmaan sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäksi ohjelmissa on mahdollisuus ansaita palkkiona suoriteperusteisia lisäosakkeita Telesten osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR) ja liikevoiton perusteella ohjelman aikana. LTI 2025 järjestelmässä ansaintajakson jälkeen avainhenkilö saa maksutta yhden (1) lisäosakkeen jokaista ohjelmaan sijoittamaansa osaketta kohti. Lisäksi ohjelmissa on mahdollisuus ansaita palkkiona suoriteperusteisia lisäosakkeita Telesten osakkeen kokonaistuoton kehityksen (TSR) ja kumulatiivisen osakekohtaisen tuloksen (EPS) perusteella ohjelman aikana. Mahdollinen osakepalkkio maksetaan ohjelman lopussa osittain osakkeina ja osittain rahana. Palkkion rahaosuus on tarkoitettu henkilölle palkkiosta aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Työsuhteen jatkuminen ohjelman ajan on palkkion edellytys. Jos työsuhde päättyy ohjelman aikana, henkilö pääsääntöisesti menettää oikeutensa palkkioon. Tilikaudella maksettiin ohjelman 2022-2024 perusteella ansaitut kiinteät lisäosakkeet sekä sitouttavan ohjelman mukaiset osakkeet. Suoriteperusteisia osakkeita ei ansaintajakson 2022-2024 perusteella ansaittu. Ohjelmien perustiedot ja ehdot on kuvattu taulukossa alla.

31.12.2025 Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2022 (LTI 2022) ja Pitkäjänteinen kannustinjärjestelmä 2025 (LTI 2025) sekä Sitouttava osakepalkkio-ohjelma

	Ansaintajakso 2022–2024	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026	Ansaintajakso 2025–2027	LTI 2022 Yhteensä	LTI 2025 Yhteensä	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2022–2024	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2024–2026	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2025–2027	Yhteensä/painotettu keskarvo
Osakkeita enintään *	363 350	363 350	552 825	799 750	-	-	50 000	100 000	50 000	2 279 275
Ensimmäinen myöntämispäivä	1.7.2022	1.7.2023	1.7.2024	2.7.2025	-	-	10.2.2022	9.2.2024	10.11.2025	-
Arvioitu oikeuden syntyminen, pvm	31.3.2025	31.3.2026	31.3.2027	31.3.2028	-	-	31.3.2025	31.3.2027	31.3.2027	-
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	2,8	2,8	2,7	2,7	-	-	3,1	3,1	1,4	2,7
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta	0,0	0,2	1,2	2,2	-	-	0,0	1,2	1,2	1,5
Henkilöitä tilikauden päättyessä	0	27	34	36	-	-	0	1	1	44
Toteutustapa	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	-	-	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	Osakkeita ja käteistä (nettomaksu)	-

• Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Tilikauden tapahtumat 2025

	Ansaintajakso 2022–2024	Ansaintajakso 2023–2025	Ansaintajakso 2024–2026	Ansaintajakso 2025–2027	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2022–2024	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2024–2026	Sitouttava osakepalkkio-ohjelma 2025–2027	Yhteensä
1.1. Kauden alussa ulkona olleet	261 263	314 316	474 387	0	9 000	66 000	0	1 124 965
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	0	0	749 925	0	0	30 000	779 925
Kaudella menetetyt	246 600	0	10 616	0	0	0	0	257 216
Kaudella toteutetut	14 663	0	0	0	9 000	56 000	0	79 663
31.12. Kauden lopussa olevat	0	314 316	463 771	749 925	0	10 000	30 000	1 568 012

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 103

Tilikaudella 2025 myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa. Osakeperusteisen maksun käypä arvo määritellään päivänä, jolloin järjestelmästä on sovittu yhtiön ja kohderyhmän kesken. Markkinaehtoinen kriteeri, tässä tapauksessa osakkeen kokonaistuotto, otetaan IFRS2 standardin mukaan huomioon käyvässä arvossa myöntämishetkellä, eikä sitä ohjelman kuluessa muuteta. Näin ollen myöntämishetkellä tehtyä kuluarviota ei muuteta muuta kuin siltä osin kuin ei-markkinaehtoinen kriteeri ja työssäolovelvoite ei täyty.

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta

	Arvo
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, EUR	2,96 €
Markkinaehtoisen kriteerin vaikutus käyvässä arvossa	-52 %
Vuotuinen oletettu osinkotuotto, %	1 %
Oletettu volatiliteetti	39 %
Omistusvelvoitteen vaikutus käyvässä arvossa	-5 %
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo per osake, EUR	2,96 €

• Oletettu volatiliteetti on laskettu yrityksen osakkeen historiallisesta kuukausitason volatiliteetista ohjelman kestoa vastaavalta ajalta.

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2025, 1 000 euroa

	Arvo
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	834
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	825
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2025	7
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2025	1 824

Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan vuonna 2024, 1 000 euroa

	Arvo
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut	365
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma	366
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2024	1
Arvio veroihin maksettavasta palkkion osuudesta 31.12.2024	350

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 104

18. KOROLLISET VELAT

1 000 euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset
Pankkilainat	18 063	21 503
Vuokrasopimusvelka	2 850	3 150
Yhteensä	20 912	24 653
Lyhytaikaiset
Pankkilainat	6 200	8 200
Vuokrasopimusvelka	1 392	1 358
Muut velat	170	0
Yhteensä	7 762	9 558

Korollisten velkojen täsmäytyslaskelma

	Rahavarat	Lainat	Vuokrasopimukset	Nettovelat yhteensä
1.1.2025	8 808	29 703	4 508	25 403
Rahavirrat	422	-5 749	-1 902	-8 073
Rahoituksen järjestelypalkkiot	309	309	-	-
Hankinnat - vuokrasopimukset	-	-	1 680	1 680
Valuuttakurssioikaisut	-166	-2 164	-	-
Yritysmyynnit	0	0	0	0
Muut muutokset	170	-43	127	-
31.12.2025	9 064	24 433	4 241	19 610

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen valuuttajakauma on seuraava:

1 000 euroa	31.12.2025	31.12.2024
EUR	20 736	24 557
Muut valuutat	176	96

Konsernin korollisten pitkäaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:

	2025	2024
Pankkilainat	4,6 %	5,9 %
Vuokrasopimusvelat	3,3 %	2,2 %

Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen valuuttajakauma:

1 000 euroa	2025	2024
EUR	7 309	9 379
Muut	452	179

Konsernin korollisten lyhytaikaisten velkojen korkokannat ovat seuraavat:

	2025	2024
Pankkilainat	4,3 %	6,3 %
Vuokrasopimusvelat	3,3 %	2,2 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 105

Lainojen käyvät arvot eivät poikkea olennaisesti kirjanpitoarvoista, koska niistä maksettava korko on lähellä markkinakorkoja.

Konsernin vuokrasopimusvelkojen erääntymisajat ovat seuraavat:

1 000 euroa	31.12.2025	31.12.2024
Yhden vuoden kuluessa	1 453	1 254
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 802	2 243
Yli viisi vuotta	986	1 011
Vuokrasopimusvelkojen kokonaismäärä	4 241	4 508

Rahavirtavaikutus vuokrasopimuksista

	2025	2024
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-18	-25
Vuokrakulut vähäisistä omaisuuseristä	385	-432
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	366	-457
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus
Vuokrasopimusvelkaan sisältymättömät kulut	366	-457
Vuoksopimusvelkaan sisältyvät kulut	-1 902	-1 933
Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus yhteensä	-1 535	-2 391

19. VARAUKSET

1 000 euroa	Takuuvaraukset	Vero-varaus	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2025	1 322	0	671	1 992
Varausten lisäykset/vähennykset	471	0	-135	336
31.12.2025	1 793	0	535	2 328

1 000 euroa	2025	2024
Pitkäaikaiset varaukset	794	560
Lyhytaikaiset varaukset	1 534	1 433
Yhteensä	2 328	1 992

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 106

Takuuvaraukset

Konserni antaa tietyille tuotteilleen keskimäärin 30 kuukauden takuun. Mikäli tuotteissa havaitaan vikoja takuun aikana, ne korjataan konsernin kustannuksella tai asiakkaalle annetaan vastaava uusi tuote. Takuuvarauksen suuruus perustuu takuukulujen määrää koskevaan historialliseen kokemukseen viallisista tuotteista ja arvioituun takuukulujen määrään.

Muut varaukset

Muut varaukset sisältävät projektituloitu- tuksen tappiovarauksia, eläkevarauksia ja muita arvoltaan vähäisiä varauksia.

20. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

1 000 euroa	2025	2024
Lyhytaikaiset
Ostovelat	15 065	13 527
Ennakkomaksut	996	364
Muut velat	1 612	1 128
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset	8 741	5 992
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	88	209
Johdannaiset	0	55
Asiakassopimuksiin liittyvät velat	2 003	1 146
Muut siirtovelat	5 139	7 512
Yhteensä	33 646	29 934
Pitkäaikaiset
Muut velat	35	35

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 107

21. KAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tilinpäätöshetkellä tilikauden tuloon liittyen kirjattiin 1 174 tuhatta euroa verosaamista ja 72 tuhatta euroa verovelkaa (31.12.2024 verosaamista 1 019 tuhatta euroa ja verovelkaa 139 tuhatta euroa).

22. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KIRJANPITOARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Johdannaisinstrumentit

Teleste käyttää vieraan valuutan määräisten transaktioriskien suojaamiseen valuuttatermiinejä. Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa USD ennustettuihin valuuttamääräisiin nettoostoihin. USD suojauksiin käytetyt instrumentit käypien arvojen muutokset kirjataan laajan tuloksen kautta. Lisätietoja annettu Rahoitusriskien kuvaukset liitteessä. Tilinpäätöshetkellä suojauslaskennan piirissä olevien valuuttasuojien käypä arvo oli noin 38 tuhatta euroa (-54 tuhatta euroa), koostuen kokonaisuudessaan johdannaisten aika-arvosta. Muiden suojaustarkoituksessa käytettävien valuuttatermiinien käypien arvojen muutokset kirjataan täysimääräisesti tuloslaskelmaan. Näiden valuuttatermiinien käyvät arvot olivat 19 tuhatta euroa vuonna 2025 (29 tuhatta euroa) ja ne on kirjattu rahoituseriin. Telesten valuuttatermiinit ovat kaikki tasossa 2.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 108Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta Osakkeet ja osuudet, käypään arvoon pysyvästi muiden laajan tuloksen erien kautta olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomien yhtiöiden osakkeista ja ovat tasossa 3. Yhtiön taseessa olevat, arvoltaan vähäiset, noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan johdon arvioon käyvästä arvosta. Sijoitusten käypä arvo ei ole ollut määritettävissä luotettavasti ja arvio vaihtelee merkittävästi tai vaihteluvälille sijoittuvien erilaisten arvioiden todennäköisyydet eivät ole kohtuullisesti määritettävissä ja käytettävissä käyvän arvon arvioimiseen.

Ostovelat sekä muut velat tai saamiset Ostovelkojen sekä muiden kuin johdannais- sopimuksiin perustuvien saamisten käypä arvo vastaa niiden alkuperäistä kirjanpito- arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä, kun otetaan huomioon näiden erien juoksuaika.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 107

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

2025

Tase erä	Liite	Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/ -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/ -velat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27	27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15	20 942	20 942	20 942
Johdannaissopimukset	24	19	38	56	56
Koronvaihtosopimukset	24	106	23	130	130
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		152	61	20 942	21 154	21 154
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	20 912	20 912	20 912
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	7 762	7 762	7 762
Johdannaissopimukset	24	0	0
Koronvaihtosopimukset	24	0	0
Ostovelat	20	15 065	15 065	15 065
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20	88	88	88
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	0	43 827	43 827	43 827

2024

Tase erä	Liite	Käypäänarvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat/ -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat/-velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat/ -velat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	12	27	27	27
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset	15	24 367	24 367	24 367
Johdannaissopimukset	24	29	29	29
Koronvaihtosopimukset	24	257	257	257
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		314	0	24 367	24 681	24 681
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	24 653	24 653	24 653
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	18	9 558	9 558	9 558
Johdannaissopimukset	24	55	55	55
Koronvaihtosopimukset	24	0	0
Ostovelat	20	13 527	13 527	13 527
Korkovelat ja muut rahoitusvelat	20	209	209	209
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		0	55	47 948	48 003	48 003

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 108

Rahoitusriskien hallinta

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen rahoitusmarkkinoiden hintavaihteluista ja muista tekijöistä johtuvien tulos-, tase- ja rahavirtavaikutusten vähentämiseksi. Lisäksi tavoitteena on varmistaa konsernin riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Konsernin rahoitusriskienhallinnan pääperiaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta on määritelty hallituksen hyväksymässä konsernin riskienhallinnan toimintaperiaatteissa ja sitä koskevissa tarkemmissa ohjeissa. Hallitus vastaa riskienhallinnan valvonnasta. Konsernihallinto hoitaa konsernin rahoitusriskien koordinoinnin ja valvonnan sekä suojaustoimenpiteet pankkien kanssa emoyhtiön nimissä. Konsernin toimintaperiaate on riskiä välttävä. Riskien tunnistaminen on liiketoimintayksiköiden ja konsernihallinnon yhteinen tehtävä.

MARKKINARISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuutta-, hinta- ja korkoriski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinahintojen tai markkinakorkojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumentin arvossa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin.

VALUUTTARISKI TRANSAKTIORISKI

Konsernin valuuttakurssiriskit syntyvät valuuttamääräisistä saamisista ja veloista, myynti- ja ostosopimuksista sekä myös ennustetuista myynneistä ja ostoista. Pääosa konsernin liikevaihdosta on Euro-määräistä, USD:n osuus on noin 19%, Englannin punnan osuus on noin 6%, PLN:n osuus noin 8%, Ruotsin ja Norjan kruunujen osuus liikevaihdosta on yhteensä noin 3%. Konsernin materiaalikuluista Euron osuus on noin 55%, USD:n osuus noin 36% ja CNY osuus 8%. Konsernin suojauspäätökset perustuvat 6 kk:n ennustettuun nettokassavirtaan.

Herkkyys markkinariskeille

	2025	2024
Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille	Voitto/Tappio	Voitto/Tappio
10 % muutos euron ja dollarin välisessä valuuttakurssissa	+-2	+-113
10 % muutos euron ja Kiinan yenin välisessä valuuttakurssissa	+-36	+-50
10 % muutos euron ja punnan välisessä valuuttakurssissa	+-0	+-23
10 % muutos euron ja Puolan slotin välisessä valuuttakurssissa	+-21	+-24

Ulkomaan rahan määräiset varat ja velat muutettuna euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

	2025						2024
	USD	CNY	SEK	NOK	GBP	PLN	USD	CNY	SEK	NOK	GBP	PLN
Lyhytaikaiset varat	4 829	766	1 315	1 261	4 143	7 048	6 990	791	1 627	1 440	5 309	7 810
Lyhytaikaiset velat	6 670	941	921	744	1 871	3 640	8 957	1 065	1 133	889	1 296	3 986

Luvut sisältävät erillisyhtiöiden yhdistelemättömät saldot.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 109

Tilinpäätöksessä 2025 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstrumentti	Suojaussuhde	Valuutta termiini
USD	2 553	2 533	20	ja joustotermiini	99 %
CNY	1 351	991	360	ja joustotermiini	73 %
GBP	275	271	4	ja joustotermiini	99 %
PLN	1 059	853	206	ja joustotermiini	81 %
NOK	279	223	56	ja joustotermiini	80 %
SEK	236	164	72	ja joustotermiini	70 %

Tilinpäätöksessä 2024 konsernin nettokassavirtaan liittyvät päävaluuttojen suojaukset muutettuna euroiksi olivat seuraavat:

Valuutta	Positio	Suojattu määrä	Nettopositio	Suojausinstrumentti	Suojaussuhde	Valuutta termiini
USD	5 746	4 620	1 126	ja joustotermiini	80 %
CNY	2 291	1 793	498	ja joustotermiini	78 %
GBP	-84	145	-229	ja joustotermiini	-171 %
PLN	1 123	884	239	ja joustotermiini	79 %
NOK	290	251	39	ja joustotermiini	87 %
SEK	487	393	94	ja joustotermiini	81 %

Suojausrahastot

	Suojausmenojen rahasto	Valuuttatermiinien spot-osuus	Koronvaihtosopimukset	Suojausrahaston yhteensä
1.1.2025	-41	0	0	-41
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut suojausmenot	92	23	115
Tulosvaikutteiseksi siirretyt suojausmenot	0
Laskennallisten verosaamisten muutos	8			8
Laskennallisten verovelkojen muutos	-27		-5	-31
31.12.2025	32	0	19	51

Suojausrahastot

	Suojausmenojen rahasto	Valuuttatermiinien spot-osuus	Koronvaihtosopimukset	Suojausrahaston yhteensä
1.1.2024	-172	0	437	264
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut suojausmenot	163	0		163
Tulosvaikutteiseksi siirretyt suojausmenot	-546			-546
Laskennallisten verosaamisten muutos	-33			-33
Laskennallisten verovelkojen muutos	109			109
31.12.2024	-42	0	0	-41

Konserni suojaa lähtökohtaisesti ennakoidut rahavirrat. Konserni käyttää valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen valuuttatermiinisopimuksia. Konsernin toimintaohjeena on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin ja liiketapahtumista syntyvä valuutta-asema tulee lähtökohtaisesti olla suojattu 70 – 100 prosenttisesti valuutoittain. Suojausten tasoa seurataan kuukausittain. Valuuttajohdannaisten nimellisarvo 31.12.2025 oli 13,5 miljoonaa euroa (10,7 milj euroa). Konserni soveltaa suojauslaskentaa USD määräisiin ennustettuihin ostoihin ja myynteihin kohdistuviin johdannaisiin. Suojauslaskennan tavoitteena eliminoida USD kurssi -muutosten vaikutus konsernin liiketulokseen konsernin Treasury Policyn mukaisesti. Suojaus on rahavirran suojausta ja suojauksen kohteena ovat konsernin politiikan mukaiset osuudet kuukausittain tehtävistä USD ostoista, ns. layered approach. Suojausinstrumentiksi määritetään suojaussuhteissa vain termiinisopimusten spot- osuus. Spot-osuus määritetään asiaankuuluviin spot-markkinakursseihin perustuen. Sopimuksen mukaisen termiinikurssin ja spot-markkinakurssin välinen erotus määritellään termiinipisteiksi. Se diskontataan, jos se on olennainen. Suojauskohteeseen liittyvien valuuttatermiinien korko-osuuden muutokset kirjataan suojausmenojen rahastoon. Mitään valuuttasuojiin liittyviä eriä ei siirretty tilikaudella rahavirran suojausrahastosta tulosvaikutteiseksi.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 110

	2025	2024
Muihin liiketoiminnan voittoihin/tappioihin sisältyvät, suojauslaskennan ulkopuolelle rajatut voitot/tappiot	0	343

Suojauksen tehokkuus määritetään suojaussuhteen syntymisajankohtana, ja ennakoivia tehokkuusarviointeja tehdään säännönmukaisesti sen varmistamiseksi, että suojauskoh- teen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde. Luottoriskillä ei ole oleellista vaikutusta suojausinstrumentin arvoon. Suojauksen kohteella ja suojausinstrumenteilla on sama nimellisarvo. USD kurssin muutoksella on saman suuruinen mutta vastakkainen vaikutus arvoon joten suojausaste on aina 1:1. Tehottomuutta saattaa syntyä jos ennakoidun oston ajoitus tai määrä muuttuu oleellisesti. Suojauslaskenta on vähentänyt USD kurssin vaihtelun vaikutusta yhtiön tilikauden 2024 ja 2025 tulokseen.Valuuttakurssiriskiä pyritään hallitse- maan myös muun muassa liiketoiminnan suunnittelun, hinnoittelun ja tarjousehtojen avulla. Hinnoittelujakso vaihtelee 3 kk:n ja 24 kk:n välillä.

TRANSLATIORISKI

Koska konsernin ulkomaisiin yksiköihin tehtyi- hin nettosijoituksiin kohdistuva valuuttakurs- siriski on suhteellisen matala, näiden erien laskennallisten euromäärien arvon vaihtelua (translaatioriski) ei suojata aktiivisesti. Euro- alueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien yhteismäärä oli 4,2 milj. euroa (5,5 milj. euroa).

KORKORISKI

Telesten korkoriski on pääasiassa rahavirran korkoriski ja syntyy taseen korollisista velois- ta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkor- koisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimusta päästäkseen rahoi- tusperiaatteidensa mukaiseen tavoitteeseen. Tilinpäätöspäivänä 24,5 (30,2) miljoonaa euroa lainoista on sidottu lyhytaikaisiin vii- tekorkoihin, joiden koronmääräytymisjakso on maksimissaan 12 kk. Lainoja on suojattu koronvaihtosopimuksella 20,5 (8,8) miljoo- naan euroon. Yhtiöllä on kaksi koronvaihtosopimusta, joista toiseen sovelletaan suojauslaskentaa. Konsernin lainat ovat Euro-määräisiä. Vuonna 2025 konsernin lainakannan keski- korko tilinpäätöshetkellä oli 4,54%. Käyttöoikeus vuokrasopimukset ovat kiinteäkorkoisia. Konserni ei suojaa rahavir- ran korkoriskistä johtuvaa riskiasemaa, koska riskiasema on pieni. IFRS 7:n edellyttämän herkkyysanalyysin laskennassa on käytetty vaihtuvakorkoisten lainojen tilikauden pää- töshetken saldoja. Tilinpäätöstilanteessa 31.12.2025 vaihtuvakorkoisten korollisten velkojen vaikutus tulokseen ennen veroja olisi ollut –/+ 245 tuhatta euroa, jos kor- kotaso olisi noussut tai laskenut yhden prosenttiyksikön.

Ajankohta, jona koronmuutos tapahtuu	1 vuoden sisällä	1–5 vuoden sisällä	yli 5 vuoden sisällä	Yhteensä
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit 1000€
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	24 451			24 451

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 111

LUOTTORISKI

Konsernin myyntisaamiset hajaantuvat eri maantieteellisille alueille asiakaskunnan kes- ken. Vastuu liiketoimintaan liittyvistä luot- toriskeistä on siten ensisijaisesti konsernin maantieteellisillä alueilla. Liiketoimintaan liittyvää luottoriskiä hallitaan konsernin tätä koskevien sisäisten ohjeiden mukaises- ti ja sitä pyritään vähentämään esimerkiksi vakuuksilla. Osa myyntisaamisista on va- kuutettu luottovakuutuksella. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan konsernin johtoryhmässä. Rahoitusinstrumentteihin liittyvää luot- toriskiä, vastapuoliriskiä hallinnoidaan kon- sernitasolla. Tämä riski syntyy siitä, että vas- tapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Vastapuoliriskin minimoimiseksi Teleste pyrkii rajoittamaan vastapuolet niihin pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin, joilla on hyvä luotto- kelpoisuus. Likvidit varat sijoitetaan rahamark- kinainstrumentteihin, joissa on alhainen riski. Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saa- misiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Myyntisaamisten ikäjakauma

	2025			2024
	Brutto	Varaus	Arvon- alentumis- tappio	Yhteensä	Brutto	Varaus
Erääntymättömät	16 828	0,1 %	-9	16 819	19 188	0,1 %
1–30 päivää erääntyneet	3 032	0,5 %	-15	3 017	2 993	0,2 %
31–60 päivää erääntyneet	763	0,9 %	-7	757	776	0,4 %
61–90 päivää erääntyneet	188	1,4 %	-3	185	665	0,7 %
91–120 päivää erääntyneet	105	2,2 %	-2	103	242	0,9 %
121-360 päivää erääntyneet	72	14,3 %	-10	62	567	4,3 %
Yli 360 päivää erääntyneet	81	100,0 %	-81	0	35	100,0 %
Yhteensä	21 069		-128	20 942	24 469
Taseen kirjanpitoarvot	21 069		-128	20 942	24 469

Yksilöidyt asiakaskohtaiset arvonalentumistappiot esitetään ryhmässä yli 360 päivää erääntyneet.

Luottotappioiden mahdollinen enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä:

	2025	2024
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20 942	24 469

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 112

MAKSUVALMIUSRISKI

Konsernin maksuvalmiusriskiä seurataan kas- savirtaennusteisiin pohjautuvien raporttien avulla. Maksuvalmiusriskiä pyritään vähentä- mään riittävillä kassavaroilla, luottolimiiteillä sekä lainojen tasapainoisen maturiteettija- kauman kautta. Maksuvalmiuden hallintaa tukee myös tehokas kassa- ja likviditeetti- hallinto. Tilikauden lopussa konsernin kassa- varat olivat 9,1 (8,8) milj. euroa ja korollinen velka 28,7 (34,2) milj. euroa. Konsernihallinto vastaa keskitetysti konsernin korollisen vie- raan pääoman hankinnasta. Konsernilla oli 31.12.2025 käyttämättömiä valmiusluottoja, joihin se on sitoutunut, ja nostamattomia lai- noja, joissa on sitova luottolupaus, yhteensä 16,0 (14,0) milj. euroa. Yhtiö teki vuoden 2024 kolmannen vuo- sineljänneksen aikana syndikaattimuotoisen uudelleenrahoitusjärjestelyn, joka koostuu lyhennettävästä lainasta, luottolimiiteis- tä ja ei-sitovasta takauslimiitistä. Teleste Oyj:llä on luottolimiitti- ja luottosopimuk- set yhteisarvoltaan 53,0 (53,0) miljoonaa euroa. Kaikki rahoitussopimukset sisältä- vät finanssikovenantteina vähimmäisoma- varaisuusasteen, nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteen maksimitason sekä minimilikviditeettitason. Rahoitussopimuk- sien vakuutena on yhteensä 68,9 miljoonan euron yrityskiinnitykset, 68,9 miljoonan euron vuokraoikeuksien kiinnitys, 32,0 miljoonan euron tytäryhtiöosakkeiden panttaukset sekä sisäisten velkakirjojen panttaukset 39,3 miljoonan euron arvosta. Rahoitussopimus sisältää ehdollisen kaksi kertaa yhden vuoden jatko-option. Vuoden 2025 kolmannen vuosi- neljänneksen aikana yhtiö sopi käyttävänsä ensimmäisen option.

PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on turvata toiminnan jatkuvuus ja mahdollistaa investoinnit optimaalisella pääomarakenteella. Yhtiön johto arvioi kon- sernin pääomarakennetta säännöllisesti. Korollisten rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2025 seuraavat:

1 000 euroa	2026	2027–2030	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	7 152	18 786
Ostovelat	15 065
Vuokrasopimusvelat	1 453	1 802	986
Muut	170

Pankkivelat erääntyvät vuosina 2026-2027.

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat lainasopimuksiin perustuen olivat 31.12.2024 seuraavat:

1 000 euroa	2025	2026–2029	Yli 5 vuotta
Pankkivelat	9 943	23 018
Ostovelat	13 527
Vuokrasopimusvelat	1 254	2 243	1 011
Muut

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 113

23. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAN OIKAISUT

1 000 euroa	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut
Oikaisut
Poistot	4 955	11 809
Työsuhde-etuudet	808	350
Myyntivoitto/tappio kiinteästä käyttöomaisuudesta	-356	11
Myyntivoitto/tappio luovutetuista osakkeista	0	0
Varausten muutos	336	888
Muut tuotot ja kulut johon ei liity maksua	0	0
Rahoitustuotot - ja kulut	3 782	1 423
Osinkotuotot	1	1
Verot	438	-1 013
Yhteensä	9 964	13 469
Nettokäyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	1 796	-713
Vaihto-omaisuuden muutos	-805	10 754
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	2 688	-2 113
Yhteensä	3 679	7 928
Liiketoiminnan rahavirran oikaisut	13 643	21 397

24. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 euroa	2025	2024
Vuokravastuut
Leasingvuokravastuut	935	585
Johdannaissopimukset
Valuuttajohdannaisten kohde-etuuden arvo	13 494	10 683
Valuuttajohdannaisten käypä arvo	56	-26
Koronvaihtosopimukset	20 450	8 750
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	130	257
Annetut vakuudet
Pankkitakaukset	3 257	2 908
Yleispanttaussitoumukset	68 900	68 900
Yrityskiinnitykset	68 900	68 900
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	32 044
	173 101	172 753
Muut vastuut
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuu	484	565

25. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Osapuoli kuuluu Telesten konsernin lähipiiriin, mikäli osapuoli pystyy käyttämään määräys- valtaa tai muuta huomattavaa vaikutusvaltaa Teleste Groupiin kuuluvan yhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Telesten lähipiiriin kuuluvat seuraavat henki- löt ja yhteisöt:

• Teleste konserniin kuuluvat yhtiöt (kon- serniyhtiöt);
• Teleste konserniin kuuluvan yhtiön osak- kuusyritykset sekä yhteisyritykset;
• Teleste Oyj:n sekä kaikkien muiden edel- lä mainittujen yhtiöiden hallituksen jä- senet ja varajäsenet, toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä virallisten joh- toryhmien jäsenet sekä kaikkien edel- lä mainittujen läheiset perheenjäsenet;
• Teleste Oyj:n osakkeenomistaja, jol- la on vähintään 20%:n yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimää- rästä tai joka muutoin voi käyttää huo- mattavaa vaikutusvaltaa Teleste Oyj:n taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa sekä tällaisen osak- keenomistajan konserniyhtiöt, tytäryh- tiöt sekä tällaisen osakkeenomistajan tai sen konserniyhtiön tai tytäryhtiöiden hallituksen jäsenet ja varajäsenet, toimi- tusjohtaja ja varatoimitusjohtaja sekä vi- rallisen johtoryhmän jäsenet sekä edel- lä mainittujen läheiset perheenjäsenet;
• Kaikkien em. yhtiöiden johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä näiden läheiset perheen- jäsenet; sekä kenen tahansa edellä mainitun omistama yhtiö, joissa henkilöillä on yhdessä tai erikseen jonkun toisen edellä mainitun kanssa kykyä käyttää määräysvaltaa tai huo- mattavaa vaikutusvaltaa yhtiön taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Edellä mainittujen lisäksi Teleste Oyj voi läpinäkyvyyden turvaamiseksi sisällyt- tää lähipiiriluetteloon myös muita Teleste konserniin kuuluvan yhtiön johtoon kuuluvia avainhenkilöitä (kuten maajohtajat) ja heidän läheisiä perheenjäseniään sekä sidosyhtiöitä.# Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 114

Konsernin ja emoyhtiön omistamat yritykset

Konsernin omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)	Emoyritys
		Teleste Oyj, Turku, Suomi
100 %	100 %	Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja
100 %	100 %	Teleste Network Services Ltd., Englanti
100 %	100 %	Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa
100 %	100 %	Kaavisio Oy, Turku, Suomi
100 %	100 %	Teleste Information Solutions Sp. Zoo , Varsova, Puola
100 %	100 %	Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi
100 %	100 %	Teleste Networks s.p.zoo, Wroclaw, Puola
100 %	100 %	Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia
100 %	100 %	Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia
100 %	100 %	Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina
100 %	100 %	Teleste France SAS, Pariisi, Ranska
100 %	100 %	Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa
100 %	100 %	Teleste Networks LLC, Dover DE, USA
100 %	100 %	Teleste LLC, New Jersey, USA
100 %	100 %	Teleste Ltd, Chesham, Englanti
100 %	100 %	Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi
100 %	100 %	Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi
100 %	100 %	Teleste US, Inc, Dover DE, USA
100 %	100 %	Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola
100 %	100 %	Teleste Information Solutions s.r.l., Italy
100 %	100 %	Teleste Networks Oy, Turku, Suomi
100 %	100 %	Teleste Security Solutions Oy, Turku, Suomi

Yhtiö on tilikauden 2025 aika hankkinut vähemmistöomastajalta Teleste Networks LLC:n, (ennen Teleste Intercept LLC) jäljellä olevan 20% omistusosuuden itselleen ja omistaa nyt 100 % yhtiöstä.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 euroa)

	2025	2024
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	315	299
Osakeperusteiset palkkiot	12	5
Pitkäaikaiset etuudet	78	74
Yhteensä	404	379

Vuonna 2025 Telesten toimitusjohtajalle annettiin 0 kpl osakeoptioita (0 kpl vuonna 2024). Emoyhtiön johdolla oli tilinpäätöshetkellä 1,2 % emoyhtiön osakkeista eli 227 099 osaketta (1,0 % eli 185 279 osaketta 31.12.2024).

Johdon maksetut palkat ja palkkiot

Hallituksen ja toimitusjohtajan palkkiot (1 000 euroa)

	2025	2024
Timo Luukkainen, hallituksen puheenjohtaja	67	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Kai Telanne, hallituksen jäsen	35	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	35
Esa Harju, toimitusjohtaja	404	379
Yhteensä	662	636

Muun johtoryhmän palkkiot

	2025	2024
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	1 315	1 347
Osakeperusteiset palkkiot	30	15
Pitkäaikaiset etuudet	98	168
Yhteensä	1 443	1 530

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia vuosina 2025 tai 2024.

26. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdon tietoon ei ole tullut sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 115

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (1 000 euroa)

	Liite	2025	2024
Liikevaihto	1	14 033	60 636
Valmistevarastojen muutos		0	-3 191
Liiketoiminnan muut tuotot	2	2 092	4 304
Materiaalit ja palvelut	3	-7 516	-33 528
Henkilöstökulut	4	-3 733	-15 198
Poistot	5	-7	-446
Liiketoiminnan muut kulut	6	-5 304	-11 619
Liiketulos		-435	958
Rahoitustuotot ja -kulut	7	796	2 587
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		361	3 545
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	8	8 411
Konserniavustus	8	649	0
Tuloverot
Tilikauden verot	9	-129	0
Tilikauden voitto/tappio		890	3 956

EMOYHTIÖN TASE (1 000 euroa)

	Liite	2025	2024
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	0	7
Aineelliset hyödykkeet	10	0	0
Pitkäaikaiset saamiset	11	37 054	34 753
Sijoitukset	12	32 063	32 170
		69 117	66 930
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	13	13 679	17 089
Rahat ja pankkisaamiset	14	5 997	5 237
		19 677	22 326
Vastaavaa		88 794	89 256
Oma pääoma
Osakepääoma	15	6 967	6 967
Ylikurssirahasto	15	1 503	1 503
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15	3 704	3 704
Edellisten tilikausien tulos	15	19 628	16 221
Tilikauden tulos	15	890	3 956
		32 693	32 352
Tilinpäätössiirtojen kertymä	16	0	8
Pakolliset varaukset	17	28 172
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	18	18 251	22 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	19	37 822	34 725
		56 073	56 725
Vastattavaa		88 794	89 256

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 116

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa)

	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	361	3 545
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	7	446
Myyntivoitot/tappiot pysyvistä vastaavista	0	0
Rahoitustuotot- ja kulut	-796	-2 553
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-427	1 439
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaiskorottomien saamisten muutos	-2 774	-8 025
Vaihto-omaisuuden muutos	0	7 589
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-4 911	3 726
Pakollisten varausten muutos	-143	-137
Myönnetyt lainat	0	0
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-8 255	4 592
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-1 995	-2 797
Saadut korot, osinkotuotot, muut rahoitustuotot	2 838	2 468
Maksetut välittömät verot	-42	-48
Liiketoiminnan rahavirta	-7 454	4 214
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	0	0
Tytäryhtiöosakkeiden luovutukset	66	-5 395
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	0
Myönnetyt lainat	0	-2 242
Lainojen takaisinmaksut	4 406	1 171
Konsernitilisaamisten muutos	0	104
Investoinnit muihin sijoituksiin	0	0
Investointien rahavirta	4 471	-6 362
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot	0	38 000
Lainojen takaisinmaksut	-5 749	-42 116
Konsernitilivelkojen muutos	10 041	7 327
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-549	0
Rahoituksen rahavirta	3 743	3 210
Rahavarojen muutos	760	1 062
Likvidit varat 1.1.	5 237	4 175
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	0	0
Likvidit varat 31.12.	5 997	5 237

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2025

1. LIIKEVAIHTO (1 000 euroa)

Liikevaihto markkina-alueittain	2025	2024
Suomi	4 076	10 008
Pohjoismaat	261	4 983
Muu Eurooppa	5 914	33 135
Muut	3 783	12 510
Yhteensä	14 033	60 636

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

	2025	2024
Tuotekehitysavustukset	364	349
Konsernin sisäiset tuotot	1 725	3 919
Muut	4	37
Yhteensä	2 092	4 304

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

	2025	2024
Ostot	-7 516	-28 255
Raaka-ainevaraston muutos	0	-4 495
	-7 516	-32 749
Ulkopuoliset palvelut	0	-778
Yhteensä	-7 516	-33 528

4. HENKILÖSTÖKULUT (1 000 euroa)

	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-3 171	-12 535
Eläkekulut	-535	-2 276
Muut henkilösivukulut	-28	-387
Yhteensä	-3 733	-15 198

Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallitukselle (1 000 euroa)

	2025	2024
Toimitusjohtaja
Palkat, palkkiot ja muut lyhytaikaiset työsuhde etuudet	315	299
Osakeperusteiset palkkiot	12	5
Pitkäaikaiset etuudet	78	74
Yhteensä	404	379
Timo Luukkainen, hallituksen puheenjohtaja	67	66
Mirel Leino-Haltia, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	49	49
Vesa Korpimies, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Jussi Himanen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36	37
Kai Telanne, hallituksen jäsen	35	33
Anni Ronkainen, hallituksen jäsen	35	35
Esa Harju, toimitusjohtaja	404	379
Yhteensä	662	636

Toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille ei ole myönnetty rahalainoja eikä heidän puolestaan ole annettu vakuuksia tai vastuusitoumuksia.

Henkilöstö tilikauden lopussa: 28 (2025), 28 (2024)
Henkilöstö keskimäärin: 29 (2025), 241 (2024)

Henkilöstö toiminnoittain tilikauden lopussa

	2025	2024
Tuotekehitys	0	0
Tuotanto, materiaalihallinto ja palvelut	0	0
Myynti ja markkinointi	3	3
Hallinto	16	14
Tietotekniikka	9	11
Yhteensä	28	28

Yhtiö osallistui tilikauden 2024 aikana kahteen liiketoimintasiirtoon, jossa operatiivinen liiketoiminta siirretty konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien suurin osa henkilökunnasta.

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT (1 000 euroa)

	2025	2024
Toimitilakulut	-34	-740
Matkakulut	-224	-549
Markkinointi ja myynninedistäminen	-57	-174
Tieto- ja rahaliikenne	-1 832	-2 220
Muut liikekulut	-3 158	-7 935
Yhteensä	-5 304	-11 619

Tilintarkastajan palkkiot (KA 2:7a §)

	2025	2024
Palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta	-96	-82
Tilintarkastuslain 1 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut toimeksiannot
Kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-77	0
Muista em.lainkohdan tarkoittamista toimeksiannoista	-29	-18
Veroneuvonta	0	-7
Muut palvelut	0	-8
Yhteensä	-202	-115

Kestävyysraportointitarkastajan palkkiot

	2025	2024
Palkkiot kestävyysraportoinnin varmentamisesta	-9	0
Yhteensä	-9	0

5. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT (1 000 euroa)

	2025	2024
Rakennukset	0	-298
Koneet ja kalusto	0	-114
Aineettomat oikeudet	-7	-35
Yhteensä	-7	-446

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 118

10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET (1 000 euroa)

	Aineettomat oikeudet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineellinen käyttöomaisuus yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	8 500	0	0	8 500
Lisäykset	0	0	0	0
Luovutukset	-8 500	0	0	-8 500
Hankintameno 31.12.	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 492	0	0	-8 492
Luovutukset	8 500	0	0	8 500
Tilikauden poistot	-7	0	0	-7
Kertyneet poistot 31.12.	0	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0	0	0	0
Hankintameno 1.1.2024	8 500	12 572	9 736	22 308
Lisäykset	0	0	0	0
Luovutukset	-	-12 572	-9 736	-22 308
Hankintameno 31.12.	8 500	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	-8 457	-7 093	-9 346	-16 438
Luovutukset	7 390	9 459
Tilikauden poistot	-35	-298	-114	-411
Kertyneet poistot 31.12.	-8 492	0	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	7	0	0	0

11. PITKÄAIKAISET SAAMISET (1 000 euroa)

	2025	2024
Pääomasijoituslainat konserniyhtiöiltä	2 000	2 000
Muut pitkäaikaiset saamiset konserniyhtiöiltä	35 054	32 753
Muut pitkäaikaiset saamiset	0	0
Yhteensä	37 054	34 753

7.# RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
1 000 euroa

	2025	2024
Korkotuotot	195	200
Korkotuotot konserniyhtiöiltä	2 075	1 400
Korkokulut	-1 599	-1 906
Korkokulut konserniyhtiöille	-397	-496
Sijoitusten arvonalennukset	-41	-173
Rahoituksen kurssierot	823	149
Muut rahoitustuotot ja -kulut	-260	-388
Osinkotuotot, konserniyhtiöiltä	0	3 801
Osinkotuotot, ulkopuolisilta	1	0
Yhteensä	796	2 587

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

1 000 euroa

	2025	2024
Poistoeron muutos
Rakennukset	0	298
Koneet ja kalusto	0	114
Aineettomat oikeudet	8	0
Yhteensä	8	411
Konserniavustus	649	0
Yhteensä	657	411

9. TILIKAUDEN VEROT

1 000 euroa

	2025	2024
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-2	0
Edellisen tilikauden verot	-127	0
Yhteensä	-129	0

Yhtiöllä on verotuksessa vahvistettuja tappioita ja kuluvan tilikauden tappioita yhteensä 6 630 tuhatta euroa, joista ei ole kirjattu laskennalista verosaamista.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 119

15. OMAN PÄÄOMAN ERIEN LISÄYKSET JA VÄHENNYKSET

1 000 euroa

Erä	1.1. 2025	Lisäykset/ siirrot	Vähennykset	31.12. 2025	1.1. 2024	Lisäykset/ siirrot	Vähennykset	31.12. 2024
Osakepääoma	6 967	0	0	6 967	6 967	0	0	6 967
Uusmerkinnät Osakepääoma
Ylikurssirahasto	1 503	0	0	1 503	1 503	0	0	1 503
Emissiovoitto Ylikurssirahasto
Sijoitettu vapaa oma pääoma	3 704	0	0	3 704	3 704	0	0	3 704
Uusmerkinnöistä
Omien osakkeiden hankinnat ja luovutukset
Osakeanti
Edellisten tilikausien voittovarat	20 177	-549	0	19 628	16 221	0	0	16 221
Osingonjako					-549	0	0	0
Kertyneet voittovarat	890			20 518	3 956			20 177
Yhteensä	32 693			32 352

| Oma pääoma yhteensä 31.12. | 32 693 | | | | 32 352 | | | |
| Sijoitettu vapaa oma pääoma 31.12. | 3 704 | | | | 3 704 | | | |
| Kertyneet voittovarat 31.12. | 20 518 | | | | 20 177 | | | |
| Jakokelpoinen oma pääoma 31.12. | 24 222 | | | | 23 882 | | | |

Emoyhtiön osakepääoma koostuu yhdestä osakesarjasta ja jakaantuu 18 985 588 samanlajiseen osakkeeseen.

13. LYHYTAIKAISET SAAMSET

1 000 euroa

	2025	2024
Myyntisaamiset	556	1 916
Myyntisaamiset konserniyhtiöiltä	8 512	4 253
Muut saamiset konserniyhtiöiltä	2 955	8 928
Muut saamiset	329	207
Siirtosaamiset	846	855
Siirtosaamiset konserniyhtiöiltä	482	930
Yhteensä	13 679	17 089

14. LIKVIDIT VARAT

Käteis- ja pankkivarat yhteensä 5 997 5 237

12. SIJOITUKSET

1 000 euroa

	Hankintameno 1.1.	Lisäykset/siirrot	Luovutukset	Vähennykset	Hankintameno 31.12.	Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	Luovutukset	Arvonalennukset	Vähennykset yhteensä	Kirjanpitoarvo 31.12.2025
Emoyhtiö
Osakkeet konserniyhtiöissä	35 152	0	0	-107	35 045	-3 000	0	0	-3 000	32 044
Osakkeet muut	19	0	0	0	19	0	0	0	0	19
Muut sijoitukset	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	35 170	0	0	-107	35 064	-3 000	0	0	-3 000	32 063

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 120

19. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa

	2025	2024
Lainat rahalaitoksilta	6 200	8 200
Saadut ennakot	14	93
Ostovelat	471	383
Ostovelat konserniyrityksille	949	3 269
Muut velat	1 259	63
Muut velat konserniyrityksille	26 685	19 719
Siirtovelat, lomapalkkavelka	425	421
Siirtovelat	1 818	2 576
Yhteensä	37 822	34 725

16. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1 000 euroa

	2025	2024
Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta	0	8

17. PAKOLLISET VARAUKSET

1 000 euroa

	2025	2024
Varaus valuuttasuojien negatiivisesta arvosta (KPL 5:2 §)	28	172
Yhteensä	28	172

18. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

1 000 euroa

	2025	2024
Lainat rahalaitoksilta	18 251	22 000
Lainat jotka erääntyvät myöhemmin kuin 5 vuoden kuluttua	0	0

20. ANNETUT VAKUUDET

1 000 euroa

	2025	2024
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	152	606
Myöhemmin maksettavat	179	880
Yhteensä	331	1 486
Vuokravastuut toimitiloista
Yhden vuoden kuluessa	16	83
Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	0	173
Myöhemmin erääntyvät	0	1 238
Yhteensä	16	1 494
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pankkitakaukset	377	377
Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset	3 475	2 532
Yleispanttaussitoumukset	68 900	68 900
Tytäryhtiöosakkeet	32 044	32 044
Sisäiset velkakirjat	39 276	43 681
Yhteensä	144 071	147 534

Pankkitakauksia lukuunottamatta annetut vakuudet liittyvät yhtiön pankkilainaan jota oli nostettuna 24 451 tuhatta euroa 31.12.2025.

Muut vastuut
Business Finland avustus 698 618

21. JOHDANNAISSOPIMUKSET

1 000 euroa

	2025	2024
Valuuttasuojien kohde-etuuden arvo	13 494	10 683
Valuuttasuojien käypä arvo	56	-29
Koronvaihtosopimukset	20 450	8 750
Koronvaihtosopimusten käypä arvo	130	257

Valuuttasuojat esitetään KPL 5:2 § mukaisesti.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 121

23. OMAT OSAKKEET

Määrä Kpl	Osuus osakkeista ja äänistä
Emoyhtiö omistaa 31.12.2025 omia osakkeita 685 602	3,61 %

22. KONSERNIN JA EMOYHTIÖN OMISTAMAT YRITYKSET

Yhtiö	Konsernin omistusosuus, %	Emoyhtiön omistusosuus, %
Teleste Norge AS, Porsgrun, Norja	100 %	0 %
Flomatik Network Services Ltd., Fareham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Systems GmbH, Hannover, Saksa	100 %	0 %
Kaavisio Oy, Turku, Suomi	100 %	100 %
Teleste Information Solutions Sp. Zoo, Varsova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions Oy, Forssa, Suomi	100 %	100 %
Teleste Networks s.p.zoo,Wroclaw, Puola	100 %	0 %
Teleste Belgium SA, Bryssel, Belgia	100 %	0 %
Teleste d.o.o., Ljutomer, Slovenia	100 %	0 %
Teleste Electronics (SIP), Co., Ltd, Shuzhou, Kiina	100 %	0 %
Teleste France SAS, Pariisi, Ranska	100 %	0 %
Teleste GmbH, Hildesheim, Saksa	100 %	0 %
Teleste Intercept, LLC, Dover DE, USA	100 %	0 %
Teleste LLC, New Jersey, USA	100 %	0 %
Teleste Ltd, Chesham, Englanti	100 %	0 %
Teleste Sweden AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste Networks AB, Tukholma, Ruotsi	100 %	0 %
Teleste US, Inc, Dover DE, USA	100 %	0 %
Teleste Video Networks Sp zoo, Krakova, Puola	100 %	0 %
Teleste Information Solutions s.r.l., Italy	100 %	0 %
Teleste Networks Oy, Littoinen, Suomi	100 %	100 %
Teleste Security Solutions Oy, Littoinen, Suomi	100 %	0 %

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 122

24. OSAKETIEDOT JA OMISTAJAT

Johdon omistus	kpl	Osuus osakkeista	Osuus äänivallasta
Toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet	227 099	1,20 %	1,20 %

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025

Osakkeenomistaja	Osakkeita, kpl	%
Tianta Oy	4 788 298	25,22 %
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	1 675 716	8,83 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	899 475	4,74 %
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva	824 641	4,34 %
Mariatorp Oy	800 000	4,21 %
Wipunen varainhallinta Oy	800 000	4,21 %
Teleste Oyj	685 602	3,61 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	521 150	2,74 %
Valtion Eläkerahasto	500 000	2,63 %
Ingman Finance Oy Ab	235 000	1,24 %
Yhteenveto (10)	11 729 882	61,78 %

Sektorijakauma

Sektori	Omistajia	Osuus, %	Osakkeita	Osuus, %
Kotitaloudet	4 632	94,92 %	5 180 525	27,29 %
Julkisyhteisöt	3	0,06 %	1 920 625	10,12 %
Rahoitus-ja vakuutuslaitokset	17	0,35 %	3 194 072	16,82 %
Yritykset	184	3,77 %	8 492 755	44,73 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	18	0,37 %	35 947	0,19 %
Ulkomaalaisomistus	26	0,53 %	161 664	0,85 %
Yhteensä	4 880	100,00 %	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	9	0,18 %	464 976	2,45 %

Osakkeita, kpl		Osakkeita	Osuus, %
1–100	1 579	75 988	0,40 %
101–500	1 834	481 855	2,54 %
501–1 000	616	498 977	2,63 %
1 001–5 000	635	1 397 346	7,36 %
5 001–10 000	101	697 288	3,67 %
10 001–50 000	84	1 801 407	9,49 %
50 001–100 000	13	950 943	5,01 %
100 001–500 000	10	2 086 902	10,99 %
500 001–	8	10 994 882	57,91 %
Yhteensä	4 880	18 985 588	100,00 %
Hallintarekisteri	9	464 976	2,45 %

25. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konserniyhtiöiden väliset lainat on toteutettu tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Tarkemmat lähipiiritiedot ilmoitettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa.

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 123

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

eliminoimaan. Koronvaihtosopimuksilla suojataan joitakin vaihtuvakorkoisia lainoja. Johdannaissopimukset esitetään KPL 5:2§ mukaisesti, siten että IFRS suojauslaskennan ulkopuolella olevien suojien negatiiviset käyvät arvot kirjataan kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi. Suojauslaskennan piirissä olevat suojat esitetään taseen ulkopuolisina vastuina liitetiedoissa. Laajemmat liitetiedot esitetään konsernitilinpäätöksessä. Yhtiön politiikkana on kattaa ennakoidut valuuttakurssiriskit olennaisilta osin vähintään kuusi kuukautta eteenpäin. Valuuttasuojien tulosvaikutus kirjataan yhtiössä valuuttasuojausten toteutushetkellä.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, vähennettynä kertyneillä poistoilla. Kuluvan käyttöomaisuuden suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina ja ne perustuvat omaisuuden arvioituun taloudelliseen pitoaikaan. Arvioidut taloudelliset pitoajat eri omaisuusryhmille ovat:
* Aineettomat oikeudet 3 vuotta
* Liikearvo 8 vuotta
* Muut pitkävaikutteiset menot...... 3 vuotta
* Rakennukset ja rakennelmat... 25–33 vuotta
* Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
* Tietokoneet 0–3 vuotta

Käyttöomaisuuden tasearvosta tehdään arvonalennus, mikäli on ilmeistä, että tulonodotukset eivät kata hyödykkeen tasearvoa. Tilikauden aikana hankitut tai perustetut yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin hankintahetkestä tai perustamisesta lähtien. Tilikauden aikana myydyt yhtiöt sisältyvät tytäryhtiöosakkeisiin myyntihetkeen saakka. Muina pitkäaikaisina sijoituksina ja saamisina esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden mittainen.

LEASINGSOPIMUKSET

Käyttöleasingsopimukset ja rahoitusleasingsopimuksin tehdyt hankinnat kirjataan tilinpäätökseen vuokrakuluina.

RAHAT, PANKKISAAMISET JA RAHOITUSARVOPAPERIT

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan myönnetyillä alennuksilla, myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla sekä ulkomaanrahan määräisten myyntisaamisten muuntamisesta syntyvillä kurssieroilla. Myyntitulo kirjataan tuotoksi palvelun tai hyödykkeen luovutushetkellä.Yhtiö on raportoinut tilikauden 2025 alusta lähtien veloittamansa hallintopalveluveloitukset osana liikevaihtoa, aikaisemmin liike- toiminnan muissa tuotoissa. Yhtiön toiminta on muuttunu vuoden 2024 liiketoimintasiirtojen myötä pääasiassa hallinnointitoiminnaksi.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tuotekehityskulut kirjataan vuosikuluna.

SAATUJEN AVUSTUSTEN TULOUTUSPERIAATTEET

Myönnettyjä avustuksia tuloutetaan liiketoi- minnan muihin tuottoihin siltä osin, kun avus - tetusta projektista syntyy avustuspäätöksen ja -ehtojen mukaan hyväksyttäviä kuluja. Avustustusten tulouttamisessa huomioi- daan myös avustuksiin liittyvä omarahoitus- osuus. Avustuksiin liittyvä palautusvastuu on esitelty liitetiedoissa vastuiden yhteydessä.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva hoidetaan eläkevakuutusyhtiöiden kautta.

TULOVEROT

Tuloverot koostuvat tilikauden tulokseen kohdistuvasta verosta ja edellisen tilikauden verojaksotuksen oikaisusta.

OMAT OSAKKEET

Konsernin hankkimat omat osakkeet eivät sisälly tasearvoihin. Omien osakkeiden luo - vutus kirjataan sijoitetun vapaan oman pää- oman rahastoon 3.4.2007 alkaen.

EMOYHTIÖ TELESTE OYJ:N TILINPÄÄTÖS

Teleste Oyj on Teleste-konsernin emoyhtiö. Teleste Oyj:n y-tunnus on 1102267-8 ja ko- tipaikka on Turku. Yhtiön rekisteröity osoite on Telestenkatu 1 20660 Littoinen.

VERTAILUKELPOISUUS

Yhtiö suoritti tilikauden 2024 aikana kaksi konsernin sisäistä liiketoimintasiirtoa joissa yhtiön operatiivinen liiketoiminta siirrettiin konsernin tytäryhtiöihin, mukaan lukien yh- tiön kiinteistöt, tuotanto sekä suurin osa henkilökunnasta.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kir- jataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi tilin- päätöspäivän Euroopan keskuspankin noteeraamaan kurssiin. Myyntisaamisten muuntami- sesta syntyvät kurssierot kirjataan liikevaihdon oikaisuksi ja ostovelkojen muuntamisesta syntyvät kurssierot ostojen oikaisuksi. Muut kurssivoitot ja tappiot kirjataan kurssieroiksi rahoitustuottojen ja kulujen ryhmään.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Yhtiöllä on valuuttasuojauksia ja lainaa suo- jaavia koronvaihtosopimuksia. Suojausten avulla valuuttariskien vaikutus yhtiön tu- lokseen ja taloudelliseen asemaan pyritään

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö 124

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö

Teleste Oyj:n 31.12.2025 taseen mukaan jakokelposet varat olivat 24 222 319,72 euroa. Hallitus aikoo ehdottaa 22.4.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,08 euroa osakkeelta.

Voitonjakoehdotus

Tilinpäätösmerkintä

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Teleste Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakerto- muksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Teleste Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehitty- misestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksono- mia-asetuksen 8 artiklaa.

1. päivänä maaliskuuta 2026

Timo Luukkainen
Hallituksen puheenjohtaja

Jussi Himanen
Vesa Korpimies
Mirel Leino-Haltia
Kai Telanne
Anni Ronkainen
Esa Harju
Toimitusjohtaja

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

26 päivänä maaliskuuta 2026

PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö

Markku Launis KHT

Tilinpäätös 2025 Hallituksen toimintakertomus Osakkeet ja osakkeenomistajat Konserni Emoyhtiö

TELESTE OYJ

Postiosoite: PL 323, 20101 Turku
Pääkonttori: Telestenkatu 1, 20660 Littoinen
Y-tunnus: 1102267-8
www.teleste.com