Raute Oyj — Annual Report 2013

Feb 13, 2014

Tilinpäätös 2013

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	3
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin laaja tuloslaskelma	10
Konsernitase	11
Konsernin rahavirtalaskelma	12
Laskelma konsernin oman pääoman
muutoksista	13
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	14
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	48
Emoyhtiön tase, FAS	49
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	50
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	51
Konsernin tunnusluvut
Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat
tunnusluvut	61
Osakekohtaiset tunnusluvut	62
Tunnuslukujen laskentakaavat	63
Osakkeet ja osakkeenomistajat	64
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
tilikaudelta, toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä
tilintarkastusmerkintä	68
Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja
tositteiden lajeista sekä säilytystavoista	69
Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin	70
Tilintarkastuskertomus	71

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli 83,3 miljoonaa euroa (101,3 Me) ja laski 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Uusia linja- ja tehdaslaajuisia hankkeita ei käynnistynyt vuoden 2013 aikana ja liikevaihtoa kertyi edellistä vuotta vähemmän uutta kapasiteettia synnyttävistä toimitusprojekteista. Konsernin liiketulos oli 1,8 miljoonaa euroa voitollinen (+5,0 Me). Rahoitustuotot ja -kulut olivat -0,2 miljoonaa euroa (-0,3 Me). Tulos ennen veroja oli 1,6 miljoonaa euroa voitollinen (+4,8 Me). Laaja tulos oli 1,2 miljoonaa euroa voitollinen (+3,2 Me). Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 0,30 euroa (+0,75 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 0,30 euroa (+0,74 e). Oman pääoman tuottoaste oli 5,0 prosenttia (13,1 %).

Toimintakertomuksessa suluissa esitetyillä luvuilla viitataan vastaaviin lukuihin edellisiltä tilikausilta 2012 ja 2011.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Asiakasteollisuuksien markkinatilanne

Investointihyödykkeissä käytettävien puutuotteiden valmistajina Rauten asiakasteollisuudet, viilu-, vaneri- ja LVLteollisuus (Laminated Veneer Lumber, viilupalkki), ovat voimakkaasti riippuvaisia rakentamisen, asumiseen liittyvän kulutuksen, kansainvälisen kaupan ja kuljetusalan suhdanteista.

Vuonna 2013 maailmantalouden ja rahamarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus jatkui edelleen. Rauten asiakasteollisuuksien osalta markkinatilanne jatkui epävarmana useilla markkina-alueilla.

Puutuoteteknologian ja teknologiapalveluiden kysyntä

Vuonna 2013 ei Rauten asiakaskunnassa käynnistynyt isoja, uutta kapasiteettia synnyttäviä hankkeita. Investoinnit painottuivat pienehköihin kone- ja laiteinvestointeihin sekä modernisointeihin. Useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia tehtaitakin koskevia hankkeita oli vireillä ja neuvotteluvaiheessa läpi vuoden, mutta investointipäätösten edellytykset, luottamus kysynnän pysyvyyteen ja rahoituksen järjestyminen, eivät vielä toteutuneet.

Kunnossapito- ja varaosapalveluiden kysyntä pysyi hyvänä. Tämä kertoo Rauten asiakkaiden tuotantolaitosten käyttöasteiden pääosin pysyneen hyvällä tasolla.

UUDET TILAUKSET JA TILAUSKANTA

Raute palvelee puutuoteteollisuutta kokonaispalvelukonseptilla, joka perustuu toimitetun konekannan koko elinkaaren aikaiseen palveluun. Liiketoiminta muodostuu projektitoimituksista ja teknologiapalveluista. Projektitoimitukset käsittävät kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja yksittäisiä koneita. Kokonaispalvelukonseptiin kuuluvat lisäksi kattavat teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin sekä konsultointi, koulutus ja kunnostetut koneet.

Vuoden 2013 aikana saadut uudet tilaukset olivat 63 miljoonaa euroa (116 Me). Uudet tilaukset laskivat 45 prosenttia edellisestä vuodesta johtuen uutta kapasiteettia luovien tehdashankkeiden puuttumisesta. Uudet tilaukset kasvoivat tai pysyivät edellisen vuoden tasolla kaikilla markkinaalueilla, kun vertaillaan vuotta 2013 edelliseen vuoteen ilman uutta kapasiteettia luovia tilauksia. Suhteellisesti eniten kasvoi Pohjois-Amerikka.

Uusista tilauksista kohdistui 35 prosenttia Eurooppaan (31 %), 25 prosenttia Pohjois-Amerikkaan (6 %), 23 prosenttia Venäjälle (12 %), 13 prosenttia Etelä-Amerikkaan (48 %) ja 4 prosenttia oli Aasian-Tyynenmeren alueelle (3 %). Uusien tilausten osuuksien voimakas vaihtelu eri markkina-alueiden välillä on tyypillistä projektiliiketoiminnalle.

Projektitoimituksissa uudet tilaukset olivat 29 miljoonaa euroa (89 Me) ja laskivat edellisestä vuodesta 68 prosenttia. Uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen liittyviä uusia tilauksia ei ollut (66 Me). Merkittävä osa uusista tilauksista kohdistui kuivausteknologiaan ja kuivan viilun jalostukseen.

Teknologiapalveluissa uudet tilaukset olivat 34 miljoonaa euroa (27 Me). Uusien tilausten kasvu 29 prosenttia kertyi pääosin modernisointitilauksista Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Varaosat ja huoltopalvelut olivat edellisen vuoden hyvällä tasolla.

KILPAILUASEMA

Rauten kilpailuasema on pysynyt hyvänä. Rauten ratkaisut auttavat asiakkaita varmistamaan toimitus- ja palvelukykyään Rauten toimittaman laitteen tai palvelun koko elinkaaren ajan. Tällaisissa investoinneissa toimittajan kokonaisosaaminen sekä laaja ja monipuolinen teknologiatarjonta ovat ratkaisevassa asemassa. Asiakkaiden yhteistyökumppanivalinnoissa Rauten kilpailueduilla on suuri merkitys. Myös Rauten vahva rahoitusasema sekä pitkäjänteinen sitoutuminen valittujen asiakasteollisuuksien palvelemiseen lisää uskottavuutta ja parantaa kilpailuasemaa pitkäaikaisten investointihankkeiden toteuttajana.

LIIKEVAIHTO

Konsernin liikevaihto (IFRS) oli 83,3 miljoonaa euroa (2012: 101,3 Me; 2011: 74,3 Me). Liikevaihto laski 18 prosenttia vuodesta 2012. Liikevaihdon laskuun vaikuttivat uusien tilausten määrä projektitoimituksissa ja tilauskannan ajoitus.

Liikevaihto muodostui puutuoteteknologialiiketoimintaan kuuluvista projektitoimituksista ja teknologiapalveluista.

Projektitoimituksissa liikevaihto oli 51 miljoonaa euroa (73 Me) ja laski 30 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevaihto jäi alle edellisen vuoden uuden tuotantokapasiteetin rakentamiseen liittyvissä projektitoimituksissa. Projektitoimitusten osuus koko liikevaihdosta oli 62 prosenttia (72 %). Vaneriteollisuuden osuus projektitoimitusten liikevaihdosta oli 77 prosenttia (93 %) ja LVL-teollisuuden osuus 23 prosenttia (7 %).

Teknologiapalveluissa liikevaihto oli 32 miljoonaa euroa (28 Me). Liikevaihto kasvoi 13 prosenttia edellisestä vuodesta ja sen osuus koko liikevaihdosta oli 38 prosenttia (28 %). Liikevaihdon kasvu syntyi pääosin modernisoinneista.

Vuoden 2013 liikevaihdosta Euroopan osuus 40 prosenttia (22 %), Etelä-Amerikan osuus oli 22 prosenttia (52 %), Venäjän osuus oli 19 prosenttia (14 %), Pohjois-Amerikan osuus 14 prosenttia (8 %) ja Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 5 prosenttia (4 %). Suomen osuus konsernin liikevaihdosta oli 6 % prosenttia (6 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liikevaihto (FAS) vuonna 2013 oli 73,0 miljoonaa euroa (2012: 92,9 Me; 2011: 64,4 Me).

TULOS JA KANNATTAVUUS

Vuoden 2013 konsernin liiketulos (IFRS) oli 1,8 miljoonaa euroa voitollinen (2012: +5,0 Me; 2011: -0,7 Me) ja 2 prosenttia liikevaihdosta (2012: +5 %; 2011: -1 %). Liiketoiminnan kannattavuus heikkeni edellisestä vuodesta johtuen liikevaihdon laskusta.

Konsernin rahoitustuotot ja –kulut olivat yhteensä -0,2 miljoonaa euroa (-0,3 Me). Konsernin tulos ennen veroja oli 1,6 miljoonaa euroa voitollinen (+4,8 Me) ja tilikauden tulos oli 1,2 miljoonaa euroa voitollinen (+3,0 Me). Konsernin laaja tulos oli 1,2 miljoonaa euroa voitollinen (+3,2 Me).

Osakekohtainen tulos oli laimentamattomana 0,30 euroa (+0,75 e) ja laimennusvaikutuksella oikaistuna 0,30 euroa (+0,74 e). Sijoitetun pääoman tuotto oli 7 prosenttia (15 %) ja oman pääoman tuotto oli 5 prosenttia (+13 %).

Emoyhtiö Raute Oyj:n liiketulos (FAS) oli 2,0 miljoonaa euroa voitollinen (2012: +6,0 Me; 2011: -0,0 Me). Liiketulos oli 3 prosenttia liikevaihdosta (2012: 6 %; 2011: 0 %). Tilikauden tulos (FAS) oli 1,3 miljoonaa euroa voitollinen (2,8 Me voitollinen).

RAHAVIRTA JA TASE

Konsernin rahoitusasema pysyi hyvänä koko vuoden. Tilikauden lopussa konsernin rahavarat ylittivät korolliset velat 6,7 miljoonalla eurolla (8,1 Me). Gearing oli tilikauden päättyessä -28 prosenttia (2012: -34 %: 2011: -47 %) ja omavaraisuusaste 57 prosenttia (2012: 48 %; 2011: 47 %).

Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 12,7 miljoonaa euroa (19,5 Me). Rahavarojen muutos tilikauden aikana oli 6,8 miljoonaa euroa negatiivinen (6,2 Me negatiivinen). Liiketoiminnan rahavirta oli 3,7 miljoonaa euroa positiivinen (1,9 Me positiivinen). Investointien rahavirta oli 3,2 miljoonaa euroa negatiivinen (2,9 Me negatiivinen). Rahoituksen rahavirta oli 7,4 miljoonaa euroa negatiivinen (5,2 Me negatiivinen) sisältäen osingonmaksun 2,0 miljoonaa euroa (1,2 Me) ja lainojen lyhennyksiä 5,4 miljoonaa euroa.

Konsernin taseen loppusumma oli vuoden lopussa 48,8 miljoonaa euroa (2012: 63,1 Me; 2011: 52,7 Me). Taseen käyttöpääomaerien ja niistä laskettavien tunnuslukujen vaihtelu johtuu projektiliiketoiminnalle luonteenomaisesta asiakkaiden maksuerien ja projektitoimitusten kustannuskertymien eriaikaisuudesta.

Korollinen vieras pääoma oli tilikauden lopussa 6,0 miljoonaa euroa (11,5 Me), josta lyhytaikaisen korollisen vieraan pääoman osuus oli 3,5 miljoonaa euroa (5,6 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on 10 miljoonan euron yritystodistusohjelma, jonka puitteissa se voi laskea liikkeelle alle vuoden pituisia yritystodistuksia.

Emoyhtiö Raute Oyj on varautunut tuleviin käyttöpääomatarpeisiin ja solminut yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaiset luottolimiittisopimukset kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitin tärkeimmät taloudelliset kovenantit ovat omavaraisuusaste > 30% ja gearing < 100%. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 16,9 miljoonaa euroa.

Emoyhtiö Raute Oyj:n omavaraisuusaste (FAS) oli tilikauden päättyessä 56 prosenttia (2012: 45 %; 2011: 47 %).

LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT VASTUUT

Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2013 lainasaamisia tytäryhtiöiltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa, Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd.:ltä 550 tuhatta euroa ja Raute Canada Ltd.:ltä 682 tuhatta euroa. Muut vastuut on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT SEKÄ INVESTOINNIT

Rauten tavoitteena on olla alansa johtava teknologiatoimittaja ja panostaa voimakkaasti erityisesti vanerin ja LVL:n valmistusteknologian sekä näitä tukevan sivutuotteenkäsittelyn, automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön, sovellutusten jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

Vuonna 2013 konsernin tutkimus- ja kehittämismenot olivat yhteensä 2,5 miljoonaa euroa (2012: 2,5 Me; 2011: 2,0 Me) ja 3,0 prosenttia liikevaihdosta (2012: 2,5 %; 2011: 2,7 %). Vuonna 2013 panostettiin edelleen uusimman teknologiatarjonnan laajentamiseen vaneri- ja LVL-teollisuudelle sekä näitä tukevan automaation ja instrumentoinnin, erityisesti konenäön sovellutusten, jatkuvaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Lisäksi jatkettiin kehittyville markkinoille kohdistettujen tuotteiden kehittämistä.

Konsernin investointien kokonaismäärä tilikaudella oli 3,2 miljoonaa euroa (2012: 3,5 Me; 2011: 1,9 Me). Pääosa investoinneista liittyi tuotannollisiin investointeihin Nastolan ja Kiinan tehtaissa. Investoinnit sisältävät aktivoituja kehittämiskuluja 0,6 miljoonaa euroa (2012: 1,0 Me; 2011: 0,2 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:n tutkimus- ja kehittämismenot (FAS) olivat tilikauden aikana 2,7 miljoonaa euroa ja 3,7 prosenttia liikevaihdosta (2012: 2,4 Me / 2,6 % liikevaihdosta; 2011: 2,0 Me / 3,1 % liikevaihdosta). Investoinnit olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa (2012: 2,2 Me; 2011: 1,6 Me).

TOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Tuotannon ja toimituskyvyn kehittäminen jatkui uudella tehtaalla Kiinassa, jossa tuotantokapasiteettia kasvattamalla voidaan aikaisempaa paremmin hallita Kiinassa valmistettavien komponenttien ja laitteiden laatua ja toimitusaikaa.

Teknologiapalveluissa palvelukykyä ja tuottavuutta kehitettiin Kanadan yksikössä uuden organisaatiomallin ja toimintatavan käyttöönotolla.

HENKILÖSTÖ

Konsernin henkilöstön määrä oli vuoden 2013 lopussa 534 (503). Henkilöstöstä Suomen yhtiöiden osuus oli 73 prosenttia (74 %), Kiinan osuus 14 prosenttia (11 %), Pohjois-Amerikan yhtiöiden osuus 10 prosenttia (11 %) ja muiden myynti- ja huoltoyhtiöiden osuus 3 prosenttia (4 %).

Henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna (ns. tehollinen henkilöstö) oli tilikaudella keskimäärin 515 (2012: 480; 2011: 457). Konsernin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 22,7 miljoonaa euroa (2012: 23,7 Me; 2011: 19,9 Me).

Konserni on jatkanut osaamisen kehittämistä ja henkilöstön sitouttamista. Henkilöstön koulutukseen investoitiin yhteensä 3 prosenttia palkkasummasta (2 %). "Hyvä Työpaikka" –hankkeessa kehitettiin edelleen Rautea työyhteisönä ja työympäristönä. Koko vuoden jatkuneessa "Särmä" -hankkeessa tavoitteena on Rauten koko henkilöstön entistä vahvempi sitoutuminen Rauten asiakaslupaukseen sekä tuotteiden, palveluiden ja toiminnan parempi laatu.

Vuoden 2013 lopussa tehtiin yt-neuvottelujen tuloksena päätökset Rauten toimintojen sopeuttamisesta tilauskannan alenemiseen ja alkuvuodelle 2014 ennakoituun alhaiseen uusien tilausten määrään sekä tästä seuraavaan tuotannolliseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Yhtiön Nastolan ja Jyväskylän toimipisteiden henkilökunnan määräaikaiset, enintään 90 päivän mittaiset lomautukset alkoivat joulukuussa. Lomautusten määrä ja ajoitus määräytyvät tilauskannan kehityksen ja kuormituksen mukaan.

Emoyhtiö Raute Oyj:n henkilöstön määrä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna vuonna 2013 oli keskimäärin 375 (2012: 357; 2011: 338). Emoyhtiön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 17,6 miljoonaa euroa (2012: 17,9 Me; 2011: 15,6 Me).

PALKITSEMINEN

Konsernissa ovat käytössä koko henkilöstön kattavat palkitsemisjärjestelmät.

Yhtiökokous päätti 31.3.2010 enintään 240.000 optio-oikeuden liikkeelle laskemisesta. Hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti vuoden 2013 aikana antanut konsernin avainhenkilöille yhteensä 33.200 optiota. Aikaisemmin luovutetuista optioista palautui yhtiölle vuoden 2013 aikana yhteensä 11.700 kappaletta. Konsernin avainhenkilöillä oli 31.12.2013 hallussaan yhteensä 80.000 kappaletta yhtiön tunnuksella 2010 A merkittyä optiota, 80.000 kappaletta tunnuksella B merkittyä optiota ja 80.000 kappaletta tunnuksella C merkittyä optiota. Tunnuksella 2010 A merkittyjen optioiden osakkeiden merkintäaika on alkanut 1.3.2013. Optioilla ei ole merkitty osakkeita 31.12.2013 mennessä. Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön internetsivuilla.

YHTEISKUNTA JA YMPÄRISTÖ

Ympäristö on yksi Rauten toimintaa ohjaavista arvoista. Raute pyrkii systemaattisesti kehittämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristömyötäisyyttä sekä vähentämään oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Konserni noudattaa hyvän yrityskansalaisuuden periaatetta ottaen huomioon luonnon ja sen suojelemisen sekä ympäröivän yhteiskunnan toimintatavat kunnioittaen paikallisia kulttuureja.

Rauten toiminnan merkittävin vaikutus ympäristölle on välillinen ja syntyy Rauten teknologian käytöstä puutuoteteollisuuden tuotantoprosesseissa. Rauten kehittämän teknologian avulla puutuoteteollisuus voi vähentää oman toimintansa aiheuttamaa ympäristörasitusta merkittävästi muun muassa tehokkaamman puuraaka-aineen, lisäaineiden ja energian käytön kautta.

Konsernin omassa toiminnassa ei nähdä merkittäviä ympäristöriskejä, joilla saattaisi olla välitöntä vaikutusta konsernin liiketoimintaan tai taloudelliseen asemaan. Nastolan päätuotantoyksiköissä ympäristöasioita hallinnoidaan sertifioidun ympäristöjärjestelmän mukaan. Myös yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkoston toiminta ja eettiset periaatteet tarkastetaan järjestelmällisesti.

Rauten omassa tuotannossa pyritään jatkuvasti vähentämään energiankulutusta ja jätemääriä sekä kehittämään työympäristöä.

RISKIT JA RISKIENHALLINTA

Konsernin tunnistetut pääriskialueet liittyvät liiketoiminnan luonteeseen ja liiketoimintaympäristöön, rahoitukseen sekä vahinkoihin. Merkittävimmiksi liiketoimintariskeiksi on tunnistettu talouden suhdannekierrosta johtuva kysynnän vaihtelu sekä toimitus- ja teknologiariskit.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyvä epävarmuus ylläpitävät lähiajan riskejä. Rauten osalta merkittävimmät riskit liittyvät liikevaihdon ja kannattavuuden kehittymiseen.

Konsernissa ei ole vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä tai muita keskeneräisiä riita-asioita eikä konsernin toimintaan liity muitakaan hallituksen tiedossa olevia juridisia riskejä, jotka vaikuttaisivat olennaisesti yrityksen toiminnan jatkuvuuteen.

Liiketoimintariskit

Suhdanteiden vaikutus liiketoimintaan

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointikysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille sekä projektityyppiselle liiketoiminnalle luontainen syklisyys. Kysynnän vaihtelun vaikutusta konsernin tulokseen pyritään vähentämään kasvattamalla teknologiapalvelujen osuutta, lisäämällä liiketoimintaa markkina-alueilla, joilla nykyinen markkinaosuus on pieni, ja kehittämällä tuotteita kokonaan uusille asiakasryhmille sekä kehittämällä yhteistyökumppaniverkostoa.

Toimitukset ja teknologia

Rauten liiketoiminnasta pääosa muodostuu projektityyppisistä toimituksista, joihin sisältyy riskejä kunkin asiakkaan lopputuotteeseen, tuotantomenetelmiin tai raaka-aineisiin liittyvistä asiakaskohtaisista ratkaisuista. Tarjous- ja neuvotteluvaiheessa joudutaan ottamaan riskejä luvattavien suoritusarvojen osalta sekä tekemään arvioita toteutuksen kustannuksista.

Raute panostaa voimakkaasti tuotekehitykseen. Uusien teknologioiden tuotekehitysvaiheeseen liittyy riskiä siitä, että hanke ei johda teknisesti tai kaupallisesti hyväksyttävään ratkaisuun. Kehitystyön tuloksena syntyvien uusien ratkaisujen toimivuus ja kapasiteetti voidaan todentaa täysimittaisesti vasta tuotanto-olosuhteissa asiakastoimituksen yhteydessä.

Sopimus-, tuotevastuu-, toteutus-, kustannus- sekä kapasiteettiriskejä hallitaan ISO-sertifioidun laatujärjestelmän mukaisilla projektihallinnan menettelyillä. Teknologiariskiä rajataan toimitussopimuksen ehdoissa sekä rajoittamalla samanaikaisten ensitoimitusten määrää.

Kehittyvät markkinat

Rauten tavoitteena on kasvattaa paikallista liiketoimintaansa mm. Kiinassa ja Venäjällä, joissa toimimiseen liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös kehittyville markkinoille tyypillisiä riskejä. Tietoturvaan liittyviä riskejä hallitaan määritellyllä tietoturvapolitiikalla.

Henkilöstö

Osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen sekä henkilöstöresurssien riittävyyden hyvä hallinta ovat erityisen tärkeitä syklisessä liiketoiminnassa. Jatkuvuutta varmistetaan seuraamalla ikärakenteen kehitystä, systemaattisella henkilöstöjohtamisella ja panostamalla työhyvinvointiin.

Rahoitusriskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmät rahoitusriskit ovat sopimusvastapuoliin liittyvä luottotappioriski ja valuuttakurssiriski. Lisäksi konserni altistuu maksuvalmius- ja uudelleenrahoitusriskeille sekä korko- ja hintariskeille.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvää luottotappioriskiä hallitaan kattamalla maksamaton kauppahinta pankkitakuulla, remburssilla tai muulla vakuudella. Konsernin likvidit varat ovat pääosin pohjoismaisissa pankeissa.

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista: Kiinan juan (CNY), Venäjän rupla (RUB), Kanadan dollari (CAD) ja Yhdysvaltain dollari (USD). Valuuttariskien suojauksessa käytetään pääasiassa valuuttatermiinisopimuksia. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä tarjouksissa valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla.

Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Yhtiön vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvä korkoriski on suojattu koronvaihtosopimuksilla. Konsernin korkoriski kohdistuu pääosin likvidien varojen tuottotasoon.

Rahoitusriskit sekä rahoitusriskien hallinnan tavoitteet ja menettelytavat on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa numero 2.

Vahinkoriskit

Rauten merkittävimpiä yksittäisiä omaisuus- ja keskeytysvahinkoriskejä ovat tulipalo, vakava kone- tai tietojärjestelmärikkoontuminen Nastolan päätuotantoyksikössä, jonne koko konsernin avainteknologian tuotanto- sekä suunnittelu-, talous- ja toiminnanohjausjärjestelmät on keskitetty.

Muita vahinkoriskejä ovat mm. työturvallisuusriskit, joita hallitaan aktiivisella, riskejä ehkäisevällä toiminnalla, kuten henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella ja tutkimalla myös kaikki läheltä piti –tapaukset. Työturvallisuus ja ergonomia ovat jatkuvan kehittämisen kohteita.

Rauten tuotannollinen toiminta ei aiheuta merkittäviä ympäristöriskejä. Nastolan pääyksiköillä on ISO-sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jonka periaatteita pyritään noudattamaan myös muissa toimipisteissä.

Konserni pyrkii suojautumaan vahinkoriskeiltä arvioimalla toimitilojaan ja prosessejaan riskienhallinnan kannalta ja pitämällä yllä varasuunnitelmia.

Globaalit ja paikalliset vakuutusohjelmat tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan riittävällä suojaustasolla kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla.

Riskienhallinnan järjestäminen

Rauten riskienhallintapolitiikan hyväksyy hallitus. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä niiden tehokkuuden valvonnasta vastaa hallitus.

Konsernin yleiset riskienhallintaperiaatteet ja toimintapolitiikat sekä organisaation toimivaltuuksien rajat määrittelee johtoryhmä. Toimitusjohtaja ja talousjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti merkittävistä riskeistä.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan periaatteiden toteutumisen valvonnasta koko konsernin ja kunkin konserniyhtiön toimitusjohtaja yhtiönsä osalta. Konsernin johtoryhmän jäsenet vastaavat kukin omasta vastuualueestaan yli yhtiörajojen.

Rautessa ei ole erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Controller-toiminto toteuttaa hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaa, kehittää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjä yhdessä operatiivisen johdon kanssa sekä valvoo riskienhallintaperiaatteiden, toimintapolitiikkojen ja toimivaltuuksien noudattamista.

KONSERNIRAKENNE

Konsernin juridisessa rakenteessa ei tapahtunut muutoksia vuoden 2013 aikana.

OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden alussa 1.682 ja tilikauden lopussa 1.915. K-sarjan osakkeita omisti tilikauden lopussa 49 yksityishenkilöä (49). Hallintarekisteröityjen osakkeiden osuus oli 3,1 prosenttia (3,3 %). Yhtiö ei saanut vuoden 2013 aikana liputusilmoituksia.

Hallituksen ja toimitusjohtajan osakeomistus 31.12.2013 oli yhteensä 226.959 kappaletta yhtiön osakkeita vastaten 5,7 prosenttia (5,7 %) yhtiön osakkeiden kokonaismäärästä ja 11,2 prosenttia (11,2 %) äänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Omistuksen jakautuminen sektoreittain ja suuruusluokittain sekä suurimmat osakkeenomistajat on esitetty tilinpäätöksen kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

TILINTARKASTAJAT

Raute Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.4.2013 valittiin tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT-tilintarkastaja Janne Rajalahti.

HALLINNOINTI

Raute Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Raute poikkeaa suosituksesta 22 nimitysvaliokunnan jäsenten valinnassa siten, että nimitysvaliokuntaan valitaan yhtiön hallinto-ohjeen mukaisesti yksi hallituksen ulkopuolinen jäsen, joka on merkittävää äänivaltaa edustavien osakkeenomistajatahojen keskuudestaan nimeämä henkilö. Hallitus pitää poikkeamista perusteltuna ottaen huomioon yhtiön omistusrakenne ja mahdollisuus huomioida merkittävien osakkeenomistajien odotuksia jo hallituksen jäsenten valinnan valmisteluvaiheessa.

Raute poikkeaa suosituksesta 9 Hallituksen jäsenten lukumäärä, kokoonpano ja pätevyys siten, että yhtiön hallitukseen ei kuulu molempia sukupuolia. Nimitysvaliokunta ei mahdollisia hallituksen jäseniä kartoittaessaan löytänyt käytettävissä olevia naisehdokkaita, jotka olisivat täyttäneet yhtiön hallituksen jäsenille asetetut kriteerit.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT)

Raute Oyj:n hallitus on käsitellyt Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän ja Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 15.6.2010 antaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2010 suosituksen 54 mukaisen selvityksen Raute Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013 (Corporate Governance Statement) toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

HALLITUS JA TOIMITUSJOHTAJA

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 3-5 hallituksen jäsentä.

Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 8.4.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa DI Erkki Pehu-Lehtonen, varapuheenjohtajaksi KTM Mika Mustakallio ja hallituksen jäseniksi DI Joni Bask, DI Risto Hautamäki, DI Ilpo Helander ja KTM Pekka Suominen.

Hallitus valitsee toimitusjohtajan ja vahvistaa hänen toimisuhteensa ehdot palkkaetuineen.

Raute Oyj:n toimitusjohtajana jatkoi tekniikan lisensiaatti Tapani Kiiski. Hänet on nimitetty Raute Oyj:n toimitusjohtajaksi 16.3.2004. Toimisopimuksessa sovittu irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle tai toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten mukaisesti.

JOHTORYHMÄ

Raute Oyj:n hallitus nimitti konsernin johtoryhmään kaksi uutta jäsentä 1.10.2013 alkaen. Raute-konsernin johtoryhmä ja sen vastuualueet ovat:

• Tapani Kiiski, President and CEO, puheenjohtaja – myynti, - Arja Hakala, Group Vice President, Finance, CFO - talous, rahoitus ja ICT,

• Marko Hjelt, Group Vice President, Human resources henkilöstö ja osaaminen (1.10.2013 alkaen),

• Mika Hyysti, Group Vice President, Technology - teknologia, tuotteet ja tuotekehitys, osaaminen (1.10.2013 alkaen), - Timo Kangas, Group Vice President, Customer care - asiakkuuksien hallinta ja markkinointi, markkina-alue EMEA,

• Petri Lakka, Group Vice President, Technology services – teknologiapalvelut,

• Petri Strengell, Group Vice President, Operations - projektitoimitukset ja operaatiot.

OSAKKEET

Raute Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 4.004.758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991.161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) oli 3.013.597 kappaletta. Osakkeiden nimellisarvo on kaksi euroa. K-sarjan ja A-sarjan osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. Jos kantaosake siirtyy K-sarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle, on siirronsaajan viipymättä ilmoitettava siitä hallitukselle kirjallisesti ja muilla K-sarjaan kuuluvien osakkeiden omistajilla on oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä mainituin ehdoin.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Vuoden 2013 aikana osakevaihto oli 513.699 kappaletta (302.096 kpl) ja yhteensä 4,4 miljoonaa euroa (2,4 Me). Vaihdettu määrä vastasi 17 prosenttia (10 %) pörssinoteerattujen Asarjan osakkeiden määrästä. A-sarjan osakkeen keskikurssi oli 8,49 euroa (8,22 e). Vuoden ylin kaupantekokurssi oli 9,33 euroa (9,24 e) ja alin 6,88 euroa (6,18 e).

Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 27,8 miljoonaa euroa (36,0 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2013 päätöskurssin 6,95 euroa (9,00 e) mukaisesti.

Raute Oyj:llä on NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

OSINGONJAKO TILIKAUDELTA 2012

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2013 päätti jakaa tilikaudelta 2012 osinkoa 0,50 euroa osaketta kohti. Osinkojen määrä oli yhteensä 2,0 miljoonaa euroa, josta A-sarjan osakkeiden osuus oli yhteensä 1.506.798,50 euroa ja K-sarjan osakkeiden osuus yhteensä 495.580,50 euroa. Osinkojen maksupäivä oli 18.4.2013.

OMIEN OSAKKEIDEN OSTO- JA LUOVUTUSVALTUUTUS

Yhtiön hallituksella on yhtiökokouksen 8.4.2013 antama valtuutus päättää omien A-sarjan osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla sekä niitä koskevasta suunnatusta osakeannista 400.000 kappaleen enimmäismäärään saakka. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutusta vuoden 2013 aikana.

Tilikauden päättyessä yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina yhtiön omia osakkeita.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2014

Raute Oyj:n vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 31.3.2014 Lahdessa.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA, OSINKO 0,20 EU-ROA OSAKKEELTA

Emoyhtiö Raute Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2013 ovat 13 804 tuhatta euroa, josta tilikauden 1.1.-31.12.2013 voitto on 1 312 tuhatta euroa.

Hallitus esittää 31.3.2014 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa A- ja K-sarjan osakkeenomistajille 0,20 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan.

Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 4.004.758 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 801 tuhatta euroa. Osinkoon olisivat oikeutettuja osakkeenomistajat, jotka ovat osingonjaon täsmäytyspäivänä 3.4.2014 merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä olisi 10.4.2014.

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna maksukykyä.

HALLITUKSEN EHDOTUS VAPAAN OMAN PÄÄOMAN JAKA-MISESTA, PÄÄOMAN PALAUTUS 0,30 EUROA OSAKKEELTA Hallitus ehdottaa 31.3.2014 pidettävälle Raute Oyj:n var-

sinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous päättäisi vapaan oman pääoman jakamisesta pääoman palautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,30 euroa osaketta kohden. Vapaan oman pääoman palautus maksettaisiin osakkeenomistajalle, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä 3.4.2014 on merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Maksupäivä olisi 10.4.2014.

NÄKYMÄT VUODELLE 2014

Rauten liiketoiminnalle on luonteenomaista investointihyödykkeiden kysynnän herkkyys maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden suhdanteiden vaihteluille.

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta ja Rauten asiakasteollisuuksien markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana.

Vaneriteollisuuden parannusinvestoinnit laadun ja kustannuskilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja markkinaosuuksien säilyttämiseksi arvioidaan olevan lähitulevaisuudessa kohtuullisella tasolla, mikäli talouden epävarmuus ei kärjisty uudeksi kriisiksi. Myös useita suunnittelu- ja neuvotteluvaiheessa olevia yksittäisiä tuotantolinjoja ja kokonaisia tehtaita koskevia hankkeita on vireillä.

Vahvan rahoitus- ja markkina-aseman sekä tehtyjen kehitystoimenpiteiden ansiosta Rauten kyky vastata kysyntään markkinoiden elpyessä on hyvä.

Vallitsevassa maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanteessa Rautella on vuonna 2014 mahdollisuuksia kasvuun projektitoimituksissa etenkin Euroopassa, Venäjällä ja Aasiassa. Teknologiapalveluiden kasvun arvioidaan jatkuvan vahvana. Tarjouskantaan ja käynnissä oleviin neuvotteluihin perustuen Rauten vuoden 2014 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen paranevan vuodesta 2013.

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa		1.1.-31.12.2013	1.1.-31.12.2012
Liitetieto
4, 5	LIIKEVAIHTO	83 274	101 273
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-954	500
6	Liiketoiminnan muut tuotot	295	1 423
7	Materiaalit ja palvelut	-40 711	-55 725
8	Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-27 417	-28 761
11	Poistot	-2 174	-1 968
12	Liiketoiminnan muut kulut	-10 485	-11 720
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-80 787	-98 174
	LIIKETULOS	1 828	5 022
13	Rahoitustuotot	735	482
13	Rahoituskulut	-974	-738
	TULOS ENNEN VEROJA	1 589	4 766
15	Tuloverot	-394	-1 781
	TILIKAUDEN TULOS	1 196	2 985
	Muut laajan tuloksen erät:
	Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
	Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	84	110
	Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-83	80
	Laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	1	190
	TILIKAUDEN LAAJA TULOS	1 196	3 175
	Tilikauden tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	1 196	2 985
	Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
	Emoyhtiön omistajille	1 196	3 175
	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, euroa
16	Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,30	0,75
16	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	0,30	0,74
	Osakkeet, 1 000 kpl
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 005	4 005
	Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimennettuna	4 013	4 008

Konsernitase

1 000 euroa		31.12.2013	31.12.2012
Liitetieto
	VARAT
	Pitkäaikaiset varat
18	Aineettomat hyödykkeet	3 574	3 204
19	Aineelliset hyödykkeet	8 396	7 892
20	Muut rahoitusvarat	500	789
28	Laskennalliset verosaamiset	96	38
	Yhteensä	12 565	11 922
	Lyhytaikaiset varat
21	Vaihto-omaisuus	5 047	7 130
22	Myyntisaamiset ja muut saamiset	18 329	24 438
22	Tuloverosaaminen	183	37
23	Rahat ja pankkisaamiset	12 658	19 548
	Yhteensä	36 218	51 154
	VARAT YHTEENSÄ	48 783	63 076
	OMA PÄÄOMA JA VELAT
	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
24	Osakepääoma	8 010	8 010
24	Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	7 061	6 862
24	Muuntoerot	20	103
24	Kertyneet voittovarat	7 327	6 260
	Tilikauden tulos	1 196	2 985
	Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	23 613	24 220
	Oma pääoma yhteensä	23 613	24 220
	Pitkäaikaiset velat
27	Varaukset	460	56
28	Laskennallinen verovelka	423	174
29	Pitkäaikaiset korolliset velat	2 500	5 866
31	Eläkevelvoitteet	4	-
	Yhteensä	3 387	6 096
	Lyhytaikaiset velat
27	Varaukset	775	1 134
30	Lyhytaikaiset korolliset velat	3 481	5 594
32	Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut	7 099	12 776
32	Ostovelat ja muut velat	10 428	13 255
	Yhteensä	21 783	32 759
	Velat yhteensä	25 170	38 856
	OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	48 783	63 076

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa	1.1.-31.12.2013	1.1.-31.12.2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	76 836	90 385
Liiketoiminnan muut tuotot	295	1 423
Maksut tavaroiden/palvelujen toimittajille sekä henkilöstölle	-73 187	-89 379
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	3 944	2 429
Maksetut korot liiketoiminnasta	-364	-529
Saadut osingot liiketoiminnasta	180	118
Saadut korot liiketoiminnasta	122	269
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	153	-275
Maksetut verot liiketoiminnasta	-329	-75
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	3 704	1 938
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 226	-3 055
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	53	160
Investoinnit muihin sijoituksiin	-3	-
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-3 176	-2 895
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 100	-
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 250	-4 000
Maksetut osingot	-2 002	-1 201
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	-7 352	-5 201
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	-6 825	-6 159
lisäys (+)/vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA*	19 548	25 674
RAHAVAROJEN MUUTOS	-6 825	-6 159
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	-66	33
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA*	12 658	19 548
RAHAVAROIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT TASEESSA TILIKAUDEN LOPUSSA
Rahavarat	12 658	19 548
YHTEENSÄ	12 658	19 548

*Rahavaroihin luetaan rahat ja pankkisaamiset, jotka erääntyvät alle kolmen kuukauden sisällä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

1 000 euroa	Liitetieto	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	SVOP-rahasto	Muut rahastot	Muuntoerot	voittovarat Kertyneet	Emoyhtiön osakkail le kuuluva osuus	OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ
OMA PÄÄOMA 1.1.2012		8 010	6 498	0	187	23	7 351	22 069	22 069
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos (oikaistu)		-	-	-	-	-	2 985	2 985	2 985
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen Ulkomaiseen yksikköön liittyvät	31						110	110	110
muuntoerot		-	-	-	-	80	-	80	80
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-	-	-	-	80	3 095	3 175	3 175
Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	-	177	-	-	177	177
Siirrot erien välillä		-	-6 498	6 498	-	-	-	0	0
Maksetut osingot		-	-	-	-	-	-1 201	-1 201	-1 201
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		-	-	6 498	177	-	-1 201	-1 024	-1 024
OMA PÄÄOMA 31.12.2012 OIKAISTU		8 010	0	6 498	364	103	9 245	24 220	24 220
OMA PÄÄOMA 1.1.2013 OIKAISTU		8 010	0	6 498	364	103	9 245	24 220	24 220
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden tulos		-	-	-	-	-	1 196	1 196	1 196
Muut laajan tuloksen erät:
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen Ulkomaiseen yksikköön liittyvät	31						84	84	84
muuntoerot Tilikauden laaja tulos yhteensä		- -	- -	- -	- -	-83 -83	- 1 280	-83 1 196	-83 1 196
Liiketoimet omistajien kanssa Omana pääomana suoritettavat
osakeperusteiset liiketoimet	26	-	-	-	199	-	-	199	199
Siirrot erien välillä		-	-	-	-	-	-	-	-
Maksetut osingot		-	-	-	-	-	-2 002	-2 002	-2 002
Liiketoimet omistajien kanssa
yhteensä		-	-	-	199	-	-2 002	-1 803	-1 803
OMA PÄÄOMA 31.12.2013		8 010	-	6 498	563	20	8 522	23 613	23 613

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Raute-konserni ("konserni") on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys. Asiakkaat ovat puutuoteteollisuudessa toimivia yrityksiä, joiden valmistamia puutuotteita ovat viilu, vaneri ja LVL. Rauten teknologiatarjonta kattaa koko tuotantoprosessin koneet ja laitteet. Rauten kokonaispalvelukonsepti lähtee tuotteen elinkaaren hallinnasta ja Rauten ratkaisuihin kuuluvat kattavan laitetarjonnan lisäksi teknologiapalvelut varaosatoimituksista säännölliseen kunnossapitoon ja konekannan modernisointeihin. Rauten päätoimipaikka sijaitsee Nastolassa. Muut omat tuotantoyksiköt ovat Vancouverin alueella Kanadassa, Shanghain alueella Kiinassa sekä Kajaanissa. Myyntiverkosto on maailmanlaajuinen.

Raute-konsernin emoyhtiö on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö Raute Oyj (Y-tunnus FI01490726), jonka A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Raute Oyj:n kotipaikka on Lahti. Rekisteröity käyntiosoite on Rautetie 2, 15550 Nastola ja postiosoite on PL 69, 15551 Nastola.

Raute Oyj:n hallitus on kokouksessaan 13.2.2014 hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen ajalta 1.1.–31.12.2013 julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Raute Oyj:n konsernitilinpäätöksen tiedot ovat saatavissa internet-osoitteesta www.raute.com ja konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta, osoitteesta Rautetie 2, 15550 Nastola.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 1.1.–31.12.2013 on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2013 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon arvostettuja eriä, joita ovat myytävissä olevat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat sekä johdannaissopimukset.

Konsernitilinpäätöksen luvut on esitetty tuhansina euroina, ellei toisin ole todettu.

Muutokset tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa ja esitettävissä tiedoissa

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2012 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2013 alkaen:

• • IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardiin tehty muutos koskee muiden laajan tuloksen erien esittämistapaa. Muut laajan tuloksen erät on jaoteltu sen perusteella, ovatko ne mahdollisesti myöhemmin siirrettävissä tulosvaikutteisiksi uudelleen luokittelusta johtuvina oikaisuina.
• • IAS 19 Työsuhde-etuudet. Uudistetun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jona ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aiempana seuraavista ajankohdista: joko järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättymiseen liittyvät edut. Korkomeno ja varojen odotettu tuotto on korvattu etuuspohjaisen nettovelan (tai –omaisuuserän) nettokorolla, joka kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhdeetuuksista aiheutuvissa kuluissa.
• • IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Muutos Rahoitusvarojen ja –velkojen vähentäminen toisistaan. Muutos tarkentaa liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisesti esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä nettoutusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Muutoksen seurauksena konsernin tilinpäätökseen on lisätty rahoitusvarojen ja –velkojen nettomääräistä esittämistä kuvaavia liitetietoja.
• • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi antaa täsmällisen käyvän arvon määritelmän ja yhdistää samaan standardiin vaatimukset käyvän arvon määrittämiselle sekä vaadittaville liitetiedoille. Käyvän arvon käyttöä ei ole laajennettu, mutta ohjeistusta on annettu sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. Standardi on laajentanut liitetietoja, joita konserni antaa käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Koska arviot ja olettamukset perustuvat tilinpäätöshetken parhaaseen näkemykseen, ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä. Toteumat voivat tämän vuoksi poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernin lukuihin on yhdistetty emoyhtiö Raute Oyj ja sen tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena yrityksessä, altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon. Lisäksi konserni pystyy vaikuttamaan yrityksen muuttuvaan tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaa. Raute konsernissa määräysvalta perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli 50 prosenttia äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, on otettu huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni on saanut niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike on määritetty luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat on arvostettu hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Liiketoimintojen yhdistämisiin ei ole liittynyt osuuksia määräysvallattomille omistajille.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot on eliminoitu. Myös realisoitumattomat tappiot on eliminoitu. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia laatimisperiaatteita.

Konsernin tilikauden voiton tai tappion jakautuminen emoyhtiön omistajille on esitetty laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konsernitilinpäätökseen yhdistettyjen yhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut on mitattu sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muutettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtumien toteutumispäivien kursseihin. Käytännössä on käytetty kurssia, joka vastaa likimain tapahtumahetken kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaanrahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaanrahan määräisistä liiketoiminnoista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty tuloslaskelmaan. Monetaarisiin eriin liittyvät kurssierot, jotka täyttävät rahavirran suojaukselle määritetyt ehdot, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Liiketoimien kurssivoitot ja -tappiot on esitetty niitä vastaavissa erissä liiketuloksen yläpuolella. Rahavaroihin, lainoihin sekä muihin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on esitetty tuloslaskelman erässä "Rahoitustuotot ja –kulut".

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muutettu euromääräisiksi tilikauden painotetun keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos on kirjattu laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Jos tytäryhtiö myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Tytäryhtiöiden yhdistelyssä käytetyt valuuttakurssit on esitetty konsernin tuloslaskelman ja taseen liitetiedossa numero 38.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssieroilla. Kuhunkin sopimukselliseen kokonaisuuteen liittyvät osatekijät on käsitelty yhtenä kokonaisuutena ja niihin on sovellettu samaa tuloutuskäytäntöä.

Projektitoimitukset ja teknologiapalveluista projektiluonteiset modernisoinnit on käsitelty ja tuloutettu pitkäaikaishankkeina lukuun ottamatta sellaisia hankkeita, jotka eivät täytä pitkäaikaishankkeiden luokitusvaatimuksia.

Pitkäaikaishankkeiden tulot ja menot on kirjattu tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos on voitu arvioida luotettavasti. Valmistusaste on laskettu kustannusperusteisesti hankkeen toteutuneiden menojen suhteena hankkeen arvioituihin kokonaismenoihin. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio on kirjattu kuluksi välittömästi. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei ole voitu luotettavasti arvioida, hankkeesta johtuvat menot on kirjattu kuluiksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet, ja hankkeesta saatavia tuottoja on kirjattu vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, on kirjattu keskeneräisinä pitkäaikaishankkeina vaihto-omaisuuteen. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus on esitetty taseen erässä "Myyntisaamiset ja muut saamiset". Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus on esitetty erässä "Ostovelat ja muut velat". Konsernilla ei tilikaudella 2013 ja vertailukaudella ollut taseeseen aktivoituja pitkäaikaishankkeisiin kohdistettuja rahoitusmenoja.

Hankkeeseen tehtävät muutokset, lisäveloituksia koskevat vaatimukset ja kannustimet on otettu huomioon hankkeen tuotoissa siihen määrään asti, joka on luotettavasti määritettävissä ja josta on sovittu asiakkaan kanssa. Jos yhteen sopimuskokonaisuuteen (esimerkiksi tehdaslaajuinen toimitus) on liittynyt sellaisia osakokonaisuuksia (esimerkiksi tuotantolinjat), joista sopimuksen ehdot on määritelty ja joiden omistamiseen liittyvät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle erillisenä muusta sopimuskokonaisuudesta, on niitä käsitelty erillisinä pitkäaikaishankkeina.

Tuotot varaosista ja muiden tavaroiden myynnistä sekä pienehköistä ja lyhytaikaisista hankkeista on kirjattu kokonaisuudessaan, kun omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää hallintaoikeutta eikä määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Konsernissa käytettävät toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekkeisiin, jotka on esitetty Kansainvälisen kauppakamarin julkaisemassa toimituslausekekokoelmassa kauppaehtojen tulkitsemisesta.

Tulot aikaan perustuvista huoltosopimuksista on kirjattu tuotoksi huoltosopimuskaudelle ja niille kohdistettavat menot on kirjattu kuluksi suoriteperusteella. Tuotot muista palveluista on kirjattu liikevaihtoon sille tilikaudelle, jolloin palvelu on suoritettu.

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja käyttöomaisuuden myyntivoitot. Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Korkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet. Osinkotuotot on kirjattu tuotoksi sille tilikaudelle, jonka aikana osingon maksun saamiseen on syntynyt oikeus.

Rojaltituotot on kirjattu suoriteperusteisesti asianomaisten sopimusten tosiasiallisen sisällön mukaisesti.

Tuloverot

Veroina on tuloslaskelmassa esitetty konserniin kuuluvien yritysten verotettavaan tuloon perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutos. Verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan mukaan. Verot on merkitty tuloslaskelmaan, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero on kirjattu vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verot on laskettu kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista. Laskennallisten verojen määrityksessä on käytetty niitä verokantoja, jotka on tilinpäätöspäivään mennessä säädetty tai käytännössä hyväksyttty ja joita on arvioitu sovellettavan sillä hetkellä, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan. Suurimmat jaksotuserot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Taseessa on esitetty laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan. Laskennallinen verosaaminen on esitetty siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin, lainoihin ja muihin saamisiin sekä myytävissä oleviin rahoitusvaroihin. Luokittelu on tehty hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun rahoitusvaran riskit ja tuotot on siirretty merkittäviltä osin konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.

Osakkeet ja osuudet sekä muut arvopaperit on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sekä 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja -kulut" sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Laina- ja muut saamiset

Laina- ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yhtiö pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Konsernin laina- ja muihin saamisiin kuuluvat myös taseen myynti- ja muut saamiset sekä rahavarat. Laina- ja muut saamiset on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä ja ne on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Muussa tapauksessa ne on esitetty lyhytaikaisissa varoissa. Hankintamenoa laskettaessa on huomioitu vain olennaiset transaktiokulut.

Myyntituotot ja muut tuotot on kirjattu myyntisaamisiin alkuperäisen saatavan suuruisina. Lyhytaikaiset myyntisaamiset on arvostettu alkuperäisen saatavan suuruisena. Myyntisaamiset on luokiteltu pitkäaikaisiksi varoiksi silloin, kun ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä. Rahavaroihin sisältyvät käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset sekä muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset, joiden erääntymisaika on enintään kolme kuukautta. Pankeilta saadut tililuotot sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Konsernitileihin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin ja ne on esitetty netotettuina silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suoritettava määrä kokonaan tai osaksi. Rahoitusvarat on kirjattu pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lukien. Tällöin ne on sisällytetty lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat voivat koostua osakkeista ja korollisista sijoituksista. Ne on arvostettu käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset on siirretty omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus on myyty tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio. Omaisuuserien pysyvät arvonalentumiset on kirjattu kuitenkin aina suoraan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni on arvioinut tilinpäätöshetkellä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja konsernin määrittelemän ajanjakson ajan, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio on siirretty tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei ole peruutettu tulosvaikutteisesti, kun taas korkoinstrumentteihin kohdistuneen arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Myyntisaamisiin liittyvä luottotappioriski on arvioitu tilinpäätöshetkellä tehtävän myyntisaamisten kattavan ja yksilöllisen tarkastelun sekä arvioinnin perusteella. Myyntisaamisten arvon alentumiseen viittaavina seikkoina on pidetty velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista johtuvaa maksujen toistuvia laiminlyöntejä tai viivästymisiä, velallista uhkaavaa konkurssia tai velkajärjestelyjä. Ennakoidut arvonalentumistappiot on kirjattu tuloslaskelmaan saamisen kirjanpitoarvon ja efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksen suuruisena. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä tilikaudella ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat on merkitty alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat, lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoitusvelat on luokiteltu lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän tilinpäätöshetkestä.

Kaikkien taseen rahoitusvarojen ja –velkojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkina-arvoihin. Käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

Johdannaissopimukset

Konserni käyttää kaupallisten liiketoimien valuuttariskeiltä suojaavia ja rahoituksen erien valuuttariskejä suojaavia valuuttajohdannaissopimuksia suojautuakseen tuleviin maksutapahtumiin liittyviltä valuuttariskeiltä.

Johdannaiset on kirjattu sopimuksen tekohetkellä taseeseen niiden käypään arvoon, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Johdannaissopimusten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöshetken markkinahintoja. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Johdannaisten, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvonmuutokset on esitetty tuloslaskelman erissä ennen liiketulosta ja rahoituksen johdannaisten arvonmuutokset on esitetty rahoitustuotoissa tai -kuluissa. Rahoitusjohdannaisten käyvät arvot on kuitattu toisiaan vastaan sellaisten rahoitusjohdannaisten osalta, joihin liittyy keskinäinen kuittausoikeus.

Johdannaisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 35. Johdannaiset on esitetty pitkäaikaisena siirtosaamisena tai -velkana taseen pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa, mikäli sen jäljellä oleva kesto on yli 12 kuukautta tilinpäätöshetkestä. Muutoin johdannainen on esitetty siirtosaamisena tai -velkana taseen lyhytaikaisissa varoissa tai veloissa.

Suojauslaskenta

Suojauslaskentaa sovelletaan tyypillisesti silloin, kun pitkäaikaishankkeen kassavirtaa suojaavasta johdannaissopimuksesta muodostuu olennainen valuuttariski. Päätös suojauslaskennan soveltamisesta tehdään kunkin sopimuksen osalta erikseen sopimushetkellä. Vuoden 2013 ja vertailuvuoden tilinpäätöksissä ei ole sovellettu suojauslaskentaa.

Suojauslaskennassa suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välinen suojaussuhde sekä riskienhallintatavoitteet ja strategiat suojaustapahtumille dokumentoidaan suojaussuhteen syntyessä. Jokainen suojausjohdannainen kohdistetaan suojaamaan tiettyjä varoja ja velkoja, sitovia sopimuksia tai tulevia liiketapahtumia. Sekä suojausta aloitettaessa että suojauksen aloittamisesta eteenpäin konserni dokumentoi arvion siitä, vastaako suojausinstrumentin käyvän arvon muutos tehokkaasti suojauksen kohteena olevien kassavirtojen tai muiden suojauksen kohteena olevien erien käyvän arvon muutosta.

Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. Kun johdannaissopimuksia solmitaan, konserni määrittelee ne suojaamaan tietyltä riskiltä, joka liittyy taseeseen merkittyyn omaisuuserään tai velkaan taikka erittäin todennäköiseen ennakoituun liiketoimeen (rahavirran suojaus).

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Konsernilla ei ollut tilinpäätöshetkellä käyvän arvon suojauksen alaisia eriä.

Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetty oman pääoman suojausrahastossa erässä "Muut rahastot". Suojausinstrumentista omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot on siirretty tulosvaikutteisiksi silloin, kun suojattu erä vaikuttaa voittoon tai tappioon. Ennakoitua valuuttamääräistä myyntiä suojaavien johdannaisten voitot ja tappiot on kirjattu myynnin oikaisuiksi myynnin toteutuessa. Suojausinstrumentin voiton tai tappion tehoton osuus merkitään toteutuessaan tuloslaskelman erään "Rahoitustuotot ja –kulut".

Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti. Muulloin aineettomista hyödykkeistä syntyvät menot on kirjattu kuluksi niiden syntymishetkellä. Aineettomissa hyödykkeissä on esitetty aktivoidut kehittämismenot ja muut aineettomat hyödykkeet.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi. Kehittämismenot, jotka ovat aiheutuneet uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta ja niiden testaustarkoitukseen valmistetuista koelaitteistoista, on aktivoitu ja esitetty taseessa aineettomina hyödykkeinä siitä alkaen, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja siitä odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi tuotteen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Edellisillä tilikausilla kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Kehittämismenojen poistaminen on aloitettu siitä hetkestä, kun tuote on todettu valmiiksi ja vapautettu myyntiin. Kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on kolme vuotta, jona aikana aktivoidut kehittämismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi. Keskeneräiset aktivoidut kehittämismenot on testattu vuosittain arvonalentumisen varalta. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvo alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä.

Muut aineettomat hyödykkeet

Muu aineeton hyödyke on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon silloin, kun on ollut todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi usean vuoden aikana (poistoaika) ja hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti.

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, on merkitty taseeseen ja kirjattu suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Patentit	10 vuotta
Tietokoneohjelmat	3 – 5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet	3–10 vuotta.

Taseessa aineettomissa hyödykkeissä esitettävien erien taloudelliset vaikutusajat on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistosuunnitelma päivitetään uusien vaikutusaikojen mukaiseksi. Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot on tarkistettu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mikäli omaisuuserän arvo on merkittävästi alentunut, on kirjattu arvonalentuminen tuloslaskelmaan. Aiemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, mikäli voidaan osoittaa, että olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Hankintamenoon sisältyy ostohinta, käteis- ja muut alennukset sekä tuontitullit ja niistä maksetut pysyvät verot. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke on valmistettu itse, siihen on sisällytetty edellä mainittujen erien lisäksi osuus konsernin kiinteistä kustannuksista. Tavanomaiset käyttöomaisuushyödykkeiden korjaus- ja kunnossapitomenot on kirjattu tulosvaikutteisesti toteutumishetkellä. Mahdolliset alkuperäiseen tilaan palauttamisesta aiheutuvat menot on huomioitu IFRS-laskennassa osana hankintamenoa. Raute Oyj:n konsernitilinpäätös 31.12.2013 vertailutietoineen ei sisällä aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä, joissa tulisi ottaa huomioon tulevaisuudessa toteutuvat menot.

Aineellisista hyödykkeistä on tehty tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa seuraavasti:

Rakennukset	25–40 vuotta
Koneet ja kalusto	4–12 vuotta
Muu käyttöomaisuus	3–10 vuotta
Maa-alueet	ei tehdä poistoja.

Omaisuuserien jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva arvioitu rahamäärä, kirjanpitoarvoa alennetaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää vastaavaksi välittömästi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvaukseksi toteutuneista kuluista, on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen on syntynyt. Aineettomien ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset on kirjattu kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun konserni on täyttänyt avustuksen ehdot ja on saatu päätös, että avustus saadaan.

Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konsernin aineettomista omaisuuseristä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei ole kirjattu säännönmukaisia poistoja. Erät on testattu vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä on tarkasteltu arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset ovat antaneet viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo on omaisuuserästä saatavien rahavirtojen nykyarvo, joka omaisuuserän oletetaan kerryttävän. Omaisuuserät on ryhmitelty arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, on kirjattu tuloslaskelmaan arvonalentumistappiona. Muista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä kuin liikearvosta aikaisemmilla kausilla kirjattu arvonalentumistappio on arvioitu uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvonalentumistappion kirjaus on peruutettu siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos olosuhteissa tai niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan ole peruutettu enempää, kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, on käsitelty muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan perusteella.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alhai-

sempaan nettorealisointiarvoon. Materiaali- ja raaka-ainevaraston arvostus on tehty painotetun keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon on kohdistettu tuotteiden hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuvat muuttuvat menot sekä tuotteisiin kohdistuva osuus tuotannon välillisistä kuluista ja poistoista normaalilla toiminta-asteella ilman rahoituskuluja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla. Vaihto-omaisuuden arvossa on huomioitu epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen.

Varaukset

Varaus on kirjattu, kun konsernilla on ollut tilinpäätöshetkeä aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on ollut todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää myöhemmin maksusuoritusta, ja kun tämän velvoitteen määrä on voitu luotettavasti arvioida.

Takuuvelvoitteisiin liittyvä varaus on kirjattu tulosvaikutteisesti, kun takuuehdon sisältävä pitkäaikaishanke, palvelu tai varaosa on tuloutettu. Takuuvarauksen suuruus arvioidaan projektin alussa ja se perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta. Varauksen käyttämättä jäänyt osuus on tuloutettu takuuajan ja takuuvelvoitteiden päättyessä. Osatuloutettavissa pitkäaikaishankkeissa takuuvaraukset sisältyvät hankkeen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Tappiollisesta sopimuksesta on kirjattu varaus, kun velvoitteen täyttämiseksi vaadittavat välittömät menot ja arvioidut sopimukseen kohdistuvat tuotannon välilliset kulut sekä poistot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu maksupohjaisiksi ja etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle, minkä jälkeen konsernilla ei ole muita maksuvelvoitteita. Konsernilla ei myöskään ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, on luokiteltu etuuspohjaisiksi eläkejärjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi sille kaudelle, jota veloitus on koskenut. Maksupohjaisiksi järjestelyiksi konsernissa on luokiteltu konsernin suomalaisen henkilöstön lakisääteinen työeläketurva ja ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt.

Etuuspohjaisena eläkejärjestelynä on käsitelty Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely. Konserni otti 1.1.2013 käyttöön uudistetun IAS 19 –standardin. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin. Etuuspohjaisesta eläkejärjestelystä on merkitty taseeseen velaksi velvoitteen päättymispäivän nykyarvo, josta on vähennetty järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Velvoitteen nykyarvo on määritetty diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseenlaskelmien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa on käytetty, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet. Ne erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kauden työsuoritukseen perustuva meno (eläkemeno) ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan nettokorko on kirjattu tulosvaikutteisesti ja esitetty työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan (tai –omaisuuserän) uudelleen määrittämisestä aiheutuvat erät, kuten vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin sillä tilikaudella, jona ne syntyvät. Uudistetun IAS 19 –standardin käyttöönoton vaikutukset on esitetty liitetiedossa numero 40.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on voimassaoleva optiojärjestelmä. Raute Oyj on luovuttanut optio-oikeuksia vuosina 2010-2013 hallituksen erikseen päättämille avainhenkilöille. Myönnetyt osakeoptio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla optioiden myöntämispäivänä. Henkilöstölle myönnettyjen optioiden käyvät arvot on kirjattu kuluksi laajan tuloslaskelman henkilöstösivukuluihin tasaeränä niiden ansaintakauden aikana. Ansaintakaudella tarkoitetaan ajanjaksoa, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on määrä täyttyä. Kulukirjauksen vastaerä on kirjattu omaan pääomaan.

Optioiden myöntämishetkellä määritetty kulu on perustunut konsernin arvioon niiden optioiden määrästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Lopullisten optioiden arvioitu lukumäärä on arvioitu jokaisena tilinpäätöspäivänä. Mahdolliset arvioiden muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan. Kun optio-oikeuksia on käytetty, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset on kirjattu mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna omaan pääomaan. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 26.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Työsuhteen päättämisen yhteydessä suoritettavat erät on kirjattu kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut vastuut on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

Uudelleenjärjestelyvaraus on kirjattu ja esitetty tuloslaskelman siinä kuluerässä, johon kulujen on arvioitu toteutuvan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman täytäntöönpanon tai tiedottanut suunnitelmasta. Irtisanomistilanteissa konsernin suomalaisissa yhtiöissä on kirjattu varaus vastaisia työttömyyseläkemaksuja varten sellaisten henkilöiden osalta, joiden ikään perustuen työttömyysturvasta voi työnantajayhtiölle myöhemmin syntyä maksuvelvoite.

Tulospalkkiot

Rahana maksettavista tulospalkkioista kirjattava kulu ja velka perustuvat laskelmaan, jossa on otettu huomioon yrityksen liiketulos tiettyjen oikaisujen jälkeen. Varaus on kirjattu silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai kun aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepääoma

Konsernin ulkopuolisten tahojen omistamat K-sarjan ja A-sarjan osakkeet on esitetty osakepääomana.

Menot, jotka liittyvät omien, oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, on esitetty oman pääoman vähennyseränä. Kun emoyhtiö on hankkinut takaisin omia, oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden instrumenttien hankintameno on vähennetty omasta pääomasta.

Osingot

Konsernin tilinpäätöksessä hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osinko on kirjattu velaksi ja vähennykseksi jakokelpoisesta omasta pääomasta sille kaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon jaettavaksi.

Liiketulos

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liiketuloksen käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella ja omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut sekä vähennetään poistot, mahdolliset arvonalentumistappiot ja liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään tuloslaskelmassa liiketuloksen jälkeen ennen tilikauden voittoa.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto on tehnyt arvioita ja olettamuksia. Lisäksi on käytetty harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa. Nämä arviot ja olettamukset ovat vaikuttaneet konsernin taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja mahdollisten varojen esittämiseen konsernitilinpäätöksessä sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot ovat perustuneet johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä, joten toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Johdon tietoon ei ole tullut tilinpäätöksen julkistamishetkeen mennessä tietoa tilinpäätöksen päättymisajankohdan arvioita koskevista keskeisistä epävarmuustekijöistä tai keskeisistä tulevaisuutta koskevista oletuksista, joiden perusteella olisi olemassa merkittävä riski varojen ja velkojen tasearvojen olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana. Keskeiset erät, joissa arvioita on käytetty ovat:

Arvioitu arvonalentuminen

Konsernin aineettomat omaisuuserät on testattu arvonalentumisen varalta. Myös muiden taseen omaisuuserien osalta on arvioitu, onko viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvina laskelmina, joiden laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on ylittänyt arvioidun omaisuuden kerrytettävissä olevan rahavirran tai käyvän arvon, arvonalentuminen on kirjattu tulosvaikutteisesti.

Pitkäaikaishankkeet

Valmiusasteen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen eteneminen luotettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputuloksesta ovat muuttuneet, on hankkeesta tuloutettua myyntiä ja voittoa muutettu sillä kaudella, jolloin muutos on ollut ensi kertaa tiedossa tai arvioitavissa.

Takuuvaraukset

Takuuvarausten määrää arvioitaessa on käytetty johdon kokemusperäisiä arvioita tuotteiden aiheuttamista takuuaikaisista kustannuksista tuotteen erityisriskit huomioiden.

Saatavat

Johdon arvioita on käytetty arvioitaessa asiakkaiden maksukykyisyyttä sellaisissa kaupallisissa saatavissa, joille yhtiöillä ei ole ollut vakuutta. Johto on arvioinut konserniyhtiöiden kykyä suoriutua toisilleen olevista kaupallisista saatavista ja lainoihin liittyvistä maksuvelvoitteista.

Uuden teknologian kaupallistaminen

Johdon arviota on käytetty arvioitaessa riskiä, joka liittyy tuotekehityksen tuloksena syntyneen uuden teknologian kaupallistamiseen ja ensitoimitushankkeisiin. Tilinpäätöshetkellä uuden teknologian kaupallistamisvaiheessa oli neljä uutta tuotetta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 kaupallistamisvaiheessa olevien tuotteiden tase-erät muodostivat yhteensä 2,8 miljoonan euron suuruisen riskin.

Tuloverot

Johdon arvioita on käytetty määritettäessä tilikauden tuloverojen ja laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen määrää. Tilinpäätöshetkellä on arvioitu laskennallisten verosaamisten kirjaus- ja arvostusperusteet. Johto arvioi, kuinka todennäköisesti konserniyhtiöillä on tulevaisuudessa kerrytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää. Tilinpäätöshetken arvioissa käytetyt laadintaarviot voivat poiketa toteutuneista, jolloin verosaamisten muutoksista aiheutuu tuloslaskelmaan kulukirjauksia.

Työsuhde-etuudet

Konsernilla olevan etuuspohjaisen eläkejärjestelyn laskennassa on käytetty tilastollisia ja vakuutusmatemaattisia oletuksia kuten diskonttauskorko, eläkejärjestelyjen varojen odotettu tuotto ja arvioidut tulevat palkankorotukset. Arvioissa käytetyt tilastolliset oletukset voivat poiketa toteutuneesta johtuen muun muassa yleisestä taloudellisesta tilanteesta tai henkilöstön palveluajan pituudesta.

IFRS-standardit, jotka on julkaistu ja jotka ovat voimassa tulevilla tilikausilla

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole olleet voimassa 1.1.2013 alkavalla tilikaudella. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• • IFRS 9 Rahoitusinstrumentit (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 9 on ensimmäinen vaihe laajempaa projektia, joka tähtää IAS 39:n korvaamiseen uudella standardilla. Erilaiset arvostamistavat on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu. Rahoitusvarat jaetaan arvostuksen perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus arvonalentumisista ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
• • IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Standardi määrittää olemassa olevien periaatteiden mukaisesti määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida.
• • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Standardi painottaa yhteisten järjestelyiden kirjanpidollisessa käsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Standardi lisäksi edellyttää yhteisyritysten raportoinnissa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu.
• • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Standardi sisältää liitetietovaatimukset koskien erilaisia osuuksia muissa yhteisöissä, mukaan lukien osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, erityistä tarkoitusta varten perustetut yhtiöt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhtiöt. Uusi standardi tulee laajentamaan liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä.
• • IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.
• • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyrityksen käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena.

• • IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa muutos Rahoitusvarojen ja –velkojen vähentämiseen toisistaan (sovelletaan 1.1.2014 alkavalla tilikaudella). Muutos tarkentaa rahoitusvarojen ja –velkojen nettomääräistä esittämistä koskevia sääntöjä ja lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta.

• • IAS 36 (muutos) Omaisuuserien arvon alentuminen (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos täsmentää liitetietovaatimuksia, jotka koskevat sellaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä, joihin on kohdistunut arvonalentumiskirjauksia.

• • IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen (muutos). Muutos koskee suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä tilanteissa, joissa johdannaissopimus siirretään ns. keskusvastapuolelle. Standardimuutoksen myötä suojauslaskentaa voidaan jatkaa tiettyjen ehtojen täyttyessä kyseisissä siirtotilanteissa.

Edellä mainitut standardit, tulkinnat ja standardien muutokset saattavat tulevaisuudessa vaikuttaa tulevaisuuden liiketoimien tapahtumien käsittelyyn.

2 RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu toiminnassaan rahoitusriskeille, jotka on luokiteltu markkina-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeihin. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan merkittävimmiksi riskialueiksi on tunnistettu vastapuoliriskeistä luottotappioriski ja markkinariskeistä valuuttakurssiriski. Konserni altistuu lisäksi maksuvalmiusja uudelleenrahoitusriskeihin sekä markkinariskeihin kuuluviin korko- ja hintariskeihin.

Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen ja varmistaa riittävä maksuvalmius kaikissa markkinaolosuhteissa. Konsernilla on emoyhtiön hallituksen hyväksymä rahoituspolitiikka, jossa on määritelty toimintaa ohjaavat raja-arvot, käytettävät rahoitus- ja suojausinstrumentit sekä hyväksyttävät vastapuolet. Konsernin rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön rahoitustoiminto, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata rahoitusriskit yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa. Hallitus valvoo rahoitusriskien suuruutta säännöllisesti mm. nettovaluuttaposition, saatavien ikäjakauman ja suojausasteen, kassavirtaennusteiden sekä rahoituksen stressitestien avulla.

Markkinariski

Markkinariskeihin kuuluvat valuuttakurssi-, korko- ja hintariskit. Valuuttakurssiriski jaetaan edelleen transaktio- ja translaatioriskeihin.

Valuuttakurssiriski

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu siten valuuttakurssimuutoksista aiheutuville valuuttakurssiriskeille. Konsernin valuuttakurssiriskit muodostuvat ulkomaan valuuttamääräisistä myynneistä ja ostoista, taseeseen merkityistä varoista ja veloista (transaktioriski) sekä sijoituksista ulkomaisiin tytäryhtiöihin (translaatioriski).

Konsernin päävaluutta on euro. Merkittävimmät valuuttakurssiriskit aiheutuvat seuraavista valuutoista:

• Kiinan juan (CNY)
• Venäjän rupla (RUB)
• Kanadan dollari (CAD)
• Yhdysvaltain dollari (USD).

Konsernin myynnin jakauma vaihtelee vuosittain markkina-alueittain. Vuonna 2013 konsernin liikevaihdosta 60 prosenttia (85 %) tuli euroalueen ulkopuolelta. Konserni käyttää ensisijaisena kaupankäyntivaluuttana kunkin konserniyhtiön toimintavaluuttaa, joista merkittävin on euro.

Konsernin operatiiviset yksiköt suojaavat emoyhtiön rahoitustoiminnon välityksellä sitoviin myyntisopimuksiin perustuvat valuuttamääräiset myyntisaatavansa sopimusten astuessa sitovasti voimaan. Myynnin maksujen operatiivisessa suojauksessa käytetään valuuttatermiinisopimuksia. Hankintasopimuksiin liittyvien valuuttariskien suojauksessa käytetään ensisijaisesti samassa valuutassa olevista suojaamattomista myyntisaatavista kertyviä rahavirtoja. Tulevia rahavirtoja, jotka eivät perustu sitoviin sopimuksiin, ei pääsääntöisesti suojata johdannaissopimuksilla. Tarjousaikaisilta valuuttakurssiriskeiltä suojaudutaan käyttämällä valuuttaklausuuleja. Esisopimuksiin liittyviä valuuttariskejä suojataan tapauskohtaisesti valuuttaoptiosopimuksilla. Liiketoimia suojaavien termiinisopimusten arvo tilinpäätöshetkellä oli 3,0 miljoonaa euroa (1,8 Me).

Konserni voi vähentää johdannaissopimusten käypään arvoon liittyvää, valuuttakurssien muutoksista johtuvaa tilapäistä vaikutusta konsernin liiketulokseen soveltamalla suojauslaskentaa johdannaisiin, jotka liittyvät sitoviin, kiinteähintaisiin kauppasopimuksiin. Konsernin emoyhtiö tekee ulkoisen vastapuolen kanssa johdannaissopimuksen, joka määritetään suojauslaskennassa suojaavaksi instrumentiksi. Tytäryritykset käyttävät sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Johdannaisinstrumenttien arvonmuutosten kokonaismäärät on esitetty liitetiedossa numero 35.

Konsernin yhtiöiden ottamat sisäiset lainat ja talletukset ovat pääosin kyseisen yhtiön toimintavaluutassa. Sisäisten lainojen valuuttakurssiriski on suojattu valuuttatermiineillä lukuun ottamatta oman pääoman ehtoisia lainoja ja käyttöpääomalainoja, joiden lyhennykset maksetaan samassa valuutassa olevista ennustettavissa olevista myynnin suojaamattomista valuuttavirroista. Tilikauden 2013 lopussa konsernin sisäisen rahoituksen erien suojaukseen liittyvien termiinisopimusten nimellisarvo oli 1,3 miljoonaa euroa (2,1 Me).

Emoyhtiö Raute Oyj:llä on valuuttamääräinen laina, joka on suuruudeltaan 17,6 miljoonaa Ruotsin kruunua (35,3 MSEK). Valuuttamääräisen lainan valuuttakurssiriski on suojattu valuutanvaihtosopimuksella. Tytäryhtiöiden konsernin ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetut lainat ovat kunkin yhtiön toimintavaluutassa.

Sellaiset myynnin valuuttamaksujen taloudelliseen suojaukseen liittyvät termiinisaamiset ja -velat, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, muodostavat tilinpäätöshetkellä konsernille tulokseen vaikuttavan valuuttakurssiriskin siltä osin, kun suojaukseen tarkoitettujen johdannaisten arvo ylittää kyseisiltä sitovilta myyntisopimuksilta tuloutetun liikevaihdon. Termiinisopimusten ja atussaatavien arvostuksella oli tilinpäätöshetkellä 3 tuhannen euron negatiivinen (-12 tuhatta euroa) vaikutus konsernin liiketulokseen. Rahoitukseen liittyvien johdannaisten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 35.

Transaktioriski

Konserni seuraa transaktioriskiä säännöllisesti päävaluuttapareittain. Nettovaluuttapositioissa huomioidaan tiedossa olevat tulevat, sitoviin sopimuksiin liittyvät valuuttavirrat tilinpäätöshetkestä eteenpäin sekä niiden suojaukseen tarkoitetut johdannaissopimukset, huolimatta siitä minkä tilikauden tulokseen valuuttariski kohdistuu. Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on, että konsernin valuuttaparikohtaiset avoimet nettovaluuttapositiot ovat alle 500 tuhatta euroa kunkin valuuttaparin osalta muiden valuuttaparien kuin Venäjän ruplan osalta, jossa tavoitteena on pitää nettovaluuttapositio alle 1 miljoona euroa. Konsernin nettovaluuttapositio ja siitä tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvä osuus (Taseen nettoriski) on esitetty valuuttapareittain seuraavassa taulukossa:

	Nettovaluuttapositio		Taseen nettoriski
1 000 euroa	2013	2012	2013	2012
CNY/EUR	-421	191	-862	-1 384
RUB/EUR	-948	-1 193	-948	-1 193
CAD/EUR	45	-801	45	-814
USD/EUR	423	191	-1 916	-34

Taulukko: Konsernin transaktioriski

Translaatioriski

Konserni altistuu translaatioriskille. Konserniin kuuluu ulkomaisia tytäryhtiöitä, joiden oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toimintavaluutassa. Valuuttakurssiriskiä, joka liittyy ulkomaisten tytäryhtiöiden nettoinvestointien konvertointiin konsernin kotivaluuttaan euroksi, ei ole suojattu. Konsernin tytäryhtiöiden muiden kuin euromääräisten omien pääomien yhteismäärä 31.12.2013 oli -8 223 tuhatta euroa (-9 784 tuhatta euroa). Nettoinvestoinnit on eritelty valuutoittain seuraavassa taulukossa:

1 000 euroa	2013	2012
CNY	1 489	875
RUB	355	355
CAD	84	84
USD	17	17
Muut	15	15

Taulukko: Nettoinvestoinnit tytäryhtiöihin valuutoittain

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä, eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja 31.12.2013 ja vertailuhetkellä, on esitetty seuraavassa taulukossa:

Vaikutus tulokseen verojen jälkeen

1 000 euroa				2013		2012
CNY	+/-	15 %	+/-	64	+/-	37
RUB	+/-	15 %	+/-	39	+/-	7
CAD	+/-	15 %	+/-	66	+/-	312
USD	+/-	15 %	+/-	2	+/-	2

Taulukko: Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysissä on huomioitu tilinpäätöshetken taseeseen sisältyvät kaikki valuuttamääräiset saatavat ja velat sekä valuuttajohdannaissopimukset. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/- 15 prosenttia tilinpäätöshetkestä. Muiden tekijöiden on oletettu pysyvän muuttumattomina.

Korkoriski

Konsernin korkoriski aiheutuu pitkäaikaisista veloista. Konsernin tavoitteena on suojautua vieraan pääoman korkoriskiltä kiinteäkorkoisilla lainoilla, korkojohdannaisinstrumenteilla ja riittävällä likvidien varojen määrällä. Konserni ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena. Vaihtuvakorkoiset lainat altistavat konsernin rahavirran korkoriskille. Emoyhtiöllä on vaihtuvakorkoinen laina, jonka valuuttana on Ruotsin kruunu. Vaihtuvakorkoisen lainan korkoriskin suojaamiseksi konserni on käyttänyt koronvaihtosopimusta. Lainaa suojaavaan koronvaihtosopimukseen ei ole sovellettu suojauslaskentaa. Tilikauden päättyessä konsernin lainoista 63 prosenttia oli kiinteäkorkoisia ja 37 prosenttia vaihtuvakorkoisia. Tilikauden päättymispäivänä konsernilla oli avoinna koronvaihtosopimus, jonka perusteella konserni on saanut keskimäärin 2,81 prosentin kiinteää korkoa ja maksanut 2,61 prosentin vaihtuvaa korkoa.

Korkotason vaihteluiden vaikutus kohdistuu konsernissa pääosin likvidien varojen tulevaan tuottotasoon. Epävarmassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni välttää sijoitusinstrumentteja, joihin liittyy merkittävää korko- tai hintariskiä. Tilinpäätökseen 31.12.2013 ja vertailuvuoteen ei sisältynyt korkorahastosijoituksia. Rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä sijoitettuna kiinteäkorkoisilla pankkitileillä.

Hintariski

Konsernin käyttämät raaka-aineet ovat teräksen jatkojalosteita, muita raaka-aineita, komponentteja ja hyödykkeitä. Näiden raaka-aineiden markkinahintariskiltä ei voida aktiivisesti suojautua johdannaisilla. Teräksen hintariskiä hallitaan säännöllisellä hinnanvaihtelun analyysillä ja seurannalla. Komponenttien hintariskiä vähennetään tekemällä puitesopimuksia toimittajien kanssa. Konsernin tuotantoprosessien käyttämän sähköenergian hintariskiä seurataan ja hallitaan kiinteähintaisilla energiantoimitussopimuksilla. Konsernin taseessa ei tilinpäätöshetkellä ollut hintariskiä suojaavia johdannaisia, joiden hintariskillä olisi ollut vaikutusta tulokseen.

Vakaassa rahoitusmarkkinatilanteessa konserni voi sijoittaa rahavarojaan osake- ja korkorahastoihin ja altistuu siten toiminnassaan noteerattujen rahastojen markkinahintojen vaihtelusta aiheutuvalle hintariskille. Konsernissa ei tilinpäätöshetkellä ollut myytävissä olevia rahasto- tai muita sijoituksia.

Vastapuoliriski

Konsernin merkittävimmät vastapuoliriskit ovat projektiliiketoiminnan sopimusvastapuoliin liittyvä asiakasluottoriski ja konsernin sijoitustoimintaan liittyvät vastapuoliriskit.

Luottoriski ja muut vastapuoliriskit

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu silloin, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernille. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen rahoitusvarojen kirjanpitoarvo. Tilikauden lopussa 31.12.2013 luottoriskin enimmäismäärä oli 31,0 miljoonaa euroa (44,0 Me).

Projektitoimitusten sopimusvastapuoliin liittyviä luottoriskejä hallitaan edellyttämällä maksamattomalle kauppahinnalle pankkitakuita tai vahvistettuja rembursseja sekä hallituksen hyväksymien asiakkaiden kohdalla etupainotteisilla maksuehdoilla. Teknologiapalveluihin liittyviä luottoriskejä hallitaan seuraamalla asiakaskohtaisten saatavien määriä ja asiakkaiden maksukäyttäytymistä säännöllisesti. Yleisestä maailmantalouden, rahamarkkinoiden ja asiakkaiden markkinatilanteen kehitykseen liittyvästä epävarmuudesta johtuen saatavien riskitason arvioidaan vakiintuneen jonkin verran lamaa edeltänyttä tasoa korkeammaksi.

Asiakkaiden maksukykyyn liittyvä luottoriski on enintään se määrä sitoviin sopimuksiin liittyviä avoimia maksuja, joita ei ole katettu pankkitakuilla, rembursseilla tai muilla vakuuksilla. Saadut pankkitakuut ja remburssit kattoivat tilikauden lopussa 30 prosenttia (16 %) taseen myynti- ja osatuloutussaamisista ja 5 prosenttia (25 %) tilauskannasta. Tilikaudella kirjattujen luottotappioiden määrä oli 0,5 miljoonaa euroa (1,6 Me). Myyntisaamisiin ei tilinpäätöshetkellä sisältynyt merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Taulukossa "Asiakassaamiset" esitetyt avoimet ennakkomaksut ovat sitoviin sopimuksiin liittyviä, laskutettuja maksueriä, jotka eivät sisälly taseen vastaaviin eriin tilinpäätöshetkellä. Taseen myyntisaatavien ja sitoviin sopimuksiin liittyvien, asiakkailta maksuehtojen perusteella laskutettujen ennakkomaksujen yhteenlaskettu ikäanalyysi on esitetty taulukossa "Asiakassaamisten ikäjakauma".

1 000 euroa	2013	2012
Myyntisaamiset taseessa	3 887	4 107
Laskutetut avoimet ennakkolaskut	373	3 740
YHTEENSÄ	4 260	7 847

Taulukko: Asiakassaamiset

403 247 790	472 120 1 630
2 819	5 625
2013	2012

Taulukko: Asiakassaamisten ikäjakauma

Sijoitustoiminnan vastapuoliriski

Konsernin pankkien ja rahoituslaitosten kanssa tekemiin rahoitusinstrumenttisopimuksiin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Sijoitustoiminnassa ja johdannaissopimuksia tehtäessä vastapuoliksi hyväksytään tahot, joiden luottokelpoisuusluokitus on hyvä ja jotka täyttävät rahoituspolitiikassa määritellyt muut ehdot. Sijoituksia, johdannaissopimuksia ja lainasopimuksia tehtäessä konserni soveltaa vastapuolikohtaisia enimmäismääriä riskikeskittymien välttämiseksi. Tilinpäätöshetkellä konsernin kassanhallintaan liittyvät sijoitukset olivat pohjoismaisissa pankeissa. Likvidit varat euroalueen ulkopuolella olevissa rahoituslaitoksissa olivat tilinpäätöshetkellä 2,8 miljoonaa euroa (2,0 Me).

Maksuvalmiusriski

Konsernin projektiliiketoiminnan luonteesta johtuen rahoitustarve ja likvidien varojen määrä vaihtelevat myös lyhyellä aikavälillä. Käyttöpääomatarpeiden ennustamisen tekevät erityisen haasteelliseksi uudet tilaukset, joiden maksuehdot ovat yksilöllisiä ja joiden ajalliseen toteutumiseen liittyy epävarmuutta.

Maksuvalmiuden turvaamiseksi on konsernin rahoituspolitiikassa määritelty rahavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten vähimmäismäärä. Hyvä maksuvalmius pyritään ensisijaisesti säilyttämään tehokkaalla käyttöpääomaja kassanhallinnalla. Pitkällä aikavälillä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvää riskiä hallitaan hyödyntämällä erilaisia rahoituslähteitä. Sijoituksilta edellytetään riittävää likviditeettiä. Konsernilla ei tilinpäätöksessä 31.12.2013 ja vertailuvuonna ollut korollista nettovelkaa. Konsernin käytössä olevat rahavarat riittävät kattamaan konsernin lyhytaikaiset rahoitustarpeet.

Konsernin rahavarojen määrä tilikauden lopussa oli 12,6 miljoonaa euroa (19,5 Me). Konserni on varautunut vaihteleviin käyttöpääomatarpeisiin ja mahdollisiin rahan saatavuuden häiriötilanteisiin yhteensä 23,0 miljoonan euron pitkäaikaisilla luottolimiittisopimuksilla kolmen pohjoismaisen pankin kanssa. Limiitistä oli tilikauden päättyessä käyttämättä 16,9 miljoonaa euroa.

Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti lyhytaikaisiin talletuksiin tai jälkimarkkinakelpoisiin, hyvän luottokelpoisuuden omaaviin euromääräisiin sijoituksiin.

Konsernin rahoitusvelkoihin sisältyvät ostovelat, johdannaisvelat ja korolliset velat. Ostovelat erääntyvät keskimäärin alle kuukauden kuluessa. Konsernin lainasopimuksiin perustuvien korollisten rahoitusvelkojen lyhennykset ja niihin liittyvien rahoituskulujen kassavirrat ja muut rahoitusvelkojen kassavirrat on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukossa esitetyt erät ovat diskonttaamattomia rahavirtoja.

1 000 euroa	2014	2015	2016	2017	2018	Yhteensä
Rahalaitoslainat
Lyhennykset	3 490	1 250	1 250	-	-	5 990
Rahoituskulut	192	85	36	-	-	313
Yhteensä	3 682	1 335	1 286	-	-	6 303
1 000 euroa
Ostovelat
Lyhennykset	7 556	-	-	-	-	7 556
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	7 556	-	-	-	-	7 556
1 000 euroa
Siirtovelat
Lyhennykset	5 001	-	-	-	-	5 001
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	5 001	-	-	-	-	5 001
1 000 euroa
Johdannaiset
Lyhennykset	71	-	-	-	-	71
Rahoituskulut	-	-	-	-	-	-
Yhteensä	71	-	-	-	-	71

Taulukko: Maturiteettianalyysi

Konsernin likviditeettiä turvaavat lisäksi pankkitililimiitit ja Raute Oyj:n 10 miljoonan euron (10 Me) kotimainen yritystodistusohjelma, jonka puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. Ohjelman järjestäjänä toimii Nordea Pankki Oyj.

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on tehokas pääomarakenne, jonka avulla varmistetaan konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla. Konsernin emoyhtiön luottoluokitus oli vuoden 2013 sekä vertailuvuoden 2012 hyvä.

Konsernin pääomarakennetta seurataan omavaraisuusastetunnusluvulla, jolle on asetettu strateginen tavoitetaso. Tilikauden 2013 aikana konsernin tavoitteena oli säilyttää omavaraisuusaste yli 40 prosentin tasolla. Omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 56,6 prosenttia (48,0 %) ja gearing -28,3 prosenttia (-33,5 %).

Konserni on antanut laina- ja luottojärjestelysopimuksissa sekä niiden vakuusjärjestelysopimuksissa seuraavat tärkeimmät taloudellisiin tunnuslukuihin liittyvät erityisehdot eli kovenantit: - omavaraisuusasteen tulee olla vähintään 30 prosenttia ja - gearingin tulee olla alle +100 prosenttia.

Lainakovenantit raportoidaan lainan antajalle neljännesvuosittain. Jos konserni rikkoo lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua.

Tilikauden 2013 ja vertailuvuoden aikana konserni on täyttänyt erityisehtojen vaatimukset sekä saavuttanut omavaraisuusaste -tunnusluvulle asetetut tavoitteet.

1 000 euroa	2013	%	2012	%
SEGMENTTIRAPORTOINTI Toimintasegmentti
Raute-konsernin toiminnot kuuluvat kokonaisuudessaan puu tuoteteknologiasegmenttiin. Ylin operatiivinen päätöksenteki jä, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmentille ja sen tuloksen arvioinnista, on Raute Oyj:n hallitus. Hallitus seuraa kannattavuutta liiketulostunnusluvulla.
Rauten liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja hallintora kenteen perusteella puutuoteteknologiasegmenttinä raportoi tava toimintasegmentti muodostuu koko konsernista ja seg mentin tiedot ovat yhtenevät koko konsernin tietojen kanssa.
Toimintasegmenttijako perustuu konsernin sisäiseen päätök sentekojärjestykseen ja on yhdenmukainen ylimmälle opera tiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan taloudellisen tiedon kanssa. Segmenttiraportoinnissa noudatetaan konsernitilinpää töksen laatimisperiaatteita.
Puutuoteknologia
Liikevaihto	83 274		101 273
Liiketulos	1 828		5 022
Varat	48 783		63 076
Velat	25 170		38 856
Investoinnit	3 188		3 529
Puutuoteteknologiasegmentin varat maantieteellisesti
Suomi	40 492	83	53 620	85
Pohjois-Amerikka	3 914	8	3 437
Kiina	2 925	6	4 406
Venäjä	1 114	2	1 257
Etelä-Amerikka	198	0	199
Muut	140	0	158
YHTEENSÄ	48 783	100	63 076	100
Puutuoteteknologiasegmentin investoinnit maantieteellisesti
Suomi	2 324	73	2 980
Pohjois-Amerikka	15	0	6
Kiina	837	26	517
Venäjä	3	0	1
Etelä-Amerikka	1	0	22
Muut	8	0	2
YHTEENSÄ	3 188	100	3 529	100

1 000 euroa		2013	%	2012	%
4	LIIKEVAIHTO
	Liikevaihdon pääosa muodostuu puutuoteteknologian projekti toimituksista ja teknologiapalveluihin kuuluvista modernisoin
	neista, jotka on käsitelty pitkäaikaishankkeina. Muu liikevaihto
	koostuu puutuoteteollisuudelle toimitettavista muista teknolo
	giapalveluista, kuten varaosa- ja kunnossapitopalveluista sekä
	asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä palveluista.
	Projektitoimitukset ja teknologiapalveluihin kuuluvat moder
	nisoinnit sisältävät sekä tuote- että palvelumyyntiä, joten kon
	sernin liikevaihdon jakautumista puhtaaseen tuote- ja palvelu
	myyntiin ei voida esittää luotettavasti.
	Isot toimitusprojektit voivat tilapäisesti nostaa eri asiakkaiden
	osuuden konsernin liikevaihdosta yli 10 prosentin. Tilikauden
	2013 lopussa konsernilla oli kaksi asiakasta (2), joiden asiakas
	kohtainen osuus konsernin liikevaihdosta ylitti 10 prosenttia.
	Kummankin asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta oli 14
	prosenttia.
	Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain
	EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	33 697	40	22 179	22
	LAM (Etelä-Amerikka)	18 020	22	52 588	52
	CIS (Venäjä)	16 291	19	14 454	14
	NAM (Pohjois-Amerikka)	11 432	14	8 469	8
	APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)	3 834	5	3 583	4
	YHTEENSÄ	83 274	100	101 273	100
	Suomen osuus liikevaihdosta oli 6 prosenttia (6 %).
5	PITKÄAIKAISHANKKEET
	Liikevaihto
	Valmistusasteen mukainen liikevaihto	66 214		85 267
	Muu liikevaihto	17 060		16 006
	YHTEENSÄ	83 274		101 273
	Valmistusasteen mukaan tuloutetuista mutta luovuttamatta
	olevien pitkäaikaishankkeiden osalta tuotoiksi kirjattu määrä	86 534		89 601
	Pitkäaikaishankkeista tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
	(tilauskanta)	27 770		49 040
	Luovuttamatta olevien projektien tase-erät Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää lasku
	tetut ennakot
	- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	65 872		64 872
	- saadut ennakkomaksut	53 619		48 372
	Hankesaamiset	12 253		16 499
	Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen
	mukaisen arvon
	- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappiolla vähennettynä	20 467		27 890
	- saadut ennakkomaksut	26 953		40 394
	Hankevelka	6 486		12 504

	1 000 euroa	2013	2012
	Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut
	Hankevelka	6 486	12 504
	Muut saadut ennakkomaksut, ei osatuloutettavat	613	272
	YHTEENSÄ	7 099	12 776
	Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
	Maksetut ennakkomaksut	101	1 021
	Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	101	1 021
6	LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
	Käyttöomaisuuden myyntivoitot	11	21
	Saadut takauskorvaukset projekteista	-	1 246
	Saadut vakuutuskorvaukset	121	-
	Muut	163	156
	YHTEENSÄ	295	1 423
7	MATERIAALIT JA PALVELUT
	Aineet ja tarvikkeet
	- Ostot tilikauden aikana	-36 229	-51 275
	- Varaston muutos Ulkopuolisilta ostetut palvelut	-74 -4 408	632 -5 082
	YHTEENSÄ	-40 711	-55 725
8	TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
	Palkat ja palkkiot	-22 697	-23 750
	Myönnetyt osakeoptiot	-199	-177
	Eläkekulut
	- Maksupohjaiset järjestelyt	-3 184	-3 233
	- Etuuspohjaiset järjestelyt	2	8
	Muut henkilösivukulut	-1 339	-1 601
	YHTEENSÄ	-27 417	-28 752
	Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista on esitetty liitetiedossa nume ro 33. Tiedot osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa numero 26.
9	HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
	Kirjoilla 31.12., henkilöä
	Työntekijät	160	150
	Toimihenkilöt	374	353
	YHTEENSÄ	534	503
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	148	132
	Tehollinen keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	151	146
	Toimihenkilöt	364	334
	YHTEENSÄ	515	480
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	141	132
	Keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	155	150
	Toimihenkilöt	367	338
	YHTEENSÄ	522	488
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	141	132

	1 000 euroa	2013	2012
10	TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT
	Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	-2 523	-2 516
	Aktivoitujen kehittämismenojen poistot	-405	-126
	Kehittämismenoja aktivoitu taseeseen	615	1 024
	Tilikaudella kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	-2 313	-1 618
	Tilikauden tutkimus- ja kehittämismenot	-2 523	-2 516
	% liikevaihdosta	3,0	2,5
	Tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu liiketoiminnan kuluihin ennen liike tulosta
11	POISTOT
	Poistot hyödykeryhmittäin
	Aineettomista hyödykkeistä
	- Aktivoidut kehittämismenot	-405	-126
	- Muut aineettomat hyödykkeet	-377	-348
	Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä
	- Rakennukset ja rakennelmat	-319	-323
	- Koneet ja laitteet	-1 071	-1 144
	- Muu aineellinen käyttöomaisuus	-2	-27
	YHTEENSÄ	-2 174	-1 968
12	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	-2 410	-2 504
	Vuokrakulut	-1 198	-1 144
	Myynti- ja markkinointikulut	-1 767	-1 574
	Luottotappiot	-534	-1 564
	Hallintokulut	-1 704	-1 833
	Muut kulut	-2 872	-3 101
	YHTEENSÄ	-10 485	-11 720
	Tilintarkastajien palkkiot
	KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
	Tilintarkastus Veroneuvonta	-55 -7	-48 -22
	Muut palvelut	-13	-45
	YHTEENSÄ	-75	-115
13	RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Rahoitustuotot
	Korkotuotot lyhytaikaisista pankkisaamisista	39	248
	Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	180	118
	Valuuttakurssivoitot rahoituslainoista, netto	190	47
	Valuuttakurssivoitot muista rahoituseristä	245	36
	Muut rahoitustuotot	81	32
	YHTEENSÄ	735	482

1 000 euroa	2013	2012
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoituslainoista	-334	-498
Valuuttakurssitappiot rahoituslainoista	0	-117
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-42	281
Valuuttakurssitappiot muista rahoituseristä	-161	-331
Arvonalentumistappiot myytävissä olevista sijoituksista	-293	-
Muut rahoituskulut	-144	-73
YHTEENSÄ	-974	-738
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-238	-256
Valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla suojattuun riskiin liittyvillä arvonmuu toksilla on oikaistu korkokuluja. Vähennys on yhteensä 84 tuhatta euroa (175 tuhatta euroa).
Muut laajan tuloksen erät
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	84	110
Muuntoerot	-83	80
YHTEENSÄ	1	190
VALUUTTAKURSSIVOITOT JA -TAPPIOT (NETTO)
Liikevaihtoon sisältyvät	-16	32
Liiketoiminnan kuluihin sisältyvät	0	51
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät	275	-364
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät	-83	80
YHTEENSÄ	176	-202
TULOVEROT
Konsernin tuloslaskelma
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-364	-16
Edellisten tilikausien verot	-2	-14
Laskennalliset verot (liitetieto numero 28)	-28	-1 728
YHTEENSÄ	-394	-1 759
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 24,5 prosentin verokannal la laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja	1 589	4 775
Seuraavien erien verovaikutukset:
Verot laskettuna Suomen verokannalla, 24,5 %	-389	-1 170
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavien verokantojen vaikutus	-1	3
Verovapaat tuotot	44	119
Verotuksessa vähennyskelvottomat kulut	-14	-18
Verot aikaisemmilta tilikausilta	-2	-14
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-65	0
Kirjaamattomat verosaatavat ulkomaisten tytäryhtiöiden tappioista	-119	-391
Laskennallisen veron muutos - Suomen yhteisöverokannan muutos	45	-
Muut erät	107	-287
Konsernin verot tuloslaskelmassa	-394	-1 759
Efektiivinen verokanta, %	24,8	36,8

1 000 euroa		2013	2012
16	OSAKEKOHTAINEN TULOS Laimentamaton osakekohtainen tulos Laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen laskennassa on käytetty tilikau den painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimentamaton osakekoh tainen tulos on laskettu jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän pai notetulla keskiarvolla.
	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	1 196 4 005	2 985 4 005
	Osakekohtainen tulos, euroa	0,30	0,75
	Laimennettu osakekohtainen tulos Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osak keiden keskimääräistä lukumäärää on oikaistu osakeoptioiden laimennus vaikutuksella. Optioiden käyttöä ei oteta huomioon osakekohtaista tulosta laskettaessa silloin, kun osakkeen merkintähinta optiolla ylittää osakkeiden keskimääräisen markkina-arvon kauden aikana. Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun osakeoptioiden merkintähinta on alempi kuin osakkeen käypä arvo.
	Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskentaa varten on osakeoptioiden osalta selvitetty osakemäärä, joka ulkona oleviin osakeoptioihin liittyvien merkintäoikeuksien raha-arvon perusteella olisi voitu hankkia käypään ar voon (yhtiön osakkeen tilikauden keskimääräinen markkinahinta). Tätä osa kemäärää verrataan osakemäärään, joka olisi laskettu liikkeeseen, jos osake optiot olisi toteutettu.
	Tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 laimentava vaikutus tuloslaskelmaan oli 8 211 kappaletta.
	Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta, 1 000 euroa Laimennettu osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	1 196 4 013	2 985 4 008
	Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa	0,30	0,74

17 OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Vuonna 2013 Raute Oyj jakoi osinkoa 0,50 euroa osakkeelta. Osinkoa jaettiin yhteensä 2 002 tuhatta euroa.

Hallitus ehdottaa 31.3.2014 pidettävälle Raute Oyj:n varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osaketta kohti ja loppuosa jakokelpoisista varoista jätetään omaan pääomaan. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 4 004 758 kappaletta, joten osingon kokonaismäärä olisi yhteensä 800 951,60 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014, että yhtiökokous päättäisi vapaan oman pääoman jakamisesta pääoman palautuksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 0,30 euroa osaketta kohti.

18 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

		Muut aineet	Keskeneräiset
	Kehittämis	tomat hyödyk	kehittämis	Ennakko
1 000 euroa	menot	keet	menot	maksut	YHTEENSÄ
Aineettomat hyödykkeet 2013
Hankintameno 1.1.2013	3 478	9 368	1 054	118	14 019
Muuntoerot	-	-8	-	-2	-10
Lisäykset	311	218	304	719	1 552
Siirrot erien välillä	-	-1 353	-	-835	-2 188
Hankintameno 31.12.2013	3 789	8 225	1 358	0	13 372
Kertyneet poistot 1.1.2013	-3 317	-7 497	-	-	-10 815
Muuntoerot	-	7	-	-	7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	1 791	-	-	1 791
Tilikauden poisto	-405	-377	-	-	-782
Kertyneet poistot 31.12.2013	-3 722	-6 077	-	-	-9 799
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	67	2 148	1 358	0	3 574
Aineettomat hyödykkeet 2012
Hankintameno 1.1.2012	4 065	8 260	123	-	12 447
Muuntoerot	-	7	-	-	7
Lisäykset	93	1 056	1 023	118	2 198
Siirrot erien välillä	-587	45	-92	-	-634
Hankintameno 31.12.2012	3 478	9 368	1 054	118	14 019
Kertyneet poistot 1.1.2012	-3 871	-7 144	-	-	-11 014
Muuntoerot	-	-5	-	-	-5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	679	-	-	-	679
Tilikauden poisto	-126	-348	-	-	-474
Kertyneet poistot 31.12.2012	-3 317	-7 497	-	-	-10 815
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	161	1 871	1 054	118	3 204

Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista on testattu käyttöarvolaskelmien avulla. Arvonmääritykset ovat herkkiä tulevaisuuden odotettujen tuottojen ja diskonttauskorkoja koskeville oletuksille. Diskonttauskorko kuvastaa arvioitua markkinoilla odotettavaa korkoa ottaen huomioon rahan aika-arvon ja kyseistä omaisuuserää koskevat erityisriskit, joita koskevia oikaisuja ei ole tehty arvioituihin rahavirtoihin.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin liittyvät erityiset riskit. Laskelmissa käytetty diskonttauskorko on 10,9 %. Tilikauden 2013 aikana on keskeneräisistä aktivoiduista kehittämismenoista kirjattu arvonalentumistappiota 311 tuhatta euroa.

19 AINEELLISET HYÖDYKKEET

					Kesken
		Raken			eräiset
		nukset ja		Muut	hankinnat
	Maa- ja	rakennel	Koneet ja	aineelliset	ja ennakko
1 000 euroa	vesialueet	mat	kalusto	hyödykkeet	maksut	YHTEENSÄ
Aineelliset hyödykkeet 2013
Hankintameno 1.1.2013	386	9 593	30 447	648	600	41 673
Muuntoerot	-	-	-919	-29	-	-947
Lisäykset	-	-	469	-	1 165	1 634
Vähennykset	-	-	-43	-	-1	-44
Siirrot erien välillä	-	127	1 302	-43	-1 032	354
Hankintameno 31.12.2013	386	9 720	31 255	576	732	42 670
Kertyneet poistot 1.1.2013	-	-6 060	-27 283	-439	-	-33 782
Muuntoerot	-	-	847	10	-	857
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	-	-	43	-	44
Tilikauden poisto	-	-319	-1 071	-2	-	-1 392
Kertyneet poistot 31.12.2013	-	-6 379	-27 507	-388	-	-34 274
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	386	3 341	3 749	188	732	8 396
Aineelliset hyödykkeet 2012
Hankintameno 1.1.2012	386	13 075	30 135	645	223	44 463
Muuntoerot	-	15	69	4	-	88
Lisäykset	-	4	611	-	716	1 331
Vähennykset	-	-	-370	-	-	-370
Siirrot erien välillä	-	-3 502	2	-	-341	-3 839
Hankintameno 31.12.2012	386	9 593	30 447	648	600	41 673
Kertyneet poistot 1.1.2012	-	-9 442	-26 384	-410	-	-36 236
Muuntoerot	-	-15	-53	-2	-	-70
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	3 722	299	-	-	4 019
Tilikauden poisto	-	-323	-1 144	-27	-	-1 494
Kertyneet poistot 31.12.2012	-	-6 060	-27 282	-439	-	-33 782
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	386	3 532	3 165	209	600	7 892

1 000 euroa		2013	2012
20	MUUT RAHOITUSVARAT
	Myytävissä olevat rahoitusvarat
	Noteeraamattomat osakesijoitukset	789	789
	Lisäykset	3	-
	Vähennykset	-293	-
	YHTEENSÄ	500	789
	Rahoitusvarojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.
	Tilikauden 2013 aikana ja vertailuvuonna myytävissä olevista rahoitusvarois
	ta ei ole aiheutunut realisoituneita myyntitappioita rahoituseriin. Tilikauden
	2013 kirjanpitoarvoa on alennettu arvonalentumisilla yhteensä 293 tuhatta
	euroa.
21	VAIHTO-OMAISUUS
	Aineet ja tarvikkeet	3 335	3 461
	Keskeneräiset tuotteet	1 016	1 982
	Muu vaihto-omaisuus	595	666
	Ennakkomaksut	101	1 021
	YHTEENSÄ	5 047	7 130
	Tilikauden aikana vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on alennettu vastaa maan luovutushintaa kirjaamalla arvonalennuksena 144 tuhatta euroa (478 tuhatta euroa).
22	MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
	Lyhytaikaiset saamiset
	- Myyntisaamiset	3 887	4 107
	- Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista asiakkailta	12 253	16 499
	- Siirtosaamiset	863	2 170
	- Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	130	17
	- Muut saamiset	1 380	1 671
	YHTEENSÄ	18 513	24 464

Tasearvot vastaavat sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä vakuuksien käypää arvoa huomioon ottamatta siinä tapauksessa, että vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Myyntisaamisista korottomia on 3 887 tuhatta euroa ja niiden maksuaika on keskimäärin 30 päivää. Asiakassaamisten ikäanalyysi on esitetty liitetiedossa numero 2.

Osatuloutussaamiset pitkäaikaishankkeista, jotka ovat syntyneet sitoviin toimitussopimuksiin tehdystä työstä ja hankinnoista, ovat myyntisaamisiin verrattava tase-erä. Myyntisaamiset ja niihin sisältyvät osatuloutussaamiset on esitetty liitetiedossa numero 37 rahoitusvarana.

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjaus on tehty, kun on ollut olemassa perusteet sille, että konserni ei tule saamaan erääntynyttä saamistaan. Tilikauden aikana konserni on kirjannut myyntisaamisten arvonalentumisia yhteensä 534 tuhatta euroa (1 564 tuhatta euroa). Arvonalentumiset on esitetty tuloslaskelman erässä "Liiketoiminnan muut kulut".

Tilinpäätöshetken saamisiin liittyvä luottoriski on kuvattu liitetiedossa numero 2. Saamisten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

1 000 euroa	2013	2012
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
- Henkilöstökulujaksotukset	49	52
- Takauskorvaussaamiset	-	1 246
- Tuloverosaaminen	183	37
- Muut siirtosaamiset	631	834
YHTEENSÄ	863	2 170

1 000 euroa		2013	2012
	RAHAVARAT
	Käteinen raha ja pankkitilit	12 658	14 548
	Pankkitalletukset	-	5 000
	YHTEENSÄ	12 658	19 548
	Rahavirtalaskelman rahavarat
	Rahavarat	12 658	19 548
	YHTEENSÄ	12 658	19 548
	OMAA PÄÄOMAA KOSKEVA LIITETIEDOT
	Osakkeiden lukumäärän muutokset, 1 000 kpl
	Osakkeiden lukumäärä 1.1.	4 005	4 005
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.	4 005	4 005
	Nimellisarvo, euroa	2,00	2,00
	Osakepääoma yhteensä, 1 000 euroa	8 010	8 010
	K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake)	991	991
	A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake)	3 014	3 014
	Osakepääoman vähimmäismäärä on 5 000 000 euroa ja enimmäismäärä
	20 000 000 euroa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräi
	sesti. Luovutetuilla optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena Raute
	Oyj:n osakepääoma voi nousta enintään 480 000 euroa.
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pää
	oman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä
	ei nimenomaisen päätöksen mukaan ole merkitty osakepääomaan.
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	6 498	-
	Siirrot erien välillä	-	6 498
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	6 498	6 498
	Muut rahastot
	Muut rahastot sisältävät myönnettyinä osakkeina toteutettavat osakeperus
	teiset palkkiot.
	Muut rahastot 1.1.	364	187
	Omana pääomana suoritettavat osakeperusteiset palkkiot	199	177
	Muut rahastot 31.12.	563	364
	Muuntoerot
	Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntami
	sesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin tytäryhtiöiden tehtyjen nettosi
	joitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot.
	Muuntoerot 1.1.	103	23
	Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	-83	80
	Muuntoerot 31.12.	20	103

25 OMAT OSAKKEET

Yhtiö ei ole hankkinut tai luovuttanut tilikauden eikä vertailuvuoden aikana omia osakkeita. Yhtiön hallussa ei ollut omia

26 OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Optio-oikeuksia on luovutettu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-ohjelman ehtojen mukaisesti optio-oikeudet on annettu vastikkeetta. Kukin optio-oikeus antaa oikeuden merkitä tai hankkia yhden Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen optioehtojen mukaan määräytyvään hintaan ja optioehdoissa määrättynä aikana. Optio-oikeudet on merkitty tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C. Kukin erä sisältää 80 000 optio-oikeutta. Raute Oyj:n osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 euroa.

Optio-oikeuden haltija menettää optio-oikeuden, mikäli työsuhde konsernissa päättyy optio-ohjelman ehtoihin merkitystä syystä ennen oikeuden lopullista syntymistä. Tilikauden 2013 aikana Raute Oyj:lle on palautunut optioita yhteensä 11 700 kappaletta. Palautus on tapahtunut Raute Oyj:n kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti.

Raute Oyj:n hallitus on tilikauden 2013 aikana myöntänyt yhteensä 33 200 kappaletta tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C merkittyjä optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Jaetuille optioille on määritetty käypä arvo Black-Scholes -optiohinnoittelumallilla. Myönnetyt optiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Optio-oikeuden käypä arvo on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan niiden ansainta-aikana. Tilikaudella 2013 optioiden vaikutus konsernin tuloslaskelmaan oli 199 tuhatta (177 tuhatta) euroa. Tilikausilla 2013 ja 2012 hinnoittelumallissa käytetyt painotetut keskimääräiset oletukset on esitetty seuraavassa taulukossa.

osakkeita tilinpäätöshetkellä.

Hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat

	2010 A	2010 B	2010 C
- Osakkeen kurssi myöntä-
mishetkellä, euroa	7,90-9,12	7,33-10,50	7,55-9,12
- Toteutushinta luovutus-
hetkellä, euroa	7,64	9,83	8,40
- Volatiliteetti, %	30	30	30
- Poistumisolettama, %	0	0	0
- Optioiden voimassaolo
aika luovutushetkellä,
vuotta	3 - 6	4 - 6	5 - 6
- Riskitön korko, %	2,07	2,07	2,07
- Henkilöitä, kpl	10	24	27

Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty emoyhtiön osakkeen historiallisesta kurssivaihtelusta käyttäen päivätason havaintoja option kuuden vuoden juoksuaikaa vastaavalta ajalta. Määritettyä volatiliteettia on oikaistu, koska ajanjaksolla toteutuneen pienen vaihdon vuoksi historiallisen volatiliteetin ei täysin katsota heijastuvan option arvoon. Pienen vaihdon vuoksi myynti vaikuttaa alentavasti osakkeen arvoon.

Optio-oikeudet on suunnattu konsernin avainhenkilöille. Hinnoittelumallissa käytetty poistumisolettama on määritetty järjestelyn kohteena olevan henkilöstöryhmän keskimääräisen palveluksessa pysymisajanjakson perusteella ehdon täyttymiseen asti.

Riskitön korkokanta on määritetty option voimassaoloajalle arvioidun merkintähetken korkotason mukaan.

1 000 euroa		2013	2012
27	VARAUKSET
	Takuuvaraukset
	Kirjanpitoarvo 1.1.	934	742
	Lisäykset	1 046	822
	Vähennykset	-782	-630
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1 198	934
	Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista
	Kirjanpitoarvo 1.1.	255	819
	Vähennykset	-219	-564
	Kirjanpitoarvo 31.12.	36	255
	YHTEENSÄ	1 234	1 189
	joista
	- pitkäaikaisia	460	56
	- lyhytaikaisia	775	1 134

28 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

			Tulosvai	Muihin laa	Omaan
			kutteisesti	jan tuloksen	pääomaan
1 000 euroa			kirjatut	eriin kirjatut	kirjatut
	Laskennalliset verosaamiset	1.1.2012				31.12.2012
	Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	40	-9	-	-	32
	Varaukset	44	29	-	-	72
	Työsuhde-etuudet	26	11	-22	-	15
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	1 806	-1 605	-	-	201
	Muut väliaikaiset erot	0	67	-	-	67
	Laskennallinen verosaatava yhteensä	1 917	-1 508	-22	-	387
	Netotettu laskennallinen verovelka	-313	-34	-	-	-347
	Laskennallinen verosaatava, netto	1 601	-1 542	-22	-	38
	Laskennalliset verosaamiset	1.1.2013				31.12.2013
	Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	32	-3	-	-	28
	Varaukset	72	-62	-	-	11
	Työsuhde-etuudet	15	-27	22	-	10
	Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	201	-105	-	-	96
	Muut väliaikaiset erot	67	-46	-	-	21
	Laskennallinen verosaatava yhteensä	387	-244	22	-	165
	Netotettu laskennallinen verovelka	-347	281	-	-	-66
	Laskennallinen verosaatava, netto	38	37	22	-	96

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilikauden 2013 tappioista on kirjaamattomia verosaatavia yhteensä 142 tuhatta euroa (397 tuhatta euroa). Ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaatavat olivat yhteensä 1 740 tuhatta euroa (2 107 tuhatta euroa). Konsernille ei todennäköisesti ennen kyseisten tappioiden vanhenemisaikaa kerry verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa. Varat on sijoitettu kyseisiin maihin pysyvästi.

			Tulosvai	Muihin laa	Omaan
			kutteisesti	jan tuloksen	pääomaan
1 000 euroa			kirjatut	eriin kirjatut	kirjatut
	Laskennalliset verovelat	1.1.2012				31.12.2012
	Konserniyhdistelyn vaikutukset	236	-17	-	-	219
	Muut väliaikaiset erot	77	225	-	-	302
	Laskennallinen verovelka yhteensä	313	208	-	-	521
	Netotettu laskennallinen verosaatava	-313	-34	-	-	-347
	Laskennallinen verovelka, netto	0	174	-	-	174
	Laskennalliset verovelat	1.1.2013				31.12.2013
	Konserniyhdistelyn vaikutukset	219	-51	-	-	322
	Muut väliaikaiset erot	302	20	-	-	302
	Laskennallinen verovelka yhteensä	521	-31	-	-	490
	Netotettu laskennallinen verosaatava	-347	281	-	-	-66
	Laskennallinen verovelka, netto	174	249	-	-	423

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on vähennetty toisistaan siltä osin, kun on olemassa oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan ja mikäli verot liittyvät samaan

veronsaajaan. Tilikaudella 2013 on kirjatusta laskennallisesta verovelasta vähennetty laskennallista verosaatavaa 281 tuhatta euroa (34 tuhatta euroa).

1 000 euroa			2013	2012
29	PITKÄAIKAISET KOROLLISET VELAT
	Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat
	- Rahoituslaitoslainat		2 500	5 866
	YHTEENSÄ		2 500	5 866
	Korollisten rahoitusvelkojen maturiteettijakauma Rahoitusvelka - Rahoituslaitoslainat		Lyhytaikainen 3 481	Pitkäaikainen 5 866
	Yhteensä		3 481	5 866
%).	Rahoituslaitoslainojen keskimääräinen korko on 3,85 % (3,77	seuraavan tilikauden aikana erääntyvät lyhennykset on esitetty lyhytaikaisissa veloissa.
Rahoituslaitoslainoihin sisältyy valuuttamääräinen rahoituslai toslaina 17,6 miljoonaa Ruotsin kruunua ja euromääräinen ra hoituslaitoslaina 3,8 miljoonaa euroa.		Ulkomaisella tytäryhtiöllä on 0,2 miljoonan euron rahalaitoslai na emoyhtiön hyväksymältä rahoituslaitokselta. Lainan vakuute na on emoyhtiön antama vastatakaus.

Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariski on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Rahoituslaitoslainojen Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.

1 000 euroa	2013	2012
LYHYTAIKAISET KOROLLISET VELAT
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	3 481	5 494
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat	-	100
YHTEENSÄ	3 481	5 594
Konsernin lyhytaikaisten lainojen jakauma valuutoittain
- Ruotsin kruunu (SEK)	36 %	36 %
- Euro (EUR)	57 %	60 %
- Kiinan juan (CNY)	7 %	4 %
Korollisten lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	3,88 %	3,63 %
Muut lyhytaikaiset korolliset lainat	-	1,0 %
Lyhytaikaisten rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 37.
ELÄKEVELVOITTEET
Raute Oyj:n vapaaehtoinen lisäeläkejärjestely on käsitelty etuuspohjaisena
eläkejärjestelynä. Työsuhteessa olevien suomalaisten työntekijöiden eläke
turvan vapaaehtoinen täydennys on hoidettu Mandatum Life henkivakuutus
yhtiössä. Ulkomaisten tytäryhtiöiden eläkejärjestelyt on hoidettu paikallisen
lainsäädännön mukaisesti ja ne ovat maksuperusteisia.
Uudistettu IAS 19, Työsuhde-etuudet -standardi astui voimaan 1.1.2013 alka
en. Uudistetun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
on kirjattu välittömästi. Raute Oyj on oikaissut vuoden 2012 vertailutiedot uu
distetun standardin mukaisesti. Oikaisuvaikutus vuoden 2012 tuloslaskelmaan
ja taseeseen on esitetty liitetiedossa numero 40. Rahavirtalaskelman rahavaro
jen muutokseen oikaisulla ei ole vaikutusta.
Etuuspohjainen eläkevelka taseessa	109	367
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	-105	-378
Eläkevelka (+) / -saaminen (-) taseessa	4	-11
Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu Tilikauden työsuoritukseen perustuvat eläkemenot	2	-9
Etuuksista johtuva velvoitteen korkomeno, netto	-1	-
Uudelleenarvostus	-84	-110
Tuloslaskelmaan kirjattu eläkekulu (+) kulua / (-) tuottoa	-84	-119
Eläkevelvoitteen käyvän arvon muutokset
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet kauden alussa	367	358
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	3	-
Korkomenot	16	9
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-251	-
Velvoitteen täyttäminen	-26	-
Etuuspohjaiset velvoitteet tilikauden lopussa	109	367

1 000 euroa				2013	2012
	Varojen käyvän arvon muutokset
	Etuuspohjaisen eläkejärjestelyn varat tilikauden alussa			378	370
	Korkotuotto			17	18
	Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)			-170	-
	Työnantajan maksusuoritukset			-100	-10
	Velvoitteen täyttäminen	-21	-
	Varojen käypä arvo tilikauden lopussa			105	378
	Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
	- Diskonttauskorko, %	2,6	4,3
	- Inflaatio, %	1,7	2,0
	- Tulevat palkankorotukset, %			3,3	3,5
	Odotettavissa olevaan elinikään liittyvät oletukset on laskelmissa tehty vakuu tusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta ja ne perustuvat Suomessa julkais tuihin tilastoihin ja kokemukseen.
	Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys	Vaikutus		Vaikutus
	vakuutusmatemaattisten oletusten	etuuspohjaiseen	Vaikutus	etuuspohjaiseen	Muutos
	muutoksille	velvoitteeseen	varoihin	velvoitteeseen	varoissa
	Diskonttauskorko, +0,5 %-yksikköä	-4	-4	-3,95 %	-3,62 %
	Odotettavissa oleva elinikä, + 1 vuosi	1	1	0,55 %	1,32 %
	Etuudet muutos, +0,5 %-yksikköä	4	0	3,39 %	0,00 %
	Eläkkeiden korotusolettama,
	+0,5 %-yksikköä	0	4	0,00 %	4,29 %
1 000 euroa				2013	2012
32	ENNAKKOMAKSUT, OSTOVELAT JA MUUT VELAT
	Lyhytaikaiset velat taseessa
	- Saadut ennakot			7 099	12 776

- Ostovelat	4 055	6 943
- Siirtovelat	5 001	5 189
- Johdannaiset	71	33
- Tuloverovelka	5	-
- Muut velat	1 297	1 087
YHTEENSÄ	17 527	26 029
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
- Pitkäaikaishankkeisiin liittyvät projektikulujaksotukset	344	52
- Henkilöstökulujaksotukset	4 210	4 816
- Rahoituskulut	26	33
- Muut siirtovelat	421	288

YHTEENSÄ 5 001 5 189

Saadut ennakkomaksut, 7 099 tuhatta euroa (12 776 tuhatta euroa), sisältävät pitkäaikaishankkeista saatuja ennakkomaksuja 6 486 tuhatta euroa (12 504 tuhatta euroa).

33 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Raute-konsernin johtoon kuuluvat hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä. Raute-konsernin lähipiiriin kuuluvat johdon lisäksi konsernin tytäryhtiöt ja Rauten sairauskassa.

	Konsernin	Emoyhtiön
	omistusosuus ja	omistusosuus ja
Konserniyhtiöt	äänivalta, %	äänivalta, %
Raute Oyj, Lahti (emoyhtiö)
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	100
Raute Land Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	-
Raute Inc., Delaware, USA	100	100
Raute US, Inc., Rossville, Tennessee, USA	100	-
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	100
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	100
Raute WPM Oy, Lahti	100	100
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	100	50
Raute Service LLC, Pietari, Venäjä	100	-
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100
Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100

1 000 euroa		2013	2012
	Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
Kiiski, Tapani	toimitusjohtaja	384	263
YHTEENSÄ		384	263
Hallituksen jäsenet
Pehu-Lehtonen, Erkki	hallituksen puheenjohtaja	40	37
Mustakallio, Mika	hallituksen varapuheenjohtaja	20	18
Hautamäki, Risto	hallituksen jäsen	20	18
Helander, Ilpo	hallituksen jäsen	20	18
Suominen, Pekka	hallituksen jäsen	20	18
Bask, Joni	hallituksen jäsen 16.4.2012 alkaen	20	13
Mustakallio, Sinikka	hallituksen jäsen 16.4.2012 asti	-	5
YHTEENSÄ		140	128

Toimitusjohtajalla on mahdollisuus enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja erokorvauksena maksetaan kahdentoista kuukauden palkkaa vastaava summa.

Emoyhtiön toimitusjohtajan ja hallituksen eläkesitoumukset

Toimitusjohtajan eläkesitoumukset määräytyvät työntekijöitä koskevan eläkelain mukaisesti. Muita erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ja eläkkeelle siirtymisestä ei ole sovittu. Lakisääteinen eläkemeno tilikaudella 2013 oli 64 tuhatta euroa (44 tuhatta euroa).

Hallituksen jäsenten eläkesitoumukset perustuvat työntekijän eläkelakiin eikä erityisiä ehtoja eläkkeen suuruudesta ole sovittu. Hallitukselle tilikaudella 2013 maksettuihin palkkioihin ei liity lakisääteisiä eläkevelvoitteita.

1 000 euroa	2013	2012
Konsernin johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 284	1 397
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	199	283
Osakeperusteiset maksut	110	97
YHTEENSÄ	1 593	1 777
Johdon osakeperusteiset etuudet
Myönnettyjä optioita, kpl	136 200	109 500
- joista toteutettavissa, kpl	49 500	0

Yhtiön toimitusjohtajalle ja konsernin johtoryhmän jäsenille on annettu vuoden 2013 aikana tunnuksilla 2010 A, 2010 B ja 2010 C merkittyjä osakeoptioita yhteensä 33 200 kappaletta, jotka oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä 33 200 osaketta. Hallituksen jäsenille ei ole myönnetty osakeoptioita. Optio-oikeuksien ehdot on kuvattu liitetiedossa numero 26.

Johdon omistus

Yhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2013 yhteensä 111 029 kappaletta A-sarjan osakkeita ja 122 880 kappaletta K-sarjan osakkeita. Johdon omistus vastaa 5,8 % yhtiön osakkeista ja 11,2 % osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä. Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Lainat ja takaukset lähipiirille

Johdolle ei ole annettu lainoja. Emoyhtiö Raute Oyj:llä oli tilinpäätöksessä 31.12.2013 lainasaamisia tytäryhtiöltään Raute Service LLC:ltä 355 tuhatta euroa (355 tuhatta euroa), Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd:ltä 550 tuhatta euroa ja Raute Canada Ltd.:ltä 682 tuhatta euroa (391 tuhatta euroa). Raute Oyj on antanut 240 tuhannen euron (244 tuhatta euroa) vastatakauksen ulkomaisen tytäryhtiön lainasta. Raute Oyj:llä ei ollut 31.12.2013 kaupallisia vastatakauksia tytäryhtiöiden puolesta. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusitoumuksia.

Rauten sairauskassa

Rauten sairauskassa on vakuutuskassa, joka maksaa jäsenilleen sairausvakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi kassan myöntämiä lisäetuuksia. Rauten sairauskassan toimintapiirin muodostaa Raute Oyj:n henkilöstön lisäksi Lahti Precision Oy:n henkilöstö.

1 000 euroa		2013	2012
34	MUUT VUOKRASOPIMUKSET
	Konserni vuokralleottajana
	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vä
	himmäisvuokrat:
	- Yhden vuoden kuluessa	845	868
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	2 398	2 682
	- Yli viiden vuoden kuluttua	185	519
	YHTEENSÄ	3 428	4 069

Konserni on vuokrannut osan käyttämistään toimisto- ja tuotantotiloista. Vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassaolevia sekä määräaikaisia. Määräaikaisiin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Muiksi vuokrasopimuksiksi on luokiteltu muut käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, jotka eivät ole rahoitusleasingsopimuksia.

1 000 euroa		2013	2012
35	JOHDANNAISET
	Valuuttatermiinien nimellisarvot
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	1 311	2 093
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 967	1 763
	Valuuttatermiinien käyvät arvo
	Taloudellinen suojaus
	- Rahoitukseen liittyvät	-3	-8
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	24	18
	Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
	- Nimellisarvo	1 991	4 117
	- Käypä arvo	-42	-4
	Valuuttatermiinisopimusten nimellisarvo on kohde-etuuksien arvo muutettu
	na euroiksi tilinpäätöspäivän kursseihin. Valuuttatermiinisopimusten käypä
	arvo on tulos, joka olisi syntynyt johdannaisten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
36	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	Omasta puolesta annetut vakuudet
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	3 946	-
	Rahoituslaitoslainat	5 741	9 117
	- Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	5 750	6 700
	Eläkelainat	-	2 000
	- Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset - Luottovakuutusjärjestelyt	- -	600 1 400
	Muut lainat	-	100
	- Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	-	101
	Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
	- Rahoituslaitoslainat	240	244
	- Muut vastuut	64	-
	- Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	304	244
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	1 484	39 600
	Muut omat vastuut
	Alle yhden vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	845	868
	1-5 vuoden sisällä erääntyvät vuokravastuut	2 398	2 682
	Myöhemmin erääntyvät vuokravastuut	185	519
	Yhteensä	3 428	4 069

37 RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN TASEARVOT JA KÄYVÄT ARVOT

Seuraavassa taulukossa on esitetty konsernin rahoituserien käyvät arvot ja tasearvot, jotka vastaavat konsernitaseen kirjanpitoarvoja. Konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisen periaatteet rahoitusinstrumenteista on kuvattu alla.

		Liite	Tasearvo	Käypä arvo	Tasearvo	Käypä arvo
1 000 euroa		tieto	31.12.2013	31.12.2013	31.12.2012	31.12.2012
	Rahoitusvarat
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
	Myytävissä olevat rahoitusvarat	20	500	500	789	789
	Lainat ja saamiset
	Johdannaissopimukset	22	130	130	17	17
	Myyntisaamiset ja muut saamiset*	22	18 329	18 329	24 447	24 447
	Rahavarat	23	12 658	12 658	19 548	19 548
	YHTEENSÄ		31 617	31 617	44 801	44 801
	Rahoitusvelat
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ra hoitusvelat
	Johdannaissopimukset	32	71	71	32	32
	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoi
	tusvelat
	Rahoituslainat	29, 30	5 981	5 981	11 461	11 461
	Ostovelat ja muut velat	32	12 451	12 451	8 063	8 063
	Siirtovelat	32	5 001	5 001	5 189	5 189
	YHTEENSÄ		23 503	23 503	24 746	24 746
	Jaottelu rahoitusinstrumenttiryhmittäin
	Lainat ja saamiset		31 117	31 117	44 012	44 012
	Myytävissä olevat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat ra		500	500	789	789
	hoitusvelat		71	71	32	32
	Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoi
	tusvelat		23 432	23 432	24 713	24 713

*Taseessa erä Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältää osatuloutussaamisia pitkäaikaishankkeista asiakkailta 6 489 tuhatta euroa (12 504 tuhatta euroa).

Muut rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääosin noteeraamattomista osakesijoituksista. Noteeraamattomat osakkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Noteeraamattomilla osakkeilla ei ole toimivia markkinoita, joten niiden käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määrittää. Konsernilla ei ole aikomusta luopua näistä sijoituksista toistaiseksi.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamisten ja muiden saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen saamisten maturiteetti huomioon ottaen. Tilinpäätöshetkellä taseen myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä riskikeskittymiä.

Johdannaiset

Valuuttajohdannaisten käyvät arvot on määritetty käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Avointen valuuttatermiinisopimusten nimellisarvot on esitetty liitetiedossa numero 35.

Koronvaihtosopimuksen käyvän arvon määrittämiseksi on käytetty vastapuolen hintanoteerausta. Käyvät arvot vastaavat niitä hintoja, jotka konserni joutuisi maksamaan tai saisi, jos johdannaissopimus olisi purettu. Avoimen koronvaihtosopimuksen nimellisarvo on esitetty liitetiedossa numero 35.

Rahoituslaitos- ja muut lainat

Velkojen käyvät arvot vastaavat taseessa olevaa kirjanpitoarvoa.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat

Käypään arvoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien jaoteltu perustuu IFRS 7 -standardin mukaiseen jaotteluun. Tason 1 instrumentit ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteina. Käyvät arvot perustuvat näiden instrumenttien kohdalla toimivilta markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän noteerattuun markkinahintaan. Tason 2 instrumenttien käypä arvo perustuu markkinoilta saataviin tietoihin, mutta niillä ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla. Tason 3 instrumenttien käypä arvo ei perustu todettavissa olevaan markkinatietoon vaan johdon harkintaa edellyttäviin arvostustekijöihin, kuten viimeisimpiin transaktioihin ja yhtiöstä saatavilla olevaan markkinatietoon. Mikään yksittäinen määritystieto ei ole olennainen käyvän arvon kokonaismäärän kannalta.

1 000 euroa	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus
varat
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-	-	500	500
- Johdannaissopimukset	-	130	-	130
YHTEENSÄ	-	130	500 - -	630
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus
velat
- Johdannaisvelat	-	71		71

38 TYTÄRYHTIÖIDEN YHDISTELYSSÄ KÄYTETYT VALUUTTAKURSSIT

	2013	2012		2013	2012
Tuloslaskelma	euroa	euroa	Tase	euroa	euroa
CNY	8,1655	8,1096	CNY	8,3248	8,1809
RUB	42,3248	39,9238	RUB	45,3246	40,3295
CAD	1,3685	1,2848	CAD	1,4671	1,3137
USD	1,3282	1,2856	USD	1,3791	1,3194
SGD	1,6618	1,6062	SGD	1,7414	1,6111
CLP	658,1306	624,7032	CLP	725,0943	625,1146

1 000 euroa		2013	2012
39	RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT
	Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
	Poistot	-2 174	-1 968
	Työsuhde-etuudet	-199	-177
	Kurssierot	275	-234
	Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvos
	tamisesta	-339	272
	YHTEENSÄ	-2 437	-2 108

40 UUDISTETUN IAS 19 -STANDARDIN KÄYTTÖÖNOTON VAIKUTUKSET

Uudistetun standardin mukaan etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi. Etuuspohjaisen nettovelan tai -saamisen nettokorkokulut tai -tuotot on laskettu käyttäen tilikauden alussa määritettyä diskonttauskorkoa. Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettavissa olevaa tuottoa ei enää kirjata. Seuraavissa taulukoissa on esitetty oikaisuvaikutus Raute Oyj:n lukuihin vuodelle 2012.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksen vaikutus tuloslaskelman vertailutietoihin

	Aiemmin esitetty		Oikaistu
1 000 euroa	31.12.2012	Oikaisu	31.12.2012
LIIKEVAIHTO	101 273	-	101 273
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen
muutos	500	-	500
Liiketoiminnan muut tuotot	1 423	-	1 423
Materiaalit ja palvelut	-55 725	-	-55 725
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	-28 752	-9	-28 761
Poistot	-1 968	-	-1 968
Liiketoiminnan muut kulut	-11 720	-	-11 720
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-98 165	-9	-98 174
LIIKETULOS	5 031	-9	5 022
Rahoitustuotot	482	-	482
Rahoituskulut	-738	-	-738
TULOS ENNEN VEROJA	4 775	-9	4 766
Tuloverot	-1 759	-22	-1 781
TILIKAUDEN TULOS	3 016	-31	2 985
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten velvoitteiden uudelleen määrittäminen	-	110	110
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvai kutteisiksi
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot	80	-	80
Laajan tuloksen erät verojen jälkeen yhteensä	80	110	190
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	3 096	79	3 175
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	3 016	-31	2 985
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille	3 096	79	3 175
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,75		0,75
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	0,75		0,74

	Aiemmin esitetty		Oikaistu
1 000 euroa	1.1.-31.12.2012	Oikaisu	1.1.-31.12.2012
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	3 204	-	3 204
Aineelliset hyödykkeet	7 892	-	7 892
Muut rahoitusvarat	789	-	789
Laskennalliset verosaamiset	60	-22	38
Pitkäaikaiset varat yhteensä	11 944	-22	11 922
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	7 130	-	7 130
Myyntisaamiset ja muut saamiset	24 427	11	24 438
Tuloverosaaminen	37	-	37
Rahat ja pankkisaamiset	19 548	-	19 548
Lyhytaikaiset varat yhteensä	51 143	11	51 154
VARAT YHTEENSÄ	63 087	-11	63 076
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	8 010	-	8 010
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot	6 862	-	6 862
Muuntoerot	103	-	103
Kertyneet voittovarat	9 166	79	9 245
Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	24 141	79	24 220
Oma pääoma yhteensä	24 141	79	24 220
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset varaukset	56	-	56
Laskennallinen verovelka	174	-	174
Pitkäaikaiset korolliset velat	5 866	-	5 866
Eläkevelvoitteet	90	-90	-
Pitkäaikaiset velat yhteensä	6 186	-90	6 096
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset varaukset	1 134	-	1 134
Lyhytaikaiset korolliset velat	5 594	-	5 594
Lyhytaikaiset saadut ennakkomaksut	12 776	-	12 776
Ostovelat ja muut velat	13 255	-	13 255
Lyhytaikaiset velat yhteensä	32 759	-	32 759
Velat yhteensä	38 946	-90	38 856
	63 087	-11	63 076
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteen muutoksen vaikutus taseen vertailutietoihin

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

euroa		1.1.-31.12.2013	1.1.-31.12.2012
Liitetieto
2,3	LIIKEVAIHTO	73 004 191,35	92 933 013,33
	Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-79 183,30	-570 022,00
4	Liiketoiminnan muut tuotot	377 909,61	1 552 554,59
5	Materiaalit ja palvelut	-39 715 799,16	-54 664 178,81
6	Henkilöstökulut	-21 411 383,01	-21 887 193,41
8	Poistot ja arvonalentumiset	-1 381 630,17	-1 462 036,18
9	Liiketoiminnan muut kulut	-8 829 635,57	-9 941 885,85
	Liiketoiminnan kulut yhteensä	-71 338 447,91	-87 955 294,25
	LIIKETULOS	1 964 469,75	5 960 251,67
10	Rahoitustuotot ja -kulut	-281 531,57	-1 520 346,37
	TULOS ENNEN VEROJA	1 682 938,18	4 439 905,30
11	Tuloverot	-371 348,11	-1 621 455,99
	TILIKAUDEN TULOS	1 311 590,07	2 818 449,31

Emoyhtiön tase, FAS

euroa		31.12.2013	31.12.2012
Liitetieto
	VASTAAVAA
	Pysyvät vastaavat
12	Aineettomat hyödykkeet	1 800 641,28	1 705 001,79
13	Aineelliset hyödykkeet	5 831 684,20	5 645 517,64
14	Sijoitukset	2 316 073,61	1 991 935,50
	Pysyvät vastaavat yhteensä	9 948 399,09	9 342 454,93
	Vaihtuvat vastaavat
5, 15	Vaihto-omaisuus	3 781 791,08	6 884 568,24
16	Pitkäaikaiset saamiset	1 586 616,50	745 500,11
16	Laskennalliset verosaamiset	-	201 305,48
16	Lyhytaikaiset saamiset	16 252 754,70	23 590 353,55
	Rahat ja pankkisaamiset	11 376 591,90	18 125 792,32
	Vaihtuvat vastaavat yhteensä	32 997 754,18	49 547 519,70
	VASTAAVAA YHTEENSÄ	42 946 153,27	58 889 974,63
	VASTATTAVAA
	Oma pääoma
17	Osakepääoma	8 009 516,00	8 009 516,00
17	Muut rahastot	6 498 341,93	6 498 341,93
17	Edellisten tilikausien voitto	5 994 000,16	5 177 929,85
17	Tilikauden tulos	1 311 590,07	2 818 449,31
	Oma pääoma yhteensä	21 813 448,16	22 504 237,09
19	Pakolliset varaukset	1 200 906,53	1 160 063,23
	Vieras pääoma
20	Pitkäaikainen vieras pääoma	2 500 000,00	5 867 201,43
20	Lyhytaikainen vieras pääoma	17 431 798,58	29 358 472,88
	Vieras pääoma yhteensä	19 931 798,58	35 225 674,31
	VASTATTAVAA YHTEENSÄ	42 946 153,27	58 889 974,63

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

euroa	1.1.-31.12.2013	1.1.-31.12.2012
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	71 618 694,23	85 703 774,08
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	315 028,91	1 511 678,86
Maksut liiketoiminnan kuluista	-67 728 447,71	-86 546 771,97
Rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	4 205 275,43	668 680,97
Maksetut korot liiketoiminnasta	-342 429,47	-508 885,14
Saadut osingot liiketoiminnasta	180 360,00	118 414,66
Saadut korot liiketoiminnasta	172 560,43	328 416,79
Muut rahoituserät liiketoiminnasta	-6 994,79	-128 866,01
Maksetut välittömät verot	-332 510,52	-16 949,72
Rahavirta ennen satunnaisia eriä	3 876 261,08	460 811,55
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A)	3 876 261,08	460 811,55
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-1 729 557,18	-1 478 370,17
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	53 373,39	40 300,00
Ostetut tytäryhtiöosakkeet	-613 638,11	-382 087,73
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin	-3 000,00	-
Myönnetyt lainat	-1 083 005,47	-
Lainasaamisten takaisinmaksut	165 040,48	-
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B)	-3 210 786,89	-1 820 157,90
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 100 000,00	-
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	-	62 100,27
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 250 000,00	-4 000 000,00
Maksetut osingot	-2 002 379,00	-1 201 427,40
Saadut ja maksetut konserniavustukset	-	18 000,00
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C)	-7 352 379,00	-5 121 327,13
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C)	-6 686 904,81	-6 480 673,49
lisäys (+) / vähennys (-)
RAHAVARAT TILIKAUDEN ALUSSA	18 125 792,32	24 607 191,62
RAHAVAROJEN MUUTOS	-6 686 904,81	-6 480 673,49
VALUUTTAKURSSIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS	-62 295,61	-725,82
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	11 376 591,90	18 125 792,32

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1 LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperiaatteissa on kuvattu emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet siltä osin kuin ne poikkeavat konsernitilinpäätöksen IFRS-laatimisperiaatteista.

Laatimisperusta

Raute Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien (FAS) mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräiset erät

Muut kuin euromääräiset liiketapahtumat on kirjattu kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssiin lukuun ottamatta liiketoimia, joihin liittyvä valuuttariski on suojattu valuuttajohdannaissopimuksilla. Nämä erät on arvostettu johdannaissopimuksella suojattuun kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot on kirjattu taseeseen maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisia valuuttakurssimuutoksilta suojaavien valuuttatermiinisopimusten jatkamisesta syntyneet kurssivoitot tai -tappiot on kirjattu siirtosaamisiin tai -velkoihin. Muut valuuttakurssien muutoksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen suunnitelman mukaisella poistolla vähennettyyn hankintamenoon lukuun ottamatta osakkeita, joihin on tehty arvonalentuminen. Hankintamenoon on luettu hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta
Rakennukset	25-40 vuotta
Koneet ja kalusto	4-12 vuotta
Muu käyttöomaisuus	3–10 vuotta.

Poistot on kirjattu hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisen yhteydessä syntyvä menojäännös on esitetty tuloslaskelman erässä "Poistot ja arvonalentumiset". Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Rahoitusvarat, rahoitusvelat ja johdannaiset

Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Rahoitusvelat sisältävät sekä valuutta- että euromääräisiä lainoja. Valuuttamääräisen lainan korko- ja valuuttariskiä on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksella. Euromääräinen laina on kiinteäkorkoinen.

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttajohdannaissopimuksia. Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan valuuttamääräisten rahavirtojen muutokselta. Valuuttajohdannaissopimuksia ei ole emoyhtiössä arvostettu käypään arvoon. Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot on esitetty liitetiedossa numero 23.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluiksi niiden syntymisvuonna.

Eläkkeet

Emoyhtiön henkilöstön eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi ajallisen kertymisen mukaan.

Tuloverot

Tuloslaskelmassa on esitetty tuloveroina tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero on laskettu verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella.

Vertailuvuoden laskennallinen verosaaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavan vuoden verokantaa. Tilinpäätös ja vertailuvuoden tilinpäätös eivät sisällä poistoeroa, johon sisältyisi kirjattavaa laskennallista verovelkaa.

	1 000 euroa	2013	%	2012	%
2	LIIKEVAIHDON JAKAUMA MARKKINA-ALUEITTAIN
	EMEA (Eurooppa ja Afrikka)	33 792	46	22 209	24
	LAM (Etelä-Amerikka)	17 825	24	52 388	56
	CIS (Venäjä)	15 634	21	14 290	15
	NAM (Pohjois-Amerikka)	2 903	4	1 195	1
	APAC (Aasian-Tyynenmeren alue)	2 851	4	2 851	3
	YHTEENSÄ	73 004	100	92 933	100
	Suomen osuus emoyhtiön liikevaihdosta oli 7 prosenttia (7 %).
3	PITKÄAIKAISHANKKEET
	Valmistusasteen mukainen liikevaihto	62 067		81 034
	Muu liikevaihto	10 937		11 899
	YHTEENSÄ	73 004		92 933
	Valmistusasteen mukaan tuloutetuista mutta luovuttamatta
	olevista pitkäaikaishankkeista tuotoiksi kirjattu määrä	83 383		87 025
	Pitkäaikaishankkeista tuotoksi kirjaamatta oleva määrä (tilaus
	kanta)	22 983		47 875
	Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskute
	tut ennakkomaksut
	- toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappioilla vähennettynä	64 882		59 111
	- saadut ennakkomaksut	54 189		43 146
	Hankesaamiset	10 693		15 965
	Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon - toteutuneet menot ja kirjatut voitot tappiolla vähennettynä - saadut ennakkomaksut	18 501 22 664		27 914 40 330
	Hankevelka	4 163		12 416
	Taseen lyhytaikaisiin velkoihin sisältyvät ennakkomaksut Hankevelka Muut projektiennakot, ei osatuloutettavat	4 163 129		12 416 33
	YHTEENSÄ	4 292		12 449
	Erittely yhdistellyistä vastaavien ja vastattavien eristä
	Maksetut ennakkomaksut	105		3 120
	Taseen vaihto-omaisuuteen sisältyvät ennakkomaksut	105		3 120
4	LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
	Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	11		21
	Liiketoiminnan muut tuotot konserniyhtiöiltä	149		158
	Saadut takauskorvaukset projekteista	-		1 246
	Saadut vakuutuskorvaukset	121		82
	Liiketoiminnan muut tuotot	97		45
	YHTEENSÄ	378		1 553
5	MATERIAALIT JA PALVELUT
	Aineet ja tarvikkeet
	- Ostot tilikauden aikana	-34 817		-49 835
	- Varaston muutos	-8		567
	Ulkopuoliset palvelut	-4 890		-5 396
	YHTEENSÄ	-39 716		-54 664

	1 000 euroa	2013	2012
6	HENKILÖSTÖKULUT
	Palkat ja palkkiot	-17 571	-17 857
	Eläkekulut	-2 839	-2 978
	Muut henkilösivukulut	-1 002	-1 053
	YHTEENSÄ	-21 411	-21 887
	Toimitusjohtajan, hallituksen jäsenten ja johdon palkat, palkkiot, eläkesitou mukset ja työsuhde-etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 33.
	Raute Oyj:n hallitus on yhtiökokouksen valtuutuksen mukaisesti myöntänyt optio-oikeuksia konsernin avainhenkilöille. Optiojärjestelyn keskeiset tiedot on esitetty Raute-konsernin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa numero 26.
7	HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
	Kirjoilla 31.12., henkilöä
	Työntekijät	134	127
	Toimihenkilöt	254	246
	YHTEENSÄ	388	373
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	2	2
	Keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	133	131
	Toimihenkilöt	251	236
	YHTEENSÄ	384	367
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	2	1
	Tehollinen keskimäärin, henkilöä
	Työntekijät	128	126
	Toimihenkilöt	247	231
	YHTEENSÄ	375	357
	- joista ulkomailla työskentelevien osuus	2	2
8	POISTOT JA ARVONALENTUMISET
	Poistot aineettomista hyödykkeistä	-312	-293
	Poistot aineellisista hyödykkeistä	-1 069	-1 170
	YHTEENSÄ	-1 382	-1 462
9	LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Tuotannon välilliset kulut	-2 160	-2 310
	Myynti- ja markkinointikulut	-2 197	-1 957
	Hallintokulut	-1 428	-1 604
	Luottotappiot	-533	-1 561
	Muut kulut	-2 512	-2 510
	YHTEENSÄ	-8 830	-9 942
	Tilintarkastajien palkkiot
	KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers
	Tilintarkastus, lakisääteinen	-43	-37
	Tilintarkastus, muut palvelut	-13	-22
	Veroneuvonta	-7	-45
	YHTEENSÄ	-62	-104

1 000 euroa		2013	2012
10	RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Osinkotuotot	180	118
	YHTEENSÄ	180	118
	Muut korko- ja rahoitustuotot
	Saman konsernin yrityksiltä	55	92
	Muilta	350	331
	YHTEENSÄ	405	423
	Rahoitustuotot yhteensä	586	542
	Korko- ja muut rahoituskulut
	Saman konsernin yrityksille	-5	-4
	Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-293	-
	Muille	-527	-2 363
	YHTEENSÄ	-825	-2 367
	Johdannaisten käyvät arvon muutokset	-42	305
	Rahoituskulut yhteensä	-867	-2 062
	Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-282	-1 520
	Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssivoittoja (+) / -tappioita (-)	153	-239
11	TULOVEROT
	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-334	-
	Varsinaisesta toiminnasta, aikaisemmilta tilikausilta	-	-17
	Laskennallisen verosaamisen muutos	-37	-1 604
	YHTEENSÄ	-371	-1 621

12 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

	Aineettomat	Aineettomat
1 000 euroa	oikeudet	hyödykkeet	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2013	2 246	4 844	7 091
Lisäykset	73	141	214
Siirrot erien välillä	-	194	194
Hankintameno 31.12.2013	2 319	5 180	7 499
Kertyneet poistot 1.1.2013	-1 011	-4 374	-5 386
Tilikauden poisto	-101	-211	-312
Kertyneet poistot 31.12.2013	-1 113	-4 585	-5 698
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 206	594	1 801
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1 235	470	1 705

13 AINEELLISET HYÖDYKKEET

					Kesken
		Raken		Muut	eräiset
	Maa	nukset ja		aineelliset	hankinnat
	ja vesi	rakennel	Koneet ja	hyödyk	ja ennak
1 000 euroa	alueet	mat	kalusto	keet	komaksut	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2013	218	8 483	21 261	355	600	30 916
Lisäykset	-	0	328	-	1 165	1 493
Vähennykset	-	-	-43	-	-1	-44
Siirrot erien välillä	-	127	710	-	-1 032	-194
Hankintameno 31.12.2013	218	8 611	22 256	355	732	32 172
Kertyneet poistot 1.1.2013	-	-5 786	-19 158	-326	-	-25 271
Tilikauden poisto	-	-251	-817	-2	-	-1 069
Kertyneet poistot 31.12.2013	-	-6 037	-19 975	-328	-	-26 340
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	218	2 573	2 282	27	732	5 832
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	218	2 697	2 102	29	600	5 646

31.12.2013	1 519
31.12.2012	1 341

14 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

	Osakkeet,	Osakkeet,
1 000 euroa	konserniyritykset	muut	YHTEENSÄ
Hankintameno 1.1.2013	7 369	789	8 158
Lisäykset	614	3	617
Hankintameno 31.12.2013	7 983	792	8 775
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.2013	-6 166	-	-6 166
Lisäykset	-	-293	-293
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.2013	-6 166	-293	-6 459
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	1 817	500	2 317
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	1 203	789	1 992

Luettelo yhtiön omistamista osakkeista on esitetty liitetiedossa numero 24.

	1 000 euroa	2013	2012
15	VAIHTO-OMAISUUS
	Aineet ja tarvikkeet	2 901	2 909
	Keskeneräiset tuotteet	704	760
	Muu vaihto-omaisuus	73	95
	Ennakkomaksut	105	3 120
	YHTEENSÄ	3 782	6 885
16	SAAMISTEN ERITTELY
	Pitkäaikaiset saamiset
	Pitkäaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
	- Lainasaamiset	1 587	746
	Yhteensä konserniyrityksiltä	1 587	746
	Pitkäaikaiset saamiset muilta
	- Laskennalliset verosaatavat	-	201
	Yhteensä muilta	-	201
	YHTEENSÄ	-	947
	Lyhytaikaiset saamiset
	Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
	- Myyntisaamiset	1 156	1 638
	- Siirtosaamiset	226	28
	- Muut saamiset	31	32
	Yhteensä konserniyrityksiltä	1 413	1 699
	Lyhytaikaiset saamiset muilta
	- Myyntisaamiset	2 694	2 942
	- Siirtosaamiset - Muut saamiset, koroton	11 153	17 979
		992	970
	Yhteensä muilta	14 839	21 892
	YHTEENSÄ	16 252	23 590
	Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
	- Valmistusasteen mukaisesti kirjatut hankesaamiset	10 498	15 965
	- Takauskorvaussaamiset	-	1 246
	- Verosaamiset	163	-
	- Muut siirtosaamiset	492	768
	YHTEENSÄ	11 153	17 979
17	OMA PÄÄOMA
	Osakepääoma 1.1.	8 010	8 010
	Osakepääoma 31.12.	8 010	8 010
	Ylikurssirahasto 1.1.	-	6 498
	Siirrot erien välillä	-	-6 498
	Ylikurssirahasto 31.12.	-	-
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	6 498	-
	Siirrot erien välillä	-	6 498
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	6 498	6 498

1 000 euroa	2013	2012
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	5 178	6 525
Muutokset tilikauden aikana
- Edellisen tilikauden voitto/tappio	2 818	-145
- Osingonjako	-2 002	-1 201
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 994	5 178
Tilikauden tappio/voitto	1 312	2 818
OMA PÄÄOMA 31.12.	21 813	22 504
Jakokelpoiset varat
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	5 994	5 178
Tilikauden voitto/tappio	1 312	2 818
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	6 498	6 498
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	13 803	14 494
Yhtiön osakkeet
Osakkeet, 1 000 kpl	4 005	4 005
Nimellisarvo, euroa	2,00	2,00
Nimellisarvo yhteensä, 1 000 euroa	8 010	8 010
K-sarjan osakkeet (20 ääntä/osake), 1 000 kpl A-sarjan osakkeet (1 ääni/osake), 1 000 kpl	991 3 014	991 3 014
Raute Oyj:llä ei ole taseessa tilinpäätöshetkellä 31.12.2013 kertynyttä poisto eroa
PAKOLLISET VARAUKSET
Takuuvaraukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	905	733
Lisäykset	1 012	793
Vähennykset	-752	-621
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 165	905
Arvioidut takuukustannukset sisältävät pitkäaikaisia varauksia 460 tuhatta eu
roa (56 tuhatta euroa).
Tappiot tilauskannassa olevista pitkäaikaishankkeista
Kirjanpitoarvo 1.1.	92	37
Muutos tilikauden aikana	-80	55
Kirjanpitoarvo 31.12.	12	92
Muut pakolliset varaukset
Kirjanpitoarvo 1.1.	163	40
Muutos tilikauden aikana	-139	123
Kirjanpitoarvo 31.12.	24	163
YHTEENSÄ	1 201	1 160

1 000 euroa		2013	2012
20	VIERAS PÄÄOMA
	Pitkäaikainen vieras pääoma
	Pitkäaikaiset velat muille
	- Rahoituslaitoslainat	2 500	5 867
	YHTEENSÄ	2 500	5 867
	Tilinpäätöksessä esitettyihin velkoihin ei sisälly eriä, jotka erääntyvät viiden
	vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua.
	Lyhytaikainen vieras pääoma
	Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
	- Saadut ennakkomaksut	97	94
	- Ostovelat	135	254
	- Siirtovelat	-	3
	- Muut velat	1 456	411
	Yhteensä konserniyhtiöille	1 689	762
	Lyhytaikaiset velat muille
	- Rahoituslaitoslainat	3 241	3 250
	- Eläkelainat (TyEL)	-	2 000
	- Saadut ennakkomaksut	4 195	12 355
	- Ostovelat	3 185	5 951
	- Siirtovelat	4 473	4 469
	- Muut velat	649	571
	Yhteensä muille	15 743	28 596
	YHTEENSÄ	17 432	29 358
	Korolliset velat
	- Pitkäaikaiset	2 500	5 867
	- Lyhytaikaiset	4 697	5 761
	YHTEENSÄ	7 197	11 628
	Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
	- Henkilöstökulujaksotukset	3 732	4 161
	- Projektikulujaksotukset	325	38
	- Muut siirtovelat	417	270
	YHTEENSÄ	4 473	4 469
21	MUUT VUOKRASOPIMUKSET
	Raute Oyj vuokralleottajana
	Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vä
	himmäisvuokrat:
	- Yhden vuoden kuluessa	239	230
	- Vuotta pitemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	339	300
	YHTEENSÄ	578	530

1 000 euroa		2013	2012
22	VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
	Omasta puolesta annetut vakuudet
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	3 946	-
	Rahalaitoslainat	5 741	9 117
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	5 750	6 700
	Eläkelainat	-	2 000
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	-	600
	Luottovakuusjärjestelyt	-	1 400
	Muut lainat	-	100
	Vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset	-	101
	Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet
	Rahalaitoslainat	240	244
	Muut vastuut	64	-
	Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset	304	244
	Kaupalliset pankkitakaukset omasta ja konserniyhtiöiden puolesta	1 484	39 600
	Eräiden tytäryhtiöiden puolesta on annettu "Letter of Guarantee" -sitoumuk
	sia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuusi
	toumuksia. Johdolle ja osakkaille ei ole annettu rahalainoja.
23	JOHDANNAISET
	Valuuttatermiinien nimellisarvot
	Taloudellinen suojaus
	- Sisäisiin rahoituksen eriin liittyvät	1 311	2 093
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	2 774	1 763
	Valuuttatermiinien käyvät arvot
	Taloudellinen suojaus
	- Sisäisiin rahoituksen eriin liittyvät	-3	-8
	- Liikevaihdon suojaukseen liittyvät	24	18
	Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
	- Nimellisarvo	1 991	4 117
	- Käypä arvo	-42	-4

24 YHTIÖN OMISTAMAT OSAKKEET JA OSUUDET

	Omistusosuus ja	Kirjanpitoarvo,
Tytäryhtiöt	äänivalta, %	1 000 euroa
Raute (Shanghai) Machinery Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	1 394
RWS-Engineering Oy, Lahti	100	203
Raute (Shanghai) Trading Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	95
Raute Canada Ltd., Delta, B.C., Kanada	100	84
Raute Inc., Delaware, USA	100	17
Raute WPM Oy, Lahti	100	9
Raute Group Asia Pte Ltd., Singapore	100	0
Raute Chile Ltda., Santiago, Chile	50	15
YHTEENSÄ		1 817

	Osakemäärä,	Kirjanpitoarvo,
Muut osakkeet	kpl	1 000 euroa
Lahden Seudun Puhelin Oy	1 717	326
Ahkera Smart Tech Ltd	143 914	0
Esys Oy	600	51
FIMECC Oy	50	50
PHP Holding Oy	112	19
Finnish Wood Research Oy	10	10
Muut		44
YHTEENSÄ		500

Konsernin taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

1 000 euroa	2013	2012	2011	2010	2009
Liikevaihto	83 274	101 273	74 323	62 867	36 638
Liikevaihdon muutos, %	-17,8	36,3	18,2	71,6	-62,8
Viennin osuus	78 436	95 099	65 432	57 773	30 466
% liikevaihdosta	94,2	93,9	88,0	91,9	83,2
Liiketulos	1 828	5 022	-738	1 311	-9 695
% liikevaihdosta	2,2	5,0	-1,0	2,1	-26,5
Tulos ennen veroja	1 589	4 766	-1 126	1 122	-9 890
% liikevaihdosta	1,9	4,7	-1,5	1,8	-27,0
Tilikauden tulos	1 196	2 985	-1 095	1 158	-8 141
% liikevaihdosta	1,4	3,0	-1,5	1,8	-22,2
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	7,3	15,0	-0,1	5,1	-21,6
Oman pääoman tuotto (ROE), %	5,0	13,1	-4,7	4,9	-28,4
Taseen loppusumma	48 783	63 076	52 666	53 034	57 387
Korolliset nettovelat	-6 677	-8 087	-10 397	-9 651	-9 366
% liikevaihdosta	-8,0	-8,0	-14,0	-15,4	-25,6
Korottomat velat	18 302	27 235	15 320	14 368	15 801
Omavaraisuusaste, %	56,6	48,0	46,9	50,7	46,0
Gearing, %	-28,3	-33,5	-47,1	-39,8	-40,6
Bruttoinvestoinnit	3 189	3 529	1 885	2 224	1 095
% liikevaihdosta	3,8	3,5	2,5	3,5	3,0
Tutkimus- ja kehittämismenot	2 523	2 516	2 020	1 849	2 470
% liikevaihdosta	3,0	2,5	2,7	2,9	6,7
Tilauskanta, Me	28	50	36	33	22
Uudet tilaukset, Me	63	116	77	72	35
Henkilöstö 31.12.	534	503	464	495	524
Henkilöstö, tehollinen keskimäärin	515	480	457	438	419
Henkilöstö, keskimäärin	522	488	475	512	542
Osingonjako	801*	2 002	1 201	1 201	0
Pääoman palautus	1 201*	0	0	0	0

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2013	2012	2011	2010	2009
Tulos/osake (EPS), euroa	0,30	0,75	-0,27	0,29	-2,03
Oma pääoma/osake, euroa	5,90	6,03	5,51	6,05	5,76
Osinko/A-osake, euroa	0,20*	0,50	0,30	0,30	0,00
Osinko/K-osake, euroa	0,20*	0,50	0,30	0,30	0,00
Osinko/tulos, %	66,7*	66,4	-109,7	103,8	0,0
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,9*	5,6	4,8	3,1	0,0
Hinta/voitto-suhde (P/E)	23,3	11,95	-22,67	33,55	-3,67
Pääoman palautus sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta, euroa	0,30*	0,00	0,00	0,00	0,00
Kurssikehitys (A-sarjan osakkeet)
Tilikauden alin kurssi, euroa	6,88	6,18	6,05	7,24	6,50
Tilikauden ylin kurssi, euroa	9,33	9,24	11,55	10,10	8,90
Tilikauden keskikurssi, euroa	8,49	8,22	8,57	8,21	7,29
Kurssi tilikauden lopussa, euroa	6,95	9,00	6,20	9,70	7,47
Osakekannan markkina-arvo 31.12., 1 000 euroa**	27 833	36 043	24 829	38 846	29 916
Osakkeiden vaihdon kehitys (A-sarjan osakkeet)
Osakkeiden vaihto tilikauden aikana, 1 000 kpl	514	302	522	646	455
% A-sarjan osakkeiden määrästä	17,0	10,0	17,3	21,4	15,1
Osakkeiden kokonaismäärä (laimentamaton)
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskiarvo	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 003 183
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden
lopussa	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 004 758	4 004 758

Tunnuslukuja laskettaessa on huomioitu laskennallisen verovelan määrä.

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

**K-sarjan osakkeet arvostettu A-sarjan osakkeen arvon mukaisesti.

Tunnuslukujen laskentakaavat

	Tulos ennen veroja + rahoituskulut
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % =	Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (tilikauden keskiarvo)	x 100
Oman pääoman tuotto (ROE), % =	Tilikauden tulos	x 100
	Oma pääoma (tilikauden keskiarvo)
Korolliset nettovelat =	Korolliset velat ./. (rahavarat + käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat)
Gearing, % =	Korolliset nettorahoitusvelat Oma pääoma	x 100
Omavaraisuusaste, % =	Oma pääoma	x 100
	Taseen loppusumma ./. saadut ennakot
	Tilikauden tulos
Laimentamaton tulos/osake, euroa =	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
	Laimennusvaikutuksella oikaistu tilikauden tulos
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, euroa =	Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden osakeantikorjattu kes
	kimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
Oma pääoma/osake, euroa =	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa
	Tilikauden osingonjako
Osinko/osake, euroa =	Osakkeiden laimentamaton lukumäärä tilikauden lopussa
	Osinko/osake
Osinko/tulos, % =	Tulos/osake	x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % =	Osinko/osake Tilikauden päätöskurssi	x 100
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) =	Tilikauden päätöskurssi
	Tulos/osake
Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosent teina (A-sarjan osakkeet) =	Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdet tujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden laimentamattomasta keskimääräi sestä lukumäärästä tilikauden aikana.
Osakekannan markkina-arvo =	Osakkeiden (A- + K-sarjan osakkeet) laimentamaton lukumäärä tili kauden lopussa x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeet ja osakkeenomistajat

>> Ajankohtaista tietoa Rauten osakkeesta ja osakkeenomistajista löytyy yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.raute.com.

YHTIÖN OSAKEPÄÄOMA 31.12.2013

				Nimellisarvo
		Nimellisarvo	Määrä	yhteensä
Osakkeet	Äänet	euroa/osake	1 000 kpl	1 000 euroa
K-sarjan osakkeet (kantaosakkeet)	20 ääntä/osake	2,00	991	1 982
A-sarjan osakkeet	1 ääni/osake	2,00	3 014	6 027
Osakkeet yhteensä 31.12.2013			4 005	8 010

	Osakepääoma,	K-sarjan	A-sarjan
Osakepääoman muutokset 1.1.1994-31.12.2013	euroa	osakkeet, kpl	osakkeet, kpl
Osakepääoma 1.1.1994	5 359 073	1 054 600	2 124 240
Osakeanti 21.9.1994	1 069 285		635 768
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 1998		-14 000	14 000
Osakepääoman alennus (vararahasto) 30.6.2000	-12 648
Osakepääoman korotus, rahastoanti 30.6.2000	1 213 506
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2003		-44 539	44 539
K-sarjan osakkeiden muunto A-sarjan osakkeiksi 2004		-4 900	4 900
Osakkeiden rekisteröinti optiotodistuksilla 1.1.-31.12.2006	380 300		190 150
Osakepääoma 31.12.2013	8 009 516	991 161	3 013 597

Osakkeet ja osakepääoma

Raute Oyj:n osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Maksettu ja rekisteröity osakepääoma 31.12.2013 oli 8 009 516,00 euroa. Koko osakekanta oli yhteensä 4 004 758 kappaletta, joista K-sarjan osakkeita (kantaosake, 20 ääntä/osake) oli 991 161 kappaletta ja A-sarjan osakkeita (1 ääni/osake) 3 013 597 kappaletta. Osakkeen nimellisarvo on 2,00 euroa. K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi yhtiöjärjestyksen 3. pykälässä esitetyin ehdoin. K-sarjan osakkeen siirtyessä Ksarjan ulkopuoliselle uudelle omistajalle on muilla K-sarjan osakkeenomistajilla ja toissijaisesti yhtiöllä oikeus lunastaa osake yhtiöjärjestyksen 4. pykälässä esitetyin ehdoin.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä ryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on RUTAV. Raute Oyj:llä on NAS-DAQ OMX Helsinki Oy:n Liquidity Providing (LP) -toiminnan edellytykset täyttävä markkinatakaussopimus Nordea Pankki Suomi Oyj:n kanssa.

Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita vaihdettiin vuoden 2013 aikana 513 699 kappaletta (302 096 kpl). Vaihdon arvo oli yhteensä 4,4 miljoonaa euroa (2,4 Me). Osakkeen vuoden ylin kaupantekokurssi oli 9,33 euroa (9,24 euroa) ja alin 6,88 euroa (6,18 euroa). Osakkeen kurssi vuoden 2013 päättyessä oli 6,95 euroa (9,00 euroa). Keskikurssi oli 8,49 euroa (8,22 euroa). Koko osakekannan markkina-arvo vuoden lopussa oli 27,8 miljoonaa euroa (36,0 Me), jossa K-sarjan osakkeet on arvostettu A-sarjan osakkeen 31.12.2013 päätöskurssin mukaisesti.

Osakkeenomistajat

Osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2013 alussa 1 682 ja lopussa 1 915. K-sarjan osakkeita omisti vuoden lopussa 49 (49) yksityishenkilöä.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2013 valtuutti hallituksen päättämään enintään 400 000 Raute Oyj:n A-sarjan osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentävät yhtiön voitonjakoon käytettävissä olevia varoja.

Hallitus voi valtuutuksen nojalla hankkia yhtiön omia Asarjan osakkeita käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, vastikkeena mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen taikka muutoin edelleen luovutettavaksi tai mitätöitäväksi.

Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua yhtiön A-sarjan osakkeen hintaan julkisessa kaupankäynnissä siten, että hankittavien osakkeiden vähimmäishinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana ja enimmäishinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Valtuutus sisältää oikeuden hankkia osakkeita suunnatusti eli muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Omien osakkeiden suunnattu hankkiminen voi tapahtua esimerkiksi hankkimalla osakkeita julkisessa kaupankäynnissä niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Osakkeiden hankkiminen julkisessa kaupankäynnissä edellä määritellyllä tavalla tai muutoin suunnatusti edellyttää, että siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

K-sarjan osake voidaan muuntaa A-sarjan osakkeeksi Raute Oyj:n yhtiöjärjestyksen 3. pykälän mukaisesti. Hallitus päättää omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä muista ehdoista.

Hallituksella on 8.4.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen antama valtuutus päättää Raute Oyj:n A-sarjan osakkeita koskevasta osakeannista ja sen kaikista ehdoista mukaan lukien osakkeiden saajat ja maksettavan vastikkeen määrä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Annettavien osakkeiden yhteenlaskettu lukumäärä voi olla enintään 400 000 Asarjan osaketta. Valtuutusta voidaan käyttää mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutukset ovat voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus ei ole käyttänyt yhtiökokouksen 2013 myöntämiä valtuutuksia tilikauden loppuun mennessä.

Tilikauden aikana ei ole päätetty uusista osakeanneista eikä laskettu liikkeelle vaihtovelkakirjaoikeuksia. Tilikauden lopussa yhtiöllä ei ollut hallussaan tai panttina omia osakkeitaan.

Yhtiöllä ei ollut 31.12.2013 voimassa olevaa osakeantia tai osakepohjaista kannustusjärjestelmää.

Optiopohjainen kannustusjärjestelmä 2010

Raute Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 31.3.2010 optio-oikeuksien antamisesta Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeudet on luovutettu osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen hallituksen erikseen päättämille konsernin avainhenkilöille sekä Raute Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle annettavaksi edelleen Raute-konsernin avainhenkilöille. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 240 000 kappaletta. Optio-oikeudet oikeuttavat merkitsemään tai hankkimaan yhteensä enintään 240 000 Raute Oyj:n A-sarjan osaketta ja yhtiön osakepääoma voi optio-oikeuksilla tehtyjen merkintöjen seurauksena nousta enintään 480 000 eurolla. Kukin optiooikeus oikeuttaa merkitsemään tai hankkimaan yhden (1) A-sarjan osakkeen. Optio-oikeuksista enintään 80 000 merkitään tunnuksella 2010 A, enintään 80 000 tunnuksella 2010 B ja enintään 80 000 tunnuksella 2010 C. Optio-oikeudet annetaan vastikkeetta.

Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinta määräytyy Raute Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärillä painotetun keskikurssin perusteella jatkuvassa kaupankäynnissä NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, pyöristettynä lähimpään senttiin. Optio-oikeuksien 2010 A osalta merkintähinta määräytyi vuoden 2009 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 12.2.2010 – 11.4.2010, optio-oikeuksien 2010 B osalta vuoden 2010 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 16.2.2011 - 15.4.2011 ja optio-oikeuksien 2010 C osalta vuoden 2011 tilinpäätöksen julkistamispäivää välittömästi seuraavalta kahden kuukauden ajanjaksolta 15.2.2012- 14.4.2012. Optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisjakson alkamisen jälkeen ja ennen osakemerkintää päätettävien osinkojen ja vapaan oman pääoman rahastoista jaettujen varojen perusteella. Osakkeiden merkintähinnasta osakkeen nimellisarvoa vastaava osa merkitään osakepääomaan ja sen ylittävä osa merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakkeiden merkintäaika on optio-oikeuksilla 2010 A 1.3.2013 - 31.3.2016, optio-oikeuksilla 2010 B 1.3.2014- 31.3.2017 ja optio-oikeuksilla 2010 C 1.3.2015 - 31.3.2018. Optioilla ei ole merkitty osakkeita 31.12.2013 mennessä.

Konsernin avainhenkilöillä oli tilikauden lopussa yhteensä 80.000 kappaletta A-sarjan optioita, 80.000 kappaletta Bsarjan optioita ja 80.000 kappaletta C-sarjan optioita.

Optiojärjestelmän ehdot on julkaistu yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.raute.com.

Sisäpiiri

Raute noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n, Keskuskauppakamarin sekä Elinkeinoelämän keskusliiton antamia sisäpiiriohjeita. Lisäksi yhtiössä on käytössä hallituksen vahvistama sisäpiiriohjeistus. Sisäpiirivastaavana yhtiössä toimii talousjohtaja.

Raute Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti julkisista, pysyvistä yrityskohtaisista tai hankekohtaisista sisäpiiriläisistä. Yhtiön julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä sekä tilintarkastajat. Yhtiön pysyvään yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat ne yhtiön palveluksessa olevat henkilöt tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät, jotka asemansa tai tehtävänsä perusteella saavat säännöllisesti sisäpiirin tietoa tai joilla on säännöllinen pääsy sisäpiirin tietoon. Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan, mikäli hankkeesta vastuussa oleva henkilö arvioi hankkeen julkistamisen vaikuttavan olennaisesti yhtiön osakkeen arvoon.

Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat tiedot pidetään nähtävillä Euroclear Finland Oy:n NetSire-palvelussa. Sirenähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy, Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki. Lisäksi sisäpiirin sisältämät julkiset tiedot ovat saatavilla Raute Oyj:n internetsivuilla www.raute.com.

OSAKEKANNAN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2013

	Osakkeen
A- ja K-sarjan osakkeet	omistajia,		Osakkeita,		Äänimäärä,
osakkeenomistajaryhmittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	1 796	93,8	3 323 334	83,0	22 155 393	97,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6	0,3	331 502	8,3	331 502	1,5
Ulkomaiset osakkaat	2	0,1	2 500	0,1	2 500	0,0
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,5	22 464	0,6	22 464	0,1
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	1,5	60 350	0,3
Yritykset	94	4,9	140 229	3,5	140 229	0,6
Hallintarekisteröidyt	5	0,3	124 379	3,1	124 379	0,5
Yhteensä	1 915	100,0	4 004 758	100,0	22 836 817	100,0

A-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2013

	Osakkeen
A-sarjan osakkeet	omistajia		Osakkeita		Äänimäärä
osakkeenomistajaryhmittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	1 779	93,7	2 332 173	77,4	2 332 173	77,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	6	0,3	331 502	11,0	331 502	11,0
Ulkomaiset osakkaat	2	0,1	2 500	0,1	2 500	0,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,5	22 464	0,7	22 464	0,7
Julkisyhteisöt	2	0,1	60 350	2,0	60 350	2,0
Yritykset	94	5,0	140 229	4,7	140 229	4,7
Hallintarekisteröidyt	5	0,3	124 379	4,1	124 379	4,1
Yhteensä	1 898	100,0	3 013 597	100,0	3 013 597	100,0

	Osakkeen
A-sarjan osakkeet	omistajia		Osakkeita		Äänimäärä
osakemäärittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1– 1 000	1 679	88,5	495 156	16,4	495 156	16,4
1 001– 5 000	164	8,6	338 423	11,2	338 423	11,2
5 001–10 000	21	1,1	156 363	5,2	156 363	5,2
10 001– 50 000	23	1,2	595 899	19,8	595 899	19,8
50 001–100 000	8	0,4	506 109	16,8	506 109	16,8
100 001–	3	0,2	921 647	30,6	921 647	30,6
Yhteensä	1 898	100,0	3 013 597	100,0	3 013 597	100,0

K-SARJAN OSAKKEIDEN OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN 31.12.2013

	Osakkeen
K-sarjan osakkeet	omistajia		Osakkeita		Äänimäärä
osakkeenomistajaryhmittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Kotitaloudet	49	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0
Yhteensä	49	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

	Osakkeen
K-sarjan osakkeet	omistajia		Osakkeita		Äänimäärä
osakemäärittäin	kpl	%	kpl	%	kpl	%
1– 1 000	9	18,4	3 260	0,3	65 200	0,3
1 001– 5 000	5	10,2	15 706	1,6	314 120	1,6
5 001–10 000	6	12,2	32 100	3,2	642 000	3,2
10 001– 50 000	23	46,9	607 395	61,3	12 147 900	61,3
50 001–100 000	6	12,2	332 700	33,6	6 654 000	33,6
Yhteensä	49	100,0	991 161	100,0	19 823 220	100,0

20 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA 31.12.2013

			Osakkeet	Osuus	Äänimäärä	Osuus
	K-sarja	A-sarja	yhteensä	osakkeista	yhteensä	äänistä
Osakkeiden lukumäärän mukaan	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Sundholm Göran	-	624 398	624 398	15,6	624 398	2,7
2. Mandatum Life Unit-Linked	-	181 900	181 900	4,5	181 900	0,8
3. Laakkonen Mikko	-	115 349	115 349	2,9	115 349	0,5
4. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,8	1 022 429	4,5
5. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	62 316	110 316	2,8	1 022 316	4,5
6. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,6	1 066 339	4,7
7. Kirmo Kaisa Marketta	50 280	41 826	92 106	2,3	1 047 426	4,6
8. Mustakallio Kari Pauli	60 480	31 458	91 938	2,3	1 241 058	5,4
9. Mustakallio Mika Tapani	57 580	29 270	86 850	2,2	1 180 870	5,2
10. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
11. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,1	1 231 609	5,4
12. Relander Harald	-	75 000	75 000	1,9	75 000	0,3
13. Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland	-	75 000	75 000	1,9	75 000	0,3
14. Mustakallio Marja Helena	43 240	16 047	59 287	1,5	880 847	3,9
15. Mustakallio Ulla Sinikka	53 240	2 300	55 540	1,4	1 067 100	4,7
16. Särkijärvi Timo	12 000	43 256	55 256	1,4	283 256	1,2
17. Särkijärvi-Martinez Anu Riitta	12 000	43 256	55 256	1,4	283 256	1,2
18. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
19. Mustakallio Kai Henrik	47 420	4 594	52 014	1,3	952 994	4,2
20. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	-	51 950	51 950	1,3	51 950	0,2
Yhteensä	601 920	1 614 977	2 216 897	55,4	13 653 377	59,8

			Osakkeet	Osuus	Äänimäärä	Osuus
	K-sarja	A-sarja	yhteensä	osakkeista	yhteensä	äänistä
Äänimäärän mukaan	kpl	kpl	kpl	%	kpl	%
1. Mustakallio Kari Pauli	60 480	31 458	91 938	2,3	1 241 058	5,4
2. Särkijärvi Anna Riitta	60 480	22 009	82 489	2,1	1 231 609	5,4
3. Mustakallio Mika Tapani	57 580	29 270	86 850	2,2	1 180 870	5,2
4. Mustakallio Ulla Sinikka	53 240	2 300	55 540	1,4	1 067 100	4,7
5. Siivonen Osku Pekka	50 640	53 539	104 179	2,6	1 066 339	4,7
6. Kirmo Kaisa Marketta	50 280	41 826	92 106	2,3	1 047 426	4,6
7. Suominen Pekka	48 000	62 429	110 429	2,8	1 022 429	4,5
8. Suominen Tiina Sini-Maria	48 000	62 316	110 316	2,8	1 022 316	4,5
9. Suominen Jussi	48 000	-	48 000	1,2	960 000	4,2
10. Mustakallio Kai Henrik	47 420	4 594	52 014	1,3	952 994	4,2
11. Mustakallio Marja Helena	43 240	16 047	59 287	1,5	880 847	3,9
12. Mustakallio Risto Knut kuolinpesä	42 240	-	42 240	1,1	844 800	3,7
13. Keskiaho Kaija Leena	33 600	51 116	84 716	2,1	723 116	3,2
14. Sundholm Göran	-	624 398	624 398	15,6	624 398	2,7
15. Keskiaho Juha-Pekka	27 880	7 491	35 371	0,9	565 091	2,5
16. Suominen Jukka Matias	24 960	27 964	52 924	1,3	527 164	2,3
17. Keskiaho Marjaana	24 780	21 500	46 280	1,2	517 100	2,3
18. Kirmo Lasse	25 000	4 013	29 013	0,7	504 013	2,2
19. Keskiaho Vesa Heikki	23 030	-	23 030	0,6	460 600	2,0
20. Kultanen Leea Annikka	22 405	8 031	30 436	0,8	456 131	2,0
Yhteensä	791 255	1 070 301	1 861 556	46,5	16 895 401	74,0

JOHDON JA JULKISEN SISÄPIIRIN OMISTUS SEKÄ HALLINTAREKISTERÖIDYT OSAKKEET			Osakkeet	Osuus	Äänimäärä	Osuus
	K-sarja kpl	A-sarja kpl	yhteensä osakkeista		yhteensä	äänistä
			kpl	%	kpl	%
Johdon omistus 31.12.2013
Yhtiön hallitus, konsernin toimitusjohtaja ja johto
ryhmä*	122 880	111 029	233 909	5,8	2 568 629	11,2
Julkisen sisäpiirin omistus 31.12.2013	122 880	111 029	233 909	5,8	2 568 629	11,2
Hallintarekisteröidyt osakkeet 31.12.2013	-	124 379	124 379	3,1	124 379	0,5

*Omistukset sisältävät omat, alaikäisten lasten ja määräysvaltayhteisöjen omistukset.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä tilikaudelta, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilintarkastusmerkintä

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 13 803 932,16 euroa, josta tilikauden voitto on 1 311 590,07 euroa taseen loppusumman ollessa 42 946 153,27 euroa.

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti perustuen voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavien osakkeiden kokonaismäärään 4.004.758 kappaletta:

- osinkona jaetaan 0,20 euroa osaketta kohti, yhteensä	800 951,60 euroa
- jätetään omaan pääomaan	13 002 980,56 euroa
	13 803 932,16 euroa

Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta 6 498 341,93 euroa

	6 498 341,93 euroa
- jätetään omaan pääomaan	5 296 914,53 euroa
- jaetaan pääoman palautuksena 0,30 euroa osaketta kohti, yhteensä 1 201 427,40 euroa

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna yhtiön maksukykyä.

Nastolassa, 13. päivänä helmikuuta 2014

Erkki Pehu-Lehtonen hallituksen puheenjohtaja

Mika Mustakallio Joni Bask Risto Hautamäki

Ilpo Helander Pekka Suominen

Tapani Kiiski toimitusjohtaja

Tilintarkastusmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Nastolassa, 13. päivänä helmikuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

Luettelo emoyhtiön kirjanpitokirjoista ja tositteiden lajeista sekä säilytystavoista

TILINPÄÄTÖS 31.12.2013

Käytössä olleet kirjanpitokirjat		Kirjanpitokirjojen säilytystapa
Tasekirja		erikseen sidottuna paperimuodossa
Päivä- ja pääkirja		koneellisella tietovälineellä
Reskontraerittelyt		koneellisella tietovälineellä
Tositelajin kuvaus	Tositelaji	Tositteiden säilytystapa
Pankki- ja kassatositteet	10, 11 ja 15	paperitositteina
Ostolaskut	81, 82, 85, 86 ja 87	koneellisella tietovälineellä
Myyntilaskut	30, 31, 34 ja 35	paperitositteina
Osto- ja myyntilaskujen suoritukset	70, 71, 72 ja 80	koneellisella tietovälineellä
Käyttöomaisuuskirjanpito		paperimuodossa
Palkkakirjanpidon tositteet	65, 66, 67 ja 68	paperitositteina
Muistiotositteet	6, 19, 20, 21, 22 ja 25	paperitositteina
Muistioiden automaattiset vastaviennit	98	koneellisella tietovälineellä

Pankki- ja kassatositteet	10, 11 ja 15	paperitositteina
Ostolaskut	81, 82, 85, 86 ja 87	koneellisella tietovälineellä
Myyntilaskut	30, 31, 34 ja 35	paperitositteina
Osto- ja myyntilaskujen suoritukset	70, 71, 72 ja 80	koneellisella tietovälineellä
Käyttöomaisuuskirjanpito		paperimuodossa
Palkkakirjanpidon tositteet	65, 66, 67 ja 68	paperitositteina
Muistiotositteet	6, 19, 20, 21, 22 ja 25	paperitositteina
Muistioiden automaattiset vastaviennit	98	koneellisella tietovälineellä
Laskennalliset ja sisäiset erät	28 ja 29	koneellisella tietovälineellä ja paperitositteina (28)

Konsernin tuloskehitys vuosineljänneksittäin

	Q1	Q2	Q3	Q4	Yhteensä
1 000 euroa	2013	2013	2013	2013*	2013
LIIKEVAIHTO	23 386	19 766	15 610	24 512	83 274
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston
muutos	364	-610	-37	-672	-954
Liiketoiminnan muut tuotot	20	15	102	158	295
Materiaalit ja palvelut	-12 979	-8 906	-7 304	-11 521	-40 711
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-6 871	-7 190	-5 969	-7 387	-27 417
Poistot	-479	-619	-597	-479	-2 174
Liiketoiminnan muut kulut	-2 532	-2 740	-2 115	-3 098	-10 485
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-22 862	-19 456	-15 984	-22 486	-80 787
LIIKETULOS	909	-286	-309	1 513	1 828
% liikevaihdosta	4	-1	-2	6	2
Rahoitustuotot	400	72	53	210	735
Rahoituskulut	-224	-75	-161	-513	-974
TULOS ENNEN VEROJA	1 085	-289	-417	1 210	1 589
% liikevaihdosta	5	-1	-3	5	2
Tuloverot	-246	96	51	-294	-394
KAUDEN TULOS	839	-193	-366	916	1 196
% liikevaihdosta	4	-1	-2	4	1
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus tuloksesta	839	-193	-366	916	1 196
Osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos	0,21	-0,05	-0,09	0,23	0,30
Laimennettu osakekohtainen tulos	0,21	-0,05	-0,09	0,23	0,30
Osakkeet, 1 000 kpl
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä	4 005	4 005	4 005	4 005	4 005
Oikaistu keskimääräinen kappalemäärä laimen
nettuna	4 017	4 013	4 010	4 013	4 013

*Muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet –standardin soveltamisen vaikutukset ovat suuruudeltaan epäolennaiset ja ne kohdistuvat vuoden 2013 sekä vertailuvuoden viimeiselle vuosineljännekselle.

Tilintarkastuskertomus

Raute Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Raute Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. – 31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Nastolassa 13. päivänä helmikuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Janne Rajalahti KHT

RAUTE OYJ Rautetie 2 PL 69, 15551 Nastola Puh. 03 829 11 Fax 03 829 3200 ir@raute.com