PONSSE

SISÄLLYS

PONSSEN VUOSI 2017

3 Ponsse lyhyesti
6 Missio, visio ja arvot
8 Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus
10 Markkinakatsaus
12 Tapahtumia vuoden varrelta
14 Mallisto muuttuu asiakastarpeiden mukana
18 Huoltopalvelut mukautuvat paikallisiin olosuhteisiin
20 Hallitus 31.12.2017
22 Konsernin johtoryhmä 31.12.2017
23 Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2017

VASTUULLISUUS PONSSELLA

26 Vastuullisuus Ponssella
31 Sosiaalinen vastuu
32 Ympäristövastuu
36 Taloudellinen vastuu

TILINPÄÄTÖS 2017

43 Tilinpäätöksen sisältö

PONSSE LYHYESTI

LIIKEVAIHTO

576,6 ME

VIENNIN OSUUS

77,3 %

HENKILÖSTÖ

1508

Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja teknologiaan erikoistunut yritys, jonka toimintaa ohjaa aito kiinnostus asiakasta ja tämän liiketoimintaa kohtaan. Yhtiö kehittää ja valmistaa kestävän kehityksen mukaisia, innovatiivisia puunkorjuuratkaisuja asiakastarpeiden mukaisesti.

Metsäkoneyrittäjä Einari Vidgren perusti yhtiön vuonna 1970, ja yhtiö on koko historiansa ajan ollut tavaralajimenetelmään perustuvien puunkorjuuratkaisujen edelläkävijä. Tänään perheyhtiö on yli 13 000 PONSSE-metsäkoneen kokemuksella maailman johtavia metsäkonevalmistajia. Ponssen palveluverkosto kattaa 40 maata ja 77,3 % yhtiön liikevaihdosta tulee viennistä.

Ponssen kotipaikka on Suomessa Vieremällä. Yrityksen osakkeet noteerataan NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla.

PONSSEN VUOSI 2017

Vuosi 2017 oli Ponsseille erinomainen ja tasapainoinen kasvun, kannattavuuden sekä liiketoiminnan rahavirtojen suhteen. Vieremän tehtaasta valmistui katsauskaudella ennalysmäärä metsäkoneita samaan aikaan, kun uuden tehtaan rakennustyöt olivat käynnissä. Kehitämme Ponsseä pitkäjänteisesti tukeaksemme asiakkaidemme liiketoimintaa.

Missio

Menestymme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuun ratkaisuilla.

Ponsse varmistaa korkealaatuisen asiakaspalvelun keskittymällä tavaralajimenetelmän puunkorjuuratkaisuihin. Ratkaisuja haetaan yhdessä asiakkaan kanssa avarakatsisesti ja innovatiivisesti uutta ja parempaa jatkuvasti tavoitellen. Korkeasta tuotteiden ja palveluiden laadusta ja luotettavuudesta ei tingitä missään olosuhteissa.

Visio

Olemme toimialan halutuin yhteistyökumppani.

Teemme jatkuvasti ja nopeutuvalla intensiteetillä työtä Ponssen kehittämiseksi, jotta saavutamme johtajuuden tavaralajimenetelmän metsäkoneissa. Jatkuva kehittäminen ja kehittyminen tekevät Ponssesta alansa halutuimman kumppanin. Siksi Ponssen tuotteet ja palvelut valitaan yhä uudestaan, sukupolvesta toiseen.

ARVOT

ASIAKASLÄHEISYYS

Aito kiinnostus asiakasta kohtaan
Asiakkaan liiketoiminnan tunteminen
Tavoitettavuus ja nopea reagointi
Palveluhalu ja asiakkaan hyvä tuki
Matala organisaatio

> "Käätäntö on paras opettaja. Ja konneitten käyttäjät ovat parraeta asijantuntijoeta. Niitä kannottaa kuunnella ja panna niihin sanomiset tarkasti mieleen." (Einari Vidgrén, 1943–2010)

Ponssella on aito kiinnostus asiakasta ja hänen liiketoimintaansa kohtaan. Asiakas tunnetaan henkilökohtaisesti, mikä mahdollistaa hänen tarpeidensa tunnistamisen. Matala organisaatio varmistaa, että päätöksentekijät ovat lähellä asiakasta.

REHELLISYYS

Toiminnan eettisyys ja korkea moraali
Luotettavuus
Mitä luvataan se pidetään, ei anneta katteettomia lupauksia
Avoimuus

> "Näessä hommissa jos meenoa pärjätä, pittää olla reelut ja luottamukselliset suhteet puolin ja tosin. Vilpillä ei pitkälle pötkitä."

Ponssen toiminta perustuu rehellisyyteen, eettisyyteen ja korkeaan moraaliin. Ponsse ja ponsselaiset ovat luotettavia. Se, mitä luvataan, se pidetään, eikä anneta katteettomia lupauksia asiakkaille, sidosryhmille eikä työkavereille. Asiakasta ei milloinkaan jätetä yksin ja kaikkea toimintaa luonnehtii avoimuus.

PONSSE-HENKI

Nöyryys ja sisukkuus työn edessä
Menestymisenhalu ja yrittäjyys
Päätöksentekokyky
Periksiantamattomuus tavoitteiden saavuttamisessa
Vastuunotto
Lupsakkuus ja reilu meininki
Henkilöstön huomioiminen ja hyvä kommunikaatio
Työkaverin auttaminen ja muiden huomioiminen

> "Kun ollaan samassa talossa, niin minnoon sitten Einari."

Vuosikymmenten kuluessa Ponsseen ja sen työntekijöihin on syntynyt oma ja ainutlaatuinen kulttuuri sekä henki, joka noudattelee Einarin ajatuksia. Ponsse-laisuus on lupsakkuutta ja reilua meininkiä. Asiakasta palvellaan ja töitä tehdään tosissaan, muttei totisina. Jokainen ponsselainen on menestyksenhaluinen ja yrittäjähenkinen. Yrityksen menestymisestä otetaan ja kannetaan vastuuta yhdessä. Siksi asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ollaan periksiantamattomia.

INNOVATIIVISUUS

Tuotteiden, palveluiden ja prosessien jatkuva parantaminen
Aloitteellisuus ja avarakatsaisuus
Muutoksen mahdollisuus

Einarin määrittely ensimmäiselle PONSSE-harvesteripäällle vuonna 1986:

> "Tehhään ite. Sen pitää olla sellanen, että se tarttuu puuhun ku karhu ja puun pitää männä vaahilla läpi."

Ponsse parantaa tuotteitaan, palveluitaan ja prosessejaan jatkuvasti. Kehitystyössä ollaan aloitteellisia ja avarakatsaisia. Tällä varmistetaan yrityksen kilpailukyky.

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus

"Toimintaympäristömme on pysynyt suotuisana jo pitkään ja metsäteollisuuden hyvä tilanne vaikuttaa positiivisesti metsäkonemarkkinoihin."

Vuosi 2017 oli Ponselle erinomainen. Onnistuimme jokaisella neljänneksellä tasaisesti läpi vuoden. Kannattavuutemme oli hyvällä 11,7 prosentin tasolla ja samalla pystyimme kasvamaan 11,4 prosenttia ja saavuttamaan 56,5 miljoonan euron positiivisen rahavirran. Tavoitteemme kasvun kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirtojen tasapainosta onnistui mallikkaasti. Jatkoimme kansainvälistymistämme voimakkaasti ja viennin osuus liikevaihdostamme on jo yli 77 prosenttia.

Toimintaympäristömme on pysynyt suotuisana jo pitkään ja metsäteollisuuden hyvä tilanne vaikuttaa positiivisesti metsäkonemarkkinoihin. Kokonaismarkkina kasvoi vuonna 2017 hyvin. Venäjän metsäkonemarkkina kehittyi voimakkaasti ja se kasvoi maailman suurimmaksi tavaralajimenetelmän metsäkoneiden markkinaksi ohi Ruotsin ja Suomen. Ponssen markkinaosuus Venäjällä on vahva. Venäjän lisäksi metsäkonemarkkina kasvoi Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Pohjois-Amerikassa markkinatilanne oli normaali.

Liiketoiminta-alueistamme merkittävästi kasvoi myös huoltoliiketoiminta. Ponsse on laajentunut alueille, joissa metsäkoneiden vuosittaiset käyttötunnit ovat erittäin korkeita. Esimerkiksi Venäjän ja Latinalaisen Amerikan kaltaisilla alueilla koneita käytetään jopa yli 6 000 tuntia vuodessa. Laajeneva konekanta, huoltopalveluidemme uusiutuva tarjoama ja uusien alueiden kovat käyttötunnit ovat vaikuttaneet merkittävästi huoltopalveluidemme liikevaihdon kasvuun.

Yhtiön operatiivisen toiminnan jatkuva kehittyminen on keskeistä. Vuoden 2017 aikana investointimme kohdistuivat huoltopalveluverkoston laajentamiseen ja Vieremän tehtaan kehittämiseen. Tehtaan kehittämisen vuoksi myynti- ja huoltoverkostomme laajentuminen ja jakeluverkostomme jatkuva kehittyminen on ensiarvoisen tärkeää. Avasimme uudet huoltopalvelutilat Ranskassa, Uruguayssa ja Isossa-Britanniassa. Tehtaan kehitys keskittyy voimakkaasti tuottavuuden ja laaduntuottokyvyn kehittämiseen yhdessä koko valmistusverkoston kanssa. Tehtaamme

laajennus etenee suunnitellusti ja rakennustyöt valmistuvat loppuvuonna 2017. Tavoitteenamme on ottaa merkittävä kehitysaskel tehtaan toiminnassa tulevien vuosien aikana.

Investoinnit tuoteteknologiaan ja tuotteidemme kehittämiseen ovat olleet nousussa vuosittain. Teknologian nopea kehittyminen ja erityisesti digitalisaatio avaavat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita ja uusia palveluita.

Yhtiön selkeä keskittyminen tavaralajimenetelmän metsäkoneisiin, voimakas asiakasorientoituneisuus ja pitkäjänteinen yhtiön kehittäminen ovat keskeisessä roolissa onnistumisemme kannalta. Vuodesta 2010 lähtien olemme investoineet tuotekehitykseen noin 82,1 miljoonaa euroa ja käyttöomaisuuteen noin 153,2 miljoonaa euroa. Investointi-intensiteettimme kuvastaa vahvaa uskoamme tulevaisuuteen ja voimakasta kehitystöistä yhtiön eteenpäin viemiseksi.

Olemme vahvasti arvojohdettu yritys, jolla on selvä suunta tulevaisuuteen. Historiastamme kumpuavat arvot - Asiakasläheisyys, Rehellisyys, Innovatiivisuus ja Ponsse-henki - ovat meille ponsselaisille ja koko yhtiölle aidosti tärkeitä ja kuvastavat hyvin jokapäiväistä toimintaamme. Samalla investoimme jatkuvasti luontoympäristön, henkilöstömme ja taloudellisen ympäristömme huomioivien toimintojen kehittämiseen kestävän kehityksen mukaisesti.

Keskitymme nyt ja tulevaisuudessa tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, huoltoon, valmistukseen ja tuotekehitykseen Vieremältä käsin. Asiakaskuntamme ja sitoutunut henkilöstömme mahdollistavat onnistumisemme myös tulevaisuudessa.

Juha Vidgren
Hallituksen puheenjohtaja

Juho Nummela
Toimitusjohtaja

"Liiketoiminta-alueistamme merkittävästi kasvoi myös huoltoliiketoiminta. Ponsse on laajentunut alueille, joissa metsäkoneiden vuosittaiset käyttötunnit ovat erittäin korkeita."

Markkinakatsaus

"Maltillisen kasvun kautta pystyimme pitämään tuotteiden ja palveluiden laadun korkeana ja tuomaan samalla mallistoon uusia asiakkaiden toivomia tuoteominaisuuksia."

vuosi 2017 oli Ponselle ennätysellinen ja vahvisti asemaamme kovassa kilpailutilanteessa. Metsäkonemyynti oli aktiivista kaikilla markkina-alueillamme.

Ennätysellisen uuskonemyynnin ohella huoltopalveluidemme liikevaihto oli ennätystasolla ja vaihtokoneita myytiin enemmän kuin koskaan aiemmin. Erityisesti Venäjän markkina oli todella vahva ollen ensimmäistä kertaa maailman suurin tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkina. Suomessa metsäkoneiden kokonaismarkkina kasvoi hieman ollen 511 konetta. Ponssen kotimaan markkinaosuus oli 48 prosenttia.

Markkinat olisivat vetäneet jopa toteutunutta myyntiämme enemmän. Emme kuitenkaan halunneet ahnehtia kasvattamalla tuotantomäärämme liian nopeasti. Maltillisen kasvun kautta pystyimme pitämään tuotteiden ja palveluiden laadun korkeana ja tuomaan samalla mallistoon uusia asiakkaiden toivomia tuoteominaisuuksia.

Kasvaneet myyntimäärät ovat mahdollistaneet useilla markkinoilla myös investoinnit paikallisiin palveluihin. Viime vuonna avasimme uudet huoltopalvelukeskukset Ranskassa, Uruguayssa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Samalla panostimme sekä henkilökunnan että asiakkaidemme koulutukseen. Investoinnit asianmukaisiin tiloihin, uusiin työkaluihin ja koulutukseen antavat huoltohenkilökunnallemme paremmat ja turvallisemmat edellytykset työntekoon. Asiakkaalle tämä näkyy palveluiden tehokkuutena ja huollon lyhyempänä läpimenoaikana.

Olemme voimakkaasti sitoutuneet kehittämään paikallisia palveluita asiakaskuntamme kasvaessa. Metsäkoneliiketoiminta perustuu pitkäjänteisyyteen ja saumattomasti toimivaan kokonaisuuteen. Hyvät tuotteet yhdessä hyvän palvelun kanssa lisäävät myyntiä ja kasvanut konekanta pitää varaosa- ja vaihtokonevaraston kierron hyvällä tasolla. Tämä luo edellytyksiä jatkuvaan kehitykseen asiakkaidemme parhaaksi.

Kansainvälisten markkinoiden tarpeet ohjaavat Ponssen toimintaa vahvemmin kuin koskaan aiemmin. Markkinakohtaiset puunkorjuun vaatimukset on tunnettava hyvin, jotta tuotteet soveltuvat paikallisiin korjuuolosuhteisiin. Tämä on mahdollista vain tiivillä ja avoimella yhteistyöllä hyvien kumppaneiden ja paikallisten metsäalan ammattilaisten kanssa. Ponssen pitkäaikaisimman jälleenmyyjän, saksalaisen Wahlers Forsttechnikin kanssa meillä on ollut kunnia tehdä yhteistyötä jo 25 vuoden ajan, josta heille lämpimät kiitokset.

Alkaneesta vuodesta on tulossa monin tavoin mielenkiintoinen. Vieremän tehtaamme kokoonpano- ja varastotoiminnot uudistuvat täydellisesti tehdaslaajennuksen myötä, mikä tekee toiminnastamme entistä joustavampaa. Huoltopalveluinvestoinnit jatkuvat ja rakennamme uuden huoltopalvelukeskuksen Mikkelin myyntialueella. Esittelemme vuoden aikana tuoteuutuuksia ja -parannuksia muun muassa vuoden suurimmilla metsäkonemessuilla Expoforestissa Brasiliassa ja FinnMETKO-messuilla Suomessa. Kova keskittymisemme tuotteiden tehokkuuteen ja polttoainetalouteen näkyvät uutuuksissamme ja digitalisaation mahdollistamat sovellukset helpottavat asiakkaidemme päivittäistä työtä. Esimerkkinä viime vuonna markkinoille tuotu PONSSE Parts Online -sovellus, jolla varaosia voi tilata ympärivuorokautisesti oman koneen tuotetietoihin perustuen.

Ilman jatkuvaa palautetta jatkuva kehittyminen ei olisi mahdollista tai ohjautuisi väärään suuntaan. Toivomme, että saamme jatkossakin palautettanne niin tuotteistamme, palveluistamme kuin muustakin toiminnastamme. Lämpimät kiitokset hyvästä yhteistyöstä kaikille asiakkaillemme ja muille kumppaneillemme! Teemme päivittäin lujasti työtä pystyäksemme olemaan luottamuksenne arvoisia.

Jarmo Vidgren
Myynti- ja markkinointijohtaja

Tapahtumia vuodelta 2017

- 21.2. Ponssen Vieremän tehtaalla luovutetaan asiakkaalle 12 000. PONSSE-metsäkone. PONSSE ScorpionKingin ottaa vastaan ranskalainen perheyritys Sarl NC Bois, Trémillystä.

- 24.3. Perheyritysten liitto valitsee Ponssen vuoden 2017 perheyritykseksi.

- 31.3. Ponsse Uruguay juhli 10-vuotisjuhlavuottaan.

2017

21.2

24.3

31.3

20.5

24.5

7.6

20.5. Ponssen ranskalaisen tytäryhtiön, Ponsse SAS:n uusi huoltopalvelukeskus otetaan käyttöön Labouheyressä Etelä-Ranskassa.
24.5. Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrén Säätiö jakaa tunnustuksia yhteensä 157 700 eurolla. Säätiön päähuomion osoituksena myönnettävät Einarin Palkinnot myönnetään pitkän linjan puunkarjuuammattilaisille Kone Annala Ky:n Ahti Annalalle ja Puistometsäpalvelu Oldenburg Oy:n Jan-Erik Oldenburgille.
7.-10.6. Jönköping, Ruotsi Elmia Wood

13.6. Ponssen tietojärjestelmäkehityksen uusitut toimitilat otetaan käyttöön Kajaanissa.

21.9. Ponsse perustaa tytäryhtiönsä Epec Oy:n kanssa Tampereelle tuotekehitysyksikön, joka keskittyy liikkuvien työkoneiden ohjelmisto- ja automaatiosuunnitteluun. Uuden tuotekehitysyksikön sijaintipaikaksi valikoitui Tampere, joka on muodostunut työkoneteollisuuden kasvukeskukseksi.

- Ponssen tehdasinvestointi etenee. Rakennukset valmistuvat vuoden loppupuolella ja tehtaan pinta-ala laajenee 2,7 hehtaarista neljään hehtaariin.

13.6.

21.9.

2.11.

6.11

24.11.

2018

2.11. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi Ponsse Oyj:lle Suomi 100 -juhlavuoden erikoispalkinnon kansainvälistymisestä. Palkintoa ei ole aiemmin myönnetty kahdesti samalle yritykselle. Ponsse vastaanotti Presidentin kansainvälistymispalkinnon edellisen kerran vuonna 2003.

6.11. Ponssen Kiinan tytäryhtiö, Ponsse China, viettää 10-vuotisjuhliaan.

6.11. Ponssen iso-britannialainen tytäryhtiö Ponsse UK Ltd avaa uudet toimitilat Skotlan-nissa Annanissa.

Mallisto muuttuu asiakastarpeiden mukana

Ponssella on markkinoiden nykyaikaisin ja laajin tavaralajimenetelmän metsäkoneiden mallisto. PONSSE-tuoteperhe kattaa kaikki metsäkoneiden kokoluokat ensiharvennuksilta aina järeisiin uudistushakkuisiin ja kaikki puunkorjuukohteet pehmeiltä mailta jyrkille rinteille.

Vhtiön strategiana on keskittyä tavaralajimenetelmään (cut-to-length, CTL) perustuvien ympäristöystävällisten metsäkoneiden kehitykseen. Erikoistuminen on ollut Ponsselle selkeä kilpailuetu.

PONSSE-metsäkoneita urakoi maailmalla noin 11 000 kappaletta 40 eri maassa. Siksi metsäkoneiden kehitystyössä on huomioitava hyvin erilaisia käytöolosuhteita ja mallistoa on kehitetty sitä mukaa, kun Ponsse on siirtynyt uusille markkina-alueille.

"Haastamme toimintaamme ja tuotekehitystämme jatkuvasti testaamalla koneita myös äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikeimmat olosuhteet tuovat esille koneiden toiminnan ja kestävyyden kannalta kriittiset tekijät. Testauksen ohella tiivis yhteistyö puunkorjuuyrittäjien

kanssa on oleellisen tärkeää, jotta ymmärrämme paikalliset vaatimukset", Ponssen tuotekehitys- ja teknologiajohtaja Juha Inberg kertoo.

"Ponssen tuotekehitys perustuu aina asiakkaiden tarpeisiin. Siksi se ei myöskään rajoitu vain uuden teknologian suunnitteluun vaan olemassa olevaa mallistoa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittain koneisiin tuodaan noin 1 000 jatkuvan parantamisen muutosta, jotka pohjautuvat asiakkaiden, huollon ja tuotannon kehitystoiveisiin", Juha Inberg sanoo. Tuotekehitys huomioi myös vanhemmat PONSSE-mallit. Uudet tuoteominaisuudet pyritään suunnittelemaan siten, että kyseinen ominaisuus on päivitettävissä myös vanhempiin PONSSE-malleihin esimerkiksi päivityspakettien avulla.

Kehitys metsäkoneissa on ollut nopeampaa kuin ehkä missään muussa työkoneessa. Tuotteiden edistykselliset tekniset ratkaisut ovat vieneet kuljettajan työskentelymukavuuden aivan uudelle tasolle, ja koneet aistivat yhä enemmän omia toimintojaan.

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYSTAHTI KIIHTYY

Nykyaikainen harvesteri on täynnä älykästä teknologiaa, joka on tehnyt koneista ennennäkemättömän tehokkaita. Harvesteri käyttää yhden rungon käsittelyyn keskimäärin 40 sekuntia harvesteripään syöttäessä puuta noin kuusi metriä sekunnissa. Koneiden siirrot mukaan laskettuna harvesteri käsittelee noin 60 runkoa tunnissa. Samaan aikaan metsäkoneen tietojärjestelmät laskevat kuinka korjattavasta puusta saadaan maksimaalinen arvo metsänomistajalle.

Metsäkone tuottaa jatkuvasti enemmän tietoa ja nykyteknologia mahdollistaa tiedon moninaisen hyödyntämisen. Tieto- ja ohjausjärjestelmät on nykyaikaisen metsäkoneen sydän, joka pumppaa koneen tekniikasta

> "Haastamme toimintaamme ja tuotekehitystämme jatkuvasti testaamalla koneita myös äärimmäisissä olosuhteissa. Vaikeimmat olosuhteet tuovat esille koneiden toiminnan ja kestävyyden kannalta kriittiset tekijät."

irti parhaan mahdollisen suorituskyvyn ja tehostaa kuljettajan työtä.

Suurimpia muutoksia tietojärjestelmissä on viime vuosina ollut tiedon jatkuvasti nopeutuva prosessointi. Uudet ohjaintietokoneet eli moduulit pystyvät käsittelemään tietoa jopa sata kertaa edellisen sukupolven moduuleita nopeammin. Kuljettajalle tehostunut tietojenkäsittely näkyy esimerkiksi tarkempana nosturinkäsittelynä, mikä tuo miellyttävämmän käyttötuntuman ja lisää siten tuottavuutta. Tuotekehityksen suunnan määrittelevät ne ominaisuudet, jotka tukevat eniten koneenkuljettajan ja yrittäjän työtä ja liiketoimintaa.

Uudet tietojärjestelmänovaatiot tukevat entistä

Mallisto muuttuu asiakastarpeiden mukana

enemmän yrittäjän liiketoimintaa. PONSSE Manager -hallinnointijärjestelmä kertoo yrittäjälle reaaliaikaista tietoa muun muassa koneiden sijainnista, korjattavista leimikoista ja konekalluston suorituskyvystä pitäen yrittäjän ajan tasalla yrityksen kannattavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Kuljettajatyötä voidaan tukea PONSSE EcoDrive -sovelluksella, joka seuraa koneen ohjausjärjestelmän kautta reaaliaikaisesti ovatko kuljettajan työskentelytavat ja koneen säädöt taloudellisia ja tehokkaita. Näin kuljettaja voi jatkuvasti kehittää työskentelytapojaan.

TALOUDELLISUUS OHJAA KEHITYSTÄ MYÖS METSÄKONEISSA

Metsäkoneiden voimakasta kehitystyötä ajavat puunkorjuuyrittäjien ja metsäteollisuuden tarpeet, ympäristönäkökohdat ja alan kova kilpailu. Kahdeksanpyöräiset harvesterit, edistyksellinen PONSSE Scorpion ja laaja mallisarjauudistus ovat tekijöitä, joille Ponssen nykyinen kasvu on rakentunut yhdessä huoltopalveluiden uudistumisen kanssa. Ensimmäiset kahdeksanpyöräiset PONSSE-harvesterit tulivat markkinoille vuonna 2009 ja vuonna 2013 lanseerattua menestystuotetta PONSSE Scorpion -harvesteria on valmistettu jo 650 kappaletta.

Metsäkoneiden taloudelliseen käyttöön kohdistuu paljon vaatimuksia. Viime vuonna PONSSE-harvestereiden hydrauliikkaan tuotiin ominaisuuksia, joiden ansiosta polttoaineenkulutus, hydrauliikan lämmöntuotto ja painehäviöt ovat selvästi aiempaa pienempiä.

Kuljettajan työympäristöä on edelleen uudistettu vastaamaan paremmin kuljettajan tarpeita ja edistämään viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Ääriolosuhteissa pienillä työhyvinvointiin vaikuttavilla tekijöillä on suuri merkitys, kuten ohjaamon ilmanlaadulla ja lämpötilalla sekä työvalojen määrällä. Kuljettajan hyvinvointi edesauttaa tutkitusti tehokasta koneen käyttöä.

Myös harvesteripäämallisto on kehittynyt voimakkaasti ja siltä pohjalta haetaan harvesteripääliiketoiminnalle selkeää kasvua. Ponsse on kehittänyt ja valmistanut harvestereita ja harvesteripäitä 1980-luvulta lähtien yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Viime

CUT-TO-LENGTH -TAVARALAJIMENETELMÄ

Ponsse on erikoistunut tavaralajimenetelmän (cut-to-length, CTL) puunkorjuuratkaisuihin. Ympäristöystävällisessä tavaralajimenetelmässä puu kaadetaan, karsitaan ja katkotaan lopputarkoitukseen sopiviksi puutavaralajeiksi jo metsässä. Metsästä saadaan paras mahdollinen tuotto, kun tehokas menetelmä tuottaa mittatarkkaa ja korkealaatuista puutavaraa.

Tavaralajimenetelmän koneet on suunniteltu laajakäyttöisiksi ja samat koneet soveltuvat erilaisiin korjuutarpeisiin ensiharvennuksilta uudistushakkuille. Myös kokonaiskustannukset jäävät kilpaileviin korjuumenetelmiin verrattuna alhaisemmiksi. Vähän maaperää rasittava kalusto soveltuu erityisesti kahdeksanpyöräisinä pehmeisiin maastoihin.

vuosina mallisto on vahvasti laajentunut myös puun prosessointiin suunniteltuihin harvesteripäihin. Näitä suuremman kokoluokan harvesteripäitä asennetaan tela-alustaisiin ratkaisuihin markkinoilla, joilla kumipyöräiset CTL-koneet eivät vielä ole yleistyneet.

PONSSE-tuotevalikoimassa on harvestereita,

harvesteripäitä ja -nostureita, kuormatraktoreita, kuormaimia ja puunkorjuuseen liittyvää tietotekniikkaa. Kaikki PONSSE-metsäkoneet valmistetaan Vieremällä. Jokainen kone testataan ja koeajetaan ennen toimitusta asiakkaalle sataprosenttisen laadun varmistamiseksi.

Huoltopalvelut sopeutuvat paikallisiin olosuhteisiin

Huoltopalveluiden liikevaihto on Ponssella ollut useita vuosia tasaisessa kasvussa, mikä selittyy myytyjen koneiden määrän kasvulla ja palvelutarjonnan kehittymisellä. Asiakaskunnan muuttuvat tarpeet ohjaavat vahvasti palvelutarjonnan laajuutta ja sisältöä.

Kun PONSSE-metsäkoneita on jatkuvasti yhä suurempi määrä mitä erilaisimmissa käytöolosuhteissa, on huoltopalveluiden oltava koneiden tavoin jatkuvan kehityksen vauhdissa. Huoltopalveluista saatavan palautteen merkitys on merkittävä myös metsäkoneiden teknisessä kehityksessä. Asiakasrajapinnasta saadaan kehitystoiveita ja huollon henkilökunnan asiantuntemusta hyödynnetään koneiden käytettävyyden ja huollettavuuden suunnittelussa.

Ponssella asiakastarpeisiin on vastattu useilla tavoilla. Huoltoverkostoa laajennetaan vuosittain ja uusiin palvelukeskuksiin, henkilökunnan koulutukseen ja uusiin työmenetelmiin ja -välineisiin investoidaan merkittävästi. Kaikki tähtää siihen, että kone seisoo

huollossa mahdollisimman vähän poissa tuottavasta työstä. Painopiste huollossa siirtyy koko ajan enemmän ennakoivaan huoltoon.

Avainsana tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelussa on yhä useammmin digitalisaatio. Kun digitaalisten ratkaisujen hyöty tuodaan käytännön tasolle, löydämme toimintaamme lisää tehokkuutta ja pystymme tarjoamaan parempia palveluita.

"Rakennamme järjestelmiä ja sovelluksia eri aikavyöhykkeillä toimivan palveluverkostomme käyttöön. Esimerkkinä edistyksellisestä ratkaisusta on Service Information System (SIS), jonka olemme luoneet palveluverkostomme työkaluksi. Järjestelmä antaa vahvan tuen asiakaspalvelulle, sillä se pohjautuu reaaliaikaiseen kone-, varaosa- ja huoltotietojen hyödyntä-

Kaikki tähtää siihen, että kone seisoo huollossa mahdollisimman vähän poissa tuottavasta työstä.

miseen. Myös suoraan asiakkaiden käyttöön kehitetään palvelusovelluksia päivittäisen työn helpottamiseksi. PONSSE Service Applications ja PONSSE Parts Online -varaosien tilausjärjestelmä ovat alalla ainutlaatuisia. Meidän tulee nähdä kehityksen seuraava askel ennen kuin asiakkaamme sitä tarvitsevat. Digitaalisissa huoltopalveluratkaisuissa voimme sanoa olevamme metsäkonealan edelläkävijä", kertoo huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen.

"Digitaaliset ratkaisut tehostavat paitsi omaa myös asiakkaidemme työtä, mutta viimekädessä henkilökunnan ammattitaito ja palveluasenne ovat aina asiakaskokemuksen ydin", Tapio Mertanen toteaa.

MIKÄÄN SIJAINTI EI OLE LIIAN KAUKANA

Koneita käytetään yhä haastavammissa olosuhteissa. Koska olosuhteet ovat erittäin vaihtelevia niin maaston, puuston, säätilojen kuin käyttötapojenkin suhteen, huoltopalveluratkaisut on aina muokattava paikallisten olosuhteiden mukaan. Kasvava konekanta antaa mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen ja uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Uusia palveluratkaisuja ja toiminnan parantamista haetaan koko ajan.

Uusi ympäristö luo aina tarpeita toimia uudella tavalla. Full service -palvelussa huolto viedään sinne missä asiakkaan koneet ovat ja konevalmistaja vastaa siitä, että koneet toimivat tuottavasti olivatpa olosuhteet millaiset tahansa. Kun vaikkapa Pohjoismaissa asiakkaat tuovat koneensa huollettavaksi huoltopalvelukeskuksiin, on pääpaino Venäjällä ja Brasiliassa suoraan hakkuutyömaalla tehtävässä huollossa.

Palvelutuotteiden kehitystyöhön vaikuttavat myös markkinatalouden yleiset suuntaukset. Vaatimukset koneiden käytettävyyteen ovat korkealla tasolla ja huollon vaste- ja läpimenoajan odotetaan jatkuvasti lyhenevän. Asiakaskunnan vaatimukset ovat tärkeä ajuri palveluiden kehittämisessä. PONSSE-huoltopalveluiden perusajatus on asiakastarpeisiin vastaaminen ja ilman koneiden käyttäjien palautetta palvelut eivät kehity oikeaan suuntaan riittävällä nopeudella.

LOGISTIIKAN MERKITYS KASVAA

Sitä mukaa kun konekanta ja palvelun vasteaikaan kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet, myös logistiikan

merkitys on kasvanut. Metsäkoneiden työympäristö on kaukana kaupungeista ja rahtiliikenteen solmukohdista. Logistiikka on metsäkonealalla niin kone kuin varaosatoimitustenkin osalta haastavaa, mutta samalla se on voimakkaasti kehittänyt palveluratkaisuja. Olosuhteisiin on osattava sopeutua, jotta asiakapalvelu toimii.

Konerikon sattuessa varaosan on oltava nopeasti saatavilla koneen sijainnista riippumatta. Varaosien saatavuus onkin huoltopalvelun kulmakiviä. Paikalliset varaosavarastot yhdistettynä tehokkaaseen logistiikkaan ratkaisevat palvelun tason ja nopeuden. Palvelukeskusten varaosavarastoja seurataan paitsi paikallisesti myös Ponssen keskusvaraston kautta ja paikallisen varaston palveluasteen määrittävissä ESW-auditoinneissa.

Ponssen palveluverkosto koostuu tällä hetkellä 182 huoltopalvelukeskuksesta, joiden lisäksi kentällä toimii kymmeniä huoltoautoja. Verkosto koostuu sekä Ponssen omista palvelukeskuksista että sopimushuoltajien palvelukeskuksista. Käytännössä ei ole merkitystä kumpi palvelun PONSSE-asiakkaalle tarjoaa.

Yksi erinomaiseksi osoittautunut työkalu palveluverkoston kehittämiseksi on ollut Ponssen oma auditointijärjestelmä, Effective and Safe Workshop (ESW), joka kattaa sekä Ponssen omat että sopimushuoltajien palvelut. Viime vuoden loppuun mennessä PONSSE-huoltopalveluissa oli tehty 270 auditointia. Vaikka kriteeristöä on jatkuvasti tiukennettu, on suurin osa palvelukeskuksista pystynyt nostamaan tasoaan investointien, koulutuksen ja toiminnan muutosten avulla.

Hallitus 31.12.2017

Hallitus on valittu yhtiökokouksessa 11.4.2017.

Hallituksen jäsenten valinta

Ponsse Oyj:n hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhtiökokouksessa, joka yhtiöjärjestyksen mukaan on pidettävä kesäkuun loppuun mennessä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan toimikaudeksi kerrallaan.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 9 kertaa. Hallituksen jäsenet osallistuivat aktiivisesti kokouksiin – osanottoprosentti oli 90,7.

Puheenjohtaja

JUHA VIDGRÉN, s. 1970

Kasvatustieteiden maisteri

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2000

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 6 207 000 kpl

Epec Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, toimitusjohtajan sijainen 2003

Ponsse Oyj, PR-päällikkö 2000–2003

Ponsse Oyj, tiedottaja 1998–2000

Muut luottamustehtävät

Epec Oy, hallituksen puheenjohtaja

Oulun yliopisto, hallituksen jäsen

Einari Vidgrén Säätiö, puheenjohtaja

Einari Vidgren Oy, hallituksen jäsen

Klaffi Tuotannot Oy, hallituksen jäsen

Vieremän Kylänraitti ry, puheenjohtaja

Vieremän Orijhdistys ry, puheenjohtaja

Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen jäsen

Hallituksen varapuheenjohtaja

MAMMU KAARIO, s. 1963

Hallitusammattilainen

Varatuomari, MBA

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2010

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 4 500 kpl

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Partnera Oy, toimitusjohtaja 2016–2017

Korona Invest Oy, sijoitusjohtaja 2011–2016

Unicus Oy, partneri 2006–2011

Conventum Corporate Finance Oy, johtaja 1998–2005

Prospectus Oy, johtaja 1994–1998

Kansallis-Osake-Pankki, asiantuntija 1988–1994

Muut luottamustehtävät

Aspo Oyj, hallituksen jäsen

CapMan Oyj, hallituksen jäsen

Makai Holding Oy, hallituksen puheenjohtaja

PerusTerveys Suomi Oy, hallituksen puheenjohtaja

Robit Oyj, hallituksen jäsen

SstatzZ Oy, hallituksen puheenjohtaja

Suomen Hoivatilat Oy, hallituksen jäsen

Jäsenet

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

Keitele Group, sahaliiketoiminnan johtaja

KTM

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2016

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Keitele Forest, vientipäällikkö ja myyntijohtaja 1999–2014

Muut luottamustehtävät

Keitele Group, hallituksen jäsen

OSSI SAKSMAN, s. 1951

Kauppaneuvos, Hallintonotaari

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 5 000 kpl

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävästä osakkeenomistajasta

Keskeinen työkokemus

Carlson Oy, toimitusjohtaja 1990–2008, konttoripäällikkö 1977–1983

Kuopion Osuuspankki, pankinjohtaja 1984–1989

Saastamoinen Yhtymä Oy, kirjanpitopäällikkö 1975–1976, rahoituspäällikkö 1973–1974

Muut luottamustehtävät

Sepa Oy, hallituksen puheenjohtaja

JANNE VIDGRÉN, s. 1968

Merkonomi

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2013

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 691 742 kpl

Keskeinen työkokemus

Ponsse Oyj, aluejohtaja 2007–2017

Ponsse Oyj, aluevientipäällikkö 2001–2007

Ponsse Oyj, markkinointipäällikkö 1994–2001

Muut luottamustehtävät

Epec Oy:n hallituksen jäsen

JUKKA VIDGRÉN, s. 1983

Mutant Koala Pictures, toimitusjohtaja

Medianomi

Ponsse Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2011

Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 764 778 kpl

Keskeinen työkokemus

Mutant Koala Pictures, yrittäjä vuodesta 2004

Muut luottamustehtävät

Einari Vidgrén Säätiö, hallituksen jäsen

PAVA ry, hallituksen puheenjohtaja

Suomen Filmiteollisuus SF Oy, hallituksen puheenjohtaja

Konsernin johtoryhmä 31.12.2017

Juho Nummela, s. 1977, pj.
TkT
Toimitusjohtaja, CEO
Johtoryhmän jäsen 2.1.2005 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2002
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tehtaanjohtaja 2006–2008, Ponsse Oyj, laatu- ja IT-johtaja 2005–2006
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 50 115 kpl

Jarmo Vidgrén, s. 1975
Markkinointimerkonomi
Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies
johtoryhmän jäsen 22.10.2001 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 1997
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, Pohjois-Euroopan alueen johtaja (Vice President) 2007–2008, Ponsse Oyj, kotimaan myyntijohtaja 2004–2008, Ponsse Oyj, aluemyyntipäällikkö 2001–2004, Ponsse AB, takuukäsittelijä sekä aluemyyntipäällikkö, vaihto-koneet 1999–2001
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 684 263 kpl

Petri Härkönen, s. 1969
DI
talousjohtaja CFO
johtoryhmän jäsen 1.10.2009 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2009
Keskeinen työkokemus: Suunto Oy, Director, Operations and Quality 2007–2009
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 5 980 kpl

Juha Inberg, s. 1973
TkT
Teknologia- ja tuotekehitysjohtaja
Johtoryhmän jäsen 1.1.2009 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2003
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, tutkimus- ja tuotekehitysinsinööri 2003–2006, Ponsse Oyj, suunnittelupäällikkö 2006–2008
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 9 540 kpl

Tapio Mertanen, s. 1965
Teknikko, MTD
Huoltopalvelujohtaja
Johtoryhmän jäsen 3.5.2010 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 1994
Keskeinen työkokemus: Ponsse Oyj, jakeluverkoston kehitysjohtaja 2007–2010, Ponsse Oyj, huoltopalvelujohtaja 2004–2007, Ponsse Oyj, jälkimarkkinointipäällikkö 1997–2004, Ponsse Oyj, varaosapäällikkö 1995–1997
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 1 200 kpl

Paula Oksman, s. 1959
FM
Henkilöstöjohtaja ja Ponsse Akatemian rehtori
Johtoryhmän jäsen 1.8.2005 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2005
Keskeinen työkokemus: Genencor International Oy, henkilöstöpäällikkö 1996–2005, Jyväskylän yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, vastaava koulutuspäällikkö 1987–1996
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 3 960 kpl

Tommi Väänänen, s. 1973
Insinööri, AMK
Johtaja, toimitusketju
Johtoryhmän jäsen 1.10.2013 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2013
Keskeinen työkokemus: Metso Oyj, Metso Automation, Director, Analyzers Product Group 2010–2013, Director, Kajaani Operations 2006–2010
Omistus Ponsse Oyj:ssä 31.12.2017: 4 340 kpl

Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat 31.12.2017

Jarmo Vidgrén, s. 1975
Myynti- ja markkinointijohtaja, toimitusjohtajan varamies
Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

Gary Glendinning, s. 1970
Ponsse UK Ltd:n toimitusjohtaja, Ponsse Machines
Ireland Ltd:n toimitusjohtaja 31.1.2017 alkaen
Aluejohtaja Kroatia, Unkari, Romania, Serbia, Slovenia 1.8.2017 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 1997

Carl-Henrik Hammar, s. 1974
Ponsse AB:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2015

Jussi Hentunen, s. 1983
Aluejohtaja Baltia, 1.8.2017 alkaen Puola, Slovakia ja Tsekki, vaihtokoneiden tuotepäällikkö
Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

Risto Kääriäinen, s. 1971
Ponsse China Ltd:n toimitusjohtaja
Aluejohtaja, Japani 14.6.2017 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Jaakko Laurila, s. 1970
Aluejohtaja, Venäjä ja Valko-Venäjä, 000 Ponssen toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2002

Eero Lukkarinen, s. 1965
Aluejohtaja, Kanada
Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

Marko Mattila, s. 1973
Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2007

Clément Puybaret, s. 1980
Ponssé S.A.S.:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2006

Teemu Raitis, s. 1977
Epec Oy:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2012

Pekka Ruuskanen, s. 1968
Ponsse North America Inc:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 1998

Sigurd Skotte, s. 1962
Ponsse AS:n toimitusjohtaja
Ponssen palveluksessa vuodesta 2011

Janne Tarvainen, s. 1968
Aluejohtaja, Australia, Espanja, Etelä-Afrikka, Portugali 14.6.2017 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2017

Martin Toledo, s. 1971
Ponsse Uruguay Ltda, toimitusjohtaja
Aluejohtaja, Chile ja Argentiina 14.6.2017 alkaen
Ponssen palveluksessa vuodesta 2005

VASTUULLISUUS PONSSELLA

Vastuullisuus on Ponssella jatkumo arvopohjaiselle ja kestävän kehityksen näkökulmia korostavalle toiminnalle.

Vastuullisuus Ponssella

TUOTE & PALVELU	HENKILÖSTÖ	TOIMINTA JA YHTEISTYÖ
T&K-menot
15 M€
Bruttoinvestoinnit
käyttöomaisuuteen
38 M€	Konsernin henkilöstö keskimäärin
1 508 josta
60 % Suomessa ja 40 % ulkomailla
Työsuhteen kesto keskimäärin
7,2 v
Vapaaehtoinen vaihtuvuus
4,2 %
Jonkun palkkio-järjestelmän piirissä 100 %	Toimimme aktiivisesti 40 maassa
Huoltopalvelutoimipisteitä 182
77 % toimittajista on Suomesta
77 % liikevaihdosta tulee ulkomailta
KESTÄVÄ METSÄTALOUS	ELINKAAREN HALLINTA	LUONNONVARAT
---	---	---
Tavaralajimenetelmä, CTL
Tavaralajimenetelmään perustuvat
PONSSE-metsäkoneet hyödyntävät
puun mahdollisimman tehokkaasti.

Pintavaurioiden minimointi
Pintavaurioita vähentävät
8-pyöräiset harvesterit ja pehmeiden
maiden 10w-kuormatraktorit.

Polttoaineen kulutus
Jatkuvaa kehitystyötä polttoaineen
kulutuksen pienentämiseksi. | Huoltosopimusten etuja:
• Pidempi huoltoväli
• Vähemmän huoltotuotteita
• Vähemmän huoltojätteitä
• Jätteet ja kierrätys Ponssella

Ympäristömyönteiset huoltotuotteet ja varaosat:
• Uusiokäyttö - Budget Parts
• Kunnostus - Reman Parts
• Vanhat mallit - Classic Parts
• Biohajoavat öljyt
• Digitaaliset palvelut 24/7 | Olemme panostaneet toimitiloissa
ENERGIA tehokkuuteen ja
suosimme vihreää sähköä.

VESI kiertää tuotannossa suljetussa
järjestelmässä ja käytetään useita
kertoja.

Parempaa MATERIAALI tehokkuutta
hyvällä suunnittelulla ja logistiikalla.

JÄTTEIDEN minimointi, oikea
käsittely ja kierrätys tärkeää
kaikessa toiminnassa. |
| YHTIÖN TALOUS | | SIDOSRYHMÄT |
| --- | --- | --- |
| LIIKEVAIHTO
577 M€
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
57 M€ | KANNATTAVUUS
Liiketulos 67 M€ mikä on
12 % liikevaihdosta

VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste 52 %
Nettovelkaantumisaste 14 % | Henkilöstö: palkat 80 M€
Omistajat: osingot 17 M€
Toimittajat: hankinnat 302 M€
Asiakkaat: investoinnit
tuotekehitykseen ja
käyttöomaisuuteen 53 M€
Yhteiskunta: maksetut
verot, tullit ja
työnantajamaksut 39 M€ |

Tämän vastuullisuuskatsauksen tarkoitus on kuvata vastuullisuuskäytäntöjä ja -periaatteita Ponssella. Vastuullisuuskatsaus perustuu soveltaen EU:n direktiivin linjauksiin muun kuin taloudellisten tietojen raportoinnista. Tämän katsauksen tavoitteena ei kuitenkaan ole toimia vastuullisuusraportointia koskevan direktiivin (2014/95/EU) ja sen implementointia ohjaavan Suomen kirjanpitolain mukaisesti yhtiön muun kuin taloudellisen tiedon raporttina. Ponsse julkaisee kyseisen raportin erillisenä selvityksenä yhtiön internetsivuilla kesäkuun 2018 loppuun mennessä.

PERUSTANA PONSSEN ARVOPOHJA

Vastuullisuus on Ponssella jatkumo arvopohjaiselle ja kestävän kehityksen näkökulmia korostavalle toiminnalle. Yhtiön vahva arvopohja on ohjannut läpi yhtiön historian ponsselaisia rehelliseen työhön, ihmisten ja yhteistyön kunnioittamiseen sekä haluun kehittää toimintaa ja yhteisöä. Kestävän kehityksen näkökulmat ovat nostaneet esille ympäristöä ja luonnonvaroja säästävät innovatiiviset ratkaisut tuotteissa, palveluissa ja toiminnassa. Myös paikallisen yhteisön elinvoimaisuuden tukeminen pitkäjänteisellä talouden johtamisella, investoimalla toimintaan ja toimitiloihin, tarjoamalla työpaikkoja sekä yhteistyömahdollisuuksia on aina ollut osa Ponssen toimintaperiaatteita. Tähän arvomaailmaan perustuen vastuullisuustyössämme ja tavoitteissamme nousevat esille:

Oikeudenmukaiset ja eettiset toimintatavat
Ihmisten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tukeminen
Ympäristötietoinen ja innovatiivinen luonnonvaroja säästävä toiminta ja tuotekehitys
Kestävä liiketoiminnan ja talouden johtaminen sekä sidosryhmien jatkuvuuden tukeminen

Vastuullisuustyötämme raamittavat yritystoiminnan kansalliset ja kansainväliset lait ja säädökset, työnantajavelvoitteet sekä sitoumukset. Seuraamme aktiivisesti vaatimusten muutoksia toiminta-alueillamme ja osallistumme kehitystyöhön. Näemme muutoksen mahdollisuutena ja osana jatkuvaa kehittymistä. Vastuuraportoinnilla haluamme parantaa toimintamme ja tavoitteidemme läpinäkyvyyttä.

Konsernitasolla vastuutyötämme ohjaa Eettinen toimintaohjeisto (Code of Conduct), jonka yhtiön hallitus hyväksyi vuoden 2016 lopussa. Eettinen toimintaohjeistomme antaa linjauksia seuraaviin asioihin: lakien noudattaminen, ihmis- ja työntekijäoikeudet, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, terveys ja turvallisuus, ympäristö, rehellisyys, rahanpesu, reilu kilpailu, yhtiön

PONSSE OSANA KESTÄVÄÄ METSÄTALOUTTA

Vastuullisuus Ponssella

varat sekä palautteen antaminen. Eettisen toimintaohjeiston tavoitteena on varmistaa yhtenäiset toimintaperiaatteet ja käytänteet konsernitasolla sekä kehittää toimintaa. Eettisten toimintaperiaatteiden koulutus tulee olemaan ensimmäisiä kehitystehtäviä vastuullisuus työssämme. Myös konsernitasoinen palautekanava ja -prosessi ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Johtajilla ja esimiehillä on merkittävä rooli yhtenäisen toimintakulttuurin varmistamisessa ja heidän vastuullaan on, että jokainen ponsselainen tuntee oman vastuunsa ja toimii yhteisten ohjeiden mukaisesti. Vastuullinen toiminta on jokaisen ponsselaisen velvollisuus.

Ponssen vastuullisuusmallissa on kuvattu sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun sekä taloudellisen vastuun painopistealueet, niihin liittyvät päämäärät ja osa-alueet. Ponssen johto on sitoutunut kehittämään ja johtamaan vastuullisuutta yhdessä henkilöstön ja kumppaneiden kanssa. Ponsse on toiminut vastuullisesti kautta historiansa ja haluamme olla jatkossakin luotettava kumppani. Tavoitteellisemmin vastuullisuustyö ja raportoinnin kehittäminen alkoi johdon ja henkilöstön edustuksen toimesta 2016 vuoden aikana.

SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET VASTUUTYÖN OHJAAJINA

Ponssella on vahvat ja pitkäkestoiset suhteet asiakkaisiin ja yhteistyötahoihin. Olemme sidosryhmiemme kanssa aktiivisessa ja avoimessa vuorovaikutuksessa, jota ohjaa rehellisyys ja jatkuva tavoite kehittyä niin tuotteissa, palveluissa kuin toiminnassa. Erityisesti asiakkaidemme henkilökohtainen tunteminen on meille tärkeää, jotta voimme kehittyä oikeaan suuntaan. Pyrimme huomioimaan toiminnassamme myös asiakkaidemme perheet ja sidosryhmät.

Toimimme näkyvänä osana yhteisöjä, joissa Ponssella on toimipisteitä ja huomioimme yhteistyökumppaneidemme valinnassa paikalliset toimijat. Luomme omalta osaltamme alueellista hyvinvointia olemalla vastuullinen työnantaja ja harjoittamalla pitkäjänteistä

SIDOSRYHMIEN ODOTUKSIIN VASTAAMINEN

	ASIAKKAAT	HENKILÖSTÖ	KUMPPANIT *	OMISTAJAT	YHTEISKUNTA VIRANOMAISET	YHTEISÖ	MEDIA
EETTINEN JA MORAALINEN VASTUULLISUUS	Asiakkaan menestymisestä huolehtiminen	Panostus osaamiseen, työhyvinvointiin ja ilmapiirin	Kumppaneiden ja yhteistyön kehittäminen	Arvopohjainen ja vastuullinen liiketoiminta	Vastuullinen yrityskansalaisuus	Paikallisen yhteisön kehittämiseen osallistuminen	Aktiivinen ja avoin viestintä
SIDOSRYHMIEN KOHDISTUVA VASTUULLISUUS	Asiakkaan tarpeista lähtevä toiminta	Luotettava ja tasa-arvoinen työnantaja	Pitkäjänteinen yhteistyösuhde	Kestävä kasvu ja arvon kehitys	Avoimuus ja pitkäjänteinen toiminta	Paikallisen yhteisön hyvinvoinnin tukeminen	Tasapuolinen ja ajantasainen viestintä
LAKEHIN JA NORMEIHIN PERUSTUVA VASTUULLISUUS	Tuote- ja palvelu-sopimusten ja velvoitteiden noudattaminen	Työnantaja-velvoitteiden noudattaminen	Sopimusten ja velvoitteiden noudattaminen	Kannattava toiminta	Lakien ja säädösten noudattaminen	Paikallisten lakien ja säädösten noudattaminen	Pörssilain-säädännön noudattaminen viestinnässä

Kumppaneiksi katsotaan kuuluvan: toimittajat, tuotekehityksen alihankkijat, oppilaitokset, jälleenmyyjät ja sopimushuoltajat sekä rahoittajat

ja kannattavaa liiketoimintaa ympäristönäkökohdat huomioiden.

Kunnioitamme paikallisen kulttuurin erityispiirteitä ja toimimme arvojemme mukaisesti myös paikallisen yhteisön näkökulmasta katsottuna.

Vastuullisuuden sidosryhmiämme ovat asiakkaat, henkilöstö, kumppanit, omistajat, viranomaiset, rahoittajat, yhteisö, yhteiskunta ja media. Näiden sidosryhmien odotukset ovat vaikuttaneet vastuullisuuden painopistealueiden valintaan, kehitystavoitteiden asettamiseen sekä viestinnän ratkaisuihin. Sidosryhmäyhteistyön kautta tavoittelemme entistä parempaa ymmärrystä sidosryhmiemme odotuksista ja käsityksestä. Ponssen tuotteiden, palveluiden ja toiminnan vastuullisuudesta. Sidosryhmien odotuksiin vastaamisen ohella olemme tunnistaneet vastuutyössä lakeihin ja normeihin perustuvaa vastuullisuutta sekä eettistä ja moraalista vastuullisuutta. Tavoitteenamme on kehittää vastuullisuutta tasapuolisesti nämä kolme eri tasoa huomioiden. Olemme vastuullinen yrityskansalainen ja haluamme edistää avointa veropolitiikkaa. Siksi julkaisemme tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös veropolitiikkamme ja -jalanjälkemme.

VASTUULLISUUS OSANA STRATEGISTA JOHTAMISTA

Vastuullisuus ja kestävä kehitys kytkeytyvät Ponssella vahvasti strategiseen johtamiseen. Yleiset johtamiskäytänteet ja -järjestelmät ohjaavat vastuutyötä Ponssella. Vastuullisuuden tavoitteet ja kehitystarpeet arvioidaan jatkossa vuosittain osana yhtiön strategiaprosessia. Ponssen vastuullisuusmalliin määrittäminen on antanut uusia näkökulmia nykyisiin johtamiskäytänteisiimme ja niitä tullaan tarpeen mukaan päivittämään.

TRENDIT, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

Osana vastuullisuuden määritystyötä olemme tunnistaneet toimintaympäristön trendejä ja niihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Vastuullisuuden johtamiseen vaikuttavista trendeistä korostuivat globaalin toimintaympäristön muutosherkkyys, digitalisaatio sekä yritysvastuun ja kestävän kehityksen merkityksen kasvu.

Toimintaympäristön muutosten nopeutuessa globaalin asiakasverkoston ja toimintakulttuurien tunteminen, asiakastarpeiden kuunteleminen ja suhteiden ylläpito tulee olemaan meille jatkuvasti tärkeämpää.

Globaalissa toimintaympäristössä myös lakien, asetusten ja säädösten seuraaminen sekä kansallisella että paikallisella tasolla on suuri haaste kaikille yrityksille. Nämä tekijät tuovat painetta resurssien ja asiantuntijoiden riittävyyteen sekä tiedon jakamiseen läpi organisaation. Riskinä on, ettei sidosryhmien odotuksia tai toimintaympäristön muutoksia tunnisteta ajoissa. Merkittävät panostuksemme myynti- ja palveluverkostoomme, asiakasläheisyys ja asiakastarpeiden tunnistaminen eri markkina-alueilla on vahvuutemme. Olemme vastuuttaneet lakien ja säädösten seurannan organisaatiomme eri toimintoihin ja hyödynnämme tarvittaessa myös ulkoisia asiantuntijatahoja.

Digitalisaation myötä tieto ja palvelut ovat entistä enemmän sähköisiä. Metsäkoneissa digitaalisuus tarkoittaa kuljettajan työtä tukevia automatisoituja toimintoja ja puunkorjuuyritysten toiminnan tehostamista. Metsäkoneet voivat tarvittaessa lähettää tietoa vikatilanteista ja huoltotarpeista vaikkapa toiselle puolel maailmaa. Ihmiset ja alueet poikkeavat kuitenkin toisistaan hyvinkin paljon ja kyky ja mahdollisuus hyödyntää digitaalisia palveluita voi joillakin markkina-alueilla olla vielä matala. Digitaalisuus on tuonut mukanaan myös yhä suurenevan tietoturvariskin, mikä on huomioitava käsiteltäessä liiketoiminta-, asiakas- ja henkilötietoja sähköisissä palveluissa. Digitalisaatioon liittyviä riskejä on tunnistettu ja niitä hallitaan tiedon, toiminnan, tuotteiden ja palveluiden näkökulmasta.

Yritysvastuun ja kestävän kehityksen kasvanut merkitys on lisännyt myös asiakkaiden ja muiden sidosryhmiemme tietoisuutta ja odotuksia. PONSSE -metsäkoneita on kehitetty kautta aikojen luontoarvot huomioiden.

Merkittävimmät riskit tällä alueella ovat yhtenäisten vastuullisuustoimintatapojen varmistaminen globaalissa työyhteisössä ja kumppanuusverkostossa. Näiden riskien minimoimiseksi meillä on käytössämme konsernitasoisia, toimintokohtaisia ja paikallisia toimintaohjeita sekä auditointityökaluja. Osana vastuullisuustyötä tulemme panostamaan erityisesti konsernin yhtenäisen toimintakulttuurin ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Uusista haasteista huolimatta vastuullisen toiminnan läpinäkyvyyden ja tavoitteellisuuden lisääminen on meille suuri mahdollisuus, kun pystymme kehittymään yhdessä koko Ponssen toimittaja- ja asiakasverkoston kanssa.

Vastuullisuus Ponssella

JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

Johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Sisäisissä auditoinneissa hyödynnämme kansainvälisiä standardeja laatujohtamiseen (ISO 9001), ympäristöjohtamiseen (ISO 14000), hyvinvoinnin johtamiseen (OHSAS 18001/ISO 45001) sekä kirjanpidon standardeihin liittyen. Ponsse Oyj on sertifioinut ISO 9001:sen ja ISO 14001:sen. Emme ole ottaneet käyttöön vastuujohtamista ohjaavaa standardia vaan suuntaamme toimintamme arvojen, kestävän kehityksen näkökulmien sekä EU:n vastuun raportointivaatimuksien mukaisesti. Jokainen tytäryhtiö vastaa omien maakohtaisten standardien käyttöönotosta ja noudattamisesta konsernin laatutoiminnon tuella.

Osana kehitystyötä haluamme varmistaa, että asettamamme vastuullisuuden johtamisen tavoitteet sisällytetään nykyisiin auditointijärjestelmiin ja käytänteisiin.

PONSSEN VASTUULLISUUSMALLI

| SOSIAALINEN | TUOTE JA PALVELU
Päämäärä:
Vastuu tuotteen ja palvelun laadusta, eettisyydestä ja turvallisuudesta. Vastuu asiakkaan terveydestä ja turvallisuudesta. | HENKILÖSTÖ
Päämäärä:
Kehittyvä ja turvallinen työpaikka. Vastuullinen, hyvinvoiva ja osaava henkilöstö. | TOIMINTA JA YHTEISTYÖ
Päämäärä:
Toimimme ja viestimme rehellisesti, eettisesti ja yhteisöllisesti kumppaneidemme kanssa. |
| --- | --- | --- | --- |
| | Osa-alueet:
Laatu / Turvallisuus / Eettisyys / Asiakastyytyväisyys | Osa-alueet:
Ihmis- ja työntekijäoikeudet / Työhyvinvointi ja osaaminen / Turvallisuus / Yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja monimuotoisuus | Osa-alueet:
Eettiset toimintatavat / Kumppaneiden vastuullisuus / Viestintä ja yhteistyö |
| YMPÄRISTÖ | KESTÄVÄ METSÄTALOUS
Päämäärä:
Kestävää metsänhoito- ja luontoympäristöä tukevat innovatiiviset tuotteet. | ELINKAARENHALLINTA
Päämäärä:
Tuotteidemme ympäristömyönteistä käytöä tukevat palvelut. | LUONNONVARAT
Päämäärä:
Toimimme yhtenäisesti ja ympäristömyönteisesti suosien parasta mahdollista teknologiaa ja säästäen luonnonvaroja. |
| | Osa-alueet:
CTL-menetelmä / Ympäristökuormitus / Ympäristöviestintä | Osa-alueet: Huoltoverkosto / Prosessit / Osaaminen / Tuote- ja palveluvalikoima | Osa-alueet:
Ympäristöjohtaminen / Energiatehokkuus / Veden käyttö / Päästöt / Jätteet |
| TALOUS | YHTIÖN TALOUS
Päämäärä:
Tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous. | JOHTAMINEN
Päämäärä:
Luotettava ja kehittyvä talouden johtaminen. | SIDOSRYHMÄT
Päämäärä:
Sidosryhmien jatkuvuuden tukeminen. |
| | Osa-alueet:
Liiketoiminnan rahavirta / Kannattavuus / Vakavaraisuus | Osa-alueet:
Ennakoiva talouden johtaminen / Kestävät rahoitusratkaisut / Investoinnit ja riskienhallinta | Osa-alueet:
Asiakkaat / Henkilöstö / Omistajat / Toimittajat / Yhteiskunta |

PONSSEN VASTUULLISUUSMALLI

Vastuullisuus on määritelty Ponssella yrityksen ja yksilön vastuuksi toiminnan, viestinnän ja päätösten sosiaalisista, ympäristöllisistä ja taloudellisista vaikutuksista, jotka ulottuvat sidosryhmiin, yhteiskuntaan, luontoon ja yrityksen menestykseen. Vastuullisuus on tavoitteellista toimintaa ja osa jokapäiväistä toimintaamme, päätöksentekoamme ja johtamistamme. Se ylittää organisaatiorajat ja kattaa merkittävimmät kumppanimme ja yhteistyötahomme, jotka osallistuvat tuotteidemme ja palveluidemme tuottamiseen ja toimittamiseen asiakkaille.

arvoissa, eettisissä toimintaohjeissa ja muissa sisäisissä toimintaohjeissa on linjattu sitoutuminen lakien ja säädösten noudattamiseen, ihmis- ja työntekijäoikeuksien kunnioittamiseen sekä rehelliseen kaupankäyntiin ja kilpailuun. Näitä sosiaalisen vastuun periaatteita jokaisen ponsselaisen tulee kunnioittaa ja noudattaa omassa työssään. Sama vaatimus koskee myös tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen osallistuvia kumppaneitamme. Merkittävimmäksi sosiaalisen vastuun riskiksi on tunnistettu vastuuohjelman jalkauttamisen epäonnistuminen, jolloin emme saavuttaisi tavoittelemaamme yhtenäistä toimintakulttuuria ja käytänteitä konsernitasolla ja yhteistyöverkostossa.

SOSIAALINEN VASTUU

Sosiaalinen vastuu tarkoittaa Ponssella vastuuta tuotteista ja palveluista, henkilöstöstä sekä toiminnan ja viestinnän rehellisyydestä ja eettisyydestä. Ponssen

VASTUULLISET TUOTTEET JA PALVELUT

Tuotteiden ja palveluiden laatu ja asiakastyytyväisyys ohjaavat vahvasti toimintaamme. Haluamme tehdä maailman parhaita metsäkoneita, jotka tukevat asiakastyö.

TUNNUSLUVUT

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut kuvaavat Ponssen henkilöstönäkökulman kehitystä ja tilannetta.

HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN 2017

Etelä- ja Pohjois-Amerikka 26 %
Venäjä ja Aasia 7 %
Keski- ja Etelä-Eurooppa 4 %
Pohjois-Eurooppa 62 %

HENKILÖSTÖ TOIMINNOITTAIN 2017

Tukitoiminnot 9 %
Myynti, markkinointi ja huolto 50 %
Tuotekehitys 8 %
Toimitusketju 33 %

KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

SUKUPUOLIJAKAUMA 2017

Vastuullisuus Ponssella

akkaan liiketoiminnan tuottavuutta sekä henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta. Turvallisuus ja oikeat työtavat huomioidaan myös markkinoinnissa, koulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Valitsemme tuotteisiimme materiaaleja, jotka kestävät ja pyrimme löytämään innovatiivisia ja vastuullisia ratkaisuja. Palveluissamme olemme panostaneet huoltopalveluprosessien turvallisuuteen, henkilökunnan osaamiseen ja välineisiin. Otamme vastuun huoltopalvelutilanteesta ja tarvittavista välineistä asiakkaamme puolesta. Seuraamme aktiivisesti vaatimusten muutoksia ja reagoimme nopeasti tuotekehitystarpeisiin asiakastarpeet huomioiden. Osana kehitystyötä haluamme tunnistaa yhä paremmin asiakkaidemme odotukset tuotteiden ja palveluiden vastuullisuudesta ja etsimme uusia innovatiivisia ratkaisuja, jotka tukevat vastuutavoitteitamme.

HYVINVOIVA, TASA-ARVOINEN JA OSAAVA HENKILÖSTÖ

Henkilöstön merkitystä ja arvostusta on Ponssella aina korostettu. Haluamme, että henkilöstömme voi hyvin, kokee työnsä mielekkääksi ja haluaa kehittyä työssään. Työnantajana haluamme varmistaa, että kunnioitamme kaikessa toiminnassamme kansainvälisiä ihmis- ja työntekijäoikeuksia ja tarjoamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet avoinna olevien työpaikkojen haussa, työssä kehittymisessä, työntekijälittoon kuulumisessa ja organisaation hallintoelinten jäsenten valinnassa. Periaatteenamme on, että tehtävään valitaan aina paras ja sopivin henkilö. Myös viestinnän ja tiedottamisen tasa-arvoisuutta pidetään tärkeänä Ponssella. Samat periaatteet koskevat jokaista ponselaista, sillä vain siten varmistamme hyvän ja rakentavan yhteistyön ilmapiirin.

Aktiivinen yhteistoiminta ja vuorovaikutus, arvojemme mukainen johtaminen ja päätöksenteko, työhyvinvoinnista huolehtiminen, johdonmukainen palkkaus ja palkitseminen sekä osaamisen jatkuva kehittäminen ovat henkilöstöjohtamisemme perusta. Määritämme sekä toiminnalliset että kehittymistavoitteet koko yhtiön tasolta toiminnoille ja henkilökohtaisiin tavoitteisiin saakka sekä seuraamme ja tuemme niiden edistymistä esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Kehitämme henkilöstön osaamista eri keinoin tehtävän vaatimusten mukaisesti ottaen huomioon myös henkilökohtaiset toiveet. Osana vastuullisuustyötä parannamme konsernitasoista työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen systemaattisuutta, seurantaa ja läpinäkyvyyttä. Toteutamme myös henkilöstötyytyväisyyskyselyjä säännöllisesti koko konsernissa.

Työturvallisuudella on tärkeä rooli jokaiselle ponselaiselle. Työturvallisuutta on seurattu ja kehitetty Ponssella osittain yhtenäisesti ja osittain toimintojen ja paikallisten vaatimusten perusteella. Ponsselaisia kannustetaan aktiivisuuteen turvallisuuden kehittämisessä ja vastuuseen yhteisten toimintatapojen noudattamisessa. Vastuullisuustyön kautta tavoitteenamme on kehittää parhaat käytänteet yhdistävä yhteinen turvallisuusohjelma, joka tehostaa ja yhtenäistää turvallisuustoimintaa sekä parantaa läpinäkyvyyttä koko konsernissa. Tavoitteenamme työturvallisuudessa on vähentää työtapaturmia tasaisesti ja saavuttaa konsernitasolla tapaturmaton Ponsse.

Oman henkilöstön ohella odotamme ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista myös yhteistyökumppaneiltamme. Toimittajien lisäksi tavoitteenamme on, että kaikki merkittävät tuotteisiin ja palveluihin liittyvät kumppanimme ovat sitoutuneet yhteisiin eettisen toiminnan tavoitteisiin, avoimuuteen ja jatkuvaan kehittämiseen. Seuraamme tavoitteemme toteutumista tiiviillä yhteistyöllä, toimittaja- ja kumppaniauditoinneilla ja sisäisillä auditoinneilla. Auditointeja tullaan päivittämään siten, että ne sisältävät konsernin vastuullisuustavoitteet ja kriteerit.

REHELLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ

Toiminnan ja viestinnän rehellisyys, eettisyys ja yhteisöllisyys ovat Ponssella tärkeitä periaatteita ja arvoista nousevia tavoitteita. Eettiset toimintaperiaatteemme antavat reunaehdot ja tavoitteet rehelliseen liiketoimintaan, kaupankäyntiin ja yhteistyöhön sidosryhmien kanssa sekä yleisesti ihmisten yhdenvertaiseen kohteluun. Yrityksen kasvun ja laajenemisen myötä toimintaympäristön kansainvälisyys on tuonut omat haasteensa kulttuurierojen, välimatkojen ja toimintaympäristön eroina. Vastuutyön kautta tavoitteenamme on vahvistaa yhteistä perustaa, löytää uusia toimintamuotoja ja viestinnän keinoja sekä varmistaa, että jokainen tuntee työskentelevänsä samassa yrityksessä, samojen periaatteiden ja samojen tavoitteiden mukaisesti. Näihin tuloksiin pääsemme arvopohjaisilla, yhtenäisillä eettisillä toimintatavoilla, osaamisella, viestinnällä ja yhteistyöllä.

YMPÄRISTÖVASTUU

Ympäristövastuun johtaminen perustuu Ponssella eettisissä toimintaohjeissa määriteltyihin tavoitteisiin, joissa olemme sitoutuneet noudattamaan ympäristö-

TUNNUSLUVUT

Ympäristövastuun tunnusluvut ovat Ponssen tuotannon ympäristönäkökohtia kuvaavia tunnuslukuja ja koskevat Vieremän tehtaan toimintaa vuosina 2015–2017.

LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ JA JÄTTEET

Mittauskohde (Tuotanto, Vieremä)	2015	2016	2017
Energiankulutus (MWh)	10 785	11 091	11 633
Sähkö (MWh)	6 439	6 414	6 714
Kaukolämpö (MWh)	3 561	3 960	4 024
Nestekaasu (MWh)	785	717	925
Veden kokonaiskulutus (m³)	8 915	11 252	11 140
Päästöt, VOC (kg)	11 456	14 439	14 081
Jätteiden kokonaismäärä (t)	1 467	1 251	1 343
Henkilömäärä (Vieremä)	723	774	806

JÄTTEIDEN KIERRÄTYS, VIEREMÄ 2017

Kierrätyspaperi ja -pahvi 8%
Energiajäte 54 %
Sekajäte 1 %
Kierrätysmetalli 28 %
Vaaralliset jätteet 7 %
Muut 2 %

ENERGIANKULUTUS 2017 (MWH)

Sähkö 58 %
Kaukolämpö 35 %
Nestekaasu 7 %

KOKONAISENERGIAN KULUTUS (MWH)

VEDEN KOKONAISKULUTUS (M³)

JÄTTEIDEN KOKONAISMÄÄRÄ (T)

PÄÄSTÖT, VOC (KG)

Vastuullisuus Ponssella

lainsäädäntöä ja ympäristöä suojelevia ja ylläpitäviä käytäntöjä. Noudamme myös ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Lisäksi ympäristövastuuta ohjaavat kestävän kehityksen tavoitteet luonnonvarojen säästävästä käytöstä. Huomioimme näkökohdat erityisesti tuotekehityksessämme, palveluissamme ja tuotannossamme. Yhteiset ympäristötavoitteet vaikuttavat myös investointeihimme, joissa asetamme mahdollisuuksien mukaan etusijalle ekologisesti kestävät tuotteet ja palvelut. Merkittävimmiksi ympäristövastuun riskeiksi olemme tunnistaneet yllättävät tuotteisiin tai huoltopalveluihin liittyvät ympäristövahingot. Tuotteiden aiheuttamien ympäristövaurioiden estämiseksi tehdään jatkuvasti tuotekehitystä, jossa tärkeässä roolissa ovat aktiivinen asiakaspalaute ja toimintaympäristön seuranta. Painopistealueina vastuullisuustyössämme ovat kestävän metsätalouden tukeminen, tuotteen elinkaarenhallinta sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Ympäristöjohtaminen toteutuu osana strategiaprosessia, jossa olemme määritelleet ympäristövaatimukset ja tavoitteemme.

TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Tuotteidemme ympäristövaikutukset liittyvät suurilta osin tuotteen käytönaikaisiin päästöihin sekä nesteiden ja osien kulutukseen. Tuotteidemme pitkä elinkaari ja korkea kierrätettävyys tukevat kestävän kehityksen ympäristötavoitteita. Teknisellä kehityksellä on pystytty muun muassa pidentämään metsäkoneiden huoltovälejä, vähentämään öljyjen käyttöä ja niiden pääsyä luontoon sekä mahdollistamaan biohajoavien hydrauliikkaöljyjen käyttö tuotteissa. Tuotevalikoimaan on tuotu 8-pyöräiset harvesterit ja 10-pyöräiset kuormatraktorit, joissa on maastoa säästävät alhaiset pintapaineet. Myös kunnostetut koneet ja osat ovat tuloksia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta. Tällä hetkellä panostamme erityisesti polttoaineen kulutuksen pienentämiseen, korjuuvaurioiden minimoimiseen ja tuotteiden ja osien käyttöiän pidentämiseen.

TOIMITUSKETJUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Toimitusketjun merkittävimmät ympäristövaikutukset tulevat tuotannosta. Tuotannon ympäristövaikutukset koostuvat energian ja raaka-aineiden kulutuksesta,

pintakäsittelyn voc-päästöistä, kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista sekä tuotteiden testauksen päästöistä. Veden käyttö ei ole tuotantotavasta johtuen merkittävä ympäristönäkökohta. Käytämme vettä koneiden pesuun tuotetestauksen yhteydessä sekä kappaleiden pesuun pintakäsittelyssä. Pintakäsittelyssä käytämme samaa pesuvettä useita kertoja minimoidaksemme veden kulutuksen. Seurantaluvuissa olemme tunnistaneet sähkönkulutukseen vaikuttaviksi tekijöiksi tuotantomäärät, tuotantolaitteiden käyttötunnit ja henkilömäärän. Hankinnan ja logistiikan suurimmat ympäristövaikutukset aiheutuvat kuljetuksen päästöistä. Kuljetuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset huomioimme minimoimalla valimatkat, ajoittamalla toimituksia ja kehittämällä parempia pakkausratkaisuja.

Hankinnan ja logistiikan ensisijainen tavoite on varastojen tehokas käyttö ja kierto, jotka tilatarpeen kautta vaikuttavat muun muassa energian kulutukseen. Lisäksi tavoitteena on pakkausjätteen minimointi ja tehokas kierrätys sekä uudelleenkäyttö.

Kiinteistöhuollossa huomioimme ympäristöarvot investoinneissa, panostamme talotekniikan optimaaliseen ohjaukseen, energiatehokkaisiin ja vettä säästäviin ratkaisuihin, uusiutuvan energian suosimiseen ja laitekannan ennakoivaan huoltoon. Loppuvuodesta 2016 teimme päätöksen ostaa vain uusiutuvaan energiantuotantoon perustuvaa sähköä tuotantolaitokseemme. Kaikki Ponssen Suomen toimipisteet käyttävät uusiutuvilla energialähteillä tuotettua sähköenergiaa. Muutoinkin tavoiteenamme on kehittää ja valita ratkaisuja, jotka parantavat energiatehokkuuttamme sekä vähentävät luonnonvarojen kulutusta.

PALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

Ponssen huoltopalveluiden tavoitteena on taata asiakkaalle toimiva, tuottava ja pitkäikainen kone, jotta asiakas voi keskittyä omaan liiketoimintaansa. Ympäristönäkökulmasta katsottuna tavoitteena on minimoida koneen käyttöön ja huoltoon liittyvät ympäristövaikutukset sekä maksimoida sen käyttöikä. Myös osien ja huoltotuotteiden valinnoilla voidaan vaikuttaa tuotteen elinkaaren aikaisiin ympäristöseurauksiin. Varaosissa tehdaskunnostetut osat ja tuotteet (Reman

TUNNUSLUVUT

Yhtiön tärkeimmät tunnusluvut pohjautuvat ja perustuvat yllämainittuihin vastuullisen ja tasapainoisen talouden kehitystä kuvaaviin mittareihin.

KANNATTAVUUS

LIIKEVAIHTO, TEUR

NETTOVELKAANTUMISASTE %

OMAVARAISUUSASTE %

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, TEUR

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO-% (ROCE)

LIIKEVAIHTO ALUEITTAIN 2017

Pohjois-Eurooppa 38 %
Keski- ja Etelä-Eurooppa 19 %
Pohjois- ja Etelä-Amerikka 23 %
Venäjä ja Aasia 20 %

Vastuullisuus Ponssella

Parts), käytetyt säästöosat (Budget Parts) sekä tuotannosta poistettujen tuotteiden klassikko-osat (Classic Parts) tukevat tuotteiden pitkää elinikää sekä materiaalitehokkuutta.

Huoltopalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät koneiden huoltotoimenpiteisiin ja -tuotteisiin, huoltojätteiden käsittelyyn, huoltohenkilöstön ja asiakkaiden matkoihin ja koneiden kuljetamiseen. Huoltotilanteessa suurin kuormitus tulee koneiden pesuun käytettävästä vedestä ja huollossa syntyvistä ongelmajätteistä. Ponssen palveluverkostossa on yhtenäinen toimintamalli jätteiden käsittelyyn ja samat huoltotilavaatimukset jälleenmyynti- ja sopimushuoltokumppanit mukaan lukien.

Huoltosopimukset tarjoavat asiakkaille koneen parannettua toimintavarmuutta, ylläpidon ennakoitavuutta ja koneen arvon säilymistä. Tuotekehitys on mahdollistanut koneiden pidennetyt huoltovälit, jonka ansiosta olemme pystyneet vähentämään öljyn ja nesteiden käyttöä sekä kuljetuksiin kuluvaa polttoainetta. Kun Ponsse huoltaa koneen, vastaamme asiakkaan puolesta jätteiden asianmukaisesta jatkokäsittelystä. Huoltosopimukset yhdessä digitaalisten 24/7 palveluiden ja asiakastuen kanssa ovat vähentäneet turhaa logistiikkaa. Huoltopalveluiden auditoinnin kautta seuraamme koko huoltopalveluverkostomme toiminnan tasoa ja varmistamme jatkuvan ja yhdensuuntaisen kehityksen. Tavoitteenamme on päivittää huoltopalveluiden auditoinnit sisältämään asetetut ympäristötavoitteet, jotta voimme kehittää palveluitamme ja toimintaamme entistä vastuullisemmaksi.

TALOUDELLINEN VASTUU

Taloudellisella vastuulla tarkoitetaan Ponssella yhtiön tasapainoista ja kestävää talouden kehittämistä, jossa huomioidaan sidosryhmät ja ympäristönäkökulmat. Ponssella on tärkeää olla tasapainossa toiminnan kasvun, kannattavuuden ja liiketoiminnan rahavirran kanssa.

Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj, sen suomalainen tytäryhtiö Epec Oy sekä tytäryhtiöt Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Uruguayssa ja Kiinassa.

TASAPAINOINEN JA KESTÄVÄ YHTIÖN TALOUS

Yhtiö pyrkii kasvamaan vastuullisesti tarkoittaen, että yhtiön päätöksenteossa korostuu toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen ja vahvan taloudellisen aseman rakentaminen jatkuvuuden turvaamiseksi. Käytännössä yhtiön tavoite on kasvaa kannattavasti tuottamalla samalla positiivista rahavirtaa. Tällä tavalla varmistetaan yhtiön vankka vakavaraisuus, rahoitusasema ja maksuvalmius. Toiminnan kehityksen ja jatkuvuuden varmistamiseksi Ponsse investoi koko ajan merkittävästi tuotekehitykseen, toimitusketjuun ja huoltopalveluverkostoon Suomessa ja ulkomailla.

LUOTETTAVA JA KEHITTYVÄ TALOUDEN JOHTAMINEN

Ponsse on ollut koko historiansa ajan voimakkaasti henkilö- ja perheomisteinen yhtiö, jonka johtamisessa ovat voimakkaasti korostuneet yhtiön arvot. Talouden johtamisessa panostetaan ennakoivaan ja aktiiviseen otteeseen ja pyrkimyksenä on parantaa yhtiön kykyä reagoida taloudellisen tilanteen kehitykseen hyödyntämällä analyyseja, skenaarioita ja tilannetajua päätöksenteossa.

Osana yhtiön vastuullista taloudellista johtamista ovat kestävät rahoitusratkaisut, joilla varmistetaan tarvittavien investointien toteutuminen ja sopeutuminen liiketoiminaan oleellisesti liittyviin suhdannevaihteluihin. Investoinnit tehdään pitkäjänteisesti ja niihin liittyvä riskienhallinta otetaan päätöksissä huomioon.

SIDOSRYHMIEN JATKUVUUDEN TUKEMINEN

Yksi vastuullisen talouden kehittämisen ja johtamisen perustehtäviä on varmistaa, että yhtiö kykenee hoitamaan velvollisuutensa tärkeimpien sidosryhmiensä suuntaan. Henkilöstön palkat, omistajien osingot, tavaran- ja palveluntuottajien maksut ja yhteiskunnan verot ovat asiakaslupauksista pitämisen ohella yhtiön tärkeimmät velvoitteet.

VEROPOLITIIKKA JA VEROJALANJÄLKI

VEROPOLITIIKKA

Ponssen tavoitteena on olla arvojensa mukainen vastuullinen yrityskansalainen. Yhtiö haluaa myös olla metsäkoneteollisuuden suunnannäyttäjä avoimen veropolitiikan edistäjänä. Ponssen veropolitiikassa ku

vataan yhtiön verotusta koskevat pääperiaatteet, jotka perustuvat yhtiön arvopohjaan sekä eettiseen ohjeistukseen, Code of Conductiin. Veropolitiikasta vastaa Ponssen talousjohtaja ja sen hyväksyy yhtiön hallitus.

VEROTUKSEN PÄÄPERIAATTEET

Ponsse noudattaa voimassa olevia verolakeja ja -säännöksiä kaikissa maissa, joissa yhtiöllä on toimintaa.
Ponsse noudattaa OECD:n siirtohinnoitteluohjeita ja varmistaa konsernin sisäisen hinnoittelun markkinaehtoisuuden säännöllisesti.
Ponsse on sitoutunut maksamaan kulloiseenkin lainsäädäntöön perustuvat verot siellä, missä toiminta tapahtuu ja tulos syntyy ilman viivästyksiä.
Ponsse raportoi ja julkistaa verotietonsa voimassa olevan lainsäädännön ja yhtiön oman veropolitiikan läpinäkyvyystavoitteiden mukaisesti.
Ponssella verojen hallinnan tavoitteena on ennustettava ja tehokas verotus korkealla moraalilla.

VEROPOLITIIKAN NOUDATTAMINEN JA VEROTUKSEN AVOIMUUS

Veropolitiikka koskee kaikkia Ponssen työntekijöitä, jotka työskentelevät Ponssen liiketoimien ja erityisesti niihin liittyvien veroasioiden parissa. Ponsse edellyttää myös, että yhtiön ulkopuoliset neuvonantajat noudattavat Ponssen veropolitiikkaa silloin, kun verotukseen liittyvät raportointi tai muut tehtävät on ulkoistettu. Ponsse pyrkii avoimeen yhteistyöhön ja keskusteluun Verohallinnon kanssa. Lisäksi merkittävimmistä liiketapahtumista haetaan ennakkoratkaisu tai kannanotto Verohallinnolta.

LIIKETOIMINNAN STRUKTUROINTI

Ponssen liiketoimet tehdään aina kaupallisessa tarkoituksessa ja yhtiörakenne on muodostettu liiketoiminnan mukaisesti. Emoyhtiön toimintoihin kuuluvat tuotekehitys, hankinta, tuotanto, logistiikka, myynti, huoltopalvelut ja konsernihallinto. Ponssen tytäryhtiöt Suomen ulkopuolella toimivat paikallisina myyntiyhtiöinä ja tarjoavat huoltopalveluita. Suomalainen tytäryhtiö Epec Oy suunnittelee ja valmistaa ohjausjärjestelmiä, joita se myy emoyhtiölle sekä ulkopuolisille asiakkaille. Kaikki tytäryhtiöt ovat emoyhtiön suorassa omistuksessa.

Vastuullisuus Ponssella

Verojalanjälki

MAKSETUT VEROT YHTEENSÄ (1 000 EUR)
Maksettuihin veroihin on sisällytetty tuloverot (ilman laskennallisia veroja), työnajantajamaksut, tullimaksut, kiinteistövero ja muut verot.

MAKSETUT VEROT LAJEITTAIN 2017 (1 000 EUR)

Tulovero 14 231
Kiinteistövero 302
Työnantajamaksut 13 484
Tullimaksut 10 600
Muut verot 316

MAKSETUT VEROT LAJEITAIN 2016 (1 000 EUR)

Tulovero 12 253
Kiinteistövero 308
Työnantajamaksut 13 222
Tullimaksut 7 820
Muut verot 675

(1 000 EUR)	SUOMI (2017)	MUUT MAAT (2017)	YHTEENSÄ (2017)	SUOMI (2016)	MUUT MAAT (2016)	YHTEENSÄ (2016)
LIIKEVAIHTO	470 803*	345 322*	576 553**	427 434*	303 321*	517 400**
TULOS ENNEN VEROJA	53 007*	9 049*	57 792**	44 075*	14 181*	52 990**
HENKILÖSTÖ	910	636	1 546	897	556	1 453
TULOVERO	10 604	3 627	14 231	9 102	3 151	12 253
KIINTEISTÖVERO	145	157	302	155	153	308
TYÖNANTAJAMAKSUT	9 921	3 564	13 484	10 072	3 150	13 222
TULLIMAKSUT	22	10 578	10 600	45	7 775	7 820
MUUT VEROT	38	278	316	37	638	675
MAKSETUT VEROT YHTEENSÄ	20 730	18 204	38 934	19 412	14 867	34 279

) Konsolidoimaton $(^{*})$ Konsolidoitu

VASTUULLISUUDEN KEHITTÄMINEN

Vastuullisuuden kehittämisen tavoitteet tunnistettiin Ponssella olennaisuusanalyysissä, jossa vastuullisuusmallimme painopistealueita ja niiden alla olevia päämäärä arvioitiin sidosryhmien odotuksiin sekä merkitykseen liiketoiminnalle. Toimenpidesuunnitelma 2017–2019 on tämän työn tulos ja sitä seurataan ja päivitetään vuosittain osana strategiatyötä. Suunnitelma on edelleen voimassa.

Kokonaisuudessaan voi sanoa, että kehitystehtäviksi valikoituivat tavoitteet, joiden kautta luomme yhtenäistä vastuullisuuskäsitystä ja toimintakulttuuria Ponssen konserniin sekä liitämme vastuunäkökulmat ja tavoitteet osaksi nykyisiä johtamisjärjestelmiä. Merkittävä osuus tulevasta kehitystyöstä on myös vastuutyökalujen kehittämisessä, jotka mahdollistavat yhtenäisen toiminnan.

TOIMENPIDESUUNNITELMA 2017–2019

PAINOPISTEALUE: PÄÄMÄÄRÄ	TOIMENPITEET	TAVOITE 2019
HENKILÖSTÖ: Olemme kehittyvä ja turvallinen työpaikka	• Vastuullisuustöytäminen kartoitus toteutettu ja yhtenäisen mallin luonti aloitettu
• Palautekanava määritelty ja käytössä konsernitasolla	1. Yhtenäinen vastuullisuusohjelma konsernissa
2. Systemaattinen turvallisuusohjelma konsernissa
3. Vastuullisuuspalautteelle käytössä yksi kanava
TOIMINTA JA YHTEISTYÖ: Toimimme ja viestimme rehellisesti, eettisesti ja yhteisöllisesti	• Eettinen toimintaperiaate -koulutus aloitettu
• Vastuukysely sidosryhmille määritelty ja on osana henkilöstökyselyä
• Vastuuviestintäsuunnitelma ja -materiaalit määritelty ja toteutus aloitettu
• Auditoinnit sisältävät vastuukriteerit	1. Ponselaiset ovat sitoutuneet eettisiin toimintaohjeisiin
2. Ponssen vastuutoiminta vastaa sidosryhmien odotuksia
3. Toimiva vastuullisuusviestintä
4. Vastuullisuustavoitteet osana auditointeja
Toimitusketjumme ja asiakaspalvelumme toimivat vastuullisesti	• Sitoutuneiden toimittajien määrä kasvaa vuosittain
• Myynti- ja huoltopalvelukumppaneiden sitouttaminen aloitettu	1. Toimitusketjun vastuullisuus
2. Asiakaspalvelu toimii vastuullisesti ja yhtenäisesti
KESTÄVÄ METSÄTALOUS: Kestävää metsänhoitoa ja luontoympäristöä tukevat innovatiiviset tuotteet	• Asiakkaiden CTL-tuntemuksen lisääminen ja CTL-markkinoiden kasvu
• Tuotteiden ympäristövaikutukset tunnistettu, kuvattu ja tavoitteet sekä mittarit kehittämiselle päivitetty	1. CTL-menetelmän käytön edistäminen
2. Tuotteiden ympäristövaikutusten vähentäminen
ELINKAAREN HALLINTA: Tuotteidemme ympäristömyönteistä käyttöä tukevat palvelut	• Ympäristöohjelma määritelty ja toteutus aloitettu
• Huoltosopimusten kasvu	1. Huoltopalveluiden ympäristöohjelma konsernissa
2. Kasvattaa tuotteiden ympäristömyönteistä käyttöä tukevien huoltopalveluiden myyntiä
LUONNONVARAT: Ympäristötietoisuus ja -käytänteet osaksi jokaisen työpäivää	• Toiminnot ja työtäryhtiöt sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin
• Uusia ratkaisuja luonnonvarojen säätämiseen sekä jätteiden minimointiin ja kierrättämiseen	1. Ympäristötavoitteisiin sitoutuminen
2. Luonnonvarojen käytön ja jätteiden minimointi
YHTIÖN TALOUS: Tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous	• Rahavirta min EBITDA
• EBIT >= 12 %
• Pääomankierto >= 2	1. Varmistaa tasapainoinen ja kestävä yhtiön talous pitkällä aikavälillä

TILINPÄÄTÖS

Ponssa Dujin tilinpäätös vuodelta 2017 sisältää hallituksen toimintakertomuksen, konsernin tilinpäätöksen (IFRS) ja emduhtion tilinpäätöksen (FAS).

Tietoja osakkeenomistajille

Ponsse Oyj:n vuoden 2018 varsinainen yhtiökokous järjestetään maanantaina 9.4.2018 klo 11.00 alkaen yhtiön tiloissa, osoitteessa Ponsentie 22, 74200 Vieremä.

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka viimeistään 26.3.2018 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka nimissä osakkeet ovat, on automaattisesti rekisteröity yhtiön osakasluetteloon. Hallintarekisteröity osakkeenomistaja voidaan tilapäisesti merkitä yhtiön osakasluetteloon, mikä on tehtävä viimeistään 4.4.2018 klo 10.00 mennessä yhtiökokoukseen osallistumista varten. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan yhtiölle viimeistään keskiviikkona 4.4.2018 ennen klo 16.00 kirjallisesti osoitteeseen Ponsse Oyj, Osakerekisteri, 74200 Vieremä, puhelimitse numeroon 020 768 800, faxilla numeroon 020 768 8690 tai internetissä osoitteessa www.ponsse.com/yhtiökokous. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisten yhteydessä.

OSINKO

Ponsse Oyj:n hallitus on päättänyt esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 11.4.2018 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 18.4.2018.

OSAKEREKISTERI

Ponsse Oyj:n osakkeista ja niiden omistajista pidetään osakasluetteloa Euroclear Finland Oy:ssä. Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteemmuutokset ja muut osakeomistukseensa liittyvät asiat siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

TALOUDELLISET JULKAISUT VUONNA 2018

Ponsse Oyj julkaisee vuotta 2017 koskevan tilinpäätöstiedotteen ja vuosikertomuksen lisäksi kolme osavuosikatsausta. Osavuosikatsaukset tilikaudelta 2018 julkaistaan seuraavasti:

tammi–maaliskuu 17.4.2018
tammi–kesäkuu 7.8.2018
tammi–syyskuu 23.10.2018

Osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi Ponssen kotisivuilla internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

TALOUDELLISTEN JULKAISUJEN TILAAMINEN

Tämä vuosikertomus on saatavana suomen- ja englanninkielisenä. Vuosikertomuksia voi tilata osoitteesta:

Ponsse Oyj, Ponsentie 22, 74200 Vieremä
Puh. 020 768 800, fax 020 768 8690
Sähköposti: [email protected]

Vuosikertomus on saatavana myös internetissä osoitteessa www.ponsse.com.

SIJOITTAJASUHTEET

Ponsse noudattaa hiljaista jaksoa, joka alkaa kunkin raportointineljänneksen lopussa ja päättyy kyseisen vuosineljänneksen tai tilikauden tuloksen julkistukseen. Hiljaisen jakson aikana Ponsse ei kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta, markkinoita tai tulevaisuuden näkymiä. Jakson aikana Ponssen ylin johto ei tapaa pääomamarkkinoiden tai talousmedioiden edustajia eikä ota kantaa yrityksen taloudellista tilannetta tai yleisiä näkymiä koskeviin asioihin.

Ponssen liiketoimintaa koskevissa kysymyksissä voitte kääntyä seuraavien henkilöiden puoleen:

Juho Nummela, toimitusjohtaja
Puh. 0400 495 690, faksi 020 768 8749
Sähköposti: [email protected]

Petri Härkönen, talousjohtaja
Puh. 050 409 8362, faksi 020 768 8749
Sähköposti: [email protected]

SIJOITUSANALYYSIT

Mm. nämä yritykset seuraavat Ponssea sijoituskohteena: Inderes Oy, Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj.

Tilinpäätöksen sisältö

44 Hallituksen toimintakertomus
49 Tärkeimmät valuuttakurssit

Konsernin tilinpäätös (IFRS)

50 Konsernin laaja tuloslaskelma
51 Konsernitase
52 Konsernin rahavirtalaskelma
53 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
54 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
85 Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut
86 Osakekohtaiset tunnusluvut
87 Tunnuslukujen laskentakaavat

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

88 Emoyhtiön tuloslaskelma
89 Emoyhtiön tase
90 Emoyhtiön rahoituslaskelma
91 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

100 Osakepääoma ja osakkeet
104 Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
105 Tilintarkastuskertomus

Ponssen konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Emoyhtiön tilinpäätös on lisäksi laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaisesti, jota myös konserni noudatti ennen tilikautta 2005. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Kaikki tilinpäätöksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus ajalta 1.1.–31.12.2017

Yleistä

Ponsse-konsernin liikevaihto oli katsauskaudella 576,6 (2016, 517,4) miljoonaa euroa ja liiketulos 67,4 (55,2) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja oli 57,8 (58,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 1,60 (1,63) euroa.

Liikevaihto

Konsernin liikevaihdoksi muodostui katsauskauden aikana 576,6 (517,4) miljoonaa euroa, joka on 11,4 prosenttia enemmän kuin vertailukaudella. Kansainvälisten liiketoimintojen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 77,3 (76,6) prosenttia.

Liikevaihto jakautui alueittain seuraavasti: Pohjois-Eurooppa 38,0 (39,3) prosenttia, Keski- ja Etelä-Eurooppa 18,6 (20,3) prosenttia, Venäjä ja Aasia 20,1 (14,7) prosenttia, Pohjois- ja Etelä-Amerikka 22,9 (24,6) prosenttia sekä muut maat 0,5 (1,1) prosenttia.

Tuloskehitys

Liiketulos oli 67,4 (55,2) miljoonaa euroa. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli katsauskaudella 11,7 (10,7) prosenttia. Konsernin sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli 26,4 (30,7) prosenttia.

Henkilöstökulut olivat katsauskauden aikana 80,3 (73,9) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut kulut olivat 49,7 (44,7) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot ja -kulut olivat nettomääräisesti -9,7 (3,1) miljoonaa euroa. Rahoituseriin on kirjattu valuuttakurssien muutoksista aiheutuneet kurssivoitot ja -tappiot, joiden nettovaikutus katsauskauden aikana oli -6,3 (3,9) miljoonaa euroa. Katsauskauden tulokseksi muodostui 44,8 (45,7) miljoonaa euroa. Laimennettu ja laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,60 (1,63) euroa.

Tase ja rahoitus

Konsernitaseen loppusumma oli katsauskauden päättyessä 345,2 (301,6) miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuuden määrä oli 122,3 (118,3) miljoonaa euroa. Myyntisaamisia oli 41,5 (35,9) miljoonaa euroa sekä likvidejä kassavaroja 42,6 (37,3) miljoonaa euroa. Konsernin oman pääoman määrä oli 176,8 (149,8) miljoonaa euroa ja emoyhtiön oma pääoma (FAS) oli 162,9 (138,4) miljoonaa euroa. Korollisten velkojen määrä oli 68,2 (60,1) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituslimiiteistä on käytössä 0 %. Emoyhtiön saamiset muilta konserniyhtiöiltä olivat nettomääräisesti 85,3 (80,4) miljoonaa euroa. Emoyhtiön saatavat tytäryhtiöiltä koostuvat pääosin myyntisaamisista. Konsernin nettovelat olivat 25,5 (22,6) miljoonaa euroa ja nettovelkaantumisaste (net gearing) 14,4 (15,1) prosenttia. Omavaraisuusaste oli katsauskauden päättyessä 51,9 (50,3) prosenttia.

Liiketoiminnan rahavirta oli 56,5 (53,7) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -37,7 (-28,1) miljoonaa euroa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Uusia tilauksia saatiin katsauskauden aikana 582,1 (493,8) miljoonan euron arvosta ja tilauskanta oli katsauskauden päättyessä 124,6 (123,9) miljoonaa euroa.

LIIKEVAIHTO, MEUR

LIIKETULOS, MEUR

Jakeluverkosto

Emoyhtiö Ponsse Oyj perusti 13.1.2017 uuden tytäryhtiön Ponsse Machines Ireland Ltd.:n Irlantiin.

Ponsse-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ovat Ponsse AB, Ruotsi; Ponsse AS, Norja; Ponsse S.A.S., Ranska; Ponsse UK Ltd., Iso-Britannia; Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti; Ponsse North America, Inc., Amerikan Yhdysvallat; Ponsse Latin America Ltda, Brasilia; Ponsse Uruguay S.A., Uruguay; OOO Ponsse, Venäjä; Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hong Kong; Ponsse China Ltd., Kiina sekä Epec Oy, Suomi. Konserniin kuuluu myös kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center, Venäjä. Lisäksi konserniin kuuluu osakkuusyhtiö Sunit Oy, Suomi, josta Ponsse Oyj:n omistusosuus on 34 prosenttia.

Tuotekehitys ja investoinnit

Konsernin tuotekehitysmenot olivat katsauskaudella yhteensä 14,8 (12,4) miljoonaa euroa, joista aktivoitiin 4,7 (4,0) miljoonaa euroa.

Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 37,8 (28,3) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tuotekehitysaktivointien lisäksi rakennusinvestoinneista ja tavanomaisista koneiden ja laitteiden ylläpito- ja korvausinvestoinneista.

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous järjestettiin Vieremällä 11.4.2017. Yhtiökokous vahvisti emoyhtiön ja konsernin tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2016.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2016 osinkoa 0,60 euroa osaketta kohti (osinko yhteensä 16 780 145 euroa).

Yhtiön omassa omistuksessa oleville osakkeille (33 092 kpl) ei maksettu osinkoa. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 13.4.2017 ja osingon maksupäivä oli 24.4.2017.

Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti.

Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla.

Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yritysjärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätöimällä osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

LIIKETULOS, % LIIKEVAIHDOSTA

KOROLLINEN VIERAS PÄÄOMA, MEUR

Hallituksen toimintakertomus

250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin.

Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä.

Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka. Aikaisemmat valtuutukset peruutetaan.

Hallitus ja tilintarkastajat

Hallituksen puheenjohtajana toimi Juha Vidgrén ja hallituksen varapuheenjohtajana Mammu Kaario. Hallituksen jäseninä toimivat Matti Kylävainio, Ossi Saksman, Janne Vidgrén ja Jukka Vidgrén.

Hallitus ei ole asettanut keskuudestaan toimikuntia tai valiokuntia.

Hallituksen kokouksia järjestettiin katsauskauden aikana yhdeksän kappaletta. Jäsenten osanottoprosentti oli 90,7.

Yhtiön tilintarkastajana toimi katsauskauden aikana tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana KHT Juha Toppinen.

Johto

Yhtiön johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet: puheenjohtajana toimiva toimitusjohtaja Juho Nummela, talousjohtaja Petri Härkönen, teknologia- ja tuotekehitysjohtaja Juha Inberg, huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen, henkilöstöjohtaja Paula Oksman, toimitusketjusta vastaava johtaja Tommi Väänänen sekä toimitusjohtajan sijainen, myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén. Yhtiön johdolla on tavanomainen johdon vastuuvakuutus.

Myynnin aluejohtajaorganisaation johdossa toimivat konsernin myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén ja huoltopalvelujohtaja Tapio Mertanen. Aluejohtajat ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat raportoivat Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrénille.

Aluejako ja vastuuhenkilöt on esitetty alla:

Pohjois-Eurooppa: Jani Liukkonen (Suomi), Carl-Henrik Hammar (Ruotsi ja Tanska), Jussi Hentunen (Viro, Latvia ja Liettua) ja Sigurd Skotte (Norja).

Keski- ja Etelä-Eurooppa: Tuomo Moilanen (Saksa ja Itävalta), Clément Puybaret (Ranska), Janne Tarvainen (Espanja ja Portugali), Gary Glendinning (Iso-Britannia, Irlanti, Unkari, Romania, Slovenia, Kroatia ja Serbia) ja Jussi Hentunen (Puola, Tsekki ja Slovakia).

Venäjä ja Aasia: Jaakko Laurila (Venäjä ja Valko-Venäjä), Janne Tarvainen (Australia ja Etelä-Afrikka) ja Risto Kääriäinen (Kiina ja Japani).

Pohjois- ja Etelä-Amerikka: Pekka Ruuskanen (USA), Eero Lukkarinen (Kanada), Marko Mattila (Brasilia) ja Martin Toledo (Uruguay, Chile ja Argentiina).

OMAVARAISUUSASTE, %

TILAUSKANTA, MEUR

Hallituksen toimintakertomus

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli katsauskauden aikana keskimäärin 1 508 (1 435) henkilöä. Katsauskauden päättyessä konsernin palveluksessa oli 1 546 (1 453) henkilöä.

Osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma koostuu 28 000 000 osakkeesta. Osakkeiden vaihto ajalla 1.1.–31.12.2017 oli 2 513 292 kappaletta, joka on 9,0 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 60,8 miljoonaa euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 20,85 euroa osakkeelta ja ylin 27,80 euroa osakkeelta.

Katsauskauden päätöskurssi oli 26,38 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo 738,6 miljoonaa euroa.

Katsauskauden päättyessä yhtiöllä oli hallussaan 33 092 omaa osaketta.

Laatu ja ympäristö

Ponsse noudattaa toiminnassaan ISO 9001 -laatustandardia, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmästandardia ja OHSAS 18001 -työterveys- ja turvallisuusstandardia, joista kaksi ensin mainittua on sertifioitu. Kansainvälisiin standardeihin perustuvien johtamisjärjestelmien tavoitteena on vakioida toimintaa konsernitasolla sekä varmistaa jatkuva kehitys. Lloyd's Register Quality Assurance suoritti katsauskauden aikana ISO 9001:2015 -laatujärjestelmän ja ISO 14001:2015 -ympäristöjärjestelmän auditoinnin.

Yhtiön laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusstandardeihin perustuvat johtamisjärjestelmät ohjaavat Ponssen kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista ja vastuullista johtamista. Kestävä kehitys tarkoittaa Ponssella toimintaa, jossa huomioidaan tasavertaisesti ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmat ja niihin liittyvät periaatteet. Ekologisen kestävyyden näkökulman mukaisesti haluamme välttää tai minimoida tuotteidemme, palveluidemme, toimintamme ja päätöstemme negatiiviset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, ekosysteemiin ja luonnonvarojen riittävyyteen. Panostuksemme tuotteidemme polttoainekulutuksen, päästöjen ja puuston pintavaurioiden minimointiin sekä huoltopalveluprosessiemme kehittämiseen vaikuttavat myös asiakkaidemme toiminnan kestävyyteen. Sosiaalisen kestävyyden näkökulman mukaisesti varmistamme ihmisten työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja tasa-arvoisen kohtelun sekä tuemme työllisyyttä ja ammattitaitoisen työvoiman kehitystä. Taloudellisen kestävyyden näkökulma liittyy kannattavuuteen, liiketoiminnan rahavirtoihin ja kasvuun varmistaen yhtiön taloudellisen kyvykkyyden pitkällä aikavälillä. Tämä tuo pysyvyyttä ja jatkuvuutta paikalliseen yhteisöön ja yhteiskuntaan koko globaalissa toimintakentässämme.

Ponssella kehitetään toimintatapoja ja tuotantoprosesseja sekä sisäisillä että ulkoisilla auditoinneilla. Yhtiön auditointijärjestelmä on ollut keskeinen työkalu kehityksen edistämisessä vuoden 2017 aikana. Katsauskauden aikana yhtiön huoltopalveluverkostossa on laajennettu huollon toimintatapaa ja työympäristöä arvioivia sisäisiä

BRUTTOINVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEEN, MEUR

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, MEUR

Hallituksen toimintakertomus

auditointeja. Huoltopalveluiden laatuauditointien tavoitteena on varmistaa tehokkaat turvalliset toimintatavat koko PONSSE-huoltopalveluverkostossa. Katsauskauden aikana on kehitetty tytäryhtiöiden johtamisperiaatteiden arviointimallia, joka ohjaa tytäryhtiöiden strategian johtamiskäytäntöjä.

Tuotantoprosesseja kehitetään jatkuvan parantamisen toimintamallin mukaisesti. Yhtiön laadunvarmistusjärjestelmä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Katsauskaudella on merkittävästi panostettu yhtiön sisäisten toimintatapojen kehitysmallin, joka perustuu Lean Six Sigma -laatujohtamisen periaatteisiin.

Hallinnointi

Yhtiön päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Yhtiön yhtiöjärjestystä. Yhtiön hallitus on vahvistanut tämän hallinnointikoodin, joka noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hallituksen hyväksymää Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2015. Koodin tarkoituksena on varmistaa, että yhtiötä johdetaan ammattitaitoisesti ja että käytössä ovat eettisesti ja ammatillisesti korkeatasoiset liiketoimintaperiaatteet ja käytännöt.

Hallinnointikoodi on luettavissa yhtiön internet-sivujen sijoittajasoissa.

Riskienhallinta

Riskienhallinta perustuu yhtiön arvoihin sekä strategisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea yhtiön strategiassa määritettyjen tavoitteiden toteutumista sekä turvata yhtiön taloudellista kehitystä ja liiketoiminnan jatkuvuutta.

Riskienhallinnan tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja seurata liiketoiminnassa esiintyviä riskejä, joilla voi olla vaikutusta yhtiön strategisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiseen tai liiketoiminnan jatkuvuuteen. Tämän pohjalta tehdään päätökset tarvittavista toimenpiteistä, joilla riskejä ennaltaehkäistään ja havaittuihin riskeihin reagoidaan.

Riskienhallinta on osa normaalia, päivittäistä liiketoimintaa ja sisällytetty osaksi johtamisjärjestelmää. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskinä pidetään mitä tahansa tapahtumaa, joka vaarantaa yhtiön tavoitteiden toteutumisen tai uhkaa liiketoiminnan jatkuvuutta. Toisaalta riski voi olla myös positiivinen tapahtuma, jolloin riskiä käsitellään mahdollisuutena. Kukin riski arvioidaan sen vaikutuksen ja toteutumisen todennäköisyyden perusteella. Riskien hallintakeinoja ovat riskin välttäminen, pienentäminen ja siirtäminen. Lisäksi riskejä voidaan hallita kontrolloimalla ja minimoimalla niiden vaikutusta.

Lähiajan riskit ja niiden hallinta

Maailman talouden epävarmuus saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. Erityisesti geopoliittinen tilanne lisää epävarmuutta rahoitusmarkkinoiden toimivuuden ja pakotteiden kautta.

Emoyhtiö seuraa konsernin sisäisten ja ulkoisten myyntisaamisten arvon muutoksia sekä niihin liittyvää riskiä arvonalentumisesta.

Yhtiön rahoituksen riskienhallinnan keskeisenä tavoitteena on maksuvalmius-, korko- ja valuuttariskien hallinta. Maksuvalmiuden varmistamiseksi yhtiöllä on käytössään eri rahoittajien kanssa tehtyjä luottolimiittisopimuksia.

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

OSAKEKANNAN MARKKINA-ARVO, MEUR

Hallituksen toimintakertomus

Haitallisten koronmuutosten vaikutusta minimoidaan käyttämällä erilaisiin viite korkoihin sidottuja luottoja sekä koronvaihtosopimuksia. Valuuttakurssimuutosten vaikutusta vähennetään johdannaissopimusten avulla.

Vientimaiden vero- ja tullilainsäädännöissä tapahtuvat muutokset voivat vaikeuttaa yhtiön harjoittamaa vientikauppaa tai sen kannattavuutta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Yhtiöllä ei ole olennaisia katsauskauden jälkeisiä tapahtumia.

Lähiajan näkymät

Konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan olevan vuonna 2018 samalla tasolla kuin 2017.

Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä uudet huoltopalveluratkaisut ovat kasvattaneet yhtiötä merkittävästi. Markkinatilanne on jatkunut suotuisana.

Investointimme suuntautuvat toimitusketjun ja varaosalogistiikan palvelutason ja kapasiteetin kehittämiseen sekä huoltopalveluverkoston kehittämiseen Suomessa ja ulkomailla. Vieremän tehtaan laajennus etenee suunnitellusti aikataulussaan. Uuden tehtaan ylösajo tapahtuu vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Laajennuksen tuomat lisähyödyt alkavat realisoitua suunnitellusti 2018 toisella vuosipuoliskolla. Tehdasinvestointi liittyy Vieremän tehtaan turvallisuuden, tuottavuuden, tuote laadun ja joustavuuden kehittämiseen.

TÄRKEIMMÄT VALUUTTAKURSSIT

	Päätöskurssi 31.12.2017	Keskikurssi 2017	Päätöskurssi 31.12.2016	Keskikurssi 2016
SEK	9,84380	9,63918	9,55250	9,44958
NOK	9,84030	9,34975	9,08630	9,28878
GBP	0,88723	0,87422	0,85618	0,81587
USD	1,19930	1,13065	1,05410	1,10205
BRL	3,97290	3,62706	3,43050	3,85714
RUB	69,39200	66,03495	64,30000	73,87562
CNY	7,80440	7,62986	7,32020	7,31992

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO-% [ROE]
JA SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO-% [ROCE]

Konsernin laaja tuloslaskelma

[1 000 EUR]	Liite¹	2017	2016
Liikevaihto	1,4	576 553	517 400
Liiketoiminnan muut tuotot	5	1 618	1 915
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		7 900	2 346
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-375 529	-336 008
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	8,34	-80 263	-73 879
Poistot	7	-13 112	-11 905
Liiketoiminnan muut kulut	6	-49 734	-44 711
Liiketulos		67 432	55 158
Rahoitustuotot	10	18 159	22 489
Rahoituskulut	11	-27 819	-19 415
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista		19	23
Tulos ennen veroja		57 792	58 255
Tuloverot	12	-13 021	-12 543
Tilikauden tulos		44 771	45 712
Muut laajan tuloksen erät:
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät muuntoerot		-941	1 554
Tilikauden laaja tulos yhteensä		43 830	47 266
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos	13	1,60	1,63
laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa), tilikauden tulos	13	1,60	1,63

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 54–84.

Konsernitase

(1 000 EUR)	Liite¹	2017	2016
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	95 454	73 765
Liikearvo	15	3 816	3 827
Aineettomat hyödykkeet	15	22 975	19 928
Sijoitukset	18, 31	103	103
Osuudet osakkuusyrityksissä	17	714	781
Saamiset	19	916	2 340
Laskennalliset verosaamiset	20	3 538	2 525
Pitkäaikaiset varat yhteensä		127 516	103 269
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	122 302	118 283
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22, 31	52 345	41 847
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset		413	859
Rahavarat	23, 31	42 596	37 342
Lyhytaikaiset varat yhteensä		217 656	198 332
VARAT YHTEENSÄ		345 172	301 600
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24
Osakepääoma		7 000	7 000
Omat osakkeet		-346	-346
Muuntoerot		-183	758
Muut rahastot		2 452	2 452
Kertyneet voittovarat		167 923	139 932
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		176 846	149 796
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	20	823	799
Rahoitusvelat	28, 31	46 126	46 653
Muut velat	29, 31	57	0
Pitkäaikaiset velat yhteensä		47 006	47 452
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	28, 31	22 115	13 462
Ostovelat ja muut velat	29	92 698	82 877
Tuloverovelka		738	2 043
Varaukset	27	5 769	5 970
Lyhytaikaiset velat yhteensä		121 320	104 353
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		345 172	301 600

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 54–84.

Konsernin rahavirtalaskelma

[1 000 EUR]	Liite^{1}	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos		44 771	45 712
Oikaisut:
Rahoitustuotot ja -kulut	10, 11	9 660	-3 074
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta		-19	-23
Poistot	7	13 112	11 905
Tuloverot		13 021	12 543
Muut oikaisut		-923	3 051
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		79 621	70 114
Käyttöpääoman muutos:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		-10 165	7 437
Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+)		-4 018	-13 699
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-)		10 572	2 777
Pakollisten varausten muutos		-201	1 216
Saadut korot		240	222
Maksetut korot		-954	-953
Muut rahoituserät		-3 518	-468
Maksetut verot		-15 030	-12 905
Liiketoiminnan rahavirta (A)		56 549	53 740
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-37 836	-28 280
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		127	198
Investointien rahavirta (B)		-37 709	-28 082
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut		7 944	2 220
Pitkäaikaisten lainojen nostot		0	1 004
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-900	-5 702
Rahoitusleasingvelkojen maksut		1 082	191
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-)/vähennys (+)		520	-1 396
Maksetut osingot ja muu voitonjako	24	-16 780	-15 382
Rahoituksen rahavirta (C)		-8 135	-19 065
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)		10 705	6 593
Rahavarat 1:1.		37 342	26 495
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		-5 451	4 254
Rahavarat 31:12.	23	42 596	37 342

1 Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 54–84.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Emogrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
(1 000 EUR)	Liite¹	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto ja muut rahastot	Muunto-erot	Omat osakkeet	Kertyneet voitto-varat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2017		7 000	2 452	758	-346	139 932	149 796
Muuntoerot		0	0	-941	0	0	-941
Katsauskauden tulos		0	0	0	0	44 771	44 771
Katsauskauden laaja tulos		0	0	-941	0	44 771	43 830
Osakepalkkio-ohjelma		0	0	0	0	0	0
Osingonjako	24	0	0	0	0	-16 780	-16 780
Muut muutokset		0	0	0	0	0	0
Oma pääoma 31.12.2017		7 000	2 452	-183	-346	167 923	176 846

Oma pääoma 1.1.2016		7 000	2 452	-796	-346	109 602	117 912
Muuntoerot		0	0	1 554	0	0	1 554
Katsauskauden tulos		0	0	0	0	45 712	45 712
Katsauskauden laaja tulos		0	0	1 554	0	45 712	47 266
Osakepalkkio-ohjelma		0	0	0	0	0	0
Osingonjako	24	0	0	0	0	-15 382	-15 382
Muut muutokset		0	0	0	0	0	0
Oma pääoma 31.12.2016		7 000	2 452	758	-346	139 932	149 796

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 54–84.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Ponsse-konserni on myynti-, huolto-, teknologia- ja teollinen yhtiö, joka on sitoutunut luomaan asiakkailleen menestystä ja haluaa olla johtavassa asemassa ympäristöystävällisissä tavaralajimenetelmän metsäkoneissa maailmanlaajuisesti. Ponsse-konserniin kuuluvat emoyhtiö Ponsse Oyj sekä 100 %:sti omistetut tytäryhtiöt Ponsse AB Ruotsissa, Ponsse AS Norjassa, Ponsse S.A.S. Ranskassa, Ponsse UK Ltd. Isossa-Britanniassa, Ponsse Machines Ltd. Irlannissa, Ponsse North America Inc. Yhdysvalloissa, Ponsse Latin America Ltda Brasiliassa, OOO Ponsse Venäjällä, Ponsse Asia-Pacific Ltd. Hongkongissa, Ponsse China Ltd. Kiinassa, Ponsse Uruguay S.A. Uruguaassa sekä Epec Oy Suomessa. Tilikaudesta 2014 alkaen konserniin kuuluu kiinteistöyhtiö OOO Ocean Safety Center Venäjällä. Lisäksi konserniin kuuluu Kajaanissa sijaitseva Sunit Oy, joka on Ponsse Oyj:n osakkuusyhtiö 34 prosentin omistusosuudella.

Konsernin emoyhtiö on Ponsse Oyj, joka on suomalainen. Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Ponsse Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX:n pohjoismaisella listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Vieremä ja sen rekisteröity osoite on Ponsentie 22, 74200 Vieremä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.ponsse.com tai konsernin pääkonttorista osoitteesta Ponsentie 22, 74200 Vieremä.

Ponsse Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2018 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muutamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2017 voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta rahoitusvaroja ja -velkoja sekä johdannaissopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2016 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen.

IAS 12 Tuloverot muutos Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen realisoitumattomista tappioista (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IAS 12:een tehtiin tammikuussa 2016 muutoksia, joilla selvennettiin laskennallisten verojen kirjaamista, kun omaisuusera arvostetaan käypään arvoon ja kyseinen käypä arvo on pienempi kuin omaisuuserän verotuksellinen arvo. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
IAS 7 Rahavirtalaskelmat muutos Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskeva hanke (sovellettava 1.1.2017 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Yritysten on vastedes esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nostot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Ponsse Oyj ja kaikki sen tytäryritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu yhteisön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on arvostettu käypään arvoon hankintaherkkellä. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen las

kusta aiheutuvia menoja, on kirjattu kuluksi. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Tytäryhtiöiden hankinnasta syntyneen liikearvon käsittelyä kuvataan kohdassa "Liikearvo".

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voiton jako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryhtiössä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappiota yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ("toimintavaluutta"). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia. Käytännössä käytetään usein kurssia, joka likimain vastaa tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sekä valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät on muunnettu euroiksi tilikauden keskikursseja käyttäen ja taseet tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisesti osana myyntivoittoa tai -tappiota.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettyä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Hankintaan sisällytetään menot, jotka aiheutuvat välittömästä aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

pois taseesta. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoiset arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot – standardin mukaisesti, poistojen kirjaaminen lopetetaan.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tutoutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserien käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuna ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot merkitään kuluiksi tulosvaikutteisesti. Uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuut kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Aktivoidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausmenot, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käytötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.

Hyödykkeestä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennetyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 5 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan tasapoisina kuluksi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoisina kuluksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Konsernilla ei ole aineettomia hyödykkeitä, joilla olisi rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:

Aktivoidut kehittämismenot	3–10 vuotta
Patentit	5 vuotta
ATK-ohjelmat	5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5–10 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

den lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhyempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisältyvät rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tulosvaikutteisesti tasaerin vuokra-ajan kuluessa.

Silloin, kun vuokrasopimus sisältää sekä maa-aluetta että rakennuksia koskevia osuuksia, arvioidaan kunkin osuuden luokittelu rahoitusleasingsopimukseksi tai muuksi vuokrasopimukseksi erikseen.

Konserni vuokralle antajana

Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt eivät ole siirtyneet vuokralle ottajalle, sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin tai vaihto-omaisuuteen. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerin vuokra-ajan kuluessa.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerryttettävissä oleva rahamäärä. Kerryttävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerryttävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerryttävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerryttävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpito-

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

arvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia järjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lakisääteisillä eläkevakuutuksilla ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Ulkomaiset konserniyhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Osakepalkkiojärjestelmä

Konsernilla on kannustinjärjestelmä, joka on maksettu osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden antamishetkellä ja kirjataan kuluksi tasaisesti sitouttamisjakson aikana 31.3.2018 mennessä. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varausten määrää arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja niiden määriä muutetaan vastaamaan parasta arviota tarkasteluhetkellä. Varausten muutokset kirjataan tuloslaskelmaan samaan erään, mihin varaus on alun perin kirjattu.

Takuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä tuote myydään. Takuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon takuumenojen toteutumisesta.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot

Verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattaviin eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Tytäryrityksiin ja osakkuusyrityksiin tehdyistä sijoituksista kirjataan laskennallinen vero, paitsi milloin konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista oikaisuista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja ja jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina.

Myydyt tavarat ja palvelut

Tuotot koneiden ja varaosien myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimuseh

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

tojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tuotot huoltopalveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

Vuokratuotot

Vuokratuotot tuloutetaan tasaerinä vuokrakaudelle.

Osingot

Osinkotuotot on kirjattu silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat -ryhmään, kun se on hankittu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi tai se luokitellaan alkuperäisen kirjaamisen tapahtuessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi. Johdannaiset, jotka eivät täytä IAS 39:n suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti sillä raportointikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa tai alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä luokittele niitä myytävissä oleviksi. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan raportointikauden päättymisestä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja ne arvostetaan hankintamenoon.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen olennainen viivästyminen ovat näyttöjä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, ja vähennyksen voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän arvonalentumisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne ovat korollisia. Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vähintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymisestä.

Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 31.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni käsittelee johdannaissopimukset IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti. Ponsse-konserni on luokitellut kaikki johdannaiset kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi, koska se ei sovella IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset ovat termiinisopimuksia ja koronvaihtosopimuksia, jotka arvostetaan käypään arvoon. Johdannaisten käypä arvo on kirjattu muihin lyhytaikaisiin varoihin ja velkoihin. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin sillä tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Oma pääoma

Osakepääomana esitetään kantaosakkeiden nimellisarvo. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottama osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään oman pääoman vähennykseksi ja velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana yhtiökokous on hyväksynyt osingon.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitetä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuina valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot on kirjattu rahoituseriin.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden soveltamista. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja.

Arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Arvioiden taustalla ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätöshetkellä todennäköisimpänä pidetyt oletukset, jotka liittyvät

muun muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehitykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.

Ne keskeiset tulevaisuutta koskevat oletukset ja sellaiset raportointikauden päättymispäivän arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, on esitetty alla. Konsernin johto on katsonut näiden tilinpäätöksen osa-alueiden olevan keskeisimmät, sillä niitä koskevat laatimisperiaatteet ovat konsernin näkökulmasta monimutkaisimmat ja niiden soveltaminen edellyttää eniten merkittävien arvioiden ja oletusten käyttämistä esimerkiksi omaisuuserien arvostamisessa. Lisäksi näillä tilinpäätöksen osa-alueilla käytettyjen oletusten ja arvioiden mahdollisten muutosten vaikutukset on arvioitu olevan suurimmat.

Myyntisaamiset

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappion saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähijajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Vaihto-omaisuus

Konserni kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaan vaihto-omaisuuden arvonalentumista erityisesti vaihtokoneiden osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon vaihtokonevaraston ikärakenne ja todennäköinen myyntihinta.

Takuuvaraus

Takuuvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin. Tuotteille myönnettävä takuuaika on 12 kuukautta tai 2 000 tuntia, jonka aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella. Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Tuotekehitysmenojen aktivointi

Konserni arvioi tilinpäätöshetkellä, onko uusi tuote teknisesti toteutettavissa, voidaanko se hyödyntää kaupallisesti ja saadaanko tuotteesta vastaista taloudellista hyötyä, jolloin uusien tai kehittyneempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot voidaan aktivoida taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi.

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että konserni arvioi tuloveronsa erikseen kunkin tytäryhtiönsä osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannusvarausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Uuden ja uudistetun IFRS-normiston soveltaminen

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. Konsernin johto on selvittämässä näiden uudistettujen standardien vaikutusta konsernitilinpäätökseen:

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ja siihen tehdyt muutokset (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uusi standardi korvaa nykyisen standardin IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. IFRS 9 muuttaa rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista sekä sisältää rahoitusvarojen arvonalentumisen arviointiin uuden, odotettuihin luottotappioihin perustuvan mallin. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen vastaavat suurelta osin nykyisiä IAS 39:n vaatimuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konsernin kannalta uusi standardi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit ei tule muuttamaan rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarojen arvonalentumisen osalta tullaan soveltamaan odotettuihin luottotappioihin perustuvaa mallia. Tehtyjen selvitysten mukaan uudella standardilla ei arvioida olevan kokonaisuutena olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Ponsse soveltaa standardia 1.1.2018 alkaen ei-takautuvasti lisätietoja antaen. Uusi standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen asiakassopimusten perusteella saatavien myyntituottojen kirjaamiseen ja korvaa nykyiset IAS 18 ja IAS 11 -standardit ja niihin liittyvät tulkinnat. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen. Standardi lisää myös esitettävien liitetietojen määrää.

Myyntituottojen kirjaamisessa sovellettava viisivaiheinen ohjeistus:

yksilöidään asiakassopimukset
yksilöidään erilliset sopimusvelvoitteet
määritetään sopimuksen mukainen transaktiohinta
kohdistetaan transaktiohinta erillisille suoritevelvoitteille, ja
kirjataan myyntituotto, kun kukin suoritevelvoite on täytetty.

Konserni on analysoinut standardin vaikutuksia yllä mainitun viisivaiheisen prosessin mukaisesti. Suoritevelvoitteiden määrä kasvaa nykykäytäntöön verrattuna esimerkiksi uusille koneille annettavien takuiden palveluluonteisen osan osalta. Merkittävin osa konsernin liikevaihdosta koostuu konemyynnistä, jossa tuloutus tapahtuu yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle sopimusehtojen mukaisesti. Huoltopalveluiden osalta määräysvalta siirtyy ajan kuluessa, mutta merkittävä osa konsernin huoltopalveluista on lyhytaikaista. Pitkäaikaiset huoltosopimukset tuloutetaan ajan kuluessa siten, että tuloutettava liikevaihto vastaa konsernin suorittamia huoltopalveluita. Sopimuksiin voi sisältyä annettavia alennuksia ja muuna kuin rahana suoritettavia vastikkeita ts. vaihtokoneita. Nykyisen käytännön mukaisesti alennus kohdistetaan liikevaihdon oikaisueränä samalle kaudelle kuin varsinainen myyntituotto ja muuna kuin rahana suoritettavat vastikkeet arvostetaan käypään arvoon, jotka vastaavat uuden standardin ohjeistusta. Konsernin myynnin koostuessa pääosin konemyynnistä ja transaktiohinnan määrittämisen sekä kohdistamisen

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

vastatessa pääosin jo nykykäytännössä uutta standardia, standardimuutoksella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kirjauskäytäntöön.

Tämän hetkisen arvion mukaisesti uudella standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta liikevaihdon tulouttamisen ajankohtaan tai tuloutettavan liikevaihdon määrään eikä siten kokonaisuutena olennaista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan tai taseeseen. Muutoksella on kuitenkin vähäisiä vaikutuksia liikevaihdon tuloutuksen ajankohtaan sekä sopimukseen perustuviin velkoihin esimerkiksi uusille koneille annettavien takuiden palveluluonteisen osan osalta sekä asiakkaille annettujen optioiden hankkia lisäpalveluita alennuksella osalta. Lisäksi uudella standardilla on vaikutus tilinpäätökseen uusien liitetietovaatimusten myötä.

IFRS 16 Vuokrasopimukset (sovellettava 1.1.2019 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 16 julkaistiin tammikuussa 2016. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkitsemään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja rahoitusleasing sopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. Vuokralle antajien soveltamaan kirjanpitokäsittelyyn ei tule merkittäviä muutoksia. Konsernissa arvioidaan parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia. Standardia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut muutos (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Selvennyksiä osakeperusteisten liiketoimien luokitteluun ja arvostamiseen. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRIC 23 Tuloverokäsittelyjä koskeva epävarmuus täydentää IAS 12:n Tuloverot vaatimuksia täsmentämällä, kuinka epävarmuuden vaikutus otetaan huomioon tuloverojen kirjanpitokäsittelyssä, kun on epäselvää, miten verolakia sovelletaan tiettyyn liiketoimeen tai olosuhteeseen, tai kun on epäselvää, hyväksykyvä veroviranomainen yrityksen soveltaman verokäsittelyn (sovellettava 1.1.2019). Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
IFRS 9 Rahoitusinstrumentit muutos (sovellettava 1.1.2019). Etukäteen suoritettavaa maksua koskevat ominaisuudet, joihin liittyy negatiivinen kompensaatio (muutokset IFRS 9:een) soveltamalla on mahdollista arvostaa tietyt rahoitusvarat, joihin sisältyy sellaisia etukäteen suoritettavaa maksua koskevia ominaisuuksia, jotka voivat johtaa kohtuulliseen negatiiviseen kompensaatioon sopimuksen ennenaikaisen päättämisen seurauksena, jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sen sijaan että ne arvostettaisiin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.
Vuosittaiset parannukset 2015–2017 sisältää muutoksia IFRS 3:een Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt, IAS 12:een Tuloverot ja IAS 23:een Vieraan pääoman menot (sovellettava 1.1.2019). Muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Muutoksia ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. TOIMINTASEGMENTIT

Konsernilla on neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka perustuvat maantieteelliseen aluejakoon. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää operatiivisessa päätöksenteossa.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto syntyy pääasiallisesti metsäkoneiden ja huoltopalveluiden myynnistä.

Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liiketuloksen (EBIT) perusteella.

Segmentin tuotot on kohdistettu asiakkaan sijainnin mukaan. Kulut ovat sellaisia eri, jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentille kohdistetut kulut perustuvat tuotannon normaaliin toiminta-asteeseen.

Konsernin raportoitavat segmentit ovat:

Pohjois-Eurooppa
Keski- ja Etelä-Eurooppa
Venäjä ja Aasia
Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.

TOIMINTASEGMENTIT 2017

(1 000 EUR)	Pohjois-Eurooppa	Keski- ja Etelä-Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	403 366	108 926	117 014	135 111	764 417
Segmentin väliset tuotot	-184 499	-1 961	-1 079	-3 302	-190 841
Kohdistamaton tuotto					2 977
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	218 867	106 965	115 936	131 809	576 553
Segmentin liiketulos	10 515	14 291	22 569	17 888	65 262
Kohdistamattomat erät					2 170
Liiketulos	10 515	14 291	22 569	17 888	67 432
Poistot	11 277	347	347	1 141	13 112

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

TOIMINTASEGMENTIT 2016
[1 000 EUR]	Pohjois-Eurooppa	Keski- ja Etelä-Eurooppa	Venäjä ja Aasia	Pohjois- ja Etelä-Amerikka	Yhteensä
Segmentin liikevaihto	360 031	106 390	77 256	131 500	675 178
Segmentin väliset tuotot	-156 774	-1 365	-1 002	-4 473	-163 615
Kohdistamaton tuotto					5 837
Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta	203 256	105 025	76 255	127 027	517 400
Segmentin liiketulos	9 636	17 109	12 316	15 117	54 178
Kohdistamattomat erät					980
Liiketulos	9 636	17 109	12 316	15 117	55 158
Poistot	10 490	213	263	939	11 905
TÄSMÄYTYSLASKELMAT
---	---	---
[1 000 EUR]	2017	2016
Liikevaihto
Raportoitavien segmenttien liikevaihto	764 417	675 178
Kaikkien muiden segmenttien tuotot	2 977	5 837
Segmenttien välisten tuottojen eliminointi	-190 841	-163 615
Konsernin liikevaihto yhteensä	576 553	517 400
Liiketulos
---	---	---
Raportoitavien segmenttien tulos	65 262	54 178
Kaikkien muiden segmenttien tulos	2 004	345
Segmenteille kohdistamattomat erät	166	635
Konsernin liiketulos yhteensä	67 432	55 158

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

2. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Konsernilla ei ole näitä eriä.

3. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Konsernilla ei ole näitä eriä.

4. LIIKEVAIHTO

(1 000 EUR)	2017	2016
Konemyynti	471 190	422 315
Huoltopalvelut	105 363	95 086
Yhteensä	576 553	517 400

Pitkäaikaishankkeita ei ole ollut tilikauden aikana.

5. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	127	198
Julkiset avustukset	39	131
Muut	1 452	1 586
Yhteensä	1 618	1 915

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	3 872	3 567
Käyttö- ja ylläpitokulut	7 869	7 425
Lähetysrahdit ja huolintakulut	8 834	8 465
Vuokrakulut	3 157	3 405
Markkinointi- ja edustuskulut	6 931	6 153
Hallintokulut	7 965	6 591
Tutkimus- ja kehittämiskulut	1 663	820
Muut kuluerät	9 443	8 286
Yhteensä	49 734	44 711

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

6.1. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
[1 000 EUR]	2017	2016
PwC
Tilintarkastuspalkkiot	102	131
Todistukset ja lausunnot	3	1
Veroneuvonta	3	21
Muut palkkiot	67	20
	174	173

Edellä esitetyistä muista palveluista kuin tilintarkastuksesta PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksetut palkkiot ovat 52 tuhatta euroa (16 tuhatta euroa 2016).

Muut yhteisöt
Tilintarkastuspalkkiot	30	40
Todistukset ja lausunnot	0	0
Veroneuvonta	11	10
Muut palkkiot	20	41
	61	91
Yhteensä	235	265
7. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
---	---	---
[1 000 EUR]	2017	2016
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut kehittämismenot	2 752	2 633
Patentit	52	56
Aineettomat oikeudet	246	252
Muut aineettomat hyödykkeet	555	416
Yhteensä	3 605	3 356
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Rakennukset	3 020	2 735
Koneet ja kalusto	6 488	5 814
Yhteensä	9 508	8 549

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Palkat	64 068	57 958
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	8 637	8 145
Osakepalkkiot	1 196	1 298
Muut henkilösivukulut	6 362	6 478
Yhteensä	80 263	73 879
Konsernin henkilöstö keskimäärin tilikaudella	2017	2016
Työntekijät	914	876
Toimihenkilöt	594	559
Yhteensä	1 508	1 435

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa 34. Lähipiiritapahtumat

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Tuloslaskelmaan sisältyvät kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot	12 837	10 990

RAHOITUSTUOTOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista	4	2
Korkotuotot lainoista ja saamisista	240	222
Valuuttakurssivoitot	11 507	17 634
Johdannaisten käyvän arvon muutos	6 160	4 012
Muut rahoitustuotot	249	621
Yhteensä	18 159	22 490

RAHOITUSKULUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Korkokulut rahoituslainoista	721	702
Valuuttakurssitappiot	21 572	12 984
Johdannaisten käyvän arvon muutos	3 959	4 760
Muut rahoituskulut	1 567	971
Yhteensä	27 819	19 416

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

12. TULOVEROT
[1 000 EUR]	2017	2016
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	14 025	12 732
Edellisten tilikausien verot	145	-446
Laskennalliset verot	-1 149	257
Yhteensä	13 021	12 543

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2016: 20,0 %, 2015: 20,0 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

[1 000 EUR]
Tulos ennen veroja	57 792	58 255
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	11 558	11 651
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	272	1 190
Verovapaat tulot	-26	0
Vähennyskelvottomat kulut	49	1 440
Verohelpotukset, -tuet	-183	-376
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-177	-121
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	2 566	-1 030
Konserniyhdistelyn ja eliminointien vaikutukset	-79	101
Kirjatut laskennalliset verosaamiset	-1 104	134
Verot aikaisemmilta tilikausilta	145	-446
Verot tuloslaskelmassa	13 021	12 543

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

[1 000 EUR]	2017	2016
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	44 771	45 712
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl)	27 967	27 967
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	1,60	1,63

Laimennusvaikutuksella oikaistaa osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

(1 000 EUR)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	2 588	55 927	66 740	14 152	139 408
Lisäykset	577	11 054	6 949	26 773	45 353
Vähennykset	0	-305	-558	-13 148	-14 012
Siirrot erien välillä	132	1 613	505	-2 251	0
Kurssiero	-201	-1 151	-3 437	-209	-4 998
Hankintameno 31.12.2017	3 096	67 138	70 199	25 317	165 751
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	0	-22 811	-42 832	0	-65 644
Poistot	0	-3 020	-6 488	0	-9 508
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	433	-667	0	-234
Kurssiero	0	1 075	4 013	0	5 088
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	0	-24 323	-45 974	0	-70 297
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	2 588	33 116	23 908	14 152	73 765
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	3 096	42 816	24 225	25 317	95 454
	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2016	2 077	53 075	58 702	2 736	116 590
Lisäykset	472	2 340	8 373	18 608	29 794
Vähennykset	0	0	-859	-7 274	-8 132
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0
Kurssiero	39	512	524	82	1 157
Hankintameno 31.12.2016	2 588	55 927	66 740	14 152	139 408
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	0	-20 053	-37 243	0	-57 296
Poistot	0	-2 736	-5 814	0	-8 550
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	553	0	553
Kurssiero	0	-23	-328	0	-351
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	0	-22 811	-42 832	0	-65 644
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	2 077	33 022	21 459	2 736	59 294
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 588	33 116	23 908	14 152	73 765

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Rahoitusleasingsopimukset
[1 000 EUR]
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla hankittuja hyödykkeitä seuraavasti:

31.12.2017	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	2 044	971	3 016
Kertyneet poistot	-658	-334	-992
Kirjanpitoarvo	1 386	638	2 024
31.12.2016	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
---	---	---	---
Hankintameno	762	984	1 746
Kertyneet poistot	-571	-208	-779
Kirjanpitoarvo	191	776	967

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

[1 000 EUR]	Kehittämis-menot	Patenti-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	17 179	851	2 333	6 121	11 440	37 925
Lisäykset	8 061	58	368	890	6 110	15 486
Siirrot erien välillä	767	0	0	0	-767	0
Vähennykset	-6	0	0	0	-8 828	-8 834
Hankintameno 31.12.2017	26 001	910	2 700	7 011	7 955	44 577
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2017	-10 859	-707	-1 742	-4 689	0	-17 997
---	---	---	---	---	---	---
Poistot	-2 752	-52	-246	-555	0	-3 605
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	4	-4	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2017	-13 611	-759	-1 983	-5 248	0	-21 601
Kirjanpitoarvo 1.1.2017	6 320	145	591	1 432	11 440	19 928
---	---	---	---	---	---	---
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	12 390	151	717	1 763	7 955	22 975
[1 000 EUR]	Kehittämis-menot	Patenti-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2016	16 113	827	2 101	5 253	8 356	32 650
Lisäykset	773	24	217	754	5 583	7 351
Siirrot erien välillä	293	0	15	114	-422	0
Vähennykset	0	0	0	0	-2 076	-2 076
Hankintameno 31.12.2016	17 179	851	2 333	6 121	11 440	37 925
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2016	-8 226	-651	-1 490	-4 274	0	-14 642
---	---	---	---	---	---	---
Poistot	-2 633	-56	-252	-415	0	-3 355
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2016	-10 859	-707	-1 742	-4 689	0	-17 997
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	7 888	176	611	979	8 356	18 009
---	---	---	---	---	---	---
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	6 320	145	591	1 432	11 440	19 928

Aineettomat oikeudet sisältävät mm. tietokoneohjelmistojen lisenssimaksuja. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. konsernille räätälöityjen tietokoneohjelmistojen maksuja. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät kehittämismenoja, patenttien hakemiskuluja sekä tietokoneohjelmistojen hankintamenoja.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Liikearvon kohdistaminen
(1 000 EUR)	2017	2016
Liikearvo on kohdistettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille:
Pohjois-Eurooppa segmentti: Epec Oy	3 440	3 440
Pohjois-Eurooppa segmentti: Ruotsi Norrbottenin alueen liiketoiminta	376	387
Yhteensä	3 816	3 827

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennuste pohjautuu johdon hyväksymiin ennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Käytetty, ennen veroja määritetty diskonttauskorko on 12,5 %. Diskonttauskorko ennen veroja on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC, weighted average cost of capital) avulla. Johdon hyväksymän ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä tasaista 1 %:n kasvutekijää kyseisissä yksiköissä. Käytetty kasvutekijä ei ylitä kyseisten toimialojen pitkän aikajänteen toteutunutta kasvua.

Käyttöarvon laskennassa käytetyt keskeiset muuttujat olivat seuraavat:

Budjetoitu käyttökate – Määritetty perustuen ennustettuun tulevan kolmen vuoden aikana toteutuvaan käyttökatteeseen. Muuttujan arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen.
Ennustettu jäännösarvo – Määritetty perustuen viimeiseen budjetioituun vuoteen 2020 ja tasaisella 1 %:n kasvutekijällä. Jäännösarvon ei odoteta muuttuvan olennaisesti, kun huomioon otetaan myös jatkuva tuotekehitys sekä kilpailun ennakoitu kiristyminen.
Diskonttauskorko – Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) menetelmällä, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon omaisuuseriin ja toimialaan liittyvät erityiset riskit.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Johdon mielestä minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johda tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävät rahamäärät alittavat testattavan kirjanpitoarvon.

Arvonalentumista ei syntyisi, mikäli rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttökate kaikkina tulevina vuosina olisi hieman heikompi kuin liiketoiminnan budjetoitu käyttökate eikä suunniteltua käyttökatteen kasvua syntyisi.

16. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Konsernilla ei ole sijoituskiinteistöjä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

17. OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ
[1 000 EUR]	2017	2016
Tilikauden alussa	781	817
Osuus kauden tuloksesta	-67	-36
Tilikauden lopussa	714	781
Tiedot konsernin osakkuusyrityksestä sekä sen varat, velat, liikevaihto ja tulos:
[1 000 EUR]	2017	2016
Osakkuusyritys
Sunit Oy, Kajaani, Suomi
Varat	2 627	2 742
Velat	517	524
Liikevaihto	3 687	4 067
Tilikauden tulos	67	68
Omistusosuus	34 %	34 %

Sunit Oy on telematiikkaan erikoistunut ajoneuvotietokoneita valmistava yritys.

18. MUUT RAHOITUSVARAT
[1 000 EUR]
Myytävissä olevat sijoitukset	Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.2017	103
Lisäykset	0
Vähennykset	0
Hankintameno 31.12.2017	103
Hankintameno 1.1.2016	105
Lisäykset	5
Vähennykset	-7
Hankintameno 31.12.2016	103

Muut rahoitusvarat sisältävät pääasiassa yhtiön toimintaa palvelevia noteeraamattomia yritysosakkeita. Arvostus on tehty hankintahintaan, koska käypää arvoa osakkeille ei ole luotettavasti saatavissa.

19. SAAMISET (PITKÄAIKAISET)
[1 000 EUR]	2017	2016
Myyntisaamiset	0	0
Lainasaamiset	162	135
Muut saamiset	560	2 085
Siirtosaamiset	194	120
Yhteensä	916	2 340

Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Muista saamisista on kirjattu alas 576 tuhatta euroa tilikauden aikana.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

20. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
(1 000 EUR)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2017 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2016	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2017
Vaihto-omaisuus	1 913	248	2 161
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	0	0	0
Vahvistetut tappiot	549	692	1 240
Muut erät	63	73	136
Yhteensä	2 525	1 013	3 538

Laskennalliset verovelat:	31.12.2016	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2017
Vaihto-omaisuus	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	799	25	823
Muut erät	0	0	0
Yhteensä	799	25	823

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana:
Laskennalliset verosaamiset:	31.12.2015	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2016
Vaihto-omaisuus	1 235	679	1 913
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	100	-100	0
Vahvistetut tappiot	1 358	-810	549
Muut erät	93	-30	63
Yhteensä	2 786	-261	2 525

Laskennalliset verovelat:	31.12.2015	Kirjattu tulosvaikutteisesti	31.12.2016
Vaihto-omaisuus	0	0	0
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	905	-107	799
Muut erät	0	0	0
Yhteensä	905	-107	799

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu oman pääoman kautta.

Konsernin ulkomaisiin tytäryhtiöihin liittyvistä vahvistetuista tappioista 29,9 miljoonaa euroa (23,1 miljoonaa euroa 2016) on kirjattu laskennallista verosaamista 1,2 miljoonaa euroa. Edellä mainituilla vahvistetuilla tappioilla ei ole vanhenemisaikaa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

21. VAIHTO-OMAISUUS
[1 000 EUR]	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	65 381	62 746
Keskeneräiset tuotteet	8 981	9 785
Valmiit tuotteet/tavarat	19 895	13 016
Muu vaihto-omaisuus	28 044	32 735
Yhteensä	122 302	118 283

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 4,1 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (3,5 miljoonaa euroa vuonna 2016).

22. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET (LYHYTAIKAISET)
[1 000 EUR]	2017	2016
Myyntisaamiset	41 481	35 933
Siirtosaamiset	1 666	1 917
Muut saamiset	8 756	3 889
	51 903	41 739
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	442	108
Yhteensä	52 345	41 847

Konserni on kirjannut tilikauden aikana myyntisaamisista luottotappioita 483 tuhatta euroa (350 tuhatta euroa vuonna 2016) ja luottotappioiden peruutusta 125 tuhatta euroa (107 tuhatta euroa vuonna 2016). Tasearvot vastaavat parhaiten sitä rahamäärää, joka on luottoriskin enimmäismäärä ottamatta huomioon vakuuksien käypää arvoa siinä tapauksessa, että toiset sopimusosapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu.

Saamisten valuuttajakauma on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30 ja käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.

Myyntisaamisten ikäjakauma ja luottotappioiksi kirjatut erät
[1 000 EUR]	2017	2016
Erääntymättömät	26 163	20 917
Erääntyneet
Alle 30 päivää	11 430^{1}	10 210^{1}
30-90 päivää	1 963^{1}	2 451^{1}
91-180 päivää	747^{1}	655^{1}
181-360 päivää	704^{2}	1 425^{2}
Yli 360 päivää	926^{2}	881^{2}
Luottotappiovaraus	-451	-606
Yhteensä	41 481^{3}	35 933^{3}

Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet, mutta joiden arvo ei ole alentunut tilikauden lopussa.
Myyntisaamiset, jotka ovat erääntyneet ja joiden arvo on alentunut tilikauden lopussa. Arvonalentumisen määrä on esitetty rivillä Luottotappiovaraus.
Pitkä- ja lyhytaikaiset myyntisaamiset

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

23. RAHAVARAT
[1 000 EUR]	2017	2016
Käteinen raha ja pankkitilit	42 596	37 342
Yhteensä	42 596	37 342

24. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Seuraavassa on esitetty muutokset osakkeiden lukkumäärässä ja omassa pääomassa

	Osakkeiden lukumäärä (1 000)	Osakepääoma (1 000 EUR)	Muut rahastot (1 000 EUR)	Omat osakkeet (1 000 EUR)
31.12.2016 / 31.12.2017	27 967	7 000	2 452	-346

Osakkeiden enimmäismäärä on 48 miljoonaa kappaletta (48 miljoonaa kappaletta vuonna 2016). Osakkeiden nimellisarvo on 0,25 euroa per osake, ja konsernin enimmäisosakepääoma on 12 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2016). Liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä on 28 miljoonaa kappaletta (28 miljoonaa kappaletta vuonna 2016). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Yhtiöllä on avainhenkilöille osakepalkkiojärjestelmä. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:

Omat osakkeet

Omat osakkeet -rahasto sisältää emoyhtiön omien osakkeiden hankintamenon 346 tuhatta euroa ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä.

Muuntoerot

Muuntoerot -rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Muut rahastot

Muut rahastot sisältää osakepalkkiojärjestelmään liittyvän omien osakkeiden luovutukseen liittyvän rahaston lisäyksen.

Osingot

Vuonna 2017 osinkoa jaettiin yhteensä 0,60 euroa osakkeelta, yhteensä 16,8 miljoonaa euroa (vuonna 2016 0,55 euroa osakkeelta, yhteensä 15,4 miljoonaa euroa). Raportointikauden päättymispäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,75 euroa osakkeelta, yhteensä 21,0 miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

25. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Tilikauden aikana konsernilla on ollut voimassa vuonna 2015 perustettu kannustinjärjestelmä konsernin avainhenkilöille.

Järjestelmään osallistuminen edellytti, että avainhenkilö omisti hallituksen päättämän määrän yhtiön osakkeita tai hankki ne markkinoilta tai yhtiön suuntaamassa osakeannissa. Lisäksi palkkion saaminen oli sidottu avainhenkilön työ- tai toimisuhteen voimassaoloon palkkion maksuhetkellä.

Järjestelmän palkkio maksettiin keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella katettiin palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiona maksettuja osakkeita ei saa luovuttaa sitouttamisjakson aikana, joka päättyy 31.3.2018. Mikäli avainhenkilön työ- tai toimisuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, hänen on palautettava palkkiona annetut osakkeet tai osa niistä vastikkeetta yhtiölle.

Maksullisessa suunnatussa osakeannissa vuonna 2015 tarjottiin järjestelmän kohderyhmään kuuluvien avainhenkilöiden merkittäväksi yhteensä enintään 106 450 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Osakkeiden merkintähinta oli 12,12 euroa/osake ja osakkeet tuli maksaa merkittäessä. Osakeannin merkintääikä päättyi 18.3.2015. Yhtiön hallitus hyväksyi osakeannissa yhteensä 92 310 osakkeen merkinnät, jotka vastaavat yhteensä 1 119 tuhatta euroa.

Maksuttomassa suunnatussa osakeannissa 31.3.2015 annettiin osakkeita merkinneille osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmään kuuluville konsernin avainhenkilöille palkkiona yhteensä 87 498 yhtiön hallussa olevaa osaketta. Suoriteperusteisesti tilikaudelle kirjattiin kuluksi 1 196 tuhatta euroa (vuonna 2016 1 298 tuhatta euroa).

26. ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla ei ole ollut etuuspohjaisia eläkevelvoitteita.

27. VARAUKSET

[1 000 EUR]	Takuuvaraus
31.12.2016	7 336
Laadintaperiaatteen muutos 1)	-1 366
1.1.2017	5 970
Varauksen muutos	-201
31.12.2017	5 769

a) Varauksen laadintaperiaatetta on muutettu 1.1.2017 alkaen siten, että varauksena esitetään takuuvaraus, johon yhtiö on sitoutunut myyntisopimuksen takuuehtojen mukaisesti. Muutoksella ei ole ollut tulosvaikutusta.

Takuuvaraus

Tuotteille annetaan 12 kuukauden / 2 000 tunnin takuu. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan yrityksen kustannuksella takuuehtojen mukaisesti. Vuoden 2017 lopulla takuuvarauksia oli 5 769 tuhatta euroa (5 970 tuhatta euroa 2016). Takuuvaraus perustuu aikaisemmilta vuosilta kertyneeseen tuotteiden vikaantumishistoriaan. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan vuoden aikana.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

RAHOITUSVELAT

[1 000 EUR]	2017	2016
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	39 226	39 190
Eläkelainat	0	450
Muut velat	5 503	6 461
Rahoitusleasingvelat	1 397	552
Yhteensä	46 126	46 653
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	277	11 410
Eläkelainat	450	900
Muut velat	20 958	958
Rahoitusleasingvelat	430	194
Yhteensä	22 115	13 462

Velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 31.

Konsernin pankkilainat ovat sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisia.

Ponsse Oyj on allekirjoittanut 1.9.2017 sopimuksen kotimaisesta 50 miljoonan euron yritystodistusohjelmasta laajentaakseen Ponsse Oyj:n rahoituspohjaa. Ohjelman pääjärjestäjänä toimii OP Yrityspankki Oyj. Välittäjinä toimivat OP Yrityspankki Oyj ja Nordea Bank AB (publ). Rahoitusjärjestely monipuolistaa Ponsse Oyj:n rahoituspohjaa sekä varmistaa konsernin normaalia investointi- ja käyttöpääomarahoitusta.

Veloista kiinteäkorkoisia on 29 242 tuhatta euroa (12 116 tuhatta euroa vuonna 2016). Muut lainat ovat vaihtuvakorkoisia 39 000 tuhatta euroa (48 000 tuhatta euroa vuonna 2016).

Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen määrät ja niiden sopimusten mukaiset uudelleenhinnoittelujaksot ovat seuraavat:
[1 000 EUR]	2017	2016
alle 12 kk	39 000	48 000
1–5 vuotta	0	0
Yhteensä	39 000	48 000
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
[1 000 EUR]	2017	2016
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
alle 12 kk	449	203
1–5 vuotta	870	573
yli 5 vuotta	595	0
Yhteensä	1 914	776
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvo
alle 12 kk	430	194
1–5 vuotta	1 397	551
yli 5 vuotta	0	0
Yhteensä	1 827	745
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	87	31
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä	1 914	776

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

29. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
[1 000 EUR]	2017	2016
Ostovelat (muut rahoitusvelat)	65 304	58 555
Saadut ennakot	4 442	3 950
Ennakkolaskutus	1 085	0
Muut velat	2 783	3 329
Siirtovelat
Henkilöstökulivelat	15 370	12 923
Korkojaksotus	32	36
Myyntisopimusten perusteella kirjatut velat	1 464	2 091
Muut siirtovelat	1 440	1 233
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset	778	760
Yhteensä	92 698	82 877
Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Siirtovelat	0	0
Yhteensä	0	0

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tulokseen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuutta- ja korkoriski. Konserni käyttää riskienhallinnassaan valuuttatermiinejä, valuuttalainoja ja koronvaihtosopimuksia. Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy emoyhtiön hallitus, ja niiden käytännön toteutuksesta vastaa konsernin johto yhdessä liiketoimintaryhmien kanssa. Konsernin johto tunnistaa ja arvioi riskit ja hankkii tarvittavat instrumentit riskeiltä suojautumiseen läheisessä yhteistyössä operatiivisten yksiköiden kanssa.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille ja riskeille, jotka syntyvät kun eri valuutoissa olevat investoinnit muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Yhdysvaltojen dollari (USD), Ruotsin kruunu (SEK), Ison-Britannian punta (GBP), Brasilian real (BRL) ja Venäjän rupla (RUB).

Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja ulkomaisiin tytäryrityksiin tehdyistä nettoinvestoinneista. Konsernin tytäryhtiöiden oma pääoma on 34,0 miljoonaa euroa (28,6 miljoonaa euroa vuonna 2016), joka sisältää emoyhtiölle jaetun osingon 2,0 miljoonaa euroa (1,2 miljoonaa euroa vuonna 2016).

Suojaustarkoitusta varten konserni käsittelee valuuttamääräiset saamiset sekä velat nettomääräisesti ja käyttää niiden suojaamiseen valuuttatermiinejä. Suojaustransaktiot toteutetaan noudattaen konsernin johdon hyväksymiä kirjallisia riskienhallintaperiaatteita. Näihin eriin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (liitetiedot 10 ja 11).

Alla olevassa taulukossa on esitetty euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun, Ison-Britannian puntaan, Brasilian realiin ja Venäjän ruplaan verrattuna, kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kyseisten valuuttojen yhteenlaskettu nettopositio on -16,9 miljoonaa euroa (3,0 miljoonaa euroa vuonna 2016). Muutosprosentit edustavat keskimääräistä volatiliteettia edellisten 12 kuukauden aikana. Herkkyysanalyysi perustuu tilinpäätöspäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös valuuttajohdannaisten vaikutukset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Muutokset olisivat aiheutuneet pääsääntöisesti valuuttamääräisten myyntisaamisten ja velkojen kurssimuutoksista.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

(1 000 EUR)	2017				2016
Eurokurssin muutos	Vahvistuminen		Heikentyminen		Vahvistuminen		Heikentyminen
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon
USD	6 %	-71	6 %	69	4 %	-320	3 %	255
SEK	2 %	-17	3 %	25	3 %	-63	4 %	93
GBP	3 %	-31	5 %	47	7 %	-93	10 %	145
BRL	10 %	1 539	10 %	-1 538	11 %	1 168	15 %	-1 567
RUB	9 %	23	7 %	-17	13 %	-274	12 %	257
Yhteensä		1 443		-1 414		419		-817

Korkoriski

Konsernin lyhyet rahamarkkinasijoitukset altistavat sen rahavirran korkoriskille, mutta niiden vaikutus ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Konsernin tulot sekä operatiiviset rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Konserni on pääasiallisesti altistunut korkoriskille, jonka katsotaan liittyvän lähinnä pitkäaikaiseen lainasalkkuun. Konserni suojaa tuleviin rahavirtoihin liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla. Suojausaste on noin 79 % kaikista muuttuvakorkoisista lainoista.

(1 000 EUR)
Herkkyysanalyysi, vaihtuvakorkoisten lainojen osalta:	2017		2016
Muutosprosentti	+1 %	-1 %	+1 %	-1 %
Vaikutus verojen jälkeiseen voittoon	-312	312	-384	384

Luottoriski

Konsernin toimintatapa määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut maantieteellisesti eri puolille. Konserni pyrkii varovaiseen ja vakuudelliseen luotonantoon. Pääsääntöisesti myyntisaamisten vakuutena on myyty kone siihen saakka, kunnes kauppahinta on maksettu. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedoissa 22.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Konsernin johto ei ole tunnistanut rahoitusvaroissa tai rahoituslähteissä merkittäviä maksuvalmiusriskikeskittymiä.

Rahoituksen saatavuus ja joustavuus varmistetaan luottolimiiteillä ja muilla rahoitusinstrumenteillä sekä toimimalla yhteistyössä useiden pankkien kanssa. Nostamattomien luottolimiittien määrä 31.12.2017 oli 40,0 miljoonaa euroa, joka on 100 % kokonaisluottolimiitistä (2016 51,0 miljoonaa euroa, 85 %). Luottolimiittisopimukset erääntyvät pääosin uusittaviksi kolmen vuoden välein. Lisäksi konsernilla on käytössä tililimiittisopimuksia 3 miljoonan euron arvosta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysia. Luvut ovat diskonttaamattomia ja ne sisältävät sekä korkomaksut että pääoman takaisinmaksut.

31.12.2017 (1 000 EUR)	tasearvo	rahavirta*	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat	39 502	58 875	652	58 223	0
Eläkelainat	450	454	454	0	0
Muut velat	26 461	26 689	21 090	4 864	735
Rahoitusleasingvelat	1 827	1 914	449	870	595
Ostovelat ja muut velat	91 920	91 920	91 920
Johdannaisvelat	778	778	778
Takaussopimukset **	0	5 968	5 968
31.12.2016 (1 000 EUR)	tasearvo	rahavirta*	alle 1 vuosi	1–5 vuotta	yli 5 vuotta
Pankkilainat	50 601	52 223	11 976	40 247	0
Eläkelainat	1 350	1 375	922	454	0
Muut velat	7 419	8 402	1 181	4 514	2 708
Rahoitusleasingvelat	745	776	203	573	0
Ostovelat ja muut velat	82 117	82 117	82 117
Johdannaisvelat	760	760	760
Takaussopimukset **	0	4 747	4 747

sopimukseen perustuva rahavirta niistä sopimuksista, jotka selvitetään bruttomääräisinä
** taseen ulkopuolisiin sopimuksiin perustuva enimmäisrahavirta, jossa ei ole huomioitu maksun realisoitumisen todennäköisyyttä

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on optimaalisen pääomarakenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena paras mahdollinen tuotto. Optimaalinen pääomarakenne takaa myös pienemmät pääoman kustannukset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon kautta. Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen tai näille palautettavan pääoman määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää tai päättää omaisuuserien myynneistä velkojen vähentämiseksi.

Konsernin korolliset nettorahoitusvelat olivat vuoden 2017 lopussa 25,5 miljoonaa euroa (22,6 miljoonaa euroa 31.12.2016) ja nettovelkaantumisaste oli 14,4 % (15,1 % 31.12.2016). Nettovelkaantumisastetta laskettaessa korollinen nettorahoitusvelka on jaettu oman pääoman määrällä. Nettovelkoihin sisältyvät korolliset velat vähennettyinä korollisilla saamisilla ja rahavaroilla.

(1 000 EUR)	2017	2016
Korolliset velat	68 241	60 116
Korolliset saamiset	-162	-135
Rahavarat	-42 596	-37 342
Nettovelat	25 483	22 638
Oma pääoma yhteensä	176 846	149 796
Nettovelkaantumisaste (net gearing)	14,4 %	15,1 %

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

31. RAHOITUSINSTRUMENTIT RYHMITTÄIN JA KÄYVÄT ARVOT

(1 000 EUR)

31.12.2017

Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	103	103
Johdannaisinstrumentit	0	442	0	442
Myytisämiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	41 481	0	0	41 481
Rahavarat	42 596	0	0	42 596
Yhteensä	84 077	442	103	84 622
Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat	Yhteensä
---	---	---	---
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)	0	39 952	39 952
Rahoitusleasingvelat	0	1 827	1 827
Johdannaisinstrumentit	778	0	778
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)	0	65 304	65 304
Yhteensä	778	107 083	107 861

31.12.2016

Varat taseessa	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat	Myytävissä olevat	Yhteensä
Myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	103	103
Johdannaisinstrumentit	0	108	0	108
Myytisämiset ja muut saamiset (lukuun ottamatta ennakkomaksuja)	35 933	0	0	35 933
Rahavarat	37 342	0	0	37 342
Yhteensä	73 275	108	103	73 486
Velat taseessa	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat velat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat velat	Yhteensä
---	---	---	---
Lainat (lukuun ottamatta rahoitusleasingvelkoja)	0	51 951	51 951
Rahoitusleasingvelat	0	745	745
Johdannaisinstrumentit	760	0	760
Ostovelat ja muut velat (lukuun ottamatta lakisääteisiä velvoitteita)	0	58 555	58 555
Yhteensä	760	111 251	112 011

Konsernin käypään arvoon arvostetut erät sisältävät ainoastaan johdannaisinstrumentit. Nämä instrumentit kuuluvat käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Alla on esitetty konsernin käyttämät käyvän arvon määrittämisperiaatteet kaikista rahoitusinstrumenteista. Lisäksi taulukossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin erän käyvät arvot ja kirjanpitoarvot, jotka vastaavat konsernitaseen arvoja.

(1 000 EUR)	Liite-tieto	Kirjanpitoarvo 2017	Käypä arvo 2017	Kirjanpitoarvo 2016	Käypä arvo 2016
Rahoitusvarat
Muut rahoitusvarat	18.	103	103	103	103
Myyntisaamiset ja muut saamiset (pitkäaikaiset)	19.	916	916	2 340	2 340
Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)	22.	51 903	51 903	41 739	41 739
Rahavarat	23.	42 596	42 596	37 342	37 342
Valuuttaterminit	22.	442	442	108	108
Koronvaihtosopimukset	22.	0	0	0	0
Yhteensä		95 961	95 961	81 633	81 633
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	28.	39 502	36 701	50 601	48 549
Eläkelainat	28.	450	443	1 350	1 332
Muut velat	28.	26 461	25 599	7 419	6 635
Rahoitusleasingvelat	28.	1 827	1 737	746	696
Ostovelat ja muut velat	29.	92 698	92 698	82 877	82 877
Valuuttaterminit	29.	68	68	731	731
Koronvaihtosopimukset	29.	710	710	29	29
Yhteensä		161 716	157 955	143 752	140 848

Terminisopimusten nimellisarvot olivat 33,4 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2016.

Taulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja määritettäessä on käytetty seuraavia hintanoteerauksia, oletuksia ja arvostusmalleja:

Lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvojen voidaan katsoa vastaavan käypiä arvoja.
Noteeraamattomat osakesijoitukset on arvostettu hankintamenoon, koska niiden arvostaminen käypään arvoon arvostusmenetelmiä käyttäen ei ole ollut mahdollista. Mikäli on viitteitä siitä, että osakesijoitusten käypä arvo alittaa hankintamenon merkittävästi, kirjataan myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta tappio tulosvaikutteisesti. Tilinpäätöshetkellä saamisten alkuperäinen kirjanpitoarvo vastaa niiden käypää arvoa.
Valuuttatermiinien käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvomenetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot ja muu markkinainformaatio.
Korollisten velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkaan liittyvät rahavirrat tilinpäätöspäivän markkinakorolla.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat:
(1 000 EUR)	2017	2016
Yhden vuoden kuluessa	1 305	1 217
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	1 364	1 947
Yli viiden vuoden kuluttua	0	31

Konserni on vuokrannut joitakin käytämiänsä huoltopalvelutiloja. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin 5 vuotta ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Vuoden 2017 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 0,8 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa euroa 2016).

Konserni vuokralle antajana

Konsernilla ei ole merkittäviä ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia.

33. VASTUUSITOIMUKSET

(1 000 EUR)	2017	2016
Takaukset muiden puolesta	1 541	549
Takaisinostovastuut	3 464	3 021
Muut vastuut	963	1 177
Yhteensä	5 968	4 747

34. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Nimi ja kotipaikka	Konsernin ja emoyhtiön osuus osakkeista ja äänistä, %
Emoyhtiö Ponsse Oyj, Vieremä, Suomi
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponsse S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Indústria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasília	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä	100,00
OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponsen omistama)	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00

Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedoissa kohdassa 17. Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Johdon työsuhde-etuudet
[1 000 EUR]	2017	2016
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	3 485	3 790
Irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet	0	198
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	524	557
Yhteensä	4 009	4 544
Palkat ja palkkiot
[1 000 EUR]	2017	2016
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	513	541
Eläkesitoumukset, lakisääteinen eläketurva	162	151
Yhteensä	674	692
Hallituksen jäsenille hallitustehtävistä suoritetut korvaukset:
Hortling Heikki	0	10
Kaario Mammu	41	40
Kylävainio Ilkka	0	9
Kylävainio Matti	35	26
Saksman Ossi	35	35
Vidgrén Janne	35	35
Vidgrén Juha	46	46
Vidgrén Jukka	35	35
Yhteensä	227	236

Toimitusjohtaja on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Tulospalkkio perustuu hallituksen hyväksymään tulostavoitteeseen. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön puolelta 6 kk ja irtisanoutumisaika 6 kk. Toimitusjohtajan työsuhteen ehdot on määritelty kirjallisessa hallituksen hyväksymässä toimitusjohtajasopimuksessa. Johdolle ei ole myönnetty lainoja.

35. RAPORTOINTIKAUDEN PÄÄTTYMISPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernilla ei ole olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015
Toiminnan laajuus
Liikevaihto, (1 000 EUR)	576 553	517 400	461 928
Muutos %	11,4	12,0	18,2
Tutkimus- ja kehitysmenot, (1 000 EUR)	14 784	12 382	12 091
joista taseeseen aktivoidut, (1 000 EUR)	4 699	4 025	3 898
% liikevaihdosta	2,6	2,4	2,6
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen, (1 000 EUR)	37 836	28 280	24 360
% liikevaihdosta	6,6	5,5	5,3
Henkilöstö keskimäärin	1 508	1 435	1 329
Liikevaihto/henkilö, (1 000 EUR)	382	361	348
Tilauskanta, milj. EUR	124,6	123,9	158,1
Kannattavuus
Liiketulos, (1 000 EUR)	67 432	55 158	55 987
% liikevaihdosta	11,7	10,7	12,1
Tulos ennen veroja, (1 000 EUR)	57 792	58 255	50 385
% liikevaihdosta	10,0	11,3	10,9
Tilikauden tulos, (1 000 EUR)	44 771	45 712	41 280
% liikevaihdosta	7,8	8,8	8,9
Oman pääoman tuotto-% (ROE)	27,4	34,2	40,5
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE)	26,4	30,7	32,8
Rahoitus ja taloudellinen asema
Maksuvalmius (current ratio)	1,8	1,9	1,7
Omavaraisuusaste %	51,9	50,3	44,8
Nettovelkaantumisaste %	14,4	15,1	30,5
Korollinen vieras pääoma, (1 000 EUR)	68 241	60 116	62 403
Koroton vieras pääoma, (1 000 EUR)	100 085	91 689	87 343

Osakekohtaiset tunnusluvut ¹

	IFRS 2017	IFRS 2016	IFRS 2015
Tulos/osake (EPS), EUR	1,60	1,63	1,48
Oma pääoma/osake, EUR	6,32	5,35	4,21
Nimellisosinko/osake, EUR	0,75¹	0,60	0,55
Osakeantioikaistu osinko/osake, EUR	0,75¹	0,60	0,55
Osinko/tulos, %	46,8¹	36,7	37,3
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,8¹	2,5	3,0
Hinta/voitto (P/E)	16,5	14,7	12,4
Osakkeen kurssikehitys
Tilikauden alin	20,85	15,57	11,66
Tilikauden ylin	27,80	28,40	19,77
Tilikauden päätöskurssi	26,38	23,98	18,36
Tilikauden keskikurssi	24,20	22,25	15,28
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR	738,6	671,4	514,1
Osingonjako, milj. EUR	21,0¹	16,8	15,4
Osakkeiden vaihdon kehitys, kpl	2 513 292	2 764 765	4 190 494
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	9,0	9,9	15,0
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	28 000 000	28 000 000	28 000 000
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa	28 000 000	28 000 000	28 000 000

¹ Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE) = $\frac{\text{Tilikauden tulos}}{\text{Oma pääoma + määräysvallattomien osuus (keskimäärin vuoden aikana)}} \times 100$

Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROCE) = $\frac{\text{Tulos ennen veroja + rahoituskulut}}{\text{Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat (keskimäärin vuoden aikana)}} \times 100$

Omavaraisuusaste, % = $\frac{\text{Oma pääoma + määräysvallattomien osuus}}{\text{Taseen loppusumma – saadut ennakot}} \times 100$

Nettovelkaantumisaste, % = $\frac{\text{Korolliset rahoitusvelat – rahavarat}}{\text{Oma pääoma}} \times 100$

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana = $\frac{\text{Kuukausien viimeisen päivän henkilökunnan lukumäärien keskiarvo. Laskelmaa on oikaistu osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta.}}{\text{Oma pääoma/osake}}$

Tulos/osake (EPS) = $\frac{\text{Tilikauden tulos – määräysvallattomien osuus}}{\text{Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana}}$

Oma pääoma/osake = $\frac{\text{Oma pääoma}}{\text{Tilinpäätöspäivän osakeantioikaistu osakemäärä}}$

Osakeantioikaistu osinko/osake = $\frac{\text{Osakekohtainen osinko}}{\text{Tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet}}$

Osinko/tulos, % = $\frac{\text{Osakekohtainen osinko}}{\text{Osakekohtainen tulos}} \times 100$

Efektiivinen osinkotuotto, % = $\frac{\text{Osakeantioikaistu osinko/osake}}{\text{Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi}} \times 100$

Hinta/voitto (P/E) = $\frac{\text{Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi}}{\text{Tulos/osake}}$

Osakekannan markkina-arvo = $\frac{\text{Osakkeiden lukumäärä tilikauden viimeisenä päivänä x Osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi}}{\text{Osakkeiden vaihdon kehitys, %}}$ = $\frac{\text{Tilikauden aikana vaihdetut osakkeet}}{\text{Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana}} \times 100$

Emoyhtiön tuloslaskelma

[1 000 EUR]	Liite¹	2017	2016
Liikevaihto	2	450 395	411 309
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-)		-870	-973
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 387	3 856
Materiaalit ja palvelut	4	-312 012	-284 320
Henkilöstökulut	5, 6, 7	-50 488	-46 755
Poistot ja arvonalentumiset	8	-10 200	-9 579
Liiketoiminnan muut kulut		-28 065	-26 430
Liiketulos		51 146	47 107
Rahoitustuotot ja -kulut	10	-555	1 183
Tulos ennen satunnaisia eriä		50 592	48 290
Satunnaiset erät		0	0
Tulos satunnaisten erien jälkeen		50 592	48 290
Tilinpäätössiirrot	11	796	823
Välittömät verot	12	-10 099	-8 933
Tilikauden tulos		41 289	40 180

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 91–99.

Emoyhtiön tase

[1 000 EUR]	Liite¹	2017	2016
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	13	21 491	18 380
Aineelliset hyödykkeet	13	74 774	56 976
Sijoitukset	14	11 516	11 491
Pysyvät vastaavat yhteensä		107 781	86 847
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus	15	57 702	58 796
Pitkäaikaiset saamiset	16	11 482	13 501
Lyhytaikaiset saamiset	16	99 038	82 377
Rahat ja pankkisaamiset		35 665	28 294
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		203 886	182 968
VASTAAVAA YHTEENSÄ		311 668	269 815
VASTATTAVAA
Oma pääoma	17, 18
Osakepääoma		7 000	7 000
Arvonkorotusrahasto		841	841
Muut rahastot		2 423	2 423
Edellisten tilikausien tulos		111 392	87 993
Tilikauden tulos		41 289	40 180
Oma pääoma yhteensä		162 945	138 436
Tilinpäätös siirtojen kertymä	19	1 058	1 854
Pakolliset varaukset	20	5 769	5 970
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	21	44 503	45 911
Lyhytaikainen vieras pääoma	22	97 392	77 643
Vieras pääoma yhteensä		141 895	123 554
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		311 668	269 815

¹ Liite viittaa tuloslaskelman ja taseen liitetietoihin sivuilla 91–99.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

[1 000 EUR]	2017	2016
Liiketoiminnan rahavirta:
Liiketulos	51 146	47 107
Poistot ja arvonalentumiset	10 200	9 579
Varauksen muutos	-1 567	1 216
Muut oikaisut	788	776
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	60 567	58 678
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) /vähennys (+)	-18 749	-2 123
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) /vähennys (+)	1 095	1 835
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) /vähennys (-)	11 647	-2 283
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	54 561	56 108
Saadut korot	1 566	1 000
Maksetut korot	-780	-750
Saadut osingot	2 060	1 260
Muut rahoituserät	-1 972	-472
Maksetut verot	-11 178	-8 935
Liiketoiminnan rahavirta [A]	44 256	48 210
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-31 134	-19 284
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	87	98
Investointien rahavirta [B]	-31 048	-19 185
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden myynti	0	0
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	10 550	-1 000
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	-1 408	-3 408
Pitkäaikaisten saamisten lisäys (-) /vähennys (+)	1 801	-3 011
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-16 780	-15 382
Rahoituksen rahavirta [C]	-5 837	-22 801
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) (A+B+C)	7 371	6 224
Rahavarat 1.1.	28 294	22 071
Rahavarat 31.12.	35 665	28 294

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Ponsse Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain (FAS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Tilinpäätös on esitetty kululajikohtaista tuloslaskelma- ja tasekaavaa noudattaen.

Pysyvät vastaavat

Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoisoina hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Poistoajat ovat:

Kehittämismenot	3–10 vuotta
Aineettomat oikeudet	5 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot	5 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat	20 vuotta
Koneet ja kalusto	5–10 vuotta

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään raaka-aineiden ja tarvikkeiden osalta painotetulla keskihintamenetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä asianmukaisesta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistö yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Vaihtokonevarasto arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Takuuvaraus

Luovutettuja tuotteita koskevat todennäköiset takuukustannukset on kirjattu pakollisiin varauksiin.

Myynnin tuloutus

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskettaessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja annetut alennukset. Myynnin kurssierot kirjataan rahoituseriin.

Leasingvuokrat

Leasingrahoituksella hankittujen hyödykkeiden vuokrat on kirjattu tuloslaskelmaan kuluina.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Kehitysmenot, jotka täyttävät KPL 5 luvun 8 pykälän aktivointiedellytykset on kirjattu taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan kuluksi poistoina. Tutkimusmenot kirjataan suoraan vuosikuluksi.

Eläkkeet

Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä eikä kattamattomia eläkevastuita ole. Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Johdannaiset

Emoyhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja koronvaihtosopimuksia. Valuuttatermiinien käypä arvo on kirjattu taseeseen ja käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti tilikaudelle. Koronvaihtosopimusten käypä arvo on esitetty taseen ulkopuolisena eränä liitetiedoissa.

Tuloverot

Tuloverot on kirjattu Suomen verolainsäädännön mukaisesti.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Tase-erien arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Tilikauden 1.1.–31.12.2017 tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen tilikauden tietojen kanssa.

Emoyhtiön tilinpätöksen liitetiedot

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

(1 000 EUR)	2017	2016
Pohjois-Eurooppa	182 318	173 116
Etelä- ja Keski-Eurooppa	83 827	82 341
Venäjä ja Aasia	94 864	62 618
Pohjois- ja Etelä-Amerikka	86 628	87 409
Muut maat	2 757	5 825
Yhteensä	450 395	411 309

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Pysyvien vastaavien aineellisen omaisuuden myyntivoitot	87	98
Julkiset avustukset	37	103
Muut	2 263	3 654
Yhteensä	2 387	3 856

MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	302 146	272 033
Varastojen lisäys (-) /vähennys (+)	-225	824
Ulkopuoliset palvelut	10 091	11 462
Yhteensä	312 012	284 320

HENKILÖSTÖ TILIKAUDEN AIKANA KESKIMÄÄRIN

henkilöä	2017	2016
Työntekijät	465	448
Toimihenkilöt	341	325
Yhteensä	806	773

HENKILÖSTÖKULUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Palkat ja palkkiot	41 602	37 787
Eläkekulut	7 004	6 636
Muut henkilösivukulut	1 882	2 331
Yhteensä	50 488	46 755

JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Toimitusjohtaja	513	541
Hallituksen jäsenet	396	406
Yhteensä	908	947

POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 EUR)	2017	2016
Suunnitelman mukaiset poistot	10 200	9 579
Yhteensä	10 200	9 579

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

(1 000 EUR)	2017	2016
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot	45	63
Todistukset ja lausunnot	3	1
Veroneuvonta	1	10
Muut palkkiot	48	5
Yhteensä	97	78

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 EUR)	2017	2016
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä	2 000	1 200
Omistusyhteysyrityksiltä	60	60
Muilta	595	0
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista yhteensä	2 060	1 260
Korko- ja muut rahoitustuotot
---	---	---
Saman konsernin yrityksiltä	1 536	968
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	6 160	4 012
Muilta	7 627	10 147
Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä	15 323	15 126
Rahoitustuotot yhteensä	17 383	16 386
Arvonalentumiset	0	0
---	---	---
Korkokulut ja muut rahoituskulut
---	---	---
Saman konsernin yrityksille	0	0
Johdannaisten käyvän arvon muutokset	3 959	4 760
Muille	13 979	10 443
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä	17 937	15 203
Rahoituskulut yhteensä	17 937	15 203
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-555	1 183
---	---	---
Erään rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssivoittoa/tappioita (netto)	-1 464	518
---	---	---

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(1 000 EUR)	2017	2016
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	796	823

TULOVEROT

(1 000 EUR)	2017	2016
Tuloverot satunnaisista eristä	0	0
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	10 099	8 933
Laskennallisen verosaamisen muutos	0	0
Yhteensä	10 099	8 933

Emoyhtiön tilinpätöksen liitetiedot

AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 EUR)Aineettomat hyödykkeet 2017	Kehittämis-menot	Patentti-menot	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat hyödykkeet	Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2017	14 314	825	1 581	7 316	10 602	35 544
Lisäykset	7 815	52	229	1 021	5 942	15 059
Vähennykset	-6	0	0	0	-8 824	-8 830
Siirrot erien välillä	0	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2017	22 123	876	1 810	8 338	7 720	40 868
Kertyneet poistot 1.1.2017	-8 959	-692	-1 184	-5 424	0	-17 164
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poisto	-2 309	-51	-157	-602	0	-3 119
Kertyneet poistot 31.12.2017	-11 268	-743	-1 340	-6 026	0	-19 378
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	10 855	134	469	2 312	7 720	21 491
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	5 356	132	397	1 892	10 602	18 380
(1 000 EUR)Aineelliset hyödykkeet 2017	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakko-maksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
---	---	---	---	---	---	---
Hankintameno 1.1.2017	1 065	45 858	48 483	69	11 298	106 773
Lisäykset	269	7 022	4 066	0	25 809	37 167
Vähennykset	0	-25	-3	0	-11 990	-12 018
Siirrot erien välillä	0	-445	0	0	0	-445
Hankintameno 31.12.2017	1 335	52 410	52 546	70	25 117	131 478
Kertyneet poistot 1.1.2017	0	-19 406	-31 233	0	0	-50 638
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0	176	0	0	0	176
Tilikauden poisto	0	-2 634	-4 447	0	0	-7 081
Kertyneet poistot 31.12.2017	0	-21 864	-35 680	0	0	-57 544
Arvonkorotukset	0	841	0	0	0	841
Kirjanpitoarvo 31.12.2017	1 335	31 387	16 867	70	25 117	74 774
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	1 065	27 293	17 250	69	11 298	56 976
Tuotannon koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo
31.12.2017			13 986
31.12.2016			15 784

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin on tehty 31.8.1994 arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa. Arvonkorotuksesta ei ole tehty poistoja. Arvonkorotus on tehty silloin voimassa olleen lainsäädännön perusteella, koska toimitilojen todennäköinen luovutushinta on pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

SIJOITUKSET

| (1 000 EUR)
Sijoitukset 2017 | Osakkeet
Konserniyritykset | Osakkeet
Omistus-yhteys-yritykset | Osakkeet
Muut | Saamiset
Konserniyritykset | Saamiset
Muut | Yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Hankintameno 1.1.2017 | 17 277 | 335 | 90 | 0 | 0 | 17 708 |
| Lisäykset | 25 | 0 | 0 | 0 | 0 | 25 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Hankintameno 31.12.2017 | 17 302 | 335 | 90 | 0 | 0 | 17 726 |
| | | | | | | |
| Kertyneet arvonalennukset 1.1.2017 | -6 210 | 0 | 0 | 0 | 0 | -6 210 |
| Vähennykset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonalennukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Arvonkorotukset | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2017 | 11 092 | 335 | 90 | 0 | 0 | 11 516 |

Konserniyritykset

Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Ponsse AB, Västerås, Ruotsi	100,00
Ponsse AS, Kongsvinger, Norja	100,00
Ponsse S.A.S., Gondreville, Ranska	100,00
Ponsse UK Ltd., Lockerbie, Iso-Britannia	100,00
Ponsse Machines Ireland Ltd., Irlanti	100,00
Ponsse North America, Inc., Rhinelander, Yhdysvallat	100,00
Ponsse Latin America Industria de Máquinas Florestais Ltda, Mogi das Cruzes, Brasília	100,00
OOO Ponsse, Pietari, Venäjä	100,00
OOO Ocean Safety Center, Pietari, Venäjä (OOO Ponssen omistama)	100,00
Epec Oy, Seinäjoki, Suomi	100,00
Ponsse Asia-Pacific Ltd., Hongkong	100,00
Ponsse China Ltd., Beihai, Kiina (Ponsse Asia-Pacific Ltd.:n omistama)	100,00
Ponsse Uruguay S.A., Paysandú, Uruguay	100,00

Kaikki konserniyhtiöt on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Osakkuusyritykset

Nimi ja kotipaikka	Yhtiön omistusosuus-%
Sunit Oy, Kajaani, Suomi	34,00

Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

15. VAIHTO-OMAISUUS
[1 000 EUR]	2017	2016
Aineet ja tarvikkeet	40 815	39 196
Keskeneräiset tuotteet	8 211	9 155
Valmiit tuotteet/tavarat	2 426	2 352
Muu vaihto-omaisuus	6 250	8 094
Ennakkomaksut	0	0
Yhteensä	57 702	58 796
16. SAAMISET
---	---	---
[1 000 EUR]	2017	2016
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	11 482	13 282
Lainasaamiset	0	0
Muut saamiset	0	219
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	11 482	13 501
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	15 216	11 160
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	76 206	68 408
Muut saamiset	6 711	2 086
Siirtosaamiset
Avustussaamiset	38	76
Tuloverosaaminen	0	0
Johdannaissopimukset	442	108
Muut siirtosaamiset	424	539
Siirtosaamiset yhteensä	904	723
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	99 038	82 377
Saamiset yhteensä	110 519	95 878

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

OMA PÄÄOMA

[1 000 EUR]	2017	2016
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1:1.	7 000	7 000
Rahastoanti	0	0
Osakepääoma 31:12.	7 000	7 000
Ylikurssirahasto 1:1.	0	0
Rahastoanti	0	0
Ylikurssirahasto 31:12.	0	0
Arvonkorotusrahasto 1:1.	841	841
Pysyvien vastaavien arvonkorotus, muutos	0	0
Arvonkorotusrahasto 31:12.	841	841
Sidottu oma pääoma yhteensä	7 841	7 841
Vapaa oma pääoma
Muut rahastot 1:1.	2 423	2 423
Osakepalkkiojärjestelmä, muutos	0	0
Muut rahastot 31:12.	2 423	2 423
Voitto edellisiltä tilikausilta 1:1.	128 172	103 374
Omien osakkeiden hankinta	0	0
Osingonjako	-16 780	-15 382
Voitto edellisiltä tilikausilta 31:12.	111 392	87 993
Tilikauden tulos	41 289	40 180
Vapaa pääoma yhteensä	155 104	130 595
Oma pääoma yhteensä	162 945	138 436

JAKOKELPOINEN VAPAA OMA PÄÄOMA

[1 000 EUR]	2017	2016
Voitto edellisiltä tilikausilta	111 392	87 993
Tilikauden tulos	41 289	40 180
Aktivoidut kehittämismenot	-16 368	-14 285
Yhteensä	136 313	113 888

1.1.2016 alkaen taseeseen aktivoidut kehittämismenot vähennetään jakokelpoisista varoista.

Emoyhtiön Vieremällä sijaitseviin toimitilakiinteistöihin 31.8.1994 tehty arvonkorotus määrältään 841 tuhatta euroa on siirretty takautuvasti edellisten tilikausien voitoista arvonkorotusrahastoon.

Ponsse Oyj:n rekisteröity osakepääoma 31.12.2017 oli 7 000 000 euroa ja se jakaantui 28 000 000 kappaleeseen 0,25 euron nimellisarvoisia osakkeita. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja. Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl. Ponsse Oyj:n hallituksella ei ole voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseenlaskuun.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

[1 000 EUR]	2017	2016
Poistoero	1 058	1 854

PAKOLLISET VARAUKSET

[1 000 EUR]	2017	2016
Takuuvaraus	5 769	7 336
Muut pakolliset varaukset	0	0
Yhteensä	5 769	7 336

PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

[1 000 EUR]	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta	39 000	39 000
Eläkelainat	0	450
Muut lainat	5 503	6 461
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	44 503	45 911

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Lainat rahoituslaitoksilta	0	0
Eläkelainat	0	0
Muut lainat	0	0
Yhteensä	0	0

LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

[1 000 EUR]	2017	2016
Lainat rahoituslaitoksilta	0	9 000
Eläkelainat	450	900
Muut velat	20 958	958
Saadut ennakot	540	21
Ostovelat	59 710	52 273

Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille

Saadut ennakot	0	0
Konserniotovelat	2 385	1 250
Muut konsernivelat	0	0
Siirtovelat	0	0
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	2 385	1 250

Ennakkolaskutus 0 0

Muut velat	1 302	1 274

Siirtovelat

Henkilöstökuluvelat	9 466	7 285
Korkojaksotus	32	35
Tuloverovelka	343	1 421
Vaihto-omaisuuden siirtovelat	0	0
Muut siirtovelat	2 207	1 859
Siirtovelat yhteensä	12 047	10 601

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

97 392

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 EUR)	2017	2016
23.1 Omasta puolesta annetut vakuudet
Yhtiön omaa omaisuutta ei ole annettu velkojen vakuudeksi.

23.2 Leasingvastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	430	248
Myöhemmin maksettavat	414	161
Leasingsopimuksista maksettavat määrät yhteensä	844	409

23.3 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	277	298

Emoyhtiö on antanut kirjallisen vakuuden kuuden tytäryhtiönsä ulkopuolisten velkojen suojaksi.

23.4 Eläkevastuut
Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

23.5 Muut vastuusitoumukset
Takaukset muiden puolesta	693	200
Takaisinostovastuut	391	1 010
Muut vastuut	963	1 177
Muut vastuusitoumukset yhteensä	2 047	2 387

Yhtiö on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana. Vastuun enimmäismäärä on 904 327 euroa ja viimeinen tarkistusvuosi on 2024.

23.6 Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut

Valuuttaterminiit
Käypä arvo	373	-622
Kohde-etuuden arvo	33 401	27 392

Korkojohdannaiset
Käypä arvo	-710	-1 013
Kohde-etuuden arvo	31 000	31 000

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi- ja korkoriskeiltä suojautumiseen.

Osakepääoma ja osakkeet

Ponsse Oyj:n osakepääoma on 7 000 000 euroa, joka jakautuu 28 000 000 osakkeeseen. Osakkeen nimellisarvo on 0,25 euroa. Osakkeet ovat kaikki samanlajisia, ja kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Ponsse Oyj:llä ei ole liikkeellä vaihtovelkakirjoja eikä optiolainoja.

Omat osakkeet

Emoyhtiöllä on hallussa omia osakkeita 33 092 kpl.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta niin, että osakkeita voidaan hankkia yhdessä tai useammassa erässä enintään 250 000 kappaletta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Osakkeet hankitaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ("Pörssi") järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan ja maksetaan Pörssin ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää omien osakkeiden hankkimisesta vain yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutusta tarvitaan yhtiön kasvustrategian tukemiseksi käytettäväksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityskärjestelyissä tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa

yhtiön nykyisille osakkeenomistajille tai käyttää yhtiön omistajien omistusarvon kasvattamiseksi mitätoimalla osakkeita hankinnan jälkeen tai käytettäväksi henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankinnan ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.

Yhtiökokous valtuutti yhtiön hallituksen päättämään yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on enintään 250 000 osaketta. Sanottu enimmäismäärä vastaa noin 0,89 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutus sisältää siten myös oikeuden antaa osakkeita suunnatusti, osakkeenomistajien merkintäoikeudesta poiketen laissa säädetyin ehdoin. Valtuutusta esitetään käytettäväksi yhtiön kasvustrategian tukemiseksi yhtiön mahdollisesti tekemissä yrityshankinnoissa tai muissa järjestelyissä. Lisäksi osakkeita saadaan antaa yhtiön nykyisille osakkeenomistajille, myydä julkisessa kaupankäynnissä tai käyttää henkilöstön kannustusjärjestelmissä. Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2018 saakka.

OSAKEPÄÄOMAN KOROTUKSET 1994–2017

Merkintäaika	Korotustapa	Nimellisarvo EUR	Uusien osakkeiden lukumäärä	Osakepääoman korotus EUR	Uusi osakepääoma EUR
31.8.1994	Rahastoanti	0,84	1 300 000	1 093 221,52	2 489 181,31
9.–22.3.1995	Rahastoanti	0,84	148 000	124 459,07	2 613 640,38
9.–22.3.1995	Yleisölle suunnattu uusmerkintä	0,84	392 000	329 648,34	2 943 288,71
16.3.2000	Split 1: 2	0,42	-	0,00	2 943 288,71
16.3.2000	Rahastoanti	0,50	-	556 711,29	3 500 000,00
29.11.2004	Rahastoanti	0,50	7 000 000	3 500 000,00	7 000 000,00
29.3.2006	Split 1: 2	0,25	-	0,00	7 000 000,00

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Yhtiön hallituksella ei ole tilikauden päätyessä voimassa olevia valtuuksia osakepääoman korottamiseen eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

OSAKEVAIHTO 1.1.–31.12.2017

kk	Vaihdon arvo, EUR	Vaihto, kpl	Alin, EUR	Ylin, EUR	Painotettu keskikurssi, EUR	Päätös-kurssi, EUR	Osakekannan markkina-arvo, EUR	Osakkeita, kpl	Suhteellinen vaihto, %
1	3 697 392	149 893	23,44	25,42	24,67	23,80	666 400 000	28 000 000	0,54
2	5 747 654	256 062	21,15	24,09	22,45	21,15	592 200 000	28 000 000	0,91
3	4 562 803	213 302	20,85	21,90	21,39	21,90	613 200 000	28 000 000	0,76
4	4 473 974	199 973	21,56	23,67	22,37	23,22	650 160 000	28 000 000	0,71
5	5 024 276	212 637	22,51	23,96	23,62	23,83	667 240 000	28 000 000	0,76
6	3 262 352	136 074	23,50	24,80	23,98	23,75	665 000 000	28 000 000	0,49
7	3 792 539	155 050	23,50	25,73	24,47	24,49	685 720 000	28 000 000	0,55
8	7 857 021	329 417	22,91	25,48	23,85	23,53	658 840 000	28 000 000	1,18
9	2 970 297	126 029	22,97	24,44	23,57	23,85	667 800 000	28 000 000	0,45
10	11 676 458	442 545	23,80	27,80	26,39	26,94	754 320 000	28 000 000	1,58
11	4 453 688	170 040	25,00	26,98	26,19	26,79	750 120 000	28 000 000	0,61
12	3 284 751	122 270	26,16	27,35	26,86	26,38	738 640 000	28 000 000	0,44
2017	60 803 204	2 513 292	20,85	27,80	24,20	26,38	738 640 000	28 000 000	8,98

OSAKKEEN SUHTEELLINEN VAIHTO KUUKAUSITTAIN 2017

OSAKKEEN PAINOTETTU KESKIHINTA KUUKAUSITTAIN 2017

Osakepääoma ja osakkeet

OSAKKEENOMISTAJIEN JAKAANTUMINEN OMISTAJARYHMITTAIN 31.12.2017

	Osake-määrä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %	Hallinta-rekisteröity, kpl	Hallinta-rekisteröity, %	Äänimäärä, kpl	Äänimäärä, %
Yritykset	791 258	2,826	0	0	791 258	2,826
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 703 551	6,084	1 161 106	4,147	2 864 657	10,231
Julkisyhteisöt	799 762	2,856	0	0	799 762	2,856
Kotitaloudet	22 805 098	81,447	0	0	22 805 098	81,447
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	577 926	2,064	0	0	577 926	2,064
Ulkomaat	126 875	0,453	34 424	0,123	161 299	0,576
Kaikki yhteensä	26 804 470	95,730	1 195 530	4,270	28 000 000	100,000

OSAKKEENOMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2017

Osakkeita/osakas	Osakas-määrä, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeita yhteensä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	6 291	49,924	293 497	1,048
101–500	4 170	33,093	1 103 613	3,941
501–1 000	1 037	8,230	818 174	2,922
1 001–5 000	918	7,285	2 003 747	7,156
5 001–10 000	86	0,682	620 493	2,216
10 001–50 000	78	0,619	1 590 557	5,681
50 001–100 000	9	0,071	654 914	2,339
100 001–500 000	5	0,040	1 617 932	5,778
yli 500 000	7	0,056	19 297 073	68,919
Yhteensä	12 601	100,000	28 000 000	100,000

102

Osakepääoma ja osakkeet

OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2017

Nro	Nimi	Osakkeiden määrä, kpl	Osuus osakkeista, %	Osuus äänistä, %
1	Vidgrén Juha Einari	6 207 000	22,17	22,17
2	Vidgrén Jukka Tuomas	3 764 778	13,45	13,45
3	Vidgrén Janne	3 691 742	13,18	13,18
4	Vidgrén Jarmo	3 684 263	13,16	13,16
5	Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	817 576	2,92	2,92
6	Nordea Bank AB (Publ), Suomen sivuliike	608 566	2,17	2,17
7	Skandinaviska Enskilda Banken Ab (Publ) Helsingin sivukonttori	523 148	1,87	1,87
8	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	392 666	1,40	1,40
9	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	389 000	1,39	1,39
10	Einari Vidgrénin Säätiö	388 000	1,39	1,39
11	Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	230 266	0,82	0,82
12	Sijoitusrahasto Aktia Capital	218 000	0,78	0,78
13	SR Danske Invest Suomen Pienyhtiöt	93 000	0,33	0,33
14	Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	88 261	0,32	0,32
15	EQ Pohjoismaat Pienyhtiöt	82 232	0,29	0,29
16	Laakkonen Mikko	80 000	0,29	0,29
17	Säästöpankki kotimaa -sijoitusrahasto	79 392	0,28	0,28
18	Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	71 773	0,26	0,26
19	SEB Finland Small Cap	59 000	0,21	0,21
20	Randelin Mari	51 141	0,18	0,18
21	Nummela Juho	50 115	0,18	0,18
22	Rinta-Jouppi Jarmo	50 000	0,18	0,18
23	Tiitinen Arto	50 000	0,18	0,18
24	Relander Pär-Gustaf	48 000	0,17	0,17
25	KPY Sijoitus Oy	41 727	0,15	0,15
26	Vidgrén Kalle Samuel	40 800	0,15	0,15
27	Vidgrén Henri Eemil	38 084	0,14	0,14
28	Apotrade Consulting Oy	35 000	0,13	0,13
29	Outokummun Metalli Oy	33 183	0,12	0,12
30	Ponsse Oyj	33 092	0,12	0,12
	Muut osakkeenomistajat	6 060 195	21,64	21,64
	Yhteensä	28 000 000	100,00	100,00

Vuoden 2017 lopussa Ponsse Oyj:llä oli 12 601 (31.12.2016: 11 037) osakkeenomistajaa.

Johdon omistus

Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhtiöt ja alaikäiset lapset omistivat 31.12.2017 yhteensä 13 723 410. Ponsse Oyj:n osaketta, mikä vastaa 49,0 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

103

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä

Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallitus on OYL 13:2 §:n mukaisesti huomioinut osinkoesitystä tehdessään esitetyn osingonjaon vaikutuksen konsernin maksukykyisyyteen.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 136 312 873,86 euroa, josta tilikauden voitto oli 41 288 888,34 euroa.

Yhtiön hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2017 jaetaan osinkoa 0,75 euroa osakkeelta eli yhteensä 20 975 181,00 euroa. Omille osakkeille ei jaeta osinkoa.

Emoyhtiön vapaaseen omaan pääomaan jätetään 115 337 692,86 euroa.

Vieremällä 12. helmikuuta 2018

JUHA VIDGRÉN
MAMMU KAARIO

MATTI KYLÄVAINIO
OSSI SAKSMAN

JANNE VIDGRÉN
JUKKA VIDGRÉN

JUHO NUMMELA
toimitusjohtaja

104

Tilintarkastuskertomus

Ponsse Oyj:n yhtiokokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Ponsse Oyj:n (y-tunnus 0934209-0) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisältää:

konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.

105

Tilintarkastuskertomus

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 2,9 miljoonaa euroa, joka on 5 % tuloksesta ennen veroja.
Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen laajuus konsernin tytäryhtiöissä on määritelty tytäryhtiöiden merkittävyyden ja riskien perusteella siten, että pystymme hankkimaan kohtuullisen varmuuden siitä, että konsernitilinpäätöksessä ei ole kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Tilintarkastuksen laajuus konsernin tytäryhtiöissä vaihteli tytäryhtiön koon ja riskiarvion perusteella erityisistä tilintarkastustoimenpiteistä konsernitasolla suoritettaviin analyyttisiin toimenpiteisiin.
Konemyynnin tuloutus
Vaihto-omaisuuden arvostus – vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevarasto
Emoyhtiön nettosijoitus tytäryhtiöihin

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

106

Tilintarkastuskertomus

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus

2,9 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 2,9 miljoonaa euroa)

Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde

5 % tuloksesta ennen veroja

Perustelut vertailukohteen valinnalle

Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi tuloksen ennen veroja, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin sitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Lisäksi tulos ennen veroja on yleisesti hyväksytty vertailukohde. Valitsimme sovellettavaksi prosenttiosuudeksi 5 %, joka on tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjen määrällisten rajojen puitteissa.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Ponsse-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen, jonka suoritti joko konsernitiimi tai paikallisen PwC-ketjun tilintarkastajat meidän antamiemme ohjeiden mukaisesti. Konserniyhtiöissä, joita pidimme merkittävinä joko yksittäisen taloudellisen merkittävyytensä tai niiden erityisluonteen takia, suoritettiin konsernin osan taloudellisen informaation tilintarkastus käyttäen konsernin osalle määritettyä olennaisuutta tai erityisiä tilintarkastustoimenpiteitä. Nämä tilintarkastukset kattoivat valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Muiden konserniyhtiöiden osalta suoritettiin tiettyjä erityisiä tarkastustoimenpiteitä tai analyytisia tarkastustoimenpiteitä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

107

Tilintarkastuskertomus

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

Konemyynnin tuloutus

Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Tuloutusperiaatteet" sekä liitetieto 4 "Liikevaihto

Konsernin liikevaihto muodostuu konemyynnistä ja huoltopalvelumyynnistä. Liikevaihtovirtojen erilaisesta luonteesta johtuen arvioimme niihin liittyvät riskit eritasoisiksi. Harkintamme mukaan tarkastuksemme painopistealueena on ollut konemyynnin tuloutus huoltomyntiin liittyvän tuloutuksen oikeellisuudesta aiheutuvan riskisyyden ollessa vähäisempää.

Tuotot koneiden myynnistä kirjataan, kun niiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Pääsääntöisesti tämä tapahtuu tuotteiden sopimusehtojen mukaisen luovutuksen yhteydessä. Tilintarkastuksen painopistealueena oli myynnin tulouttaminen oikealla tilikaudella sen riskin kattamiseksi, että myynti olisi tuloutettu joko liian aikaisin tai liian myöhään.

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA

Osana tarkastustoimenpiteitämme päivitimme käsityksemme myynnin oikea-aikaiseen tulouttamiseen liittyvistä prosesseista ja kontrolleista, testasimme valittuja myynnin tulouttamisen liittyviä yleisiä järjestelmäkontrolleja sekä suoritimme liikevaihdon aineistotarkastusta.

Aineistotarkastustoimenpiteisiimme sisältyi

tilikauden päättymisen lähettyvillä kirjattujen myyntitapahtumien testausta
tilikauden aikaisten myyntitapahtumien testausta
liikevaihdon testausta käyttäen hyväksi kolmansilta osapuolilta saatua tilintarkastusevidenssiä (ulkopuoliset vahvistukset)
tilikauden aikaisten sekä tilikauden päättymisen jälkeisten myyntiin liittyvien hyvityslaskujen testausta
liikevaihtoon liittyvien tase-erien testausta
ATK-avusteisia tarkastustoimenpiteitä

Vaihto-omaisuuden arvostus – vaihtokone-, sekä aine- ja tarvikevarasto

Ks. konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet kohta "Vaihto-omaisuus", johdon harkintaa koskeva liitetieto vaihto-omaisuuden osalta laatimisperiaatteissa sekä vaihto-omaisuutta koskeva liitetieto 21.

Vaihto-omaisuuden kokonaisarvosta (n. 122 miljoonaa euroa) n. 93 miljoonaa euroa koostuu aine- ja tarvikevarastosta sekä muusta vaihto-omaisuudesta. Tarkastuksessa olemme keskittyneet riskiin siitä, että vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston arvostus ei vastaisi hankintamenoa tai sitä alempaa nettorealisointiarvoa. Erityisesti vaihtokoneiden arvostukseen liittyy johdon arviointia nettorealisointihinnasta, kuten johdon harkintaa koskevissa liitetiedoissa on kuvattu. Johtuen vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston merkittävyydestä yksittäisinä tase-erinä sekä siitä, että em. tase-erien arvostukseen liittyy merkittäväkohdon harkintaa, on näiden tase-erien arvostus tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.

Vaihtokone- sekä aine- ja tarvikevaraston tilintarkastustoimenpiteet koostuivat pääasiassa seuraavista toimenpiteistä:

Päivitimme käsityksemme yhtiön epäkuranttiusmallin periaatteista ja toiminnasta. Vertasimme vaihtokoneiden tasearvoja toteutuneisiin jälleenmyyntihintoihin voidaksemme arvioida johdon uudelleenarvostusprosessin tarkkuutta ja järkevyttä. Analysoimme myös kokonaista solla vaihtokonevaraston arvostuksen järkevyttä ja arvon kehitystä konsernitasolla ja konsernin tytäryhtiötasolla. Kävimme läpi vaihtokonevaraston kiertonopeutta konekohtaisesti sen arvioimiseksi, viittaako hidas kiertonopeus mahdolliseen tarpeeseen kirjata lisää epäkuranttiusvarausta.

Aine- ja tarvikevaraston osalta valitsimme otoksen nimikkeistä ja vertasimme niiden varastohintaa ostolaskujen mukaisiin hintoihin. Analysoimme kaudelle kohdistuneiden epäkuranttiusalaskirjausten järkevyttä. Analysoimme myös aine- ja tarvikevaraston kiertonopeutta.

108

Tilintarkastuskertomus

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

Emoyhtiön nettosijoitus tytäryhtiöihin

Ks. emoyhtiön liitetiedot 14 ("Sijoitukset"), 16 ("Saamiset"), sekä 22 ("Lyhytaikainen vieras pääoma")

Emoyhtiöllä on oman pääoman ehtoisia sijoituksia tytäryhtiöihin n. 11 miljoonaa euroa, lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia saamisia n. 88 miljoonaa euroa sekä lyhytaikaisia velkoja tytäryhtiöille n. 2 miljoonaa euroa. Nettosijoituksen määrä on siis n. 97 miljoonaa euroa.

Nettosijoituksen tarkastuksessa keskityimme riskiin siitä, että oman pääoman ehtoisien sijoituksen arvo olisi pysyvästi alentunut tai että lyhyt- ja pitkäaikaisten saamisten arvo olisi alentunut. Mikäli sijoituksen tai saamisten arvo olisi alentunut, olisi tällainen arvonalentuminen kirjattava kuluksi emoyhtiön tilinpäätöksessä ja kulukirjauksella olisi suora vaikutus voitonjakokelpoisten varojen määrään. Edellä mainituista syistä johtuen emoyhtiön nettosijoitus tytäryhtiöihin on tilintarkastuksen kannalta merkittävä seikka.

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA

Nettosijoituksen arvostuksen arvioimiseksi kävimme läpi yhtiön johdon tekemiä tytäryhtiökohtaisia budjetteja ja tulevaisuuden näkymiä sekä tuloksellisuuden arvioitua kehitystä pidemmällä aikavälillä. Lisäksi arvioimme tytäryhtiöiden toiminnan jatkuvuusedellytyksiä sen määrittelemiseksi, olisiko minkään yksittäisen tytäryhtiön toiminnan jatkuvuus siinä määrin uhattu, että saamisia joltakin tytäryhtiöltä olisi pidettävä tilinpäätöshetkellä arvottomina.

Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

110

Tilintarkastuskertomus

hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnota yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 31.3.2010 alkaen yhtäjaksoisesti 8 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Vieremällä 13.3.2018

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Juha Toppinen

KHT

Yhteystiedot

Tuotanto

PONSSE PLC
Ponssentie 22
74200 Vieremä
FINLAND
Tel. +358 20 768 800
Fax +358 20 768 8690
www.ponsse.com

EPEC OY (INFORMATION SYSTEMS)
Tiedekatu 6
60100 Seinäjoki
FINLAND
Tel. +358 20 760 8111
Fax +358 20 760 8110
www.epec.fi

Myynti- ja palveluverkosto

POHJOIS-EUROOPPA

PONSSE PLC
Ponssentie 22
74200 Vieremä
FINLAND
Tel. +358 20 768 800
Fax +358 20 768 8690
www.ponsse.com

EPEC OY
Tiedekatu 6
PL 194
60100 Seinäjoki
FINLAND
Tel. +358 20 760 8111
Fax +358 20 760 8110
www.epec.fi

PONSSE AB
Västsura
Lisjövägen 40
735 91 Surahammar
SWEDEN
Tel. +46 220 399 00
Fax +46 220 399 01

PONSSE AS
Klettavegen 7
2211 Kongsvinger
NORWAY
Tel. +47 628 888 70
Fax +47 628 888 78

KONEKESKO EESTI AS
Pörguvälja tee 3A
Pildiküla, Rae Vald
75308 Harjumaa
ESTONIA
Tel. +372 6059 100
Fax +372 6059 101
www.konekesko.com/ee

SIA KONEKESKO LIETUVA
Molėtų g. 13
Didžiosios Riešės k.
LT-14262 Vilnius
LITHUANIA
Tel./Fax +370 5 2477400
www.konekesko.com/lt

KESKI- JA ETELÄ-EUROOPPA

PONSSE S.A.S.
ZAC Croix Saint Nicolas
14 Rue de Lorraine
54840 Gondreville
FRANCE
Tel. +33 3 83 65 12 00
Fax +33 3 83 65 12 01

PONSSE UK LTD.
4 Annan Business Park
Annan
Dumfriesshire, DG12 6TZ
UNITED KINGDOM
Tel. +44 1461 207 510
Fax +44 1461 207 511

PONSSE MACHINES IRELAND LTD.
Emo, Cappakeel
R32 NN28 Portlaoise,
Co. Laois
IRELAND
Tel. +353 8585 14 174
Tel. +353 8585 14 166

FOREST POWER KFT.
Majori u. 16/1.
8372 Cserszegtomaj
HUNGARY
Tel. +36 83 540 279
Fax +36 83 540 280
www.forestpower.hu

KRENEK FOREST SERVICE S.R.O
Nový Nemojov 122
54461 Nemojov
CZECH REPUBLIC
www.krenekfs.cz

PML POLAND
Profesjonalne Maszyny Lesne
Sprzedaz i Serwis Sp. z o.o.
U.I.E. Orzeszkowej 8/11
02-374 Warszawa
POLAND
Tel. +48 22 572 98 50
Fax +48 22 823 96 75
www.proml.pl

HNOS. TOIMIL GARCÍA, S.L.
36512 Prado Lalin
Pontevedra
SPAIN
Tel. +34 986 794 044
Fax +34 986 794 047
www.toimilgruas.com

WAHLERS FORSTTECHNIK GMBH
Landwehrstr. 4
D-97215 Uffenheim
GERMANY
Tel. +49 9848 97 9990
Fax +49 9848 97 99919
www.wahlers-forsttechnik.de

ASSENDUM
Rua do Brasil, no 27
Apartado 2094
2695-535 S. Joaão da Talha
PORTUGAL
Tel. +351 21 9946500
Fax +351 21 9946538
www.ascendummaquinas.pt

FOREST POWER – SC. IF CONST S.R.L
Bd. Victoriei nr. 54
550024 Sibiu
ROMANIA
Tel. +40 741 110096
Fax +40 741 110096

FLEXIM SPOL: S.R.O.
Lucatin 263
976 61 Lucatin
SLOVAKIA
Tel. 00421 4187185
www.flexim.sk

112

113

VENĀJĀ, AASIA, AUSTRALIA JA ETELĀ-AFRIKKA

000 PONSSE

Ponsse street, 4, Ter. southern part of the industrial zone
Gorelovo
Lomonosov district 188508
RUSSIA
Tel. +7 812 777 12 11
Fax +7 812 777 12 18

PONSSE CHINA LTD.

(Beihai Ponsse Trading Co. Ltd.)
1 Gangwan Road
Hepu Industry Park
536100 Hepu, Beihai
Guangxi
CHINA
Tel. +86 779 720 1872
Fax. +86 779 720 0432

DMI

Voronezhskaya St., 140a/2
680042, Khabarovsk
RUSSIA
Tel./Fax +7 4212 358 144
Tel./Fax +7 4212 764 187
www.dmi-dv.com

000 KOSTROMA-SERVIS-PONSSE

Bazovaya St., 8
156019, Kostroma
RUSSIA
Tel. +7 (4942) 41 70 12
www.ksponsse.ru

000 LESPROMSERVIS

Pervomaiskaja St., 114
Republic of Komi
167000, Syktyvkar
RUSSIA
Tel. +7 8212 28 84 80
www.lps.komi.ru

000 PKF GIDROSERVIS

Kosmonavtov Shosse, 312
614065, Perm
RUSSIA
Tel. +7 342 299 99 20
www.gidroservis.com

000 NORD-WEST KOM

Svoyarskoye shosse, 55
Republic of Karelia
185013 Petrozavodsk
RUSSIA
Tel. +7 8142 72 26 05
Fax +7 8142 72 24 78

000 UDARNIK

Frunze prospect 17-A
210010, Vitebsk
REPUBLIC OF BELARUS
Tel./Fax +375 212 36 35 83
Tel. +375 212 37 32 33
www.vitudarnik.by

000 VOLDGDASCAN

Yuriya Gagarina, 83
160002 Vologda
RUSSIA
Tel. +7 (8172) 51 91 91

000 PARTS SERVIS

Yuzhnaya Promyshlennaya
Zona
Sovetsky district, Sovetsky
Tjumen region
Khanty-Mansi Autonomous
Okrug - Yugra
628242, Tjumen region
RUSSIA
Tel./Fax +7 922 211 07 07

000 REMTECHNICA

Gajdashovka St., 24
660131, Krasnoyarsk
RUSSIA
Tel. +8 (391) 214 11 78
www.rem-technika.ru

000 ZEPPELIN RUSSLAND

Sofijskaja St., 6
192236, Saint-Petersburg
RUSSIA
Tel. +7 812 335 11 10
Fax +7 812 268 84 82
www.zeppelin.ru

SHINGU SHOKO, LTD.

2-1-1 Inaho, Otaru-Shi
Hokkaido 047-0032
JAPAN
Tel. +81 0134 24 1315
Fax +81 0134 22 6862
www.shingu-shoko.co.jp

GREEN PROJECTS

P.O. Box 59, Farm 12
District rd. D369
Lions River 3260, KZN
SOUTH AFRICA
Tel. +27 33 815 9573
www.greenprojects.biz

RANDALLS EQUIPMENT CO. (VIC) PTY. LTD.

8 Wallace Avenue
Point Cook VIC 3030
Victoria
AUSTRALIA
Tel. +61 03 9369 8988
www.randalls.com.au

PONJOIS- JA ETELÄ-AMERIKKA

PONSSE LATIN AMERICA LTD.

Rua Joaquim Nabuco 115
Vila Nancy, Mogi das Cruzes
CEP 08735-120, São Paulo
BRAZIL
Tel. +55 11 4795 4600
Tel. +55 11 4795 4605

PONSSE NORTH AMERICA, INC.

4400 International Lane
P.O. Box 578
Rhinelander
Wisconsin 54501
USA
Tel. +1 715 369 4833
Fax +1 715 369 4838

PONSSE URUGUAY S.A.

Ruta 90 calle 115C – No 3102
60000 Paysandú
URUGUAY
Tel. +598 4724 3800

CHADWICK-BAROSS INC.

160 Warren Avenue
Westbrook, ME 04092
USA
Tel. +1 800 262 5714
Fax +1 207 856 2995
www.chadwick-baross.com

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

258 Drapeau St
P.O. BOX 2532
Balmoral, N.B. E8E 2W7
CANADA
Tel. +1 506 826 2717
Fax +1 506 826 2753
www.alpaequipment.com

HYDROMEC INC.

2921, boul. Wallberg
Dolbeau-Mistassini
Quebec, G8L 1L6
CANADA
Tel. +1 418 276 5831
Fax +1 418 276 8166
www.hydromec.ca

READYQUIP SALES AND SERVICE LTD.

3088 Riverside Drive
P.O. Box 2140
Timmins, ON P4N 7X8
CANADA
Tel. +1 705 268 7600
Fax +1 705 268 7691
www.readyquip.com

FC-VENTAS Y SERVICIOS LTDA

LTC PC B'
O'Higgins Ruta 5 Sur Km 410
Chillan Viejo
CHILE
www.fcventas.cl

MAQUINARIAS GEIER

Sarmiento 166
Eldorado – Misiones
ARGENTINA
Tel. +54 3751 41-1442

TIMBER FOREST

Av. Juscelino K. de Oliveira
3545,
Cid. Industrial,
CEP: 81270-200
Curitiba
BRAZIL
www.timberforest.com.br

KUVA MARTIN BRAAS NORJA

CERTIF-SOCIELESSA
MADE IN FINLAND

Metsäkonsyrittäjän paras ystävä
www.ponsse.com

AI assistant

Ponsse Oyj — Annual Report 2017

3283_rns_2018-03-19_11bd09ad-c851-428e-a713-502ba8a286eb.pdf

SISÄLLYS

PONSSEN VUOSI 2017

VASTUULLISUUS PONSSELLA

TILINPÄÄTÖS 2017

PONSSE LYHYESTI

PONSSEN VUOSI 2017

Missio

Visio

ARVOT

ASIAKASLÄHEISYYS

REHELLISYYS

PONSSE-HENKI

INNOVATIIVISUUS

Hallituksen puheenjohtajan ja toimitusjohtajan katsaus

2017

Mallisto muuttuu asiakastarpeiden mukana

TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITYSTAHTI KIIHTYY

Mallisto muuttuu asiakastarpeiden mukana

TALOUDELLISUUS OHJAA KEHITYSTÄ MYÖS METSÄKONEISSA

CUT-TO-LENGTH -TAVARALAJIMENETELMÄ

Huoltopalvelut sopeutuvat paikallisiin olosuhteisiin

MIKÄÄN SIJAINTI EI OLE LIIAN KAUKANA

LOGISTIIKAN MERKITYS KASVAA

Hallituksen jäsenten valinta

Hallituksen kokoukset

Puheenjohtaja

JUHA VIDGRÉN, s. 1970

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

Hallituksen varapuheenjohtaja

MAMMU KAARIO, s. 1963

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

Jäsenet

MATTI KYLÄVAINIO, s. 1974

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

OSSI SAKSMAN, s. 1951

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

JANNE VIDGRÉN, s. 1968

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

JUKKA VIDGRÉN, s. 1983

Keskeinen työkokemus

Muut luottamustehtävät

VASTUULLISUUS PONSSELLA

PERUSTANA PONSSEN ARVOPOHJA

SIDOSRYHMIEN ODOTUKSET VASTUUTYÖN OHJAAJINA

VASTUULLISUUS OSANA STRATEGISTA JOHTAMISTA

TRENDIT, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET

JOHTAMISJÄRJESTELMÄT

PONSSEN VASTUULLISUUSMALLI

PONSSEN VASTUULLISUUSMALLI

SOSIAALINEN VASTUU

VASTUULLISET TUOTTEET JA PALVELUT

TUNNUSLUVUT

HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN 2017

HENKILÖSTÖ TOIMINNOITTAIN 2017

KESKIMÄÄRÄINEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

SUKUPUOLIJAKAUMA 2017

HYVINVOIVA, TASA-ARVOINEN JA OSAAVA HENKILÖSTÖ

REHELLINEN TOIMINTA JA YHTEISTYÖ

YMPÄRISTÖVASTUU

TUNNUSLUVUT

LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ JA JÄTTEET

TUOTTEIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TOIMITUSKETJUN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

PALVELUIDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

TUNNUSLUVUT

TALOUDELLINEN VASTUU

TASAPAINOINEN JA KESTÄVÄ YHTIÖN TALOUS

LUOTETTAVA JA KEHITTYVÄ TALOUDEN JOHTAMINEN

SIDOSRYHMIEN JATKUVUUDEN TUKEMINEN

VEROPOLITIIKKA JA VEROJALANJÄLKI

VEROPOLITIIKKA

VEROTUKSEN PÄÄPERIAATTEET

Ponsse Oyj Annual Report 2017