AI assistant
Metsä Board Oyj Interim / Quarterly Report 2023
3226_rns_2023-10-26_f49c0baf-c1f6-41f9-ae24-22baf7068d85.pdf
Interim / Quarterly Report
Open in viewerOpens in your device viewer
Metsä
Metsä Board
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Metsä
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Metsä Boardin vuoden 2023 tammi–syyskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 121 miljoonaa euroa
Tammi–syyskuu 2023 (verrattuna 1–9/2022)
- Liikevaihto oli 1 519,2 miljoonaa euroa (1 879,7).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli 121,5 miljoonaa euroa (420,0) eli 8,0 prosenttia liikevaihdosta (22,3). Liiketulos oli 121,0 miljoonaa euroa (436,8).
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,26 euroa (0,90), ja osakekohtainen tulos oli 0,26 euroa (0,94).
- Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 6,7 prosenttia (23,0).
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 218,6 miljoonaa euroa (161,7).
Heinä–syyskuu 2023 (verrattuna 7–9/2022)
- Liikevaihto oli 479,0 miljoonaa euroa (647,3).
- Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,5 miljoonaa euroa (152,5) eli 1,1 prosenttia liikevaihdosta (23,6). Liiketulos oli 3,1 miljoonaa euroa (153,4).
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,02 euroa (0,33), ja osakekohtainen tulos oli 0,01 euroa (0,33).
- Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 1,3 prosenttia (24,7).
- Liiketoiminnan nettorahavirta oli 76,6 miljoonaa euroa (66,4).
Olennaista heinä–syyskuussa 2023
- Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärät laskivat hieman edelliseen vuosineljänneksen verrattuna. Ensikuitukartonkien kysyntään vaikuttavat edelleen kuluttajatuotteiden kysynnän lasku, arvoketjun varaston sopeuttamistoimet sekä kartonkien lisääntyneet tuontivolyymit Aasiasta.
- Metsä Boardin kartonkien keskihinta laski hieman edelliseen vuosineljänneksen verrattuna ja pysyi vakaana viime vuoden vastaavaan neljänneksen verrattuna.
-
Yhtiö jatkoi tuotannon sopeuttamistoimia alhaista kysyntää vastaavaksi, ja tuotantomäärät jäivät selvästi alle kapasiteettitasojen. Tehokas käyttöpääoman hallinta tuki liiketoiminnan rahavirtaa.
-
Markkinasellun kysyntä Kiinassa on kesästä lähtien ollut hyvällä tasolla ja hinnat ovat nousseet. Euroopassa kysyntää rajoittavat edelleen paperi- ja kartonkituottajien mittavat tuotannonrajoitustoimet.
- Katsauskauden lopussa saatiin päätökseen Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma, joka kasvattaa kraftlainerin vuosituotantokapasiteettia 40 000 tonnilla sekä tehostaa kartonkitehtaan veden ja energian käyttöä.
- Husumissa aloitettiin investointiseisokki liittyen tai vekartongin vuosituotantokapasiteetin kasvattamiseen 200 000 tonnilla.
- Osakkuusyhtiö Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Kemissä käynnistyi.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Metsä Board ilmoitti 26.10 aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista yhtiön kartonki- ja kemihierretehtailla Suomessa. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 1 100 henkilöä. Mahdolliset lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää, ja ne voitaisiin toteuttaa useissa erissä vuoden 2024 aikana. Lomautusten kohdentuminen ja määrät täsmentyvät vuoden 2024 aikana. Muutosneuvotteluilla Metsä Board varautuu jatkamaan mahdollista tuotannon sopeuttamista alhaisia toimitusmäärä vastaavaksi, mikäli kartonkien kysyntätilanne ei vuonna 2024 parane.
Tulosohjeistus loka–joulukuu 2023
Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan loka–joulukuussa 2023 olevan samalla tasolla kuin heinä–syyskuussa 2023.
Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio:
"Kesän jälkeen kartonkien markkinatilanne on pysynyt vaimeana, mutta verrattain vakaana. Kustannusinflaation ja korkojen nousun aiheuttama ostovoiman heikkeneminen on lisännyt kuluttajien harkintaa ostopäätöksissään ja vaikuttanut kuluttajatuotteiden yleiseen kysyntään. Kilpailua lisäävät kartonkien kasvavat tuontivolyymit Aasiasta erityisesti Turkkiin, MEA-alueelle ja Etelä-Amerikkaan, mikä on vaikuttanut kartonkimarkkinan tasapainoon erityisesti Euroopassa.
Heinä–syyskuussa kartonkitoimituksemme olivat 340 000 tonnia, eli edelleen selvästi alle kapasiteettitason. Vaisussa markkinassa kartonkiemme keskimääräi
Sivu 1/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
set myyntihinnat pysyivät kuitenkin hyvällä tasolla. Liikevaihtomme oli 479 miljoonaa euroa ja liiketulosprosenttime 1,1 (Q3/2022: 647 ja 23,6). Kannattavuutta rasitti erityisesti sellujen heikentynyt hintataso viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Kolmannelle vuosineljännekselle kohdistui merkittäviä investointiseisokkeja. Syyskuussa saatiin päätökseen Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma, joka kasvattaa valkoisen kraftlainerin vuosituotantokapasiteettia noin 40 000 tonnilla ja tehostaa kartonkitehtaan energian ja veden käyttöä. Husumissa kasvatamme taivekartongin vuosituotantokapasiteettia 200 000 tonnilla, ja uuden kapasiteetin ylösajo käynnistyy vuoden viimeisellä neljänneksellä. Molempia kartonkilajeja tulemme myymään ensisijaisesti Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan – alueille, joissa kartongeillamme on ennestään vahva markkina-asema. Syyskuussa käynnistyi myös Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Kemissä. Kyseessä on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, joka tuottaa vuosittain 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua aiempaa kustannustehokkaammin ja merkittävästi pienemmin päästöin.
Tammi-syyskuussa liikevaihtomme oli 1 519 miljoonaa euroa ja liiketulosprosenttime 8,0 (1–9/2022: 1,880 ja 22,3). Kartonkien toimitusmäärät laskivat 23 prosenttia
ja markkinasellujen 32 prosenttia vertailukaudesta. Alhaisesta kysynnästä johtuen olemme sopeuttaneet kartonki-, kemihierre- ja sellutuotantoamme kuluvan vuoden aikana. Toisella vuosipuoliskolla olemme väliaikaisesti lomauttaneet henkilöstöämme lähes kaikilla Suomen tehtaillamme. Vaikka kustannusinflaatio on jo kuluvan vuoden aikana hidastunut, näkyvät sen vaikutukset vielä kannattavuudessa.
Heikossa kysyntäympäristössä kilpailukyvyn merkitys korostuu. Metsä Boardin kartonkien korkea laatu, toimitusvarmuus sekä palvelukokonaisuus, jonka avulla autamme asiakkaitamme erilaisissa pakkaushaasteissa, ovat keskeisiä kilpailukykyämme vahvistavia tekijöitä. Jatkamme myös tehostettua käyttöpääoman hallintaa ja keskitymme päämarkkina-alueillamme asiakkuuksiin, jotka hyötyvät korkealaatuista ja kestävästi valmistetuista ensikuitukartongeista.
Kartonkien kysynnän kasvua tukevat pitkän aikavälin trendit eivät ole muuttuneet mihinkään. Kestävyyttä arvostavat kuluttajat suosivat uusiutuvia pakkausmateriaaleja fossiilipohjaisten sijaan, ja useat brändinomistajat ovat julkaisseet tavoitteitaan vähentää muovin käyttöä pakkauksissaan lähivuosien aikana. Metsä Board on taloudellisesti vahvassa kunnossa, mikä mahdollistaa investointimme kuitupohjaisiin pakkausmateriaaleihin, joille on vahvat kasvunäkymät pitkällä aikavälillä."
Sivu 2/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Taloudelliset tunnusluvut
| 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2022 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Q3 | Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Liikevaihto, milj. e | 479,0 | 647,3 | 1 519,2 | 1 879,7 | 2 479,6 |
| EBITDA milj. e | 21,1 | 177,1 | 189,5 | 503,1 | 614,6 |
| vertailukelpoinen, milj. e | 23,5 | 176,1 | 189,9 | 486,1 | 602,8 |
| EBITDA, %:a liikevaihdosta | 4,4 | 27,4 | 12,5 | 26,8 | 24,8 |
| vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta | 4,9 | 27,2 | 12,5 | 25,9 | 24,3 |
| Liiketulos milj. e | 3,1 | 153,4 | 121,0 | 436,8 | 531,5 |
| vertailukelpoinen, milj. e | 5,5 | 152,5 | 121,5 | 420,0 | 520,7 |
| Liiketulos, %:a liikevaihdosta | 0,7 | 23,7 | 8,0 | 23,2 | 21,4 |
| vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta | 1,1 | 23,6 | 8,0 | 22,3 | 21,0 |
| Tulos ennen veroja, milj. e | 4,3 | 152,4 | 119,5 | 431,5 | 524,9 |
| vertailukelpoinen, milj. e | 6,7 | 151,6 | 120,3 | 414,7 | 514,6 |
| Kauden tulos, milj. e | 2,8 | 132,9 | 100,8 | 371,7 | 461,3 |
| vertailukelpoinen, milj. e | 5,2 | 132,1 | 102,1 | 356,3 | 451,4 |
| Osakekohtainen tulos, e | 0,01 | 0,33 | 0,26 | 0,94 | 1,15 |
| vertailukelpoinen, e | 0,02 | 0,33 | 0,26 | 0,90 | 1,13 |
| Oman pääoman tuotto, % | 0,5 | 26,4 | 6,3 | 24,9 | 22,5 |
| vertailukelpoinen, % | 1,0 | 26,3 | 6,4 | 23,9 | 22,0 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % | 0,9 | 24,9 | 6,7 | 23,9 | 21,4 |
| vertailukelpoinen, % | 1,3 | 24,7 | 6,7 | 23,0 | 20,9 |
| Omavaraisuusaste 1), % | 68 | 64 | 68 | 64 | 66 |
| Nettovelkaantumisaste 1), % | 11 | 4 | 11 | 4 | 4 |
| Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA, rullaava 12 kk | 0,7 | 0,2 | 0,7 | 0,2 | 0,2 |
| Osakekohtainen oma pääoma 1), e | 5,25 | 5,53 | 5,25 | 5,53 | 5,86 |
| Korollinen nettovelka 1), milj. e | 219,6 | 91,2 | 219,6 | 91,2 | 94,5 |
| Kokonaisinvestoinnit, milj. e | 49,3 | 45,2 | 156,8 | 227,0 | 304,1 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e | 76,6 | 66,4 | 218,6 | 161,7 | 232,0 |
| Henkilöstö 1) | 2 310 | 2 335 | 2 310 | 2 335 | 2 248 |
1) kauden lopussa
Toimitus- ja tuotantomäärät
| 1 000 tonnia | 2023 Q3 | 2023 Q2 | 2023 Q1 | 2022 Q4 | 2022 Q3 | 2023 Q1–Q3 | 2022 Q1–Q4 | 2022 Q1–Q4 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Toimitusmäärät | ||||||||
| Taivekartonki | 228 | 235 | 255 | 285 | 308 | 718 | 923 | 1 208 |
| Valkoinen kraftlaineri | 112 | 118 | 126 | 133 | 146 | 356 | 476 | 609 |
| Metsä Boardin markkinasellu 1) | 107 | 83 | 83 | 105 | 124 | 273 | 399 | 503 |
| Metsä Fibren markkinasellu 2) | 200 | 132 | 161 | 162 | 177 | 493 | 556 | 717 |
| Tuotantomäärät | ||||||||
| Taivekartonki | 209 | 208 | 263 | 264 | 337 | 680 | 1 008 | 1 272 |
| Valkoinen kraftlaineri | 101 | 104 | 113 | 133 | 147 | 318 | 472 | 605 |
| Metsä Boardin sellu 1) | 209 | 254 | 298 | 319 | 360 | 761 | 1 091 | 1 409 |
| Metsä Fibren sellu 2) | 160 | 140 | 184 | 190 | 190 | 484 | 541 | 731 |
1) Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)
2) Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä
Sivu 3/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liikevaihto ja tulos
Heinä-syyskuu 2023 (verrattuna 7–9/2022)
Metsä Boardin liikevaihto oli 479,0 miljoonaa euroa (647,3). Liikevaihdosta 60 (59) prosenttia tuli taivekartongista, 23 (24) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 13 (15) prosenttia markkinasellusta ja 4 (2) prosenttia muista toiminnoista.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 5,5 miljoonaa euroa (152,5) ja liiketulos oli 3,1 miljoonaa euroa (153,4). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -2,4 miljoonaa euroa, mikä koostui osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liittyvästä alaskirjauksesta -2,1 miljoonaa euroa ja lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta -0,2 miljoonaa euroa.
Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 340 000 tonnia (454 000), josta 65 prosenttia EMEA-alueelle, 31 prosenttia Americas-alueelle ja 4 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 107 000 tonnia (124 000), josta 62 prosenttia EMEA-alueelle ja 38 prosenttia APAC-alueelle.
Heinä-syyskuun tulosta heikensivät selvästi alhaisemmat kartonkien ja markkinasellujen toimitusmäärät. Heikosta kysyntätilanteesta johtuen yhtiö sopeutti voimakkaasti kartonki-, sellu- sekä kemihierretuotantoaan. Kartonkien keskihinta pysyi vakaana viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Sen sijaan sellujen hintataso heikkeni selvästi, millä oli merkittävä negatiivinen tulosvaikutus. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset
oli noin 27 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus.
Heinä-syyskuulle kohdistui viime vuotta enemmän vuosihuolto- ja investointiseisokkeja, joilla oli noin 10 miljoonan euron negatiivinen tulosvaikutus.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin heinä-syyskuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli -1,6 miljoonaa euroa (56,3). Metsä Fibren tulosta heikensivät lopputuotteiden, erityisesti sellujen alhaisemmat myyntihinnat sekä kohonneet puukustannukset. Myös sahatavaraliiketoiminnan kannattavuus heikkeni.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (-1,1) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta 2,1 miljoonaa euroa (-0,5).
Tulos ennen veroja oli 4,3 miljoonaa euroa (152,4). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 6,7 miljoonaa euroa (151,6). Tuloverot olivat 1,5 miljoonaa euroa (19,4).
Osakekohtainen tulos oli 0,01 euroa (0,33). Oman pääoman tuotto oli 0,5 prosenttia (26,4) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 1,0 prosenttia (26,3). Sijoitetun pääoman tuotto oli 0,9 prosenttia (24,9) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto 1,3 prosenttia (24,7).
Tammi-syyskuu 2023 (verrattuna 1–9/2022)
Metsä Boardin liikevaihto oli 1 519,2 miljoonaa euroa (1 879,7). Liikevaihdosta 61 (57) prosenttia tuli taivekartongista, 24 (25) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 12 (15) prosenttia markkinasellusta ja 4 (3) prosenttia muista toiminnoista.
Sivu 4/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Vertailukelpoinen liiketulos oli 121,5 miljoonaa euroa (420,0) ja liiketulos oli 121,0 miljoonaa euroa (436,8). Katsauskauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,4 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 2,7 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren. Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liittyvästä alaskirjauksesta -2,1 miljoonaa euroa ja lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta -1,0 miljoonaa euroa.
Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 1 074 000 (1 399 000) tonnia, josta 66 prosenttia EMEA-alueelle, 30 prosenttia Americas-alueelle ja 4 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinaselutoimitukset olivat 273 000 (399 000) tonnia, josta 70 prosenttia EMEA-alueelle ja 30 prosenttia APAC-alueelle.
Katsauskauden tulosta heikensivät selvästi alhaisemmat toimitusmäärät. Kartonkitoimitukset laskivat 23 prosenttia ja markkinaselutoimitukset 32 prosenttia vertailukaudesta. Metsä Board sopeutti kartonki-, sellu- sekä kemihierretuotantoaan alhaista kysyntätasoa vastaavaksi. Kartonkien, erityisesti taivekartongin, keskihinnat paranivat vertailukauteen nähden. Markkinasellujen keskihinnat heikkenivät. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 80 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus.
Kannattavuutta rasitti vertailukautta merkittävästi korkeampi kustannustaso. Puukustannuksia ovat nostaneet puun kantohintojen nousu Suomessa ja Ruotsissa. Kemikaaleissa eniten kallistuivat kartonkituotannossa tärkkelys ja sellutuotannossa käytetty lipeä. Energiakustannukset olivat hieman vertailukautta korkeammat. Katsauskaudelle kohdistui myös vertailukautta enemmän tehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokkeja.
Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin katsauskaudella noin 45 miljoonalla eurolla (19 miljoonaa euroa).
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi-syyskuun vertailukelpoisesta tuloksesta oli 32,8 miljoonaa euroa (132,7). Metsä Fibren tulosta
heikensivät lopputuotteiden alhaisemmat myyntihinnat sekä sellujen alhaisemmat toimitusmäärät. Lisäksi tulosta rasittivat kallistuneet puukustannukset. Myös sahatavaraliiketoiminnan kannattavuus heikkeni.
Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -1,5 miljoonaa euroa (-5,3) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta 0,8 miljoonaa euroa (-3,2).
Tulos ennen veroja oli 119,5 miljoonaa euroa (431,5). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 120,3 miljoonaa euroa (414,7). Tuloverot olivat 18,8 miljoonaa euroa (59,7).
Osakekohtainen tulos oli 0,26 euroa (0,94) ja vertailukelpoinen osakekohtainen tulos 0,26 euroa (0,90). Oman pääoman tuotto oli 6,3 prosenttia (24,9) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 6,4 prosenttia (23,9). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,7 prosenttia (23,9) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto 6,7 prosenttia (23,0).
Heinä-syyskuu 2023 liiketulos lyhyesti (verrattuna 4–6/2023)
Heinä-syyskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 5,5 miljoonaa euroa (27,3). Tulosta heikensivät kartonkien ja markkinasellujen heikentyneet myyntihinnat. Kartonkien toimitusmäärät hieman laskivat ja markkinasellujen toimitusmäärät hieman nousivat. Tuotantokustannukset pysyivät melko vakaina. Logistiikka- ja henkilöstökustannukset laskivat. Kolmannelle vuosineljännekselle kohdistui tehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokkeja, joiden negatiivinen tulosvaikutus oli noin 10 miljoonaa euroa. Valuuttakurssivaikutuksilla sisältäen suojaukset oli noin 4 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Käyttämättömiä päästöoikeuksia myytiin noin 5 miljoonalla eurolla (20). Poistot olivat noin 7 miljoonaa euroa pienemmät. Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin heinä-syyskuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli -1,6 miljoonaa euroa (5,7). Metsä Fibren tulosta rasittivat sellujen alhaisemmat hinnat, korkeammat puukustannukset ja sahatavaraliiketoiminnan heikko kannattavuus. Sellujen toimitusmäärä kasvatti Kiinan markkinan piristyminen.
Sivu 5/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Markkinakehitys
Alla olevassa taulukossa on koottuna Metsä Boardille merkittävien kartonkilajien markkinatilanne Euroopassa ja USA:ssa sekä sellujen PIX-markkinahintojen kehitys Euroopassa ja Kiinassa. Markkinahintojen muutokset on laskettu tarkastelukauden keskihinnoista. Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, CEPI Cartonboard, CEPI Containerboard.
| Q1–Q3/23 vs. Q1–Q3/22 | Q3/23 vs. Q2/23 | Q3/23 vs. Q3/22 | |
|---|---|---|---|
| Kartonkien toimitukset, Cepi-jäsenet | |||
| Taivekartonki, Eurooppa | väheni selvästi | väheni selvästi | väheni selvästi |
| Valkoinen kraftlaineri, Eurooppa | väheni selvästi | kasvoi selvästi | väheni selvästi |
Kartonkien markkinahinnat paikallisissa valuutoissa
| Taivekartonki, Eurooppa | kasvoi selvästi | väheni selvästi | väheni selvästi |
|---|---|---|---|
| Valkoiset kraftlainerit, Eurooppa | väheni selvästi | väheni selvästi | väheni selvästi |
| Sellukartonki, USA | kasvoi selvästi | väheni selvästi | väheni |
| Tarjoilupakkauskartonki, USA | kasvoi selvästi | vakaa | kasvoi selvästi |
-1 % < vakaa < +1 %, kasvoi (väheni): +1…+2 % (-1 %…-2 %), kasvoi selvästi (väheni selvästi): > +2 % (< -2 %)
Sellujen markkinahinnat, PIX, USD
| Pitkäkuituinen sellu, Eurooppa | -7 % | -10 % | -21 % |
|---|---|---|---|
| Lyhytkuituinen sellu, Eurooppa | -13 % | -24 % | -40 % |
| Pitkäkuituinen sellu, Kiina | -20 % | -6 % | -32 % |
| Lyhytkuituinen sellu, Kiina | -22 % | 3 % | -38 % |
Liiketoiminta ja sen kehitys
Metsä Board valmistaa korkealaatuisia ja vastuullisia ensikuitukartonkeja ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepeakkauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlainereiden loppukäyttö on pääasiassa vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boardin valmistamista valkoisista kraftlainereista yli puolet on päällystettyjä. Vuotuinen kartonkikapasiteetti on yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia ja kartonkia myydään noin 100 maahan. Metsä Boardin päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
Metsä Board valmistaa myös kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna. Sellun ja kemihierteen vuotuinen kapasiteetti on noin 1,5 miljoonaa tonnia. Lisäksi Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava markkinahavupuusellun valmistaja. Metsä Fibren vuotuinen sellukapasiteetti on noin 3,3 miljoonaa tonnia.
Energiankulutustaan Metsä Board kattaa omalla tuotannolla sekä täydentää sitä markkinaostoin. Sähkönkulutuksesta valtaosa on katettu omalla tuotannolla sekä ostosähköllä Pohjolan Voimalta ja Metsä Fibreltä. Metsä Boardilla on 2,6 prosentin omistusosuus Pohjolan Voimassa, jolta yhtiö ostaa sähköä omakustannushintaan.
Kartonkimyynti
Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat tammi-syyskuussa yhteensä 1 074 000 tonnia (1–9/2022: 1 399 000).
Taivekartongin toimitukset olivat 718 000 tonnia (923 000), josta 71 prosenttia (71) EMEA-alueelle, 24 prosenttia (23) Americas-alueelle ja 5 prosenttia (6) APAC-alueelle. Valkoisten kraftlainereiden toimitukset olivat 356 000 tonnia (476 000), josta 56 prosenttia (61) EMEA-alueelle, 44 prosenttia (39) Americas-alueelle ja 0 prosenttia (0) APAC-alueelle.
Kuluttajatuotteiden kysynnän lasku sekä arvoketjun varastojen sopeutumistoimet ovat kuluvana vuonna merkittävästi vähentäneet ensikuitukartonkien kysyntää. Vastaavasti vertailukaudella, etenkin vuoden 2022 alkupuoliskolla kysyntä oli erittäin vahvaa, kun asiakkaat varmistivat kartongin saatavuutta. Katsauskaudella Metsä Boardin kartonkitoimitukset vähenevät yli viidenneksen vertailukaudesta. Kartonkimyynti oli Pohjois-Amerikassa jonkin verran Eurooppaa vilkaampaa. Sen sijaan Etelä-Amerikkaan ja APAC-alueelle myynti on vähentynyt voimakkaasti.
Euroopassa kartonkimarkkinan tasapainoon on vaikuttanut nopeasti kasvaneet tuontimäärät Aasiasta, kun globaalit logistiikkahaasteet ovat pandemian jälkeen hellittäneet. Tuontimäärät ovat suuntautuneet pääosin Turkkiin ja Lähi-itään sekä Euroopan ulkopuolella mm. Etelä-Amerikkaan. Myös kartonkikapasiteetti on Aasiassa viime vuosina merkittävästi kasvanut.
Sivu 6/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Tammi-syyskuussa Metsä Boardin kartonkien keskihinta parani 8 prosenttia vertailukauteen nähden. Parannus tuli pääosin taivekartongin kohonneista hinnoista. Heinä-syyskuussa taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden hinnat laskivat hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.
Markkinasellun myynti
Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat tammi-syyskuussa 273 000 tonnia (399 000). Toimituksista noin 70 prosenttia oli EMEA-alueelle ja 30 prosenttia APAC-alueelle.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kokonaissellutoimitukset olivat yhteensä 1 981 000 tonnia (2 231 000). Metsä Fibren markkinasellusta noin 50 prosenttia myydään EMEA-alueelle ja 50 prosenttia APAC-alueelle, jossa Kiinan osuus on merkittävä. Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.
Markkinasellujen kysyntätilanne on kuluvana vuonna merkittävästi heikentynyt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Euroopassa kysyntää rajoittavat kartongin- ja erityisesti paperintuottajien pitkittyneet tuotantoseisokit. Kiinassa pitkäkuituisen sellun kysyntä on kesästä lähtien ollut hyvällä tasolla. Katsauskauden lopussa sellujen markkinahinnat kääntyivät nousuun sekä Euroopassa että Kiinassa. Pitkäkuituisen sellun globaalia tarjontaa vähentävät edelleen mm. raaka-aineen saatavuusongelmat Pohjois-Amerikassa, globaalisti toteutetuu tuotannonrajoitukset sekä tuotantokapasiteetin sulkemiset.
Kartongin, sellun ja kemihierteen tuotanto
Taivekartonkia ja valkoista kraftlaineria tuotettiin yhteensä 998 000 tonnia (1 480 000) sekä sellua ja kemihierrettä yhteensä 761 000 tonnia (1 091 000). Metsä Boardin kartonki-, kemihierre- ja sellutuotantoa on kuluvana vuonna rajoitettu voimakkaasti heikentynyttä kysyntätilannetta vastaavaksi. Vastaavasti tuotantomäärät vertailukaudella vuonna 2022 olivat ennätskorkeat.
Vuoden kolmannelle neljännekselle kohdistuivat Kemin ja Husumin kartonkitehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokit, jotka vaikuttivat vähentävästi kartonkien tuotantomääriin. Kemissä uuden kapasiteetin ylösajo käynnistyi syyskuun lopussa. Husumissa ylösajo käynnistyy vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta tammi-syyskuussa 2023 oli 218,6 miljoonaa euroa (1–9/2022: 161,7). Käyttöpääoma laski 17,0 miljoonaa euroa (nousi 172,4). Heikentyneestä kysyntätilanteesta johtuen yhtiö on katsauskaudella sopeuttanut tuotantoaan varastotasojen kasvun estämiseksi. Vertailukaudella käyttöpääomaa lisäsi kartongin varastotasojen kasvattaminen sekä kustannusinflaation aiheuttama varastoarvon kohoaminen.
Tase ja rahoitus
Metsä Boardin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 68 prosenttia (31.12.2022: 66) ja nettovelkaantumisaste 11 prosenttia (4). Korollisen nettovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 0,7 (0,2).
Korolliset velat olivat katsauskauden lopussa 444,0 miljoonaa euroa (31.12.2022: 453,0). Velasta oli ei-euromääräistä 2,1 prosenttia, vaihtuvakorkoista 13,7 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,6 prosenttia (2,2) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 3,3 vuotta (4,0). Velan korkosidonnaisuusaiia oli 35,5 kuukautta (36,1).
Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 220,0 miljoonaa euroa (31.12.2022: 94,5).
Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt hyvänä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli katsauskauden lopussa 422,1 miljoonaa euroa (31.12.2022: 556,2), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 222,1 miljoonaa euroa ja syndikoitu luottolimitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 211,9 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 10,2 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita korollisia saamisia oli 2,2 miljoonaa euroa. Likviditeettina raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti ja 227,6 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo katsauskauden lopussa oli 277,5 miljoonaa euroa (31.12.2022: 345,4). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.
Nettovaluuttavirrasta oli katsauskauden lopussa suojattuna keskimäärin 8,9 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition suojauksen.
Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Globalilta ja Moody's Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody's Metsä Boardin luottoluokitus on Baa2 ja näkymä vakaa.
Investoinnit
Katsauskauden kokonaisinvestoinnit olivat 156,8 miljoonaa euroa (1–9/2022: 227,0), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 80 prosenttia ja kunnossapitoinvestointien osuus noin 20 prosenttia. Kokonaisinvestoinneista omistettuja käyttöomaisuushyödykkeitä oli 152,7 miljoonaa euroa (201,8) ja vuokrattuja käyttöomaisuushyödykkeitä 4,2 miljoonaa euroa (25,2), joista vertailuvuonna merkittävin erä oli Hämeenkyrön Voima Oy:n liiketoimintahankinnasta tulleet kattilalaitoksen koneet ja laitteet 18,0 miljoonaa euroa.
Sivu 7/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma
Katsauskauden lopussa Kemin kartonkitehtaalla saatiin päätökseen vuonna 2021 käynnistetty kehitysohjelma, joka kasvattaa valkoisen kraftlainerin tuotantokapasiteettia noin 40 000 tonnia. Ohjelman jälkeen kartonkitehtaan vuosituotantokapasiteetti on noin 465 000 tonnia, ja sen arvioidaan olevan täysimääräisen markkinoilla vuonna 2025. Ohjelma myös sisälsi kartonkikoneen modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja, jotka tehostavat tehtaan vedenkäyttöä 40 prosenttia ja energian käyttöä 5 prosenttia tuotettua kartonkitonnia kohden. Osana ohjelmaa Metsä Board ostaa Metsä Fibreltä kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun valkaisemattoman sellun tuotantolinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa.
Kehitysohjelman investointikustannus on tarkentunut noin 110 miljoonaan euroon, kun alkuperäinen arvio oli 67 miljoonaa euroa.
Husumin taivekartongin tuotantokapasiteetin kasvattaminen
Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa Metsä Board kasvattaa taivekartongin tuotantokapasiteettia 200 000 tonnilla. Investoinnin jälkeen taivekartonkikone BM1:n vuosituotantokapasiteetti on 600 000 tonnia, ja sen arvioidaan olevan täysimääräisenä markkinoilla vuonna 2026. Investoinnin arvo on noin 230 miljoonaa euroa.
Investointiseosiokki käynnistyi vuoden kolmannella neljänneksellä, ja uuden kapasiteetin ylösajon arvioidaan käynnistyvän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin 200 miljoonaa euroa, ja parantaa vertailukelpoista käyttökattota noin 50 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.
Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien takia myös satamakonseptia uudistetaan. Osin vielä suunnitteilla olevien investointien arvo on 20–30 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät pääosin uutta varastokapasiteettia ja niiden arvioitu valmistuminen on vuoden 2024 aikana.
Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelu
Metsä Boardilla on käynnissä esisuunnittelu uudesta, vuosikapasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan rakentamisesta Kaskisiin. Esisuunnittelu sisältää teknisen suunnittelun, infrastruktuuri- ja logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) päättyi syyskuussa. Ympäristölupaprosessi on edelleen käynnissä. Mahdollinen investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2024.
SAP-toiminnanohjausjärjestelmähanke
Osana Metsä Groupia Metsä Board uudista tietojärjestelmiään. SAP-toiminnanohjausjärjestelmähankkeen
suunnitteluvaihe käynnistyi vuonna 2021 ja järjestelmän käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Hanke parantaa vaiheittain Metsä Groupin operatiivista tehokkuutta ja kykyä luoda uusia dataan perustuvia toimintoja esimerkiksi liiketoiminnan ohjaukseen ja asiakaspalveluun. Metsä Boardin osuus hankkeen kokonaisarvosta on vähintään 80 miljoonaa euroa, josta suurin osa tullaan kirjaamaan investointeihin vuosien 2024 ja 2025 aikana.
Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas
Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibren uusi biotuotetehdas Kemissä käynnistyi syyskuussa. Uusi biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Sellun tuotantokapasiteetti sisältää nykyisen, Metsä Boardin omistukseen siirtyvän valkopintaisen kraftlainerin valmistuksessa käytettävän valkaisemattoman sellun valmistuslinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa. Uusi biotuotetehdas korvaa Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 610 000 tonnin sellutehtaan.
Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus on 250 prosenttia.
Biotuotetehtaan investointikustannus on 2,02 miljardia euroa, ja sen rahoitus koostuu tulorahoituksesta ja velasta. Metsä Board ei ole sijoittanut Metsä Fibreen pääomaa hankkeen rahoittamiseksi.
Henkilöstö
Henkilöstömäärä oli syyskuun 2023 lopussa 2 310 henkilöä (30.9.2022: 2 335), josta Suomessa työskenteli 1 313 (1 327) henkilöä. Tammi-syyskuussa Metsä Boardin palveluksessa oli keskimäärin 2 362 henkilöä (1–9/2022: 2 389). Henkilöstökulut olivat tammi-syyskuussa yhteensä 151,4 miljoonaa euroa (164,0).
Tuotannon sopeuttamistoiminta johtuen Metsä Board on vuoden toisella puoliskolla toteuttanut henkilöstön tilapäisiä lomautuksia yhtiön kartonki- ja kemihierrethatailla Suomessa. Lomautukset kestävät enintään 90 päivää, ja niitä voidaan toteuttaa useissa erissä tämän vuoden loppuun mennessä. Yhtiö tiedotti 17.5.2023 aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista.
Osakkeet ja kaupankäynti
Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdella kymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.
Syyskuun 2023 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq Helsingissä oli 7,61 euroa. Osakkeen
Sivu 8/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
ylin kurssi oli 8,96 euroa ja alin 6,26 euroa. Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 8,96 euroa, ylin 13,05 euroa ja alin 8,70 euroa.
Tammi–syyskuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osakevaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 484 900 osaketta ja A-osakkeen noin 2 100 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 690 miljoonaa euroa ja A-osakkeen noin 4 miljoonaa euroa.
Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo syyskuun 2023 lopussa oli noin 2,7 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 2,5 miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,3 miljardia euroa.
Metsä Boardin suurin osakkeenomistaja on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistusosuus on noin 52 prosenttia osakkeista ja noin 69 prosenttia äänistä. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa oleva yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan myös Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 701 215 kappaletta.
Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osakkeista oli noin 9 (15) prosenttia. (Lähde: Euroland)
Sivu 9/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Kestävä kehitys
Metsä Board on edelläkävijä vastuullisuudessa ja edistää bio- ja kiertotaloutta. Yhtiön strategian ja toiminnan ytimessä on ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja liiketoiminnan sopeutuminen vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä. Metsä Board panostaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti metsien kestävään käyttöön, prosessien resurssitehokkuuteen sekä siihen, että jätteitä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalit pysyvät kierrossa pitkään. Resurssitehokkaasti tuotetut, kevyet, kierrätettävät ja/tai kompostoituvat tuotteet tarjoavat myös vaihtoehtoja muoville.
Kestävän kehityksen tunnusluvut
| | 2023
Q3 | 2022
Q3 | 2023
Q1–Q3 | 2022
Q1–Q3 | 2022
Q1–Q4 | Tavoite
2030 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Työtapaturmien taajuus TRIF 1) | 8,1 | 6,7 | 6,7 | 7,7 | 6,7 | 0 |
| Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus LTA1F 1) | 5,8 | 4,5 | 4,6 | 6,3 | 5,4 | 0 |
| Sertifioidun puukuidun osuus, % | 91 | 82 | 90 | 82 | 83 | >90 |
| Fossiilittoman energian osuus energian kokonaiskulutuksesta 2), % | - | - | - | - | 87 | 100 |
| Suorat fossiiliset CO₂-päästöt, tonnia (Scope 1) | 37 701 | 58 956 | 138 723 | 169 092 | 236 037 | 0 |
| Epäsuorat fossiiliset CO₂-päästöt 3), tonnia (Scope 2) | - | - | - | - | 147 061 | 0 |
| Energiatehokkuuden parantaminen 4), % | -6,5 | +5,2 | - | - | +2,7 | +10 |
| Prosessiveden käytön vähentäminen 4), % | +0,7 | -13,5 | - | - | -12,2 | -35,0 |
1) Miljoonaa työtuntia kohti. Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy lukuihin helmikuuhun 2022 asti.
2) Raportoidaan vuosittain.
3) Markkinaperusteinen, raportoidaan vuosittain.
4) Muutos vertailuvuodesta 2018, tuotettua tonnia kohti, liukuva 12 kuukautta.
Joitakin kvartaalikohtaisia lukuja on korjattu aiemmin raportoidusta.
Sivu 10/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Työturvallisuus
Metsä Boardin tavoitteena on, ettei työtapaturmia satu lainkaan. Kaikki Metsä Boardin tuotantoyksiköt noudattavat ISO 45001 -johtamisjärjestelmää, ja yhtiön työturvallisuusstandardien tarkoituksena on estää tapaturmat. Työturvallisuutta kehitetään mm. ennakoivalla turvallisuustyöllä, koulutuksilla ja investoinneilla. Painopiste-alueita ovat henkilökohtainen riskienarviointi, käsiturvallisuuden parantaminen ja yhteisten turvallisuusstandardien käyttöönotto.
Sertifioidun puukuidun osuus
Kaikki Metsä Boardin käyttämä puu on peräisin pohjois-eurooppalaisista metsistä, jotka uudistetaan hakkuun jälkeen ja joissa luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Tavoite on, että vähintään 90 prosenttia Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta on sertifioitua vuoden 2030 loppuun mennessä.
Veden ja energian käyttö sekä kasvihuonekaasupäästöt
Metsä Boardin tavoitteena on energian ja veden käytön tehokkuuden jatkuva parantaminen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Valtaosa yhtiön kasvihuonekaasupäästöistä syntyy sellun, kemihierteen ja kartongin valmistukseen tarvittavan energian tuotannosta. Myös prosessiveden käyttö ja jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja aiheuttavat siten kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiön tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä energiatehokkuus paranee 10 prosenttia ja prosessiveden käyttö vähenee 35 prosenttia tuotettua tonnia kohti vertailuvuoteen 2018 nähden. Katsauskaudella tuotannonrajoitukset heikensivät energia- ja vesitehokkuutta.
Metsä Boardin tavoitteena on luopua fossiilisen energian käytöstä kokonaan vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin yhtiön suorat ja epäsuorat fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja 2) ovat nolla. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiöllä on siirtymäsuunnitelma, joka sisältää tehdaskohtaiset toimenpiteet sekä tarvittavat investoinnit. Katsauskaudella tuotannonrajoitukset sekä Simpeleen voimalaitoksessa lopetettu turpeen käyttö vähensivät suoria fossiilisia hiilidioksidipäästöjä vertailukauteen nähden.
Yhtiön kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets initiative (SBTi) hyväksymät ja ne vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joilla ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Arvoketjun päästöjen osalta (Scope 3) Metsä Board on sitoutunut siihen, että 70 prosenttia muuta kuin kuitua toimittavista toimittajista ja asiakastoimituksiin liittyvistä logistiikkatoimijoista, hankintakustannuksista mitattuna, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 2022 näin oli tehnyt 15 prosenttia tavoitteen kohderyhmään kuuluvista yhtiön toimittajista.
Muut keskeiset tapahtumat
Metsä Board saavutti arvosanan A- Ellen MacArthur - säätiön Circularity®-kiertotalousarvioinnissa asteikolla E-A.
Kestävyystavoitteista ja muista vastuullisuusasioista kerrotaan laajemmin yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/vastuullisuus/.
T&K-toiminta ja innovaatiot
Metsä Boardin kehitystyössä keskeisiä aiheita ovat kartonkien edelleen keventäminen muista ominaisuuksista tinkimättä sekä barrier-ratkaisujen kehittäminen.
Kartonkien keventämisellä on keskeinen rooli Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa, jossa tavoitteena on huippuluokan resurssitehokkuus ja hiilijalanjäljen alentamisen mahdollistava tuote. Tehtaan lähtökohtana on fossiilitot tuotanto sekä selvästi vähäisempi puun, energian ja veden kulutus tuotettua taivekartonkitontia kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin verrattuna.
Metsä Boardilla on myös käynnissä biobarrier-ohjelma, jonka lähtökohtana on, että kartongeille kehitettävät ratkaisut ja polymeerit pohjautuvat fossiilitomiin raaka-aineisiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Barrier-ratkaisujen kehittäminen on myös osa Fortumin ja Metsä Groupin 50 miljoonan euron biokiertotaloutta edistävää ExpandFibre-ohjelmaa.
Muutoksia johtoryhmässä
Ari Kiviranta, teknologiajohtaja ja johtoryhmän jäsen, on päättänyt jättää tehtävänsä Metsä Boardissa ja siirtyä eläkkeelle. Kiviranta jatkaa tehtävässään 31.10.2023 asti. Kivirannan vastuualue siirtyy nykyiselle tuotantojohtajalle ja johtoryhmän jäsenelle Harri Pihlajaniemelle. Muutosten jälkeen Metsä Boardin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Mika Joukio, talousjohtaja Henri Sederholm, kehitysjohtaja Markku Leskelä, myynti- ja toimitusketjujohtaja Jussi Noponen, tuotanto- ja teknologiajohtaja Harri Pihlajaniemi sekä henkilöstöjohtaja Camilla Wikström.
Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät
Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä ja kasvussa jatkuu. Kohonnut kustannustaso ja sen seurauksena nopeasti nousseet korot ovat hidastaneet globaalia ja etenkin Euroopan talouden kasvua. Kuluttajien alhainen luottamus talouteen ja ostovoiman heikentyminen ovat vähentäneet kuluttajatuotteiden kysyntää. Tilanteen pitkittyminen voi edelleen vähentää ensikuitu-kartonkien ja markkinasellujen kysyntää ja heikentää Metsä Boardin kannattavuutta.
Sivu 11/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Metsä Boardin tärkeimmän raaka-aineen, puun osuus yhtiön kokonaiskustannuksista on yli neljännes. Puuraaka-aineen tai yksittäisten kemikaalien äkillinen hinnannousu vaikuttaisi heikentävästi Metsä Boardin kannattavuuteen. Sähkön tai kaasun markkinahintariski voi toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen tai tuotannon jatkuvuuteen. Globaalin kuljetuskapasiteetin saatavuuden heikentyminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai rajoittaa kartonki- ja sellutoimituksia ja vaikuttaa siten negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen.
Venäjän puuntuonnin loppuminen on kiristänyt kuitu-puun markkinatilannetta Metsä Groupin hankinta-alueilla. Puun saannin vaikeutuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotannon jatkuvuuteen. Myös Venäjän maakaasua korvaavien energialähteiden saannin vaikeutuminen voisi vaikuttaa tuotannon jatkuvuuteen.
Kansainvälisesti on asetettu kriiseihin liittyviä pakotteita, joilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia lopputuotteiden kysyntään. Eri maat ovat asettaneet toistensa tuotteille tuontitulleja ja muita kaupan rajoitteita. Negatiivinen kehitys maailmankaupassa voisi jatkuessaan vaikuttaa heikentävästi Metsä Boardin kannattavuuteen. Erityisesti Kiinan ja EU:n välisten suhteiden heikentymisellä voisi olla negatiivinen vaikutus Metsä Boardin ja osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuotteiden kysyntään Kiinassa ja siten yhtiöiden kannattavuuteen.
Globaalissa taloudessa on myös muita merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat toteutuessaan aiheuttaa kartongin ja sellun kysynnän heikentymistä sekä hintojen laskua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino kartonki- tai sellumarkkinassa saattaa vaikuttaa lopputuotteiden hintoihin ja Metsä Boardin kannattavuuteen. Kartonkituonti Aasiasta erityisesti Turkkiin, Lähi-Itään ja Etelä-Amerikkaan on lisääntynyt, ja voi kysyntää nopeammin kasvaessaan aiheuttaa epätasapainon markkinatilanteeseen myös muilla Metsä Boardin markkina-alueilla. Lisäksi Metsä Boardin asiakkaiden kassatilanteen heikkeneminen tai hidastunut maksukäyttäytyminen voivat vaikuttaa yhtiönkassavirtaan ja johtaa luottotappoihin.
Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uusien tuotteiden markkinoille saaminen ovat riippuvaisia myynnin onnistumisesta. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös kustannus- ja valuuttakurssiriskejä. Lisäksi eri pakkausmateriaalien hyväksyttävyyteen ja verotukseen liittyy sääntelyriskejä. Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla, tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset ylittyvät merkittävästi, valmistuminen viivästyy, tuotannolliset tai kaupalliset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen.
Metsä Boardin tuotannosta suurin osa on Suomessa. Historiassa Suomessa on ollut useita työmarkkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin ja asiakastoimituksiin sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannattavuutta.
Metsä Boardilla ilmastorisot koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä. Sääntely voi ohjata metsien tulevaa käyttöä. Lisäksi sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voi aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita tuotantoteknologiassa sekä lisätä kustannuksia. Vähähiilisessä taloudessa tuotteiden kysyntä ja tarjonta voivat poiketa nykytilanteesta. Ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä, tulvia ja kuivuutta ja heikentää tehtaiden tarvitseman prosessiveden ja sähkön saatavuutta sekä aiheuttaa katkoksia tuotannossa. Lisäksi sääolosuhteet voivat rajoittaa puuraaka-aineen saatavuutta.
Sellun markkinahinnan muutoksilla on merkittävä vaikutus Metsä Boardin kannattavuuteen. Markkinasellun hinnan 10 prosentin laskulla (nousulla) on vuositasolla noin 40 miljoonan euron negatiivinen (positiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen.
Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumisella suhteessa euroon on noin 80 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 45 miljoonaa euroa negatiivinen ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 10 miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus on vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.
Koska tämän osavuosikatsauksen tulevaisuutta koskevat arviot ja kannanot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja muita epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat niitä koskevista kannanotoista.
Metsä Boardin vuoden 2022 vuosikertomuksen sivuilla 85–88 on lisää tietoa pidemmän aikavälin riskeistä sekä riskienhallinnasta.
Lähiajan näkymät
Globaali markkinaympäristö pysyy epävarmana ja näkyvyys kartonkimyynnin lähiajan kehityksestä on edelleen heikko. Elinkustannusten nousu vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja vähentää kuluttajatuotteiden yleistä kysyntää. Arvoketjun varastojen hallintatoimien odotetaan seuraavan markkinatilannetta. Euroopassa kilpailua lisäävät kartonkien kasvaneet tuontivolyymit Aasiasta.
Kausiluonteisuudesta johtuen Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan Ioka-joulukuussa 2023 hie
Sivu 12/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
man laskevan heinä–syyskuuhun 2023 (340 000 tonnia) verrattuna. Taivekartongin valuuttamääräisten myyntihintojen odotetaan hieman laskevan ja valkoisten kraftlainereiden myyntihintojen pysyvän vakaina edelliseen vuosineljänneksen verrattuna.
Metsä Board jatkaa tuotannon sopeuttamistoimia sekä Suomen tehtaiden henkilöstön tilapäisiä lomautuksia viimeisellä vuosineljänneksellä.
Kiinassa markkinasellun kysyntä on ollut Eurooppaa vilkkaampaa, ja sen odotetaan pysyvän vakaana vuoden viimeisellä neljänneksellä. Euroopassa kysyntä pysynee normaalia alhaisempana paperi- ja kartonkivalmistajien jatkaessa tuotannon rajoitustoimiaan. Pitkäkuituisen sellun tarjontaa edelleen vähentävät raaka-aineen saatavuusongelmat ja tuotantokapasiteetin sulkemiset. Sellujen markkinahintojen (PIX) odotetaan nousevan viimeisellä vuosineljänneksellä. Sahatavaran kysyntään ei odoteta merkittäviä muutoksia.
Kokonaiskustannusten arvioidaan pysyvän melko vakaina. Loka-joulukuulle kohdistuu edellistä vuosineljännestä vähemmän tehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokkeja.
Valuuttakurssimuutoksilla suojaukset huomioiden loka-joulukuussa 2023 on lievästi negatiivinen liiketulosvaikutus heinä–syyskuuhun 2023 verrattuna ja vastaavasti positiivinen vaikutus loka-joulukuuhun 2022 verrattuna.
Vuosihuolto- ja investointiseisokit vuonna 2023
Arvio vuoden 2023 merkittävimmistä suunnitelluista tehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokeista. Muutokset suunnitelmiin ovat mahdollisia.
Merkittävät vuosihuolto- ja investointiseisokit
Q1/2023
Q2/2023 Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas ja Rauman sellutehdas
Q3/2023 Husumin integraatin huolto- ja investointiseisokki, Kemin integraatin huolto- ja investointiseisokki, Metsä Fibren Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyminen Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas
Q4/2023 Husumin taivekartongin investointiseisokki
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Metsä Board ilmoitti 26.10 aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista yhtiön kartonki- ja kemihierretehtailla Suomessa. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 1 100 henkilöä. Mahdolliset lomautukset kestäisivät enintään 90 päivää, ja ne voitaisiin toteuttaa useissa erissä vuoden 2024 aikana. Lomautusten kohdentuminen ja määrät täsmentyvät vuoden 2024 aikana. Muutosneuvotteluilla Metsä Board varautuu jatkamaan mahdollista tuotannon sopeuttamista alhaisia toimitusmääriä vastaavaksi, mikäli kartonkien kysyntätilanne ei vuonna 2024 parane.
Tulosohjeistus loka-joulukuu 2023
Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan loka-joulukuussa 2023 olevan samalla tasolla kuin heinä–syyskuussa 2023.
METSÄ BOARD OYJ
Espoossa 26.10.2023
HALLITUS
Lisätiedot:
Henri Sederholm, talousjohtaja, puh. 010 465 4913
Katri Sundström, sijoittajasuhdejohtaja, puh. 010 462 0101
Toimitusjohtaja Mika Joukio ja talousjohtaja Henri Sederholm esittelevät osavuosikatsauksen 26.10.2023 kello 15 pidettävässä englanninkielisessä puhelinkokouksessa.
Esitysmateriaali on saatavilla ennen lähetyksen alkua osoitteissa www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/ ja https://metsaboard.videosync.fi/2023-q3.
Kysymyksiä voi esittää puhelimitse rekisteröitymällä puhelinkonferenssiin oheisen linkin kautta: https://palvelu.flik.fi/teleconference/?id=10010169.
Taloudellinen raportointi vuonna 2024
Tilinpäätöstiedote vuodelta 2023: 8.2.2024
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2024: 25.4.2024
Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2024: 1.8.2024
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2024: 24.10.2024
Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi tiistaina 26.3.2024.
Sivu 13/30
Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2023
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
| Liiketulos | = | IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista |
|---|---|---|
| EBITDA | = | Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia |
| Oman pääoman tuotto (%) | = | (Tulos ennen veroja - tuloverot) per (Oma pääoma (keskimäärin)) |
| Sijoitetun pääoman tuotto (%) | = | (Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut) per (taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin)) |
| Omavaraisuusaste (%) | = | (Oma pääoma) per (Taseen loppusumma - saadut ennakot) |
| Nettovelkaantumisaste (%) | = | (Korollinen nettovelka) per (Oma pääoma) |
| Korollinen nettovelka | = | Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset |
| Kokonaisinvestoinnit | = | Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot |
| Osakekohtainen tulos | = | (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin) |
| Osakekohtainen oma pääoma | = | (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa) |
| Osakeantioikaistu keskikurssi | = | (Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto) per (Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä) |
| Osakekannan markkina-arvo | = | Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi |
Vertailukelpoiset tunnusluvut
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekohtaista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen tulos, tiedotteessa esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.
Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö, operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.
Vertailukelpoisten erien täsmäytyslaskelmat on esitetty tässä katsauksessa. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta.
Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eri ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamattomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät.
Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien tulosvaikutuksen.
Sivu 14/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma
| Milj. e | Liite | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Q3 | Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | ||
| Liikevaihto | 2, 6 | 479,0 | 647,3 | 1 519,2 | 1 879,7 | 2 479,6 |
| Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -50,8 | 24,7 | -70,3 | 71,1 | 70,1 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2, 6 | 7,7 | 8,1 | 59,7 | 57,6 | 79,6 |
| Materiaalit ja palvelut | 6 | -333,3 | -481,0 | -1 093,1 | -1 363,7 | -1 824,3 |
| Henkilöstökulut | -43,3 | -51,9 | -151,4 | -164,0 | -217,4 | |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 6 | -4,0 | 57,3 | 29,6 | 121,8 | 163,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18,0 | -23,6 | -68,5 | -66,4 | -83,1 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -34,1 | -27,4 | -104,2 | -99,5 | -136,1 | |
| Liiketulos | 2 | 3,1 | 153,4 | 121,0 | 436,8 | 531,5 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 0,0 | 0,0 | 0,0 | |||
| Kurssierot | 2,1 | -0,5 | 0,8 | -3,2 | -5,0 | |
| Muut rahoitustuotot ja -kulut | 2, 6 | -1,0 | -0,6 | -2,3 | -2,2 | -1,7 |
| Kauden tulos ennen veroja | 4,3 | 152,4 | 119,5 | 431,5 | 524,9 | |
| Tuloverot | 3 | -1,5 | -19,4 | -18,8 | -59,7 | -63,5 |
| Kauden tulos | 2,8 | 132,9 | 100,8 | 371,7 | 461,3 |
Sivu 15/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
| Milj. e | Liite | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Q3 | Q3 | Q1-Q3 | Q1-Q3 | Q1-Q4 | ||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | ||||||
| Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittelystä johtuvat erät | -0,4 | -0,6 | -0,1 | -6,3 | -4,7 | |
| Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat | 8 | -69,1 | 135,6 | -68,0 | 135,6 | 178,5 |
| Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | -1,5 | 2,2 | -2,1 | 2,0 | 3,0 | |
| Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | 14,0 | -25,7 | 13,6 | -24,8 | -33,9 | |
| Yhteensä | -57,0 | 111,5 | -56,6 | 106,5 | 142,9 | |
| Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||||
| Rahavirran suojaukset | -3,0 | -4,4 | -21,1 | -17,7 | -3,1 | |
| Muuntoerot | 21,0 | -8,4 | -29,9 | -31,2 | -56,3 | |
| Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä | -6,8 | -2,1 | -8,6 | 7,2 | 28,1 | |
| Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | 0,6 | 0,9 | 4,2 | 3,6 | 0,6 | |
| Yhteensä | 11,9 | -14,0 | -55,4 | -38,1 | -30,6 | |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -45,1 | 97,5 | -112,0 | 68,4 | 112,2 | |
| Kauden laaja tulos yhteensä | -42,4 | 230,4 | -11,2 | 440,1 | 573,6 | |
| Kauden tuloksen jakautuminen | ||||||
| Emoyrityksen omistajille | 4,7 | 117,5 | 92,4 | 334,6 | 409,9 | |
| Määräysvallattomille omistajille | -2,0 | 15,5 | 8,4 | 37,1 | 51,4 | |
| Yhteensä | 2,8 | 132,9 | 100,8 | 371,7 | 461,3 | |
| Kauden laajan tuloksen jakautuminen | ||||||
| Emoyrityksen omistajille | -43,2 | 217,8 | -12,3 | 412,9 | 535,7 | |
| Määräysvallattomille omistajille | 0,8 | 12,6 | 1,0 | 27,3 | 37,8 | |
| Yhteensä | -42,4 | 230,4 | -11,2 | 440,1 | 573,6 | |
| Emoyrityksen omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) | 0,01 | 0,33 | 0,26 | 0,94 | 1,15 |
Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta
Sivu 16/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin tase
| Milj. e | Liite | 30.9.2023 | 30.9.2022 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|---|
| VARAT | ||||
| Pitkäaikaiset varat | ||||
| Liikearvo | 12,2 | 12,2 | 12,2 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 14,2 | 5,5 | 5,9 | |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 4 | 1 161,5 | 1 059,7 | 1 107,9 |
| Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä | 550,4 | 551,0 | 614,2 | |
| Muut sijoitukset | 8 | 277,5 | 307,5 | 345,4 |
| Muut rahoitusvarat | 6, 8 | 8,8 | 18,7 | 8,9 |
| Laskennalliset verosaamiset | 2 | 9,8 | 12,5 | 9,4 |
| 2 034,4 | 1 967,1 | 2 103,9 | ||
| Lyhytaikaiset varat | ||||
| Vaihto-omaisuus | 420,2 | 494,5 | 506,7 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 6, 8 | 294,0 | 497,6 | 436,4 |
| Rahavarat | 6, 8 | 221,1 | 370,5 | 356,2 |
| 935,3 | 1 362,6 | 1 299,3 | ||
| Varat yhteensä | 2 969,7 | 3 329,7 | 3 403,2 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | ||||
| Oma pääoma | ||||
| Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | 1 863,6 | 1 966,3 | 2 082,0 | |
| Määräysvallattomien omistajien osuus | 151,3 | 162,4 | 173,2 | |
| Oma pääoma yhteensä | 2 014,9 | 2 128,6 | 2 255,2 | |
| Pitkäaikaiset velat | ||||
| Laskennalliset verovelat | 129,6 | 112,5 | 149,5 | |
| Eläkevelvoitteet | 2 | 10,0 | 11,1 | 10,4 |
| Varaukset | 5 | 2,0 | 2,0 | 2,0 |
| Rahoitusvelat | 8 | 427,0 | 441,2 | 434,4 |
| Muut velat | 8 | 3,9 | 2,1 | 3,9 |
| 572,6 | 569,0 | 600,2 | ||
| Lyhytaikaiset velat | ||||
| Varaukset | 5 | 2,2 | 0,5 | 4,9 |
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | 6, 8 | 17,0 | 23,1 | 18,6 |
| Ostovelat ja muut velat | 6, 8 | 363,1 | 608,5 | 524,4 |
| 382,3 | 632,1 | 547,9 | ||
| Velat yhteensä | 954,9 | 1 201,1 | 1 148,1 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 2 969,7 | 3 329,7 | 3 403,2 |
Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta
Sivu 17/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Tilintarkastamaton laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
| Milj. e | Osake-pääoma | Muunto-erot | Käyvän arvon ra-hasto ja muut ra-hastot | Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | Omat osak- keet | Kertyneet voitova- rat | Yhteensä | Määräys-vallatto- mien omis- tajien osuudet | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2022 | 557,9 | -27,2 | 118,3 | 208,9 | 841,5 | 1 699,4 | 146,2 | 1 845,6 | |
| Kauden laaja tulos | |||||||||
| Kauden tulos | 334,6 | 334,6 | 37,1 | 371,7 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -15,5 | 97,7 | -4,0 | 78,2 | -9,8 | 68,4 | |||
| Kauden laaja yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa | -15,5 | 97,7 | 330,6 | 412,9 | 27,3 | 440,1 | |||
| Osingonjako | -145,8 | -145,8 | -11,1 | -156,8 | |||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,2 | -0,2 | -0,2 | ||||||
| Oma pääoma 30.9.2022 | 557,9 | -42,6 | 215,9 | 208,9 | 1 026,2 | 1 966,3 | 162,4 | 2 128,6 | |
| Milj. e | Osake-pääoma | Muunto-erot | Käyvän arvon ra-hasto ja muut ra-hastot | Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | Omat osak- keet | Kertyneet voitova- rat | Yhteensä | Määräys-vallatto- mien omis- tajien osuudet | Oma pääoma yhteensä |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Oma pääoma 1.1.2023 | 557,9 | -64,0 | 283,9 | 208,9 | -7,8 | 1 103,2 | 2 082,0 | 173,2 | 2 255,2 |
| Kauden laaja tulos | |||||||||
| Kauden tulos | 92,4 | 92,4 | 8,4 | 100,8 | |||||
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | -23,1 | -81,4 | -0,1 | -104,7 | -7,3 | -112,0 | |||
| Kauden laaja yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa | -23,1 | -81,4 | 92,3 | -12,3 | 1,0 | -11,2 | |||
| Osingonjako | -205,8 | -205,8 | -22,9 | -228,7 | |||||
| Omien osakkeiden luovutus | 2,3 | -2,3 | |||||||
| Osakeperusteiset maksut | -0,3 | -0,3 | -0,3 | ||||||
| Oma pääoma 30.9.2023 | 557,9 | -87,2 | 202,5 | 208,9 | -5,5 | 987,0 | 1 863,6 | 151,3 | 2 014,9 |
Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta
Sivu 18/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin rahavirta
| Milj. e | Liite | 2023
Q1–Q3 | 2022
Q1–Q3 | 2022
Q1–Q4 | 2023
Q3 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Kauden tulos | | 100,8 | 371,7 | 461,3 | 2,8 |
| Oikaisut yhteensä | 7 | 8,6 | -38,0 | -63,0 | 16,1 |
| Käyttöpääoman muutos | | 17,0 | -172,4 | -151,4 | 60,0 |
| Nettorahoituskulut | 7 | 83,2 | 54,4 | 51,6 | -4,2 |
| Maksetut verot | | 9,0 | -54,0 | -66,5 | 1,9 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | | 218,6 | 161,7 | 232,0 | 76,6 |
| Yrityshankinnat | 7 | | -13,6 | -13,6 | |
| Investoinnit aineettomaan ja aineelliseen käyttöomaisuuteen | | -153,1 | -194,2 | -274,2 | -43,5 |
| Omaisuuden myynnit ja muut erät | 6, 7 | 49,0 | 65,0 | 82,4 | 4,9 |
| Investointien nettorahavirrat | | -104,2 | -142,7 | -205,3 | -38,6 |
| Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos | 6 | -12,0 | -8,7 | -18,1 | -11,5 |
| Omien osakkeiden hankinta | | | | -7,8 | |
| Maksetut osingot | 7 | -229,7 | -157,2 | -157,1 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | | -241,6 | -165,9 | -183,1 | -11,5 |
| Rahavarojen muutos | | -127,2 | -147,0 | -156,5 | 26,5 |
| Rahavarat kauden alussa | 6 | 356,2 | 524,2 | 524,2 | 193,9 |
| Rahavarojen muuntoero | | -7,8 | -6,7 | -11,6 | 0,7 |
| Rahavarojen muutos | | -127,2 | -147,0 | -156,5 | 26,5 |
| Rahavarat kauden lopussa | 6 | 221,1 | 370,5 | 356,2 | 221,1 |
Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta
Sivu 19/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liitetiedot tilintarkastamattomaan tiedotteeseen
Liite 1 – Perustiedot ja laatimisperiaatteet
Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka päätuotealueita ovat ensikuitu-kartongit ja valkoiset kraftlainerit. Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo. Metsä Boardin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta.
Tiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja sitä tulee lukea yhdessä vuoden 2022 IFRS-tilinpäätöksen kanssa. Tiedotteessa esitetyt valuuttakurssien vaikutukset tilikauden liikevoittoon verrattuna vertailukauteen on laskettu tilikauden arvioituihin nettovaluuttavirtoihin pohjautuen ja suojausten toteutunut vaikutus huomioiden.
Tiedotteen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset vuoden 2022 IFRS-tilinpäätöksen kanssa lukuun ottamatta alla kuvattua:
Tilikauden poistoja koneista ja kalustosta on vuosineljännesten välillä soveltuvin osin täsmennetty vastaamaan omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn käytön jakautumista. Venäjän Ruplan arvostuskurssina on käytetty Refinitivin julkaisemaa EUR/RUB päätöskurssia, joka edustaa ajankohdan markkinakurssia.
Tilikaudella 2023 sovellettavat standardimuutokset:
Muutokset IAS 12:aan Tuloverot - laskennallisen veron kirjaaminen yhdestä tapahtumasta syntyvästä omaisuuserästä ja velasta. Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumia, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot. Muutoksilla on vaikutusta esitettäviin liitetietoihin.
Muilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tiedotteeseen.
Tiedote esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole mainittu.
Metsä Boardin hallitus hyväksyi 26.10.2023 pidetyssä kokouksessaan tämän tiedotteen julkistettavaksi.
Liite 2 – Segmenttiedot
Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.
Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.
Liikevaihto markkina-alueittain
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Q3 | Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| EMEA | 307,2 | 426,1 | 1 009,4 | 1 218,1 | 1 634,5 |
| Americas | 132,0 | 174,0 | 411,9 | 498,9 | 646,4 |
| APAC | 39,7 | 47,2 | 97,9 | 162,7 | 198,7 |
| Yhteensä | 479,0 | 647,3 | 1 519,2 | 1 879,7 | 2 479,6 |
Sivu 20/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisista eristä
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|---|---|
| Q3 | Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Liiketulos | 3,1 | 153,4 | 121,0 | 436,8 | 531,5 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 18,0 | 23,6 | 68,5 | 66,4 | 83,1 |
| EBITDA | 21,1 | 177,1 | 189,5 | 503,1 | 614,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: | |||||
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,0 | -2,7 | -28,6 | -28,6 | |
| Vaihto-omaisuuden alaskirjaus | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Henkilöstökulut | 4,6 | ||||
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 2,4 | -1,0 | 3,1 | 10,9 | 11,6 |
| Liiketoiminnan muut kulut | 0,0 | 0,7 | 0,6 | ||
| Yhteensä | 2,4 | -0,9 | 0,4 | -17,1 | -11,7 |
| Vertailukelpoinen EBITDA | 23,5 | 176,1 | 189,9 | 486,1 | 602,8 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -18,0 | -23,6 | -68,5 | -66,4 | -83,1 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: | |||||
| Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset | 0,0 | 0,3 | 0,9 | ||
| Vertailukelpoinen liiketulos | 5,5 | 152,5 | 121,5 | 420,0 | 520,7 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | 0,0 | 0,0 | 0,0 | ||
| Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä | 1,2 | -1,1 | -1,5 | -5,3 | -6,6 |
| Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät: | |||||
| Rahoituserät | 0,1 | 0,1 | 0,3 | 0,1 | 0,5 |
| Vertailukelpoinen tulos ennen veroja | 6,7 | 151,6 | 120,3 | 414,7 | 514,6 |
| Tuloverot | -1,5 | -19,4 | -18,8 | -59,7 | -63,5 |
| Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä | 0,0 | 0,5 | 1,3 | 0,3 | |
| Vertailukelpoinen kauden tulos | 5,2 | 132,1 | 102,1 | 356,3 | 451,4 |
Täsmäytyslaskelman lisätiedot
“+” -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja
“-” -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja
Vuoden 2023 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,4 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 2,7 miljoonaa euroa sekä osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin vanhan sellutehtaan sulkemiseen liittyvästä alaskirjauksesta -2,1 miljoonaa euroa ja lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoerosta -1,0 miljoonaa euroa.
Vuoden 2022 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan myynnistä 19,2 miljoonaa euroa; liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 6,5 miljoonaa euroa; asiakaspalvelun ja toimitusketjun hallinnan uudelleenjärjestelystä -5,5 miljoonaa euroa; osakeomistuksen myyntivoitosta 2,8 miljoonaa euroa; Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -1,0 miljoonaa euroa; osakkuusyhtiö Metsä Fibren Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -10,5 miljoonaa euroa; Metsä Fibren Kyrön sahan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -1,2 miljoonaa euroa sekä muista eristä 0,3 miljoonaa euroa.
Sivu 21/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liite 3 – Tuloverot
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Tilikauden verot | -17,6 | -65,3 | -36,4 |
| Edellisten tilikausien verot | -0,4 | 0,1 | -0,5 |
| Laskennallisten verojen muutos | -0,8 | 5,5 | -26,7 |
| Tuloverot yhteensä | -18,8 | -59,7 | -63,5 |
Vertailuvuoden verot sisältävät ruotsalaisen tytäryhtiön investoinneista vuoden 2022 verotuksessa haettavan verotuen 7,1 miljoonaa euroa.
Liite 4 – Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 1 107,9 | 935,0 | 935,0 |
| Hankitut liiketoiminnot | 29,6 | 29,6 | |
| Investoinnit omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 143,4 | 188,6 | 264,1 |
| Investoinnit vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin | 4,2 | 7,2 | 8,1 |
| Vähennykset | -2,7 | -3,1 | -5,0 |
| Poistot ja arvonalentumiset | -67,5 | -65,7 | -82,1 |
| Muuntoero | -23,7 | -31,8 | -41,8 |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 1 161,5 | 1 059,7 | 1 107,9 |
Hankitut liiketoiminnot 2022 sisältävät tammi-syyskuussa Hämeenkyrön Voima Oy:n aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
Vuonna 2022 on kirjattu -0,9 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus Venäjän toimintojen omaisuuseriin.
Liite 5 - Varaukset
| Milj. e | Uudelleen-järjestely | Ympäristö | Muu | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 1.1.2023 | 4,9 | 2,0 | 0,0 | 6,9 |
| Muuntoerot | 0,0 | 0,0 | ||
| Käytetyt varaukset | -2,7 | -2,7 | ||
| 30.9.2023 | 2,2 | 2,0 | 0,0 | 4,2 |
| Pitkäaikaiset | 2,0 | 0,0 | 2,0 | |
| Lyhytaikaiset | 2,2 | 2,2 | ||
| Yhteensä | 2,2 | 2,0 | 0,0 | 4,2 |
Varausten pitkäaikaisesta osuudesta noin puolet arvioidaan purkautuvan 2025 loppuun mennessä ja loppujen 2030-luvulla.
Sivu 22/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liite 6 – Liiketoimet lähipiirin kanssa
Metsä Boardin lähipiirin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta ja sen tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiirin luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän jäsenet ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Lähipiiritapahtumat koskevat pääasiassa tavaroiden ja konsernipalvelujen ostoa ja myyntiä sekä rahoituseria.
Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu sekä korot perustuvat markkinahintaan. Metsä Boardin ja sen tytäryhtiöiden liiketapahtumat Metsäliitto Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty alla.
Liiketoimet emoyrityksen ja sisaryritysten kanssa
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Myynnit | 85,0 | 139,4 | 197,7 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 0,9 | 4,7 | 6,6 |
| Ostot | 353,4 | 640,1 | 860,8 |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 30,8 | 121,8 | 163,1 |
| Osinkotuotot | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Korkotuotot | 7,7 | 0,6 | 2,3 |
| Korkokulut | 0,4 | 0,7 | 0,9 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 34,8 | 107,4 | 84,6 |
| Rahavarat | 210,9 | 348,6 | 338,6 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 52,1 | 153,2 | 86,3 |
Metsä Fibren nettotulos sisältyy riville "Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta" liiketuloksessa. Liiketoimet Metsä Fibren kanssa sisältyvät sisaryritysten lukuihin.
Metsä Fibre maksoi tilikaudella osinkoja Metsä Boardille 82,8 miljoonaa euroa (58,8).
Rahavarat sisältävät Metsä Groupin sisäiseltä pankilta Metsä Group Treasury Oy:ltä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.
Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Myynnit | 0,3 | 0,4 | 0,7 |
| Ostot | 0,1 | 1,2 | 1,7 |
| Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset | 0,1 | 0,0 | 0,1 |
| Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 0,5 |
Sivu 23/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liite 7 – Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
Oikaisut
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 | 2023 |
|---|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | Q2 | |
| Verot | 18,8 | 59,7 | 63,5 | 1,6 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 68,5 | 66,4 | 83,1 | 18,0 |
| Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista | -29,6 | -121,9 | -163,1 | 4,0 |
| Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot | -49,6 | -48,7 | -59,5 | -5,7 |
| Rahoituskulut, netto | 1,5 | 5,3 | 6,6 | -1,2 |
| Eläkevelvoitteet ja varaukset | -2,8 | -1,0 | 3,6 | -1,1 |
| Muut oikaisut | 1,8 | 2,2 | 2,8 | 0,5 |
| Yhteensä | 8,6 | -38,0 | -63,0 | 16,1 |
Maksetut verot
Vuonna 2023 maksetut verot sisältää Metsä Board Oy j:n ennakkoverojen veronpalautuksen 34,7 miljoonaa euroa koskien vuotta 2022. Vertailukauden ja koko vuoden 2022 luku sisältää -11,6 miljoonaa euroa veronmaksua koskien vuotta 2021.
Nettorahoituskulut
Rahavirtalaskelman nettorahoituskulut sisältävät Metsä Fibren maksaman osingon 82,8 miljoonaa euroa (58,8).
Yrityshankinnat
Yrityshankinnat sisältävät tammi-maaliskuussa 2022
Hämeenkyrön Voima Oy:n osakkeiden hankinnan -13,6
miljoonaa euroa.
Omaisuuden myynnit ja muut erät
Vuonna 2023 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 49,0 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 45,0 miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja, 3,7 miljoonaa euroa liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntituottoja ja muita eri 0,3 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 82,4 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 29,0 miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja, 24,5 miljoonaa euroa Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan myyntituottoja, 12,0 miljoonaa euroa G10-osakesarjan myyntituottoja Pohjolan Voima Oyj:lle, 9,2 miljoonaa euroa liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntituottoja, osakeomistuksen myyntituottoja 4,9 miljoonaa euroa, kiinteistöomaisuuskohteen myyntituottoja 1,9 miljoonaa euroa ja muita eri 1,0 miljoonaa euroa.
Maksetut osingot
Vuonna 2023 maksetut osingot sisältää emoyhtiön maksamat osingot -205,8 miljoonaa euroa sekä määräysvallattomille omistajille maksetut osingot Husumin selluyhtiöstä -22,9 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 maksetut osingot sisältää emoyhtiön maksamat osingot -145,8 miljoonaa euroa sekä määräysvallattomille omistajille maksetut osingot Husumin selluyhtiöstä -11,3 miljoonaa euroa.
Sivu 24/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liite 8 – Rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot
Rahoitusvarat 30.9.2023
| Milj. e | Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti | Käypään ar- voon muiden laajan tulok- sen erien kautta | Jaksotettu hankin- tameno | Tase- arvo |
|---|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 1,4 | 276,1 | 277,5 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 6,0 | 6,0 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 269,8 | 269,8 | ||
| Rahavarat | 221,1 | 221,1 | ||
| Johdannaiset | 1,3 | 17,6 | 18,9 | |
| Tasearvo yhteensä | 2,7 | 293,8 | 496,9 | 793,3 |
| Käypä arvo yhteensä | 2,7 | 293,8 | 496,9 | 793,3 |
Rahoitusvelat 30.9.2023
| Milj. e | Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti | Käypään ar- voon muiden laajan tulok- sen erien kautta | Jaksotettu hankin- tameno | Tase- arvo |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 427,0 | 427,0 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,5 | 0,5 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 17,0 | 17,0 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 295,2 | 295,2 | ||
| Johdannaiset | 1,0 | 27,0 | 28,0 | |
| Tasearvo yhteensä | 1,0 | 27,0 | 739,6 | 767,6 |
| Käypä arvo yhteensä | 1,0 | 27,0 | 726,2 | 754,2 |
Sivu 25/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot
Rahoitusvarat 30.9.2022
| Milj. e | Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti | Käypään ar- voon muiden laajan tulok- sen erien kautta | Jaksotettu hankin- tameno | Tase- arvo |
|---|---|---|---|---|
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 6,3 | 301,2 | 307,5 | |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 6,6 | 6,6 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 410,3 | 410,3 | ||
| Rahavarat | 370,5 | 370,5 | ||
| Johdannaiset | 1,8 | 72,9 | 74,7 | |
| Tasearvo yhteensä | 8,1 | 374,1 | 787,4 | 1 169,6 |
| Käypä arvo yhteensä | 8,1 | 374,1 | 787,4 | 1 169,6 |
Rahoitusvelat 30.9.2022
| Milj. e | Käypään arvoon tulosvai- kutteisesti | Käypään ar- voon muiden laajan tulok- sen erien kautta | Jaksotettu hankin- tameno | Tase- arvo |
|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 441,2 | 441,2 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 0,4 | 0,4 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 23,1 | 23,1 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 435,5 | 435,5 | ||
| Johdannaiset | 2,3 | 77,5 | 79,7 | |
| Tasearvo yhteensä | 2,3 | 77,5 | 900,3 | 980,0 |
| Käypä arvo yhteensä | 2,3 | 77,5 | 875,2 | 954,9 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia.
Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia.
Metsä Boardissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 1,0–4,2 prosenttia (0,3–4,9). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.
Sivu 26/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Muut pitkäaikaiset sijoitukset, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti
| Milj. e | 2023 | 2022 | 2022 |
|---|---|---|---|
| Q1–Q3 | Q1–Q3 | Q1–Q4 | |
| Kirjanpitoarvo kauden alussa | 345,4 | 181,0 | 181,0 |
| Voitot ja tappiot tilikauden tuloksessa | 2,9 | 2,8 | |
| Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä | -68,0 | 135,6 | 178,5 |
| Hankinnat | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
| Myynnit | -12,0 | -16,9 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa | 277,5 | 307,5 | 345,4 |
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin mukaisesti.
Taso 1
Käypä arvo perustuu suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.
Taso 2
Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, jotka käyttävät markkinainformaatiota.
Taso 3
Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon, vaan yrityksen omiin oletuksiin.
Maakaasu- ja polttoöljyjohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso 1).
Valuuttatermiinien ja -optioiden käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinatieto (Taso 2).
Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3).
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sisältävät tarkemman kuvauksen sovelletuista kirjaus- ja arvostusperiaatteista.
Merkittävin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi luokiteltu sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nykyarvona.
Metsä Board osti 1.1.2022 Hämeenkyrö Voima Oy:n koko osakekannan Pohjolan Voima Oyj:ltä (84 %) sekä Leppäkoski-konserniin kuuluvalta DL Power Oy:ltä (16 %). Samassa yhteydessä Metsä Board myi Pohjolan Voima Oyj:lle 12,0 miljoonalla eurolla omistamansa G10 osakesarjan osakkeet, jotka olivat oikeuttaneet 84 % osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:stä.
Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus 30.9.2023 oli 5,97 prosenttia (31.12.2022: 5,42). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden hankintameno 30.9.2023 on 28,3 miljoonaa euroa (28,3) ja käypä arvo 276,1 miljoonaa euroa (344,1).
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon 30.9.2023 arvioidaan muuttuvan -10,1 miljoonaa euroa ja 10,6 miljoonaa euroa, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan 62,5 miljoonaa euroa, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista.
Sivu 27/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon hierarkia 30.9.2023
| Milj. e | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon | ||||
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 277,5 | 277,5 | ||
| Johdannaissaamiset | 3,6 | 15,4 | 18,9 | |
| Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon | ||||
| Johdannaisvelat | 4,3 | 23,6 | 28,0 | |
| Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon | ||||
| Rahavarat | 222,1 | 222,1 | ||
| Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 413,6 | 413,6 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 17,0 | 17,0 |
Rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon hierarkia 30.9.2022
| Milj. e | Taso 1 | Taso 2 | Taso 3 | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon | ||||
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | 307,5 | 307,5 | ||
| Johdannaissaamiset | 5,5 | 69,2 | 74,7 | |
| Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon | ||||
| Johdannaisvelat | 2,3 | 77,5 | 79,7 | |
| Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon | ||||
| Rahavarat | 370,5 | 370,5 | ||
| Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon | ||||
| Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat | 416,2 | 416,2 | ||
| Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat | 23,1 | 23,1 |
Sivu 28/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Rahoitusjohdannaiset 30.9.2023
| Milj. e | Nimellis-arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdan-naisvarat | Johdan-naisvelat | Käypä arvo yhteensä | Käypään arvoon tulos- vai-kutteisesti | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | ||
| Koronvaihtosopimukset | 50,0 | 2,4 | 2,4 | 2,4 | ||
| Korkojohdannaiset yhteensä | 50,0 | 2,4 | 2,4 | 2,4 | ||
| Valuuttatermiinisopimukset | 1 478,6 | 12,5 | 22,1 | -9,6 | -0,2 | -9,4 |
| Valuuttaoptiosopimukset | 500,4 | 0,5 | 1,5 | -1,0 | -1,0 | |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 979,1 | 13,0 | 23,6 | -10,6 | -0,2 | -10,4 |
| Öljyjohdannaissopimukset | 18,4 | 2,6 | 0,2 | 2,4 | 2,4 | |
| Maakaasujohdannaissopimukset | 14,3 | 0,9 | 4,1 | -3,2 | 0,5 | -3,7 |
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 32,7 | 3,6 | 4,3 | -0,8 | 0,5 | -1,3 |
| Johdannaiset yhteensä | 2 061,7 | 18,9 | 28,0 | -9,0 | 0,3 | -9,3 |
Rahoitusjohdannaiset 30.9.2022
| Milj. e | Nimellis-arvo | Käypä arvo | Käypä arvo | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Johdan-naisvarat | Johdan-naisvelat | Käypä arvo yhteensä | Käypään arvoon tulos- vai-kutteisesti | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta | ||
| Koronvaihtosopimukset | 100,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | ||
| Korkojohdannaiset yhteensä | 100,0 | 3,0 | 3,0 | 3,0 | ||
| Valuuttatermiinisopimukset | 1 707,5 | 9,8 | 73,2 | -63,4 | -0,5 | -63,0 |
| Valuuttaoptiosopimukset | 246,2 | 0,4 | 4,2 | -3,8 | -3,8 | |
| Valuuttajohdannaiset yhteensä | 1 953,7 | 10,2 | 77,5 | -67,3 | -0,5 | -66,8 |
| Sähköjohdannaissopimukset | 0,2 | 2,2 | 2,2 | 2,2 | ||
| Öljyjohdannaissopimukset | 30,9 | 3,0 | 2,3 | 0,7 | 0,7 | |
| Maakaasu- ja propaanijohdannaissopimukset | 30,8 | 56,3 | 56,3 | 56,3 | ||
| Hyödykejohdannaiset yhteensä | 62,0 | 61,5 | 2,3 | 59,2 | 59,2 | |
| Johdannaiset yhteensä | 2 115,7 | 74,7 | 79,7 | -5,1 | -0,5 | -4,6 |
Sivu 29/30
Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Liite 9 – Vastuut
| Milj. e | 30.9.2023 | 30.9.2022 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| Annetut takaukset ja vastasitoumukset | 1,6 | 1,5 | 1,5 |
| Muut vastuusitoumukset | 3,8 | 3,8 | 3,8 |
| Yhteensä | 5,4 | 5,3 | 5,3 |
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset
| Milj. e | 30.9.2023 | 30.9.2022 | 31.12.2022 |
|---|---|---|---|
| Maksut alle vuoden | 85,4 | 63,4 | 132,0 |
| Maksut myöhemmin | 1,0 | 1,4 | 1,6 |
| Yhteensä | 86,4 | 64,8 | 133,5 |
Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset liittyvät pääosin Husumin sellutehtaan uudistuksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattamiseen,
Husumin taivekartonkikapasiteettia kasvattavaan investointiin ja Kemin tehtaan kehitysohjelmaan.
Liite 10 – Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Metsä Board ilmoitti 26.10 aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista yhtiön kartonki- ja kemihierretehtailla Suomessa. Neuvotteluiden piirissä on yhteensä noin 1 100 henkilöä. Mahdolliset lomautukset kestäisiivät enintään 90 päivää, ja ne voitaisiin toteuttaa useissa erissä vuoden 2024 aikana.
Lomautusten kohdentuminen ja määrät täsmentyvät vuoden 2024 aikana. Muutosneuvotteluilla Metsä Board varautuu jatkamaan mahdollista tuotannon sopeutumista alhaisia toimitusmääriä vastaavaksi, mikäli kartonkien kysyntätilanne ei vuonna 2024 parane.
Sivu 30/30