Glaston Oyj Abp — Annual Report 2008

Mar 6, 2009

Glaston lyhyesti Vuosi 2008 lyhyesti Toimitusjohtajan katsaus Liiketoimintastrategia Toimintaympäristö Liiketoiminta-alueet	4 6 8 10 12
Pre-processing	14
Heat Treatment	16
Software Solutions	18
Liiketoimintayksiköt One-Stop-Partner Service Solutions Markkina-alueet Tuotekehitys Solar Yritysvastuu Johtoryhmä Hallitus Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät	20 22 23 26 28 30 34 36 38
Hallituksen toimintakertomus	44
Konsernin tase	52
Konsernin tuloslaskelma	53
Konsernin laaja tuloslaskelma	54
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	55
Konsernin rahavirtalaskelma	56
Osakekohtaiset tunnusluvut	58
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	59
Tunnuslukujen laskentakaavat	60
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	61
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	114
Emoyhtiön tase, FAS	115
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	116
Emoyhtiön liitetiedot, FAS	117
Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä	125
Tilintarkastuskertomus	126
Sanasto	127
Tietoja osakkeenomistajille	128
Sijainnit ja yhteystiedot	129

GLASTON LYHYESTI

Glaston on lasinjalostuskoneiden maailmanlaajuinen markkinajohtaja ja toimialansa edelläkävijä kokonaistoimittajana. Glastonin liiketoiminnan kulmakiviä ovat luotettavuus, laatu ja palvelu. Konsernin liikevaihto vuonna 2008 oli 270,4 miljoonaa euroa.

Glaston on lasinjalostusteknologian ja lasinjalostuskoneisiin liittyvien huoltopalvelujen edelläkävijä. Globaalisti toimivana yhtiönä Glaston palvelee asiakkaitaan maailmanlaajuisesti yhteensä 27 huoltotoimipisteessä ja 30 myyntiyhtiössä. Tuotantoa Glastonilla on viidessä maassa neljällä mantereella. Glastonilaisia oli vuoden 2008 lopussa yhteensä 1 541 henkilöä.

Markkinoiden laajin tuote- ja palveluvalikoima

Glastonin Pre-processing-liiketoimintaalue tarjoaa lasin esikäsittelykoneita ja niihin liittyviä huolto- ja ylläpitopalveluita. Liiketoiminta-alueen tuotteet käsittävät koneet lasin leikkauksesta ja porauksesta aina reunan käsittelyyn ja hiontaan. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluvat lasinjalostuskoneisiin liittyvät työkalut ja huoltotoiminta. Liiketoiminta-alueen loppuasiakkaita ovat arkkitehtuuriteollisuus sekä huonekalu- ja laiteteollisuudelle toimittavat lasinjalostajat. Pre-processing-liiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2008 oli 89,7 miljoonaa euroa.

Heat Treatment -liiketoiminta-alueen tuotetarjonta käsittää koneet, joilla lasi jalostetaan turvalasiksi lämmön avulla. Tasokarkaisukoneet ovat liiketoimintaalueen merkittävin tuoteryhmä. Lisäksi koneilla voidaan taivuttaa, taivutuskarkaista ja laminoida lasia. Heat Treatment -liiketoiminta-alueen asiakkaille on tarjolla lisäksi kattavat koneiden huolto- ja ylläpitopalvelut. Liiketoiminta-alueen merkittävimmät asiakasryhmät ovat arkkitehtuuriteollisuus, aurinkoenergiasegmentti, ajoneuvoteollisuus sekä kaluste- ja laiteteollisuudelle toimittavat lasinjalostajat. Heat Treatmentliiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2008 oli 152,9 miljoonaa euroa.

Lisäksi Glaston-konserniin kuuluu Tamglass Lasinjalostus Oy, joka on Suomessa toimiva korkealaatuisten turvalasituotteiden valmistaja.

Software Solutions -liiketoiminta-alue toimittaa ohjelmistoja sekä toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmiä lasialalle. Tuotetarjonta kattaa toiminnanohjausjärjestelmät lasiteollisuudelle, ohjelmistot ikkuna- ja ovilasivalmistajien tarpeisiin sekä ohjelmistot lasinjalostajien integroiduille linjaratkaisuille. Software Solutionsliiketoiminta-alueen liikevaihto vuonna 2008 oli 28,2 miljoonaa euroa.

Glastonin pääkonttori sijaitsee Suomessa Tampereella. Yhtiön osake (GLA1V) on listattu NASDAQ OMX Helsingin Mid Caplistalla.

	LIIKETOIMINTA-ALUEET		LIIKETOIMINTAYKSIKÖT
Pre-processing	Heat Treatment	Software Solutions	One-Stop-Partner	Service Solutions
Lasin esikäsittelykoneet ja kivenjalostuskoneet Bavelloni-tuotemerkillä Lasinjalostuksen työkalut Bavelloni- ja DiaPol-tuotemerkeillä Yli 19 000 konetta toimitettu noin 100 maahan Vuosittain noin 1 100 konetoimitusta ja 300 000 työkalutoimitusta 2008 liikevaihto 89,7 milj. euroa	Lasin karkaisu-, taivutus ja laminointikoneet Tunnetut tuotemerkit Tamglass ja Uniglass Maailman johtava turvalasikonevalmistaja Yli 2 200 tuotantolinjaa toimitettu noin 90 maahan 2008 liikevaihto 152,9 milj. euroa	Merkittävä asema lasinjalostusalan toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmien toimittajana Tuotemerkit mm. ALCIB, ALFAK, ALCIM, CANTOR ja XOPT 2008 liikevaihto 28,2 milj. euroa	Keskisuuret ja suuret osalinjat sekä linja- että tehdaskokonaisuudet Koneiden, ohjelmistojen ja palveluiden optimaalinen yhdistelmä yhdeltä toimittajalta	Huolto- ja palveluliiketoiminta, joka kattaa Glastonin kaikki konetyypit ja päämarkkina-alueet maailmanlaajuisesti Uudet huoltosopimus mallit Glaston Care ja Glaston Care Plus

BRAD HAMILTON

VUOSI 2008 LYHYESTI Maailmanlaajuinen talouskriisi heikensi merkittävästi lasinjalostuskoneiden markkinoita vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla. Vuoden viimeisen neljänneksen aikana uusien koneiden tilaukset vähenivät merkittävästi ja tilauskanta heikentyi selvästi. Glastonin kaikissa yksiköissä käynnistettiin tehostamistoimet kustannusten leikkaamiseksi ja rahavirran parantamiseksi. Glaston jatkoi vuoden aikana kuitenkin määrätietoisesti strategiansa toteuttamista. Arkkitehtuurilasisegmentti ja aurinkoenergiamarkkinat luovat edelleen pohjan konsernin tulevalle kasvulle, ja myös palveluliiketoiminnan kehittäminen on keskeisessä asemassa.

Konsernin avainluvut

• Saadut tilaukset 184,7
• (212,7) miljoonaa euroa
• Tilauskanta vuoden lopussa 60,7 (87,0) miljoonaa euroa
• Liikevaihto 270,4 (269,8) miljoonaa euroa
• Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä 6,2
• (16,8) miljoonaa euroa • Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) -2,3 (11,3) prosenttia
• Tilikauden tulos -9,2 (10,8) miljoonaa euroa
• Tulos/osake -0,12 (0,14) euroa
• Nettovelkaantuneisuusaste (net gearing) 46,8 (7,1) prosenttia
• Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 1 541 (1 435)
• Hallituksen osinkoehdotus 0,05 (0,10) euroa osakkeelta

Markkinatilanne heikentyi loppuvuoden aikana merkittävästi

Maailmanlaajuisen rahoituskriisin ja taloudellisen tilanteen huonontuessa Glastonin markkinatilanne heikkeni olennaisesti syksyn kuluessa, ja markkinat olivat erityisen hiljaiset vuoden 2008 viimeisen neljänneksen aikana. Loppuvuonna laajemmat One-Stop-Partner -hankkeet pysähtyivät, kun taas huolto- ja palveluliiketoiminnan sekä ohjelmistojen kysyntä jatkui tyydyttävänä.

Glastonin kaikissa yksiköissä käynnistettiin syyskuussa tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on koko konsernin ja erityisesti Pre-processing-liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantaminen sekä toimintojen sopeuttaminen markkinatilanteeseen. Tehostamistoimien arvioidaan tuottavan noin 5 miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla toteutuen täysimääräisesti vuodesta 2010 alkaen.

Uusien koneiden kysyntä hiljentyi

Pre-processing-liiketoiminta-alue keskittyi vuoden aikana myynnin maantieteelliseen kehittämiseen ja uusien konemallien tuomiseen markkinoille. Markkinat heikkenivät vuoden 2008 toisella vuosipuoliskolla Pohjois-Amerikan lisäksi myös EMEA-alueella ja Aasiassa, mutta kehittyivät positiivisesti Etelä-Amerikassa. Bavelloni-leikkuupöytien ja -linjojen kokoonpano Kiinassa käynnistyi, mikä oli ensimmäinen askel kohti uutta lokalisoitua tuotevalikoimaa. Liiketoimintaalueen liikevaihto vuonna 2008 oli yhteensä

89,7 miljoonaa euroa.

Heat Treatment -liiketoiminta-alueen markkinatilanne oli loppuvuotta lukuun ottamatta hyvä, ja aktiviteetti aurinkoenergialasimarkkinoilla säilyi suotuisana lähes koko vuoden. EMEA-alueella ja Etelä-Amerikassa kysyntä jatkui vahvana, mutta taantuma Pohjois-Amerikassa jatkui. Aasiassa kilpailu kiristyi entisestään, ja markkina-aseman vahvistamiseksi Glaston aloitti kahden turvalasikoneperheen tuotannon Kiinassa. Suomessa toimivan Tamglass Lasinjalostuksen tervehdyttäminen eteni vuoden 2008 aikana. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 152,9 miljoonaa euroa.

Software Solutions -liiketoiminta-alue keskittyi vuoden aikana Albat+Wirsamin integraation viemiseen päätökseen ja ohjelmistojen yhdistämiseen Glastonin koneisiin. Liiketoiminta-alue kehittyi vuonna 2008 suotuisasti ja markkinat olivat vahvat lähes koko vuoden ajan. Erityisesti EMEA-alue vauhditti kasvua. Liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 28,2 miljoonaa euroa.

Glaston toimitti One-Stop-Partner -ratkaisuja niin arkkitehtuurin kuin aurinkoenergian aloille vuonna 2008. Kysyntä oli loppuvuotta lukuun ottamatta hyvä Itä- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois-Aasiassa ja APAC-alueella. One-Stop-Partnerliiketoimintayksikön myyntikertymä oli 25,9 miljoonaa euroa.

Glastonin huoltopalvelujen myynti kehittyi vuonna 2008 myönteisesti etenkin tuotepäivitysten ja uusien huoltosopimuskonseptien ansiosta. Glastonin ensimmäinen globaali päivityssopimus esikäsittelykoneille tehtiin alkuvuodesta.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kasvoivat

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 14,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat 5,3 prosenttiin liikevaihdosta. Vuoden aikana Glaston toi markkinoille useita uusia tuotteita sekä jatkoi lasinjalostuskoneiden ja ohjelmistojen integrointia. Investoinnit vuonna 2008 olivat yhteensä 18,4 miljoonaa euroa. Tärkeimmät investoinnit kohdistuivat globaaliin tuotekehitykseen, ERP-hankkeeseen ja tuotantokoneiden hankintaan.

Vuosikooste Glastonin julkaisemista pörssitiedotteista löytyy osoitteesta: www.glaston.net

AVAINLUVUT 2008

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain, milj. euroa

SAADUT TILAUKSET LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN, milj. euroa

LiikeTULOS liiketoiminta-alueittain ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa

Tilauskanta liiketoiminta-alueittain, milj. euroa

Liikevaihto MARKKINA-ALUEITTAIN, milj. euroa

HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSsA

MIKA SEITOVIRTA TOIMITUSJOHTAJA

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuosi 2008 oli Glastonille vastakohtien vuosi. Vuosi alkoi lupaavasti ja Heat Treatment sekä Software Solutions -liiketoiminta-alueet kehittyivät vahvasti. Näkymät heikentyivät nopeasti kesän aikana ja loppuvuosi oli toimintaa kansainvälisen talouskriisin keskellä. Jatkoimme vuoden aikana kuitenkin voimallisesti yhtenäisen Glastonin agendan toteuttamista.

Agendamme 2008

Vuonna 2008 keskityimme strategiaamme pohjautuviin kehitysohjelmiin: laatuun, toimitusketjuun, huolto- ja palveluliiketoiminnan kehittämiseen, One-Stop-Partnerkonseptiin sekä Kiinaan. Lisäksi jatkoimme vahvasti Glastonin yhtenäisen toimintakulttuurin luomista. Olemme työskennelleet kaikilla osa-alueilla järjestelmällisesti ja laaja-alaisesti. Konkreettisia tuloksia on ollut nähtävissä jo kuluneen vuoden aikana.

Vuoden aikana rakensimme muun muassa uuden laatuorganisaation ja -strategian. Toimitusketjussa keskeisintä oli globaalin prosessin luominen ja hankintaorganisaation selkeä keskittäminen. Tavoitteenamme on alentaa toimitusketjun laatu- ja hankintakustannuksia ja kasvattaa toimitusvarmuuttamme.

Huoltotoiminnoissa saavutettiin erittäin korkea aktiviteettitaso erityisesti uusien huoltosopimusten ja tuotteiden ansiosta. Vahvistimme huoltotoimintojen organisaatiota ja keskityimme henkilöstön koulutukseen. Huolto- ja palveluliiketoiminnassa tehdyt panostukset näkyivät vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myynnin kasvuna.

OSP-konseptille vuosi 2008 merkitsi edistysaskelta. Olemme voimakkaan kehitystyön ansiosta aiempaa vahvempi kokonaistarjoaja, mistä esimerkkinä voidaan mainita israelilaisen Solel Solar Systemsin kanssa julkistettu yhteistyö aurinkoenergiaan liittyen. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla rahoituskriisi pysäytti kuitenkin OSPhankkeita.

Kiinassa jatkoimme läsnäolomme vahvistamista, ja Pohjois-Aasiasta muodostettiin uusi markkina-alue, jolla on kiinalainen johto. Lisäksi aloitimme Kiinassa useiden sekä Pre-processing että Heat Treatment -tuotteiden valmistuksen. Tavoitteenamme on tarjota entistä paremmin kyseisille markkinoille sopivia tuotteita ja kasvattaa osaamistamme alueella.

Glastonin toimintakulttuuri yhtenäistyi

Yhtenäinen toimintakulttuuri ja glastonilaiset toimintatavat edistyivät edellisvuodesta merkittävän askeleen. Yli 130 esimiestä osallistui vuoden alussa käynnistettyyn laajaan koulutusohjelmaan, jossa jalkautimme uuden strategiamme sekä keskityimme yhteisen kulttuurin ja johtamistapojen luomiseen. Olemme tämän jälkeen aloittaneet myyntihenkilöstölle vastaavan koulutuksen, jota jatketaan vuonna 2009.

Esittelimme useita tuoteuutuuksia

Vuosi 2008 merkitsi Glastonille useiden tuotekehityshankkeiden konkretisoitumista tuotelanseerauksin. Esittelimme yhteensä kahdeksan Pre-processing-tuoteuutuutta ja kaksi uutta Heat Treatment -konetta. Huoltotoiminnoissa toimme markkinoille kaksi uutta jatkuvaan kunnossapitoon pohjautuvaa huoltosopimusta, jotka otettiin hyvin vastaan. Software Solutions -liiketoimintamme jatkoi keskittymistä ohjelmistotuotteiden ja lasinjalostuskoneiden integrointiin.

Markkinatilanne kääntyi nopeasti

Liiketoimintamme kehittyi myönteisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Pre-processing-liiketoiminta-alueen sekä Tamglass Lasinjalostus Oy:n vaikeudet varjostivat kuitenkin jo alkuvuottamme. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin johdosta Glastonin markkinatilanne heikkeni olennaisesti syksyn kuluessa, ja syyskuun lopulla alensimme liiikevoittoennustettamme vuodelle 2008. Vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinat olivat erityisen hiljaiset, ja kaikilla markkinoilla Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta kysyntä heikkeni.

Syyskuussa käynnistimme tehostamisohjelman kannattavuuden parantamiseksi. Painopiste siirtyi kustannusten välittömään leikkaamiseen, tuotannon sopeuttamiseen kysyntään ja rahavirran parantamiseen. Toimintaympäristön epävarmuuden ja heikentyneen markkinatilanteen vuoksi arvioimme saavuttavamme taloudelliset tavoitteemme vuonna 2012 vuoden 2010 sijaan.

Näkymämme vuodelle 2009

Vuonna 2009 jatkamme määrätietoisesti strategiamme ja määriteltyjen kehitysohjelmien toteuttamista. Keskitymme edelleen voimakkaasti tuotekehitykseen ja työntekijöidemme osaamisen kehittämiseen. Heikon tilauskannan ja poikkeuksellisen alhaisen kysynnän johdosta vuodesta tulee kuitenkin vaikea. Toimintamme sopeuttaminen vallitsevaan markkinatilanteeseen jatkuu.

Jokaiselle työntekijällemme osoitan lämpimän kiitoksen hyvästä työstä ja sitoutumisesta yhtenäisen Glastonin rakentamiseen. Haluan myös kiittää osakkeenomistajiamme, asiakkaitamme sekä yhteistyökumppaneitamme osoittamastanne luottamuksesta vuonna 2008.

Mika Seitovirta toimitusjohtaja

LIIKETOIMINTASTRATEGIA

Glaston on kasvava, kansainvälinen lasiteknologiayhtiö. Edistämme miellyttävän, turvallisen ja energiatehokkaan asuin- ja työympäristön kehittämistä hyödyntämällä innovatiivista lasiteknologiaa. Tuottamalla uusia, edistyksellisiä ja energiaa säästäviä lasiratkaisuja sitoudumme rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Glastonin uusi strategia julkaistiin tammikuussa 2008. Strategiamme ydinkohdat rakentuvat seuraaville teemoille:

• Arkkitehtuurilasisegmentti, ja sen tukena aurinkoenergiamarkkinat, luovat pohjan Glastonin kasvulle. Tavoitteenamme on toimia arkkitehtuurilasiteollisuuden arvoketjun yhdistäjänä.
• One-Stop-Partner -konsepti erottaa Glastonin kilpailijoistaan.
• Kaluste- ja ajoneuvosegmentissä kes kitymme kannattavuuden ja rahavirran parantamiseen.
• Glastonin päämääränä on rakentaa vah va markkina-asema myös Kiinassa ja muualla Aasiassa.
• Palveluliiketoiminnan edelleen kehittämi nen on konsernin kasvun ja markkinajohta juuden kulmakivi.
• Glaston tekee tarvittaessa harkittuja yritysostoja vahvistaakseen tarjontaansa.

Aurinkoenergiamarkkinat tukevat arkkitehtuurilasisegmenttiä

Glastonin tavoitteena on toimia arkkitehtuurilasiteollisuuden arvoketjun integraattorina. Glaston hyödyntää nykyisen vahvan markkina-asemansa ja osaamisensa asiakastoimialalla, joka on suuri ja jolla on merkittävimmät kasvuodotukset.

Rakentamisessa niin turvalasin kuin energialasin käyttö kasvaa, mikä lisää Glastonin koneiden kysyntää. Glastonin arvion mukaan maailmanlaajuisesti noin 70 prosenttia raakalasista käytetään rakennusteollisuudessa, mutta arviolta ainoastaan 30 prosenttia rakentamisessa käytetystä lasista on turvalasia. Turvalasin käyttöä arkkitehtuurilasisegmentissä kasvattavat yhä vaativammat lasisovellukset sekä energialasin käytön yleistyminen.

Arkkitehtuurilasisegmenttiä tukevat voimakkaasti kehittyvät aurinkoenergialasimarkkinat. Vuonna 2008 aurinkoenergiasegmentin osuus Glastonin liiketoiminnasta kasvoi selkeästi, ja markkinoiden odotetaan jatkossa tarjoavan merkittävän kasvupotentiaalin. Glastonin tavoitteena on saavuttaa merkittävä markkina-asema aurinkoenergialasisegmentissä hyvän markkinatuntemuksensa sekä toimialalle suunnattujen teknologisesti edistyksellisten tuotteiden avulla.

Kaluste- ja ajoneuvoteollisuutta palvelevat lasinjalostusmarkkinat ovat arkkitehtuurilasimarkkinoita selkeästi pienemmät ja segmentin kasvuodotukset ovat hieman alhaisemmat. Glaston keskittyy näiden segmenttien osalta kannattavuuteen ja rahavirtaan.

Tamglass Lasinjalostus Oy määriteltiin uudessa strategiassa Glastonin avainliiketoiminnan ulkopuolelle, ja Glaston analysoi tämän toiminnan strategisia tulevaisuuden vaihtoehtoja. Vuonna 2008 lasinjalostusyksikössä keskityttiin kannattavuuden parantamiseen, ja yksikkö lopetti työkone- ja erikoisajoneuvolasien liiketoiminnan sekä tehosti rakennuslasiliiketoimintaansa. Pihtiputaan tuotantoyksikön toiminta lopetettiin vuoden 2008 lopussa.

Glaston on edelläkävijä kokonaistoimittajana

Kokonaisratkaisujen toimittajana Glaston on edelläkävijä kilpailijakentässään. One-Stop-Partner -konseptin avulla Glaston pyrkii palvelemaan asiakkaitaan siten, että heidän toimintansa on mahdollisimman tehokasta ja kilpailukykynsä kasvaa. OSP-konseptia vahvistavat selkeästi Software Solutionsliiketoiminta-alueen ohjelmistotuotteet sekä kattavat huolto- ja ylläpitopalvelut.

Kokonaisratkaisujen kysynnän odotetaan jatkossa kasvavan tuotannon tehokkuus- ja joustavuusvaatimusten tiukentuessa. Yhtenäisen kone- ja ohjelmistokokonaisuuden avulla tuotantoprosessia voidaan optimoida tehokkaammin, mikä tukee asiakkaan tuotannon maksimointia ja kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Glaston rakentaa vahvaa markkina-asemaa Kiinassa ja muualla Aasiassa

Kiinan lasikysyntä yksin vastaa yli kolmasosaa koko toimialan kysynnästä maailmanlaajuisesti, ja sitä voidaan pitää lasinjalostusteollisuuden suurvaltana. Toisaalta, myös toimialan kilpailu on kovinta Kiinassa.

Glaston erottuu Kiinassa korkealla laadulla, luotettavuudella sekä brändillä. Laatutietoisuuden kasvua Kiinassa edistää etenkin sääntelyn kiristyminen, mikä tukee Glastonia toimittajana. Vuonna 2008 Glaston jatkoi toimintojensa vahvistamista Kiinassa vastatakseen kilpailuun ja voidakseen tuottaa kustannustehokkaasti lasinjalostuskoneita Kiinan markkinoiden tarpeisiin. Pohjois-Aasiasta muodostettiin uusi markkina-alue, ja toiminnalla on nyt myös kiinalainen johto.

palveluliiketoiminnan kehittäminen perustana kasvulle ja markkinajohtajuudelle

Glastonin asiakaslupauksen avainsanat ovat luotettavuus, laatu ja palvelu. Glastonille markkinajohtajuus ei tarkoita ainoastaan suurinta markkinaosuutta ja laajinta ja teknologisesti edistyksellistä tuotevalikoimaa, vaan myös ensiluokkaista asiakaspalvelua ja toimialan korkeinta asiakastyytyväisyyttä.

Huolto- ja palveluliiketoiminnan suurin kilpailu tulee tällä hetkellä asiakkailta, jotka huoltavat koneensa itse. Tämä on kuitenkin Glastonille myös suuri kasvumahdollisuus asiakkaiden ulkoistaessa ydinliiketoimintaansa kuulumattomia toimintoja. Lähivuosina Glaston keskittyy huolto- ja palveluliiketoiminnassa kannattavaan kasvuun, asiakastyytyväisyyden kasvattamiseen entisestään sekä palvelujen myynnin kehittämiseen. Lisäksi palvelujen tuotteistamista jatketaan.

Glaston vahvistaa tarjontaansa harkituin yritysostoin

Orgaanisen kasvun lisäksi Glaston tekee tarvittaessa harkittuja yritysostoja vahvistaakseen tai täydentääkseen joko teknologista osaamistaan, tuotetarjontaansa tai maantieteellistä markkina-asemaansa. Yritysostojen edellytyksenä on, että ne ovat strategiaan sopivia, Glastonin arvoa kasvattavia, tarjoavat selkeitä ja merkittäviä synergioita, ja että ostettavan yrityksen johto pystyy johtamaan liiketoimintaa myös osana kansainvälistä konsernia. Yritysostojen tulee myös tukea Glastonin taloudellisia tavoitteita.

taloudelliset tavoitteet

Glaston julkisti vuoden 2008 alussa päivitetyn strategian yhteydessä taloudelliset tavoitteet, jotka ovat:

• Liikevaihdon vuosittainen kasvu yli 8 prosenttia
• Liikevoittomarginaalin nostaminen (EBIT-%) vähintään 10 prosenttiin
• Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) vähintään 20 prosenttia

Glaston ilmoitti lokakuussa 2008, että se uskoo saavuttavansa taloudelliset tavoitteet vuonna 2012 vuoden 2010 asemesta toimintaympäristöön liittyvän epävarmuuden ja heikentyneen markkinatilanteen johdosta.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Glastonin lasinjalostuskoneiden kysyntää ohjaavat pitkällä aikavälillä lasin käytön yleistyminen, teknologisesti vaativien lasisovellusten kysynnän kasvu, ympäristötietoisuuden lisääntyminen sekä energiankulutusta ja turvallisuutta säätelevän lainsäädännön tiukentuminen.

Energialasin ja turvalasin käyttö yleistyy nopeasti

Lasin kysyntää ohjaavat pitkälti lasin käytön yleistyminen etenkin julkisessa rakentamisessa ja arkkitehtuurisuunnittelussa, jolloin sekä uudis- että korvausrakentamisen kehitys ohjaa myös Glastonin koneiden kysyntää. Teknologisesti vaativien lasisovellusten kysyntä kasvaa, ja esimerkiksi arkkitehtuurilaseilta edellytetään yhä suurempaa kokoa, taivutettavuutta ja ohuutta.

Lisäksi energian säästötavoitteet kasvavat ympäristötietoisuuden ja sääntelyn lisääntyessä, mikä vaikuttaa energialasin kysyntään: oikeanlaisen lasin käytöllä energiankulutusta voidaan pienentää merkittävästi, ja tästä johtuen energialasin kysyntä kasvaa voimakkaasti. Myös erilaiset turvallisuusmääräykset tukevat energialasin ja laminoitujen lasien käytön kasvua. Turvalasin pääkäyttöalueita ovat julkinen rakentaminen, ajoneuvoteollisuus sekä kaluste- ja laiteteollisuus.

Taloudellisen kasvun myötä energialasin käyttö lisääntyy myös kehittyvillä markkinoilla, kun loppuasiakkailla on mahdollisuus käyttää pidemmälle jalostettuja laseja ja hyödyntää niiden energiansäästömahdollisuuksia. Kehittyvillä markkinoilla lasin käyttö ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin muualla, mutta yleisesti ottaen kaikkialla kehitys on sama: lasin koko- ja pinnoitevaatimukset kasvavat, ja suuntaus on kohti vaativampia lasisovelluksia.

Aurinkoenergialasien kysyntä kasvaa voimakkaasti

Aurinkoenergiasovelluksissa käytettävän lasin kysynnän ja siten aurinkoenergiasegmenttiä palvelevien lasinjalostuskoneiden kysynnän arvioidaan tarjoavan merkittävän kasvupotentiaalin Glastonille tulevaisuudessa. Aurinkoenergian käytön yleistymistä tukevat ympäristötietoisuuden kasvu, pyrkimys vähentää riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä sekä kustannustekijät.

Aurinkoenergian kysyntää kasvattavat lisäksi myös erilaiset päästörajoitukset. Esimerkiksi Euroopan parlamentin joulukuussa 2008 hyväksymän EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaan uusiutuvan energian osuus EU:n energiankulutuksesta on nostettava 20 prosenttiin vuoteen 2020

mennessä. Jäsenmaiden on lisäksi vähennettävä kasvihuonepäästöjään 20 prosenttiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Myös energiatehokkuutta on parannettava saman verran.

Keskeisessä roolissa aurinkoenergian yleistymisessä on lisäksi aurinkoenergian hintataso suhteessa esimerkiksi uusiutumattomiin energialähteisiin, missä aurinkoenergian tuottamisessa käytettävän teknologian kehittymisellä on tärkeä rooli.

Merkittävin kasvupotentiaali arkkitehtuurisegmentissä

Lasin käytön yleistyminen, turvalasin osuuden kasvu sekä aurinkoenergian yleistyminen vaikuttavat myönteisesti Glastonin koneiden kysyntään, vaikkakin maailmanlaajuinen rahoituskriisi heijastuu selkeästi lähitulevaisuudessa myös lasinjalostuskoneiden kysyntään. Lasinjalostuskoneiden kysyntä vaihtelee sekä liiketoiminta-alueiden välillä että maantieteellisesti.

Pohjautuen ennen elokuuta 2008 kerättyyn tietoon, jalostetun lasin vuosittaisen kysynnän arvioidaan kasvavan keskimäärin 4 prosenttia vuosina 2007–2012. Kasvun arkkitehtuurisegmentissä arvioidaan olevan tällä ajanjaksolla keskimäärin 5 prosenttia vuodessa. Kaikesta valmistettavasta lasista arviolta 40 prosenttia käsitellään tällä hetkellä turvalasiksi, mutta rakentamisessa käytettävästä lasista ainoastaan arviolta noin 30 prosenttia.

Maailmanlaajuiset lasikonemarkkinat palvelut mukaan lukien olivat arviolta 1,7 miljardia euroa vuonna 2005. Glastonin näkemyksen mukaan eniten kasvupotentiaalia on arkkitehtuurilaseissa, joita palvelevien lasinkäsittelykoneiden kysynnän Glaston odottaa jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina.

Lämpökäsittelykoneiden määrän arvioidaan kasvavan maailmanlaajuisesti joitakin prosenttiyksiköitä ajanjaksolla 2007–2012. Koneita myydään kaiken kaikkiaan määrällisesti eniten Pohjois-Aasiassa, mutta EMEA-alue on arvoltaan näiden suurin kohdemarkkina-alue. Glastonin Heat Treatment -liiketoiminta-alueen kysyntä riippuu lähivuosina selkeästi makrotalouden sekä aurinkoenergiamarkkinoiden ja rakentamisen kehittymisestä.

Huoltopalvelut eivät ole yhtä herkkiä laskusuhdanteelle kuin uuskonemyynti

Glastonin tarjoamat lasinjalostuskoneet ovat investointihyödykkeitä, joiden kysyntään maailmanlaajuinen rahoituskriisi, yritysten rahoitusvaikeudet sekä reaalitalouden taantuminen vaikuttavat alentavasti. Tuotannon tehokkuusvaatimusten ja jatkuvuuden merkitys kasvaa kuitenkin koko ajan, minkä vuoksi uuskoneinvestointien siirtyessä matalasuhdanteessa asiakkaat ylläpitävät kilpailukykyään koneiden päivityksin ja ylläpitotoimenpitein. Glastonin monipuolinen huolto- ja palvelutarjonta ei siten ole yhtä herkkiä suhdannevaihteluille kuin uuskonemyynti.

Myös Glastonin kolme vahvaa maantieteellistä markkina-aluetta eli EMEA-alue, Aasia ja Amerikka tasaavat talouden kehityksestä johtuvia suhdannevaihteluita, vaikkakin tällä hetkellä lasinjalostuskoneiden kysynnän taantuminen on nähtävissä kaikkialla. Korjausrakentaminen puolestaan tasoittaa jossain määrin rakentamisteollisuuden suhdannevaihtelujen vaikutusta Glastonin liiketoimintaan. Myös Glastonin asiakasrakenne on hajautunut.

kilpailuetuina ovat laatu, luotettavuus ja teknologinen etumatka

Tuotemerkin merkitys kilpailutilanteessa on suuri: Glastonin avaintuotemerkit Tamglass, Uniglass, Bavelloni ja Albat+Wirsam tunnetaan alalla kaikkialla maailmassa ja ne edustavat asiakkaalle laatua ja luotettavuutta. Vahvan brändin merkitys korostuu etenkin matalasuhdanteessa, jolloin johtavan markkina-aseman myötä Glastonin asema markkinoilla tyypillisesti vahvistuu. Lisäksi yksi Glastonin suurimmista kilpailueduista on mahdollisuus kokonaistoimituksiin. Glaston tarjoaa asiakkaalleen kokonaisia tehdas- tai linjaratkaisuja, joihin kilpailijat eivät kokonsa vuoksi välttämättä pysty.

Heat Treatment -liiketoiminta-alueella Glaston on selkeä markkinajohtaja maailmanlaajuisesti. Glastonilla on markkinoiden laajin tuotevalikoima ja palvelutarjonta. Liiketoiminta-alueen suurimmat kilpailijat tulevat Italiasta, Yhdysvalloista, Kiinasta, Taiwanista sekä muualta Euroopasta. Glaston on kuitenkin kooltaan merkittävästi muita toimijoita suurempi, ja ala on varsin pirstaloitunut.

Kiinalaiset kilpailijat ovat vähitellen tulossa myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, mutta ovat toistaiseksi vahvimpia kotimarkkinoillaan. Glaston puolestaan on selkeä markkinajohtaja kehittyneillä markkinoilla. Kiinalaiset toimijat kilpailevat lähinnä hinnalla, kun taas Glastonin kilpailuetuina ovat tuotteiden teknologinen laatu, kattava palvelutarjonta ja sijainti maantieteellisesti lähellä asiakasta.

Pre-processing-liiketoiminta-alueella Glaston on eräs maailman johtavista toimijoista. Merkittävimmät kilpailijat tulevat Italiasta tai muualta Keski-Euroopasta ja jossain määrin Kiinasta. Lisäksi esikäsittelykonemarkkinalla on suuri määrä paikallisia tai vain yhteen tuoteryhmään keskittyviä pieniä yrityksiä. Liiketoiminta-alue on vahva erityisesti hiontakoneissa ja työkaluissa sekä erittäin vahva koneiden luotettavuudessa ja tuottavuudessa.

Software Solutions -liiketoiminta-alueella Glastonilla on ainoastaan yksi kilpailija, joka Glastonin lisäksi pystyy tarjoamaan toimialan kattavia ohjelmistoja maailmanlaajuisesti. Muut kilpailijat ovat joko paikallisia tai tiettyyn konemerkkiin sidottuja. Liiketoiminta-alueen kilpailuedut ovat riippumattomuus laitemerkeistä, innovatiivisuus ja kokonaisvaltainen ymmärrys asiakkaiden toimialasta ja liiketoiminnan prosesseista.

Myös kattava huolto- ja palveluliiketoiminta lähellä asiakasta on eräs Glastonin tärkeimmistä kilpailueduista. Huoltopalveluliiketoiminnan suurin kilpailu tulee tällä hetkellä asiakkailta, jotka huoltavat koneensa itse. Tämä on kuitenkin Glastonille myös suuri kasvumahdollisuus asiakkaiden ulkoistaessa ydinliiketoimintaansa kuulumattomia toimintoja, joskin maailmanlaajuinen rahoituskriisi vaikuttanee myös lasialan toimijoiden huollon ja kunnossapidon ulkoistuspäätöksiin. Huolto- ja palvelukysyntään vaikuttavat jossain määrin myös pienet paikalliset toimijat.

LIIKETOIMINTA-ALUEet Pre-Processing

Vuonna 2008 Pre-processing-liiketoiminta-alue keskittyi myynnin maantieteelliseen kehittämiseen ja uusien konemallien tuomiseen markkinoille. Taloudellisesti liiketoiminta-alue ei suoriutunut odotusten mukaisesti, ja syyskuussa käynnistettiin tehostamisohjelma.

Pre-processing-liiketoiminta-alue valmistaa lasin esikäsittelykoneita ja kivenjalostuskoneita. Tuotevalikoima kattaa koneet lasin leikkauksesta ja porauksesta aina reunan käsittelyyn ja hiontaan. Lisäksi liiketoiminta-alue valmistaa ja toimittaa lasinja kivenjalostukseen liittyviä työkaluja sekä tarjoaa koneiden huolto- ja päivityspalveluja. Lasin esikäsittelyssä Glaston on yksi maailman johtavista yrityksistä keskittyen erityisesti hiomakoneisiin.

Liiketoiminta-alueen asiakaskunta on maailmanlaajuinen, ja loppuasiakassegmentteinä ovat arkkitehtuuriala sekä huonekalu- ja kodinkoneteollisuus. Aurinkoenergiasegmentti on uusi mahdollisuus lasinjalostusteollisuudelle myös esikäsittelyn kannalta. Glastonin esikäsittelykoneet täyttävät jo nyt tämän segmentin tarpeet, ja ensimmäiset ratkaisut on jo toimitettu asiakkaille.

Glaston lanseerasi useita tuoteuutuuksia vuonna 2008. Tuotantoa Kiinassa vahvistettiin.

Useita uusia esikäsittelytuotteita markkinoille

Vuonna 2008 tuotekehityksessä painotettiin tuotteiden integrointia sekä pääasiassa arkkitehtuuri- ja aurinkoenergiamarkkinoille suunnattuja uusia tuotteita. Lokakuussa alan johtavilla Glasstec-messuilla esiteltiin useita uusia tuotteita. Näiden joukossa oli muun muassa uusia leikkuuratkaisuja, CNC-kone, reunahiomakone ja työkaluratkaisuja. Uutuudet saivat hyvän vastaanoton markkinoilla, ja useita koneita toimitettiin jo vuoden 2008 lopussa. Myös Albat+Wirsamin ohjelmistolla varustettuja esikäsittelykoneita esiteltiin ensimmäisen kerran.

Tuotteiden lokalisointi Kiinaan aloitettiin

Pre-processing-liiketoiminta-alue valmistaa koneita kolmessa paikassa: Italiassa,

Brasiliassa ja Kiinassa. Vuonna 2008 aloitettiin Bavelloni-leikkuupöytien ja linjojen kokoaminen Kiinassa Tianjinin tehtaalla, joka avattiin vuonna 2007. Ensimmäiset tuotteet toimitettiin paikallisille markkinoille kolmannen vuosineljänneksen aikana. Nämä toimet olivat ensimmäiset askeleet kohti uutta lokalisoitua tuotevalikoimaa, jonka avulla Glaston pystyy paremmin vastaamaan markkinoiden tarpeisiin Kiinassa ja kasvattamaan toimintaansa alhaisen kustannustason maissa.

Yhdysvalloissa Glaston otti Greensboron tehtaalla käyttöön uusia kivenjalostustyökalujen valmistustiloja.

Etelä-Amerikka haastavien markkinoiden valopilkku

Vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa alkoi markkinoiden voimakas hidastuminen. Negatiivinen suuntaus näkyi saaduissa tilauksissa ja liiketoiminta-alueen tuloksessa. Pohjois-Amerikan lisäksi kysyntä heikkeni myös EMEA-alueella ja Aasiassa. EMEA-alue on edelleen merkittävin markkina-alue liikevaihdolla mitattuna, kun taas Pohjois-Amerikan myynti laski merkittävästi vuodesta 2007. Markkina-asemansa vahvistamiseksi Glaston uudelleenjärjesti ja vahvisti Pre-processing-liiketoimintaalueen myyntiorganisaatiota vuonna 2008 erityisesti EMEA-alueella.

Vuonna 2008 markkinat kehittyivät myönteisesti Etelä-Amerikassa, jossa lasisovellusten kasvava kysyntä erityisesti arkkitehtuurin alalla tuki esikäsittelykoneiden ja työkalujen kysyntää. Glaston onnistui kasvattamaan markkinaosuuttaan ja liikevaihtoaan alueella vuonna 2008.

Tehokkuusohjelman tuloksia odotettavissa vuonna 2009

Vuonna 2008 Pre-processing-liiketoiminta-alueen osuus oli 33,1 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Liikevaihto laski 4,7 prosenttia 89,7 (94,1) miljoonaan euroon. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli -3,0 (1,6) miljoonaa euroa. Tilauskanta vuoden lopussa oli 13,0 (20,9) miljoonaa euroa.

Liiketoiminta-alueen heikkoa tuloskehi-

	2008	2007	Muutos -%
Liikev aihto [Milj. euro a]	89,7	94,1	-4,7
Liiketu los [Milj. euro a]	-3,0	1,6	–
PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA	-3,3	1,7	–
Tilausk anta [milj. euro a]	13,0	20,9	-37,8
Henkilöstö VUODEN LOPUSSA	614	556	10,4

tystä selittävät epäoptimaalinen tuotevalikoima sekä haastavan markkinatilanteen vuoksi tiukentunut hintakilpailu. Erityisesti Pre-processing-liiketoiminta-alueen heikon tuloskehityksen vuoksi Glaston aloitti syyskuussa tehostamisohjelman, jonka tavoitteena on parantaa Glastonin ja etenkin Pre-processing-liiketoiminta-alueen

kannattavuutta sekä sopeuttaa toimintoja muuttuneeseen markkinatilanteeseen.

Vuonna 2009 esikäsittelytuotteiden markkinoiden odotetaan jatkuvan haastavina ja hintakilpailun pysyvän tiukkana. Pre-processing-liiketoiminta-alueen painopiste on kannattavuuden parantamisessa ja tuotestrategian täsmentämisessä.

LIIKEtulos ja -marginaali

LIIKEVAIHTO

LIIKETOIMINTA-ALUEet heat treatment

Vuonna 2008 liiketoiminnan painopisteet olivat kannattavuuden parantamisessa, tuotetarjonnan kehittämisessä sekä markkina-aseman vahvistamisessa. Aurinkoenergiapaneelien ja -peilien valmistuksessa käytettävien koneiden kysyntä kasvoi lähes koko vuoden. Markkinatilanne oli loppuvuotta lukuun ottamatta hyvä.

Glastonin Heat Treatment -tuotetarjonta on markkinoiden laajin ja Glaston on tällä liiketoiminta-alueella selkeä markkinajohtaja maailmassa. Lasinjalostuskoneiden lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluita käyttöönottokoulutuksesta säännölliseen huoltoon ja ennakoivaan ylläpitoon.

Liiketoiminta-alueen tarjoamilla koneilla jalostetaan lasia turvalasiksi lämmön avulla: lasia voidaan tasokarkaista, taivuttaa, taivutuskarkaista sekä laminoida.

Heat Treatment -asiakkaat toimittavat lasituotteita ensisijassa arkkitehtuuriteollisuudelle, ajoneuvoteollisuudelle, kaluste- ja laiteteollisuudelle sekä aurinkoenergiaratkaisujen valmistajille. Aurinkoenergialasin tuotantoon kehitettyjen järjestelmien osuus Heat Treatment -liiketoiminnasta oli vuonna 2008 merkittävä ja kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2008 merkittävin asiakkuus oli israelilainen Solel Solar Systems, jolle Glaston toimitti tuotantolinjat ja toteutti yhteishankkeen parabolisten aurinkoheijastimien valmistamiseksi Glastonin koneilla Akaassa.

Uusia tuotteita tuoteportfolioon

Tuoteryhmistä merkittävin oli vuonna 2008 edelleen tasokarkaisukoneet sekä liikevaihdolla että myytyjen koneiden määrällä mitattuna. Myös kohdemarkkinoina tasokarkaisukoneet ovat suurin ryhmä. Tamglass ProE™ -kone on eniten myyty matalan emissiviteetin lasin tasokarkaisukone maailmassa.

Vuoden aikana Glaston toi markkinoille useita uusia Heat Treatment -koneita. Taivutuskoneissa lanseerattiin konelinja CSPaurinkopeilien (Concentrated Solar Power) valmistukseen. Lisäksi Glaston lanseerasi suuren tuotantokapasiteetin tasokarkaisukoneen photovoltaic-aurinkoenergialasien (PV) sekä arkkitehtuurilasien tuotantoon. Lanseerauksia täydensi ProE Magnum™ -tuoteperheen laajentaminen yhä suurempiin lasikokoihin, mikä vahvisti Glastonin johtavaa asemaa vaativien tasokarkaisukoneiden valmistajana.

Pohjautuen Glastonin strategiaan ja uusiin markkinamahdollisuuksiin Heat Treatment -liiketoiminta-alueelle laadittiin vuonna 2008 uusi tuotestrategia sekä uudistettiin tuotehallinnan organisoitumista. Tuotestrategialla varmistetaan Glastonin teknologia- ja markkinajohtajuus. Aurinkoenergiamarkkinoille suunnatulla teknologialla on vahva merkitys uudessa tuotestrategiassa.

Maailmanlaajuinen asiakaskunta

Heat Treatment -asiakkaista arkkitehtuurilasiasiakkuuksien osuus on edelleen suurin, ja segmentin kysyntä vahvaa erityisesti alkuvuonna. Ajoneuvolasiteollisuuden kysyntä vaihteli selvästi eri markkina-alueiden välillä. Kaluste- ja laiteteollisuuden asiakkaiden kysyntä oli vahvaa erityisesti Etelä-Amerikassa.

Maantieteellisesti merkittävin markkinaalue on EMEA-alue, jossa etenkin Lähiidässä Heat Treatmentin markkina-asema on erittäin vahva ja vahvistui vuoden 2008 aikana edelleen. Lisäksi liiketoimintaalue vahvisti vuonna 2008 asemiaan muun muassa Etelä-Amerikassa. Pohjois-Amerikassa markkinat hiljentyivät edelleen.

Markkinoiden supistuminen loppuvuonna ja asiakaspäätösten venyminen rahoituskriisin johdosta kiristi kilpailutilannetta. Glastonin kilpailuetuina haastavammassa markkinatilanteessa ovat vahva teknologinen osaaminen, laatu, edistyksellinen tuotetarjoama sekä kattava myynti- ja huoltoverkosto.

Tuotantoa Kiinassa kasvatettiin

Markkina-aseman vahvistamiseksi vuoden aikana aloitettiin kahden turvalasikonetuoteperheen tuotanto Kiinassa, mikä mahdollistaa tuotteiden tarjoamisen kustannustehokkaasti lähempänä asiakasta. Tamglass CHF ja Tamglass ProE CCS -tuotteita on toimitettavissa vuonna 2009 Kiinan tehtaalta. Toimenpiteitä valmistuksen lisäämiseksi Kiinassa jatketaan vuoden 2009 aikana.

Rahoitusmarkkinoiden epävakaus heijastui loppuvuonna

Liiketoiminta-alueen markkinatilanne oli kokonaisuutena hyvä, joskin markkinatilanne heikentyi olennaisesti katsauskauden lopulla. Epävarmuus markkinoiden kehityksestä ja erityisesti rahoitusmarkkinoiden epävakaus siirsivät asiakaspäätöksiä useilla markkina-alueilla. Tilauskanta vuoden lopussa oli 44,2 (59,9) miljoonaa euroa.

Vuonna 2008 liiketoiminta-alue muodos-

	2008	2007	Muutos -%
Liikev aihto [milj. euro a]	152,9	162,3	-5,8
Liiketu los [milj. euro a]	13,0	19,6	-33,7
PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA	8,5	12,1	–
Tilausk anta [milj. euro a]	44,2	59,9	-26,2
Henkilöstö VUODEN LOPUSSA	640	612	4,6

hotelli BEIJING 7-STAR PEKING, KIINA

ti 56,5 prosenttia Glastonin liikevaihdosta. Liikevaihto oli 152,9 (162,3) miljoonaa euroa. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 13,0 (19,6) miljoonaa euroa. Ydinliiketoiminnan eli turvalasikoneiden kannattavuus kehittyi vuoden aikana myönteisesti, joskin loppuvuoden toimitusvolyymi jäi asiakaspäätösten siirtymisen vuoksi odotuksia alhaisemmaksi, mikä vaikutti koko vuoden liiketulosta alentavasti.

Glaston käynnisti liiketoiminta-alueella lokakuussa 2008 kustannusten ja kapasiteetin sopeuttamisen muuttuneeseen markkinatilanteeseen, minkä seurauksena Uniglass Engineering Oy:n toiminnot Suomessa yhdistetään Glaston Finland

Oy:n toimintoihin vuoden 2009 aikana. Heat Treatment -koneita valmistetaan jatkossa neljässä tehtaassa Suomessa, USA:ssa, Kiinassa ja Brasiliassa. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvan

Tamglass Lasinjalostus Oy:n tappiot pienenivät vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, mutta yhtiön liiketappio rasitti merkittävästi liiketoiminta-alueen ja koko Glastonin tulosta. Tamglass Lasinjalostuksen liiketoiminnan tervehdyttämistä jatketaan edelleen vuonna 2009.

Vuonna 2009 liiketoiminnan kehittämisen painopisteinä ovat tuoteteknologian kehittäminen sekä kustannustehokkuuden parantaminen. Kysynnän arvioidaan pysyvän vuoden 2009 alkupuolella alhaisella tasolla.

LIIKEVAIHTO

LIIKEtulos ja -marginaali

LIIKETOIMINTA-ALUEet Software Solutions

Vuonna 2008 Software Solutions -liiketoiminta-alue keskittyi Albat+Wirsamin tuotteiden entistä syvällisempään integrointiin Glastonin koneiden kanssa. Integrointia tuettiin tuomalla markkinoille myös uusia tuotteita. Liiketoiminta-alueen markkinat pysyivät vahvoina koko toimintavuoden.

Software Solutions -liiketoiminta-alue on lasiteollisuudessa käytettävien ohjelmistojen sekä tuotannonsuunnittelu- ja raportointijärjestelmien johtava toimittaja. Liiketoiminta-alueen muodostaa vuonna 2007 ostettu saksalainen Albat+Wirsam Software Group.

Liiketoiminta-alue tarjoaa ohjelmistoratkaisuja lasi- ja ikkunateollisuudelle. Ohjelmistot mahdollistavat Glastonin asiakkaille tuotantoprosessien sekä kaupallisten prosessien kokonaisvaltaisen hallinnan. Tavoitteena on nostaa ohjelmistojen avulla lasi- ja ikkunateollisuuden automaatiotasoa sekä sitä kautta Glastonin asiakkaiden kannattavuutta.

Glaston pystyy tarjoamaan koneratkaisuja, joissa on käytetty ainoastaan omia ohjelmistoja.

Liiketoiminta-alueen ohjelmistotuotevalikoimassa on tuotannonohjausjärjestelmiä tasolasin valmistajille ja lasinjalostajille. Erityisesti keskitytään kolmeen tuoteryhmään: myyntiprosessin hallinta tilausprosessista laskutukseen, tuotannon suunnittelu kustannuslaskennasta ja kapasiteettisuunnittelusta materiaalinhallintaan sekä yksityiskohtainen tuotannon optimointi, seuranta ja ohjaus. Ohjelmistotuotteet mahdollistavat tuotantoprosessin optimoinnin aina koneiden keskinäisestä toiminnasta materiaalien ja työnkulun ohjaukseen sekä myynnin hallintaan.

Software Solutions -liiketoiminta-alueen tyypillisiä asiakkaita ovat lasinjalostajat ja ikkunanvalmistajat, jotka valmistavat asiakaskohtaisesti räätälöityjä tuotteita. Software Solutions -liiketoiminta-alueen merkittävin markkina-alue volyymilla mitattuna on EMEA-alue, jota seuraavat Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka sekä Aasian ja Tyynenmeren alue. Vuonna 2008 kysyntä kehittyi

myönteisesti erityisesti Etelä-Amerikassa, kun taas Pohjois-Amerikan markkinoilla ei näkynyt merkkejä toipumisesta.

Integrointi Glastonin koneisiin jatkui

Vuonna 2008 Albat+Wirsamin integrointi Glastonin organisaatioon ja toimintaan saatiin päätökseen. Software Solutionsliiketoiminta-alue keskittyi voimakkaasti Albat+Wirsamin ohjelmistojen yhdistämiseen Glastonin koneisiin ja yhteensopivuuden varmistamiseen. Kun Albat+Wirsamin integrointi Glastoniin on nyt saatettu päätökseen, voi Glaston toimittaa asiakkailleen kokonaisjärjestelmiä sekä niihin yhteensopivia ohjelmistoja.

Albat+Wirsamin integrointiprosessi Glastoniin edellytti myös merkittäviä uudelleenjärjestelyjä Software Solutionsliiketoiminta-alueella. Operatiiviset toiminnot jaettiin vuonna 2008 kolmeen uuteen pääalueeseen: Software Sales Support, Implementation & Service ja Software Development.

Albat+Wirsamin integrointia Glastoniin tuettiin myös uusilla tuotteilla. Uusi linjaohjausjärjestelmien Panorama-tuoteryhmä mahdollistaa kokonaisten linjaratkaisujen ohjauksen ja seurannan verkossa. OEMtuotteissa julkaistiin Bavelloni-esikäsittelykoneiden optimointi- ja CAD-järjestelmäversiot. Tavoitteena oli korvata aiemmin käytetyt kolmansien osapuolien ohjelmistot.

2008 oli menestyksekäs vuosi

Software Solutions -liiketoiminta-alueen markkinat olivat vahvat vuonna 2008. Automaatioasteen ja joustavuuden kasvava merkitys lasinjalostusteollisuudelle vaikutti selkeästi kysyntään. Erityisesti EMEAalue vauhditti liiketoiminta-alueen kasvua. Lisäksi Japanissa toteutettiin laaja projekti, joka edesauttoi Glastonin ohjelmistotuotteiden mukauttamista Aasian markkinoiden vaatimuksiin.

Vuonna 2008 Software Solutions -liiketoiminta-alueen liikevaihto oli 10,4 prosenttia Glastonin liikevaihdosta. Liiketoimintaalueen liikevaihto kasvoi 28,2 miljoonaan

	2008	7–12/2007
Liikev aihto [Milj. euro a]	28,2	14,7
Liiketu los [Milj. euro a]	3,7	2,6
PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA	13,3	17,8
Tilausk anta [Milj. euro a]	3,5	6,2
Henkilöstö VUODEN LOPUSSA	262	247

euroon (7–12/2007: 14,7 miljoonaa euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 3,7 miljoonaa euroa (7–12/2007: 2,6 miljoonaa euroa). 31.12.2008 Software Solutions liiketoiminta-alueen tilauskannan arvo oli 3,5 (6,2) miljoonaa euroa.

Vuonna 2009 liiketoiminta-alue keskittyy uusien tuotesukupolvien kehittämiseen erityisesti tuotantoautomaation alalla. Yhteistyötä vahvistetaan Pre-processingja Heat Treatment -liiketoiminta-alueiden ohjelmistokehityksen lisäksi myös muiden konevalmistajayhteistyökumppaneiden kanssa. Liiketoiminta-alueen markkinoiden odotetaan kuitenkin heikkenevän alkuvuoden aikana.

liiketoimintayksiköt One-Stop-Partner

Glastonin OSP-konsepti kattaa esikäsittely- ja lämpökäsittelykoneet, tuotannonohjausjärjestelmät, yhteistyökumppaneiden teknologiat sekä palvelut, konsultoinnin ja projektinhallinnan. Lasinjalostusteollisuudessa OSP-ratkaisujen kysynnän keskeisinä ajureina ovat erityisesti asiakkaan tarve maksimoida tuottopotentiaali, tuotantotehokkuus ja joustavuus yhä kiristyvässä kilpailussa.

Glaston on edelläkävijä konsepteissa, joiden avulla pyritään laajempiin lasinjalostuskoneiden toimituksiin yksittäisten linjakomponenttien sijaan. Kehitystyö perustuu aina asiakkaan vaatimuksiin ja tarpeisiin, ja tavoitteena on muodostaa asiakkaan kannalta paras mahdollinen kokonaisuus. Asiakkaan kokonaiskustannukset ovat alhaisemmat, kun tarvittavat lasinjalostuskoneet, ohjelmistot ja palvelut hankitaan kokonaistoimittajalta yksittäisten linjakomponenttien asemesta.

Lasinjalostusteollisuudessa, kuten muillakin teollisuudenaloilla, kokonaistoimitusten kysyntä on kasvussa. Glastonin OSP-toimitukset jakaantuvat keskikokoisis-

OSP-konseptin tavoitteena on asiakkaan kilpailukyvyn ja joustavuuden maksimointi.

ta suuriin osalinjoihin sekä linja- ja tehdaskokonaisuuksiin. Konsultoinnilla on tärkeä osa OSP-konseptien markkinoinnissa, kun toimituskokonaisuudesta pyritään saamaan mahdollisimman tehokas konetekniikan, ohjelmistoratkaisujen ja palvelujen optimaalisen yhdistelmän avulla.

OSP-konseptia kehitettiin edelleen vuonna 2008

Glastonin toimitusprosessin parantamiseksi ja OSP-tarjonnan kehittämiseksi Glastonin OSP-yksikkö jaettiin kahdeksi yksiköksi tammikuussa 2008. Uudet yksiköt ovat One-Stop-Partner Offering ja One-Stop-Partner Deliveries. Organisaatiomuutos mahdollisti OSP-konseptin nopeamman kehityksen vuoden 2008 aikana. Tarjonta määritettiin ja jäsennettiin aiempaa selkeämmin, ja toimituskykyä vahvistettiin rekrytoinneilla sekä yhtenäistettyjen toimintamallien ja työskentelytapojen avulla.

OSP-konseptin teknologiapartnereiden osalta Albat+Wirsamin hankinta vahvisti selkeästi Glastonin lasinjalostuskoneiden toimittajien yhteistyökumppaniverkostoa, mikä puolestaan tukee Glastonin OSP-tarjontaa.

Organisaatiomuutoksen lisäksi OSPkonseptia kehitettiin vuonna 2008 monin tavoin. Kaiken kaikkiaan aurinkoenergiasektorin asiakkaille suunnattu OSP-konsepti otettiin markkinoilla hyvin vastaan, ja asiakkaat osoittivat erityistä kiinnostusta litteitä paneeleja ja Glastonin taivutustekniikkaa kohtaan.

Integroiduilla ratkaisuilla hyvä kysyntä

Erityisesti Itä-Euroopassa, Lähi-idässä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella OSPratkaisujen kysyntää vauhdittavat täysin uudet lasinjalostustehtaat. Kypsillä Keski-, Pohjois- ja Länsi-Euroopan sekä Pohjois-Amerikan markkinoilla OSP-tarjoukset perustuvat yleensä uudistusprosesseihin tai tuotannon päivittämiseen korkeammalle automaation tasolle. Yleisesti ottaen esimerkiksi aurinkoenergia- ja arkkitehtuurisektorin korkeat tehokkuusvaatimukset lisäävät merkittävästi näihin aloihin liittyvien OSP-konseptien ja palvelujen kysyntää.

Vuonna 2008 integroitujen lasinjalostusratkaisujen kysyntä jatkui hyvänä loppuvuotta lukuunottamatta Itä- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kysyntä Keski- ja Pohjois-Euroopassa oli heikkoa. Vuoden 2008 ensimmäisten kuukausien aikana Amerikoissa aurinkoenergiaratkaisujen kysyntä oli vahvaa. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin vuoksi OSP-hankkeet pysähtyivät loppuvuodesta.

Vuonna 2008 Glaston toimitti OSP-ratkaisuja niin arkkitehtuuri- kuin aurinkoenergiasektoreille. Uusien OSP-tilausten arvo vuonna 2008 oli yhteensä 25,9 (47,7) miljoonaa euroa. Tuotot sisältyvät virallisesti raportoituihin segmentteihin. Suurin OSPtoimitus tehtiin Suomeen Akaan tehtaalle Solel Solar Systemsin parabolisten aurinkopeilien tuotantoa varten. Tehtaalla toimii Solelin suunnittelema ja Glastonin Solelilta saamien tarkkojen teknisten vaatimusten ja tietotaidon perusteella kehittämä ja rakentama ainutlaatuinen lasinjalostuslinjasto.

Tulevaisuudessa Glaston pyrkii vastaaviin OSP-kumppanuuksiin, joissa Glaston voi konsultoida asiakasta koneiden, ohjelmistojen ja palvelujen yhdistelmän valinnassa, toimittaa tuotteet ja varmistaa siten asiakkaan tuotantokyvyn. Vuonna 2009 Glaston keskittyy OSP-konseptin osalta uusien yhteistyösopimusten luomiseen ja olemassa olevien pitkäaikaisten kumppanuuksien ylläpitämiseen.

tarjoaa merkittävää

BRAD HAMILTON

liiketoimintayksiköt Service Solutions

Glastonin huolto- ja palveluliiketoiminnan verkosto on toimialansa laajin, ja se kattaa kaikki Glastonin konetyypit ja päämarkkina-alueet. Huoltoja ylläpitopalvelujen myynti kehittyi vuonna 2008 myönteisesti etenkin tuotepäivityksten ja uusien huoltosopimuskonseptien ansiosta.

Kattava huoltoverkosto on yksi Glastonin tärkeimmistä kilpailutekijöistä, ja se käsittää 27 toimipistettä maailmanlaajuisesti. Vuoden aikana yhdistettiin toimipisteitä Yhdysvalloissa sekä avattiin uudet huoltopisteet Turkkiin ja Espanjaan. Liiketoimintayksikön palveluksessa on yli 270 henkilöä. Vuonna 2008 henkilöstöä ja sen osaamista vahvistettiin etenkin uusia markkina-alueita ajatellen.

Service Solutions -palvelutarjonta sisältää useita erilaisia huolto- ja ylläpitotuotteita. Jatkuvien sopimusten tavoitteena on maksimoida koneiden toimintavarmuus sekä minimoida ennakoimattomat tuotantokatkokset. Ennakoivaan ja säännölliseen kunnossapitoon pohjautuvien jatkuvien sopimusasiakkaiden määrä kasvoi vuonna 2008 edelleen.

Luotettavuus, laatu ja palvelu ovat Glastonin kolme avainviestiä.

Yksikön muita palveluja ovat koneiden päivitykset, varaosat sekä konsultointi- ja koulutuspalvelut. Asiakkaille tarjotaan ennakoivia ja korjaavia kunnossapitopalveluita myös jatkuvien sopimusten ulkopuolella. Lisäksi Glaston siirtää, modernisoi ja asentaa asiakkaan lasinjalostuskoneen tarvittaessa uuteen toimipisteeseen tai asiakkaan myydessä koneen toiselle toimijalle. Glastonin tuotteisiin kuuluvat myös koneiden etävalvonta ja -diagnostiikka.

Asiakkaiden vaatimukset tukivat palveluliiketoiminnan kasvustrategiaa

Tuotannon kasvavat tehokkuusvaatimukset olivat vuonna 2008 eräs suurimmista palveluliiketoiminnan kasvuun vaikuttaneista tekijöistä. Jatkuvuus- ja tehokkuusvaatimukset korostuvat etenkin esimerkiksi aurinkoenergialasiteollisuudessa. Asiakkaat edellyttävät saavansa varaosat ja palvelut entistä nopeammin. Lisäksi ylläpitopalvelujen avulla niin esikäsittelykoneita kuin lämpökäsittelykoneita modernisoidaan ja päivitetään uusin ominaisuuksin vastaamaan kilpailutilannetta sekä toimintaympäristön muutoksia, esimerkiksi uusia viranomaisvaatimuksia. Myös kehittyvillä markkinoilla on yhä ominaisempaa tuotannon laadun

merkityksen korostuminen, mikä tukee huoltotoimintojen kysynnän kasvua.

Lasinjalostusalalla on jo nähtävissä myös muille teollisuudenaloille tyypillinen ulkoistamiskehitys, jota maailmanlaajuinen rahoituskriisi edelleen voimistaa: ulkoistamistarpeet kasvavat asiakkaiden keskittyessä ydinliiketoimintaansa, mikä kasvattaa myös huolto- ja ylläpitopalveluiden kysyntää.

Vaatimusten kasvu kävi ilmi myös vuonna 2008 toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa: kaikkien kysyttyjen palvelusuoritusten merkitys asiakkaille oli kasvanut. Tutkimuksen perusteella Glastonin asiakastyytyväisyys on palveluiden osalta yksi lasinjalostusalan parhaista, ja erityisesti huoltohenkilöstön asiantuntemus ja laatu saivat korkean arvosanan. Huoltotoimintojen korkea asiakastyytyväisyys tukee myös Glastonin uuskonemyyntiä, mikä luonnollisesti lisää edelleen huolto- ja ylläpitopalveluiden kysyntää.

Huoltopalveluiden toimituskyvyn parantamiseksi ja asiakastyytyväisyyden kasvattamiseksi entisestään Service Solutionsyksikön organisaatiota kehitettiin edelleen vuonna 2008. Eri tuotemerkkien huoltopalvelut yhtenäistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Jatkossa yksiköllä on yhteinen globaali myynnin johto, toimitusketjun johto, markkinointi sekä liiketoiminnan kehitys.

Service Solutions lanseerasi uusia palvelukonsepteja

Vuonna 2008 Glaston toi markkinoille kaksi uutta huoltosopimusmallia. Glaston Care -sopimus kattaa asiakkaan koneiden ennakoivan huollon ja ylläpidon suunnitellun huolto-ohjelman mukaan. Glaston Care Plus -huoltosopimusmalli on puolestaan askel eteenpäin, kattaen ennakoivan huolto-ohjelman lisäksi sopimuksen piiriin kuuluvien koneiden kriittisen varaosavaraston sekä vuosittaiset varaosatäydennykset. Glaston Care Plus soveltuu erityisen hyvin asiakkaille, joiden liiketoiminta edellyttää keskeytymätöntä tuotantoa, kuten aurinkoenergia- sekä ajoneuvosegmenteillä. Molemmat huoltosopimusmallit voivat kattaa Glastonin tuotemerkkien lisäksi myös asiakkaan muiden valmistajien toimittamien koneiden huollon ja ylläpidon.

Vuonna 2009 liiketoimintayksikön tavoitteena on kasvaa kannattavasti, säilyttäen samalla hyvä asiakastyytyväisyys. Keskeisessä asemassa ovat myyntityön kehittäminen sekä laitepäivitystuotteiden lanseeraus.

EMEA-alue

EMEA-alue muodostuu Euroopasta, Afrikasta sekä Lähi-idästä, joista Lähi-itä on Glastonin nopeimmin kasvava markkinaalue. Glastonin markkina-asema EMEA-alueella on erityisen vahva. Alueella kysynnän kasvua vauhdittavat pidemmällä aikavälillä rakennuksissa käytettävien lasien koon kasvamisen ja energiatehokkuusvaatimusten tiukentumisen lisäksi rakennusmääräysten kiristyminen sekä tuotannon tehokkuusvaatimusten kasvu. Glastonin merkittävimmät kilpailutekijät EMEA-alueella ovat luotettavuus sekä kokonaisvaltainen huoltopalveluiden tarjonta, jossa Glastonilla on selkeä etumatka alueen muihin kilpailijoihin.

Vuonna 2008 EMEA-alueelta saatujen tilausten määrä laski 6 prosenttia ollen 126,2 (134,4) miljoonaa euroa. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla heikentyneen taloustilanteen ja myös vaikeutuneen rahoituksen saannin vuoksi erityisesti laajemmat OSP-hankkeet pysähtyivät, ja epävarmuus alueella kasvoi selkeästi. Lämpökäsittelykoneiden, Software Solutions -liiketoiminnan tuotteiden sekä huolto- ja palveluliiketoiminnan kysyntä oli tyydyttävää. Pre-processing-liiketoiminta-alueella kilpailutilanne oli EMEA-alueella tiukka useiden alan toimijoiden kilpaillessa voimakkaasti hinnalla. Tämän vuoksi Glaston uudelleen organisoi ja vahvisti Pre-processing-liiketoiminnan myyntiorganisaatiota etenkin EMEA-alueella.

Vuonna 2008 korvaus- ja laajennusinvestoinnit ajoivat EMEA-alueen kysyntää selkeästi. Uusinvestointien kysyntä oli vielä alkuvuodesta vilkasta, mutta investointien päätöksentekoajat pidentyivät yleisesti. Aurinkoenergiasektorin kysyntä kasvoi alueella selkeästi, erityisesti Saksassa, Ranskassa, Espanjassa ja Turkissa. Glastonin ja israelilaisen Solel Solar Systemsin yhteishanke parabolisten aurinkoheijastimien valmistuksesta oli vuonna 2008 merkittävin aurinkoenergiaan liittyvä sopimus.

Amerikka

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikan alueen muodostavat USA, Kanada ja Meksiko. USA ja Kanada eivät markkinoina juuri eroa toisistaan, mutta Meksiko on taloudellisen kehityksen suhteen vielä näitä jäljessä. USA:ssa ja Kanadassa merkittävimmät myyntiä ohjaavat tekijät ovat julkisrakentamisessa energiatehokkuus ja paikalliset rakennusmääräykset sekä aurinkoenergiamarkkinoiden kasvu. Huolto- ja palvelutarjonta on tuotannon tehokkuusvaatimusten vuoksi alueella avainasemassa Glastonin tarjonnassa.

Glaston on johtava kokonaistoimittaja Pohjois-Amerikassa. Pre-processing-laitteissa Glastonilla on erityisen vahva asema reunankäsittely- ja viistohiomasovelluksissa sekä leikkuu- ja porakoneratkaisuissa. Heat Treatment -liiketoiminnassa markkinaasemaa vahvistavat edelleen vuoden 2008 viimeisestä neljänneksestä lähtien tarjottu täyskonvektiolasinjalostuskone sekä erityisesti aurinkoenergiasektorille suunnattu Tamglass CHF Pro™ -uutuus. Software Solutions -liiketoiminnassa Glaston vahvisti markkinapeittoaan Albat+Wirsamin integroinnin myötä.

Glastonin vuotta 2008 Pohjois-Amerikassa leimasi alueen erittäin voimakas taantuminen. Yhteensä koko Amerikassa saadut tilaukset laskivat 19 prosenttia 35,5 (44,0) miljoonaan euroon. Pohjois-Amerikassa lasinjalostuskoneiden kysyntä aleni etenkin asiakkaiden rahoitusvaikeuksien vuoksi. Glaston on sopeuttanut Pohjois-Amerikassa toimintaansa vaikean markkinatilanteen vuoksi muun muassa henkilöstövähennyksin ja uudelleen organisoimalla toimintaansa.

Asiakaspäätösten yleisesti pitkittyessä modernisaatioiden ja ylläpitopalveluiden kysyntä kasvoi. Aurinkoenergiasegmentin odotetaan avaavan tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, vaikkakin myös tämän asiakassegmentin investointipäätökset lähes pysähtyivät loppuvuodesta 2008. Aurinkoenergiamarkkinoiden kehittymiseen vaikuttavat alueella muun muassa muiden energialähteiden hintataso sekä mahdolliset valtion tuet aurinkoenergiantuottajille.

Pohjois-Amerikassa lähiajan elpymisen merkkejä ei ole nähtävissä. Glaston vastaa haasteelliseen markkinatilanteeseen keskittymällä energiatehokkaiden Heat Treatment -koneiden myyntiin sekä erityisesti aurinkoenergiamarkkinoille suunnatun OSP-konseptin jatkokehittämiseen ja markkinointiin. Lisäksi uuskonemyynnin kysynnän ollessa heikkoa huoltopalveluiden tarjonnan merkitys korostuu.

Etelä-Amerikka

Etelä-Amerikka jaetaan kolmeen alueeseen: Brasilia, jossa markkinat ovat hyvin kehittyneet ja kilpaillut; vanhat, vähemmän kehittyneet markkinat (Argentiina, Chile, Columbia, Peru, Venezuela ja Ecuador) edustavat yhdessä suurta markkinapotentiaalia Glastonille; Paraguay, Bolivia, Uruguay ja muut pienemmät maat sekä Karibian alueen markkinat puolestaan ovat vielä melko kehittymättömät.

Etelä-Amerikassa uuskoneinvestointien merkitys on korvausinvestointeja suurempi. Tasaantunut inflaatiovauhti ja loppuasiakkaiden rahoitusmahdollisuuksien parantuminen ovat edesauttaneet alueen talouden kasvua, mikä tukee myös lasinjalostusalan kehittymistä. Erityisesti Perun ja Kolumbian markkinat ovat kehittymässä myönteisesti.

Merkittävimmät kasvun ajurit alueella vuonna 2008 olivat rakentaminen, kodinkoneteollisuus sekä kalusteteollisuus. Lainsäädäntö tukee turvalasin käyttöä eri sovellusalueilla, ja myös energiatehokkuuden merkitys kasvaa selkeästi. Ajoneuvoteollisuuden merkitys väheni toimialan vaikeuksien vuoksi etenkin loppuvuoden aikana. Aurinkoenergiamarkkinat ovat Etelä-Amerikassa vielä kehittymättömät.

Glastonin markkina-asema Etelä-Amerikassa on vahva, ja sitä vahvisti vuonna 2008 edelleen Glastonin yhtenäisten toimintatapojen käyttöönotto. Kaiken kaikkiaan Glastonin tuotteiden ja palveluiden kysyntä alueella jatkui läpi vuoden 2008 hyvänä. Huoltopalveluiden merkitys kasvaa Etelä-Amerikassa jatkuvasti, ja kattava palvelutarjonta on alueella Glastonin suurimpia kilpailuetuja.

Brasiliassa Glaston on ollut jo seitsemän vuoden ajan turvalasikoneiden markkinajohtaja. Vuonna 2008 Glaston paransi Brasiliassa etenkin Pre-processing-liiketoiminnassa. Maan lasinjalostuskoneiden markkinoiden odotetaan jatkavan kasvuaan taloudellisesta taantumasta huolimatta.

Aasia

Pohjois-Aasia ja Kiina

Pohjois-Aasian selkeästi merkittävin markkina-alue on Kiina. Kiina on Glastonin strategiassa keskeisessä roolissa: se vastaa noin kolmasosasta maailman lasinkulutuksesta, ja pitkälle jalostetun lasin kasvuodotukset ovat korkeat rakentamisen, energiatehokkuuden merkityksen kasvun sekä lasin turvamääräysten kiristymisen myötä.

Glastonin nykyinen markkina-asema Pohjois-Aasiassa ja erityisesti Kiinassa ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin maailmanlaajuisesti. Toimialan kilpailu on kovinta Kiinassa, ja merkittävä osa toimijoista on paikallisia valmistajia, joista suurin osa kilpailee voimakkaasti hinnalla. Kiinassa hinta on perinteisesti ollut keskeinen ostopäätöstä ohjaava tekijä. Asiakkaat arvostavat kuitenkin myös korkeaa teknologiaa, laatua, luotettavuutta, vahvaa brändiä sekä mahdollisuutta laajoihin kokonaistoimituksiin, jotka toimivat Glastonin selkeinä kilpailuetuina.

Vuonna 2008 Glaston jatkoi voimakkaita panostuksiaan Kiinaan. Yhtiö laajensi Tianjinissa tuotettujen useiden Pre-processing ja Heat Treatment -tuotteiden valmistusta, mikä edesauttaa kilpailutilanteeseen vastaamista ja markkina-aseman kasvattamista. Lisäksi Kiinasta muodostettiin oma markkina-alue, ja sille nimitettiin kiinalainen johto. Glaston on ainoa kansainvälinen lasinjalostuskoneiden valmistaja, jolla on myynti, tuotanto ja huoltopalvelut paikallisesti Kiinassa. Koko Aasiassa saatujen tilausten määrä laski 33 prosenttia 23,0 (34,3) miljoonaan euroon.

Kiinan markkinoita kuvasi vuonna 2008 edelleen vahvan talouden siivittämä rakentaminen. Paikallinen lainsäädäntö tukee sekä energialasin että turvalasin lisääntyvää käyttöä, ja esimerkiksi vuoden 2008 alussa voimaantulleen lainsäädännön mukaan suurissa asutuskeskuksissa tulee käyttää energiaa säästäviä laseja, mikä lisää myös edistyksellisten lasinjalostuskoneiden kysyntää. Energiatehokkaiden lasien tuotanto kasvoi Kiinassa vuoden aikana, joten lainsäädäntö toimii siten myös käytännössä. Kiinan lisäksi energialasin käyttö lisääntyy erityisesti myös Koreassa ja Japanissa. Aurinkoenergiamarkkinat olivat Kiinassa edelleen aktiiviset.

Vuonna 2009 markkinatilanteen Kiinassa arvioidaan olevan vaikea, koska Kiinan vientimarkkinat ovat hiljentyneet ja Glastonin kilpailijat toimivat siten aiempaa enemmän kotimarkkinoillaan. Hintakilpailun odotetaan kiristyvän entisestään. Energiatehokkaiden lasien sekä aurinkopaneelien kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan, mikä tukee Glastonin lasinjalostuskoneiden kysyntää.

APAC-alue

APAC-alue muodostuu kolmesta alueesta: Intiasta, SEA:sta (tärkeimpinä maina Thaimaa, Malesia, Filippiinit, Indonesia) sekä Oseaniasta (Australia ja Uusi-Seelanti). Alueet eroavat liiketoimintaympäristöltään toisistaan: tietyissä maissa laatuvaatimukset kasvavat ja energialasin tuotanto lisääntyy vähitellen, toisissa taas hinta on tärkein ostopäätöstä ohjaava tekijä. Software Solutions -liiketoiminta-alueen tuotteiden kysyntä keskittyy voimakkaasti Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, ja muilla alueilla potentiaalinen asiakaskunta on vielä hyvin rajallinen. Vuonna 2008 APAC-alueen talouden kasvu koki voimakkaan käännöksen vahvan alkuvuoden jälkeen, mikä etenkin vaikutti rakennusteollisuuteen.

Intia kasvaa sisämarkkinoidensa kautta, ja tämän kasvun odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vuonna 2008 ajoneuvolasisegmentin kysyntä oli Intiassa voimakkaassa kasvussa etenkin vuoden alussa.

Kiristynyt taloudellinen tilanne heikensi

merkittävästi näkymiä loppuvuodesta 2008 ja vuoden 2009 alku tulee olemaan myös Intian autoteollisuudelle vaikea.

Energian hinnannousu lisäsi energiatehokkaiden lasien kysyntää SEA-maissa, ja kysynnän odotetaan tulevaisuudessa kasvavan erityisesti Singaporessa, Malesiassa ja Indonesiassa. Eriste- ja energialasien kysynnän kasvu tukee Glastonin asemaa edistyksellisten lasinjalostuskoneiden toimittajana.

Australiassa lasinjalostuskoneiden markkinoiden kasvua rajoitti Australian dollarin yllättävä heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin ja euroon nähden, minkä vuoksi monet asiakkaat siirsivät investointejaan. Lasin loppukysyntä oli Australiassa kuitenkin hyvällä tasolla koko vuoden.

Glastonin Kiinassa valmistettujen koneiden tarjoaminen alkoi APAC-alueella varsinaisesti vuoden 2008 aikana. Koneiden tuotanto Kiinassa tuo APAC-alueella jatkossa selkeitä kilpailuetuja alhaisemman kustannustason ja logistiikan myötä. Kilpailutilanne alueella on helpottunut erityisesti vaativampien lasisovellusten kysynnän kasvun ansiosta ja toisaalta kiinalaisten kilpailijoiden hinnankorotusten vuoksi. Glastonin kilpailuetuina alueella ovat Tamglass- ja Bavelloni-tuotemerkkien erinomainen tunnettuus, korkea laatu sekä huoltopalveluiden hyvä saatavuus.

Taloustilanteen kiristyessä ylläpidon merkityksen odotetaan vahvistuvan uuskoneinvestointipäätösten pitkittyessä, ja koneiden päivitysten kysyntä kehittyikin vuonna 2008 myönteisesti. Lisäksi tuotannon tehokkuusvaatimukset ovat alueella kasvussa.

TUOTEKEHITYS

Glastonin asiakkaat toimivat markkinoilla, joilla lasin erityisvaatimukset ja ominaisuudet kehittyvät jatkuvasti. Samanaikaisesti tuotannon tehokkuusvaatimukset kasvavat. Glastonin pitkäaikaisen kokemuksen ansiosta Glastonin koneet ovat edelläkävijöitä niin teknologisesti kuin luotettavuuden näkökulmasta.

Lasinjalostuskoneiden tuotekehityksen keskeisiä ajureita ovat sovellusalueesta riippuen lasin energiatehokkuuden kasvattaminen, erilaisten pinnoitteiden asettamat vaatimukset lasinjalostusprosessille, lasin optisen laadun parantaminen sekä lasikoon kasvu. Samanaikaisesti lasinjalostuksen tehokkuusvaatimukset tiukentuvat: lasia tulee voida prosessoida aiempaa nopeammin ja kustannustehokkaammin sekä ilman tuotantokatkoja. Lisäksi koneiden energiankulutuksen tehostaminen on eräs Glastonin tuotekehitykseen vaikuttavista tekijöistä.

Arkkitehtuurilasimarkkinoilla lasipintojen yhä suurempi koko ja samanaikaisesti vaatimus yhä ohuemmasta lasista, sekä lasin taivutettavuus ovat nousseet keskeisiksi teknisiksi vaatimuksiksi. Lasikoon kasvaessa lasin energiatehokkuuden merkitys kasvaa huomattavasti. Kasvavien lasikokojen myötä lämpösäteilyä heijastavat (Low-E) pinnoitteet tulevat käytännössä välttämättömiksi energian säästämiseksi.

Aurinkoenergialasimarkkinoilla lasinjalostuskoneiden kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät ensisijassa aurinkopaneeleissa käytettävän ohuen lasin optisen laadun, tasomaisuuden sekä laminoitavuuden kehittämiseen. Lisäksi tuotantoprosessin korkea luotettavuus ja jatkuvuus korostuvat tuotekehityksessä.

vakuuttava kokemus

lasinjalostuskoneiden kehittämisestä Glastonin tuotekehityksessä korostuu tuotteiden pitkäjänteinen kehitystyö. Vuonna 2008 tuotekehitykseen käytettiin 14,4 (6,3) miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,3 (2,3) prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Tuotelanseerauksien lisäksi tavoitteena on kehittää olemassa olevien koneiden ominaisuuksia. Kehitystyö pureutuu lasinjalostuskoneiden kaikkiin osa-alueisiin, ja tavoitteena on kehittää tuotteista entistä luotettavampia sekä mahdollistaa uusien ominaisuuksien lisääminen jo toimitettuihin koneisiin. Lasinjalostuskoneiden elinkaari on pitkä, noin 20 vuotta, jolloin mahdollisuus lisäominaisuuksiin on tärkeä asiakkaan kilpailukyvyn kannalta: edistyksellisempien ominaisuuksien avulla voidaan lisätä energiatehokkaasti koneen kapasiteettia ja ajanmukaisia teknologisia ominaisuuksia, varmistaa sujuva prosessinohjaus sekä edesauttaa koneen ylläpitoa ja huollettavuutta.

Pre-processing-liiketoiminta-alueella Glastonin vahvoja osa-alueita ovat numeerinen ohjaus, ohjausautomaatio sekä

työkalutekniikka. Heat Treatment -liiketoiminta-alueella ydinosaamista ovat lasin lämmitys- ja jäähdytysteknologia sekä siihen liittyvä automaatio-osaaminen. Lisäksi Glaston on edelläkävijä lämpösäteilyn heijastamiseen liittyvillä osaamisalueilla. Sofware Solutions -liiketoiminta-alueen vahvuuksia ovat puolestaan lasin leikkuun ja tuotantovirran optimointi sekä niihin liittyvät algoritmit ja ohjelmistot. Glastonin tuotekehitys on keskitetty Italiaan, Suomeen ja Saksaan.

Uusia esikäsittelytuotteita leikkuu-, hionta- ja CNC-koneissa

Pre-processing-liiketoiminta-alueen tuotekehityksessä painotettiin vuonna 2008 tuotteiden integrointia sekä pääasiassa arkkitehtuuri- ja aurinkoenergiamarkkinoille suunnattuja uusia tuotteita. Glaston toi markkinoille kahdeksan uutta lasin- ja kivenjalostustuotetta arkkitehtuuri-, huonekalu- ja aurinkoenergiamarkkinoille.

Glaston lanseerasi uuden arkkitehtuurilasin tuotantoon suunnatun kaksoisreunahiomakoneiden sarjan. Uudet PowerEdge-lasinhiomakoneet korostavat Pre-processing-liiketoiminta-alueen kattavaa kokemusta lasinhionnan markkinajohtajana. Glaston myös kasvatti arkkitehtuurialalla tarvittavien hioma- ja kiillotustyökalujensa valikoimaa uudella Architools-sarjalla. Arkkitehtuurilasin markkinoita ajatellen leikkuupöytien ja linjojen valikoimaa laajennettiin kattamaan myös Low-E -lasin käsittelyratkaisut. Lasin ja kiven jalostusta varten julkistettiin uusia CNC-työkeskuksia. Lisäksi Glaston toi vuonna 2008 ensimmäistä kertaa markkinoille Albat+Wirsamin ohjelmistolla varustettuja esikäsittelykoneita.

Useita Heat Treatment -tuotteita muun muassa aurinkoenergiasegmentille

Vuonna 2008 tuotekehityksen painopistealueina olivat aurinkoenergiaan liittyvien tuotteiden kehitys sekä tuotantolinjojen automaatiojärjestelmien kehittäminen. Tamglass CHF -tasokarkaisukoneperheeseen lanseerattu Tamglass CHF Pro™ malli soveltuu erityisesti tasomaisten arkkitehtuurisovellusten ja aurinkoenergialasien, erityisesti photovoltaic-lasien (PV), tasokarkaisuun. Tuote perustuu uuteen Glastonin patentoimaan konvektioteknologiaan ja ohjausratkaisuun, jossa lasin lämmitystä ja energiankäyttöä pystytään ohjaamaan erittäin suurella tarkkuudella haluttuun kohteeseen.

Taivutuskoneissa lanseerattiin Tam-

glass ESU EcoPower™ -kone, joka kykenee korkealaatuisten CSP-teknologian (Concentrated Solar Power) aurinkopeilien taivutukseen. Kone kykenee taivuttamaan lasia erittäin suurella tarkkuudella antaen aurinkoenergiakeräimelle mahdollisimman suuren hyötysuhteen, ja se on käytännössä jopa ylittänyt sille asetetut taivutustarkkuusvaatimukset.

Lanseerauksia täydensi ProE Magnum™ tuoteperheen laajentaminen suurempiin lasikokoihin, mikä vahvisti Glastonin johtavaa asemaa vaativien tasokarkaisukoneiden valmistajana. Kone kykenee karkaisemaan peräti 3,3 x 9,6 metrin kokoisia laseja. Lisäksi Glaston toi markkinoille energialasin tuotannon mahdollistavan lisäominaisuuden tasokarkaisukoneisiin, joissa sellaista ei aiemmin ole ollut.

Uudet tuotteet tukevat Albat+Wirsamin integrointia Glastoniin

Software Solutions -liiketoiminta-alueella tuotekehityksen painopisteenä oli lasinjalostuskoneiden ja ohjelmistojen integrointi. Esikäsittelykoneiden järjestelmien kehittämisen lisäksi Glaston esitteli uuden Panorama-linjaohjausjärjestelmän, joka mahdollistaa kokonaisten linjojen ohjauksen ja tarkkailun verkossa. Tämän lisäksi

koneprosessit on mahdollista simuloida etukäteen, mikä helpottaa monitahoisten tuotantoprosessien suunnittelua.

Glass Performance Days myös Kiinassa ja Intiassa

Glaston järjestää joka toinen vuosi Tampereella Glass Performance Days -tapahtuman, joka kokoaa yhteen lasinjalostusketjun kaikki eri sidosryhmät. Tapahtuma on merkittävä koko toimialan kehityksen kannalta, ja sen tavoitteena on kerätä ja jakaa uusinta tietoa alan toimijoiden kesken sekä edistää uusien sovellusalueiden ja teknologisten ominaisuuksien kehittämistä. Lisäksi tapahtuma auttaa Glastonia seuraamaan läheltä alan viimeisimpiä teknologisia suuntauksia sekä asiakkaiden odotuksia ja vaatimuksia.

Tampereen tapahtuma on lasinjalostusalan suurin, ja se järjestetään seuraavan kerran kesäkuussa 2009, jolloin uutena lasinjalostuksen osa-alueena mukana on aurinkoenergiaan liittyvät sovellukset. Tampereen lisäksi Glaston järjestää vuosittain Glass Performance Days -tapahtuman Kiinassa, joka keskittyy lasinjalostusalaan Aasiassa. Vuonna 2008 Glass Performance Days järjestettiin ensimmäistä kertaa myös Intiassa.

Lasi on ihanteellinen rajapinta aurinkoenergiamuuntajan ja auringonvalon välillä. Aurinkoenergian mahdollisuudet ovat merkittävät, ja Glaston tarjoaa aurinkovoimasovellusten tuottajille koneita, teknologiaa sekä niihin liittyviä palveluja ympäri maailman.

Nykymaailmalla on edessään kaksi suurta haastetta: energia ja ilmastonmuutos. Tämä on lisännyt ympäristötietoisuutta ja käytännön toimia kaikilla tasoilla maailmanlaajuisista organisaatioista ja hallituksista yksittäisiin kansalaisiin. Öljyntuotannon ongelmat, saasteet ja ilmaston lämpeneminen ovat vauhdittaneet uudistuvien energianlähteiden ja erityisesti aurinkoenergian käyttöä.

Auringonvalon sisältämä energia voidaan muuntaa lämmöksi tai sähköksi. Aurinkoenergia on paljon puhtaampaa kuin muilla menetelmillä, kuten fossiilisilla polttoaineilla, tuotettu lämpö tai sähkö. Lisäksi aurinkoenergiavarannot ovat käytännössä rajattomat.

Lasi on kiinteästi yhteydessä aurinkoenergiaan

Aurinkoenergiateollisuuden komponenteilla ja järjestelmillä on läheinen yhteys lasiin. Aurinkoenergiankerääjien ja auringon väliin tarvitaan materiaali, joka suojaa herkkiä kennoja tai pinnoitteita vaativissa ilmasto-oloissa. Tämän materiaalin on oltava edullinen, ja sitä on pystyttävä tuottamaan kymmeniä miljoonia neliömetrejä vuodessa. Lasi muodostaa ihanteellisen rajapinnan, sillä sen optiset välitysominaisuudet, kestävyys ja vakaus ovat huippuluokkaa, sen tuottaminen suurina määrinä on suhteellisen edullista ja sitä voidaan kierrättää. Aurinkopaneeli tuottaa sen valmistamiseen käytetyn energiamäärän keskimäärin 6–10 kuukaudessa, ja paneelin keskimääräinen käyttöikä on yli 25 vuotta.

Aurinkoenergian yleistymiseen vaikuttaa keskeisesti aurinkopaneelien suorituskyky suhteessa valmistuskustannuksiin. Kyse on siis aurinkoenergian hintakilpailukyvystä muihin energianlähteisiin nähden. Tällä hetkellä aurinkoenergian tuotantokulut ovat laskeneet lähelle yhtä dollaria wattia kohti, mikä on jo lähellä verkkosähkön hintatasoa.

Aurinkoenergian tuottamisessa hyödynnetään aurinkosähköpaneeleja (photovoltaic; PV), aurinkolämpösovelluksia (solar thermal; ST), joita käytetään tavallisimmin tilojen ja veden lämmittämiseen, sekä erilaisia keskitettyjä aurinkoenergiasovelluksia (concentrated solar power; CSP), joissa esimerkiksi turbiinien pyörittämiseen käytetään usein tarkasti taivutettuja lasipeilejä ja lämmönkeräimiä. Kaikissa näissä järjestelmissä tarvitaan suuria määriä lasia, ja Glastonin valikoimassa on tuotteita kaikkiin edellä mainittuihin teknologioihin.

Aurinkoenergiamarkkinat nopeassa kasvussa

Maailmanlaajuinen energiatuotanto on murrosvaiheessa, ja aurinkoenergiamarkkinat kasvavat nopeasti. Tällä hetkellä aurinkokeräimien markkinoista valtaosa koostuu aurinkolämpösovelluksista (ST). Toiseksi suurimman markkina-alueen muodostavat aurinkosähkökeräimet (PV), kun taas keskitetyn aurinkoenergian (CSP) markkinat ovat pienimmät.

Aurinkoenergia kattaa maailman energiantarpeesta tällä hetkellä alle prosentin. Arvioiden mukaan aurinkoenergialla pystytään vuoteen 2100 mennessä kuitenkin kattamaan noin 70 prosenttia koko maailman energiantarpeesta (Maailman energianeuvosto, 2007). Aurinkoenergiasovelluksiin käytettävän lasin markkinoiden odotetaan kasvavan samaa tahtia aurinkoenergiasovellusten markkinoiden kanssa. Elokuuhun 2008 mennessä kerättyjen tietojen perusteella aurinkoenergian tuotantokapasiteetin arvioidaan kasvavan noin 23 prosenttia vuosina 2008–2012 (Freedonia, Sarasin). Aurinkoenergian kasvumahdollisuuksiin vaikuttaa merkittävästi myös se, että lähes kaikkialla maailmassa on saatavilla tarvittava määrä auringonvaloa. Taloudellisesti houkuttelevat sovellukset eivät siis rajoitu vain aurinkoisimmille alueille. Aurinkoenergiaan liittyvät sovellukset muodostavat lasinjalostusteollisuuden nopeimmin kasvavan liiketoiminta-alueen.

Glastonilla avainasema puhtaan energiantuotannon murroksessa

Käyttötarkoituksesta riippuen aurinkoenergialasin tuotantoprosessi voi olla hyvinkin vaativa. Glastonin ensiluokkaiset lasinjalostusratkaisut auttavat parantamaan aurinkoenergian kilpailukykyä perinteisiin energiamuotoihin nähden. Glastonin lasinjalostuskoneilla tuotetaan korkealaatuista taivutettua lasia ja tasolasia erilaisiin aurinkopaneelisovelluksiin. Glaston on suuri aurinkoenergia-alan laitetoimittaja ja keskittyy jatkossakin näihin kasvaviin markkinoihin.

Strategiansa mukaisesti Glastonin tavoitteena on olla ensisijainen kumppani aurinkoenergialasin jalostuksessa. Tavoitteen toteutuminen varmistetaan huipputeknologialla, One-Stop-Partner -konseptilla ja maailmanlaajuisella läsnäololla. Aurinkoenergia-alan tarpeiden täyttämisessä toimintavarmuus on erittäin tärkeää, sillä aurinkoenergiasovellusten tuotannossa valmistusmäärät ovat suuria ja tuotanto

jatkuvaa. Alalla toimivat asiakkaat vaativat pitkälle automatisoituja ja räätälöityjä lasinjalostusratkaisuja, joilla voidaan tuottaa erittäin korkealaatuista lasia.

Glastonin toimitukset aurinkoenergiasegmentille kasvoivat vuonna 2008

Glastonilla on muutamia kymmeniä asiakkaita aurinkoenergia-alalla. Vuonna 2008 toteutettuihin projekteihin kuului laajoja toimituksia Israeliin, Yhdysvaltoihin, Malesiaan, Turkkiin, Espanjaan, Portugaliin ja Belgiaan. Tähän mennessä Glastonin pääasiallisia markkinoita ovat olleet Saksa, Kiina, Yhdysvallat ja Israel. Jatkossa Glaston odottaa aurinkoenergiasegmentin kysynnän kasvavan Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Lähi-idässä, Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Italiassa.

Vuonna 2008 Glastonin mittavin toimitus suuntautui Solel Solar Systemsille. Toimitus piti sisällään ainutlaatuisen yhdistelmän

useita parabolisia lasintaivutuskoneita, joita käytetään parabolisten aurinkoheijastimien tuotannossa Akaassa, sekä niihin liittyviä palveluja. Tehtaan tuotantokapasiteetti on 240 000 parabolista aurinkoheijastinta vuodessa, mikä riittää 50 megawatin voimalaan. Tamglass Lasinjalostus Oy on vastannut tuotannosta, joten Glaston on kasvattanut osaamispääomaansa parabolisten aurinkoheijastimien valmistusteknologian suhteen.

Vuonna 2009 markkinoille odotetaan useita uusia aurinkoenergiasovellusten valmistajia, erityisesti aurinkosähkön alalla. Toimijoiden määrän kasvun arvioidaan johtavan markkinoiden keskittymiseen ja aurinkoenergian keräinten hintatason laskuun, mikä lisää aurinkoenergian houkuttelevuutta pitkällä aikavälillä. Aurinkoenergiamuuntajateollisuuden kasvun odotetaan joka tapauksessa jatkuvan vakaana.

YRITYSVASTUU

Vastuullinen toiminta merkitsee Glastonissa konsernin toimintaedellytysten turvaamista ympäristön, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Toimintaedellytysten turvaaminen pohjautuu pitkällä aikavälillä ennen kaikkea kannattavaan liiketoimintaan.

Glastonilla on kahdenlaisia vaikutuksia yhteiskuntaan: suoria vaikutuksia oman toimintamme kautta sekä toisaalta välillisiä silloin, kun tuotteemme ovat asiakkaidemme käytössä sekä kun koneillamme jalostettu lasi on loppuasiakkaiden käytössä.

Noudatamme toiminnassamme luonnollisesti lakeja ja säädöksiä, mutta pyrimme tekemään asiat vielä tätä paremmin aina kun se on mahdollista. Pyrimme jatkuvasti parannuksiin tarkastelemalla toimintaamme kestävän kehityksen näkökulmasta. Glastonissa kestävää kehitystä ja vastuullista yritystoimintaa toteutetaan käytännössä konsernin johtamisen kautta.

Glastonin toimintaa ohjaavat niin sanotut hyvien liiketapojen toimintaohjeet (Code of Conduct), jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt. Ohjeiden mukainen tapa toimia tarkoittaa niin lakien kuin yleisesti hyväksyttyjen tapojen ja eettisten periaatteiden noudattamista. Jokaisen glastonilaisen tulee noudattaa toimintaohjetta. Glaston odottaa myös yhteistyökumppaniensa sitoutuvan vastaavien ohjeiden noudattamiseen.

YMPÄRISTÖVASTUU

Glastonin ympäristövastuun kannalta tuotteiden energiatehokkuus on avainasemassa – samoin kuin se, mitä tuotteilla tehdään. Glaston pyrkii myös omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiin toimintatapoihin. Koneilla jalostettava lasi on puolestaan kierrätettävä materiaali ja suunniteltu turvalliseksi.

Lopputuotteet tehostavat energiankulutusta ja -tuotantoa

Glastonin valmistamilla koneilla tuotetaan muiden lasityyppien ohessa energialasia, joka vähentää rakennusten energiankulutusta, sekä lasia, jota käytetään aurinkoenergiaa tuottavissa sovelluksissa.

Rakennusten lämmitys talvisin ja viilennys kesäisin vastaa noin puolta maailman energiankulutuksesta. Yhden energialasiikkunaruudun valmistaminen aiheuttaa kertaluonteisen 25 kilon hiilidioksidikuormituksen, mutta sen asentaminen vanhanRehellisyyden, tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet ovat Glastonille ensiarvoisen tärkeitä. Glaston noudattaa kansainvälisesti hyväksyttyjä ihmisoikeusperiaatteita, kuten YK:n ihmisoikeusjulistusta, Kansainvälisen työjärjestön julistusta perusoikeuksista ja oikeudesta työhön sekä YK:n Global Compact -periaatteita. Glaston ei käytä lapsityövoimaa eikä toimi lapsityövoimaa käyttävien toimijoiden kanssa. Hankintatoimessa korostuvat ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökulmat sekä korkea moraali. Globaalin hankintaprosessin kehittäminen oli vuonna 2008 yksi Glastonin keskeisimmistä strategisista kehityskohteista.

Osa Glastonin yritysvastuuta on myös lasialan Glass Performance Days -tapahtuman järjestäminen Tampereella. Kansainvälisen yleisön joka toinen vuosi keräävä tapahtuma toimii alan foorumina, jossa käsitellään asioita kuten teollisuuden standardeja sekä kerätään ja jaetaan uusinta tietoa. Glass Performance Days -tapahtuma järjestetään myös Kiinassa ja Intiassa.

aikaisen ikkunaruudun tilalle pienentää lämmityksestä aiheutuvaa hiilidioksidikuormitusta noin 90 kiloa joka vuosi. Tiukentuva lainsäädäntö ohjaakin useissa maissa kohti energialasin käyttöä niin uudis- kuin korvausrakentamisessa.

Glastonilla on paikka myös aurinkoenergian arvoketjussa. Aurinkoenergian tuotannon odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina. Lasin ja aurinkoenergian välillä on läheinen yhteys, sillä lasi on ominaisuuksiltaan paras materiaali aurinkopaneelien valmistamiseen. Glastonin teknologialla voidaan tuottaa juuri oikeanlaista, korkealaatuista lasia tähän tarkoitukseen.

Oma tuotanto kestävää

Ei ole myöskään yhdentekevää, miten lasinjalostuskoneet tuotetaan. Siksi Glaston kehittää prosessejaan jatkuvasti ottaakseen huomioon kestävän kehityksen periaatteet yhä paremmin. Tavoitteena on kehittää lasinjalos-

tuskoneista mahdollisimman energiatehokkaita.

Koneiden suunnittelussa otetaan huomioon koneen koko elinkaari. Eräs keskeisistä kulmakivistä on, että Glastonin lasinjalostuskoneet suunnitellaan ja rakennetaan kestämään jatkuvaa käyttöä korkealla tuotantokapasiteetilla. Edistyksellinen teknologia mahdollistaa myös lopputuotteen korkean laadun, mikä vähentää merkittävästi hukkatuotannon määrää.

Ennakoivin ja säännöllisin huoltotoimin koneiden ja niiden osien käyttöikää voidaan pidentää sekä samalla minimoidaan koneen vaurioitumisriski esimerkiksi jonkin kuluneen osan käyttämisen vuoksi. Koneiden modernisointi uusilla teknisillä ominaisuuksilla pidentää osaltaan koneiden elinkaarta sekä mahdollistaa esimerkiksi energiankäytön tehostamisen lasin jalostusprosessissa.

Esimerkiksi vuonna 2008 Glaston lanseerasi tasokarkaisukoneen, jossa käytetyn teknologian ansiosta lasinjalostusprosessin energiankulutus laskee 6-7 prosenttia.

Lisäksi Glaston kiinnittää erityistä huomiota koneiden materiaalien kierrätettävyyteen, etenkin kuluvien ja usein vaihdettavien komponenttien osalta. Huollon yhteydessä vaihdettavat osat toimitetaan asiakkaan tiloissa keräyspisteisiin, joskin kierrätyksen taso vaihtelee selkeästi vielä maittain.

Lasinjalostuskoneisiin liittyvien ympäristönäkökulmien lisäksi Glaston pyrkii minimoimaan tuotantojätteen määrän. Tamglass Lasinjalostuksen tuotannossa syntyvä lasijäte kierrätetään hyötykäyttöön. Lasi murskataan ja käytetään pääosin lasivillan raaka-aineena, mutta osa murskeesta toimitetaan uuden lasin raaka-aineeksi.

SOSIAALINEN VASTUU

Glastonin henkilöstötoimintojen voimakas kehitystyö aloitettiin kesällä 2007 ja työtä jatkettiin vuoden 2008 aikana. Tavoitteena on, että vuoteen 2010 mennessä Glastonissa toimitaan maailmanlaajuisesti yhtenäisten periaatteiden ja toimintatapojen mukaisesti. Vuosi 2008 toi yhtiötä lähemmäksi tätä tavoitetta ja osoitti, että työn suunta on oikea. Vuoden 2008 lopussa Glastonin palveluksessa oli 1 541 henkilöä.

Glastonilaiselle tekemisen kulttuurille on tunnuksenomaista luotettavuus ja asioiden loppuun asti tekeminen aikataulussa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat monet menestyksekkäät kehitysprojektit, samoin kuin saksalaisen Albat+Wirsam Groupin sujuva integraatio olennaiseksi osaksi konsernia.

Glastonin henkilöstöstrategian osa-alueet ovat johtamisen kehittäminen, yhteisen toimintakulttuurin luominen ja korkeatasoisen osaamisen varmistaminen. Vuonna 2008 näistä korostui erityisesti johtaminen.

Johtamisen kehittäminen keskipisteessä

Glastonin periaatteiden mukaisesti henkilöstön johtaminen on osaavaa, avointa ja konkreettisesti näkyvää. Glastonissa sovitut johtamisen käytännöt pätevät kautta organisaation, niin Suomessa kuin ulkomailla.

Suomalainen kehityskeskustelukäytäntö on muokattu globaaliin käyttöön PD-keskustelun (Performance Dialogue) muodossa. Keskustelussa käydään läpi jokaisen työntekijän henkilökohtaiset tavoitteet ja työsuoritus. PD-käytännön avulla esimies ja työntekijä voivat yhdessä selventää alaisen työnkuvaa ja valmentaa häntä yhä parempiin suorituksiin.

Tammikuussa 2008 konsernissa käynnistettiin maailmanlaajuinen johtajuuskoulutusohjelma, johon osallistui noin 140 henkilöä. Laaja Value Up -koulutusohjelma tähtäsi yhtenäisten toimintatapojen ja korkeatasoisen esimiesosaamisen varmistamiseen kautta konsernin.

Osaaminen toiminnan ytimessä

Glastonin menestys perustuu osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Työntekijöillä on selkeät toimenkuvat ja mitattavat tavoitteet. Osaamista kehitetään muun muassa monipuolisen sisäisen koulutusten avulla.

Glastonin sisäiset koulutukset on kerätty maailmanlaajuisesti Glass Processing Academy -kokonaisuudeksi. Glass Processing Academy varmistaa, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen niin tuotteiden ja tuotannon kuin henkilö- ja liikkeenjohtamisenkin kannalta. Vuonna 2008 ohjelman painopisteitä oli erityisesti johtajuus, mutta huolto-osaamisen tärkeys tulee jatkossa kasvamaan.

Vuosittain Glastonissa toteutetaan globaali henkilöstökysely, joka auttaa henkilöstötointa suuntaamaan kehitystoimenpiteitä. Vuoden 2008 kyselyssä korostui erityisesti se, että konsernin strategiset tavoitteet on hyvin viestitty ja henkilöstö on vahvasti sitoutunut niiden toteuttamiseen.

TALOUDELLINEN VASTUU

Glastonin tavoitteena on olla maailman johtava lasinjalostusalan yhtiö. Glaston on jo tänä päivänä liikevaihdolla mitattuna alansa suurin toimija, ja samoin Glastonin tuotetarjonta on lasinjalostusalan laajin.

Glastonin tavoitteena on toimialan paras kannattavuus korkean asiakastyytyväisyyden ohella. Hyvä kannattavuus turvaa Glastonin toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä ja luo pohjan liiketoiminnan kilpailukykyiselle kehittämiselle.

Käytännössä taloudellinen vastuu tarkoittaa Glastonissa vastuullista ja asianmukaista taloudenpitoa. Lisäksi vastuullisuus tarkoittaa taloudellisesta näkökulmasta sitä, että konsernin toiminnalliset ja taloudelliset riskit tunnistetaan ja hallinnoidaan siten, että liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan ja toimintojen jatkuvuus voidaan turvata. Glastonissa on käytössä yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

JOHTORYHMÄ

Heat Treatment -liiketoiminnan johtaja Diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: 8 225 osaketta Keskeinen työkokemus: Amomatic Oy, toimitusjohtaja, 2004–2007 Amomatic Oy, johtaja, 2003–2004

Topi Saarenhovi, s. 1967

Wärtsilä Oyj, Turku, tehtaan johtaja, 2002–2003 Wärtsilä Oyj, Turku, tuotannon johtotehtävät, 1996–2001

Timo Nieminen, s.1968 Service Solutions yksikön johtaja Diplomi-insinööri, Kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2008 Osakeomistus

31.12.2008: ei osakkeita Keskeinen

työkokemus: Accenture, Tampereen yksikön vetäjä, 2007–2008 Accenture, johtava konsultti, 2001–2008 Accenture, konsultti, 1995–2001

Kimmo Lautanen, s. 1959 Talousjohtaja Kauppatieteiden maisteri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: 9 690 osaketta Keskeinen

työkokemus:

Oy Hartwall Ab, talousjohtaja, 2003–2007 Ciba Speciality Chemicals, Japani, Ranska, talousjohtaja, 1996–2003 Ciba-Geigy, Suomi, Etelä-Korea, talousjohtaja, 1988–1996 Kemira Oyj, taloushallinnon tehtäviä, 1986–1988

Juha Liettyä, s. 1958 Johtaja, Laatu ja liiketoiminnan kehitys Insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 1986 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Keskeinen työkokemus: Kyro Oyj Abp, teknolo-

giajohtaja, 2003–2007 Tamglass Engineering Ltd Oy, toimitusjohtaja, 1999–2003 Tamglass Ltd Oy, useita johtotehtäviä, 1991–2003 Tamglass Engineering Oy, huoltopäällikkö, 1989–1991 Tamglass Engineering Oy, projekti-insinööri, 1986–1989 Insinööritoimisto Kupari Oy, design- ja projekti-insinööri, 1984–1986

Mika Seitovirta, s. 1962 Toimitusjohtaja Kauppatieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: 19 740 osaketta Keskeinen työkokemus:

Oy Hartwall Ab, toimitusjohtaja, 2003–2006 Volvo Auto Oy Ab, toimitusjohtaja, 1998–2003 Volvo Deutschland GmbH, talousjohtaja, 1995–1998 Volvo Auto Oy Ab, useita päällikkötason tehtäviä, 1990–1995 Aro-Yhtymä Oy, päällikkö, liiketoiminnan kehitys, 1989–1990 Keskeisimmät

luottamustehtävät:

Svenska Handelsbanken AB (julk), hallituksen jäsen 2003-, Aro-Yhtymä Oy, hallituksen jäsen 2006-, Mainostajien liitto, varapuheenjohtaja 2002Paolo Ceni, s. 1960 Pre-processing -liiketoiminnan johtaja Insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: 8 225 osaketta Keskeinen työkokemus: CMS Group, toimitus-

johtaja, 2001–2007 Galgano Group, konsultti, osakas, 1990–2000

Henrik Reims, s.1968 One-Stop-Partner Deliveries -yksikön johtaja Diplomi-insinööri Yhtiön palveluksessa

vuodesta 2008 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Keskeinen

työkokemus:

IBM Finland, avainasiakaspäällikkö, 2006–2007 IBM Finland, johtava konsultti, 2002–2006 MECRASTOR PricewaterhouseCoopers Oy, konsultti, 1999–2002 ABB Suomi, projektijohtaja, 1997–1999

Ari Himma, s. 1959 Henkilöstöjohtaja Valtiotieteiden maisteri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: 8 225 Keskeinen työkokemus:

osaketta

M-real Oyj, henkilöstöjohtaja, 2001–2007, Metso Automation Oy, henkilöstöjohtaja, 1999–2001 Neles Controls Oy, henkilöstöjohtaja, 1995–1999 MacGregor Oy, henkilöstöjohtaja, 1994–1995 KONE Oyj, henkilöstöhallinnon tehtäviä, 1987–1994

Günter Befort, s. 1954 Software Solutions -liiketoiminnan johtaja ja OSP Offering -yksikön johtaja Insinööri Yhtiön palveluksessa vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Keskeinen työkokemus: Yli 35 vuotta lasiteollisuuden palveluksessa, joista viimeiset 20 Albat+Wirsamilla

HALLITUS

Christer Sumelius,

s. 1946 Diplomiekonomi Hallituksen varapuheenjohtaja, jäsen vuodesta 1995 Osakeomistus 31.12.2008: 2 624 200 osaketta sisältäen myös lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistuksessa olevat osakkeet Päätoimi: Oy Investsum Ab, hallituksen puheenjohtaja vuodesta 1984 Keskeinen työkokemus: Se-Center Oy, toimitusjohtaja, 1987–2007 Graphex GmbH, johtaja, 1979–1988 Pyramid Advertising Co. Ltd. (Lagos), puheenjohtaja, 1983–1985 Pyramid Paper Products Ltd. (Lagos), toimitusjohtaja, 1982–1984 Pyramid Inks Manufacturing Co. Ltd. (Lagos), johtaja, 1981–1985 Finska Papperbruksföreningen, Finnpap, (Singapore), alue-edustaja, 1980–1981

Keskeisimmät

luottamustehtävät: Oy Investsum Ab, hallituksen puheenjohtaja Tecnomen Oyj, hallituksen jäsen Hallitusammattilaiset ry, jäsen Chemdyes Sdn. Bhd. Penang (Malesia), hallituksen jäsen Xemet Oy, hallituksen jäsen Nikolai Sourcing Ltd., hallituksen jäsen

Andreas Tallberg,

s. 1963 Kauppatieteiden maisteri Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2007 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Päätoimi: Oy G.W. Sohlberg Ab, toimitusjohta-

ja vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: EQT, Senior Partner, 1997–2006 MacAndrews & Forbes International,

President, 1992–1995 Amer Group, Director, Business Development, 1987–1991

Keskeisimmät

luottamustehtävät: Detection Technology Oy, hallituksen puheenjohtaja StaffPoint Oy, hallituksen puheenjohtaja Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukonttoritoiminta, hallituksen jäsen Myllykoski Oy, hallituksen jäsen Perlos Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja Salcomp Oyj, hallituksen jäsen

Jan Lång, s. 1957 Kauppatieteiden maisteri Riippumaton jäsen Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Päätoimi: Ahlström Oyj, toimitusjohtaja joulukuusta 2008 Keskeinen työkokemus: Uponor Oyj, toimitusjohtaja, 2003–2008 Huhtamäki Oyj, useita johtotehtäviä, 1982–2003 Keskeisimmät

luottamustehtävät: –

Mik a el Mäki n en, s. 1956 Diplomi -insinööri Riippumaton j äsen Hallituksen j äsen vuodesta 2008 Osakeomistus 31.12.2008: ei osakkeita Päätoimi: Cargotec Oyj, toimitusjohtaja vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus Wärtsilä Oyj, Ship Power -liiketoiminnan johtaja, 1999–2006

:

johtokunnan

Wärtsilä Oyj, Wärtsilä NSD Singapore, toimi tusjohtaja, 1997–1998 Wärtsilä Oyj, Meri moottorit, Wärtsilä SACM Diesel, johtaja, 1992–1997 Wärtsilä Oyj, useita tehtäviä, 1982–1992 Keskeisimmät

luottamustehtävät

:

Volvo Penta AB, halli tuksen j äsen Teknologiateollisuus ry, hallituksen j äsen Finpro, hallituksen varapuheenjohtaja Kansainvälinen kaup pakamari ICC Suomi, hallituksen j äsen

Klaus Cawén, s. 1957 Oikeustieteen kandi daatti, LL.M. Riippumaton j äsen Hallituksen j äsen vuodesta 2004 Osakeomistus 31.12.2008: 6 000 osaketta Päätoimi: KONE Oyj, Yritysjärjestelyt ja strategiset allianssit, Venäjä ja lakiasiat,

vuodesta 1991 Keskeinen työkokemus: KONE Oyj : n palveluk sessa vuodesta 1983 KONE Oyj n johtokun -

j äsen

:

nan j äsen vuodesta 1991 Keskeisimmät

luottamustehtävät O y Karl Fa zer A b,

hallituksen j äsen Toshiba Elevator and Building Systems Corporation (Japani), hallituksen j äsen Sponda Oyj, hallituk sen j äsen

Claus vo n

B o n s dorff , s. 1967 Diplomi -insinööri, kauppatieteiden maisteri Riippumaton j äsen Hallituksen j äsen vuodesta 2006 Osakeomistus 31.12.2008: 122 600 osaketta Päätoimi: Nokia Siemens Networks, Customer and Market Opera tions, Strategia, liike toiminnan kehitys ja markkinointi, johtaja vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus: Nokia Siemens Networks vuodesta 2007 Nokia Oyj:n asiantuntija- ja johtotehtävissä 1994–2007 Keskeisimmät luottamustehtävät: –

Ca rl-Johan

Rose nbröijer , s. 1964 Kauppatieteiden tohtori Hallituksen j äsen vuodesta 1996 Osakeomistus 31.12.2008: 12 600 osaketta Päätoimi: Arcada N y lands Svenska Yrkes h ögskola, yliopettaja vuodesta 2003 Keskeinen työkokemus Head Consulting O y, johtava konsultti, 2001–2003 Oulun Yliopisto, opettaja, 2001–2003 Svenska handelsh ö g skolan, opettaja ja

:

Keskeisimmät

tutkija, 1990–2001

luottamustehtävät: Ekonomiska Samfundet i Finland, hallituksen puheenjohtaja

HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT

Glastonin hallinnointiperiaatteet noudattavat Suomen lainsäädäntöä, yhtiöjärjestystä, NASDAQ OMX Helsingin sääntöjä sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia.

Konserni- ja liiketoimintarakenne

Glaston-konsernin liiketoiminta-alueet ovat Pre-processing, Heat Treatment sekä Software Solutions. Glaston-konserni muodostuu Glaston Oyj Abp:sta ja sen tytäryhtiöistä.

Hallinnointiperiaatteet

Glaston Oyj Abp:n hallinnointiperiaatteet noudattavat Suomen osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia ja kirjanpitolakia, yhtiön yhtiöjärjestystä sekä NASDAQ OMX Helsingin sääntöjä. Glaston soveltaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n vuonna 2008 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia niiltä osin kun se on astunut voimaan ottaen huomioon kuitenkin poikkeukset suositusten 1, 9 ja 51 voimaantulosta sekä sillä poikkeuksella, että yhtiöllä ei vuonna 2008 ollut hallituksen asettamia valiokuntia. Glaston noudattaa myös NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjetta sekä Rahoitustarkastuksen standardia 5.3 Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit. Lisäksi toimintaa ohjaavat Glastonin omat toimintaperiaatteet ja -politiikat ja yhtiön arvot.

Yhtiökokous

Glaston Oyj Abp:n yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään muun muassa tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään yhtiöjärjestyksen mukaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se lain mukaan on pidettävä.

Yhtiökokous kutsutaan koolle julkaisemalla yhtiökokouskutsu pörssitiedotteena NASDAQ OMX Helsingissä ja ilmoittamalla yhtiökokouksesta hallituksen päättämässä yhdessä suomen- ja yhdessä ruotsinkielisessä päivälehdessä.

Yhtiökokouksessa on osakkeenomistajalla yksi ääni osaketta kohti. Kukaan ei saa kuitenkaan äänestää enemmällä kuin yhdellä viidennellä osalla kokouksessa edustettujen osakkeiden yhteismäärästä. Toimitusjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen jäseniä on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi

tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallitus

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja se ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa.

Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Ensimmäistä kertaa hallituksen jäseneksi ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, ja hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Jäseneksi ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 67 vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti, yleensä 7–10 kertaa vuodessa. Hallitus kokoontuu edellä mainittujen kokousten lisäksi tarvittaessa. Hallitus on päätösvaltainen, jos enemmän kuin puolet sen jäsenistä on kokouksessa läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja tai hänen toimeksiannostaan muu konsernin johtajistoon kuuluva henkilö. Hallitus valitsee sihteerin, jonka ei tarvitse olla hallituksen jäsen.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät yhtiöjärjestyksen, osakeyhtiölain ja muun lainsäädännön ja sääntelyn mukaisesti. Hallituksen vastuulla on edistää yhtiön ja kaikkien osakkeenomistajien etua.

Hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Hallituksen tehtävänä on valmistella yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat ja varmistaa, että yhtiökokouksen tekemät päätökset toimeenpannaan asianmukaisesti. Hallituksen tehtävänä on myös varmistaa, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Lisäksi hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan, päättää toimitusjohtajan toimisuhteesta ja muista eduista sekä hyväksyy johtoryhmän jäsenten palkat ja muut edut. Hallitus hyväksyy johtoryhmän työjärjestyksen.

Hallitus päättää myös konsernia koskevista laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista. Tällaisia asioita ovat:

• Konsernin strategia
• Konsernin budjettien ja toimintasuunnitel mien hyväksyminen ja niiden toimeen panon valvonta
• Yritysostot ja konsernin toiminnallinen rakenne
• Merkittävät investoinnit
• Sisäiset valvontajärjestelmät ja riskien hallinta
• Keskeiset organisatoriset kysymykset sekä kannustinjärjestelmät

Hallitus vastaa lisäksi seuraavista tehtävistä:

• Tilinpäätösraportoinnin valvominen
• Taloudellisen raportoinnin valvominen
• Sisäisen valvonnan, tarvittaessa sisäisen tarkastuksen sekä riskienhallintajärjes telmän tehokkuuden valvominen
• Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteiden kuvauksen arviointi liittyen tilinpäätösraportointiin
• Lakisääteisen tilinpäätöksen ja konserniti linpäätöksen tarkastuksen valvominen
• Lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintar kastajayhteisön riippumattomuuden arvi oiminen, erityisesti tilintarkastukseen liit tymättömien palveluiden hankinnan osalta
• Tilintarkastajan valintaan liittyvän päätösehdotuksen valmisteleminen

Johdon organisaatio

Toimitusjohtaja

Glaston Oyj Abp:n hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan, jonka palvelusuhteen keskeiset ehdot on määritelty hallituksen hyväksymässä kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtaja vastaa Glaston-konsernin operatiivisesta johtamisesta Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen käsiteltävinä olevat asiat sekä toimeenpanee sen tekemät päätökset. Toimitusjohtaja on Glastonin johtoryhmän puheenjohtaja ja ohjaa yhtiön

ja sen liiketoiminta-alueiden ja -yksiköiden liiketoimintaa.

Johtoryhmä

Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, Pre-processing, Heat Treatment ja Software Solutions -liiketoiminta-alueiden johtajat, OSP Deliveries sekä Service Solutions -yksiköiden johtajat sekä henkilöstöjohtaja, talousjohtaja ja laadusta ja liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja.

Johtoryhmän jäsenet raportoivat toimitusjohtajalle ja avustavat toimitusjohtajaa yhtiön strategian toteuttamisessa, toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa sekä raportoivat liiketoimintojen kehityksestä. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan johdolla.

Tytäryhtiöiden hallitukset

Tytäryhtiöiden hallituksiin kuuluu Glastonkonsernin emoyhtiön ja tytäryhtiöiden johtoa sekä yhtiöiden ulkopuolisia asiantuntijajäseniä.

Palkitseminen

Hallituksen jäsenten palkkioista päättävät osakkeenomistajat varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan palvelussuhteen ehdoista ja muusta kompensaatiosta.

Yhtiön hallitus päättää myös konsernin johtoryhmän palkkioista.

Konsernin johtoryhmän jäsenten palkkiot muodostuvat kiinteästä kuukausipalkasta, tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin palkitsemiseen tarkoitetusta osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Tulospalkkio määräytyy konsernin tuloksen, liiketoiminta-alueen tai liiketoimintayksikön tuloksen sekä henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella.

Yhtiön toimitusjohtajalla on mahdollisuus päästä eläkkeelle 62-vuotiaana. Muiden konsernin johtoryhmän jäsenten eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kolme kuukautta, minkä lisäksi hänelle maksetaan 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo hänet.

Kannustinjärjestelmät

Yhtiön hallitus päätti 9.5.2007 uudesta konsernin avainhenkilöiden osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 yhtiön osakkeina ja rahana.

Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 652 500 osaketta eli 217 000 osaketta vuosittain, ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa palkkion maksamisesta.

Konserniyhtiöiden eri yksiköissä on kohdemaan käytäntöjen mukaisia paikallisia lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmiä, joiden ehdoista päättää yhtiön toimitusjohtaja.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi käsittää vaalia toimitettaessa kulumassa olevan tilikauden ja tehtävä päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Tilintarkastajat antavat yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi tilintarkastajat raportoivat säännöllisesti hallitukselle.

Sisäinen valvonta ja tarkastus

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, liiketoimintariskien hallinta riittävää ja asianmukaista ja informaatio luotettavaa. Valvontajärjestelmän avulla valvotaan myös määriteltyjen toimintaperiaatteiden ja annettujen ohjeiden noudattamista.

Ylin vastuu kirjanpidon ja varainhoidon valvonnasta kuuluu yhtiön hallitukselle. Hallitus seuraa yhtiön sisäisen valvonnan toimivuutta. Toimitusjohtaja huolehtii, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Liiketoiminnan seurantaa ja varainhoidon valvontaa varten Glastonissa on käytössä koko konsernin kattava sisäinen raportointijärjestelmä. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain konsernin sisäisen raportointijärjestelmän avulla. Toteutumatietojen lisäksi raportoidaan vuosineljänneksittäin konsernin taloudellista tilaa koskevat ennusteet kuluvalle vuodelle.

Glastonilla ei ole erillistä omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Konsernin tilintarkastaja arvioi osana toiminnan laillisuusvalvontaa myös konsernin sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta. Lisäksi Glaston antaa tarvittaessa erillisiä toimeksiantoja ulkopuolisille asiantuntijoille sisäisen tarkastuksen suorittamiseksi.

Riskienhallinta

Riskienhallinta on osa Glastonin johtamisjärjestelmää. Riskienhallinta on olennainen osa suunnittelu-, päätöksenteko- ja johtamisprosesseja, ja uudistettua riskienhallintaohjelmaa sovelletaan vuodesta 2009 lähtien Glastonin kaikissa operaatioissa maailmanlaajuisesti. Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan tavoitteiden saavuttaminen sekä toimintojen jatkuvuuden turvaaminen. Glastonissa on käytössä yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Glastonin riskienhallinnan johtavana periaatteena toimii riskienhallintaprosessin jatkuva, systemaattinen ja tarkoituksenmukainen kehittäminen ja toimeenpano, millä pyritään riskien kattavaan tunnistamiseen ja asianmukaiseen hallintaan.

Yhtiö on jakanut riskit käytännön riskienhallinnan näkökulmasta neljään eri ryhmään: strategiset riskit, operatiiviset riskit, rahoitusriskit sekä vahinkoriskit. Konsernin liiketoiminnasta aiheutuvat omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskit on suojattu asianmukaisin vakuutuksin ja rahoitusriskien hallinnasta vastaa konsernin emoyhtiössä rahoitustoiminto.

Glastonin riskienhallintaprosessi käsittää seuraavat vaiheet: riskien tunnistaminen, riskien arvioiminen, riskien käsittely, riskeihin liittyvä raportointi ja tiedottaminen, riskienhallinnan toimenpiteiden ja prosessien valvonta, sekä liiketoiminnan jatkuvuuden suunnitteleminen ja kriisinhallinta.

Osana riskienhallintaprosessia merkittävimmistä riskeistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista raportoidaan yhtiön johdolle ja hallitukselle säännöllisesti, minkä perusteella johto ja hallitus voivat tehdä päätöksiä riskitasosta, jonka liiketoiminta-alueet ja -yksiköt ovat mahdollisesti valmiita hyväksymään kussakin tilanteessa tai tiettynä aikana.

Käytännössä riskienhallinta koostuu asianmukaisesti määritellyistä tehtävistä, toimintatavoista ja työvälineistä, jotka on sopeutettu Glastonin liiketoiminta-alueiden, liiketoimintayksiköiden ja konsernitason johtamisjärjestelmiin. Riskienhallinnasta vastaa jokaisen liiketoiminta-alueen, liiketoimintayksikön ja konsernitason toiminnan johtaja. Riskien tunnistaminen on käytännössä Glastonin jokaisen työntekijän vastuulla.

Konsernin riskeistä on kerrottu yksityiskohtaisemmin hallituksen toimintakertomuksessa sivulla 48 ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Sisäpiiri

Glaston-konsernilla on sisäpiiriohje, joka noudattaa NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjetta.

Ilmoitusvelvollisiin sisäpiiriläisiin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, yhtiön johtoryhmä ja tilintarkastaja. Yhtiö ylläpitää Rahoitustarkastuksen standardin mukaisesti myös yrityskohtaisten sisäpiiriläisten rekisteriä. Tiedot yhtiön ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä ja heidän osakeomistuksestaan ovat saatavissa Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-järjestelmästä ja Glaston Oyj Abp:n internetsivuilta.

Glaston Oyj Abp ei järjestä sijoittajatapaamisia kolmea viikkoa ennen tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen julkistusajankohtaa.

Tiedottaminen

Yhtiön ulkoisen viestinnän tavoitteena on tukea yhtiön osakkeen ja mahdollisten muiden arvopapereiden oikeaa hinnanmuodostusta antamalla markkinoille riittävästi tietoa yhtiön liiketoiminnan rakenteesta, taloudellisesta asemasta, markkinoiden kehittymisestä sekä tavoitteista ja strategiasta tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhtiö julkaisee vuosikertomuksen, tilinpäätöksen sekä kolme osavuosikatsausta. Yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.glaston.net julkaistaan keskeisiä yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevia tietoja sekä listayhtiötä koskevan tiedonantovelvollisuuden nojalla julkistetut tiedot. Lisäksi johdon keskeiset esitysmateriaalit ovat julkaisemisen jälkeen nähtävissä yhtiön kotisivuilla.

Hallinnointi vuonna 2008

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.3.2008. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla 162 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 59 prosenttia yhtiön äänistä. Kaikki hallituksen jäsenet sekä Glastonin toimitusjohtaja osallistuivat kokoukseen. Yhtiökokouksen tekemät päätökset ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla www.glaston.net.

Hallitus

Yhtiökokous valitsi 11.3.2008 Glastonin hallitukseen seitsemän jäsentä, jotka ovat Andreas Tallberg, Claus von Bonsdorff, Klaus Cawén, Carl-Johan Rosenbröijer, Christer Sumelius sekä uusina jäseninä Jan Lång ja Mikael Mäkinen. Järjestäytymiskokouksessaan 11.3.2008 hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Andreas

Tallbergin ja varapuheenjohtajaksi Christer Sumeliuksen. Vuonna 2008 hallitus kokoontui 10 kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 98 prosenttia. Hallituksen toiminnasta tehtiin vuonna 2008 arviointi ulkopuolisen tahon toimesta. Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 36 ja 37.

Yhtiön hallituksen suorittaman riippumattomuusarvioinnin mukaan kaikki hallituksen seitsemän jäsentä ovat lähtökohtaisesti yhtiöstä riippumattomia. Andreas Tallbergia lukuun ottamatta hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Andreas Tallberg on GWS Trade Oy:n hallituksen puheenjohtaja (GWS Trade Oy:n omistus Glaston Oyj Abp:n osakkeista 16,95 prosenttia 31.12.2008) sekä Oy G.W. Sohlberg Ab:n toimitusjohtaja (Oy G.W. Sohlberg Ab:n omistus 16,16 prosenttia 31.12.2008).

Hallitus on kuitenkin kokonaisarvioinnin perusteella katsonut, että Carl-Johan Rosenbröijer ja Christer Sumelius eivät ole riippumattomia, koska he ovat toimineet hallituksen jäseninä yhtäjaksoisesti yli 12 vuotta.

Yhtiöllä ei ollut vuonna 2008 hallituksen asettamia valiokuntia.

Toimitusjohtaja

Glaston Oyj Abp:n toimitusjohtajana jatkoi vuonna 2008 Mika Seitovirta. Toimitusjohtajan henkilö- ja omistustiedot on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 34 ja 35.

Johtoryhmä

Konsernin johtoryhmään kuuluivat 31.12.2008 toimitusjohtajan lisäksi Pre-processing -liiketoiminta-alueen johtaja Paolo Ceni, Heat Treatment -liiketoiminta-alueen johtaja Topi Saarenhovi, Software Solutions liiketoiminta-alueen johtaja ja One-Stop-Partner Offering -yksikön johtaja Günter Befort, One-Stop-Partner Deliveries -yksikön johtaja Henrik Reims, Service Solutions yksikön johtaja Timo Nieminen, talousjohtaja Kimmo Lautanen, henkilöstöjohtaja Ari Himma sekä laadun ja liiketoiminnan kehityksen johtaja Juha Liettyä. Konsernin johtoryhmän henkilö- ja omistustiedot on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 34 ja 35.

Hallituksen jäsenten palkkiot

11.3.2008 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti Glaston Oyj Abp:n hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 40 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkio 30 000 euroa ja jäsenen palkkio 20 000 euroa. Vuosipalkkion lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota jokaisesta hallituksen kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu. Kokouksen puheenjohtajan palkkio on 800 euroa ja jäsenen 500 euroa. Yhtiön 11.3.2008 toimintansa aloittaneen hallituksen jäsenille maksettiin tilikaudella 2008 palkkioita yhteensä 191 200 euroa. Hallituksen jäsenille ei ole luovutettu tilikauden aikana palkkiona osakkeita tai osakejohdannaisia.

Konserniyhtiöiden hallitusten jäsenille, jotka ovat työsuhteessa konserniyhtiöön, ei makseta erillisiä palkkioita hallitusvastuusta.

Johdon palkkiot ja muut etuisuudet sekä kannustinjärjestelmä Toimitusjohtaja Mika Seitovirran palkka luontaisetuineen vuonna 2008 oli yhteensä 667 959 euroa. Konsernin muille johtoryhmän jäsenille maksettiin vuonna 2008 yhteensä 1 785 125 euroa palkkoja luontoisetuineen.

Osakeperusteisen kannustinjärjestelmän mahdollinen tuotto ansaintajaksolta 2008 perustui konsernin liikevoiton ja liikevaihdon kasvuun. Järjestelmän kohderyhmään kuului ansaintajaksolla 2008 yhteensä 32 avainhenkilöä. Glastonin hallitus vahvisti kannustinjärjestelmän tuoton vuodelta 2008 0 prosentiksi.

Vuonna 2008 johdon osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä maksettiin palkkioita yhteensä 18 henkilölle, joista viisi kuului konsernin johtoryhmään, yhteensä 707 484 euroa. Muun johdon osuus palkkioista oli 332 175 euroa.

Tilintarkastus

Vuonna 2008 varsinainen yhtiökokous valitsi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Sixten Nyman, joka vastaa tilintarkastustyön ohjeistuksesta ja koordinoinnista koko konsernin osalta.

Vuodelta 2008 kaikkien konserniyhtiöiden tilintarkastajille maksettiin lakisääteisestä tilintarkastuksesta yhteensä 406 000 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömiä palkkioita maksettiin vuonna 2008 KPMG:lle yhteensä 12 000 euroa.

Tilikaudella hallituksen jäsenille maksetut palkkiot, euroa

	2008	2007
Hallituksen puheenjohtaja	47 200	43 100
Hallituksen varapuheenjohtaja	34 500	35 000
Muut jäsenet	116 000	129 300
Yhtee nsä	197 700	207 400

johtoryhmän palkkiot tilikaudella, euroa

Toimitusjoht aja
Rahapalkka luontaisetuineen	444 434	382 216
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, rahana maksettu	74 204	-
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, luovutettujen osakkeiden arvo	61 391	-
Tulospalkkio	87 930	-
Yhtee nsä	667 959	382 216
Muut johtoryhmä n jäse net
Rahapalkka luontaisetuineen	1 247 174	1 173 303
Optiojärjestelyt, rahana maksettu	-	4 253 077
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, rahana maksettu	137 395	-
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, luovutettujen osakkeiden arvo	102 319	-
Tulospalkkiot	298 237	699 471
Yhtee nsä	1 785 125	6 125 851

Glaston lyhyesti	4
Vuosi 2008 lyhyesti	6
Toimitusjohtajan katsaus	8
Liiketoimintastrategia	10
Toimintaympäristö	12
Liiketoiminta-alueet Pre-processing Heat Treatment Software Solutions	14 16 18
Liiketoimintayksiköt One-Stop-Partner Service Solutions Markkina-alueet Tuotekehitys Solar Yritysvastuu Johtoryhmä Hallitus Hallinnointi ja -ohjausjärjestelmät	20 22 23 26 28 30 34 36 38
Hallituksen toimintakertomus	44
Konsernin tase	52
Konsernin tuloslaskelma	53
Konsernin laaja tuloslaskelma	54
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	55
Konsernin rahavirtalaskelma	56
Osakekohtaiset tunnusluvut	58
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut	59
Tunnuslukujen laskentakaavat	60
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	61
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	114
Emoyhtiön tase, FAS	115
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS	116
Emoyhtiön liitetiedot, FAS	117
Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä	125
Tilintarkastuskertomus	126
Sanasto	127
Tietoja osakkeenomistajille	128
Sijainnit ja yhteystiedot	129

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Strategia ja taloudelliset tavoitteet

Glaston julkaisi tammikuussa 2008 uuden strategiansa sekä taloudelliset tavoitteet. Arkkitehtuurilasisegmentti, ja sen tukena vahvasti kehittyvät aurinkoenergiamarkkinat luovat pohjan konsernin kasvulle jatkossa. Panostukset huolto- ja palveluliiketoimintaan kasvavat merkittävästi. Glastonin One-Stop-Partner -konsepti on strateginen vahvuus, joka erottaa Glastonin kilpailijoistaan. Auto- ja kalusteteollisuuden konetoimituksissa fokus asetetaan hyvään kannattavuuteen ja rahavirtaan.

Pääosin Suomessa toimiva Tamglass Lasinjalostus on strategiassa määritelty Glastonin ydinliiketoiminnan ulkopuolelle. Tamglass Lasinjalostus keskittyy nyt vahvasti kannattavuutensa parantamiseen ja toimintansa tehostamiseen. Tamglass Lasinjalostuksen tulevaisuuden vaihtoehdot ovat Glastonissa selvityksen alla.

Glastonin strategiaan pohjautuvat taloudelliset tavoitteet ulottuvat vuoteen 2012. Taloudelliset tavoitteet ovat liikevaihdon vuotuinen kasvu yli kahdeksan prosenttia, liikevoiton nostaminen vähintään 10 prosenttiin liikevaihdosta ja sidotun pääoman tuoton (ROCE) nostaminen 20 prosenttiin.

Markkinat

Maailmanlaajuisen rahoituskriisin ja taloudellisen tilanteen huonontumisen johdosta Glastonin markkinatilanne heikkeni olennaisesti syksyn kuluessa, ja vuoden viimeisellä neljänneksellä markkinat olivat erityisen hiljaiset. Laajemmat One-Stop-Partner -hankkeet pysähtyivät loppuvuodesta. Huolto- ja palveluliiketoiminnan sekä lasialan ohjelmistojen kysyntä jatkui tyydyttävänä. Kaikilla markkinoilla Etelä-Amerikkaa lukuun ottamatta kysyntä heikkeni vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Pre-processing

Vuoden 2008 toisen neljänneksen lopussa alkoi Pre-processing-markkinoiden voimakas hidastuminen. Pohjois-Amerikan lisäksi kysyntä heikkeni myös EMEA-alueella ja Aasiassa. Markkina-asemansa vahvistamiseksi Glaston sekä järjesti uudelleen että vahvisti Pre-processing-liiketoimintaalueen myyntiorganisaatiota painopisteen pysyessä EMEA-alueella.

Vuonna 2008 markkinat kehittyivät kuitenkin positiivisesti Etelä-Amerikassa, jossa lasisovellusten kasvava kysyntä erityisesti arkkitehtuurilasisegmentissä tuki esikäsittelykoneiden ja -työkalujen kysyntää. Glaston onnistui lisäämään markkinaosuuttaan ja liikevaihtoaan alueella vuonna 2008.

Bavelloni-leikkuupöytien ja -linjojen kokoonpano Kiinassa Tianjinin tehtaalla käynnistyi vuoden aikana, ja ensimmäiset tuotteet paikallisille markkinoille toimitettiin vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Näillä toimenpiteillä otettiin ensimmäiset askeleet kohti uutta lokalisoitua tuotevalikoimaa, jolla konserni pystyy vastaamaan sekä Kiinan paikallisiin markkinatarpeisiin

että kasvattamaan toimintaansa alhaisten kustannustason maissa.

Glastonin ensimmäinen globaali päivityssopimus esikäsittelykoneille tehtiin alkuvuodesta. Huoltosopimusten myynti kehittyi kaikilla maantieteellisillä alueilla positiivisesti.

Tilikauden päättyessä liiketoiminta-alueen saadut tilaukset olivat 56,9 (68,7) miljoonaa euroa. Tammi-joulukuun liikevaihto oli 89,7 (94,1) miljoonaa euroa.

Heat Treatment

Heat Treatment -liiketoiminta-alueen markkinatilanne vuonna 2008 oli loppuvuotta lukuun ottamatta hyvä. Aktiviteetti aurinkoenergialasimarkkinoilla jatkui suotuisana lähes koko vuoden. Markkinoiden epävarmuus ja rahoitusmarkkinoiden epävakaus siirsivät asiakkaiden päätöksiä ja toimitusaikatauluja usealla markkina-alueella.

EMEA-alueella ja Etelä-Amerikassa kysyntä jatkui vahvana. Pohjois-Amerikassa markkinoiden taantuma jatkui. Aasiassa markkinoiden hiljentyminen kiristi entisestään kilpailutilannetta. Markkina-aseman vahvistamiseksi Pohjois-Aasiassa aloitettiin vuoden aikana kahden turvalasikonetuoteperheen tuotanto Glastonin Tianjinin tehtaalla Kiinassa.

Tampereen toimituskeskuksen kautta aloitettiin keraamisten telojen myynti varaosina vuoden loppupuolella. Myös Pohjois- ja Etelä-Amerikan päivityspakettien myynti kehittyi positiivisesti vuoden loppupuolella.

Heat Treatment -liiketoiminta-alueen tammi-joulukuun liikevaihto oli 152,9 (162,3) miljoonaa euroa. Tilikaudella saadut tilaukset olivat 113,9 (141,0) miljoonaa euroa.

Suomessa toimivan Tamglass Lasinjalostuksen tervehdyttäminen eteni vuoden 2008 aikana. Osana toiminnan uudelleensuuntausta lasinjalostusyksikkö lopetti työkone- ja erikoisajoneuvolasien tuotannon keskittyäkseen jatkossa rakennus- ja sisustuslaseihin sekä laseihin, joita tarvitaan aurinkoenergiaa tuottaviin ratkaisuihin. Loppukesästä yksikkö käynnisti tuotannon Akaan tehtaalla.

Software Solutions

Tilikauden aikana Albat+Wirsamin integrointi Glastonin organisaatioon ja toimintaan vietiin päätökseen. Albat+Wirsamin osto lisäsi Glastonin lasinjalostusosaamista ja vahvisti Glastonin kokonaistarjontaa. Vuoden 2008 aikana Software Solutions -liiketoiminta-alue keskittyi voimakkaasti Albat+Wirsamin ohjelmistojen yhdistämiseen Glastonin koneisiin ja niiden yhteensopivuuden varmistamiseen.

Software Solutions -liiketoiminta-alue kehittyi vuonna 2008 suotuisasti ja markkinat olivat vahvat lähes koko vuoden ajan. Toimialalla kaivattu suurempi automaation aste ja joustavuus vaikuttivat selkeästi kysyntään. Erityisesti EMEA-alue vauhditti liiketoiminta-alueen kasvua. Lisäksi laaja projekti Japanissa edesauttoi Glastonin ohjelmistotuotteiden mukauttamisessa Aasian markkinoiden vaatimuksiin. Pohjois-Amerikan markkinat eivät tilikauden aikana osoittaneet elpymisen merkkejä.

Glaston hankki lokakuussa 2008 kiinalaisen Shanghai Yunzhe Software Co., Ltd.:n liiketoiminnan. Hankittu liiketoiminta liittyy Software Solutions -liiketoiminta-alueen markkina-alueen laajentamiseen Kiinaan.

Tammi-joulukuun liikevaihto oli 28,2 (7-12/2007:14,7) miljoonaa euroa. Saatujen lisenssitilausten määrä oli 13,9 (3,0) miljoonaa euroa.

One-Stop-Partner

Glastonin toimitusprosessin parantamiseksi ja One-Stop-Partner -tuoteintegraation nopeuttamiseksi jaettiin One-Stop-Partner -yksikkö tammikuussa 2008 kahteen osaan, jotka ovat One-Stop-Partner Offering ja One-Stop-Partner Deliveries. Vuoden aikana tuotetarjontaa määritettiin ja jäsennettiin aiempaa selkeämmin keskittyen arkkitehtuuri- ja aurinkoenergiasegmenttien lasinjalostustarpeisiin.

Vuonna 2008 integroitujen lasinjalostusratkaisujen kysyntä oli loppuvuotta lukuunottamatta hyvä Itä- ja Etelä-Euroopassa, Lähi-idässä, Pohjois-Aasiassa ja APAC-alueella. Kysyntä Keski- ja Pohjois-Euroopassa oli heikkoa. Vuoden 2008 ensimmäisten kuukausien aikana Amerikoissa aurinkoenergiaratkaisujen kysyntä oli vahvaa, ja varsinkin tasopaneelit ja Glastonin taivutusteknologia kiinnostivat asiakkaita. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin vuoksi asiakkaiden päätöksentekoprosessi pitkittyi huomattavasti monilla alueilla ja vuoden viimeisen neljänneksen aikana hankkeet pysähtyivät.

Vuonna 2008 Glaston toimitti OSP-ratkaisuja niin arkkitehtuurin kuin aurinkoenergian aloilla. Myyntikertymä One-Stop-Partner -yhteistoimituksille oli tammi-joulukuussa 25,9 (47,7) miljoonaa euroa. Yksikön tuotot sisältyvät raportoitaviin segmentteihin.

Saadut tilaukset

Glastonin tilauskertymä tilikaudella oli 184,7 (212,7) miljoonaa euroa. Heat Treatmentin osuus saaduista tilauksista oli 61,7 prosenttia, Pre-processingin 30,8 prosenttia ja Software Solutionsin 7,5 prosenttia.

SAATUJEN TILAUSTEN MAAN TIETEELLINEN JAKAUMA (milj. euro a)	2008	2007	Muutos -%
EMEA	126,2	134,4	-6,1
AMERIKKA	35,5	44,0	-19,3
AASIA	23,0	34,3	-33,0
YHTEENSÄ	184,7	212,7	-13,2

Tilauskanta

Glastonin tilauskanta oli 31.12.2008 yhteensä 60,7 (87,0) miljoonaa euroa. Heat Treatment -liiketoiminta-alueen osuus tilauskannasta oli 44,2 (59,9) miljoonaa euroa,

Pre-processingin osuus 13,0 (20,9) miljoonaa euroa ja Software Solutionsin 3,5 (6,2) miljoonaa euroa.

tilausk anta (milj. euro a)
PRE-PROCESSING	13,0	20,9	-37,8
HEAT TREATMENT	44,2	59,9	-26,2
SOFTWARE SOLUTIONS	3,5	6,2	-43,5
YHTEENSÄ	60,7	87,0	-30,2

Liikevaihto ja liiketulos

Glastonin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 270,4 (269,8) miljoonaa euroa. Preprocessingin liikevaihto tilikaudella oli 89,7 (94,1) miljoonaa euroa, Heat Treatmentin liikevaihto oli 152,9 (162,3) miljoonaa euroa ja Software Solutionsin liikevaihto oli 28,2 (14,7) miljoonaa euroa.

Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 6,2 (16,8) miljoonaa euroa eli 2,3 (6,2) prosenttia liikevaihdosta.

Liiketulos oli -6,1 (12,2) miljoonaa euroa. Vuoden viimeiselle neljännekselle kirjattiin

kertaluontoisia eriä yhteensä 12,3 miljoonaa euroa, jotka johtuvat tehostamisohjelmasta sekä edellisinä vuosina tehdyistä sopimuksista ja epävarmoista saatavista kirjatuista kertakustannuksista.

Pre-processingin liiketulos oli tammijoulukuussa -8,4 (0,1) miljoonaa euroa. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli tilikaudella -3,0 (1,6) miljoonaa euroa. Heikon tuloskehityksen syy oli markkinatilanteesta johtuva koveneva hintakilpailu sekä kapea tuotevalikoima.

LIIKEVAIHTO (milj. euro a)	2008	2007	2006
PRE-PROCESSING	89,7	94,1	89,1
HEAT TREATMENT	152,9	162,3	131,3
SOFTWARE SOLUTIONS *)	28,2	14,7	–
EMOYHTIÖ, ELIMinoinnit	-0,3	-1,3	-1,5
YHTEENSÄ	270,4	269,8	218,9

*) Software Solutions 7-12/2007

Heat Treatment -liiketoiminta-alueen liikevoitto tammi-joulukuulta oli 6,7 (13,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alueen liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli koko vuodelta 13,0 (19,6) miljoonaa euroa.

Tamglass Lasinjalostuksen liiketappio, -6,3 (-2,0) miljoonaa euroa, heikensi merkittävästi Heat Treatmentin ja koko

Glastonin tulosta. Tamglass Lasinjalostuksen liiketoiminnan tervehdyttäminen jatkui tehostetusti vuoden 2008 aikana.

Software Solutionsin liikevoitto tammijoulukuussa oli 3,2 (2,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli raportointikaudella 3,7 (2,6) miljoonaa euroa.

liiketu los ilman kert aluonteisi a eriä [milj. euro a]		1-12/2008	1-12/2007
PRE-PROCESSING		-3,0	1,6
HEAT TREATMENT		13,0	19,6
SOFTWARE SOLUTIONS		3,7	2,6
EMOYHTIÖ, ELIMinoinnit		-7,5	-7,0
YHTEENSÄ		6,2	16,8
KERTALUONTEISET ERÄT		-12,3	-4,6
liiketu los kert aluonteiste n erie n jälkee n		-6,1	12,2
	2008	2007	2006
Liiketu los, milj. euro a	-6,1	12,2	5,3
liiketu los, % liikev aihdost a	-2,3	4,5	2,4
emoyhtiö n omist ajillekuu luva osuus tilikauden tuloksest a, milj. euro	-9,1 a	10,8	8,7
emoyhtiö n omist ajille kuu luva osuus tilikauden
tuloksest a, % liikev aihdost a	-3,4	4,0	4,0

Tilikauden tulos oli -9,2 (10,8) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) oli -2,3 (11,3) prosenttia. Osakekohtainen tulos oli -0,12 (0,14) euroa.

	2008	2007	2006
Osakekoht ainen tulos, jatkuv at liiketoimi nnot, euro a	-0,12	0,09	0,05
Osakekoht ainen tulos, lopetetut liiketoimi nnot, euro a	-	0,05	0,06
Osakekoht ainen tulos, yhtee nsä, euro a	-0,12	0,14	0,11
	2008	2007	2006
Sijoitetu n pääom an tuottoprose ntti (ROCE)	-2,3	11,3	8,4
Oman pääom an tuottoprose ntti	-7,0	7,7	6,2

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty konsernitilinpäätöksessä.

Rahoitus ja rahavirta

Konsernin rahoitusasema säilyi kohtuullisen hyvänä voimakkaasti kasvaneesta velkaantuneisuudesta huolimatta. Käyttöpääoman tarvetta lisäsi ennen kaikkea asiakkaiden ennakkomaksujen pieneneminen (-8,4 miljoonaa euroa) sekä varastojen kasvu (+9,8 miljoonaa euroa). Käyttöpääoman pienentäminen on osa käynnistettyä tervehdyttämisohjelmaa. Omavaraisuusaste 31.12.2008 oli 45,8 (55,5) prosenttia. Glastonin jatkuvien liiketoimintojen liiketoiminnan rahavirta oli -23,3 (8,7) miljoonaa euroa ja investointien rahavirta oli -13,4 (-27,3) miljoonaa euroa.

Rahoituksen rahavirta tammi-joulu-

kuussa oli 37,8 (1,5) miljoonaa euroa, joka sisältää tilikaudella maksettuja osinkoja 7,8 (7,1) miljoonaa euroa.

Konsernin likvidit rahavarat olivat tilikauden päättyessä 11,5 (11,4) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat 57,9 (9,9) miljoonaa euroa ja nettovelkaantuneisuusaste oli 46,8 (7,1) prosenttia. Rahoituksen rakennetta muutettiin nostamalla TyEL-lainaa 16,4 miljoonaa euroa. Maksuvalmiuden varmistamiseksi konsernilla on 65 miljoonan euron suuruinen komittoitu valmiusluottolimiitti. Vuoden 2008 lopussa limiitistä oli käytössä 29 miljoonaa euroa.

	2008	2007	2006
Omavaraisuus aste , %	45,8	55,5	62,0
Velkaantuneisuus aste (gearing), %	56,1	15,2	5,7
Nettove lkaantuneisuus aste (net gearing), %	46,8	7,1	-1,9
Koro lliset nettove lat, milj. euro a	57,9	9,9	-2,6

Tervehdyttämisohjelma

Kannattavuuden parantamiseksi Glaston käynnisti syyskuussa tehostamistoimet kaikissa yksiköissä. Tehostamisohjelman tavoitteena on koko konsernin ja erityisesti Pre-processing-liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantaminen sekä toimintojen sopeuttaminen markkinatilanteeseen.

Henkilöstön edustajien kanssa käydyissä neuvotteluissa päädyttiin joulukuussa tulokseen, jossa Glaston Finland Oy:n henkilöstö, yhteensä noin 200 henkilöä, päätettiin lomauttaa keskimäärin 4-8 viikoksi talvella ja keväällä 2009.

Pre-processing-liiketoiminta-alueella 25 prosenttia henkilöstöstä, eli 100 henkilöä,

on joulukuusta alkaen ollut säännöllisesti lomautettuna. Tämän lisäksi henkilöstövähennyksiä tehdään useissa muissa konsernin yksiköissä, ja yhteensä noin 100 henkilöä irtisanotaan. Myös vuokratyövoimaa on vähennetty.

Tehostamistoimien arvioidaan tuottavan noin 5 miljoonan euron kustannussäästöt vuositasolla. Nämä toteutuvat täysimääräisesti vuodesta 2010 alkaen.

Osana toiminnan uudelleensuuntausta ja liiketoiminnan tervehdyttämistä Glastonin Suomessa toimiva lasia jalostava Tamglass Lasinjalostus Oy aloitti heinäkuussa neuvottelut työkone- ja erikoisajoneuvolasien liiketoiminnan lopettamisesta keskittyäkseen jatkossa rakennuslasiliiketoimintaan. Pihtiputaan yksikön toiminta päättyi vuodenvaihteessa ja 17 henkilön määräaikaiset työsuhteet päättyivät. Lakkautettavan työkone- ja erikoisajoneuvolasien liiketoiminnan ensisijaisena sopeuttamistoimenpiteenä on 3 kuukauden lomautus 10 työntekijälle talven 2008/2009 aikana.

Tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 14,4 (6,3) miljoonaa euroa eli 5,3 (2,3) prosenttia liikevaihdosta.

Pre-processing-liiketoiminta-alueen tuotekehityksessä painotettiin tuotteiden integrointia sekä pääasiassa arkkitehtuurija aurinkoenergiamarkkinoille suunnattuja uusia tuotteita. Vuoden aikana markkinoille tuotiin kahdeksan uutta lasin- ja kivenkäsittelytuotetta arkkitehtuuri-, huonekalu- ja aurinkoenergiasegmentteihin. Syksyllä tuotiin ensimmäistä kertaa markkinoille Albat+Wirsamin ohjelmistolla varustettuja esikäsittelykoneita.

Heat Treatment -liiketoiminta-alueelle laadittiin uusi tuotestrategia sekä uudistettiin tuotehallinnan organisaatiota. Tuotekehityksen painopistealueina olivat aurinkoenergiaan liittyvien tuotteiden kehitys sekä tuotantolinjojen automaatiojärjestelmien kehittäminen. Tamglass CHF -tasokarkaisukoneperheeseen lanseerattu Tamglass CHF Pro™ -malli soveltuu erityisesti tasomaisten arkkitehtuurisovellusten ja aurinkoenergialasien, erityisesti photovoltaic-lasien (PV), tasokarkaisuun. Taivutuskoneissa lanseerattiin Tamglass ESU EcoPower™ -kone, joka kykenee korkealaatuisten CSP-teknologian (Concentrated Solar Power) aurinkopeilien taivutukseen. ProE Magnum™ -tuoteperhettä laajennettiin suurempiin lasikokoihin: markkinoille tuotu kone kykenee karkaisemaan peräti 3,3 m * 9,6 m -kokoisia laseja.

Software Solutions -liiketoiminta-alueella tuotekehityksen painopisteenä oli lasinjalostuskoneiden ja ohjelmistojen integrointi. Esikäsittelykoneiden järjestelmien kehittämisen lisäksi esiteltiin uusi linjaohjausjärjestelmien Panorama-tuoteryhmä.

	2008	2007	2006
Tutkimus - ja tuotekehitysme not, milj. euro a	14,4	6,3	5,6
Tutkimus - ja tuotekehitysme not, % liikev aihdost a	5,3	2,3	2,5

Investoinnit ja poistot

Glastonin bruttoinvestoinnit olivat 18,4 (34,1) miljoonaa euroa. Tärkeimmät investoinnit kohdistuivat globaaliin ERP-hankkeeseen, tuotekehitykseen sekä tuotantokoneiden hankintaan.

Tilikauden 2008 poistot aineellisista ja

aineettomista hyödykkeistä olivat 8,7 (7,1) miljoonaa euroa. Lisäksi tehtiin arvonalentumiskirjauksia yhteensä 2,6 miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistui sellaisiin aktivoituihin kehittämismenoihin, joista ei enää arvioida saatavan vastaista taloudellista hyötyä.

	2008	2007	2006
Bruttoi nvestoi nnit, milj. euro a	18,4	34,1	12,0
Bruttoi nvestoi nnit, % liikev aihdost a	6,8	12,6	5,5
Poistot , milj. euro a	8,7	7,1	5,4
Omaisuuserie n arvo nalentumist appiot , milj. euro a	2,6	-	-

Organisaatio ja henkilöstö

Suomen toimintojen selkeyttämiseksi Glaston Service Ltd. Oy:n liiketoiminnot siirrettiin 1.1.2008 Glaston Finland Oy:öön. Siirrolla ei ollut vaikutuksia henkilöstön määrään. Albat+Wirsam France S.A. fuusioitiin Glaston France S.A.S.U.:uun kesäkuun lopussa.

Osana tehostamisohjelmaa päätettiin lokakuussa 2008 yhdistää Uniglass Engineering Oy:n liiketoimintaa Glaston Finland Oy:öön. Tuotantotoiminnan yhdistäminen tapahtuu vuoden 2009 aikana.

Glastonin palveluksessa oli 31.12.2008 yhteensä 1 541 (1 435) henkilöä. Konsernin henkilöstöstä 29 prosenttia oli Suomessa ja 47 prosenttia muualla Euroopassa vahvasti painottuen Saksaan ja Italiaan. Aasiassa konsernin henkilöstöstä työskenteli 10 prosenttia ja Amerikoissa 14 prosenttia. Henkilöstöä oli keskimäärin 1 519 (1 288).

	2008	2007	2006
Palkat ja palkkiot , milj. euro a	59,7	49,7	43,5
Henkilöstö vuo den lopuss a	1 541	1 435	1 211
Henkilöstö keskimääri n	1 519	1 288	1 264

Ympäristö

Vaihtoehtoiset energialähteet ja energiate hokkuus ovat Glastonille keskeisiä ympäris tötrendejä. Ympäristötietoisuuden lisään tymisen myötä energian säästötavoitteet kasvavat, mikä vaikuttaa energialasin kysyn tään. Oikeanlaisen lasin käytöllä energian kulutusta voidaan merkittävästi pienentää. Aurinkoenergian tuotanto kasvaa lähivuosi en aikana voimakkaasti ja Glastonin tuotekehityksen painopiste on vahvasti aurinkoenergialasin valmistukseen täh täävissä ratkaisuissa. Vuoden 2008 aikana lanseeratut konseptit aurinkoenergia-asi akkaiden tarpeisiin saivat hyvän vastaan oton.

Glaston pyrkii omassa toiminnassaan mahdollisimman ympäristöystävällisiin toimintatapoihin ja prosesseja kehitetään jatkuvasti kestävän kehityksen periaatteita huomioiden. Lasinjalostuskoneiden elin kaari on pitkä, keskimäärin noin 20 vuotta. Koneiden suunnittelussa otetaan huomioon koneen koko elinkaari, ja koneet rakenne taan kestämään jatkuvaa käyttöä korkealla tuotantokapasiteetilla. Myös koneiden ener giankäyttöön on kiinnitetty erityistä huomio ta. Vuoden 2008 aikana lanseerattiin uusi tasokarkaisukone, jossa uuden teknologian ansiosta lasinjalostusprosessin energian kulutus laskee 6-7 prosenttia.

Muutokset yhtiön johdossa

Tammikuussa 2008 Henrik Reims nimi tettiin OSP Deliveries -yksikön johtajaksi ja toukokuussa Timo Nieminen nimitettiin Service Solutions -yksikön johtajaksi. Mo lemmat ovat Glastonin johtoryhmän jäseniä. Timo Rautarinta nimitettiin Glastonin la sinjalostusyksikön Tamglass Lasinjalostus Oy:n toimitusjohtajaksi maaliskuussa 2008.

Riskit ja riskienhallinta

Glaston toimii globaalisti, ja muutokset maailmantalouden kehityksessä vaikuttavat suoraan konsernin toimintaan ja riskeihin. Glaston Oyj Abp:n hallitus vastaa konser nin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteuttamista. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaavat riskienhallinnan toimintatavoista, toimeenpanosta sekä valvonnasta raportoi den edelleen hallitukselle.

Glastonin strategisena riskinä on ennen kaikkea teknologiseen kehitykseen liittyvä mahdollinen kilpailevan konetekniikan tulo markkinoille, mikä edellyttäisi Glastonilta mittavia tuotekehitysinvestointeja. Myös konsernin markkinaosuuksien menettämi nen erityisesti voimakkaimmin kehittyvillä markkinoilla (Aasia, Lähi-itä) on strateginen riski. Konsernin strategian toteuttaminen voi edellyttää yritysostoja, joiden mahdolli nen epäonnistuminen vaikuttaisi tuloksen tekokykyyn ja Glastonin riskiprofiiliin.

Glastonin merkittävimpiin toiminnal lisiin riskeihin lukeutuvat isojen asiakas projektien hallinnointi, raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hintakehitys, alihankkijaverkoston hallinnointi sekä osaa - van henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys. Glaston kehittää tietojärjestelmiään, ja uusi toiminnanohjausjärjestelmä otetaan en simmäisenä käyttöön Suomessa suunnitel mien mukaan vuonna 2009. Huolellisesta suunnittelusta huolimatta käyttöönottovai heeseen saattaa liittyä tilapäisiä toiminnan häiriöitä.

Toimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-, korko-, rahoitus-, vastapuoliriskit ja erityisesti viime kuukausina kasvaneet luotto- ja maksuvalmiusriskit. Kansainvä lisen liiketoiminnan luonteen mukaisesti konsernilla on jatkuvasti valuuttakurssi vaihteluista johtuvia riskejä. Korkotason muutokset aiheuttavat korkoriskin. Luottoja vastapuoliriski muodostuu asiakkaille annettuun maksuaikaan liittyvästä riskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että kon sernin neuvotellut luottolimiitit eivät riitä kattamaan liiketoiminnan rahoitustarpeita. Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on se lostettu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.

Glaston kehitti vuonna 2008 voimakkaasti globaalia riskienhallintaansa ja uusi ris kienhallintapolitiikka, -prosessi ja -rapor tointi hyväksyttiin hallituksessa ja otettiin käyttöön. Konsernitason vastuulla on kokonaisvaltaisen riskienhallinnan kehitys. Liiketoiminta-alueet ja -yksiköt vastaavat omaan toimintaansa liittyvien riskien tun nistamisesta, hallinnasta ja raportoinnista. Konsernin rahoitusyksikkö hoitaa keskite tysti konsernin rahoitusriskien hallinnan hallituksen hyväksymän rahoitustoiminta ohjeen ja antamien rajoitteiden mukaisesti.

Vahinkoriskien toteutumista vastaan suojautumisessa käytetään ennakoivien riskienkäsittelytoimenpiteiden lisäksi kaikki yhtiöt kattavia maailmanlaajuisia vakuu tusohjelmia. Näiden ohjelmien kattavuus tarkistetaan säännöllisesti osana riskien kokonaishallintaa.

Osakkeet ja kurssikehitys

Glaston Oyj Abp:n osake (GLA1V) notee rataan NASDAQ OMX Helsingin Mid Cap -listalla. Yhtiön maksettu ja merkitty osa kepääoma 31.12.2008 oli 12,7 miljoonaa euroa ja liikkeeseen laskettuja osakkeita oli 79 350 000 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakelaji.

Joulukuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan 809 793 kappaletta yhtiön osaketta, mikä on 1 prosentti liikkeeseen laskettujen osakkei den lukumäärästä ja äänistä.

Yhtiön hallussa olevien omien osakkei den kirjanpidollinen vasta-arvo on 129 567 euroa. Jokainen osake, joka ei ole yhtiön omassa hallussa, oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeella ei ole nimel lisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vastaarvo on 0,16 euroa.

Yhtiön osakkeita vaihdettiin tammi-jou lukuun aikana 3 965 341 kappaletta eli 5,1 prosenttia keskimääräisestä osakemää rästä. Osakkeen alin kurssi oli 0,87 euroa ja ylin 3,33 euroa. Tilikauden kaupankäyn -

timäärillä painotettu keskikurssi oli 2,07 euroa ja osakkeen päätöskurssi 31.12.2008 oli 0,91 euroa. Yhtiön osakkeen markkina-arvo 31.12.2008 ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita oli 71,5 (217,3) miljoonaa euroa.

Emoyhteisön omistajille kuuluva osakekohtainen oma pääoma oli 1,58 (1,78) euroa.

Osakekoht aiset tunnusluvut	2008	2007	2006
Emoyhteisön omistajille kuuluva osakekohtainen
oma pääoma, euroa	1,58	1,78	1,78
Osakekohtainen osinko, euroa *)	0,05	0,10	0,09
Osinkosuhde, % *)	-43,0	73,2	81,9
Efektiivinen osinkotuotto / osake, % *)	5,5	3,6	2,2
Hinta / tulos per osake (P/E)	-7,8	20,3	37,7
Hinta / emoyhteisön omistajille kuuluva
oma pääoma per osake	0,58	1,55	2,34
Osakkeen kurssi vuoden lopussa, euroa	0,91	2,77	4,15
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa	71,5	217,3	327,9
Osakkeen vaihto (1 000) kpl	3 965	7 993	6 978
Osuus keskimääräisestä osakekannasta, %	5,1	10,2	8,8
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa	79 350 000	79 350 000	79 350 000
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä,
ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	78 507 338	78 682 449	79 020 096
*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty konsernitilinpäätöksessä.

Osakkeenomistajat

Glaston oyj Abp:n suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2008

Omistaja	Osakkeiden lukumäärä	% osakkeista ja äänistä
1 GWS Trade Oy	13 446 700	16,95
2 Oy G.W.Sohlberg Ab	12 819 400	16,16
3 Sumelius Henning	3 642 600	4,59
4 Svenska Litteratursällskapet i Finland	2 245 000	2,83
5 Investsum Oy	1 820 000	2,29
6 Suutarinen Helena Kuolinpesä	1 802 400	2,27
7 Von Christierson Charlie	1 600 000	2,02
8 Sumelius Maria	1 541 393	1,94
9 Sumelius Bjarne Henning	1 399 840	1,76
10 Sumelius-Koljonen Barbro	1 206 875	1,52
10 suurinta yhteensä	41 524 208	52,33
Muut omistajat	37 750 592	47,67
Yhteistilillä	75 200	0,00
Yhteensä	79 350 000	100,00
Yhtiön hallussa	-809 793	1,02
Yhteensä ilman omia osakkeita	78 540 207

Osakkeenomistus omistajaryhmittäin 31.12.2008

	Osakkeet kpl	% osakkeista ja äänistä
Yksityiset yritykset	32 941 245	41,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 019 407	1,3
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3 771 994	4,8
Kotitaloudet	34 602 818	43,6
Ulkomaat	4 142 706	5,2
Julkisyhteisöt	1 785 315	2,2
Yhteensä	78 263 485	98,6
Hallintarekisteröidyt	1 011 315	1,3
Yhteensä arvo-osuuksina	79 274 800	99,9
Yhteistilillä	75 200	0,1
Yhteensä	79 350 000	100,0

Glaston Oyj Abp:llä ei ole tiedossaan osakkeenomistajien omistukseen ja ääni vallan käyttöön liittyviä sopimuksia tai järjestelyitä.

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistamista Glaston Oyj Abp:n osakkeista on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetie dossa 32.

Glaston Oyj Apb:llä ei ole liikkeeseen las kettuja optio-oikeuksia.

Osakeperusteinen kannusti njärjeste lmä

Glastonin hallitus päätti 9.5.2007 uudesta Glaston-konsernin avainhenkilöiden osa keperusteisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosi na 2008, 2009 ja 2010 yhtiön osakkeina ja rahana. Rahana maksettavan osuuden on tarkoitus kattaa avainhenkilöille palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa palkkion maksamisesta.

Järjestelmän tuotto ansaintajaksolta 2008 perustui konsernin liikevoiton ja liikevaih don kasvuun. Mikäli kannustinjärjestelmän ansaintakriteereille asetetut tavoitteet vuo sille 2007-2009 saavutetaan täysimääräisinä, järjestelmästä annetaan palkkiona enin tään 652 500 osaketta eli 217 000 osaketta vuosittain, ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhen kilöille aiheutuviin veroihin ja veronluontei siin maksuihin palkkion maksuhetkellä.

Glastonin hallitus vahvisti kannustinjär jestelmän tuoton vuodelta 2008 0 prosentik si. Kannustinjärjestelmien vaikutus vuoden 2008 tulokseen oli 0,3 miljoonaa euroa.

Yhtiökokouksen päätökset

Glaston Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 11.3.2008. Yhtiökokous vahvis ti vuoden 2007 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja toimitus johtajalle.

Yhtiökokous vahvisti osingoksi hallituk sen ehdotuksen mukaisesti 0,10 euroa osa ketta kohden, yhteensä 7,8 miljoonaa euroa.

Yhtiökokous vahvisti, että hallituksessa jatkavat vuoden mittaisella toimikaudella Claus von Bonsdorff, Klaus Cawén, Carl-Johan Rosenbröijer, Christer Sumelius ja Andreas Tallberg. Uusiksi jäseniksi valittiin Ahlstrom Oyj:n toimitusjohtaja Jan Lång ja Cargotec Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Mäki nen. Tilintarkastajaksi yhtiökokous valitsi uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajana Sixten Nyman, KHT.

Omien osakkei d en hanki n ta ja luovutus sekä hallituksen valtuutukset

Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous val tuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita enintään 7 605 096 kappaletta. Tammi-syyskuun aikana yhtiö ei hankkinut omia osakkeita. Hankkimisvaltuutus oli voimassa 18 kuukautta vuoden 2007 yhtiö -

kokouksen päätöksestä lukien, joten se ei enää ollut voimassa vuoden 2008 lopussa.

Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen myös yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamises ta. Valtuutus on voimassa vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Yhtiö luovutti 23. huhtikuuta 2008 103 707 hallussaan ollutta omaa osaketta konsernin osakepalkkiojärjestelmän piiriin kuuluville henkilöille. Luovutettujen osak keiden kirjanpidollinen vasta-arvo oli 16 593 euroa.

Hallituksella ei ole muita valtuutuksia.

Hallituksen eh dotus voito n j aosta

Glaston Oyj Abp:n, Glaston-konsernin emo yhtiön, jakokelpoiset varat ovat 56 122 554 euroa, josta tilikauden voitto on 153 094 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tuloksesta ja edellisten tilikausi en voittovaroista jaetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta, eli yhteensä enintään 3 967 500 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätetään 52 155 054 euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei jaeta osinkoa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapah tunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Valtiova r a i nmi nisteriön asetuksen 153/2007 e d ellyttämät tie dot

Glaston Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kai kista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä - joko yksin tai yhdessä tois ten osakkeenomistajien kanssa siten kuin jäljempänä määritellään - saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeen omistajien vaatimuksesta näiden osakkeet. Tämä lunastusvelvollisuus ei koske osak keenomistajaa, joka osoittaa, että lunas tusvelvollisuuden aikaansaava omistus- tai ääniraja on saavutettu tai ylitetty ennen kuin tämä yhtiöjärjestyksen määräys rekisteröi tiin kaupparekisterissä.

Glaston Oyj Abp ei ole osallisena sel laisissa järjestelyissä, joilla osakkeeseen liittyvät taloudelliset oikeudet ja arvopaperin hallinta on erotettu toisistaan.

Glaston Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallituksen. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouk sen päättyessä. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Hallituksella ja toimitus johtajalle ei ole erityisiä sopimuksia yhtiön kanssa koskien korvauksia, kun hallitus tai toimitusjohtaja eroaa tai heidät erotetaan tai heidän toimensa muuten päättyy julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Glaston Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksessä ei ole erityisiä säännöksiä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

Glaston Oyj Abp:llä on erään lainan irtisanomisehdoissa pykälä, jonka mukaan lainanantajalla on mahdollisuus irtisanoa laina, mikäli määräysvalta Glastonissa muuttuu.

Emoyhtiön erillistilinpäätös

Glaston Oyj Abp:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Glastonkonsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS).

Glaston Oyj Abp:n liikevaihto oli tilikaudella 0,6 (0,6) miljoonaa euroa ja liiketappio -7,2 (-4,0) miljoonaa euroa. Nettorahoitustuotot olivat 2,2 (11,3) miljoonaa euroa ja satunnaiset erät 5,1 (1,0) miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 0,2 (8,5) miljoonaa euroa.

Emoyhtiön palveluksessa oli tilikaudella keskimäärin 28 (13) henkilöä ja vuoden lopussa 26 (20) henkilöä.

Emoyhtiöllä ei ole sivuliikkeitä. Yhtiö ei ole antanut lähipiirilainoja johdolle.

emoyhtiö n tie dot (milj. euro a)	2008	2007	2006
Liikev aihto	0,6	0,6	0,8
Liiket appio	-7,2	-4,0	-3,6
Tulos ennen veroj a ja tilinpäätössiirtoj a	0,0	8,2	11,0
Tilinpäätössiirrot	-0,2	-0,1	0,1
Tilikauden verot	0,3	0,4	-2,8
Tilikauden tulos	0,2	8,5	8,2
Tasee n loppusumm a	153,2	134,7	127,0
Oma pääom a	94,1	101,4	102,7
Maksetut palkat ja palkkiot	3,0	4,9	1,7
Henkilöstö keskimääri n	28	13	9

tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tamglass Lasinjalostus Oy:ssä käynnistettiin tammikuussa 2009 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut rakennuslasiliiketoiminnan sopeuttamisesta nykyiseen markkinatilanteeseen. Rakennuslasiliiketoiminta työllistää noin 110 henkilöä.

Lähiajan epävarmuustekijät

Globaalin rahoituskriisin ja taloudellisen taantuman johdosta Glastonin markkinat ovat viimeisen puolen vuoden aikana nopeasti muuttuneet. Tilanne on merkittävästi vaikeuttanut Glastonin asiakkaiden investointimahdollisuuksia, ja epävakaus on erityisen voimakkaasti vaikuttanut suuriin One-Stop-Partner -tilauksiin.

Taloudellisen taantuman johdosta lasinjalostuskoneiden kysyntä on lähiaikoina heikkoa. Asiakkaiden rahoitusvaikeuksien vuoksi tilaukset voivat siirtyä, ja jo vahvistettuja tilauksia voi peruuntua.

Raaka-aineisiin liittyvät riskit ovat pienentyneet. Raaka-aineiden hintataso on tasaantunut ja alihankintaan liittyvät kapasiteettiongelmat ovat lähes poistuneet.

Näkymät

Toimintaympäristön tämän hetkinen tilanne leimaa voimakkaasti Glastonin liiketoimintaa vuonna 2009. Toiminnan sopeuttaminen vallitsevaan markkinatilanteeseen jatkuu tehostetusti.

Liiketoiminnan peruskivet ovat edelleen arkkitehtuurilasisegmentti ja aurinkoenergiamarkkinat. Matalasuhdanteessa huoltoja ylläpitopalvelujen merkitys kasvaa.

Alkuvuoden 2009 markkinanäkymät ovat erittäin heikot. Näkymät huolto- ja palveluliiketoiminnalle ovat kohtuulliset. Uuskonekauppa painottuu yksittäisten koneiden myyntiin. One-Stop-Partner -hankkeille ei ole nähtävissä merkittävää kysyntää kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Lasinjalostuskoneiden loppuvuoden kysyntää on erittäin vaikea ennakoida nykyisessä epävarmassa taloudellisessa tilanteessa.

Vuodenvaihteen 2008 heikon tilauskannan ja poikkeuksellisen alhaisen kysynnän johdosta Glaston arvioi vuoden 2009 liikevaihdon jäävän alle vuoden 2008 tason. Heikon näkyvyyden vuoksi ennustetta liikevoiton kehityksestä ei anneta.

konsernitilinpäätös

Konsernin tase

tuhatta euroa

		31.12.
	Liitetieto	2008	2007	2006
			oikaistu	oikaistu
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	17	66 183	67 641	53 179
Muut aineettomat hyödykkeet	17	22 546	19 567	15 849
Aineelliset hyödykkeet	16	35 004	32 513	43 270
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	18	892	770	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	19	321	105	592
Laskennalliset verosaamiset	14	7 916	4 446	8 574
Pitkäaikaiset varat yhteensä		132 862	125 042	121 464
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	53 918	46 188	49 477
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verosaamiset	14	4 369	1 655	908
Myynti- ja muut saamiset	21	83 258	91 287	67 800
Rahavarat
Muut rahavarat		-	88	-
Käteisvarat		11 524	11 322	10 528
Myytävänä olevat varat Lyhytaikaiset varat yhteensä	6	- 153 068	327 150 867	- 128 713
Varat yhteensä		285 930	275 909	250 177
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma		12 696	12 696	12 696
Ylikurssirahasto		25 270	25 270	25 270
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		177	269	-
Omat osakkeet	4	-3 487	-3 933	-950
Käyvän arvon rahasto		33	-	-
Suojausrahasto		-	21	-169
Kertyneet voittovarat ja kurssierot		98 166	94 795	94 761
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta		-9 134	10 756	8 688
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		123 721	139 873	140 296
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		50	37	21
Oma pääoma yhteensä	22	123 771	139 910	140 317
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	24	16 440	1 890	858
Pitkäaikaiset korottomat velat	26	599	263	50
Pitkäaikaiset varaukset	25	3 388	4 868	1 381
Laskennalliset verovelat	14	8 439	9 374	7 431
Velat etuuspohjaisista eläkkeistä ja muista pitkäaikaisista työsuhde
etuuksista	23	3 991	4 265	6 082
Pitkäaikaiset velat yhteensä		32 857	20 661	15 802
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	24	52 995	19 426	7 151
Lyhytaikaiset varaukset	25	10 572	2 579	6 149
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat	26	63 802	89 814	78 194
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat	14	1 933	3 520	2 564
Lyhytaikaiset velat yhteensä		129 302	115 338	94 058
Velat yhteensä		162 159	135 999	109 860
Oma pääoma ja velat yhteensä		285 930	275 909	250 177

Konsernin tuloslaskelma

tuhatta euroa

			1.1.- 31.12.
	Liitetieto	2008	2007
			oikaistu
Liikevaihto		270 419	269 801
Liiketoiminnan muut tuotot	10	444	603
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		4 351	-1 380
Valmistus omaan käyttöön		1 136	1 376
Materiaalit	11	86 157	-93 036
Henkilöstökulut	12	-76 888	-63 692
Liiketoiminnan muut kulut	11	-108 234	-94 379
Osuus yhteis- ja osakkuusyritysten tuloksista	18	28	-
Poistot ja arvonalentumiset	15	-11 205	-7 090
Liikevoitto / -tappio		-6 107	12 203
Tuotot myytävänä olevista varoista	13,19	83	-
Rahoitustuotot	13	2 157	2 971
Rahoituskulut	13	-4 218	-2 986
Nettorahoituskulut		-1 978	-15
Voitto / tappio ennen veroja		-8 085	12 188
Tuloverot	14	-1 091	-5 202
Voitto / tappio jatkuvista liiketoiminnoista		-9 176	6 986
Voitto lopetetuista liiketoiminnoista	6	-	3 784
Tilikauden voitto / tappio		-9 176	10 770
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta		-42	14
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta		-9 134	10 756
Yhteensä		-9 176	10 770
Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvat liiketoiminnot		-0,12	0,09
Osakekohtainen tulos, euroa, lopetetut liiketoiminnot		-	0,05
Osakekohtainen tulos yhteensä, euroa, laimentamaton ja laimennettu		-0,12	0,14
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus kauden tuloksesta, tuhatta euroa		-9 134	10 756
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 osaketta)		78 507	78 682
Osakekohtainen tulos (EPS), euroa		-0,12	0,14

Glaston Oyj Abp:llä ei ole potentiaalisia kantaosakkeita, jotka laimentaisivat osakekohtaista tulosta.

		1.1.- 31.12.
	2008	2007
		oikaistu
Tilikauden voitto / tappio	-9 176	10 770
Muut laajan tuloksen erät
Kurssierot ulkomaisista yksiköistä	681	-1 786
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-	184
Tehokas osuus rahavirran suojausten käypien arvojen muutoksista	-	35
Rahavirran suojausten käypien arvojen muutokset,
jotka siirretty tulosvaikutteiseksi, tehokas osuus	-28	217
Myytävissä olevien varojen käypien arvojen muutokset	17	-
Muut siirrot	11	-
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	3	-109
Tilikauden muut laajan tuloksen erät yhteensä	683	-1 460
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-8 493	9 309
Jakautuminen
Emoyhteisön omistajille	-8 506	9 294
Määräysvallattomille omistajille	13	16
Tilikauden laaja tulos yhteensä	-8 493	9 309

LASKELMA konsernin OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

tuhatta euroa

	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Suojaus- rahasto	Käyvän arvon rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Kertyneet kurssierot	omistaiille kuuluva oma pääoma vhteensä	Emoyhteisön Määräysvallattomien omistaiien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007, kuten 2007 tilinpäätöksessä	12696	25 270		$-169$	$\overline{\phantom{a}}$	-950	102 797	424	140 067	21	140 088
Oikaisut omaan pääomaan						٠	228		228		228
Oma pääoma 1.1.2007	12696	25 270		$-169$	$\overline{a}$	$-950$	103 025	424	140 295	21	140 316
Tilikauden laaja tulos yhteensä			۰	190	۰		10756	$-1,653$	9 2 9 3	16.	9 3 0 9
Omien osakkeiden hankinta			$\overline{\phantom{a}}$	$\sim$	$\overline{\phantom{a}}$	$-3933$	$\overline{\phantom{a}}$	$\sim$	$-3933$		$-3933$
Omien osakkeiden luovutus			363	۰	-	950	-	۰	1314		1314
Suoraan omaan pääomaan kirjattujen erien verovaikutus	-		$-94$	$\overline{\phantom{a}}$	$\overline{\phantom{a}}$			$\sim$	$-94$	Section	$-94$
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä						۰	111	۰	111		111
Osingonjako	ALC		$\overline{\phantom{a}}$	-	$\sim$	-	$-7112$	$\sim$	$-7112$		$-7112$
Oma pääoma 31.12.2007	12696	25 270	269	21		$-3933$	106 779	$-1228$	139873	37	139 910

	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Suojaus- rahasto	Käyvän arvon rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Kertyneet kurssierot	Emovhteisön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2008	12696	25 270	269	21	$\overline{\phantom{a}}$	$-3933$	106 779	$-1228$	139873	37	139 910
Tilikauden laaja tulos vhteensä				$-21$	33	$\overline{\phantom{a}}$	$-9209$	691	$-8506$		$-8493$
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa
Omien osakkeiden luovutus			$-124$		-	447			323		323
Suoraan omaan pääomaan kirjattujen erien verovaikutus			32	.	$\sim$			1999	32		32
Maksamattomien osinkojen palautus								$\sim$
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä						۰	$-196$		$-196$	۰.	$-196$
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, verovaikutus									27		27
Osingonjako					-		$-7844$		$-7844$		$-7844$
Oma pääoma 31.12.2008	12696	25 270	177		33	$-3487$	89 569	-537	123721	50	123 771

emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma, fas

tuhatta euroa

Yhteensä	56 123	63 447
Tilikauden voitto	153	8 513
Omat osakkeet	-3 487	- 3 933
Kertyneet voittovarat	59 279	58 598
pääoman rahasto	177	269
Sijoitetun vapaan oman
	2008	2007

Konsernin rahavirtalaskelma

tuhatta euroa

		1.1.- 31.12.
	2008	2007
Jatkuvat liiketoiminnot
Liiketoiminnan rahavirrat
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta	-9 134	6 972
Oikaisut emoyhteisön omistajille kuuluvaan osuuteen tilikauden tuloksesta (1	16 352	1 646
Poistot ja arvonalentumiset	11 205	7 090
Saadut korot	966	267
Maksetut korot	-2 469	-1 206
Saadut osingot	9	12
Muut rahoituserät	-375	-
Maksetut verot	-9 398	-4 450
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	7 156	10 329
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden muutos	-9 801	3 374
Lyhytaikaisten saamisten muutos	5 095	-16 242
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos	-25 731	11 288
Käyttöpääoman muutos yhteensä	-30 437	-1 580
Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat	-23 282	8 749
Investointien rahavirrat
Liiketoimintojen yhdistäminen vähennettynä hankituilla rahavaroilla	666	-17 692
Muiden sijoitusten hankinta	-4	-
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-14 492	-11 282
Luovutustulot myytävänä olevista varoista	170	-
Luovutustulot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	217	1 681
Luovutustulot muista myytävissä olevista sijoituksista	17	-
Luovutustulot myytävissä olevista osakkeista	12	10
Investointeihin käytetyt nettorahavarat	-13 416	-27 283
Rahavirrat ennen rahoitusta	-36 697	-18 534
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot	17 532	-
Pikäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-	-31
Pitkäaikaisten lainasaamisten vähennys (+), lisäys (-)	279	-
Lyhytaikaisen rahoituksen lisäys (+), vähennys (-)	27 856	11 266
Omien osakkeiden hankinta	-	-3 933
Omien osakkeiden luovutus	-	1 314
Maksetut osingot	-7 836	-7 105
Muut erät	14	-
Rahoitukseen käytetyt nettorahavarat	37 845	1 511
Lopetetut liiketoiminnot
Liiketoiminnan rahavirta	-	7 580
Investointien rahavirta	-	10 671
Lopetettujen liiketoimintojen rahavirta	-	18 251
Valuuttakurssien muutoksen vaikutus	-1 034	-346
Rahavarojen nettolisäys / -vähennys	114	882
Rahavarat 31.12.	11 524	11 410
Rahavarat 1.1.	11 410	10 528
Rahavarojen nettolisäys / -vähennys	114	882

(1 Ei-rahavirtaperusteiset erät emoyhteisön omistajille kuuluvassa osuudessa raportointikauden tuloksesta (esim. pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot).

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.

	1.1.- 31.12.
	2008	2007
Liiketoimintojen yhdistäminen
Ostettujen liiketoimintojen hankintameno	199	21 725
Ostettujen liiketoimintojen rahavarat	-	-3 777
	199	17 948
Ei-rahavirtavaikutteiset erät
Velkana oleva osuus hankintahinnasta	-192	-935
Raportointikaudella maksetut hankintahinnat aikaisemmilta vuosilta	-673	679
Hankinnoista johtuvat rahavirrat vähennettynä hankittujen liiketoimintojen rahavaroilla	-666	17 692
Hankitut nettovarat
Nettokäyttöpääoma	-	-3 841
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet sekä osakkeet	160	7 588
Liikearvo	39	14 201
Hankittujen liiketoimintojen nettovarat yhteensä	199	17 948
Velkana oleva osuus hankintahinnasta	-192	-935
Raportointikaudella maksetut hankintahinnat aikaisemmilta vuosilta	-673	679
Hankinnoista johtuvat rahavirrat vähennettynä hankittujen liiketoimintojen rahavaroilla	-666	17 692

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2008	2007	2006
		oikaistu	oikaistu
Tulos / osake, jatkuvat liiketoiminnot, euroa	-0,12	0,09	0,05
Tulos / osake, lopetetut liiketoiminnot, euroa	-	0,05	0,06
Tulos / osake, euroa, laimentamaton ja laimennettu	-0,12	0,14	0,11
Osinko / osake, euroa (1	0,05	0,10	0,09
Osinkosuhde, % (1	-43,0 %	73,2 %	81,9 %
Efektiivinen osinkotuotto / osake, % (1	5,5 %	3,6 %	2,2 %
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake, euroa	1,58	1,78	1,78
Hinta / tulos per osake (P/E)	-7,8	20,3	37,7
Hinta / emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma per osake	0,58	1,55	2,34
Osingonjako, milj. euroa (1	4,0	7,1	13,4
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa	79 350 000	79 350 000	79 350 000
Osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa, ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	78 540 207	78 436 500	79 020 096
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä, ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita	78 507 338	78 682 449	79 020 096
Osakkeen hinta ja kaupankäynti
Osakkeen ylin kurssi, euroa	3,33	4,53	4,84
Osakkeen alin kurssi, euroa	0,87	2,70	3,75
Osakkeen kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi, euroa	2,07	3,84	4,33
Osakkeen kurssi vuoden lopussa, euroa	0,91	2,77	4,15
Osakkeen vaihto (1 000) kpl	3 965	7 993	6 978
Osuus keskimääräisestä osakekannasta, %	5,1 %	10,2 %	8,8 %
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa	71,5	217,3	327,9

(1 Osinko vuodelta 2008 on hallituksen ehdotus.

	2008	2007	2006
Tuloslaskelma ja kannattavuus		oikaistu	oikaistu
Liikevaihto	270 419	269 801	218 872
Liikevoitto / -tappio	-6 107	12 203	5 266
% liikevaihdosta	-2,3 %	4,5 %	2,4 %
Liikevoitto / -tappio, ilman kertaluonteisia eriä	6 192	16 766	10 506
% liikevaihdosta	2,3 %	6,2 %	4,8 %
Rahoituskulut (netto)	-1 978	-15	251
Rahoituskulut (netto), % liikevaihdosta	0,7 %	0,0 %	-0,1 %
Tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta	-8 085	12 188	5 517
% liikevaihdosta	-3,0 %	4,5 %	2,5 %
Tuloverot	-1 091	-5 202	-1 593
Tilikauden voitto lopetetuista liiketoiminnoista	-	3 784	4 770
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta	-9 134	10 756	8 688
% liikevaihdosta	-3,4 %	4,0 %	4,0 %
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE)	-2,3 %	11,3 %	8,4 %
Oman pääoman tuottoprosentti	-7,0 %	7,7 %	6,2 %
Tutkimus- ja kehityskulut	14 430	6 265	5 573
% liikevaihdosta	5,3 %	2,3 %	2,5 %
Bruttoinvestoinnit	18 432	34 083	11 994
% liikevaihdosta	6,8 %	12,6 %	5,5 %
Tilauskanta, milj. euroa	60,7	87,0	97,8
Tase ja vakavaraisuus
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	57 550	52 080	59 119
Liikearvo	66 183	67 641	53 179
Pitkäaikaiset varat yhteensä	132 862	125 042	121 464
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma	123 721	139 873	140 296
Oma pääoma (sis. määrysvallattomien omistajien osuuden)	123 771	139 910	140 317
Velat	162 159	135 999	109 860
Taseen loppusumma	285 930	275 909	250 177
Sijoitettu pääoma	193 206	161 226	148 325
Nettovelat	57 911	9 906	-2 604
Omavaraisuusaste, %	45,8 %	55,5 %	62,0 %
Velkaantuneisuusaste (gearing), %	56,1 %	15,2 %	5,7 %
Nettovelkaantuneisuusaste (net gearing), %	46,8 %	7,1 %	-1,9 %
Henkilöstö
Henkilökunta keskimäärin, jatkuvat liiketoiminnot	1 519	1 288	1 264
Henkilökunta kauden lopussa	1 541	1 435	1 211
josta Suomessa	440	425	427

Osakekohtaiset tunnusluvut

Tulos / osake (EPS)

Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta Keskimääräinen osakeantioikaistu osakemäärä

Osinko / osake

Raportointikaudelta jaettu osinko

Liikkeeseen laskettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa

Osinkosuhde

Osinko / osake x 100 Tulos / osake

Efektiivinen osinkotuotto / osake

Osinko / osake x 100 Raportointikauden viimeinen pörssikurssi

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma kauden lopussa Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa

Osakkeen hinta keskimäärin

Osakkeen vaihto, euroa kauden aikana Osakkeen vaihto, kpl kauden aikana

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

Käyttökate (EBITDA)

Tulos ennen poistoja ja arvonalentumisia, yhteis- ja osakkuusyritysten tulososuudet mukaan luettuina

Liikevoitto (EBIT)

Tulos poistojen ja arvonalentumisten jälkeen, yhteis- ja osakkuusyritysten tulososuudet mukaan luettuina

Rahavarat

Muut rahavarat + käteisvarat

Korolliset nettovelat

Korolliset velat - rahavarat

Rahoituskulut

Rahoitusvelkojen korkokulut + rahoitusjärjestelyiden palkkiokulut + rahoitusvelkojen valuuttakurssierot

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma (emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Hinta / tulos per osake (P/E)

Raportointikauden viimeinen pörssikurssi Tulos / osake (EPS)

Hinta / oma pääoma per osake

Raportointikauden viimeinen pörssikurssi Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake

Osakkeiden vaihdon kehitys

Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärän suhteellinen osuus keskimääräisestä osakemäärästä

Osakekannan markkina-arvo

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x raportointikauden viimeinen pörssikurssi

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Liikkeeseen laskettu osakemäärä - yrityksen hallussa olevat omat osakkeet

Velkaantuneisuusaste (gearing), %

Korolliset velat x 100 Oma pääoma (emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus)

Nettovelkaantuneisuusaste (net gearing), %

Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma (emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus)

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROCE)

Tulos ennen veroja + rahoituskulut x 100 Oma pääoma + korolliset velat (raportointikauden alun ja lopun keskiarvo)

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)

Raportointikauden voitto / tappio x 100

Oma pääoma (emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) (raportointikauden alun ja lopun keskiarvo)

konsernitilinpäätöksen liitetiedot

liitetieto 1 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Perustiedot

Glaston Oyj Abp on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Keskisuurissa yhtiöissä. Yhtiön kotipaikka on Hämeenkyrö ja rekisteröity osoite on Vehmaistenkatu 5, 33730 Tampere. Glaston Oyj Abp on Glaston-konsernin emoyhteisö. Emoyhteisön nimi muuttui Kyro Oyj Abp:stä Glaston Oyj Abp:ksi 1.6.2007.

Glaston-konserni on kansainvälinen lasiteknologiayritys. Glaston on lasinjalostuskoneiden globaali markkinajohtaja ja asiakkaidensa One-Stop-Partner, kokonaistoimittaja. Glastonin tuotevalikoima ja palveluverkosto ovat alan laajimmat. Glastonin tunnetut tuotemerkit ovat Bavelloni esikäsittelykoneissa ja -työkaluissa, Tamglass ja Uniglass turvalasikoneissa sekä Albat+Wirsam lasialan ohjelmistoissa. Glastonin oma lasinjalostusyksikkö, Tamglass Lasinjalostus, on Suomessa toimiva korkealaatuisten turvalasituotteiden valmistaja. Glastonin liiketoiminta on jakautunut kolmeen liiketoimintasegmenttiin, jotka ovat Pre-processing, Heat Treatment ja Software Solutions. Konsernin tukitoiminnot sisältävät pääkonttoritoiminnot.

Glaston Oyj Abp:n hallitus on hyväksynyt 10.2.2009 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa.

Laatimisperusta

Glaston-konsernin konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International Financial Reporting Standards, IFRS), jotka sisältävät myös IAS-standardit sekä standardien tulkinnat (SIC ja IFRIC). Kansainväliset tilinpäätösstandardit ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös sisältää Glaston Oyj Abp:n sekä sen tytäryritykset. Emoyhteisön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro, joka on myös konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Muiden konserniyritysten toimintavaluutat määräytyvät niiden pääasiallisen toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätös laaditaan kalenterivuodelta, joka on myös emoyhteisön ja konserniyritysten tilikausi.

Konsernitilinpäätös on laadittu käyttäen alkuperäisiä hankintamenoja, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Konsernitilinpäätöksessä esitettävät luvut on pääosin esitetty tuhansina euroina. Pyöristyseroista johtuen taulukoiden luvut eivät yhteenlaskettuina välttämättä täsmää taulukoiden loppusummiin.

Uudet ja uudistetut IAS- ja IFRS-standardit

Glaston on noudattanut seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2008 lähtien:

• IFRIC 11 IFRS 2 Konserniyhtiöiden osakkeet ja omia osakkeita koskevat liiketoimet

• IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt
• IFRIC 14 IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvat omaisuus erän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys
• IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen sekä IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardien muutokset: Rahoitusvarojen uudelleenluokittelu (voimassa 1.7.2008 lähtien)
• IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauk set (voimassa 1.10.2008 lähtien)

Nämä uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat eivät ole merkityksellisiä Glaston-konsernin kannalta.

Lisäksi Glaston on ottanut käyttöön uudistetun IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin vuoden 2008 tilinpäätöksessä. Uudistetun standardin mukaan tuotto- ja kulueriä ei saa esittää oman pääoman muutoslaskelmassa, joten nämä omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset erotetaan omistajiin liittyvistä oman pääoman muutoksista. Omistajiin liittymättömät oman pääoman muutokset esitetään kahdessa eri laskelmassa, tuloslaskelmassa ja muissa laajan tuloksen erissä laajassa tuloslaskelmassa. Laajassa tuloslaskelmassa esitetään paitsi tilikauden voitto tai tappio, myös ne tuotto- ja kuluerät, joita ei kirjata tulosvaikutteisesti ja jotka eivät ole omistajiin liittyviä.

Glaston noudattaa seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2009 lähtien:

• IAS 23 (uudistettu) Vieraan pääoman menot
• IFRS 8 Toimintasegmentit
• IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat
• IFRS 2 (muutettu): Osakeperusteiset maksut: Oikeuden syntymis ehdot ja peruutukset
• IAS 32:n Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1:n tilinpää töksen esittäminen -standardien muutokset - Lunastusvel voitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet
• IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset
• IAS 39 Rahoitusinstrumentit (muutettu): Kirjaaminen ja arvosta minen - Hyväksyttävät suojauskohteet
• IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto ja IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös -standardien muutokset: Tytäryrityksen, yhteisessä määräysvallassa olevan yksikön tai osakkuusyrityksen kirjanpitoarvo.

Lisäksi Glaston noudattaa toukokuussa 2008 julkaistuja vuosittaisia IFRS-standardien parannuksia.

Glaston arvioi, että IFRS 8 -standardin käyttöönotolla ei ole merkittäviä vaikutuksia Glastonin esittämään tilinpäätösinformaatioon.

Uudistetun IAS 23 -standardin käyttöönotto muuttaa 1.1.2009 alkaen Glastonin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siten, että välittömästi hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvia vieraan pääoman menoja tullaan aktivoimaan hyödykkeiden hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä.

Muut uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat eivät ole merki-

tyksellisiä Glaston-konsernin konsernitilinpäätöksen kannalta.

Glaston noudattaa seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja 1.1.2010 lähtien:

• IFRS 3 (uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen
• IAS 27 (muutettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
• IFRIC 17 Omistajille jaettavat muut kuin käteisvarat Uudistetun IFRS 3 -standardin mukaisesti 1.1.2010 jälkeen

tehdyistä liiketoimintojen yhdistämisistä syntyvät kaikki hankintaan liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti eikä niitä aktivoida osana hankintamenoa, kuten nykyisin tehdään. Lisäksi kaikki hankinnan toteuttamiseksi suoritetut maksut kirjataan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin, ja veloiksi luokitellut ehdolliset maksut arvostetaan myöhemmin käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Lisäksi hankintaan liittyvät aiemmille omistajille maksettavat sitouttamismaksut kirjataan tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuvina kuluina, eikä niitä aktivoida osaksi hankintamenoa, kuten ennen uudistetun standardin käyttöönottoa. Jokaisen liiketoiminnan yhdistämisen osalta voidaan erikseen valita, arvostetaanko määräysvallattomien omistajien osuus (vähemmistöosuus) käypään arvoon vai näiden suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovaroista. Tehdyllä valinnalla on vaikutusta liiketoimintojen yhdistämisestä syntyvän liikearvon suuruuteen.

Muutetun IAS 27 -standardin mukaan määräysvallattomien omistajien (vähemmistön) kanssa toteutettujen liiketoimien vaikutukset kirjataan omaan pääomaan, mikäli määräysvalta ei muutu. Näistä liiketoimista ei synny liikearvoa tai voittoja ja tappioita. Mikäli määräysvalta menetetään, niin mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Lisäksi uudistetun standardin mukaisesti laaja tulos kohdistetaan myös määräysvallattomille omistajille, vaikka määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen.

Muut uudet tai uudistetut standardit tai tulkinnat eivät ole merkityksellisiä Glaston-konsernin konsernitilinpäätöksen kannalta.

Konsernitilinpäätöksen laatiminen

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhteisön ja tytäryritykset. Emoyhteisöllä on tytäryrityksissä omistuksensa perusteella suoraan tai tytäryritystensä kautta yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta. Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä määräysvallan siirtymiseen saakka ja raportointikauden aikana hankitut yritykset siitä lähtien, kun määräysvalta on siirtynyt Glastonille. Keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Yhteisyritykset, joissa konsernilla on määräysvalta yhdessä toisten osapuolten kanssa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Myös konsernin osakkuusyritykset, eli yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta (omistusosuus yleensä 20 - 50 prosenttia), mutta ei määräysvaltaa, on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmän mukaisesti. Osuudet yhteis- ja osakkuusyritysten raportointikauden tuloksista on laskettu konsernin omistusosuuden mukaisesti ja esitetty tulosvaikutteisesti omina erinään. Yhteis- ja osakkuusyritysosakkeiden kirjanpitoarvo konsernitilinpäätöksessä on konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen nettovaroista lisättynä mahdollisella hankinnasta aiheutuneella liikearvolla. Mikäli konsernin osuus yhteis- tai osakkuusyrityksen tappiosta ylittää yhteis- tai osakkuusyrityksen kirjanpitoarvon, yhteis- tai osakkuusyritysosakkeet merkitään taseeseen nolla-arvolla ja tappioiden kirjaaminen lakkaa, ellei konserni ole velvollinen täyttämään sellaisia yhteis- tai osakkuusyrityksen velvoitteita, jotka se on taannut tai joihin se on muuten sitoutunut.

Muut osakkeet, (yritykset, joissa konsernin äänivalta on vähemmän kuin 20 prosenttia) on luokiteltu myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja esitetty taseessa hankintamenoon tai käypään arvoon, ja niiltä saadut osingot on esitetty tulosvaikutteisesti.

Kaikki konserniyritysten väliset liiketapahtumat on eliminoitu. Määräysvallattomien omistajien osuus (vähemmistöosuus) erotetaan emoyhteisön omistajille kuuluvasta tuloksesta ja esitetään tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman yhteydessä omana eränään. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana eränään myös taseessa omassa pääomassa. Mikäli konsernilla on sopimukseen perustuva velvollisuus lunastaa määräysvallattomien omistajien osuus luovuttamalla käteisvaroja, erää käsitellään osana rahoitusvelkoja.

Realisoitumattomat voitot liiketapahtumista konserniyritysten ja osakkuusyritysten tai yhteisyritysten välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden suhteessa. Realisoitumattomat tappiot on eliminoitu vain mikäli tappio ei ole johtunut omaisuuserän arvon alentumisesta.

Ulkomaiset tytäryritykset

Konsernitilinpäätöksissä ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat, laajat tuloslaskelmat ja rahavirrat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja ja taseet käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja.

Kurssiero, joka syntyy tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri valuuttakursseilla, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja se sisältyy omaan pääomaan kertyneisiin kurssieroihin. Myös kurssierot, jotka syntyvät nettosijoituksista euroalueen ulkopuolisiin ulkomaisiin tytäryrityksiin ja osakkuus- ja yhteisyrityksiin, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan kertyneihin kurssieroihin.

Kun tytäryritys tai yhteis- tai osakkuusyritys myydään kokonaan tai osittain, kyseiseen yritykseen liittyvät kertyneet kurssierot siirretään kokonaisuudessaan tai myytyä osuutta vastaavalta määrältä omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi samalle kaudelle kuin myynnistä syntyneet luovutusvoitot tai -tappiot.

Valuuttamääräiset erät

Konserniyritykset muuntavat omissa kirjanpidoissaan päivittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjanpitovaluutakseen tai toimintavaluutakseen tapahtumapäivän kursseja käyttäen. Tilinpäätöksissä valuuttamääräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseja. Myyntisaamisiin liittyvät valuuttakurssierot kirjataan myynnin oikaisuiksi ja ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssierot ostojen oikaisuiksi. Rahoitukseen liittyvät valuuttakurssierot kirjataan rahoituksen valuuttakurssieroihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Konsernin rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi, lainoiksi ja muiksi saamisiksi, myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi ja jaksotettuun hankintamenoon arvostetuiksi rahoitusveloiksi.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun konsernin sopimukseen perustuva oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa olemasta voimassa tai rahoitusvaroihin kuuluva erä siirretään toiselle osapuolelle ja siirto täyttää IAS 39:n mukaiset taseesta pois kirjaamisen edellytykset.

Rahoitusvelka tai rahoitusvelan osa kirjataan pois taseesta silloin, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Glastonilla ei ole sellaisia rahoitusvaroja tai -velkoja, joiden taseesta pois kirjaaminen kokonaisuudessaan tai osaksi ei täyttäisi taseesta pois kirjaamisen edellytyksiä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan kriteerejä, ovat kaupankäyntitarkoituksessa hankittuja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, joiden arvonmuutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimukset on kirjattu taseeseen arvostettuina käypiin arvoihinsa. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien johdannaissopimusten käyvät arvot määritellään käyttäen raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Kaikki Glastonin johdannaissopimukset ovat julkisen kaupankäynnin kohteena. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus raportointikauden päättymishetkellä termiinikurssiin ja vertaamalla sitä termiinisopimuksen tekohetken termiinikurssiin. Konsernilla ei ollut raportointikauden päättymishetkellä 2008 ja 2007 muita johdannaissopimuksia kuin valuuttatermiinejä.

Konsernin johdannaissopimukset suojaavat operatiivisia transaktioita vaikka ne eivät täyttäisikään IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Konserniyritykset suojaavat lähinnä valuuttamääräisiä myyntejään ja sitovien saatujen tilausten rahavirtoja, joiden suojausinstrumentteina käytetään joko konsernin rahoitusosaston kanssa tehtyjä valuuttatermiinejä tai suoraan pankkien kanssa tehtyjä valuuttajohdannaisia. Suojaustapahtumien vaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin oikaisueriin.

Mikäli suojauslaskennan edellytykset täyttyvät, noudatetaan valuuttajohdannaisten osalta IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa. Tällöin näiden johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutuksella vähennettynä ja ne esitetään omassa pääomassa suojausrahastossa siltä osin, kuin suojaus on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti myynnin oikaisueriin. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen voitto tai tappio johdannaisista siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi samanaikaisesti kuin suojattava erä kirjataan tulosvaikutteisesti. Suojauslaskentaa noudatettiin vuoden 2007 aikana sekä osittain vuoden 2008 aikana. Raportointikauden 2008 lopussa suojauslaskenta ei ollut käytössä.

Käyvän arvon muutokset niistä valuuttajohdannaisista, joilla suojataan nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutuksella vähennettynä ja esitetään omassa pääomassa kertyneissä kurssieroissa, mikäli suojaus on tehokas. Suojauksen tehoton osuus kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Vuosien 2007 ja 2008 lopussa konsernilla ei ollut ulkomaisten yksikköjen nettosijoitusten suojauksia.

Johdannaisinstrumentit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin. Johdannaisten myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat sisältävät lähinnä konsernin lyhytaikaisia sijoituksia, jotka ovat kaupankäyntitarkoituksessa hankittuja varoja, eli jotka on hankittu tai syntyneet pääasiallisena tarkoituksena myydä ne lyhyen ajan kuluessa. Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat varat ja velat sisältyvät taseen lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.

Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja -velkojen käypien arvojen arvioidaan vastaavan niiden kirjanpitoarvoja niiden lyhyen maturiteetin vuoksi. Muiden käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja -velkojen myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Lainat ja muut saamiset

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Lainat ja muut saamiset syntyvät, kun velalliselle luovutetaan rahaa, tavaroita tai palveluja. Lainoja ja saamisia ei noteerata toimivilla markkinoilla, ja niihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä. Lainat ja saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.

Lainoihin ja muihin saamisiin on luokiteltu lainasaamiset, myyntisaamiset, muut saamiset ja käteisvarat.

Lainat ja muut saamiset sisältyvät lyhyt- tai pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin erääntymisensä mukaisesti. Yli vuoden päästä erääntyvät laina- ja myyntisaamiset on diskontattu, ja ajan kulumisen perusteella kirjattu korko on kirjattu tulosvaikutteisesti rahoituseriin korkotuotoksi.

Myyntisaamiset esitetään taseessa alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä diskontatun koron osuudella sekä epävarmoilla saamisilla. Arvio epävarmoista saamisista perustuu raportointihetkellä avoinna olevien myyntisaamisten tarkasteluun. Arvon alentumiseen viittaavina seikkoina pidetään mm. maksun

laiminlyöntiä tai viivästymistä. Myyntisaamisten arvonalentumistappio kirjataan erilliselle myyntisaamisten vähennystilille, ja tappio kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli myyntisaamisen menetys on lopullinen, myyntisaaminen kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystililtä. Mikäli saamisesta, josta on kirjattu arvonalentumistappio, saadaan myöhemmin suoritus, kirjataan saatu suoritus tulosvaikutteisesti vähentämään liiketoiminnan muita kuluja.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin varoihin tai lainoihin tai muihin saamisiin kuulumattomia rahoitusvaroja.

Glaston on luokitellut muut osakkeet kuin osakkuus- tai yhteisyritysosakkeet myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi. Lisäksi myytävissä olevat rahoitusvarat sisältävät muita pitkäaikaisia sijoituksia kuin osakkeita.

Myytävissä olevien rahoitusvarojen realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin verovaikutuksella vähennettynä ja ne sisältyvät omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon myyntihetkeen saakka, jolloin ne siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi.

Noteeratut sijoitukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivän markkinahintaan. Sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, kuten esimerkiksi noteerattomat osakkeet ja muut sijoitukset, esitetään hankintahintaan tai sitä alempaan arvoon, mikäli sijoituksesta on kirjattu arvonalentuminen. Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoituseriin.

Sijoitusten myynnit ja ostot kirjataan kaupantekopäivän perusteella.

Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät taseen pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja muut rahavarat. Muut rahavarat koostuvat erittäin likvideistä sijoituksista, joiden jäljellä oleva maturiteetti hankintahetkellä on alle kolme kuukautta. Käytössä olevat pankkitilien luottolimiitit sisältyvät taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Rahoitusvelat kirjataan velan nostohetkellä saadun vastikkeen määrään perustuvaan käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvelat esitetään jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelkoihin liittyvät transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen hankintamenoon.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvelkoihin on luokiteltu eläkelainat, lainat rahoituslaitoksilta, rahoitusleasingvelat, yritystodistusvelat, ostovelat sekä saadut ennakot. Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat on esitetty erääntymisensä mukaisesti joko pitkä- tai lyhytaikaisissa veloissa.

Korkokulut on kirjattu tulosvaikutteisesti suoriteperusteisesti

kullekin tilikaudelle. Uudistetun IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin käyttöönotto muuttaa 1.1.2009 alkaen Glastonin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siten, että välittömästi hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvia vieraan pääoman menoja tullaan aktivoimaan hyödykkeiden hankintamenoon. Aktivoiminen koskee lähinnä aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää myytyjen tuotteiden ja toimitettujen palveluiden kokonaislaskutusarvon, josta on vähennetty diskontatun koron osuus sekä oikaisuerinä myynnin välilliset verot ja käteisalennukset. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan myynnin oikaisueriin.

Myyntituotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja tuotot siirtyvät ostajalle. Yleensä tämä tapahtuu tavaran luovutushetkellä toimitusehdon mukaisesti. Myyntitulot palveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai kun työ on tehty.

Asiakaskohtaisesti räätälöidyt lasinjalostuskonetoimitukset tuloutetaan milestone-menetelmällä siten, että lasinjalostuskone tuloutetaan, kun konetoimitus lähtee valmistavalta tehtaalta ja koneen asennusosuus, kun konetoimitus on otettu asiakkaalla tuotantokäyttöön. Valmistusaste määritetään kuhunkin projektiin liittyen kauden päättymishetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Menot, jotka liittyvät vielä tulouttamattomaan hankkeeseen, kirjataan keskeneräisiin pitkäaikaishankkeisiin vaihto-omaisuuteen.

Eläkkeet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Glaston-konsernilla on erilaisia eläkejärjestelyitä kunkin toimintamaan paikallisten olojen ja käytäntöjen mukaisesti. Eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Suoritukset eläkejärjestelyihin perustuvat aktuaarilaskelmiin.

Suoritukset maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota suoritus koskee.

Kunkin etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteet on laskettu erikseen. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on kirjattu taseeseen velka tai saaminen, joka on syntynyt eläkevelvoitteiden nykyarvon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon erotuksena.

Etuuspohjaiset eläkevelat on laskettu arvioitujen rahavirtojen nykyarvoina käyttäen diskonttokorkoina sellaisten pitkien valtion velkasitoumusten korkoja, joiden maturiteetit vastaavat eläkevastuiden maturiteetteja.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä eläkekulut lasketaan käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle.

IFRS 1:n sallimien helpotusten mukaisesti etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin siirtymishetken taseeseen 1.1.2004. Glaston kirjaa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot käyttäen ns. putkimenetelmää. Putkimenetelmän mukaisesti vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita ei kirjata, mikäli nettomääräiset kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot eivät ylitä suurempaa seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti järjestelyssä mukana olevien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät kyseisen rajan.

Etuuspohjaisten eläkkeiden lisäksi Glastonilla on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, kuten etuuspohjaisia erorahajärjestelyitä. Näitä työsuhde-etuuksia käsitellään kuten työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, ja ne esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Konsernin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä koostuu osakkeina myönnettävästä osasta sekä käteissuorituksesta. Myönnettyjen etuuksien osakkeina suoritettava osa arvostetaan myöntämishetken käypään arvoon ja rahana suoritettava osa raportointihetken käypään arvoon tai osakkeiden luovutushetken käypään arvoon. Kannustinjärjestelmään kuuluvat henkilöt eivät saa luovuttaa saamiaan osakkeita kahteen vuoteen osakkeiden luovutushetkestä lukien. Tämä sitouttamisjakso on osa järjestelmän ansaintajaksoa.

Kannustinjärjestelmän kuluvaikutus kirjataan ansaintajakson aikana tulosvaikutteisesti. Maksamattomien osakeperusteisten kannustinjärjestelmien käteissuorituksena maksettavat osat kirjataan taseeseen velaksi ja osakkeina suoritettavat osat omaan pääomaan voittovaroihin veroilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmän perusteella syntyvät henkilösivukulut on kirjattu siltä osin kuin Glaston on velvollinen niitä maksamaan. Osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.

Synteettiset optiot

Lisäksi konsernilla on vuonna 2008 loppuun maksettu kannustinjärjestely, jossa osakkeiden arvonnousuun oikeuttavia oikeuksia (synteettinen optio) oli myönnetty konsernin avainhenkilöille. Järjestely on suoritettu rahana. Järjestelystä aiheutuva kulu on kirjattu tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelystä aiheutuva velka oli kirjattu käypään arvoon myöntämispäivänä, ja arvostettu uudelleen kunkin raportointikauden päättymispäivänä sekä järjestelyn selvityspäivänä. Käyvän arvon muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin. Velan käyvän arvon määritykseen käytettiin tulokseen perustuvan komponentin osalta järjestelyn ehdoissa määriteltyä laskentatapaa. Osakkeen tuoton mukaan määräytyvän komponentin käypä arvo oli määritelty käyttämällä järjestelyyn soveltuvaa arvostusmallia.

Osakeperusteinen myyntioptio

Italiassa vuoden 2006 alussa Glaston Italy S.p.A:sta yhtiöitetyn DiaPol S.r.l.:n 18 prosentin omistusosuuden lunastamiseen liittyi henkilölle käteisvaroina maksettava osakeperusteinen myyntioptio perustuen ko. yhtiön vuosien 2006, 2008 ja 2010 tilinpäätöksiin sekä henkilön työsuhteeseen liittyvään ehtoon. Järjestely tulkittiin osakeperusteiseksi järjestelyksi, ja siitä aiheutuva velka arvostettiin käypään arvoon tilinpäätöksissä ja jaksotettiin oikeuden syntymisajanjaksolle. Vuoden 2007 aikana Glaston Italy S.p.A. lunasti DiaPol S.r.l.:n koko osakekannan, ja järjestely päättyi.

Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja laskennalliset verot

Konsernituloslaskelman tuloverot sisältävät kunkin konserniyrityksen verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja edellisten raportointikausien verojen oikaisut, jotka on laskettu paikallisten verosäännösten mukaan, sekä laskennallisten verovelkojen ja -saamisten muutokset.

Muina laajan tuloksen erinä kirjattavien erien verovaikutus kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin.

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu väliaikaisista eroista taseen kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Verovelkaa ja -saamista laskettaessa on käytetty raportointikauden päättymishetkellä voimassa olevaa tai tulevien vuosien vahvistettua verokantaa.

Väliaikaiset erot muodostuvat pääosin poistoista, etuuspohjaisten järjestelyiden kirjauksesta, hankittujen yritysten nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon, myytävissä olevien rahoitusvarojen ja johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, varastoon sisältyvän sisäisen katteen eliminoinnista, osakeperusteisista maksuista, vapaaehtoisista varauksista ja vahvistetuista tappioista.

Poistoero, joka koskee vain suomalaisia konserniyrityksiä, jaetaan konsernitilinpäätöksessä omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen, jos hyödykkeen hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä koituu yritykselle vastaista taloudellista hyötyä. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoina arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut liikearvosta erotetut aineettomat hyödykkeet kirjataan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.

Aineettomien hyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Atk-ohjelmat, patentit, lisenssit,
tavaramerkit, tuoteoikeudet	3 - 10 vuotta
Aktivoidut kehittämismenot	5 - 7 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	5 - 10 vuotta

Tutkimustoiminnan menot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kehittämismenot aktivoidaan, jos niiden pohjalta voidaan laatia suunnitelmat uusista tai olennaisesti parannetuista tuotteista, jotka ovat kaupallisesti ja teknillisesti käyttökelpoisia, ja konsernilla on riittävät voimavarat kehittämistyön loppuunsaattamiseen ja hyödykkeen käyttämiseen tai myymiseen. Hyödykkeestä kirjataan poistot siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta. Tulosvaikutteisesti kirjattavat tutkimus- ja tuotekehitysmenot sisältyvät tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluihin.

Konsernilla ei ole enää päästöoikeuksia vuonna 2007 tapahtuneen Energialiiketoiminnasta luopumisen takia. Päästöoikeudet myytiin osana Energialiiketoiminnan kauppaa ja ne sisältyivät vuoden 2007 lopetetun liiketoiminnon myyntivoittoon ja esitettiin lopetettujen liiketoimintojen tuloksessa.

Liikearvo

Liikearvo lasketaan osakkeiden hankintahinnan ja hankitun yrityksen nettovarojen käyvän arvon erotuksena hankintahetkellä. Liikearvoa, joka on syntynyt 1.1.2004 jälkeen hankittujen ulkomaisten yritysten hankinnasta, käsitellään hankitun yrityksen omaisuuseränä ja se muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän valuuttakurssilla. Liikearvo, joka on syntynyt ennen 1.1.2004 tehdyistä yrityshankinnoista, on merkitty tilinpäätökseen hankintahetken valuuttakurssia käyttäen.

Yrityshankinnat, jotka on tehty 1.1.2004 jälkeen, on kirjattu IFRS 3:n (Liiketoimintojen yhdistäminen) mukaisesti. Kauppahintaa on kohdistettu aineettomille hyödykkeille, mikäli nämä aineettomat hyödykkeet ovat täyttäneet IAS 38:n (Aineettomat hyödykkeet) mukaiset aktivointikriteerit. Ennen 1.1.2004 tehtyjen yrityshankintojen kirjanpitokäsittelyä ei ole oikaistu IFRS-säännösten mukaiseksi. Uudistettua IFRS 3 -standardia noudatetaan 1.1.2010 jälkeen tehdyissä liiketoimintojen yhdistämisissä.

IFRS 3:n mukaisesti liikearvosta ei tehdä poistoja. Liikearvon kirjanpitoarvo testataan vuosittain arvonalentumistestillä. Testaus tehdään useammin, mikäli on viitteitä siitä, että liikearvon arvo on alentunut. Mahdolliset arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Glaston organisoi liiketoimintonsa uudelleen kesällä 2007 ja määritteli raportoitavat segmentit uuden toimintamallinsa mukaisesti. Liikearvot on kohdennettu segmenteille vastaavasti.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäiseen hankintamenoonsa, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Itse valmistettujen hyödykkeiden hankintameno sisältää materiaalit, välittömän työn ja kohdistettavissa olevan osuuden valmistuksen yleismenoista. Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat poikkeavat toisistaan, käsitellään kukin osa erillisenä hyödykkeenä. Hankittujen tytäryritysten aineelliset hyödykkeet arvostetaan tytäryrityksen hankintahetkellä käypään arvoon.

Poistot on laskettu hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan mu-

kaisina tasapoistoina. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika.

Tavallisimmat konsernin laskentaperiaatteiden mukaiset poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	25 - 40 vuotta
Raskaat koneet	10 - 15 vuotta
Kevyet koneet, laitteet ja kalusto	3 - 5 vuotta
Atk-laitteet	3 - 10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan kuluihin. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu aineellisten hyödykkeiden hankintamenoon, mutta aktivointi aloitetaan 1.1.2009.

Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina ja niiden hankintamenot poistetaan vaikutusaikanaan. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan tulosvaikutteisesti niiden syntyhetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut liiketoiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja esitetään taseessa omana eränään, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta omaisuuserät voidaan luokitella myytävänä oleviksi, niiden on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan ja myynnin tulee olla erittäin todennäköinen. Tämän lisäksi on voitava olettaa, että myynti kirjautuu toteutuneeksi vuoden sisällä luokittelusta.

Myytävänä olevaksi luokiteltu omaisuuserä arvostetaan taseessa kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, eikä siitä tehdä poistoja.

IFRS 5:n (Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot) mukaista pitkäaikaisten varojen luokittelua ei sovelleta takautuvasti, mikäli standardin edellyttämiä arvostuksia ja muuta informaatiota ei ole niiltä ajankohdilta, jolloin luokitteluedellytykset ovat täyttyneet.

Lopetettu toiminto on segmentti tai merkittävää maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. Sen osalta on olemassa luopumista koskeva koordinoitu suunnitelma. Lopetetun toiminnon tulos esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa. Lopetettuun toimintoon sisältyneet omaisuuserät ja velat esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Glaston luopui vuonna 2007 Energialiiketoiminnasta, joka esitetään tässä tilinpäätöksessä vertailuvuoden lopetettuna toimintona. Tilinpäätöksessä esitettäviin jatkuviin toimintoihin sisältyvät lasinjalostusteknologiaan liittyvät liiketoiminnot.

Omaisuuserien arvon alentuminen

Glaston suorittaa vuotuiset liikearvon arvonalentumistestaukset neljännellä vuosineljänneksellä. Muiden hyödykkeiden kirjanpitoarvot

tarkistetaan raportointikauden päättymispäivänä tai muulloin, mikäli tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserän kirjanpitoarvo on alentunut. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä omaisuuserän käyvän arvon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot, tai sitä korkeamman käyttöarvon perusteella. Arvonalentumistappio kirjataan tulosvaikutteisesti siinä tapauksessa, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin sen kirjanpitoarvo. Mikäli viimeisimmän arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen on tapahtunut positiivinen muutos kerrytettävästä rahamäärästä tehdyissä arvioissa, peruutetaan aikaisempina vuosina tehty arvonalentumiskirjaus korkeintaan siihen arvoon asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty, mikäli siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvon arvonalentumisia ei peruuteta.

Kerrytettävissä olevat rahavirrat on laskettu perusteltavissa olevien olettamusten ja ennusteiden pohjalta. Rahavirrat perustuvat viimeisimpiin johdon hyväksymiin suunnitelmiin tai ennusteisiin, kuitenkin korkeintaan viiden vuoden ajalta. Ennustekautta myöhäisemmät rahavirrat arvioidaan ekstrapoloimalla suunnitelmiin perustuvat luvut käyttäen tulevien vuosien osalta tasaista tai pienenevää kasvuvauhtia. Kerrytettävissä olevan rahamäärän diskonttauskorkona on käytetty keskimääräistä pääoman kustannusta. Se on määritelty ennen veroja ja sen voidaan katsoa kuvastavan markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä riskeistä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritellään käyttäen FIFO-menetelmää tai painotettua keskiarvoa. Nettorealisointiarvo on hyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla myyntikustannuksilla ja hyödykkeen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla.

Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno käsittää raaka-aineista ja välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä systemaattisesti kohdistetun osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista, mutta ei korkokuluja.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti samanaikaisesti niiden kulujen kanssa, joita ne on tarkoitettu kattamaan. Julkiset avustukset, jotka on saatu aineellisten hyödykkeiden hankintaan, kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenon vähennyksiksi.

Vuokrasopimukset

Maksut Glaston-konsernin muista vuokrasopimuksista kuin rahoitusleasingsopimuksista kirjataan vuokrakuluiksi vuokra-ajan kuluessa.

Ne aineellisten hyödykkeiden vuokrasopimukset, joissa Glastonille siirtyy olennainen osa omistukseen liittyvistä riskeistä ja hyödyistä, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseeseen vuokrasopimuksen alkaessa joko hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Leasingvuokravastuut vähennettynä rahoituskuluilla on kirjattu korollisiin velkoihin, ja korko-osuus kirjataan tulosvaikutteisesti korkokuluksi vuokrakauden aikana.

Rahoitusleasingsopimuksilla rahoitetut aineelliset hyödykkeet poistetaan joko hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.

Rahoitusleasingsopimuksilla Glaston on vuokrannut tuotannollisessa käytössä olevia kiinteistöjä sekä koneita ja laitteita.

Sellaisiin sopimuksiin, jotka eivät ole juridiselta muodoltaan vuokrasopimuksia, mutta joissa on tosiasiallisesti kyse käyttöoikeuden antamisesta maksua vastaan tiettyyn hyödykkeeseen tietyksi ajanjaksoksi, sovelletaan standarditulkintaa IFRIC 4 (Miten määritetään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen). Mikäli järjestely tai sen osa tulkitaan vuokrasopimukseksi, käsitellään sitä tai osaa siitä IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti joko rahoitusleasingsopimuksena tai muuna vuokrasopimuksena.

Varaukset

Taseeseen merkitään varaus, kun jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite, ja on todennäköistä, että siitä aiheutuu vastaisia menoja, ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vain silloin, kun siitä on laadittu yksityiskohtainen, asianmukainen suunnitelma ja suunnitelman toimeenpano on aloitettu tai siitä on tiedotettu niille, joihin järjestely vaikuttaa. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Mikäli rahan aikaarvon vaikutus on olennainen, varaukset diskontataan.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuseen oikeuttava tuote myydään. Takuuvarauksen määrä on arvioitu aiempina tilikausina toteutuneiden takuumenojen perusteella.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen. Osingonjako kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Omat osakkeet

Omien osakkeiden hankinta siihen liittyvine menoineen esitetään oman pääoman vähennyksenä. Omien osakkeiden luovutuksesta saatu voitto tai tappio on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon verovaikutuksella vähennettynä.

Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden keskimääräisellä painotetulla keskiarvolla, jota laskettaessa on vähennetty konsernin hallussa kulloinkin olevat omat osakkeet. Glaston Oyj Abp:llä ei ole potentiaalisia kantaosakkeita, jotka laimentaisivat osakekohtaista tunnuslukua.

Tilauskanta

Glastonin tilauskanta sisältää konsernin raportointihetkellä olevat toimittamattomat sitovat tilaukset. Uuskonetilaukset kirjataan tilauskantaan vasta kun on saatu sekä sitova sopimus että ennakkomaksu tai remburssi.

Saadut tilaukset

Glastonin saatuihin tilauksiin kirjataan raportointikaudella tilauskantaan kirjatut sitovat toimitussopimukset.

Laatimisperiaatteiden muutokset

Glaston muutti projektien tulouttamisperiaatetta IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardin mukaiseksi raportointikaudella 2007. Muutos johtui siitä, että asiakaskohtaisesti räätälöityjen ja kokonaistoimituksena myytävien lasinjalostuskoneiden osuus konsernin liikevaihdosta oli kasvanut huomattavasti ja IAS 11 Pitkäaikaishankkeet -standardin mukaisen tuloutuksen katsottiin antavan parempaa tietoa kyseisestä liiketoiminnasta. Vuoden 2006 tiedot oikaistiin vastaavan periaatteen mukaiseksi.

Aikaisempien vuosien oikaisu

Etuuspohjaisten pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattisissa laskelmissa huomattujen virheiden johdosta vuoden 2007 tilinpäätöksen lukuja on korjattu. Korjausten vaikutus on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33.

Tilintarkastus

Neljännesvuositiedot ja osavuosikatsaukset ovat tilintarkastamattomia.

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat taseen omaisuus- ja velkamääriin, vastuusitoumusten ja ehdollisten velkojen ja varojen määriin sekä raportointikauden tuottoihin ja kuluihin. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Lisäksi konsernin johto käyttää harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa, ja mikäli on mahdollista valita kahden vaihtoehtoisen kirjaustavan välillä, myös kirjaustavan valinnassa.

Merkittävimmät johdon arviot liittyvät omaisuuserien arvonalentumistestauksiin, joissa laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä. Arvonalentumistestauksissa johto arvioi omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän, joka on joko käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa laskettaessa tulevaisuuden rahavirrat perustuvat johdon arvioihin, samoin kuin näitä rahavirtoja diskontatessa käytettävät diskonttauskorot. Diskonttauskoron voidaan katsoa kuvastavan arvonalentumistestaushetken näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuseriin liittyvistä riskeistä. Arvioidut rahavirrat sisältävät oletuksia muun muassa tulevasta hinnoittelusta, tuotantotasoista, kustannuksista sekä markkinoiden kehittymisestä. Arvonalentumistappio kirjataan, mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistestauksiin liittyvät herkkyysanalyysit on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen yritysten nettovarat arvostetaan käypään arvoon. Yrityshankintojen yhteydessä konserniin tulleiden aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvioiduilla käyvillä arvoilla ja arvioiduilla taloudellisilla vaikutusajoilla voi suuren yrityskaupan ollessa kyseessä olla merkittävä vaikutus Glastonin tulokseen ja taseeseen.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika perustuu johdon arvioon siitä ajanjaksosta, jolloin kyseisen hyödykkeen odotetaan olevan Glastonin käytettävissä. Hyödykkeen todellinen taloudellinen vaikutusaika voi kuitenkin poiketa alun perin arvioidusta, jolloin joko korjataan hyödykkeestä tehtäviä vuosittaisia poistoja tai kirjataan arvonalentumistappio.

Glaston aktivoi uusien tuotteiden kehittämismenoja taseeseensa. Muiden aktivointikriteerien lisäksi johdon on arvioitava kyseisestä kehittämismenosta saatava vastainen taloudellinen hyöty. Mikäli vastaista hyötyä ei ole odotettavissa, on kehittämismeno kirjattava tulosvaikutteisesti kuluksi. Sillä, voidaanko kehittämismeno aktivoida taseeseen vai kirjataanko se välittömästi kuluksi, voi olla merkitystä raportointikauden tuloksen kannalta. Raportointikauden 2008 lopussa Glastonilla oli aktivoituja kehittämismenoja taseessaan 10,9 (12,0) milj. euroa.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen sekä muiden pitkäaikaisten etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien laskenta edellyttää tiettyjen oletusten valitsemista, joita vakuutusmatemaatikot käyttävät laskiessaan etuuspohjaisista järjestelyistä aiheutuvia vastuita. Oletuksia ovat muun muassa järjestelyihin liittyvien varojen ja velkojen arvostamisessa käytetyt diskonttauskorot sekä muut vakuutusmatemaattiset oletukset, kuten palkkatason nousuoletus ja odotettavissa oleva elinikä. Todelliset tulokset, jotka poikkeavat alkuperäisistä arvioista ja oletuksista, kirjataan etuuspohjaisten järjestelyiden osalta vakuutusmatemaattisina voittoina ja tappioina ns. putkimenettelyä käyttäen tulosvaikutteisesti jaksotettuna järjestelyssä mukana olevien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Näin ollen vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista ei synny merkittävää vuotuista tulosvaikutusta.

Vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamisten arvostus edellyttää jossain määrin johdon arviota. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on hyödykkeestä tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta vähennettynä arvioiduilla myyntikustannuksilla ja hyödykkeen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla. Nettorealisointiarvoa käytetään alimman tasearvon testaukseen vaihto-omaisuuden yliarvostamisen estämiseksi. Myyntisaamisista kirjataan arvonalentumistappio, mikäli johto arvioi, että saamisen kirjanpitoarvo ei enää vastaa sen käypää arvoa.

Laskennallisten verojen kirjaaminen ja arvostaminen edellyttää johdolta arvioiden käyttämistä, etenkin silloin, kun kyse on konserniyritysten tappioiden perusteella kirjatusta laskennallisesta verosaamisesta tai muusta väliaikaisesta erosta johtuvasta laskennallisesta verosaamisesta. Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Kaikki verovelat ja -saamiset arvioidaan raportointikauden päättymispäivänä ja mahdollinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Glaston myi vuonna 2007 Energialiiketoimintansa. Osa kauppahinnasta perustuu johdon arvioon myydyn liiketoiminnan tulevaisuudessa saamien päästöoikeuksien määrästä ja niiden käytöstä. Tästä osuudesta kirjattiin vuonna 2007 pitkäaikainen saaminen liiketoiminnan ostajalta. Ostaja lyhentää saamista vuosittain 5 vuoden ajan alkaen vuodesta 2009. Saaminen arvostettiin vuoden 2007 tilinpäätöksessä käypään arvoon, joka perustui päästöoikeuksien käypään arvoon raportointikauden päättymishetkellä ja johdon arvioon tulevaisuudessa saatavista päästöoikeusmääristä. Keväällä 2008 kyseiseen saamiseen liittyvien päästöoikeuksien yksikköarvo muutettiin sopimuksella kiinteäksi. Tilinpäätöksessä 2008 johto on arvioinut saatavien päästöoikeuksien määrän.

Rahoitusriskien hallinta ja sen organisointi

Glastonin rahoitusriskejä hallitaan Glaston Oyj Abp:n hallituksen hyväksymän rahoitustoimintaohjeen mukaisesti. Toimintaohjetta ylläpitää Glaston Oyj Abp:n rahoitustoiminto yhdessä konsernin talousjohtajan kanssa. Rahoitustoiminto on vastuussa toimintaohjeen noudattamisesta sekä siihen liittyvien muutostarpeiden esittämisestä emoyhteisön hallitukselle.

Konsernin rahoitustoiminnot on keskitetty emoyhteisöön, joka vastaa konsernin pankkisuhteista, pitkäaikaisen rahoituksen järjestelyistä, varojen sijoituksesta sekä konsernin sisäisestä rahoituksen allokoinnista eri konserniyritysten likviditeettitarpeiden mukaisesti.

Toiminnon päätavoitteet ovat konserniyritysten rahoituksen varmistaminen sekä rahoitusriskien hallinta. Rahoitustoiminto vastaa yhdessä konserniyritysten kanssa riskien tunnistamisesta ja tarjoaa konserniyrityksille palveluitaan näiden riskien hallitsemiseksi.

Konsernin rahoitusriskit muodostuvat valuutta-, korko-, luotto-, vastapuoli- ja maksuvalmiusriskeistä. Kansainvälisen liiketoiminnan luonteen mukaisesti konsernilla on valuuttakurssivaihteluista johtuvia riskejä. Korkotason muutosten vaikutukset korollisten velkojen arvoon ja korkokustannuksiin aiheuttavat korkoriskin. Luottoja vastapuoliriski muodostuu pääasiassa asiakkaille annettuun maksuaikaan liittyvästä riskistä. Maksuvalmiusriski on riski siitä, että konsernin neuvotellut luottolimiitit eivät riitä kattamaan liiketoiminnan rahoitustarpeita, tai että konsernille syntyy rahoituksen järjestämisestä lisäkustannuksia.

Myös sijoituksia hallitaan konsernin rahoitustoimintaohjeen mukaisesti. Likvidit varat sijoitetaan riskiä välttäen ja vastapuoliksi hyväksytään vain korkean luottokelpoisuuden omaavat toimijat. Hyväksyttävät vastapuolet hyväksytetään emoyrityksen hallituksella vuosittain.

Valuuttariski

Konserni toimii kansainvälisesti ja tästä syystä altistuu valuuttakurssivaihteluista aiheutuville transaktio- ja translaatioriskeille, joilla voi olla vaikutus sekä konsernin tulokseen että taloudelliseen asemaan. Transaktioriski syntyy myynti- ja ostotoiminnoista syntyvistä valuuttamääräisistä rahavirroista, kun taas translaatioriskit syntyvät konsernin muiden kuin euromääräisten tytäryritysten taseerien muuntamisesta konsernin toimintavaluutaksi.

Laskutusvaluuttana käytetään pääasiassa euroa, joka on myös konsernin toimintavaluutta. Konsernin merkittävin valuuttakurssiriski aiheutuu euron ja Yhdysvaltain dollarin välisestä kurssivaihtelusta. Dollarin osuus konsernin liikevaihdosta on kuitenkin pienentynyt merkittävästi useiden asiakkaiden hyväksyessä nykyään myös euron sopimusvaluutaksi. Euron ja dollarin osuus konsernin laskutuksesta oli vuonna 2008 yhteensä yli 90 prosenttia. Laskutusvaluuttoina käytetään myös muita valuuttoja, kuten Brasilian realia ja Iso-Britannian puntaa, mutta niiden määrä ei ole merkittävä.

Konsernilla ei ole merkittäviä valuuttamääräisiä lainoja. Ulkomaisten tytäryritysten käyttöpääomaluonteiset luottolimiitit ovat tytäryritysten omassa toimintavaluutassa, mutta niiden käyttö on erittäin vähäistä. Muiden kuin euromääräisten nostettujen luottojen määrä 31.12.2008 oli noin 0,5 milj. euroa.

Valuuttariskien hallinnan tavoitteena on suojata eri konserniyritysten tulosta valuuttakurssien epäsuotuisilta muutoksilta ja minimoida nettorahoituskuluja. Suojaus toteutetaan konsernin rahoitustoimintaohjeen mukaisesti ja konserniyritykset ovat vastuussa oman positionsa raportoinnista. Valuuttapositiot koostuvat valuuttamääräisistä saamisista ja veloista sekä sitoviin tilauksiin perustuvista valuuttamääräisestä myynnistä ja kuluista. Nettopositiot vaihtelevat suuresti yrityksittäin. Valuuttapositiot pyritään suojaamaan täysin käyttäen pääasiassa valuuttatermiinejä. Nettopositiota suojataan enimmillään 12 kuukauteen asti. Keskimäärin positiota on suojattu 4 - 6 kuukautta eteenpäin. Konsernissa ei ole suojattu nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin.

Konserni on vuoden 2008 aikana päättänyt luopua IAS 39 -standardin mukaisen suojauslaskennan käytöstä.

IFRS 7:n mukaista herkkyysanalyysiä varten on arvioitu mahdollinen +/- 10 prosentin muutos konsernin merkittävimmässä valuutassa kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikauden päättymispäivän ulkomaan rahan määräisiin varoihin ja velkoihin. Herkkyysanalyysissä otetaan huomioon myös käytettyjen valuuttajohdannaisten vaikutus, joka netottaa valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

Liitteenä olevassa taulukossa on analysoitu päävaluutan vaikutusta konsernin tulokseen ennen veroja. Vain rahoitusinstrumenttien vaikutus on otettu mukaan analyysiin.

milj. euroa muutos valuuttakurssissa, %		2008				2007
		-10	+10		-10	+10
	netto- positio	vaikutus tulokseen ennen veroja	vaikutus tulokseen ennen veroja	netto- positio	vaikutus tulokseen ennen veroja	vaikutus tulokseen ennen veroja
EUR/USD	8,5	0,2	-0,4	13,0	0,2	-0,2

Korkoriski

Konsernin tulos muuttuu markkinakorkojen mahdollisesta muutoksesta johtuen. Korkoriskien hallinnassa pyrkimyksenä on minimoida korkomuutosten vaikutukset konsernin vuositulokseen.

Korkoriskin hallinnan mittarina pidetään keskimääräistä velkaportfolion koron uudelleenmäärittymiskautta. Raja-arvot mittarille määrittelee emoyhteisön hallitus. Velkaportfolion uudelleenmäärittymiskausi oli vuoden 2008 lopussa keskimäärin 10,4 kuukautta, kun se edellisen raportointikauden päättyessä oli 0,5 kuukautta.

Konsernin korolliset nettovelat 31.12.2008 koostuivat kiinteäkorkoisista lainoista, nostoista yritykselle sovituista valmiusluottolimiiteistä ja konsernin liikkeeseen laskemista yritystodistuksista.

Korkoriskin herkkyysanalyysissa on arvioitu mahdollinen +/- 1 prosenttiyksikön muutos korkotasoon, ja tämän vaikutus konsernin vaihtuvakorkoisiin velkoihin 31.12.2008 tilanteen mukaisen velkamäärän osalta on +/- 0,4 milj. euroa konsernin tulokseen ennen veroja.

Luotto- ja vastapuoliriski

Konserni altistuu luotto- ja vastapuoliriskille toimiessaan markkinoilla, jossa syntyy saatavasuhteita vastapuolilta. Näiden vastapuolien maksuvalmius saattaa heiketä, ja tämä voi aiheuttaa muutoksia konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Riskiä hallitaan konsernin luottotoimintaohjeen mukaisesti.

Riskienhallinnan tavoitteena on eliminoida tätä riskiä mahdollisimman paljon huomioiden kuitenkin liiketoimintasegmenttien tarvitsema jousto. Riskiä hallitaan yhdessä liiketoimintasegmenttien kanssa varmistamalla, että liian suuria luottoriskikeskittymiä ei pääse syntymään, sekä tarvittaessa huolehtimalla saamisille riittävät vakuudet. Konserni pienentää luottoriskiään käyttämällä rembursseja ja ostajien antamia pankkitakauksia. Lisäksi pyritään saamaan maksuaikataulut etupainotteisiksi käyttämällä mahdollisimman suuria ennakkomaksuja sekä riskin pienentämiseksi että rahavirran parantamiseksi.

Vuoden 2008 lopun konsernin myyntisaatavista 32,5 prosenttia oli varmistettu vakuuksilla.

Konsernin asiakaskunta on hajautunut usealle eri maantieteelliselle alueelle ja asiakassegmentille. Tämä pienentää merkittävästi luottoriskikeskittymiä. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus konsernin saatavakannasta ei ole riskienhallinnan kannalta merkittävä. Merkittävät epäsuotuisat muutokset rakentamisen suhdanteissa saattavat kuitenkin aiheuttaa muutoksia konsernin luottoriskin kehitykselle.

Myyntisaamisten ikäjakauma sekä luottotappiovarauksen muutos on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21.

Myyntisaamisten laatua arvioidaan konsernissa liiketoimintasegmenteittäin ja niiden arvioiden pohjalta tehdään päätökset varauksista. Myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli 31.12.2008 69,1 (72,8) milj. euroa. Tästä arvosta sellaisten saamisten, joihin liittyvä suoritus olisi viivästynyt tai joiden arvo olisi alentunut, mutta joiden ehdot on neuvoteltu uudelleen, osuus oli 3,3 (0,9) milj. euroa.

Konsernin likvidit varat sijoitetaan riskiä välttäen ja vastapuoliksi hyväksytään vain korkean luottokelpoisuuden omaavat toimijat. Vastapuolet hyväksytetään vuosittain emoyhteisön hallituksella. Sijoituskohteina ovat pääasiassa rahamarkkinatalletukset.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot vastaavat pääosin niiden maksimiluottoriskiä.

Maksuvalmiusriski

Maksuvalmiusriski on riski siitä, että konsernin neuvotellut rahoitussopimukset eivät riitä kattamaan liiketoiminnan rahoitustarpeita, tai että uuden rahoituksen hankkiminen näihin tarpeisiin aiheuttaisi rahoituskustannusten selkeän nousun.

Maksuvalmiusriskiä pyritään hallitsemaan tehokkaalla ennakkomaksujen käytöllä, joilla pyritään pienentämään toimintaan sitoutuvaa käyttöpääomaa. Käyttöpääoman hallinta on yleensäkin korostetussa asemassa ja sen kehitystä seurataan tiiviisti. Lyhyen ja pitkän aikavälin kassasuunnittelu on osa tytäryritysten operatiivista toimintaa yhdessä konsernin rahoitustoiminnon kanssa.

Konsernin rahoitus on pääosin hoidettu käyttäen hyväksi komittoituja valmiusluottolimiittisopimuksia sekä pitkäaikaisia kiinteäkorkoisia lainoja.

Komittoidut luottolimiitit
milj. euroa	nostettu	nostamaton	yhteensä
Komittoidut luottolimiiitit 31.12.2008	29	36	65
Komittoidut luottolimiiitit 31.12.2007	0	30	30

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2008

tuhatta euroa

Rahoitusvelkojen erääntyminen		erääntyminen Sopimukselliset
Rahavirrat	Tasearvo	rahavirrat	‹ 12 kuukautta	› 12 kuukautta
Rahoitusvelat
Komittoidut luottolimiitit	29 000	29 366	29 366	-
Ei-komittoidut luottolimiitit	18 625	19 170	17 837	1 333
Lainat rahoituslaitoksilta (*	16 425	17 184	5 868	11 316
Rahoitusleasingvelat	4 886	7 237	843	6 394
Osto- ja muut velat	15 754	15 754	15 754	-
Muut velat	500	500	500	-
Termiinisopimukset
- tuleva rahavirta	6 033	6 033	6 033	-
- lähtevä rahavirta	6 159	6 159	6 159	-

Rahoitusvelkojen erääntymisanalyysi 2007

tuhatta euroa

Rahoitusvelkojen erääntyminen		Sopimukselliset		erääntyminen
Rahavirrat	Tasearvo	rahavirrat	‹ 12 kuukautta	› 12 kuukautta
Rahoitusvelat
Komittoidut luottolimiitit	-	-	-	-
Ei-komittoidut luottolimiitit	18 219	18 239	18 239	-
Lainat rahoituslaitoksilta (*	-	-	-	-
Rahoitusleasingvelat	2 122	2 122	233	1 890
Osto- ja muut velat	23 041	23 041	23 041	-
Muut velat	974	974	974	-
Termiinisopimukset
- tuleva rahavirta	12 955	12 955	12 955	-
- lähtevä rahavirta	12 848	12 848	12 848	-

(* Sisältää myös eläkevelat

Pääoman hallinta

Pääoman hallinnan tarkoituksena on varmistaa toiminnan jatkuminen häiriöittä sekä ylläpitää optimaalista pääomarakennetta.

Ensisijaisena pääomarakenteen mittarina konsernissa käytetään nettovelkaantuneisuusastetta (net gearing). Aste mitataan nettovelan suhteena konsernin omaan pääomaan. Toisena mittarina

pääomarakenteessa käytetään konsernin omavaraisuusastetta.

Osassa konsernin vieraan pääomanehtoisia rahoitussopimuksia on kovenanttiehtoja, jotka on sidottu konsernin tunnuslukuihin. Mikäli kovenanttiehdot eivät täyty, tulee lainaajien kanssa aloittaa neuvottelut. Nämä voivat johtaa rahoituskustannusten nousuun.

tuhatta euroa
Korolliset nettovelat	31.12.2008	31.12.2007
Pitkäaikaiset korolliset velat	16 440	1 890
Lyhytaikaiset korolliset velat	52 995	19 426
Rahavarat	-11 524	-11 410
Yhteensä	57 911	9 906
Oma pääoma
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	123 721	139 873
Määräysvallattomien omistajien osuus	50	37
Yhteensä	123 771	139 910
Taseen loppusumma	285 930	275 905
Saadut ennakot	-15 444	-23 834
Yhteensä	270 486	252 071
Omavaraisuusaste, %	45,8 %	55,5 %
Nettovelkaantuneisuusaste, %	46,8 %	7,1 %

Konsernin omaan pääomaan ja siten pääomarakenteeseen vaikuttavat vähentävästi jaetut osingot sekä omien osakkeiden hankinnat. Omaa pääomaa voivat lisätä omien osakkeiden luovutukset sekä mahdolliset osakeannit. Hallituksen valtuudet omien osakkeiden

hankitaan ja luovutukseen sekä osakeanteihin on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetietossa 4. Omaan pääomaan vaikuttavat myös tilikauden tulos sekä muutokset omassa pääomassa esitetyissä suojaus- ja käyvän arvon rahastoissa sekä kurssieroissa.

Osakkeet ja äänioikeus

Glaston Oyj Abp:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden lukumäärä on 79 350 000 (yhtiön hallussa olevia omia osakkeita ei ole vähennetty lukumäärästä). Jokaisella osakkeella, joka ei ole yhtiön hallussa, on yksi ääni yhtiökokouksessa. Osakkeiden siirroille ei ole rajoituksia. Sekä vuoden 2008 että vuoden 2007 lopussa Glaston Oyj Abp:n osakepääoma oli 12 696 000 euroa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,16 euroa osakkeelta. Glastonin osakkeet rekisteröidään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä.

Glaston Oyj Abp:n yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä - joko yksin tai yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa - saavuttaa tai ylittää 33 1/3 prosenttia tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja niihin osakeyhtiölain mukaan oikeuttavat arvopaperit siten kuin yhtiöjärjestyksessä määrätään.

Kaupankäynti Glaston Oyj Abp:n osakkeella

Vuonna 2008 Glaston Oyj Abp:n osakkeen ylin hinta oli 3,33 euroa (vuonna 2007 4,53 euroa) ja alin hinta 0,87 (2,70) euroa. Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi oli 2,07 (3,84) euroa. Vuoden 2008 lopussa osakkeen hinta oli 0,91 (2,77) euroa. Osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuonna 2008 oli yhteensä 3 965 341 (7 993 461) kpl ja euromääräinen vaihto 8,3 (31,2) milj. euroa. Osakkeen vaihto oli 5,1 (10,2) prosenttia keskimääräisestä osakekannasta. Osakekannan markkina-arvo vuoden 2008 lopussa oli noin 71,5 (217,3) milj. euroa.

Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukaiset ilmoitukset vuonna 2008

Glaston Oyj Abp:llä ei ollut AML:n 2 luvun 9 §:n mukaisia ilmoituksia vuonna 2008.

Hallituksen valtuudet

Vuoden 2007 varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita enintään 7 605 096 kappaletta. Omat osakkeet voitiin hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla

osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Hankkimisvaltuutus oli voimassa 18 kuukautta vuoden 2007 yhtiökokouksen päätöksestä lukien, joten se ei enää ollut voimassa vuoden 2008 lopussa.

Vuoden 2007 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja/tai yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta joko maksua vastaan tai maksutta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 7 935 000 uuden osakkeen antamisesta ja/tai enintään 7 935 000 yhtiön hallussa olevan oman osakkeen luovuttamisesta kuitenkin siten, että annettavien ja/tai luovutettavien osakkeiden yhteismäärä voi olla enintään 7 935 000 kappaletta. Yhtiöllä olevat omat osakkeet voidaan luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai mahdollisten yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamisessa tai toteuttamisessa tai osana yhtiön tai sen tytäryritysten kannustinjärjestelmiä.

Osakkeita voidaan antaa tai luovuttaa osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen maksutta vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy. Hallitus voi päättää maksuttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen.

Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittujen/hankittavien omien osakkeiden lukumäärän kanssa olla enintään 7 935 000 kappaletta.

Valtuutus on voimassa vuoden 2009 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Glaston Oyj Abp:n hallituksella ei ole vaihtovelkakirja- tai optiooikeuksien liikkeeseenlaskuvaltuuksia.

Osakepalkkiojärjestelmä ja johdon osakkeenomistus

Glastonin osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 31.

Johdon osakkeenomistus on kerrottu liitetietojen kohdassa 31.

Osakemäärä ja omat osakkeet

	2008	2007
Osakemäärä
Osakemäärä 31.12.	79 350 000	79 350 000
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet 31.12.	-809 793	-913 500
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita 31.12.	78 540 207	78 436 500
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita 31.12.	78 507 338	78 682 449

Omien osakkeiden ostot ja luovutukset

Omat osakkeet 1.1., kpl	913 500	329 904
Tilikaudella hankitut osakkeet, kpl	-	913 500
Tilikaudella luovutetut osakkeet, kpl	-103 707	-329 904
Omat osakkeet 31.12., kpl	809 793	913 500
Omat osakkeet 1.1., tuhatta euroa	3 933	950
Tilikaudella hankitut osakkeet, tuhatta euroa	-	3 933
Tilikaudella luovutetut osakkeet, tuhatta euroa	-447	-950
Omat osakkeet 31.12., tuhatta euroa	3 487	3 933

Glastonin omat osakkeet koostuvat osakepalkkiojärjestelmää varten hankituista osakkeista. Osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet osakepalkkiojärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta nämä osakkeet on käsitelty ikään kuin Glaston olisi itse hankkinut omia osakkeitaan.

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake

Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma, milj. euroa	123 721	139 873
Osakkeiden lukumäärä	78 540 207	78 436 500
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma / osake, euroa	1,58	1,78
Osinko
Osinko / osake, euroa(*	0,05	0,10

(* 2008 hallituksen ehdotus osingoksi.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2008

	Omistaja	Osakkeiden lukumäärä	% osakkeista ja äänistä
1	GWS Trade Oy	13 446 700	16,95 %
2	Oy G.W.Sohlberg Ab	12 819 400	16,16 %
3	Sumelius Henning	3 642 600	4,59 %
4	Svenska Litteratursällskapet i Finland	2 245 000	2,83 %
5	Investsum Oy	1 820 000	2,29 %
6	Suutarinen Helena Kuolinpesä	1 802 400	2,27 %
7	Von Christierson Charlie	1 600 000	2,02 %
8	Sumelius Maria	1 541 393	1,94 %
9	Sumelius Bjarne Henning	1 399 840	1,76 %
10	Sumelius-Koljonen Barbro	1 206 875	1,52 %
11	Sumelius-Fogelholm Birgitta	1 114 000	1,40 %
12	Nordea Pankki Suomi Oyj	958 702	1,21 %
13	Alexander Management Oy	809 793	1,02 %
14	Sumelius Christer	803 800	1,01 %
15	Huber Karin	800 800	1,01 %
16	Wipunen Varainhallinta Oy	800 000	1,01 %
17	Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	655 890	0,83 %
18	Fontell Niilo Armas	640 700	0,81 %
19	Nordea Life Assurance Finland Ltd	635 207	0,80 %
20	Storhannus Marianne	634 195	0,80 %
	20 suurinta yhteensä	49 377 295	62,23 %
	Muut omistajat	29 897 505	37,77 %
	Yhteistilillä	75 200	0,00 %
	Yhteensä	79 350 000	100,00 %
	Yhtiön hallussa	-809 793	1,02 %
	Yhteensä ilman omia osakkeita	78 540 207

Osakkeenomistus omistajaryhmittäin 31.12.2008

	Osakkeet kpl	% osakkeista ja äänistä
Yksityiset yritykset	32 941 245	41,5 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 019 407	1,3 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	3 771 994	4,8 %
Kotitaloudet	34 602 818	43,6 %
Ulkomaat	4 142 706	5,2 %
Julkisyhteisöt	1 785 315	2,2 %
Yhteensä	78 263 485	98,6 %
Hallintarekisteröidyt	1 011 315	1,3 %
Yhteensä arvo-osuuksina	79 274 800	99,9 %
Yhteistilillä	75 200	0,1 %
Yhteensä	79 350 000	100 0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2008

Osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomistajien lukumäärä	% osakkeen omistajista	Osakkeet kpl	% osakkeista ja äänistä
1 - 100	230	6,6 %	14 439	0 ,02%
101 - 1 000	1 878	54,0 %	997 549	1,26%
1 001 - 10 000	1 088	31,3 %	3 433 010	4,33%
10 001 - 100 000	189	5,4 %	6 937 904	8,74%
100 001 - 1 000 000	81	2,3 %	25 253 690	31,83%
Yli 1 000 000	11	0,3 %	42 638 208	53,73%
Yhteensä	3 477	100,0 %	79 274 800	99,91%
Yhteistilillä			75 200	0,09%
Kaikki yhteensä			79 350 000	100,00%

Osakkeen kurssikehitys ja kaupankäyntivolyymi

Liitetieto 5 segmentti-informaatio

tuhatta euroa

Glastonin liiketoiminnalliset segmentit ovat Pre-processing, Heat Treatment ja Software Solutions. Liiketoiminnalliset segmentit noudattavat samoja tilinpäätöksen laatimisperiaatteita kuin mitä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 1.

Pre-processing-segmenttiin kuuluvat Bavelloni-tuotemerkillä myytävät lasin esikäsittelykoneet, huolto- ja palvelutoiminta sekä työkalujen valmistus. Heat Treatment -segmenttiin kuuluvat karkaisu-, taivutus- ja laminointikoneet, huolto- ja palvelutoiminta sekä Tamglass Lasinjalostuksen lasinjalostustoiminta. Heat Treatmentin tuotemerkit ovat Tamglass ja Uniglass. Software Solutions -segmentin tuotetarjonta kattaa Albat+Wirsam tuotemerkillä myytävät toiminnanohjausjärjestelmät lasiteollisuudelle, ohjelmistot ikkuna- ja ovilasivalmistajien tarpeisiin sekä ohjelmistot lasinjalostajien integroiduille linjaratkaisuille. Software Solutions on konsolidoitu Glaston-konserniin heinäkuusta 2007 lähtien.

Energialiiketoiminta myytiin Glaston-konsernista vuoden 2007 heinäkuussa, ja se on tästä syystä luokiteltu lopetetuksi liiketoiminnaksi vuodelta 2007 julkaistavissa luvuissa.

Segmenttien välisissä liiketoimissa Glaston noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa.

Liiketoimintasegmentit 2008	Pre processing	Heat Treatment	Software Solutions	Kohdistamaton ja eliminoinnit	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	89 560	152 784	28 145	-70	270 419
Konsernin sisäinen liikevaihto	161	81	9	-251	0
Liikevaihto yhteensä	89 721	152 866	28 153	-321	270 419
Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	-2 960	12 963	3 733	-7 544	6 191
Liiketulos sisältää yhteis- ja osakkusyritysten
tulososuuksia	19	-	9	-	28
Kertaluonteiset erät	-5 426	-6 288	-549	-35	-12 298
Liikevoitto /- tappio kertaluonteisten erien jälkeen	-8 386	6 674	3 184	-7 579	-6 107
Rahoituserät					-1 978
Tuloverot					-1 091
Raportointikauden tulos					-9 176
Varat	80 314	148 630	26 740	29 354	285 038
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	869	-	23	-	892
Varat yhteensä	81 183	148 630	26 763	29 354	285 930
Velat	32 346	46 461	4 450	78 902	162 159
Velat yhteensä	32 346	46 461	4 450	78 902	162 159

Vuoden 2008 kertaluonteiset erät sisältävät Glastonin tehostamisohjelmasta syntyviä kuluja. Tehostamisohjelman tavoitteena on Glastonin ja erityisesti Pre-processing-liiketoiminta-alueen kannattavuuden parantaminen sekä konsernin toimintojen sopeuttaminen markkinatilanteeseen. Tehostamisohjelma painottuu Italiaan, Suomeen ja Pohjois-Amerikkaan. Lisäksi aikaisimpina vuosina tehdyistä sopimuksista ja epävarmoista saamisista kirjattiin noin 6 milj. euron kertakustannukset.

Liiketoimintasegmentit 2007	Pre processing	Heat Treatment	Software Solutions	Kohdistamaton ja eliminoinnit	Yhteensä
Ulkoinen liikevaihto	93 503	161 870	14 703	-275	269 801
Konsernin sisäinen liikevaihto	623	381	-	-1 004	0
Liikevaihto yhteensä	94 126	162 251	14 703	-1 279	269 801
Segmentin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	1 568	19 556	2 613	-6 971	16 766
Kertaluonteiset erät	-1 449	-5 870	-	2 756	-4 563
Liikevoitto kertaluonteisten erien jälkeen	119	13 686	2 613	-4 215	12 203
Rahoituserät					-15
Tuloverot					-5 202
Raportointikauden tulos jatkuvista toiminnoista					6 986
Raportointikauden tulos lopetetuista toiminnoista					3 784
Raportointikauden tulos					10 770
Varat	79 679	143 386	26 330	25 744	275 139
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	770	-	-	-	770
Varat yhteensä	80 449	143 386	26 330	25 744	275 909
Velat	37 137	73 157	5 808	19 897	135 999
Velat yhteensä	37 137	73 157	5 808	19 897	135 999

Vuoden 2007 kertaluonteiset erät sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja Brasiliassa ja Sveitsissä. Lisäksi kertaluonteiset erät sisälsivät vuoden 2006 toimitusprojektien jälkikustannuksia. Kohdistamaton kertaluonteinen erä sisälsi toimintaan liittymättömien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoiton.

Liikevoittoon sisältyvät tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksutapahtumaa (*	2008	2007
Pre-processing	-5 868	-394
Heat Treatment	-11 100	-5 318
Software Solutions	-1 053	-
Segmentit yhteensä	-18 021	-5 712
Konsernitoiminnot ja muut	118	-
Yhteensä tuotot ja kulut, joihin ei sisälly maksutapahtumaa	-17 903	-5 712

(* Ilman arvonalentumisia.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, poistot ja arvonalentumiset ja investoinnit segmenteittäin
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	2008	2007
Pre-processing	32 071	32 348
Heat Treatment	66 787	65 358
Software Solutions	19 040	19 077
Segmentit yhteensä	117 898	116 783
Konsernitoiminnot ja muut	5 835	2 938
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet yhteensä	123 733	119 721
Liikearvo (sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin)
Pre-processing	25 418	26 066
Heat Treatment	28 426	28 993
Software Solutions	12 339	12 582
Segmentit yhteensä	66 183	67 641
Poistot segmenteittäin
Pre-processing	1 927	1 796
Heat Treatment	4 140	3 972
Software Solutions	1 728	1 114
Segmentit yhteensä	7 795	6 882
Konsernitoiminnot ja muut	856	208
Poistot yhteensä	8 651	7 090
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset
Pre-processing	151	-
Heat Treatment	2 403	-
Software Solutions	-	-
Segmentit yhteensä Konsernitoiminnot ja muut	2 554 -	- -
Arvonalentumiset yhteensä	2 554	-
Investoinnit (brutto) segmenteittäin
Pre-processing	2 914	7 384
Heat Treatment	8 979	15 652
Software Solutions	2 071	10 474
Segmentit yhteensä	13 964	33 510
Konsernitoiminnot ja muut	4 468	573
Investoinnit yhteensä	18 432	34 083
Mukaan luettuina ostettujen yritysten hankintahetken aineelliset ja aineettomat hyödykkeet.
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
Pre-processing	2 914	6 614
Heat Treatment	8 979	15 652
Software Solutions	2 071	10 474
Segmentit yhteensä	13 964	32 740
Konsernitoiminnot ja muut	4 468	573
Lisäykset yhteensä	18 432	33 313
Mukaan luettuina ostettujen yritysten hankintahetken aineelliset ja aineettomat hyödykkeet.
Saadut tilaukset milj. euroa
Pre-processing	56,9	68,7
Heat Treatment	113,9	141,0
Software Solutions	13,9	3,0
Yhteensä	184,7	212,7
Tilauskanta
milj. euroa	31.12.2008	31.12.2007
Pre-processing	13,0	20,9
Heat Treatment	44,2	59,9
Software Solutions	3,5	6,2

Yhteensä 60,7 87,0

Henkilöstö	2008	2007
Henkilöstö kauden lopussa segmenteittäin
Pre-processing	614	556
Heat Treatment	640	612
Software Solutions	262	247
Segmentit yhteensä	1 515	1 415
Emoyhteisö	26	20
Henkilöstö yhteensä	1 541	1 435
Henkilöstö kauden lopussa maittain
Suomi	440	425
Muu EMEA	729	708
Amerikka	217	195
Aasia	156	107
Henkilöstö yhteensä kauden lopussa	1 541	1 435
Maantieteelliset segmentit
EMEA = Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka
Amerikka = Pohjois-, Väli- ja Etelä-Amerikka
Aasia = Kiina ja muu Aasian ja Tyynenmeren alue
Liikevaihto maittain, kohdemaan mukaan
EMEA	175 637	150 536
Amerikka	55 960	75 553
Aasia	38 822	43 712
Yhteensä	270 419	269 801
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja investoinnit sijaintimaan mukaan
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, ilman liikearvoa
Suomi	40 753	36 669
Muu EMEA	11 268	10 508
Amerikka	1 266	1 111
Aasia	4 264	3 792
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet yhteensä	57 550	52 080
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (*
Suomi	12 925	10 774
Muu EMEA	4 290	8 479
Amerikka	583	162
Aasia	388	444
Lisäykset yhteensä	18 185	19 860
Mukaan luettuina ostettujen yritysten hankintahetken aineelliset ja aineettomat hyödykkeet.
(* Ei sisällä liikearvon lisäyksiä
Saatujen tilausten maantieteellinen jakauma
milj. euroa

Yhteensä	184,7	212,7
Aasia	23,0	34,3
Amerikka	35,5	44,0
EMEA	126,2	134,4

Liitetieto 6 lopetetut liiketoiminnot ja myytävänä olevat omaisuuserät

tuhatta euroa

Lopetetut liiketoiminnot

Glaston myi heinäkuussa 2007 energialiiketoimintansa M-real Oyj:lle. Kauppa perustui 29.9.2006 tehtyyn sopimukseen, jonka mukaan Glastonilla oli oikeus myydä ja M-realilla oikeus ostaa energialiiketoiminta kesällä 2007, kun yritysten välinen energiantoimitussopimus päättyi.

Kauppahinnasta kirjattiin 4,7 milj. euron saaminen koskien tulevien päästöoikeuksien myyntiä. Saaminen maksetaan vuosina 2009 - 2013.

		2007
Energialiiketoiminnan tulos
Tuotot		15 980
Kulut		-11 893
Voitto ennen veroja		4 087
Tuloverot		-1 075
Voitto verojen jälkeen		3 012
Tuotot liiketoiminnan luovutuksesta
Voitto energialiiketoiminnan luovutuksesta ennen veroja		1 043
Tuloverot		-271
Voitto energialiiketoiminnan luovutuksesta verojen jälkeen		772
Raportointikauden voitto lopetetuista toiminnoista		3 784
Energialiiketoiminnan rahavirrat
Liiketoiminnan rahavirrat		7 580
Investointien rahavirrat		10 671
Rahavirrat yhteensä		18 251
Energialiiketoiminnan myynnin vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
		1.7.2007
Myytyjen tase-erien kirjanpitoarvot
Aineelliset hyödykkeet		13 841
Aineettomat hyödykkeet		134
Vaihto-omaisuus		179
Osto- ja muut velat		-134
Varat ja velat yhteensä		14 020
Saadut vastikkeet
Rahana saatu vastike		10 630
Myynneille kohdistettavat kulut		-276
Rahavirtavaikutus		10 354
Kirjattu saamiseksi		4 720
Vastikkeet yhteensä		15 074
Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät	2008	2007

Pitkäaikaiset varat -   327

Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät liittyivät emoyhteisön kiinteistöihin ja osakkeisiin. Vuoden 2008 lopussa näiden erien ei enää katsottu täyttävän IFRS 5:n mukaisia kriteerejä myytävänä olevista pitkäaikaisista omaisuuseristä.

Liitetieto 7 liiketoimintojen yhdistämiset tuhatta euroa

Liiketoimintojen yhdistämiset vuonna 2008

Glaston hankki lokakuussa 2008 kiinalaisen Shanghai Yunzhe Software Co., Ltd.:n liiketoiminnan. Hankittu liiketoiminta liittyy ohjelmistoliiketoiminnan eli Software Solutions -segmentin markkina-alueen laajentamiseen Kiinaan. Hankinta toteutettiin liiketoimintakauppana. Hankintahinta oli 0,2 milj. euroa, joka oli vuoden 2008 lopussa velkana taseessa. Hankintahinta on osittain ehdollinen, koska osa hankintahinnasta määräytyy hankitusta liiketoiminnasta tulevien myyntitulojen mukaan.

Hankitussa liiketoiminnassa Glaston hankki yksilöitävissä olevina aineettomina hyödykkeinä patentteja ja asiakaslistan. Hankintamenosta patenteille ja asiakaslistalle kohdistettiin niiden arvioitu käypä arvo 0,2 milj. euroa. Hankinnasta syntyi vähäinen liikearvo, joka perustuu hankinnan mukana siirtyneeseen ammattitaitoiseen henkilökuntaan.

Glaston arvioi, että mikäli tämä hankinta olisi toteutunut 1.1.2008, sillä ei olisi ollut merkittävää vaikutusta Glastonin liikevaihtoon tai tulokseen vuonna 2008.

Hankitut varat ja velat hankintahetkellä vuonna 2008

	Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot
Aineettomat hyödykkeet	-	160
Hankitut nettovarat	-	160
Hankintahinta		192
Hankintaan liittyvät kulut		7
Hankintameno yhteensä		199
Liikearvo		39
Rahana maksettu hankintahinta		-
Hankintaan liittyvät kulut		7
Hankinnan rahavirtavaikutus		-7

Liiketoimintojen yhdistämiset vuonna 2007

Glaston Oyj Abp hankki 2.7.2007 allekirjoitetulla sopimuksella saksalaisen Albat+Wirsam Software AG Groupin koko osakekannan. Albat+Wirsam on maailman johtava yhtiö tuotannonohjaus- sekä tuotannonraportointi (ERP) -ohjelmistoissa tasolasi-, ikkuna- ja oviteollisuudelle.

Glaston Oyj Abp:n maksama hankintahinta oli yhteensä 21,2 milj. euroa, josta kahden vuoden sisällä maksettavan lisäkauppahinnan diskontattu osuus oli 0,9 milj. euroa. Osakkeiden hankintameno oli 21,8 milj. euroa sisältäen asiantuntijapalkkio-osuuden 0,6 milj. euroa. Kauppakirjan hankintahintaa koskevien ehtojen perusteella hankitun liiketoiminnan liikearvo ja hankintameno voi alentua.

Hankitussa liiketoiminnassa Glaston hankki yksilöitävissä olevina aineettomina hyödykkeinä pääasiassa tuoteoikeuksia ja teknologiatoimitusten tilauskannan. Hankintamenosta tuoteoikeuksille ja tilauskannalle kohdistettiin niiden arvioitu käypä arvo 6,5 milj. euroa. Käypä arvo määriteltiin MEEM (Multi-period-Excess Earnings) -menetelmällä. Hankittujen hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on viisi vuotta.

Hankinnasta syntyi liikearvoa 14,2 milj. euroa. Liikearvon syntyminen perustui ammattitaitoiseen henkilökuntaan, odotettavissa oleviin synergiaetuihin ja hankitun liiketoiminnan hyvään kannattavuuteen.

A+W Software AG Groupin kuuden kuukauden liikevaihto, 14,7 milj. euroa, sisältyi konsernin vuoden 2007 liikevaihtoon. Glaston arvioi, että Glastonin liikevaihto vuonna 2007 olisi ollut n. 282 milj. euroa, jos tämä yrityshankinta olisi toteutunut 1.1.2007.

Hankitut varat ja velat hankintahetkellä vuonna 2007

	Kirjanpitoarvot ennen yhdistämistä	Yhdistämisessä kirjatut käyvät arvot
Aineelliset hyödykkeet	816	816
Aineettomat hyödykkeet	0	6 491
Muut pitkäaikaiset varat	281	281
Vaihto-omaisuus	264	264
Korottomat saamiset	8 749	8 749
Rahavarat	3 777	3 777
Korottomat velat	-12 721	-12 854
Hankitut nettovarat	1 166	7 524
Hankintahinta		21 166
Hankintaan liittyvät kulut		559
Hankintameno yhteensä		21 725
Liikearvo		14 201
Rahana maksettu hankintahinta		-20 231
Hankintaan liittyvät kulut		-559
Hankittujen yhtiöiden rahavarat		3 777
Hankinnan rahavirtavaikutus		-17 013

Hankintahinnan allokointi oli vuonna 2007 alustava. Hankintahintaa korjattiin vuonna 2008 sopimuksen ehtojen mukaisesti. Lisäksi alustava hankintalaskelma tehtiin lopullisesti. Liikearvo pieneni hankintahintakorjauksen vuoksi 1,2 milj. euroa ja hankittujen nettovarojen lopullisen kirjauksen johdosta 0,2 milj. euroa, eli yhteensä 1,5 milj. euroa.

Hankintameno, korjattu
Hankintahinta	19 946
Hankintaan liittyvät kulut	559
Hankintameno yhteensä	20 505

Liikearvo, korjattu 12 747

Liitetieto 8 liikevaihto

tuhatta euroa

Liikevaihto	2008	2007
Tavaroiden myynti	239 288	246 674
Palveluiden myynti	31 131	23 127
Yhteensä	270 419	269 801

Liitetieto 9 pitkäaikaishankkeet

tuhatta euroa

Pitkäaikaishankkeet 2008	2007
Liikevaihtoon sisältyvät pitkäaikaishankkeista kirjatut tuotot yhteensä 103 124 Liikevaihtoon sisältyvät keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista kirjatut tuotot 53 434	96 030 61 428
Keskeneräisistä pitkäaikaishankkeista taseeseen kirjatut saadut ennakkomaksut 10 283	13 240

Liitetieto 10 liiketoiminnan muut tuotot

tuhatta euroa

Liiketoiminnan muut tuotot	2008	2007
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	116	72
Vuokratuotot	71	26
Muut liiketoiminnan tuotot	257	505
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	444	603

Liitetieto 11 materiaalit ja liiketoiminnan muut kulut

tuhatta euroa

Materiaalit	2008	2007
Aineet ja tarvikkeet, ostot tilikauden aikana	87 179	92 781
Aine- ja tarvikevarastojen muutos	-1 022	255
Materiaalit yhteensä	86 157	93 036
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	4 260	4 317
Omaisuuden myyntitappiot	11	155
Alihankinta, huolto ja ylläpito	37 608	37 438
Muut kulut	66 355	52 469
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	108 234	94 379
Tilintarkastajille maksetut palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot, KPMG	355	386
Viralliset lausunnot, KPMG	3	-
Muut palvelut, KPMG	9	218
Muut palvelut, muut tilintarkastusyhteisöt	50	-
Yhteensä	416	604

	2008	2007
Glaston-konsernin päävastuullisena tilintarkastajana toimii KPMG.
Tilintarkastuspalkkiot päävastuulliselle tilintarkastajalle tilikauden tarkastuksesta	406	386
Tutkimus- ja kehityskulujen yhteismäärä
Suoraan tulosvaikutteisesti kirjatut	9 940	4 061
Aktivoitujen tuotekehitysmenojen poistot ja arvonalentumiset raportointikaudella	4 490	2 204
Yhteensä	14 430	6 265
prosenttia liikevaihdosta	5,3 %	2,3 %
Raportointikaudella taseeseen aktivoidut tuotekehitysmenot	4 186	9 028

Liitetieto 12 henkilöstökulut, henkilöstömäärä ja johdon palkat ja palkkiot

tuhatta euroa

	2008	2007
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	59 712	49 655
Eläkekulut	7 739	5 904
Muut henkilöstösivukulut	9 154	8 689
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	283	-556
Yhteensä	76 888	63 692
Eläkekulut
Etuuspohjaiset järjestelyt	-97	124
Maksupohjaiset järjestelyt	7 836	5 780

Yhteensä 7 739 5 904

Eläke-etuuksista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 23.

Osakeperusteisesta kannustinjärjestelmästä sekä optiojärjestelystä on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 31.

Konsernin johtoryhmän palkat ja palkkiot

euroa	2008	2007
Toimitusjohtaja Mika Seitovirta
Maksettu rahapalkka	442 014	377 612
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, rahana maksettu	74 204	-
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, luovutettujen osakkeiden arvo	61 391	-
Maksettu tulospalkkio	87 930	-
Rahapalkat yhteensä	665 539	377 612
Luontoisedut	2 420	4 604
Yhteensä	667 959	382 216
Lakisääteiset eläkemaksut (TyEL tai vastaava)	21 827	16 439

	2008	2007
euroa
Muu johtoryhmä yhteensä
Maksetut rahapalkat	1 176 370	1 116 584
Optiojärjestelyt, rahana maksettu	-	4 253 077
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, rahana maksettu	137 395	-
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, luovutettujen osakkeiden arvo	102 319	-
Maksetut tulospalkkiot	298 237	699 471
Rahapalkat yhteensä	1 714 321	6 069 132
Luontoisedut	70 804	56 719
Yhteensä	1 785 125	6 125 851
Lakisääteiset eläkemaksut (TyEL tai vastaava)	137 193	141 698

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 3 kuukautta, minkä lisäksi hänelle maksetaan 15 kuukauden palkkaa vastaava korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo hänet. Toimitusjohtajalla ei ole erityistä sopimusta julkisen ostotarjouksen varalta.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot muodostuvat kiinteästä kuukausipalkasta, vuosibonuksesta sekä pitkän aikavälin palkitsemiseen tarkoitetusta osakepalkkiojärjestelmästä, josta on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa 31. Vuosibonus määräytyy Glastonin taloudellisen menestymisen pohjalta. Mittareina käytetään konsernin tulosta, liiketoiminta-alueen tai -yksikön tulosta sekä henkilökohtaisia tavoitteita.

Glaston Oyj Abp:n toimitusjohtajalla on mahdollisuus päästä eläkkeelle 62-vuotiaana. Muiden konsernin johtorymän jäsenien eläkeikä on normaalin paikallisen lainsäädännön mukainen.

Glaston Oyj Abp:n hallitukselle maksetut palkkiot

euroa	2008	2007
Andreas Tallberg, hallituksen puheenjohtaja	47 200	43 100
Christer Sumelius, hallituksen varapuheenjohtaja	34 500	35 000
Claus von Bonsdorff	24 500	25 000
Klaus Cawén	24 500	26 000
Carl-Johan Rosenbröijer	24 500	25 500
Mikael Mäkinen (*	18 000	-
Jan Lång (*	18 000	-
Jan Hasselblatt (**	6 500	24 500
Lars Hammarén	-	6 500
Heikki Mairinoja	-	7 000
Carl-Johan Numelin	-	14 800
Yhteensä	197 700	207 400

(* Hallituksen jäsen 11.3.2008 alkaen

(** Hallituksen jäsen 11.3.2008 saakka

Glaston Oyj Abp:n hallituksen jäsenille on maksettu tehtävästä vuosikorvaus ja kokouspalkkio, muuta palkkiota ei ole maksettu. Glaston Oyj Abp:n hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 40 000 (40 000) euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 30 000 (30 000) euroa vuodessa ja kullekin jäsenelle 20 000 (20 000) euroa vuodessa. Lisäksi maksettiin kokouspalkkiota kokouksen puheenjohtajalle 800 (800) euroa kokoukselta ja jäsenille 500 (500) euroa kokoukselta. Hallituksen jäsenille ei luovutettu tilikauden aikana palkkioina osakkeita tai osakejohdannaisia oikeuksia.

Emoyhtiön hallituksen jäsenille on otettu hallituspalkkioista karttuva vapaaehtoinen eläkevakuutus ja kyseinen eläkevastuu on katettu. Eläkevakuutus vastaa suuruudeltaan TyEL-eläkettä.

Henkilöstömäärä	2008	2007
Henkilöstö keskimäärin, jatkuvat liiketoiminnot	1 519	1 288
Henkilöstö keskimäärin, lopetetut liiketoiminnot	-	14
Yhteensä	1 519	1 302
Henkilöstö Suomessa vuoden lopussa	440	425
Henkilöstö Suomen ulkopuolella vuoden lopussa	1 101	1 010
Yhteensä	1 541	1 435

Yhteisyrityksen henkilömäärä oli keskimäärin 51. Yhteisyrityksen henkilömäärä ei sisälly Glaston-konsernin henkilömääriin.

Liitetieto 13 rahoituserät tuhatta euroa

2008 2007 Kirjattu tuloslaskelmaan Korkotuotot Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 5 - Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 836 741 Muut korkotuotot 133 - Korkotuotot yhteensä 974 741 Osinkotuotot Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 9 9 Myyntivoitot Myyntivoitot myytävänä olevista varoista 83 - Myyntivoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista 6 - Myyntivoitot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 14 - Myyntivoitot yhteensä 103 - Muut rahoitustuotot Päästöoikeussaamisista 1 154 - Korkokulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon merkityistä rahoitusveloista -2 411 -1 059 Muut korkokulut -123 - Korkokulut yhteensä -2 534 -1 059 Muut rahoituskulut Jaksotettuun hankintamenoon merkityistä rahoitusveloista -60 - Lainoista ja muista saamisista -251 -499 Muut rahoituskulut -53 -120 Muut rahoituskulut yhteensä -364 -619 Arvonalentumistappiot myytävissä olevista rahoitusvaroista -109 - Valuuttakurssierot, netto Jaksotettuun hankintamenoon merkityistä rahoitusveloista -1 598 913 Lainoista ja muista saamisista 291 - Muut valuuttakurssierot 96 - Valuuttakurssierot yhteensä -1 211 913 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä tuloslaskelman rahoituserissä -1 978 -15 Valuuttakurssierot, netto, liikevoitossa Liikevaihto 38 133 Ostot 114 148 Yhteensä 152 281

	2008	2007
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset, joihin sovellettu suojauslaskentaa
Liikevaihtoon kirjatut realisoituneet valuuttajohdannaiset	450	1 635
Liikevaihtoon kirjatut realisoitumattomat valuuttajohdannaiset	-1	344
Rahoituseriin kirjatut realisoituneet valuuttajohdannaiset	-	36
Rahoituseriin kirjatut realisoitumattomat valuuttajohdannaiset	-	-10
Yhteensä	449	2 005
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovellettu suojauslaskentaa
Liikevaihtoon kirjatut realisoituneet valuuttajohdannaiset	-364	-
Liikevaihtoon kirjatut realisoitumattomat valuuttajohdannaiset	-223	-
Yhteensä	-587	-
Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset	17	-
Rahavirran suojauksen käypien arvojen muutokset, tehokas osuus	-	35
Rahavirran suojauksen käypien arvojen muutokset, tehokas osuus, siirto tulosvaikutteiseksi	-28	217
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-	184
Yhteensä muissa laajan tuloksen erissä	-12	436

Glaston-konserni ei ole aktivoinut korkokuluja vuosina 2008 ja 2007. IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardin mukaisesti vieraan pääoman menojen aktivointi aloitetaan ehdot täyttävien omaisuuserien osalta vuonna 2009.

Myyntisaamisten arvonalentumisista on kerrottu liitetiedossa 21.

Liitetieto 14 tuloverot

tuhatta euroa

Tuloslaskelman verot	2008	2007
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot kuluvalta vuodelta	-4 662	-2 289
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot edellisiltä vuosilta	-472	173
Laskennalliset verot	4 366	-3 078
Muut verot	-323	-8
Tuloslaskelman verot, jatkuvat liiketoiminnot yhteensä	-1 091	-5 202
Tuloslaskelman verot, lopetetut liiketoiminnot	-	-1 346
Tuloslaskelman verot yhteensä	-1 091	-6 548

Muihin laajan tuloksen eriin ja omaan pääomaan kirjatut verot

Yhteensä muihin laajan tuloksen eriin ja omaan pääomaan kirjatut verot	62	-203
Yhteensä kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot	116	-142
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus, muut laajan tuloksen erät	-	-48
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, oma pääoma	89	-
Omien osakkeiden luovutus, oma pääoma	27	-94
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot
Yhteensä laskennalliset verot	-54	-61
Myytävissä olevien varojen käyvän arvon muutokset, muut laajan tuloksen erät	-4	-
Rahavirran suojaus, nettotappiot ja -voitot käyvän arvon muutoksista, muut laajan tuloksen erät	7	-61
Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä, oma pääoma	-62	-
Omien osakkeiden luovutus, oma pääoma	5	-
Laskennalliset verot

Voimassa olevien verokantojen mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelman veroihin

Tulos ennen veroja	-8 085	12 188
Vero voimassa olevalla emoyhteisön verokannalla	2 102	-3 169
Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus	182	-1 520
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat menot	-1 836	-410
Verokannan ja verolakien muutosten vaikutus	334	390
Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	-473	-
Tilikaudella kirjatut laskennalliset verot aikaisempiin tilikausiin liittyvistä väliaikaisista eroista	-	-267
Lähdeverot ja tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-614	173
Yhteis- ja osakkuusyritysten tulososuuden vaikutus	7	-
Käytetyt verotukselliset tappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	262	-
Kirjatut laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioista	-632	-
Konsernieliminoinneista	-412
Muut	-11	-399
Verot tuloslaskelmassa	-1 091	-5 202

Efektiivinen verokanta N/A 42,7 %

Konserniyrityksillä on verotuksellisia tappioita yhteensä 11,2 (8,3) milj. euroa, joita voidaan kohdistaa tulevia verotettavia tuloja vasten. Kaikista verotuksellisista tappioista ei ole kirjattu verosaamista, koska niiden käytettävyyteen liittyy epävarmuutta. Laskennallista verosaamista on kirjattu tappioista 1,8 (1,8) milj. euroa.

Rajoitettu vähentämisoikeus koskee 83 (85) prosenttia verotuksellisista tappioista ja rajoittamaton vähennysoikeus 17 (15) prosenttia verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verosaamiset väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappiosta sisältyvät tilinpäätökseen vain siihen määrään asti kuin veroyksikölle todennäköisesti syntyy verotettavaa tuloa niin, että verosaamiset pystytään hyödyntämään. Eri maiden verokantojen muutokset on otettu huomioon laskennallisissa veroissa. Suomen yhteisöverokanta on 26 prosenttia.

89 Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu vuosina 2008 ja 2007 suomalaisten tai ulkomaalaisten tytäryritysten jakamattomista voittovaroista, koska suurin osa näistä voidaan jakaa omistajayritykselle ilman veroseuraamuksia. Myöskään osakkus- ja yhteisyritysten jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa.

Verosaamiset ja verovelat	2008	2007
Laskennalliset verosaamiset	7 916	4 446
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat saamiset	4 369	1 655
Laskennalliset verovelat	8 439	9 374
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat velat	1 933	3 520

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys

tuhatta euroa

2008

1.1.	Kurssi ero	Yrityshankinnat ja -myynnit	Muutos tuloslaskel massa (- verokulu)	Kirjattu omaan pääomaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.
-	-	-	26	-	-	26
702	120	-	-9	-	-	813
282	-	-	-57	-	-	226
	-	-	11	-	-	1 813
155	-	-	-76	-56	-	23
	-30	-	3 540	-	-	5 014
	90	-	3 436	-56	-	7 916
	1 802 1 504 4 446

Raportointikaudella on kirjattu aikaisempien tilikausien vahvistetuista verotuksellisista tappioista lisää laskennallista verosaamista 0,6 milj. euroa. Muut väliaikaiset erot koostuvat kirjanpidossa tehdyistä kulukirjauksista, joita ei ole vielä vaadittu vähennettäviksi verotuksessa.

1.1.	Kurssi ero	Yrityshankinnat ja -myynnit	Muutos tuloslaskel massa (+ verokulu)	Kirjattu omaan pääomaan	muihin laajan tuloksen eriin	31.12.
2 573	-	-	-287	-	-	2 286
402	-	-	-38	-	-	363
2 468	-	-	-768	-	-	1 700
13	-	-	2	-	-3	12
-	-	-	44	-	-	44
3 918	-2	-	118	-	-	4 034
9 374	-2	-	-930	-	-3	8 439
						Kirjattu

Laskennallisten verojen muutos tuloslaskelmassa yhteensä (- verokulu)

2007

Laskennalliset verosaamiset	1.1.	Kurssi ero	Yrityshankinnat ja -myynnit	Muutos tuloslaskel massa (- verokulu) (*	Kirjattu omaan pääomaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.
Realisoitumattomat sisäiset katteet ja myyntivoitot, vaihto-omaisuus	794	-	-	-92	-	-	702
Realisoitumattomat sisäiset katteet ja myyntivoitot, aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	327	-	-	-45	-	-	282
Vähennyskelpoiset vahvistetut tappiot	3 317	-	-	-1 515	-	-	1 802
Osakeperusteiset maksut	1 536	-	-	-1 381	-	-	155
Rahavirran suojaus	56	-	-	-64	-	8	0
Muut väliaikaiset erot	2 544	-	-	-1 039	-	-	1 505
Laskennalliset verosaamiset taseessa	8 574	-	-	-4 136	-	8	4 446

Laskennalliset verovelat	1.1.	Kurssi ero	Yrityshankinnat ja -myynnit	Muutos tuloslaskel massa (+ verokulu) (*	Kirjattu omaan pääomaan	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoero	4 088	-	-	-1 515	-	-	2 573
Etuuspohjaiset työsuhde-etuudet	113	-	-	289	-	-	402
Käypään arvoon kirjatut aineettomat hyödykkeet	-	-	2 560	-92	-	-	2 468
Käypään arvoon kirjatut myytävissä olevat rahoitusvarat ja rahavirran suojaus	8	-	-	-48	-	53	13
Muut väliaikaiset erot	3 222	-1	-	697	-	-	3 918
Laskennalliset verovelat taseessa	7 431	-1	2 560	-669	-	53	9 374

Laskennallisten verojen muutos tuloslaskelmassa yhteensä (- verokulu)

-3 467

4 366

(* Muutos tuloslaskelmassa sisältää sekä jatkuvien että lopetettujen liiketoimintojen osuuden.

Liitetieto 15 poistot ja omaisuuserien arvon alentuminen

tuhatta euroa

Poistot	2008	2007
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	762	716
Aktivoidut kehittämismenot	2 904	2 204
Muut aineettomat hyödykkeet	184	115
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	1 316	1 161
Koneet ja kalusto	3 284	2 764
Muut aineelliset hyödykkeet	201	130
Poistot yhteensä	8 651	7 090
Arvonalentumiset
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	149	-

Aktivoidut kehittämismenot	1 586	-
Muut aineettomat hyödykkeet	26	-
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	553	-
Muut aineelliset hyödykkeet	240	-
Arvonalentumiset yhteensä	2 554	-
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	11 205	7 090

Omaisuuserien arvon alentuminen

Glastonin liiketoimintasegmentit muodostavat Glastonin rahavirtoja tuottavat yksiköt. Näiden tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden segmenttien tuottamista rahavirroista.

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta IAS 36:n mukaisesti. Glastonilla ei ole liikearvon lisäksi muita aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Myös keskeneräisten aineettomien hyödykkeiden tasearvot testataan raportointikaudella mahdollisen arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus tehdään aina myös silloin kun on olemassa viitteitä siitä, että omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon.

Liikearvon testaus on suoritettu vertaamalla sen rahavirtaa tuottavan yksikön, jolle liikearvo on kohdistettu, kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Arvonalentumiskirjaus on tehty, mikäli kerrytettävissä oleva rahamäärä on alempi kuin kirjanpitoarvo. Myös muiden aineettomien hyödykkeiden sekä aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistestaus on tehty vastaavalla tavalla.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvona, joka on saatu diskonttaamalla sen arvioidut vastaiset rahavirrat. Nämä rahavirta-arviot perustuvat pääosin johdon hyväksymään budjettiin tai ennusteisiin, kuitenkin enintään viideltä vuodelta. Sen jälkeiset vastaiset rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennusteisiin perustuvat rahavirrat. Terminaaliarvot on laskettu käyttäen Läntisen Euroopan pitkän aikavälin kasvuennustetta.

Mikäli omaisuuserä on luokiteltu myytävänä olevaksi, on kerrytettävissä oleva rahamäärä määritelty käyttäen omaisuuserän käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Käyttöarvolaskelmissa käytetyt oletukset ovat pääosin samat

kuin mitä on käytetty budjetissa ja ennusteissa. Oletusten perusteella laskettuja rahavirtoja on kuitenkin oikaistu arvonalentumistestauksessa siten, että niistä on eliminoitu ne vastaiset rahavirrat, joiden odotetaan syntyvän sellaisista uudelleenjärjestelyistä, joihin ei olla vielä sitouduttu, sekä rahavirrat, joiden odotetaan syntyvän omaisuuserän suorituskyvyn parantamisesta tai lisäämisestä. Sellaisten uudelleenjärjestelyjen, joihin oli testaushetkellä sitouduttu, rahavirtavaikutukset on huomioitu.

Arvonalentumislaskelmissa käytetyt tärkeimmät oletukset, kuten markkinoiden kehittyminen sekä tuotteiden ja merkittävimpien raaka-aineiden hintakehitys, perustuvat lähtökohtaisesti useasta eri ulkoisesta informaatiolähteestä saatuihin tietoihin. Näiden tietojen sekä toteutuneen kehityksen perusteella on muodostettu ennusteissa käytetyt oletukset. Raportointikauden lopussa puhjenneen kansainvälisen rahoituskriisin vaikutukset on huomioitu lähiajan rahavirroissa negatiivisena kehityksenä, mutta toimialan peruslähtökohtien uskotaan olevan muuttumattomat, joten myöhempien vuosien kehityksen uskotaan kääntyvän positiiviseksi. Vaikka uuskonemyynnin kehityksen arvioidaan olevan lähivuosina negatiivinen verrattuna aikaisempiin vuosiin, kasvava huoltoliiketoiminta tuottaa tasaisempaa rahavirtaa ja tasaa siten uuskonemyynnin heikentyneitä rahavirtoja. Lisäksi ohjelmistoliiketoiminnan (Software Solutions) ei arvioida kärsivän rahoituskriisistä uuskonemyynnin lailla.

Kerrytettävän rahamäärän diskonttauskorkona on käytetty keskimääräistä pääoman kustannusta. Se on määritelty ennen veroja, ja sen voidaan katsoa kuvastavan markkinoiden näkemystä tarkasteluhetkellä rahan aika-arvosta sekä omaisuuseriin ja segmenttien toimintamaihin liittyvistä riskeistä. Diskonttauskoron määrittelyssä on huomioitu myös Glastonin tavoitepääomarakenne. Diskonttauskorot on laskettu kullekin segmentille erikseen, ja ne voivat vaihdella eri segmenttien välillä.

Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeisimmät oletukset 2008	Pre processing	Heat Treatment	Software Solutions
Diskonttauskorko (ennen veroja)	12,9 %	11,3 %	11,3 %
Pitkän aikavälin kasvu	2,0 %	2,0 %	2,0 %
Vuosittainen myynnin kasvu ennustejaksolla verrattuna raportointikauteen	-1 % - + 37 %	-12 % - +35 %	+7 % - +31 %
Käyttökateprosentti ennustejaksolla	4 % - 12 %	8 % - 14 %	14 % - 15 %

Käyttöarvolaskelmissa käytetyt keskeisimmät oletukset 2007	Pre processing	Heat Treatment	Software Solutions
Diskonttauskorko (ennen veroja)	13,4 %	10,3 %	10,0 %
Pitkän aikavälin kasvu	2,5 %	2,5 %	2,5 %
Vuosittainen kasvu ennustejaksolla	5 - 10 %	5 - 10 %	5 - 10 %
Liikevoittoprosentin kehitys ennustejaksolla verrattuna raportointikauteen	nousee	nousee	laskee hieman

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo on allokoitu Glastonin liiketoimintasegmenteille vuonna 2007 käyttöönotetun liiketoimintakonseptin mukaisesti.

Liikearvo

66,2 67,6	Yhteensä
12,3 12,6	Software Solutions
28,4 29,0	Heat Treatment
25,4 26,1	Pre-processing
2008 2007	Segmentti
	milj. euroa

Arvonalentumistestauksessa käytetyt kerrytettävissä olevat rahamäärät saattavat muuttua, mikäli rahamäärien laskemisessa käytetyt oletukset muuttuvat.

Herkkyysanalyysi

Johdon arvion mukaan mahdollinen muutos keskeisessä oletuksessa ei aiheuta sitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi kerrytettävissä olevan rahamäärän. Rahavirtaa tuottavat yksiköt ja niitä koskevat oletukset, joiden mahdollinen muutos aiheuttaisi arvonalentumisen, on esitetty alla. Näiden rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävät rahamäärät ylittävät niiden kirjanpitoarvot 31 - 47 prosentilla.

Muutos oletuksessa, joka muiden oletusten säilyessä entisellään aiheuttaisi sen, että kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo:

Diskonttauskorko verojen jälkeen	Käytetty arvo	Muutos
Pre-processing	9,1 %	2,5 prosenttiyksikköä
Heat Treatment	8,4 %	2 prosenttiyksikköä
Software Solutions	7,7 %	1,5 prosenttiyksikköä

Käyttökatteen kehitys	Käytetty arvo	Muutos
Pre-processing	4 % - 12 %	3 prosenttiyksikön pieneneminen
Heat Treatment	8 % - 14 %	2 prosenttiyksikön pieneneminen
Software Solutions	14 % - 15 %	2 prosenttiyksikön pieneneminen

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentuminen

Aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset liittyvät lähinnä käytöstä poistettuihin koneisiin sekä aktivoituihin vuokratilojen perusparannusmenoihin. Aktivoidut vuokratilojen perusparannusmenot on kirjattu alas, mikäli toiminta vuokratuissa tiloissa on loppunut tai loppumassa.

Aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset liittyvät pääosin sellaisiin kehittämismenoihin, joista ei enää arvioida saatavan vastaista taloudellista hyötyä.

Liitetieto 16 aineelliset hyödykkeet

tuhatta euroa

Glastonilla ei ole velkojen vakuudeksi pantattuja aineellisia hyödykkeitä. Velkojen vakuudeksi annetut kiinteistökiinnitykset on esitetty liitetietojen kohdassa 29.

Glastonilla oli vuoden 2008 lopussa aineellisten hyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia yhteensä 0,1 milj. euroa.

Glastonilla ei ollut vuonna 2008 tai 2007 merkittäviä tulosvaikutteisesti kirjattuja kolmansilta osapuolilta saatuja korvauksia aineellisista hyödykkeistä, joiden arvo on alentunut tai jotka on menetetty tai joista on luovuttu.

2008

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	2008 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	1 700	27 288	29 662	1 955	1 973	62 579
Liiketoimintojen yhdistäminen	-	-	-	-	-	-
Muut lisäykset	-	3 629	4 084	170	3 505	11 388
Vähennykset	-	-64	-368	-415	-	-847
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-	-2	-416	1 629	-5 016	-3 805
Kurssierot	4	380	17	-87	42	357
Hankintameno vuoden lopussa	1 704	31 232	32 979	3 252	505	69 673
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-11 692	-17 349	-1 026	-	-30 067
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	44	166	414	-	624
Raportointikauden poistot	-	-1 316	-3 284	-201	-	-4 801
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-	-	1 480	-1 014	-	466
Arvonalentumiset (liitetieto 15)	-	-	-553	-240	-	-793
Kurssierot	-	-31	-96	30	-	-97
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-12 995	-19 636	-2 037	-	-34 668
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 704	18 237	13 343	1 215	505	35 004

2007

	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	2007 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	2 062	25 463	56 756	2 384	3 884	90 549
Liiketoimintojen yhdistäminen	-	-	248	568	-	816
Muut lisäykset	232	2 752	2 733	105	1 996	7 819
Vähennykset	-586	-3 479	-30 666	-1 095	-491	-36 317
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-	2 676	735	-	-3 411	0
Kurssierot	-8	-124	-144	-7	-5	-288
Hankintameno vuoden lopussa	1 700	27 288	29 662	1 955	1 973	62 579
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-	-12 159	-33 193	-1 921	-	-47 273
Vähennysten ja siirtojen kertyneet
poistot	-	1 621	18 500	1 009	-	21 130
Raportointikauden poistot	-	-1 161	-2 764	-130	-	-4 055
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-	-	-	-	-	0
Arvonalentumiset	-	-	-	-	-	0
Kurssierot	-	7	108	16	-	131
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-	-11 692	-17 349	-1 026	-	-30 067
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	1 700	15 596	12 313	929	1 973	32 513

Tuotannollisten koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2008 10 848 Tuotannollisten koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2007 10 436

Liitetieto 17 aineettomat hyödykkeet

tuhatta euroa

Glastonilla ei ole liikearvon lisäksi muita aineettomia hyödykkeitä, joiden taloudellinen vaikutusaika arvioidaan rajoittamattomaksi. Kaikista aineettomista hyödykkeistä liikearvoa lukuunottamatta tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

2008

	Aktivoidut kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muu aineeton omaisuus	Ennakkomaksut	2008 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	20 575	8 573	67 641	2 909	4 294	103 992
Liiketoimintojen yhdistäminen	-	115	39	45	-	199
Muut lisäykset	1 908	1 536	-	595	2 598	6 636
Vähennykset	-1 476	-222	-1 454	-3	-	-3 155
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	1 464	77	-43	-1 616	1 056	938
Kurssierot	-	19	-	-17	-	2
Hankintameno vuoden lopussa	22 471	10 098	66 183	1 913	7 948	108 612
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-8 597	-5 859	-	-2 326	-	-16 782
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	1 476	203	-	3	-	1 682
Raportointikauden poistot	-2 904	-762	-	-184	-	-3 850
Arvonalentuminen (liitetieto 15)	-1 586	-149	-	-26	-	-1 761
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-1	-1	-	851	-	849
Kurssierot	-	-37	-	16	-	-21
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-11 612	-6 605	-	-1 666	-	-19 883
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	10 859	3 493	66 183	247	7 948	88 729

2007

	Aktivoidut kehittämis menot	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Muu aineeton omaisuus	Ennakkomaksut	2007 yhteensä
Hankintameno vuoden alussa	10 992	11 853	53 179	4 573	4 267	84 864
Liiketoimintojen yhdistäminen	6 491	-	14 200	-	-	20 691
Muut lisäykset	1 102	1 172	336	287	2 173	5 070
Vähennykset	-120	-4 401	-	-1 953	-36	-6 510
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	2 110	-	-74	-	-2 110	-74
Kurssierot	-	-51	-	2	-	-49
Hankintameno vuoden lopussa	20 575	8 573	67 641	2 909	4 294	103 992
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden alussa	-6 418	-5 305	-	-4 112	-	-15 835
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	25	97	-	1 903	-	2 025
Raportointikauden poistot	-2 204	-716	-	-114	-	-3 034
Uudelleenryhmittely ja muut muutokset	-	-	-	-	-	-
Kurssierot	-	65	-	-3	-	62
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset vuoden lopussa	-8 597	-5 859	-	-2 326	-	-16 782
Kirjanpitoarvo vuoden lopussa	11 978	2 714	67 641	583	4 294	87 210

Liitetieto 18 osakkuus- ja yhteisyritykset tuhatta euroa

Sijoitukset yhteisyrityksiin	2008	2007
Kirjanpitoarvo 1.1.	770	-
Kurssierot	80	-
Lisäykset	-	770
Tulososuus	19	-
Siirrot tase-erien välillä	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	869	770

Yhteisyritysten kirjanpitoarvo ei sisällä liikearvoa.

Sijoitukset osakkuusyrityksiin

Kirjanpitoarvo 1.1.	-	-
Kurssierot	-	-
Lisäykset	-	-
Tulososuus	9	-
Siirrot tase-erien välillä	14	-
Kirjanpitoarvo 31.12.	23	-

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvo ei sisällä liikearvoa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset			Konsernin omistusosuus, %		Osakkeiden kirjanpitoarvo
			2008	2007	2008	2007
Sanhe AAA Tools Co.	Sanhe	Kiina	70	70	869	770
Bitec GmbH Büro für Informationstechnik	Chemnitz	Saksa	49	49	23	-
					892	770

Sanhe AAA Tools Co. on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä eikä tytäryrityksenä, koska Glastonilla ei ole määräysvaltaa yrityksessä.

Glaston-konsernin osuus yhteisyritysten varoista, veloista, tuotoista ja kuluista on esitetty alla.

Osuus varoista ja veloista

	2008	2007
Pitkäaikaiset varat	531	498
Lyhytaikaiset varat	435	354
Yhteensä	966	853
Pitkäaikaiset velat	-	-
Lyhytaikaiset velat	97	4
Yhteensä	97	4

Osuus tuotoista ja kuluista	2008	2007
Liikevaihto	469	-
Tuotannon kulut	-342	-
Liiketoiminnan muut kulut ja poistot	-103	-
Liikevoitto	23	-
Rahoitustuotot ja -kulut	2	-
Tulos ennen veroja	25	-
Tuloverot	-6	-
Tilikauden tulos	19	-

Yhteisyrityksellä ei ole ollut toimintaa vuonna 2007.

Saamiset yhteisyrityksiltä ja velat yhteisyrityksille

Saamiset

Lyhytaikaiset saamiset	30	-
Saamisista yhteisyrityksiltä ei ole kirjattu luottotappioita.
Liiketoimet yhteisyritysten kanssa
Myynti yhteisyrityksille	24	-

Saamiset osakkuusyrityksiltä ja velat osakkuusyrityksille

Konserniyrityksillä ei ole saamisia osakkuusyritykseltä eikä velkoja osakkuusyritykselle vuonna 2008 eikä vuonna 2007.

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa

Glaston-konsernin yrityksillä ei ole liiketoimintaa osakkuusyrityksen kanssa.

Osakkuusyrityksen taloudellinen informaatio

Vuoden 2008 konsernitilinpäätökseen on yhdistelty konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyrityksen vuoden 2007 tuloksesta. Vuoden 2008 tilinpäätöstä ei ole ollut saatavilla Bitec GmbH Büro für Informationstechnik -yrityksestä konsernitilinpäätöksen valmistumisajankohtaan mennessä.

	2007
Voitto	38
Varat	369
Velat	224

Liitetieto 19 myytävissä olevat rahoitusvarat

tuhatta euroa

2008	Myytävissä olevat osakkeet	Muut myytävissä olevat sijoitukset
Tasearvo 1.1.	87	18
Kurssiero	-	-
Lisäykset	-	4
Vähennykset	-6	-17
Siirrot tase-erien välillä	256	69
Arvonalentumiset	-40	-67
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut käyvän arvon muutokset	17	-
Tasearvo 31.12.	314	7

2007	Myytävissä olevat osakkeet	Muut myytävissä olevat sijoitukset
Tasearvo 1.1.	592	-
Kurssiero	-	-
Lisäykset	-	18
Vähennykset	-	-
Siirrot tase-erien välillä	-505	-
Arvonalentumiset	-	-
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut käyvän arvon muutokset	-	-
Tasearvo 31.12.	87	18

Glaston on luokitellut pitkäaikaiset sijoituksensa myytävissä oleviin osakkeisiin ja muihin myytävissä oleviin sijoituksiin. Myytävissä olevien varojen realisoitumattomat arvonmuutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja ne sisältyvät omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon myyntihetkeen saakka, jolloin ne siirretään tulosvaikutteisiksi. Sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esimerkiksi koska sijoituksella ei ole noteerausta, esitetään hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon, mikäli sijoituksesta on tehty arvonalentumiskirjaus.

Vuonna 2007 siirrot tase-erien välillä ovat pääosin emoyhteisön omistamia osakkeita, jotka on luokiteltu myytävänä oleviin varoihin. Vuoden 2008 siirrot tase-erien välillä sisältävät pääosin näiden myytävänä olevien osakkeiden siirtoja takaisin myytävissä oleviin osakkeisiin. Näiden arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmassa rahoituseriin.

Liitetieto 20 vaihto-omaisuus

tuhatta euroa

	2008	2007
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	6 494	6 205
Keskeneräiset tuotteet	20 541	22 398
Valmiit tuotteet	25 867	16 960
Ennakkomaksut	1 015	625
Yhteensä	53 918	46 188
Raportointikaudella kirjatut vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset	-3 470	-2 000
Raportointikaudella kirjatut vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjausten peruutukset	84	-
Yhteensä	-3 386	-2 000

Vaihto-omaisuus, joka on kirjattu taseeseen käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tase-arvo 4 254 0

Liitetieto 21 lyhytaikaiset saamiset

tuhatta euroa

	2008	2007
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	66 041	64 693
Myyntisaamiset, erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	3 090	8 058
Myyntisaamiset yhteensä	69 131	72 752
Siirtosaamiset	6 942	9 420
Muut saamiset	2 270	3 819
Muut saamiset, erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua	4 915	5 018
Lainasaamiset	-	279
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	83 258	91 287

Siirtosaamiset koostuvat pääosin rahoituserien jaksotuksista, johdannaisinstrumenttien käyvistä arvoista, myynnin jaksotuksista, vakuutusjaksotuksista sekä muista jaksotuksista.

Johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtosaamiset on eritelty tarkemmin liitetietojen kohdassa 28.

Yli 12 kuukauden kuluttua erääntyvät saamiset on diskontattu.

Myyntisaamisten ikäjakauma 31.12.

	Myyntisaamisten tasearvo luottotappiovarauksen jälkeen				Erääntynyt
		Erääntymätön	‹ 30 päivää	31 - 180 päivää	181 - 360 päivää › 360 päivää
2008	69 131	41 075	11 299	12 808	3 274	675
2007	72 752	45 113	9 917	9 408	7 750	566

Myyntisaamisten, jotka olisivat erääntyneet, mutta joiden ehdot on uudelleen neuvoteltu, tasearvo oli 3,3 (0,9) milj. euroa.

Myyntisaamisten luottotappiovarauksen muutokset

Luottotappiovaraus 1.1.2007		3 733
Kirjattu raportointikauden aikana luottotappiovarausta		1 044
Käytetty raportointikauden aikana		-722
Luottotappiovarauksen peruutus		-
Luottotappiovaraus 31.12.2007		4 055
Kirjattu raportointikauden aikana luottotappiovarausta		3 746
Käytetty raportointikauden aikana		-177
Luottotappiovarauksen peruutus		-152
Luottotappiovaraus 31.12.2008		7 472
	2008	2007
Tulosvaikutteisesti kirjatut myyntisaamisten arvonalentumiset netto, tuhatta euroa	3 708	1 044

Liitetieto 22 omaan pääomaan sisältyvät laajan tuloksen erät

tuhatta euroa

	Suojaus rahasto	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Kertyneet kurssierot	Määräys vallat tomille omistajille kuuluva osuus	Yhteensä
Tilikauden muut laajan tuloksen erät 2007
Kurssierot ulkomaisista yksiköistä	-	-	-	-1 789	2	-1 786
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-	-	-	184	-	184
Tuloverot ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksesta	-	-	-	-48	-	-48
Rahavirran suojaukset	251	-	-	-	-	251
Tuloverot rahavirran suojauksista	-61	-	-	-	-	-61
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset	-	-	-	-	-	-
Tuloverot myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista	-	-	-	-	-	-
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	190	-	-	-1 653	2	-1 460
Tilikauden voitto 2007	-	-	10 756	-	14	10 770
Tilikauden laaja tulos yhteensä vuonna 2007	190	-	10 756	-1 653	16	9 309

	Suojaus rahasto	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Kertyneet kurssierot	Määräys vallat tomille omistajille kuuluva osuus	Yhteensä
Tilikauden muut laajan tuloksen erät 2008
Kurssierot ulkomaisista yksiköistä	-	-	-	691	-10	681
Muut muutokset ja siirrot	-	21	-75	-	65	11
Rahavirran suojaukset	-28	-	-	-	-	-28
Tuloverot rahavirran suojauksista	7	-	-	-	-	7
Myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutokset	-	17	-	-	-	17
Tuloverot myytävissä olevien rahoitusvarojen käypien arvojen muutoksista	-	-4	-	-	-	-4
Tilikauden muut laajan tuloksen erät	-21	33	-75	691	55	683
Tilikauden tappio 2008	-	-	-9 134	-	-42	-9 176
Tilikauden laaja tulos yhteensä vuonna 2008	-21	33	-9 209	691	13	-8 493

Liitetieto 23 eläke-etuudet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

tuhatta euroa

Glaston-konsernilla on useita pitkäaikaisia etuuspohjaisia työsuhde-etuuksia toimintamaissaan. Järjestelyt sisältävät eläkkeitä ja irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia.

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyitä Suomessa. Konsernilla on myös maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, joista on kirjattu eläkekulua tuloslaskelmaan 7,8 (5,8) milj. euroa.

Etuuspohjaisten eläkkeiden lisäksi Glastonilla on etuuspohjaisia erorahajärjestelyitä Italiassa ja Meksikossa.

	2008	2007
Tase-erät Suomen etuuspohjaisista eläkkeistä
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-	-255
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	48	495
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattisen voitot (tappiot -)	109	31
Erotus	157	271
Kirjattu taseeseen
Velat	157	271
Saamiset	-	-
Nettovelka	157	271
Tase-erät muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-	-
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	4 400	4 499
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattisen voitot (tappiot -)	-566	-505
Erotus	3 834	3 994

Nettovelka	3 834	3 994
Saamiset	-	-
Velat	3 834	3 994
Kirjattu taseeseen

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos, Suomen etuuspohjaiset eläkkeet

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	255	270
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	14	13
Vakuutusmatemaattiset voitot (tappiot -)	-	-84
Maksetut etuudet	-	-29
Työnantajan suorittamat maksut	1	85
Muut muutokset	-270	-
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	0	255

Velvoitteiden nykyarvon muutos, Suomen etuuspohjaiset eläkkeet

Velvoitteiden nykyarvo 1.1.	495	536
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1	110
Korkomeno velvoitteista	24	28
Vakuutusmatemaattiset tappiot (voitot -)	-99	-150
Maksetut etuudet	-15	-29
Muut muutokset	-358	-
Velvoitteiden nykyarvo 31.12.	48	495

Velvoitteiden nykyarvon muutos, muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	2008	2007
Velvoitteiden nykyarvo 1.1.	4 499	6 191
Kurssiero	-13	-7
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	5	48
Korkomeno velvoitteista	227	278
Vakuutusmatemaattiset tappiot (voitot -)	113	163
Järjestelyn supistamisen vaikutus	-	-882
Maksetut etuudet	-431	-1 292
Velvoitteiden nykyarvo 31.12.	4 400	4 499
Kirjaukset tuloslaskelmaan, etuuspohjaiset eläkkeet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	1	109
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-14	-13
Korkomenot velvoitteista	24	28
Kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot	-20	-
Muut muutokset	-88	-
Yhteensä kirjattu eläkekuluihin (voitto -)	-97	124

Glastonin arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2009 ovat 8 tuhatta euroa.

Kirjaukset tuloslaskelmaan, muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	5	48
Korkomenot velvoitteista	227	278
Kirjatut vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot	51	-
Järjestelyn supistamisen vaikutus	-	-882
Yhteensä kirjattu muihin henkilöstökuluihin (voitto -)	283	-556

Glastonin arvioidut maksusuoritukset muihin pitkäaikaisiin työsuhde-etuusjärjestelyihin vuonna 2009 ovat 350 tuhatta euroa.

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto, Suomen etuuspohjaiset eläkkeet
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	0	67
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot (-)	0	17
Varojen toteutunut tuotto	0	84

Vakuutusmatemaattiset oletukset	2008		2007
	Suomen etuuspohjaiset eläkkeet	Muut järjestelyt	Suomen etuuspohjaiset eläkkeet	Muut järjestelyt
Diskonttauskorko, %	6,00 %	5,00 % - 8,68 %	5,00 %	4,60 % - 7,64 %
Varojen odotettu tuotto, %	6,00 %	-	5,00 %	-
Tulevat palkankorotukset, %	3,30 %	5,04 %	3,30 %	3,00 % - 5,56 %
Tulevat eläkkeiden korotukset, %	2,10 %	-	2,10 %	-
Inflaatio, %	2,00 %	2,30 % - 4,00 %	2,00 %	1,90 % - 2,00 %
Arvioitu jäljelläoleva työssäoloaika, vuotta	4	11 - 22	10	11 - 17

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautumista omaisuuslajeittain ei ole saatavissa.

Tilikauden ja edellisten tilikausien tiedot, etuuspohjaiset eläkkeet	2008	2007	2006	2005
tuhatta euroa
Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet	48	494	536	504
Järjestelyihin kuuluvat varat	0	254	269	254
Ylikate / alikate (-)	-48	-240	-267	-250
Varojen kokemusperäiset oikaisut	0	84	0	0
Velkojen kokemusperäiset oikaisut	-97	-114	0	0
Tilikauden ja edellisten tilikausien tiedot, muut järjestelyt	2008	2007	2006	2005
tuhatta euroa
Etuuspohjaiset velvoitteet	4 400	4 499	6 193	6 346
Järjestelyihin kuuluvat varat	-	-	-	-
Ylikate / alikate (-)	-4 400	-4 499	-6 193	-6 346
Varojen kokemusperäiset oikaisut	-	-	-	-
Velkojen kokemusperäiset oikaisut	113	163	-1	-

101

Liitetieto 24 korolliset velat

tuhatta euroa

	2008	2007
Pitkäaikaiset korolliset velat
Eläkelainat	10 950	-
Rahoitusleasingvelat	4 383	1 859
Muut pitkäaikaiset velat	1 107	31
Pitkäaikaiset korolliset velat yhteensä	16 440	1 890
Pitkäaikaisten korollisten velkojen erääntyminen
2010 (2009)	5 931	401
2011 (2010)	5 922	220
2012 (2011)	451	204
2013 (2012)	1 564	143
2014 (2013) tai myöhemmin	2 572	922
Yhteensä	16 440	1 890
Pitkäaikaisten lainojen valuuttajakauma
EUR	16 440	1 890
Yhteensä	16 440	1 890
Pitkäaikaiset korolliset velat, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua
Rahoitusleasingvelat Yhteensä	2 572 2 572	922 922
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	41 053	5 732
Yritystodistusohjelma	4 965	12 452
Eläkelainat	5 475	-
Rahoitusleasingvelat	502	269
Muut korolliset lyhytaikaiset velat	1 000	974
Lyhytaikaiset korolliset velat yhteensä	52 995	19 427
Korolliset nettovelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	16 440	1 890
Lyhytaikaiset korolliset velat	52 995	19 427
Muut rahavarat	-	-88
Käteisvarat	-11 524	-11 322
Yhteensä	57 912	9 907

Glaston hyödyntää maksuvalmiutensa hallinnassa pääasiallisesti komittoituja valmiusluottolimiittisopimuksia. Maksuvalmiusluottojen suuruus oli 65 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa 65 milj. euron maksuvalmiusluotosta oli käytössä 29 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa 30 milj. euron maksuvalmiusluottoja ei ollut käytössä.

Glaston Oyj Abp:llä on 50 milj. euron kotimainen yritystodistusohjelma. Yritystodistusohjelman puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia.

Glastonilla ei ole vaihtovelkakirjalainoja eikä muita joukkovelkakirjalainoja.

Korollisiin velkoihin liittyvistä likviditeetti- ja valuuttariskeistä on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 3.

Rahoitusleasing

Glastonilla on useita koneisiin ja kalustoon sekä rakennuksiin liittyviä rahoitusleasingsopimuksia. Merkittävin rahoitusleasingsopimus on vuonna 2008 Akaan kaupungin kanssa solmittu rakennuksen rahoitusleasingsopimus.

	2008	2007
Vähimmäisvuokrien nimellisarvo
Erääntyy alle vuoden kuluessa	859	333
2 - 5 vuoden kuluessa	3 040	1 209
yli 5 vuoden kuluessa	3 332	1 092
Vähimmäisvuokrien nimellisarvo yhteensä	7 230	2 634
Korkokulu	-2 345	-506
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	4 886	2 128
Vähimmäisvuokrien nykyarvo
Erääntyy alle vuoden kuluessa	502	269
2 - 5 vuoden kuluessa	1 811	937
yli 5 vuoden kuluessa	2 572	922
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä	4 886	2 128

Rahoitusleasingsopimuksilla rahoitettujen koneisiin ja kalustoon kirjattujen hyödykkeiden tasearvo oli 31.12.2008 0,5 (0,8) milj. euroa, ja niiden poistot olivat 0,2 (0,2) milj. euroa. Rakennuksiin kirjattujen hyödykkeiden tasearvo oli 31.12.2008 5,0 (1,7) milj. euroa, ja niiden poistot olivat 0,3 (0,1) milj. euroa.

Liitetieto 25

varaukset

tuhatta euroa

Pitkäaikaiset varaukset

2008

	Takuuvaraus	Varaus uudelleenjärjestelyjä varten	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset vuoden alussa	2 588	2 212	68	4 868
Kurssierot	-2	9	-	4
Uudelleenryhmittely	1	-	-	1
Varausten lisäykset	3 224	-	10	3 234
Tilikaudella käytetyt varaukset	-2 088	-977	-	-3 065
Tilikaudella perutut varaukset	-821	-798	-40	-1 659
Varaukset vuoden lopussa	2 904	446	38	3 388

2007

	Takuuvaraus	Varaus uudelleenjärjestelyjä varten	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset vuoden alussa	1 378	-	3	1 381
Kurssierot	-	-	-	-
Uudelleenryhmittely	-	-	-	-
Varausten lisäykset	2 828	2 212	65	5 105
Tilikaudella käytetyt varaukset	-1 618	-	-	-1 618
Tilikaudella perutut varaukset	-	-	-	-
Varaukset vuoden lopussa	2 588	2 212	68	4 868

Lyhytaikaiset varaukset

2008

	Ympäristö- ja vahinkovaraus	Takuuvaraus	Varaus uudelleenjärjestelyjä varten	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset vuoden alussa	-	592	100	1 887	2 579
Kurssierot	-	0	-	-2	-3
Uudelleenryhmittely	-	-1	-37	37	-1
Varausten lisäykset	-	161	5 600	3 251	9 012
Tilikaudella käytetyt varaukset	-	-3	-164	-791	-958
Tilikaudella perutut varaukset	-	-24	0	-34	-58
Varaukset vuoden lopussa	-	724	5 499	4 348	10 572

2007

	Ympäristö- ja vahinkovaraus	Takuuvaraus	Varaus uudelleenjärjestelyjä varten	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset vuoden alussa	4 321	-	1 504	323	6 148
Kurssierot	-	-	-	-	-
Uudelleenryhmittely	-	-	-	-	-
Varausten lisäykset	-	592	-	1 564	2 156
Tilikaudella käytetyt varaukset	-4 321	-	-1 404	-	-5 725
Tilikaudella perutut varaukset	-	-	-	-	-
Varaukset vuoden lopussa	0	592	100	1 887	2 579

Takuuvaraukset

Glaston antaa konetoimituksilleen 1 - 2 vuoden takuun. Takuun aikana tuotteissa havaitut viat korjataan Glastonin kustannuksella. Takuuvaraukset odotetaan käytettävän seuraavan kahden vuoden aikana.

Varaus uudelleenjärjestelyjä varten

Glaston on kirjannut varauksia uudelleenjärjestelyjä varten, kun toimintaa on rationalisoitu sulkemalla tuotantoyksiköitä tai supistamalla toimintaa tuotantoyksiköissä. Uudelleenjärjestelyvaraukset sisältävät vain uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia välittömiä menoja, jotka eivät liity jatkuvaan toimintaan. Uudelleenjärjestelyvaraukset sisältävät mm. irtisanottuun henkilöstöön liittyviä henkilöstökuluvarauksia. Merkittävän osan näistä varauksista arvioidaan realisoituvan maksuun vuoden 2009 aikana. Osa varauksista on sellaisia, joiden realisoitumisajankohtaa ei voida arvioida, esimerkiksi koska realisoitumisajankohta on riippuvainen ulkopuolisen tahon toimenpiteistä.

Muut varaukset

Vuoden 2008 lisäykset liittyvät pääosin aikaisempina vuosina tehdyistä sopimuksista kirjattuihin kuluvarauksiin.

Liitetieto 26 korottomat velat

tuhatta euroa
	2008	2007
Pitkäaikaiset korottomat velat
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	599	263
Lyhytaikaiset korottomat velat
Ostovelat	15 754	23 041
Saadut ennakot	15 444	23 834
Siirtovelat	26 412	35 317
Muut korottomat lyhytaikaiset velat	6 192	7 622
Lyhytaikaiset korottomat velat yhteensä	63 802	89 814

Siirtovelat koostuvat pääosin konetoimitusten kustannusvarauksista, henkilöstökuluista, liikevaihtoon ja ostoihin kohdistuvista jaksotuksista, korkojaksotuksista, johdannaisinstrumenttien käyvistä arvoista sekä muista jaksotuksista.

Johdannaisinstrumenteista kirjatut siirtovelat on eritelty tarkemmin liitetietojen kohdassa 28.

Liitetieto 27 rahoitusvarat ja -velat

tuhatta euroa

31.12.2008	Liite tieto	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityt rahoitusvelat	Johdan naisinstru mentit, joihin sovelletaan suojaus laskentaa	Yhteensä kirjanpito arvot	Yhteensä käyvät arvot
Käteisvarat				11 524			11 524	11 524
Muut rahavarat							-	-
Johdannaiset (varat)	28						-	-
Myyntisaamiset	21			69 131			69 131	69 131
Muut lyhytaikaiset saamiset	21			7 185			7 185	7 185
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	21						0	0
Myytävissä olevat osakkeet	19	314					314	314
Muut myytävissä olevat sijoitukset	19	7					7	7
Pitkäaikaiset korolliset velat	24				-16 440		-16 440	-16 440
Lyhytaikaiset korolliset velat	26				-52 995		-52 995	-52 995
Ostovelat	26				-15 754		-15 754	-15 754
Saadut ennakot	26				-15 444		-15 444	-15 444
Muut korottomat velat	26				-6 791		-6 791	-6 791
Johdannaiset (velat)	28		-126				-126	-126
		321	-126	87 840	-107 424	-	-19 389	-19 389

31.12.2007	Liite tieto	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvai kutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Jaksotettuun hankintamenoon taseeseen merkityt rahoitusvelat	Johdan naisinstru mentit, joihin sovelletaan suojaus laskentaa	Yhteensä kirjanpito arvot	Yhteensä käyvät arvot
Käteisvarat				11 322			11 322	11 322
Muut rahavarat			88				88	88
Johdannaiset (varat)	28					110	110	110
Myyntisaamiset	21			72 751			72 751	72 751
Muut lyhytaikaiset saamiset	21			8 837			8 837	8 837
Lyhytaikaiset korolliset saamiset	21			279			279	279
Myytävissä olevat osakkeet	19	87					87	87
Muut myytävissä olevat sijoitukset	19	18					18	18
Pitkäaikaiset korolliset velat	24				-1 890		-1 890	-1 890
Lyhytaikaiset korolliset velat	24				-19 427		-19 427	-19 427
Ostovelat	26				-23 041		-23 041	-23 041
Saadut ennakot	26				-23 834		-23 834	-23 834
Muut pitkäaikaiset korottomat velat	26				-263		-263	-263
Muut korottomat velat	26				-7 622		-7 622	-7 622
Johdannaiset (velat)	28						-	-
		105	88	93 189	-76 077	110	17 415	17 415

Liitetieto 28 johdannaissopimukset

Glaston-konsernin johdannaissopimukset suojaavat alla olevia transaktioita vaikka ne eivät täyttäisikään IAS 39 -standardin mukaisia suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä. Näiden johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti. Konserniyritykset suojaavat lähinnä valuuttamääräisiä myyntejään ja sitovien saatujen tilausten rahavirtoja, joiden suojausinstrumentteina käytetään joko konsernin rahoitusosaston kanssa tehtyjä valuuttatermiinejä tai suoraan pankkien kanssa tehtyjä valuuttajohdannaisia. Suojaustapahtumien vaikutukset kirjataan tulosvaikutteisesti myynnin oikaisueriin.

Glastonilla on myös vuoden 2008 ja 2007 aikana ollut valuuttajohdannaissopimuksia, jotka täyttivät IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan soveltamisen edellytykset. Näiden johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin verovaikutuksella vähennettynä ja ne on esitetty omassa pääomassa suojausrahastossa siltä osin kuin suojaus on ollut tehokas. Suojauksen tehoton osuus on kirjattu välittömästi tulosvaikutteisesti. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kumulatiivinen voitto tai tappio johdannaisista on siirretty omasta pääomasta tulosvaikutteiseksi samanaikaisesti kuin suojattava erä on kirjattu tulosvaikutteisesti. Vuoden 2008 lopussa konsernilla ei ollut valuuttajohdannaissopimuksia, jotka olisivat täyttäneet suojauslaskennan soveltamisen edellytykset.

Käyvän arvon muutokset niistä valuuttajohdannaisista, joilla suojataan tehokkaasti nettosijoitusta ulkomaiseen tytäryritykseen, kirjataan omaan pääomaan kurssieroihin kunnes tytäryritys myydään, jolloin kaikki myytyyn tytäryritykseen liittyvät kurssierot kirjataan tulosvaikutteisesti. Vuoden 2008 lopussa Glastonilla ei ollut ulkomaiseen tytäryritykseen tehdyn nettosijoituksen suojausta.

Johdannaisten arvostamisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot

tuhatta euroa	2008			2007
Valuuttajohdannaiset	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Valuuttatermiinisopimukset	6 156	-126	12 848	110

Omaan pääomaan sisältyvät johdannaisten käyvän arvon muutokset

	Suojausrahasto
Oma pääoma 1.1.2007	-169
Rahavirran suojaukset, käyvän arvon muutos, tehokas osuus	35
Rahavirran suojaukset, siirretty tulosvaikutteiseksi	217
Laskennalliset verot	-61
Omaan pääomaan sisältyvät rahavirran suojaukset, netto	190
Oma pääoma 31.12.2007	21
Rahavirran suojaukset, käyvän arvon muutos, tehokas osuus	-
Rahavirran suojaukset, siirretty tulosvaikutteiseksi	-28
Laskennalliset verot	7
Omaan pääomaan sisältyvät rahavirran suojaukset, netto	-21
Oma pääoma 31.12.2008	0
	Kurssierot
Oma pääoma 1.1.2007	-
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	184

Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot	-48
Omaan pääomaan sisältyvät erät, netto	136
Oma pääoma 31.12.2007	136
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	-
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot	-
Omaan pääomaan sisältyvät erät, netto	-
Oma pääoma 31.12.2008	136

Johdannaisinstrumentit tuloslaskelmassa	2008	2007
Liikevaihto	-138	1 979
Rahoituserät	-	26
Johdannaisinstrumentit taseessa, saamiset ja velat
Siirtosaamiset
Valuuttajohdannaiset	-	110
Siirtovelat
Valuuttajohdannaiset	126	-

Velat, joiden vakuutena on pantteja tai kiinnityksiä	2008	2007
Konsernilla ei ole velkoja, joiden vakuutena olisi pantteja tai kiinnityksiä.
Vastuusitoumukset
Annetut kiinnitykset Omien sitoumusten puolesta	168	168
Takaisinostovastuut	782	2 990
Takaukset Omien sitoumusten puolesta	772	1 391

Yhteensä 905 1 715 Vastuusitoumukset yhteensä 1 855 4 873

Muiden puolesta 133 324

Muut vuokrasopimukset

Glastonilla on useita ei-purettavissa olevia vuokrasopimuksia. Näiden vuokrasopimusten vastaisten vähimmäisvuokrien määrät on esitetty alla olevassa taulukossa.

Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat

Yhden vuoden kuluessa	4 352	4 345
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	13 738	11 322
Yli viiden vuoden kuluttua	1 213	2 914
Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat yhteensä	19 303	18 581

Muut vuokrasopimukset, konserni vuokralle antajana

Glastonilla on joitain muita vuokrasopimuksia, joissa konserni toimii vuokralle antajana. Näistä ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista saatavat vähimmäisvuokrat on esitetty alla olevassa taulukossa.

Muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat yhteensä	36	-
Yli viiden vuoden kuluttua	-	-
Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua	23	-
Yhden vuoden kuluessa	13	-

Muut ehdolliset velat ja oikeudenkäynnit

Kansainväliseen liiketoimintaansa liittyen Glaston voi olla vastaajana tai kantajana useissa oikeudenkäynneissä. Konserni ei odota minkään erikseen mainitsemattoman tällä hetkellä vireillä olevan oikeudenkäynnin yksin tai yhdessä muiden kanssa heikentävän merkittävästi konsernin taloudellista asemaa tai toiminnan tulosta.

Amerikkalaisen tytäryrityksen, Glaston USA Inc.:n asiakas on tehnyt noin USD 22 miljoonan vaateen vuonna 2004 tapahtuneen laitekaupan seurauksena. Glaston pitää vaadetta perusteettomana. Asia on USA:ssa välimiesoiokeuden käsittelyssä ja päätöstä odotetaan vuoden 2009 toisen vuosineljänneksen aikana.

Konserni kirjasi vuonna 2006 n. 2 milj. euron veronpalautuskirjauksen saatuaan myönteisen päätöksen konsernin kannustejärjestelmän kulujen vähennyskelpoisuudesta verotuksessa. Konserniverokeskuksen veroasiamies valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeus antoi asiasta päätöksen tammikuussa 2009 Glastonin hyväksi. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, sillä valitusaika päättyy maaliskuun lopussa 2009.

Liitetieto 30 konsernin osakkeet ja osuudet

			Konsernin omistus- osuus	Emoyhteisön omistus osuus
Konserniyritykset			%	%
Glaston Oyj Abp	Hämeenkyrö	Suomi
Uniglass Engineering Oy	Tampere	Suomi	100,0 %	100,0 %
Glaston Estonia Oü	Tallinna	Viro	100,0 %
Glaston Services Ltd. Oy	Tampere	Suomi	100,0 %	100,0 %
Glaston Finland Oy	Tampere	Suomi	100,0 %
Tamglass Lasinjalostus Oy	Tampere	Suomi	100,0 %
Tamglass Project Development Oy	Tampere	Suomi	100,0 %
Tamglass EMA Sales Ltd. Oy	Tampere	Suomi	100,0 %
Glaston America, Inc.	Pittsburgh, PA	Yhdysvallat	100,0 %
Glaston USA, Inc.	Cinnaminson, NJ	Yhdysvallat	100,0 %
Glaston North America, Inc.	Greensboro, NC	Yhdysvallat	100,0 %
Glaston UK Ltd.	Nottinghamshire	Iso-Britannia	100,0 %
Bavelloni UK Ltd. (*	Rugby	Iso-Britannia	100,0 %
Glaston France S.A.S.U.	Chassieu	Ranska	100,0 %
Glaston Spain S.L.	Barcelona	Espanja	100,0 %
Glaston Germany GmbH	Nürnberg	Saksa	100,0 %
Glaston Japan, Inc.	Osaka	Japani	100,0 %
Glaston Singapore Pte. Ltd.	Singapore	Singapore	100,0 %
Cattin Machines, S.A.	La Chaux-de-Fonds	Sveitsi	100,0 %
Glaston Brazil Ltda	São Paulo	Brasilia	99,0 %
Glaston Tianjin Co. Ltd.	Tianjin	Kiina	100,0 %
Glaston (Shanghai) Co. Ltd.	Shanghai	Kiina	100,0 %
Glaston China Co. Ltd.	Tianjin	Kiina	100,0 %
LLC Glaston	Moskova	Venäjä	100,0 %
Glaston Australia Pty.Ltd.	Queensland	Australia	100,0 %
Glaston Mexico S.A. de C.V.	Jalisco	Meksiko	100,0 %
Glaston Servicios S.A. de C.V.	Jalisco	Meksiko	100,0 %
Z. Bavelloni South America Ltda	São Paulo	Brasilia	100,0 %
Glasto Holding B.V.	Sittard	Alankomaat	100,0 %
Glaston Netherlands B.V.	Hoensbroek	Alankomaat	100,0 %
Glaston Hong Kong Ltd.	Hong Kong	Kiina	100,0 %
Bavelloni Tools (Tianjin) Co., Ltd.	Tianjin	Kiina	70,0 %
Glaston Italy S.p.A.	Bregnano	Italia	100,0 %
DiaPol S.r.l.	Bregnano	Italia	100,0 %
Albat+Wirsam Software AG	Linden	Saksa	100,0 %	100,0 %
Cantor Software GmbH	Linden	Saksa	100,0 %
Glaston Belgium GmbH	Eupen	Belgia	100,0 %
Albat+Wirsam Software (UK) Ltd.	Hertfordshire	Iso-Britannia	100,0 %
Albat+Wirsam Polska Sp.z.o.o.	Krakova	Puola	100,0 %
Albat+Wirsam North America Inc.	Ontario	Kanada	100,0 %
Yhteisyritys
Sanhe AAA Tools Co., Ltd. (**	Sanhe	Kiina	70,0 %
Osakkuusyritys
Bitec GmbH Büro für Informationstechnik	Chemnitz	Saksa	48,8 %

(* Yhdistymisprosessi on käynnissä. Yritys tullaan fuusioimaan Glaston UK Ltd.:iin.

(** Yritys on yhdistelty Glaston-konserniin pääomaosuusmenetelmällä eikä tytäryrityksenä, koska Glastonilla ei ole määräysvaltaa yrityksessä.

Liitetieto 31 osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

Glastonin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä on suunnattu konsernin avainhenkilöille, ja se on osa Glaston-konsernin kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Järjestelmän tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön osakkeenomistajien ja konsernin johdon tavoitteet ja siten nostaa yhtiön arvoa. Järjestelmän kautta jaettavat osakkeet voivat olla Glaston Oyj Abp:n itsensä omistamia osakkeita tai ne voidaan hankkia julkisessa kaupankäynnissä. Näin ollen järjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Glastonin osakeperusteinen kannustinjärjestelmä koostuu osakkeina myönnettävästä osasta sekä käteissuorituksesta. Glastonilla on mahdollisuus maksaa koko etuisuus rahana. Myönnettyjen etuuksien osakkeina suoritettava osa arvostetaan myöntämishetken käypään arvoon ja rahana suoritettava osa raportointi- tai maksuhetken käypään arvoon. Kannustinjärjestelmän kuluvaikutus on kirjattu ansaintajakson aikana tulosvaikutteisesti kuluksi. Käteissuorituksena maksettava osa on kirjattu taseeseen velaksi, mikäli sitä ei ole maksettu, ja osakkeina suoritettava osa omaan pääomaan voittovaroihin veroilla vähennettynä. Kannustinjärjestelmän perusteella syntyvät henkilösivukulut on kirjattu siltä osin, kuin Glaston on velvollinen niitä maksamaan.

Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä 2007 - 2009

Glastonin hallitus päätti 9.5.2007 osakeperusteisen kannustinjärjestelmän käyttöönottamisesta. Järjestelmä jakautuu kolmelle ansaintajaksolle eli vuosille 2007, 2008 ja 2009. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa kohderyhmästä sekä ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 652 500 osaketta eli 217 000 osaketta vuosittain, ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksoilla 2008 ja 2007 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT; painoarvo 60 prosenttia) ja liikevaihdon kasvuun (painoarvo 40 prosenttia).

Järjestelmästä aiheutui vuonna 2008 henkilösivukuluineen 0,3 (0,2) milj. euron kulukirjaus. Taseeseen kirjattu velka oli 0,0 (0,1) milj. euroa. Ansaintajaksolta 2007 luovutettiin 18 järjestelmään kuuluvalle henkilölle yhteensä 103 707 osaketta, joiden käypä arvo oli luovutushetkellä 0,4 milj. euroa. Ansaittuja osakkeita ei saa luovuttaa kahteen vuoteen osakkeiden saantipäivästä alkaen. Mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen sitovuusjakson päättymistä, tulee osakkeet palauttaa yhtiölle.

Raportointikaudella 2008 voimassaolleiden osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit:

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta	Ansaintajakso 2007	Ansaintajakso 2008
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euroa	4,08	3,28
Vuotuinen osinko-oletus, euroa	0,09	0,10
Osakkeina maksettavan palkkion käypä arvo / osake, euroa	3,99	3,18
Osakkeen hinta 31.12.2008 tai siirtopäivänä (rahaosuus), euroa	3,11	0,91
Palkkion käypä arvo 31.12.2008, tuhatta euroa	782	85
Vaikutus raportointikauden 2008 tulokseen, tuhatta euroa	236	21

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot	Ansaintajakso 2007	Ansaintajakso 2008
Myöntämispäivä	9.5.2007	26.3.2008
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita enintään, kpl	99 594	273 750
Käteisenä maksettava määrä (kpl osakkeita enint.)	123 780	334 583
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2007	1.1.2008
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2007	31.12.2008
Osakkeiden vapautuminen, pvm	30.4.2010	30.4.2011
Oikeuden syntymäehdot	Liikevoitto (paino 60 %) ja liikevaihdon kasvu (paino 40 %)	Liikevoitto (paino 60 %) ja liikevaihdon kasvu (paino 40 %)
	Työssäoloaika	Työssäoloaika
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2	2
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	1,3	2,3
Henkilöitä 31.12.2008	17	32

Raportointikauden 2008 tapahtumat

kpl osakkeita

	Ansaintajakso 2007	Ansaintajakso 2008	Yhteensä
Bruttomäärät (* 1.1.2008
Myönnetty	384 139	-	384 139
Maksettu	-	-	-
Palautunut	-	-	-
Rauennut	-	-	-
Raportointikauden muutokset
Myönnetty	-	608 333	608 333
Palautunut	4 113	-	4 113
Maksettu osakkeina	103 707	-	103 707
Maksettu rahana	123 780	-	123 780
Rauennut	156 652	-	156 652
Bruttomäärät (* 31.12.2008
Myönnetty	-	608 333	608 333
Palautunut	4 113	-	4 113
Maksettu osakkeina	103 707	-	103 707
Maksettu rahana	123 780	-	123 780
Rauennut	156 652	-	156 652
Ulkona olevat	223 374	608 333	831 707

Raportointikauden 2007 tapahtumat Ansaintajakso 2007

Ansaintajakso 2007
--------------------	--	--	--	--

Bruttomäärät (* 1.1.2007
Myönnetty	-
Maksettu	-
Palautunut	-
Rauennut	-
Raportointikauden muutokset
Myönnetty	384 139
Palautunut	-
Maksettu osakkeina	-
Maksettu rahana	-
Rauennut	-
Bruttomäärät (* 31.12.2007
Myönnetty	384 139
Palautunut	-
Maksettu osakkeina	-
Maksettu rahana	-
Rauennut	-
Ulkona olevat	384 139

(* Määrät sisältävät osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).

Synteettinen optiojärjestely

Glaston Services Ltd. Oy:ssä oli vuonna 2002 hyväksytty johdon kannustejärjestelmä, johon kuului Glaston-konsernin johtoa ja avainhenkilöitä. Raportointikauden 2007 aikana maksettiin 18 500 kappaletta A-optioita, yhteensä 2,8 milj. euroa, yhdeksälle henkilölle sekä B-optioita 19 875 kappaletta, yhteensä 3,0 milj. euroa, neljälletoista henkilölle. Loput A- ja B-optiot, yhteensä 1 500 kappaletta, lunastettiin vuonna 2008. Niiden arvo oli 0,2 milj. euroa.

Osapuolten katsotaan kuuluvan toistensa lähipiiriin, jos toinen osapuoli pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa. Glaston-konsernin lähipiiriin kuuluvat konsernin emoyhteisö (Glaston Oyj Abp), tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset.

Lähipiiriin kuuluvat myös hallituksen ja konsernin johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja sekä heidän perheenjäsenensä. Emoyhteisön tai tytäryritysten johdolle ei oltu annettu rahalainaa vuosina 2008 ja 2007. Johdon palkoista on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa 12.

Liiketoimissaan osakkuus- ja yhteisyritysten ja muiden lähipiiriin kuuluvien kanssa Glaston noudattaa samoja kaupallisia ehtoja kuin liiketoimissaan ulkopuolisten osapuolten kanssa. Osakkuus- ja yhteisyrityksistä on kerrottu tarkemmin liitetietojen kohdassa 18.

Glaston on vuokrannut toimitiloja konsernin johtoon kuuluvien henkilöiden omistamilta yrityksiltä. Näistä tiloista maksettava vuokra on paikallista vuokratasoa vastaava.

Liiketoimet lähipiirin kanssa tuhatta euroa	2008	2007
Vuokrakulut	638	585
Hallituksen osakkeenomistus		Glastonin osakkeita, kpl
	31.12.2008	31.12.2007
Andreas Tallberg, hallituksen puheenjohtaja	0	0
Christer Sumelius, hallituksen varapuheenjohtaja	2 624 200	2 624 200
Claus von Bonsdorff	122 600	122 600
Klaus Cawén	6 000	6 000
Carl-Johan Rosenbröijer	12 600	12 600
Mikael Mäkinen (*	0	-
Jan Lång (*	0	-
Jan Hasselblatt (**	-	0

(* Hallituksen jäsen 11.3.2008 alkaen (** Hallituksen jäsen 11.3.2008 saakka

Osakkeenomistus sisältää myös kyseisen henkilön lähipiirin ja määräysvaltayhtiöiden omistuksessa olevat Glaston Oyj Abp:n osakkeet.

Johdon osakkeenomistus

	Glastonin osakkeita, kpl 31.12.2008 yhteensä	joista osakeperusteisen kannustinjärjestelmän perusteella saatuja vuonna 2008 (*	31.12.2007 yhteensä
Mika Seitovirta, toimitusjohtaja	19 740	19 740	0
Günter Befort	0	-	0
Paolo Ceni	8 225	8 225	0
Ari Himma	8 225	8 225	0
Kimmo Lautanen	9 690	8 225	1 465
Juha Liettyä	0	-	0
Timo Nieminen	0	-	-
Henrik Reims	0	-	-
Topi Saarenhovi	8 225	8 225	0
Mauri Leponen	-	-	4 000
Tapio Rauhala	-	-	0

(* Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan osakkeilla on kahden vuoden luovutuskielto.

Liitetieto 33 aikaisempien vuosien virheiden oikaisu

Etuuspohjaisten työsuhde-etuuksien vakuutusmatemaattisissa laskemissa huomattujen virheiden johdosta vuoden 2007 tilinpäätöksen lukuja on korjattu. Myös vuoden 2006 tase on oikaistu.

Tuloslaskelma	1.1.- 31.12.		1.1.- 31.12.
tuhatta euroa	2007		2007
	ennen oikaisua	oikaisu	oikaistu
Liikevaihto	269 801	-	269 801
Liiketoiminnan muut tuotot	603	-	603
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-1 380	-	-1 380
Valmistus omaan käyttöön	1 376	-	1 376
Materiaalit	-93 036	-	-93 036
Henkilöstökulut	-63 860	168	-63 692
Liiketoiminnan muut kulut	-94 379	-	-94 379
Poistot ja arvonalentumiset	-7 090	-	-7 090
Liikevoitto	12 035	168	12 203
Rahoitustuotot	2 971	-	2 971
Rahoituskulut	-2 986	-	-2 986
Nettorahoituskulut	-15	-	-15
Voitto ennen veroja	12 020	168	12 188
Tuloverot	-5 156	-46	-5 202
Raportointikauden voitto
jatkuvista liiketoiminnoista	6 864	122	6 986
Raportointikauden voitto
lopetetuista liiketoiminnoista	3 784	-	3 784
Raportointikauden voitto	10 648	122	10 770
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus raportointikauden tuloksesta	14	-	14
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus
raportointikauden tuloksesta	10 634	122	10 756
Yhteensä	10 648	122	10 770
Osakekohtainen tulos, euroa, jatkuvat liiketoiminnot	0,09	-	0,09
Osakekohtainen tulos, euroa, lopetetut liiketoiminnot	0,05	-	0,05
Osakekohtainen tulos yhteensä, euroa, laimentamaton ja laimennettu	0,14	-	0,14
Tase
tuhatta euroa	2007		2007	2006		2006
	ennen oikaisua	oikaisu	oikaistu	ennen oikaisua	oikaisu	oikaistu
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet	67 641 19 567	- -	67 641 19 567	53 179 15 849	- -	53 179 15 849
Aineelliset hyödykkeet	32 513	-	32 513	43 270	-	43 270
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä	770	-	770	-	-	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat	105	-	105	592	-	592
Laskennalliset verosaamiset	4 446	-	4 446	8 574	-	8 574
Pitkäaikaiset varat yhteensä	125 042	-	125 042	121 464	-	121 464
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	46 188	-	46 188	49 477	-	49 477
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verosaamiset	1 655	-	1 655	908	-	908
Myynti- ja muut saamiset	91 287	-	91 287	67 800	-	67 800
Rahavarat
Muut rahavarat	88	-	88	-	-	-
Käteisvarat	11 322	-	11 322	10 528	-	10 528
Myytävänä olevat varat	327	-	327	-	-	-
Lyhytaikaiset varat yhteensä	150 867	-	150 867	128 713	-	128 713
Varat yhteensä	275 909	-	275 909	250 177	-	250 177

112

GLASTON OYJ ABP VUOSIKERTOMUS 2008

Oma pääoma ja velat	2007		2007	2006		2006
	ennen oikaisua	oikaisu	oikaistu	ennen oikaisua	oikaisu	oikaistu
Oma pääoma
Osakepääoma	12 696	-	12 696	12 696	-	12 696
Ylikurssirahasto	25 270	-	25 270	25 270	-	25 270
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	269	-	269	-	-	-
Omat osakkeet	-3 933	-	-3 933	-950	-	-950
Suojausrahasto	21	-	21	-169	-	-169
Käyvän arvon rahasto	-	-	-	-	-	-
Kertyneet voittovarat ja kurssierot	94 567	228	94 795	94 285	476	94 761
Emoyhteisön omistajille kuuluva osuus tilikauden tuloksesta	10 634	122	10 756	8 937	-249	8 688
Emoyhteisön omistajille kuuluva oma pääoma
yhteensä	139 523	350	139 873	140 068	228	140 296
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	37	-	37	21	-	21
Oma pääoma yhteensä	139 560	350	139 910	140 089	228	140 317
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 890	-	1 890	858	-	858
Pitkäaikaiset korottomat velat	263	-	263	50	-	50
Pitkäaikaiset varaukset	4 868	-	4 868	1 381	-	1 381
Laskennalliset verovelat	9 216	158	9 374	7 319	112	7 431
Velat etuuspohjaisista eläkkeistä ja muista pitkäaikai
sista työsuhde-etuuksista Pitkäaikaiset velat yhteensä	4 773 21 010	-508 -350	4 265 20 661	6 422 16 030	-340 -228	6 082 15 802
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	19 426	-	19 426	7 151	-	7 151
Lyhytaikaiset varaukset	2 579	-	2 579	6 149	-	6 149
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat	89 814	-	89 814	78 194	-	78 194
Kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verovelat	3 520	-	3 520	2 564	-	2 564
Lyhytaikaiset velat yhteensä	115 338	-	115 338	94 058	-	94 058
Velat yhteensä	136 349	-350	135 999	110 088	-228	109 860
Oma pääoma ja velat yhteensä	275 909	0	275 909	250 177	0	250 177

Liitetieto 34 raportointikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Glaston Oyj Abp:n tytäryhtiössä Tamglass Lasinjalostus Oy:ssä käynnistettiin 15.1.2009 yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut rakennuslasiliiketoiminnan sopeuttamisesta nykyiseen markkinatilanteeseen. Rakennuslasiliiketoiminta työllistää noin 110 henkilöä Tampereella ja Lempäälässä.

emoyhtiön tilinpäätös

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

tuhatta euroa

			1.1 - 31.12.
	Liitetieto	2008	2007
Liikevaihto		632	641
Liiketoiminnan muut tuotot	2	92	5 413
Henkilöstökulut	3	3 321	5 505
Poistot	4	578	267
Liiketoiminnan muut kulut	5	4 044	4 322
Liiketulos		-7 219	-4 039
Rahoitustuotot ja -kulut	6	2 197	11 253
Voitto / tappio ennen satunnaisia eriä		-5 022	7 215
Satunnaiset erät	7	5 067	1 000
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		45	8 215
Tilinpäätössiirrot	8	-187	-115
Tuloverot	9	295	413
Tilikauden voitto		153	8 513

EMOYHTIÖN TASE, FAS

tuhatta euroa

L	iitetieto	2008	2007
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10	4 815	1 117
Aineelliset hyödykkeet	10	2 837	2 261
Sijoitukset	11,12	81 806	82 242
Pysyvät vastaavat yhteensä		89 458	85 620
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	13	2 570	18 872
Lyhytaikaiset saamiset	13	58 918	29 520
Rahat ja pankkisaamiset		2 283	668
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		63 772	49 060
Vastaavaa yhteensä		153 229	134 680
Vastattavaa Oma pääoma
Osakepääoma		12 696	12 696
Ylikurssirahasto		25 270	25 270
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		177	269
Omat osakkeet		-3 487	-3 933
Edellisten tilikausien voittovarat		59 279	58 598
Tilikauden voitto		153	8 513
Oma pääoma yhteensä	14	94 088	101 413
Tilinpäätössiirtojen kertymä	15	315	128
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	16	4 283	-
Lyhytaikainen vieras pääoma	17	54 543	33 140
Vieras pääoma yhteensä		58 826	33 140
Vastattavaa yhteensä		153 229	134 680

EMOYHTIÖN RAHoitusLASKELMA, FAS

tuhatta euroa

	2008	2007
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto	153	8 513
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	578	267
Rahoitustuotot ja -kulut	-3 200	-10 421
Muut oikaisut	5 208	-6 365
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	2 740	-8 006
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien saamisten muutos	-311	-1 230
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	124	116
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	2 553	-9 120
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-3 486	-800
Saadut osingot liiketoiminnasta	1 003	4
Saadut korot liiketoiminnasta	4 331	1 432
Maksetut välittömät verot	-1 928	-86
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	2 473	-8 570
Satunnaisista eristä johtuva rahavirta	1 000	11 450
Liiketoiminnan rahavirta	3 473	2 880
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-4 487	-1 449
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	186	4 541
Sijoitukset tytäryrityksiin	-438	-20 790
Saadut hankintahinnan palautukset	1 220	-
Luovutustulot muista sijoituksista	3	80
Investointien rahavirta	-3 516	-17 619
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankkiminen *)	-	-3 933
Omien osakkeiden luovutus	-	1 314
Pitkäaikaisten lainasaamisten muutos	-	84
Pitkäaikaisten lainojen nosto	6 425	-
Lyhytaikaisten konsernisaamisten muutos	-15 626	14 413
Lyhytaikaisten konsernilainojen muutos	-2 833	-4 707
Lyhytaikaisten lainojen muutos	21 529	12 452
Maksetut osingot	-7 836	-7 105
Rahoituksen rahavirta	1 658	12 517
Rahavarojen muutos	1 615	-2 222
Rahavarat tilikauden alussa	668	2 890
Rahavarat tilikauden lopussa	2 283	668
	1 615	-2 222

*) Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet: Hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on tilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin Glaston olisi hankkinut omia osakkeitaan.

EMOYHTIÖN liitetiedot, FAS

liitetieto 1 tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Glaston Oyj Abp on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Keskisuurissa yhtiöissä. Yhtiön kotipaikka on Hämeenkyrö ja rekisteröity osoite on Vehmaistenkatu 5, 33730 Tampere. Glaston Oyj Abp on Glastonkonsernin emoyritys. Emoyrityksen nimi muuttui Kyro Oyj Abp:stä Glaston Oyj Abp:ksi 1.6.2007.

Glaston Oyj Abp:n erillistilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä muita tilinpäätöstä koskevia lakeja ja ohjeita noudattaen. Glaston-konsernin laatimisperiaatteet on laadittu noudattaen kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS), ja Glaston Oyj Abp noudattaa konsernin tilinpäätöksen laatimisperiaatteita siltä osin kuin se on mahdollista suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

Erot Glaston Oyj Abp:n erillistilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa on esitetty alla.

Eläkejärjestelyt

Glaston Oyj Abp:llä on eräitä eläkejärjestelyitä, jotka luokitellaan IFRS-tilinpäätöksessä etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Näistä eläkkeistä emoyhtiön erillistilinpäätöksessä kirjattu vastuu ja eläkekulu eroavat IFRS-tilinpäätöksessä kirjatusta vastuusta.

Rahoitusvarat ja -velat sekä johdannaisinstrumentit

Rahoitusvarat ja -velat on kirjattu johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta alkuperäiseen hankintamenoonsa tai alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Johdannaisten (valuuttatermiinien) käypien arvojen muutokset kirjataan rahoituseriin. Johdannaisten arvostusmenetelmät on esitetty konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteissa.

Rahoituseasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina. Maksamattomat leasingmaksut on esitetty tilinpäätöksessä vastuissa.

Satunnaiset erät

Emoyhtiön satunnaisiin eriin kirjataan saadut ja maksetut konserniavustukset.

Poistoero

Emoyhtiön erillistilinpäätöksessä poistoeron muutos esitetään erillisenä eränä tuloslaskelmassa ja kertynyt poistoero omana eränä taseessa.

Osakeperusteinen kannustinjärjestelmä

Glaston Oyj Abp:n osakeperusteinen kannustinjärjestelmä koostuu osakkeina myönnettävästä osasta sekä käteissuorituksesta. Glastonilla on mahdollisuus maksaa koko etuisuus rahana. Vuoden 2007 kannustinjärjestelmästä syntyneet Glaston Oyj Abp:n henkilöstöön liittyvät kulut kirjattiin Glaston Oyj Abp:n erillistilinpäätöksessä kokonaisuudessaan kuluksi vuonna 2008, kun osakkeet luovutettiin, vaikka ansaintajakso ulottuu alkuvuoteen 2010.

Vertailuvuoden oikaisu

Glaston Oyj Abp on oikaissut vertailuvuoden tietoja johdannaisinstrumenttien osalta. Glaston kirjaa vuodesta 2008 lähtien sekä konsernin sisäisten että ulkoisten valuuttatermiinien käyvät arvot tuloslaskelman rahoituseriin ja taseeseen velaksi ja saatavaksi. Nämä erät netottavat toisensa rahoituserissä, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. Näin ollen vuoden 2007 tulos ei muuttunut oikaisun johdosta. Taseen loppusumma kasvoi 42 tuhatta euroa.

Liitetieto 2 Liiketoimi nnan muut tuotot	2008	2007
Käyttöomaisuuden myyntituotot	92	5 413
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä Liitetieto 3	92	5 413
Henkilöstöku lut
Palkat ja palkkiot	3 014	4 909
Eläkekulut	125	409
Muut henkilöstökulut Yhteensä	182 3 321	187 5 505
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	730	590
Emoyhtiön hallituksen jäsenille on otettu hallituspalkkioista karttuva vapaaehtoinen eläkevakuutus ja kyseinen eläkevastuu on katettu. Eläkevakuutus vastaa suuruudeltaan TyEL-eläkettä.
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin toimihenkilöitä	28	13
Liitetieto 4 Poistot
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	151	86
Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet	54	9
Rakennukset ja rakennelmat	108	88
Koneet ja kalusto	266	73
Muut aineelliset hyödykkeet	0	11
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	578	267
Liitetieto 5
Liiketoimi nnan muut ku lut
Käyttöomaisuuden myyntitappiot	19	37
Vuokrat	301	215
Muut kulut	3 724	4 069
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	4 044	4 322

Liitetieto 6	2008	2007
Rahoitustuotot ja -ku lut
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	1 000	10 000
Muilta	3	4
Osinkotuotot yhteensä	1 003	10 004
Korko- ja muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	2 798	2 202
Muilta	1 589	144
Korko- ja muut rahoitustuotot	4 387	2 345
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot yhteensä	5 390	12 350
Korko- ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-490	-277
Muille	-2 703	-819
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-3 193	-1 096
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	2 197	11 253
Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy kurssieroja (netto)	344	-188
Liitetieto 7
Satu nnaiset tuotot
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset	5 067	1 000
Satunnaiset tuotot yhteensä	5 067	1 000
Liitetieto 8
Tilinpäätössiirrot
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	187	115
Yhteensä	187	115
Liitetieto 9 Tuloverot
Tuloverot satunnaisista eristä	1 317	260
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 967	-673
Laskennallisen verosaamisen muutos	355	-
Yhteensä	-295	-413

Liitetieto 10 Käyttöomaisuus

Aineettomat hyödykkeet	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä- vaikutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008	643	421	570	1 634
Lisäykset	1 289	326	570	3 921
Vähennykset	-42	-	-	-42
Hankintameno 31.12.2008	1 890	746	2 876	5 513
Kertyneet poistot 1.1.2008	-327	-189	-	-516
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	23	-	-	23
Tilikauden poisto	-151	-54	-	-204
Kertyneet poistot 31.12.2008	-455	-243	-	-698
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	1 435	504	2 876	4 815
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	315	232	570	1 117

Aineelliset hyödykkeet	Maa- ja vesi- alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineel- liset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008	1 033	1 243	927	31	3 235
Lisäykset	-	405	551	-	955
Vähennykset	0	-49	-13	-5	-68
Hankintameno 31.12.2008	1 033	1 598	1 465	26	4 122
Kertyneet poistot 1.1.2008	-	-547	-395	-31	-973
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-	44	13	5	62
Tilikauden poisto	-	-108	-266	0	-374
Kertyneet poistot 31.12.2008	-	-611	-648	-26	-1 285
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	1 033	988	817	0	2 837
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	1 033	696	532	1	2 261

Liitetieto 11

Sijoitukset	Osakkeet	Osakkeet
	Konserniyritykset	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2008	81 894	348	82 242
Lisäykset	875	-	875
Vähennykset	-1 220	-91	-1 311
Hankintameno 31.12.2008	81 549	257	81 806
Kirjanpitoarvo 31.12.2008	81 549	257	81 806
Kirjanpitoarvo 31.12.2007	81 894	348	82 242

LiitetiEto 12 Emoyhtiön omistamat osakkeet ja osuudet

	Omistus
Tytäryhtiöosakkeet	osuus-%	Kpl	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo
Uniglass Engineering Oy	100,0 %	20 000	400	6 351
Glaston Services Ltd. Oy	100,0 %	1 800 000	3 600	54 753
Albat+Wirsam Software AG	100,0 %	1 500 000		20 445
Yhteensä				81 549
Muut
Kiinteistö Oy Torikyrö	63,4%	804	68	240
Muut osakkeet ja osuudet				17
Yhteensä				257
Liitetieto 13
Saamiset			2008	2007
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset			2 570	18 872
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä			2 570	18 872
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset ulkopuolisilta
Myyntisaamiset			3	2
Laskennallinen verosaaminen			761	401
Siirtosaamiset			3 339	2 553
Yhteensä			4 103	2 956
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset			1 298	210
Lainasaamiset			44 982	13 092
Siirtosaamiset			8 536	13 262
Yhteensä			54 816	26 564
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä			58 918	29 520
Siirtosaamiset Palkka- ja henkilöstökulut			155	100
Korkotuotot			3 300	2 225
Tuloverot			2 570	675
Välilliset verot			168	125
Osinkosaatava			-	10 000
Konserniavustus			5 067	1 000
Saatava kiinteistökaupasta			-	1 500
Muut			615	190
Siirtosaamiset yhteensä			11 875	15 815

Liitetieto 14 Oma pääoma

	2008	2007
Osakepääoma 1.1.	12 696	12 696
Osakepääoma 31.12.	12 696	12 696
Ylikurssirahasto 1.1.	25 270	25 270
Ylikurssirahasto 31.12.	25 270	25 270
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	269	-
Omien osakkeiden luovutustappio / -voitto	-92	269
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	177	269
Omat osakkeet 1.1.	-3 933	-950
Omien osakkeiden hankinta *)	-	-3 933
Omien osakkeiden luovutus	447	950
Omat osakkeet 31.12.	-3 487	-3 933
Edellisten tilikausien voittovarat	67 111	65 697
Osingonjako	-7 844	-7 112
Nostamattomat osingot	11	13
Yhteensä 31.12.	59 279	58 598
Tilikauden voitto	153	8 513
Oma pääoma 31.12.	94 088	101 413
Laskelma jakokelpoisista varoista 31.12.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	177	269
Omat osakkeet	-3 487	-3 933
Edellisten tilikausien voittovarat	59 279	58 598
Tilikauden voitto	153	8 513
Jakokelpoiset varat	56 123	63 447

*) Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet: Hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet ovat ulkopuolisen omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta se on tilinpäätöksessä käsitelty ikään kuin Glaston olisi hankkinut omia osakkeitaan.

	2008	2007
Liitetieto 15
Tilinpäätössiirtoje n kertymä
Kertynyt poistoero 1.1.	128	13
Lisäys (+) / vähennys (-)	187	115
Kertynyt poistoero 31.12.	315	128
Liitetieto 16
Pitkä aikainen vier as pääom a
Eläkelainat	4 283	-
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	4 283	-
Liitetieto 17
Lyhyt aikainen vier as pääom a
Velat ulkopuolisille
Lainat rahoituslaitoksilta	34 000	12 480
Eläkelainat	2 142	-
Ostovelat	409	446
Muut velat	159	150
Siirtovelat	1 623	1 000
Velat ulkopuolisille yhteensä	38 333	14 077
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat	37	25
Muut velat	16 050	18 883
Siirtovelat	122	155
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä	16 210	19 063
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	54 543	33 140
Siirtovelat
Palkka- ja henkilöstökulut	403	888
Korkomenot	99	40
Muut	1 243	228
Siirtovelat yhteensä	1 746	1 155

EMOYHTIÖN liitetiedot, FAS

tuhatta euroa

Liitetieto 18	2008	2007
Taseesee n sisä ltymättömät sitoumukset ja vastuut
Leasingvastuut
Vuoden sisällä maksettavat	104	47
Myöhemmin maksettavat	132	92
Yhteensä	236	139
Leasingvuokrasopimusten ehdot ovat tavanomaiset. Muut vuokravastuut
Vuoden sisällä maksettavat	228	114
Myöhemmin maksettavat	608	418
Yhteensä	836	532
Takaukset
Konserniyhtiöiden puolesta	14 580	5 745

Liitetieto 19 Johdannaissopimukset

	2008	2007
Valuuttajohdannaiset	Nimellisarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Valuuttatermiinisopimukset	1 741	-79	4 723	42
Valuuttajohdannaiset konserniyhtiöille Valuuttatermiinisopimukset	1 741	79	4 723	-42

HALLITUKSEN Ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä

Glaston Oyj Abp:n, Glaston-konsernin emoyhtiön, jakokelpoiset varat ovat 56 122 554 euroa, josta tilikauden voitto on 153 094 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden tuloksesta ja edellisten tilikausien voittovaroista jaetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta, eli yhteensä enintään 3 967 500 euroa. Jakokelpoisiin varoihin jätetään 52 155 054 euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille

ei jaeta osinkoa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 10. helmikuuta 2009

Andreas Tallberg Hallituksen puheenjohtaja	Christer Sumelius Hallituksen varapuheenjohtaja
Claus von Bonsdorff	Klaus Cawén
Carl-Johan Rosenbröijer	Mikael Mäkinen
Jan Lång	Mika Seitovirta Toimitusjohtaja

Glaston Oyj Abp:n yhtiökokoukselle

Olemme tarkastaneet Glaston Oyj Abp:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.2008 – 31.12.2008. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.

Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen

lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.

Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsinki 10. helmikuuta 2009 KPMG Oy Ab Sixten Nyman KHT

Arkkitehtuurilasi

Rakennusprojekteissa käytettävät lasit mm. julkisivulasit, parvekelasit ja eristyslasit.

Aurinkoenergialasikone

Lasinjalostuskone, jolla raakalasista jalostetaan lasia, jota käytetään sähköä tai lämpöä tuottavissa aurinkoenergiasovelluksissa.

CSP-aurinkopeili

CSP (Concentrated Solar Power), keskittävä aurinkokeräin.

CSP-teknologia

CSP (Concentrated Solar Power), keskittävään aurinkokeräintekniikkaan perustuva energian talteenotto lämmönsiirtoainetta hyödyntäen.

Emissiviteetti

Suure, joka kuvaa lasin lämpösäteilyn heijastusominaisuutta. Matalan emissiviteetin omaava lasi heijastaa lämpösäteilyä tehokkaammin kuin korkean emissiviteetin lasi.

Energiansäästölasi

Pehmeäpintaiset: Lasi on pinnoitettu tyhjiöpinnoitusmenetelmällä useilla ohuilla metallikerroksilla, joilla on hyvä lämpösäteilyn heijastusominaisuus (esim. hopea). Käytetään parantamaan lämmön eristystä eristyslaseissa.

Kovapintaiset: Lasi on pinnoitettu valmistuksen yhteydessä metallikerroksella, jolla on kohtalaisen hyvä lämpösäteilyn heijastusominaisuus. Voidaan käyttää yksittäislasina, mutta yleensä käytetään eristyslasin osana.

Eristyslasi

Kahdesta tai useammasta lasilevystä valmistettu elementti, jossa lasilevyjen ja listakehien muodostamat tilat on suljettu ilmatiiviisti elastisilla massoilla. Elementti eristää tehokkaasti rakennuksessa olevan lämmön sisälle ja estää kylmän ulkoilman läpäisyn sisätiloihin.

Esikäsittelykone

Kone, jolla lasia leikataan, hiotaan, porataan, pestään tai silkkipainetaan.

Float- eli raakalasi

Hiekasta, soodasta, dolomiitista, kalkista ja kierrätyslasista float-prosessilla valmistettu tasomainen lasi. Valmistuksessa sula lasimateriaali valutetaan uunista tinasulan päälle, minkä jälkeen lasi jäähdytetään levymäiseksi. Float-lasia käytetään raakaaineena useimmissa lasin jatkojalostusprosesseissa.

GPD

Glass Performance Days, maailman johtava lasialan konferenssi, jonka Glaston järjestää.

Karkaisu

Lasinjalostusprosessi, jossa float-lasi kuumennetaan korkeaan lämpötilaan ja jäähdytetään nopeasti. Prosessin aikana lasin pintakerrokseen muodostuu voimakas puristusjännitys ja lasin sisäosaan vetojännitys, mikä nostaa lasin lujuutta jopa viisinkertaiseksi raakalasiin verrattuna.

Konvektioteknologia

Lämmönsiirtoteknologia, jolla nopeutetaan lämmönsiirtoa lasiin (erityisesti pinnoitetut lasit).

Laminointi

Lasinjalostusprosessi, jossa useampi lasi liitetään yhteen erikoismuovikalvolla lämpötilan ja paineprosessin avulla.

Lasinjalostuskone

Kone, jolla raakalasista jalostetaan valittuun käyttötarkoitukseen lopullinen tuote. Lasinjalostuskoneita ovat lasin esikäsittelykoneet, turvalasikoneet ja lasin jälkikäsittelykoneet.

Low-E -lasi

Eristyslasiin liitetty pinnoitettu lasi, jonka ominaisuuksia on hopeaoksidipinnoitteella muunnettu siten, että lämpösäteily saadaan heijastumaan suurelta osin takaisin lämmönlähteen tilaan ilman että lasin värisävy, valonläpäisy tai muut mekaaniset ominaisuudet verrattuna kirkaaseen raakalasiin juurikaan muuttuvat.

One-Stop-Partner (OSP)

Glastonin kokonaispalvelukonsepti, joka mahdollistaa asiakkaalle lasinjalostukseen liittyvien tuotteiden ja palveluiden ostamisen yhdeltä toimittajalta.

Parabolinen peili

Aurinkoenergian tuotannossa käytettävä peili, jonka poikkileikkaus on paraabelin muotoinen, ja joka kokoaa kaikki akselinsa suuntaiset valonsäteet niin, että ne kohdistuvat tarkalleen saman pisteen eli peilin polttopisteen kautta.

Photovoltaic-lasi (PV)

Aurinkopaneeli, joka voi perustua joko valokennoteknologiaan tai erityisen ohuiden metallipinnoitteiden käyttöön.

Taivutus

Lasinjalostusprosessi, jossa lasia taivutetaan halutulla tavalla.

Taivutus- tai tasokarkaisu

Ks. karkaisu. Haluttavan lopputuotteen mukaan lasi joko taivutetaan tai se pidetään tasomaisena karkaisuprosessissa.

Tasokarkaisukone

Lasinjalostuskone, joka kuumentaa raakalasin korkeaan lämpötilaan ja jäähdyttää sen nopeasti. Koneessa lasin pintakerrokseen muodostuu voimakas puristusjännitys ja lasin sisäosaan vetojännitys, mikä nostaa lasin lujuutta. Tasokarkaisukone tuottaa tasomaista turvalasia.

Turvalasi

Karkaisemalla tai laminoimalla valmistettu lasi. Karkaistun lasin lujuus on moninkertainen verrattuna tavalliseen lasiin ja särkyessään se murenee pieniksi vaarattomiksi muruiksi. Laminoitu lasi pysyy särkyessään kehyksissään.

Turvalasikone

Kone, jolla raakalasista jalostetaan esikäsittelyn jälkeen turvalasia eli karkaistua tai laminoitua lasia.

Yhtiökokous

Glaston Oyj Abp:n varsinainen yhtiökokous järjestetään tiistaina 17. maaliskuuta 2009 klo 16.00 alkaen Helsingissä hotelli Hilton Helsinki Kalastajatorpalla.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 6.3.2009 merkittynä osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n (entinen Suomen Arvopaperikeskus Oy) pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään 12.3.2009 klo 16.00 mennessä. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:

• sähköpostitse osoitteeseen satu.kujala@glaston.net
• puhelimitse numeroon 010 500 6625
• telefaksilla numeroon 010 500 6515 tai
• kirjeitse osoitteeseen Glaston Oyj Abp, Mikonkatu 9, 00100 Helsinki.

Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ilmoittautumisajan kuluessa.

Osinko

Glastonin hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2008 maksetaan osinkoa 0,05 euroa osakkeelta eli yhteensä enintään noin 4,0 miljoonaa euroa. Osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä 20.3.2009 on merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osinko maksetaan 27.3.2009.

Glaston Oyj Abp:n taloudellinen informaatio vuonna 2009

• Tilinpäätös tilikaudelta
• 1.1.–31.12.2008 tiistaina 10.2.2009
• Vuosikertomus 2008 viikolla 10
• Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta tiistaina 5.5.2009
• Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta keskiviikkona 12.8.2009
• Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta torstaina 29.10.2009

Glaston julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavissa yhtiön kotisivuilta www.glaston.net.

Tiedotustilaisuus analyytikolle ja lehdistölle järjestetään jokaisen osavuosikatsauksen julkistamispäivänä erikseen ilmoitettavana ajankohtana.

Glaston soveltaa kolmen viikon pituista hiljaista jaksoa tulosjulkistustensa edellä. Yhtiön edustajat eivät tänä aikana tapaa sijoittajia tai analyytikoita eivätkä kommentoi yhtiön taloudellista tilaa.

Tiedotteiden ja julkaisujen tilaus

Glastonin vuosikertomuksia ja osavuosikatsauksia voi tilata puhelinnumerosta 010 500 500 tai yhtiön internet-sivuilta osoitteessa www. glaston.net › Ota yhteyttä › Tilauspalvelu.

Glaston Oyj Abp:n julkaisemat pörssitiedotteet voi tilata sähköpostiosoitteeseen. Tiedotteet lähetetään niiden ilmestyttyä automaattisesti sähköpostitse niille, jotka ovat rekisteröityneet tiedotteiden jakelupalveluun yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.glaston.net › Ota yhteyttä › Tilauspalvelu.

Osoitteenmuutokset

Glastonin osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutoksista siihen pankkiin, jossa heidän arvo-osuustilinsä on. Euroclear Finland Oy:öön rekisteröityjä osakkeenomistajia pyydetään lähettämään kirjallinen ilmoitus osoitteenmuutoksesta osoitteeseen:

Euroclear Finland Oy, PL 1110 00101 Helsinki

Muutosilmoituksessa tulee mainita osakkeenomistajan nimi, arvo-osuustilinumero tai syntymäaika sekä vanha ja uusi osoite. Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös suoraan sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.ncsd.eu › Muut palvelut › Palvelut Suomessa.

Lisätietoja Glastonista

Agneta Selroos IR- ja viestintäpäällikkö puh. 010 500 6105 sähköposti: agneta.selroos@glaston.net

GLASTON OYJ ABP

Vehmaistenkatu 5 PL 25 33731 Tampere Puh. 010 500 500 Faksi 010 500 6016 www.glaston.net

Helsingin toimisto Mikonkatu 9 00100 Helsinki Puh. 010 500 500 Faksi 010 500 6500

HEAT TREATMENT -LIIKETOIMINTA-ALUE Glaston Finland Oy Vehmaistenkatu 5 PL 25

33731 Tampere Puh. 010 500 500 Faksi 010 500 6190

PRE-PROCESSING -LIIKETOIMINTA-ALUE Glaston Italy S.p.A. Via Milano, 93 22070 Bregnano (Co) ITALIA Puh. +39 031 72 83 11 Faksi +39 031 72 86 358

SOFTWARE SOLUTIONS -LIIKETOIMINTA-ALUE Albat+Wirsam

Software AG Konrad-Adenauer-Straße 15 D-35440 Linden SAKSA Puh. +49 6403 970 0 Faksi +49 6403 64390

etunimi.sukunimi@glaston.net

LASINJALOSTUS Tamglass Lasinjalostus Oy PL 25 33731 Tampere Puh. 010 500 510 Faksi 010 500 6890 www.tamglass.fi