Etteplan Oyj — Annual Report 2011

Mar 9, 2012

Smart way to smart products

SISÄLTÖ

ETTEPLAN VUONNA 2011	3
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS	4
ETTEPLAN LYHYESTI	6
ETTEPLANIN STRATEGIAKAUSI 2011-2012	8
JOHDON VUOSIKATSAUS	10
LIIKETOIMINTAKATSAUS	14
VASTUULLISUUS	20
HENKILÖSTÖ	22
RISKIENHALLINTA	25
VUODEN 2011 PÖRSSITIEDOTTEET	28

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2011	30
Konsernin laaja tuloslaskelma	34
Konsernitase	35
Konsernin rahavirtalaskelma	36
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	37
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	38
Tunnuslukujen laskentakaavat	68
Emoyhtiön tuloslaskelma	69
Emoyhtiön tase	70
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	71
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	72
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	73
Osakkeet ja osakkeenomistajat	80
Hallituksen voitonjakoehdotus	82
Tilintarkastuskertomus	82

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	83
Hallitus 1.1.2012	88
Johtoryhmä 1.1.2012	89

SIJOITTAJATIETOA	90

		TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	91
--	--	----------------------------	----

Tämän vuosikertomuksen sivuilla esittelemme seitsemän Etteplanin asiakasta ja heidän näkemyksiään yhteistyöstämme ja toimintatavoistamme.

ETTEPLAN VUONNA 2011

• Orgaaninen kasvu oli 14 prosenttia, joka ylitti 10 prosentin kasvutavoitteemme.
• Markkina-asema johtavana kone- ja laitesuunnittelun ja teknisen tuoteinformaation asiantuntijayrityksenä vahvistui.
• Ruotsissa yhdenmukaistettiin liiketoimintaa ja luotiin hyvä pohja kasvulle.
• Kiinan Offshoring-palvelut vakiinnuttivat asemansa osana Etteplanin palveluratkaisuja.

LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO 2007–2011 (MILJ. EUROA)

OSINGOT 2007–2011 (EUROA/OSAKE)

RAHAVIRTA 2007–2011 (MILJ. EUROA)

^*) Rahoitusleasingiin liittyvien maksujen käsittelyä on vuonna 2011 muutettu vastaamaan IAS 7 standardin vaatimuksia. Aiempien vuosien tiedot on korjattu vastaavasti.

AVAINLUVUT JATKUVISTA TOIMINNOISTA (MILJ. EUROA)

	2011	2010	Muutos
Liikevaihto	119,4	104,8	14,0 %
Liikevoitto	6,9	6,1	13,7 %
Tulos/osake, euroa	0,20	0,19	5,3 %
Liiketoiminnan rahavirta	7,0	2,1	233,3 %
Rahavirta investointien jälkeen	3,8	-0,0
Bruttoinvestoinnit	3,2	2,5	26,9 %
Nettovelkaantumisaste, %	84,9	24,1
Henkilöstö keskimäärin	1 625	1 594	1,9 %

OSAKEKOHTAINEN TULOS 2007–2011 (EUROA)

Etteplan on hyvissä asemissa kohtaamaan vuoden 2012

HYVÄ LUKIJA,

Vuosi 2011 oli suunnittelupalvelujen hyvän kysynnän vuosi. Etteplanin liikevaihdon kasvu, joka oli 14 prosenttia, ylitti 10 prosentin kasvutavoitteemme. Kasvu oli orgaanista ja sen mahdollisti teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaatiopalveluiden hyvä markkinatilanne ja uudet palveluratkaisumme. Liikevoittomme parani, koska onnistuimme johtamaan suunnittelukapasiteettiamme tehokkaammin ja kehittämään asiakkaillemme kiinnostavia korkeamman lisäarvon palveluita.

Vuoden 2011 tulokset saavutettiin yhtiön palveluksessa vuoden vaihteessa työnsä päättäneen toimitusjohtaja Matti Hyytiäisen johdolla. Matti Hyytiäinen viitoitti selkeällä tavalla yhtiön strategisen suunnan ja hänen johdollaan olemme parantaneet asemaamme toimialan edelläkävijänä. Jatkamme hänen käynnistämäänsä työtä kehittämällä yhtiön palveluratkaisujen tarjontaa. Tavoitteenamme on kasvattaa määrätietoisesti palveluratkaisujen osuutta liikevaihdostamme.

Etteplanin markkinajohtajuus Suomessa säilyi ja vahvistui. Olen tyytyväinen liiketoimintamme saavutuksiin Suomessa ja erityisesti siihen, että strategiamme mukaiset uudet palveluratkaisut löivät itsensä läpi asiakkaittemme keskuudessa. Myös offshoring-palvelujen kysyntä Kiinan yksiköistämme kasvoi. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste Suomessa oli hyvällä tasolla koko vuoden. Liiketoimintajohtomme suoriutui hyvin myynnin kehittämisessä ja kasvattamisessa, yhtiön strategian toteuttamisessa ja asiantuntijaliiketoiminnan johtamisessa.

Ruotsin markkinoilla kysyntätilanne kehittyi tasaisesti samalla kuin kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyi. Koko toimialaa rasittanut suuri henkilöstön vaihtuvuus vaikutti negatiivisesti liiketoimintamme kasvuun ja kannattavuuteen Ruotsissa. Panostimme Ruotsin liiketoiminnan yhtenäistämiseen monin eri tavoin ja työn tuloksia alkoi näkyä vuoden loppupuolella parantuneena suunnittelukapasiteetin käyttöasteena. Ruotsi on meille tärkeä markkina-alue ja uskon, että olemme panostustemme ansiosta entistä paremmassa asemassa kohtaamaan markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet ja haasteet vuonna 2012.

Kiinassa asiakkuuksiemme määrä kasvoi vuonna 2011 tasaisesti. Olen erityisen tyytyväinen siitä, että saimme asiakkaiksemme uusia globaaleja yhtiöitä, joiden kanssa emme ole aiemmin tehneet yhteistyötä.

Suunnittelualan keskittymiskehityksestä huolimatta emme tehneet vuonna 2011 yritysostoja. Etteplanin strategia on keskittyä yritysostoissa osaamispääoman kasvattamiseen. Joustavuutta suunnittelukapasiteettiimme tulemme hakemaan Kiinan yksiköistämme. Tämä strategia on myös keskeinen osa riskien hallintaamme.

Suunnittelupalveluiden kysyntä ei saavuttanut vuonna 2011 huippuvuoden 2008 tasoa. Euroopan talousnäkymien perusteella voimme olettaa, ettei teknisten suunnittelupalveluiden kysyntä Euroopassa yllä lähivuosina aiemmalle huipputasolle, vaan merkittävin kasvu tulee uusilta kehittyviltä markkinoilta. Tämän vuoksi panostamme jatkossakin Kiinan yksiköittemme vahvistamiseen.

Vuonna 2012 tavoitteenamme on kasvattaa yhtiön arvoa hyödyntämällä liiketoiminnassamme uusia palveluratkaisuja ja toimintatapoja. Haluamme olla toimialan edelläkävijä insinöörityön tehokkuuden parantamisessa uusien toimintamallien ja innovatiivisten palvelujen avulla.

Vuosi 2012 käynnistyi maailmantalouden kehittyessä epäyhtenäisesti ja epävarmuuden lisääntyessä. Kehitys tarkoittaa toimialalle sitä, että suunnittelutarpeiden näkymät lyhenevät entisestään. Olemme varautuneita reagoimaan nopeasti markkinoiden muutoksiin.

Kiitän henkilöstöämme hyvästä työstä kuluneena vuotena. Saavutuksemme ovat osaavien ja tehtävälleen omistautuneiden asiantuntijoidemme ansioita. Asiakkaitamme kiitän pitkään jatkuneesta luottamuksesta ja ennakkoluulottomuudesta kehittää yhdessä uusia entistäkin parempia toimintatapoja. Osakkeenomistajia kiitän kiinnostuksesta yhtiötä kohtaan.

Juha Näkki

toimitusjohtaja

Etteplan on suunnittelualan edelläkävijä

Etteplan on teollisten laitteistojen tekniseen suunnitteluun ja tuoteinformaation ratkaisuihin erikoistunut asiantuntijayritys. Asiakkaamme ovat globaalisti toimivia kone- ja laitevalmistajia ja teollisuusyrityksiä muun muassa metsä-, kaivos-, energia-, ilmailu- ja puolustusvälineteollisuudessa ja lääketieteen tekniikan alalla.

Olemme alan suurin toimija Suomessa ja suurimpien suunnitteluyritysten joukossa Ruotsissa. Etteplan on suurin pohjoismainen suunnittelupalveluja tarjoava yhtiö Kiinassa, missä markkina-asemamme on vahvistunut merkittävästi sekä uusien pohjoismaisten että paikallisten asiakkuuksien myötä.

Etteplanin palvelut kattavat tuotteen elinkaaren kaikki vaiheet.

ETTEPLANIN PALVELUTARJONTA SISÄLTÄÄ:

• Tekniset suunnittelupalvelut ja tuoteinformaatioratkaisut: Etteplan tarjoaa teknisiä suunnittelupalveluja ja tuoteinformaatioratkaisuja kaikkiin tuotteen elinkaaren vaiheisiin konseptisuunnittelusta tuotteen uudistamiseen/poistoon markkinoilta. Suunnittelutyömme lähtökohta on lisätä asiakkaittemme tuotteiden kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta koko elinkaaren ajan.
• Palvelutuotteet suunnitteluprosessien tehokkuuden parantamiseen: Etteplan on erikoistunut parantamaan asiakkaitten suunnittelu- ja tuotekehitysprosessien tehokkuutta. Etteplanilla on pitkä ja monipuolinen kokemus eri teollisuudenalojen insinöörityön prosesseista ja toimintatavoista, joista olemme määrätietoisesti kehittäneet palvelutuotteita. Palvelutuotteittemme avulla asiakkaamme voivat parantaa toimintatapojensa kustannustehokkuutta ja tuotteittensa kilpailukykyä.

• Laitossuunnittelun palvelut:

Laitossuunnittelu on Etteplanin erikoisosaamista. Palvelumme kattavat prosessi-, layout-, putkisto-, teräsrakenne-, sähkö-, automaatio-, LVI- ja palontorjuntasuunnittelun sekä projektijohtamisen palvelut. Etteplanilla on tarvittavat suunnittelun ja valvonnan SRO-luvat Venäjällä, minne olemme projektoineet useita tuotantolaitoksia, logistiikkakeskuksia ja talotekniikan projekteja.

Etteplanin menetelmäosaaminen: portaat markkinajohtajuuteen

nen mi Etteplanin asiantuntijat edustavat oman alansa huippua. Lääketieteen tekniikka Akkuteknologiat Teknologia Korkeatasoisen teknologiaosaamisemme tuloksia käytetään osaa Ilmastointiteknologiat esimerkiksi hiilikuituteknologiaa hyödyntävissä suihkuko osaaminen neen ovissa tai elektroniikkalaitteiden akuissa. Clean tech miala Sm kas- ja toi Asiakaslähtöisten toimintatapojemme ansiosta asiantuntijamme Paperikoneet ar Tuote ovat kerryttäneet tietämystä asiakkaittemme tuotteista ja niiden Kaivoskoneet ja laitteet t p suunnitteluvaatimuksista. Ilmailuteollisuuden laiteratkaisut osaaminen ro Kuljetusteollisuuden laiteratkaisut du ct Asia s Asiantuntijoillamme on korkea teknisen osaamisen taso. Palvelemme Mekaniikkasuunnittelu Suunnittelualue asiakkaitamme kaikilla teknisen suunnittelun alueilla. Sähkösuunnittelu Automaatiosuunnittelu osaaminen Sulautetut järjestelmät Lähes 30 vuoden kokemus teollisista tuotteista ja prosesseista on tehnyt suun ETTEPLAN PÄHKINÄNKUORESSA nittelutyön menetelmien ja toimintatapojen osaamisesta Etteplanin menestyksen kivijalan. Yhtiömme kilpailuetu suunnittelualalla perustuu monitasoiseen ja -puo • Perustettu vuonna 1983 liseen osaamiseen, jota olemme menestyksekkäästi tuotteistaneet innovatiivisiksi • Henkilöstö: 1 659, joista 1 019 Suomessa, 485 Ruotsissa ja 155 Kiinassa palvelutuotteiksi. Jokainen osaamisen porras rakentuu edellisen päälle ja luo ai • Liikevaihto 2011: 119,4 milj. euroa nutlaatuisen palvelukokonaisuuden. • Toimipaikat: 23 Suomessa, 14 Ruotsissa ja 2 Kiinassa • Etteplan on Suomen suurin alan yritys ja Ruotsissa suurimpien joukossa • Suunnittelutoimintaa Kiinassa vuodesta 2004 • Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V	Suunnitteluprosessi osaaminen	Suunnittelu- ja tuotekehitysprosessiosaamisemme on tietotaitoa, joka on vuosien aikana kertynyt eri toimialoilta ja jalostunut suunnittelutyön parhaista käytännöistä. Tämän osaamisen olemme tuotteistaneet innovatiivisiksi palvelutuotteiksi.	Esimerkit: Tuotekehitys Projektinhallinta Tekninen dokumentointi Offshoring	Sm ar t w ay

ETTEPLAN PÄHKINÄNKUORESSA

• Perustettu vuonna 1983
• Henkilöstö: 1 659, joista 1 019 Suomessa, 485 Ruotsissa ja 155 Kiinassa
• Liikevaihto 2011: 119,4 milj. euroa
• Toimipaikat: 23 Suomessa, 14 Ruotsissa ja 2 Kiinassa
• Etteplan on Suomen suurin alan yritys ja Ruotsissa suurimpien joukossa
• Suunnittelutoimintaa Kiinassa vuodesta 2004
• Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V

Liiketoimintaympäristö ja strategia

Liiketoiminnan ajurit:

• Tuotteiden lyhentyneet elinkaaret
• Ympäristöystävälliset ratkaisut
• Kehittyvät markkinat
• Ikääntyvä väestö

Liiketoiminnan ajurit määrittelevät ja säätelevät Etteplanin toimialan ja toimintaympäristön kehitystä. Sopeudumme toimintaympäristön muutoksiin ja hyödynnämme markkinatilanteen tarjoamat mahdollisuudet liiketoiminnassamme.

Visio:

• Etteplan on jokaisen asiakkaan ensisijainen kumppani

Visio määrittää Etteplanin tahtotilan olla nyt ja tulevaisuudessa asiakkaittensa ensisijainen kumppani.

Strategia:

• Asiakaskeskeisyys
• Palveluratkaisut
• Yksi Etteplan
• Suunnittelumenetelmät

Etteplan hyödyntää strategiallaan liiketoimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Strategialla varmistamme asemamme asiakkaan ensisijaisena kumppanina ja suunnittelualan edelläkävijänä.

Arvot:

• Asiakastyytyväisyys
• Henkilöstön hyvinvointi
• Ammattitaitoinen toimintatapa

Etteplanin arvot kuvaavat niitä asioita, joita vaalimme työssämme.

Kilpailuedut:

• Olemme asiakaslähtöisiä ja ennakoivia
• Tarjoamme kustannustehokkaita palveluratkaisuja
• Suunnittelemme kilpailukykyisiä tuotteita

Etteplanin kilpailuedut ovat yhtiön osaamisen ainutlaatuisuudesta ja palveluasenteesta johtuvia ominaisuuksia, joiden ansiosta uskomme olevan toimialamme suunnannäyttäjiä.

Asiakastoimialat:

• Ilmailu- ja puolustusvälineteollisuus
• Energia ja sähkönsiirto
• Teräs- ja metsäteollisuus
• Teollisuuden koneet ja komponentit
• Lääketieteen tekniikka
• Ajoneuvo- ja kuljetusteollisuus
• Kaivosteollisuus

Etteplanin strategian tavoitteena on kasvattaa yhtiön arvoa

Katsauskaudella olemme jatkaneet määrätietoisesti vuonna 2009 määritetyn strategiamme toteutusta. Strategia antaa meille erinomaiset keinot vastata liiketoimintaympäristössämme tapahtuviin muutoksiin. Etteplanilla on vankka osaamispohja kasvattaa liiketoimintaa keskittymällä korkean lisäarvon palveluihin kaikilla asiakastoimialoilla.

Vuonna 2012 Etteplan nostaa suunnittelumenetelmät neljänneksi strategiseksi teemaksi täydentämään vuonna 2009 määritettyjä teemoja asiakaskeskeisyys, palveluratkaisut ja yksi Etteplan. Suunnittelumenetelmillä tarkoitetaan Etteplanin insinöörityön prosessien osaamista yhdistettynä laajaan toimiala- ja tuoteosaamiseen. Etteplan pyrkii olemaan markkinajohtaja korkean lisäarvon palveluissa, jotka perustuvat pitkälle erikoistuneeseen suunnitteluosaamiseen.

ETTEPLANIN KILPAILUEDUT

• Olemme asiakaslähtöisiä ja ennakoivia. Ymmärrämme asiakkaamme liiketoimintaa ja osaamme kääntää heidän haasteensa sopiviksi suunnitteluratkaisuiksi.
• Tarjoamme kustannustehokkaita palveluratkaisuja. Toimivat ja kustannustehokkaat palvelu tuotteemme ja ratkaisumme lisäävät asiakkaittemme tuotteiden kilpailukykyä tuotteen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
• Suunnittelemme kilpailukykyisiä tuotteita. Suunnitteluosaamisemme on monipuolista ja tietämyksemme suunnitteluprosesseista on perusteellista.

Etteplanin strategia yhtiön arvon kasvattamiseksi

Suunnittelualan yhteistyömme Etteplanin kanssa on kehittynyt viime vuosina globaaliksi strategiseksi kumppanuudeksi. Etteplan on ansainnut asemansa Outotec Equipment Engineeringin luotettuna Partnerina. Se on sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin ja kehittänyt yhteistyötä aktiivisesti.

Tuomo Sipilä, Vice President – Engineering Tomi Karjalainen, Senior Manager – Equipment Engineering Outotec, Non-Ferrous Solutions

Outotec on maailman johtavia kaivos- ja metalliteollisuuden teknologia- ja palvelutoimittajia.

Kone- ja laitesunnittelualan trendit luovat Etteplanille kasvumahdollisuuksia

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Talouden kehitys

Suunnitteluliiketoimintaan vaikuttavia maailmantalouden muutoksia ja trendejä ovat tuotannollisen toiminnan siirtyminen uusille kasvaville markkinoille, taloussyklien lyhentyminen ja entistä suuremmat kysynnän vaihtelut syklin sisällä. Tärkeä muutos on myös Kiinan markkinoiden kasvu ja sen tarjoamat mahdollisuudet Kiinan kotimarkkinoille tuotettujen koneiden ja laitteiden valmistajille.

Etteplanin suunnitteluliiketoiminnan kysyntään vaikuttavat pohjoismaisen konepajateollisuuden kysynnän vaihtelu ja Aasian maiden kasvukehitys. Suunnittelupalveluiden liikevaihdon kehitys seuraa konepajayhtiöiden tilauskannan muutoksia ja vaikuttaa nopeasti Etteplanin suunnittelupalveluiden liikevaihtoon.

Vuosien 2010 ja 2011 elpymisestä huolimatta suunnittelupalveluiden kysyntä oli karkeasti arvioiden edelleen lähes 10 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin huippuvuonna 2008.

Suunnitteluliiketoiminnan ajurit ja kehityssuunnat

Suunnitteluliiketoiminta on kasvutoimiala, jonka pääasialliset kasvuajurit ovat tiukentuvat ympäristömääräykset, tuotteiden lyhentyneet elinkaaret, tuotteiden lisääntynyt älykkyys ja väestön ikääntyminen. Kone- ja laitevalmistajien tarpeet tuotteiden ja laitteiden valmistettavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi vaikuttavat niin ikään suunnitteluliiketoiminnan kehittymiseen. Suunnittelupalvelujen kysyntää lisäävät myös maakohtaiset viranomaishyväksynnät ja tuotestandardit, jotka ovat edellytyksenä vietäessä tuotteita uusille maantieteellisille markkinoille.

Toimialan kehitys

Suunnittelutoimiala keskittyy: toimijat hakevat parempia toimintaedellytyksiä kasvattamalla yrityskokoa ja asiakkaat vähentävät alihankkijoidensa määrää. Suunnittelualalla siirrytään fragmentoituneesta toimialarakenteesta kohti suurempia yrityskokoja, jolloin yritysten kustannusrakenne paranee ja palveluvalikoimat kasvavat. Alan palveluiden hinnoittelulla on mahdollisuus tervehtyä suurempiin yrityskokoihin siirryttäessä. Toimialalla tehtiin vuonna 2011 useita merkittäviä yritysjärjestelyitä Suomessa ja Ruotsissa. Etteplanin tavoitteena on olla mukana järjestelyissä, jotka kasvattavat yhtiön osaamispääomaa. Etteplan osallistuu kuitenkin valikoiden riskialttiiseen puhtaan suunnittelukapasiteetin kasvattamiseen yritysostoin. Etteplanin tavoitteena on kasvattaa suunnittelukapasiteettia Kiinassa, mikä tuo matalan riskin joustavuutta yhtiön liiketoimintaan.

Strategia

Etteplanin strategia perustuu johdon näkemykseen, että toimialalla menestymiseen ei enää riitä suunnittelukapasiteetin tehokas myynti ja johtaminen korkeiden työvoimakustannusten maissa. Siksi Etteplanissa keskityttiin vuonna 2011 yhtiön rakenteellisen pääoman, kuten toimintatapojen ja tuotteistettujen palvelujen, määrätietoiseen kasvattamiseen aiemmin julkistetun strategian mukaisesti. Asiantuntijoiden kokemusta ja monipuolista osaamista jalostettiin palvelutuotteiksi ja asiakasprojekteihin liittyviä toimintatapoja kehitettiin. Etteplanin tavoite on olla toimialansa edelläkävijä, jolla on merkittävää rakenteellista pääomaa suunnittelukapasiteetin lisäksi. Toteuttamalla strategiaansa yhtiön arvo kasvaa ja asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua.

Etteplanin strategian kolme teemaa olivat vuonna 2011: asiakaskeskeisyys, palveluratkaisut, ja yksi Etteplan. Vuonna 2012 strategiaa täydennetään neljännellä teemalla, suunnittelumenetelmillä. Suunnittelumenetelmillä tarkoitetaan Etteplanin erikoisasiantuntemusta tehokkaista insinöörityön prosesseista, menetelmistä ja toimintatavoista. Etteplanin strategiana on olla markkinajohtaja edistyksellisten suunnittelumenetelmien kehityksessä.

Asiakaskeskeisyys

Etteplanin pitkäaikaiset asiakkuudet vahvistuivat edelleen vuonna 2011. Asiakaskeskeisyys strategisena teemana tarkoittaa olemassa olevien avainasiak-

Etteplan on toimittanut meille paperikoneen suunnittelupalveluita yli 20 vuoden ajan. Yhteistyö kattaa nykyään myös Etteplanin Kiinan suunnittelutoimiston palvelut. Etteplanin laaja paperikoneosaaminen ja pitkäjänteinen sitoutuminen kehitystarpeisiimme ovat vahva perusta tulokselliselle yhteistyölle.

Timo Pirinen, johtaja, tuotehallinta ja suunnittelu Metso Paper Oy, Paperikoneet

HUMAN RESOURCES

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologia- ja palveluratkaisut kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle.

JOHDON VUOSIKATSAUS

kuuksien kasvattamista. Tämän työn tuloksena myynti avainasiakkaille kasvoi 21 prosenttia ja lähes 80 prosenttia Etteplanin liikevaihdosta tuli 25 suurimmalta asiakkaalta. Menestyimme hyvin, kun asiakkaamme vähensivät palveluntuottajien lukumäärää. Etteplan on saavuttanut Preferred Partner -palveluntarjoajan aseman useimpien asiakkaittensa kanssa.

Palveluratkaisut

Vuonna 2011 jatkettiin vuonna 2009 käynnistynyttä työtä uusien palvelutuotteiden ja toimintatapojen kehittämiseksi. Tuotteistettujen, korkean lisäarvon palvelujensa ja toimintatapojensa ansiosta Etteplan on edelläkävijä suunnittelualalla. Näistä palveluista mainittakoon esimerkkeinä teknologian siirtopalvelu Kiinaan, kustannustehokas tilaus-toimitusprosessin kehittämispalvelu sekä globaalin nimiketietokannan avaus- ja ylläpitopalvelu 24/7 -periaatteella. Kaikista uusista palveluratkaisuista on toteutettu onnistuneita asiakasprojekteja.

Markkinatilanteen ja sisäisen muutoshaasteen vuoksi uusien toimintamallien jalkauttaminen yli organisaatio- ja maarajojen ei ole ollut niin nopeaa, kuin mitä odotimme strategian julkistamisen yhteydessä noin kaksi vuotta sitten. Etteplanin tehtävänä vuonna 2012 on jatkaa palvelutuotestrategian jalkauttamista koko organisaatiossa siten, että yhtiön asiantuntijat saavat tulevaisuudessa uusia ammatillisia kehitysmahdollisuuksia. Liiketoiminnassa menestyminen edellyttää meiltä toiminnan kehittämistä siten, että olemme aidosti parempia kehittymismahdollisuuksia asiantuntijoillemme tarjoava yhtiö.

Yksi Etteplan

Yksi Etteplan -strategian tavoitteena on kehittää yhtiön toimintaa siten, että asiakas saa samat laadukkaat palvelut kaikista yhtiön toimipisteistä. Toisena tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön sisäisiä toimintatapoja.

Sisäisen kehitystyön saavutuksia vuonna 2011 olivat muun muassa yhtiörakenteen yksinkertaistamiseen liittyvät toimenpiteet. Vuonna 2010 Etteplan yhdisti Suomessa 12 erillisen yhtiön liiketoiminnan yhteen yhtiöön. Vuonna 2011 käynnistettiin Ruotsissa vastaava työ yhtiörakenteen yksinkertaistamiseksi ja tämä työ jatkuu myös vuonna 2012.

Ruotsissa vuosien 2007–2008 aikana ostettujen yhtiöiden yritysnimien käytöstä luovuttiin ja siirryttiin käyttämään Etteplan-yritysnimeä. Muutoksella tavoitellaan yrityskuvan selkeyttä ja yhdenmukaisuutta sekä vahvempaa pohjaa työnantajamielikuvan kehittämiselle.

Yhtiön johtamisjärjestelmä pohjautuu laatujärjestelmään. Laadun kehittäminen organisoitiin toimintavuoden aikana yhdistämällä maakohtaiset laatuorganisaatiot yhdeksi globaaliksi laatuorganisaatioksi, joka kattaa toiminnot Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. Laatujärjestelmiä yhdenmukaistettiin vuoden 2011 aikana. Suomen koko liiketoiminta on laatusertifi oitu ja Ruotsissa käynnistyi suurimpien toimipaikkojen sertifi onnit, jotka saatiin päätökseen helmikuussa 2012.

KASVU, KANNATTAVUUS JA KASSAVIRTA

Vuoden 2011 tavoitteita olivat orgaaninen kasvu sekä kassavirran ja taserakenteen parantaminen.

Etteplanin vuosittainen orgaaninen kasvutavoite on vähintään 10 prosenttia. Vuoden 2011 aikana tavoite ylitettiin ja orgaaninen kasvu oli 14,0 prosenttia. Kasvu syntyi parantuneesta suunnittelupalveluiden ja teknisen tuoteinformaation kysynnästä ja asiakkuuksien kasvattamisesta. Kasvua rajoitti Ruotsissa toimialan suuri henkilöstövaihtuvuus.

Liiketoiminnan rahavirta parani ja oli 7,0 miljoonaa euroa vuonna 2011 (1-12/2010: 2,1 miljoonaa euroa). Vuoden 2011 aikana yhtiössä panostettiin kassavirran parantamiseen monin tavoin. Tehostunut myyntisaamisten käsittely ja myynti olivat toimenpiteitä koko vuoden ajan.

Taserakenteen muutokseen vaikutti eniten vuoden 2011 lopulla tehty 10,0 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksu. Hybridilaina korvattiin pitkäaikaisilla lainoilla, joiden keskimääräinen korko oli 4,0 prosenttia. Hybridilainan korko oli 9,5 prosenttia. Hybridilainan takaisinmaksu vaikutti taseeseen heikentävästi. Lisätietoja tunnusluvuista on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Etteplan on pitkäaikainen yhteistyökumppanimme mekaniikkasuunnittelussa ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuissa. Etteplan toimii tavoitteellisesti ja kehittää yhteistyötä jatkuvasti. Etteplanin avulla pidämme toimitusvarmuutemme suurissa kysynnän vaihteluissa.

Pekka Korhonen, tuotekehitysjohtaja Patria Land Systems

Patria on puolustus-, turvallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni, joka toimittaa kilpailukykyisiä elinkaaripalveluita ja teknologiaratkaisuja kansainvälisille markkinoille ja strategiselle kumppanilleen, Suomen puolustusvoimille.

Etteplanin pitkäaikaiset asiakkuudet kasvoivat ja vahvistuivat edelleen

Etteplanin markkina-asema vahvistui edelleen erinomaisten asiakassuhteiden ansiosta. Asiakkaamme ostivat entistä suurempia palvelukokonaisuuksia, joihin liittyi usein myös Etteplanin Kiinan yksikköjen tarjoamia palveluita. Ruotsissa otimme merkittäviä edistysaskeleita liiketoiminnan yhtenäistämisessä.

LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysyntä kehittyi suotuisasti vuoden 2011 aikana ja parani lähes kaikilla Etteplanin keskeisillä asiakastoimialoilla. Merkittävin osa kasvusta oli seurausta kaivosteollisuuden laitevalmistajien kysynnän kasvusta ja metsäteollisuuden laitevalmistajien kysyntätilanteen säilymisestä hyvällä tasolla. Kysyntään vaikutti myös eri teknologia-alueiden, kuten ympäristöteknologian ratkaisujen ja koneiden ja laitteiden voimanlähteiden suunnittelun hyvä kysyntä.

Autoteollisuuden testaus-ja ilmastointiteknologiaan ja moottorin optimointiin liittyvien asiantuntijapalveluiden kysyntä säilyi hyvänä, vaikka autoteollisuuden kysyntä kokonaisuudessaan heikkeni loppuvuoteen mennessä. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden kysyntä Etteplanin palveluille pysyi katsauskaudella hyvänä. Tuulivoimahankkeet vähenivät loppuvuotta kohden. Kysyntä Etteplanin lääketieteellisen tekniikan palveluille jatkoi kasvamistaan erityisesti uusien viranomaisvaatimusten myötä. Laitossuunnittelun palvelujen kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla.

Euroopassa näkyi kasvava taloudellinen epävarmuus erityisesti vuoden jälkipuoliskolla. Vuoden loppua kohti varovaisuus uusien investointiprojektien käynnistämisessä lisääntyi ja suunnittelutarpeiden näkymät lyhenivät entisestään.

Pohjoismaissa kysyntätilanteen paraneminen toi mukanaan pulan ammattitaitoisista insinööreistä. Tämä näkyi erityisesti Ruotsissa suurena toimialan sisäisenä työvoiman vaihtuvuutena. Parantuneesta markkinatilanteesta huolimatta suunnittelupalveluiden jonkin verran parantunut hintataso ei riittänyt kompensoimaan työmarkkinaratkaisuista seuranneita palkkojen korotuksia. Toimialalla vallitseva asiantuntijapalveluiden matala hinnoittelu yhdistettynä kohonneeseen palkkatasoon kavensi suunnitteluliiketoiminnan marginaaleja vuonna 2011.

Suunnittelupalvelujen kysynnän kasvun painopiste on vähitellen siirtynyt kehittyville markkinoille. Kehitys on Etteplanin kannalta suotuisa, sillä yhtiö on Pohjoismaiden suurin ja pisimpään Kiinassa toiminut toimialansa yritys. Aasian markkinoiden ollessa moninkertaiset Pohjoismaihin verrattuna, suunnittelutoimialan sisäinen kilpailu ei ole kasvun rajoite.

USA:n talouden elpyminen vaikutti suunnittelupalveluiden kysynnän paranemiseen niissä asiakkuuksissa, joilla on merkittävää vientitoimintaa tai valmistusta USA:ssa.

Suuri osa teknisestä suunnittelutyöstä ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuista tuotettiin vuoden 2011 aikana hankkeisiin, joissa loppukäyttäjät ja -markkinat ovat kasvumarkkinoilla BRIC-maissa. Huomattava osa pohjoismaisten konepajayhtiöiden tuotekehitystoiminnasta keskittyi kuitenkin Pohjoismaihin.

LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO

Etteplanin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä. Kausivaihteluun vaikuttavat loma-ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointiprojektien ajoittuminen pääosin alkuvuoteen ja syksyyn. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto on tyypillisesti muiden vuosineljännesten liikevaihtoa matalampi kesälomien

Tilasimme Etteplanilta Vivoline LS1 -laitteeseen ohjausjärjestelmän ohjelmiston ja laitteiston suunnittelun. Markkinoiden ensimmäistä CE-merkittyä laitetta käytetään keuhkonsiirtojen yhteydessä siirteen lämmitykseen ja hapetukseen, arviointiin ja kylmäsäilytykseen. Olen erittäin tyytyväinen Etteplanin proaktiiviseen tuotekehityspanokseen, jolla saavutimme halutun tuloksen tiukassa aikataulussa.

Peter Sebelius, toimitusjohtaja Vivoline Medical AB

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Vivoline Medical on ruotsalainen rintakehän alueen elinsiirtoihin tarkoitettujen lääketieteellisten laitteiden valmistaja.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

vuoksi. Vuonna 2011 kolmas vuosineljännes oli liikevaihdoltaan suhteellisesti parempi kuin aiempina vuosina, koska uusia hankkeita käynnistyi runsaasti loppukesästä. Liiketoiminnan luonteeseen kuuluu lyhyt tilauskanta, koska merkittävä osa toimeksiannoista on pieniä. Pienet toimeksiannot selittyvät sillä, että työ on prosessimaista ja Etteplanin toimeksiannot ovat usein kiinteä osa asiakkaan prosessia.

Suurin osa Etteplanin liikevaihdosta tulee puitesopimuksiin pohjautuvista toimeksiannoista. Noin viidennes liikevaihdosta perustui vuonna 2011 palveluratkaisumyyntiin ja projektitoimituksiin.

Liikevaihto kasvoi 14,0 prosenttia ja oli 119,4 miljoonaa euroa (1-12/2010: 104,8 miljoonaa euroa). Liikevaihdon kasvu oli kokonaan orgaanista ja tuli pääasiassa myynnin kasvusta pitkäaikaisille asiakkaille. Vuonna 2010 perustettu myyntiorganisaatio keskittyi asiakkuuksien kasvattamiseen ja tämä työ tuotti hyviä tuloksia. Toimialan keskusjärjestöjen ennusteiden mukaan kone- ja laitesuunnittelun määrä kasvoi vuonna 2011 noin kolme prosenttia (Teknologiateollisuus: Tilanne ja näkymät 1/2012, Suomi ja ALMEGA: Sector review, 11/2011, Ruotsi).

Etteplanin liikevoitto parani 13,7 prosenttia ja oli 6,9 miljoonaa euroa (1-12/2010: 6,1 miljoonaa euroa). Liikevoiton paramiseen vaikuttivat hyvä suunnittelukapasiteetin käyttöaste ja palvelutuoteratkaisujen kasvanut osuus myynnistä.

LIIKETOIMINTAKATSAUS MARKKINA-ALUEITTAIN

Etteplan vastasi liiketoimintaympäristön kaventuvien marginaalien haasteeseen jatkamalla panostuksiaan tuotteistettujen palvelujen myynnissä. Vuoden aikana koettiin käänne ostokäyttäytymisessä erityisesti Etteplanin suurien asiakkaiden keskuudessa: asiakkaamme tekivät sopimuksia entistä suuremmista ja laajemmista palvelukokonaisuuksista, kuten kokonaisten tuotelinjojen toimitussuunnittelusta, globaalin tuotenimikkeistön hallinnasta ja erilaisia teknologian siirtoon liittyvistä palveluista. Suurempien palvelukokonaisuuksien kustannustehokkuus kasvaa muun muassa siksi, että osa suunnittelutyöstä voidaan toteuttaa Etteplanin Kiinan yksiköissä.

Suomi

Etteplan oli Suomessa vuonna 2011 edelleen teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation markkinajohtaja. Suurimpiin asiakkuuksiin kuuluivat muun muassa KONE Oyj, Konecranes Oyj, Sandvik SMC, Cargotec Oyj, Outotec Oyj, ABB Oy, Metso Paper Oy ja Rautaruukki Oyj.

Etteplan menestyi hyvin tuotteistettujen palveluiden myynnissä ja offshoring-toiminnan osuuden kasvattamisessa osana suurimpien asiakkaidensa toimeksiantoja. Esimerkkeinä mainittakoon Ensto Oy ja The Switch Oy.

Etteplan uusi katsauskaudella kaikki merkittävät puitesopimuksensa pitkäaikaisten asiakkaidensa kanssa. Suomessa Etteplanin asiakkuudet vahvistuivat ja myynti suurimmille asiakkaille kasvoi. Muun muassa Perkin Elmer Oy ja Allaway Finland Oy siirsivät teknisen tuoteinformaation tuotantoaan Etteplanille.

Etteplanin Suomen liiketoimintaorganisaatio toteutti useita suuria tehdassuunnittelun hankkeita Suomessa, Venäjällä ja Virossa. Etteplan otti ensimmäisiä askeleita tehdassuunnittelupalvelujen tarjoamiseksi yhtiön Kiinan yksiköistä.

Teknisen suunnittelun hyvä kysyntätilanne ei vaikuttanut merkittävästi Suomessa henkilöstön vaihtuvuuteen. Kauden loppua kohden osaavien asiantuntijoiden rekrytointi vaikeutui. Mahdollisuus siirtää suunnittelutyötä Etteplanin Kiinan yksiköihin kasvatti joustoa ja mahdollisti riittävät voimavarat vastata hyvään kysyntätilanteeseen. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli Suomessa koko vuoden hyvällä tasolla.

Ruotsi

Etteplanin Ruotsin liiketoiminnan johtajana aloitti helmikuussa Mikael Vatn, jonka tehtävänä on Ruotsin liiketoimintojen yhtenäistäminen ja kasvattaminen. Etteplan kuului vuonna 2011 Ruotsin kone- ja laitesuunnittelutoimialan suurimpien yritysten joukkoon. Etteplanin tavoitteena Ruotsissa oli lisätä Kiinasta tuotettavan suunnittelun määrää kysyntätilanteen kasvaessa ja joustavan liiketoiminnan varmistamiseksi.

Etteplanin suurimpia asiakkaita Ruotsissa ovat ABB AB, Volvo Construction Equipment AB ja Atlas Copco. Saabin kanssa toteutettiin merkittävä projekti, jossa Etteplan auttoi Saabia kehittämään hiilikuituvahvisteiset rahtiovet Boeing-yhtiön uuteen Dreamliner-suihkukoneeseen. Vuoden 2011 aikana solmittiin ensimmäiset sopimukset uusista palveluratkaisuista, mutta niiden myynti Ruotsissa on käynnistynyt Suomea hitaammin. Esimerkkeinä asiakkaista, jotka ostivat offshoring- tai palveluratkaisuja mainittakoon Husqvarna AB ja Siemens Industrial Turbomachinery AB. Etteplan uusi katsauskaudella kaikki merkittävät puitesopimuksensa pitkäaikaisten asiakkaidensa kanssa.

Etteplan tarjoaa meille muun muassa mekaanisten komponenttien suunnittelua. Etteplanin insinöörit Kiinassa ovat erittäin kokeneita ja heidän työnsä jälki on korkealaatuista. Etteplan pystyy vastaamaan tarpeisiimme lyhyellä varoitusajalla ja auttaa meitä toimimaan joustavammin.

Daniel Du, toteutuspäällikkö, GTD mechanization Shanghai Philips Lighting Kiina

Philips Groupiin kuuluva Philips Lighting on erikoistunut

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Hyvästä markkinatilanteesta huolimatta kilpailutilanne Ruotsissa oli kireä vuonna 2011. Toimialalla tapahtui useita yritysjärjestelyjä, osaavista asiantuntijoista kilpailtiin ja työntekijöitä siirtyi suunnitteluyrityksistä asiakkaiden palvelukseen. Työntekijöiden suuri vaihtuvuus Ruotsissa hidasti kasvua ja oli merkittävä kustannuserä. Asiakkaiden teknisen suunnittelun ja tuoteinformaation hankintojen keskittäminen suurille yrityksille jatkui vuonna 2011. Etteplan on riittävän suuri toimija Ruotsissa menestyäkseen keskittämispäätöksissä.

Ruotsin liiketoimintaa yhtenäistettiin vuonna 2011 monin tavoin. Esimerkiksi luovuttiin vuosina 2007-2008 ostettujen yhtiöiden nimien käytöstä ja siirryttiin käyttämään Etteplan-yritysnimeä. Samalla yhtenäistettiin ruotsalaisen tytäryhtiön juridista rakennetta. Yhtenäistämisen ansiosta suunnittelukapasiteetin käyttöaste parani Ruotsissa loppuvuotta kohden.

Etteplan perusti vuoden 2011 aikana Tukholmaan uudet lääketieteen tekniikkaan ja akkuteknologioihin erikoistuneet yksiköt ja paransi näin markkinaasemaansa näillä teknologia-alueilla. Onnistuimme saamaan uusia merkittäviä asiakkuuksia lääketieteen tekniikan alalla ja uusien viranomaismääräysten johdosta Etteplanin osaamisen kysyntä säilyi hyvänä koko vuoden. Palvellakseen paremmin lääketieteen tekniikan laitevalmistajia Etelä-Ruotsissa, Etteplan avasi alkuvuonna 2012 uuden toimiston Lundiin. Etteplan kasvatti omistusosuuttaan osakkuusyhtiössään I3TEX AB:ssa 33,3 prosenttiin. Etteplan tuottaa yhteistyössä I3TEX AB:n kanssa tuotekehityshankkeiden testauspalveluja muun muassa autoteollisuudelle.

Kiina

Etteplanin Kiinan yksiköiden palveluita käyttävien asiakkaiden määrä kasvoi vuonna 2011 tasaisesti ja oli vuoden lopussa noin 80 eri yritystä. Vuoteen 2011 saakka Etteplanin asiakkaat ovat pääasiallisesti teettäneet yhtiön Kiinan yksiköistä kustannustehokasta suunnittelutyötä Euroopassa toteutettaviin projekteihin (offshoring). Vuoden loppua kohden Suomesta Kiinaan siirretyn suunnittelun ja teknisen tuoteinfomaatiopalvelujen työn määrä kasvoi. Yhtiön suurimmille asiakkaille offshoring-tilaukset tulivat osaksi vakituista yhteistyömuotoa. Vuoden 2011 aikana toteutettiin ensimmäiset toimeksiannot, joissa Etteplan auttaa asiakkaitaan teknologian siirrossa Kiinaan. Etteplanin kiinalaisten suunnittelijoiden työn laatu sai erittäin hyvää palautetta asiakkailta vuonna 2011.

Vuoden 2011 aikana saimme Kiinassa ensimmäiset merkittävät uudet paikalliset asiakkuudet: länsimaiset globaalit yritykset hankkivat suunnittelupalvelua Kiinassa paikallisten tuotestandardien mukaisesti. Kiinassa saimme uusia asiakkaita myös sellaisista yrityksistä, joiden kanssa emme ole tehneet yhteistyötä Euroopassa, kuten esimerkiksi Philips Lighting.

Osaavan henkilöstön saatavuus varmistettiin Kiinassa hyvällä rekrytointiprosessilla ja tehokkaalla sisäisellä valmennuksella. Henkilöstön saatavuus ei ollut Kiinassa kasvun rajoite vuonna 2011.

Vuonna 2011 Etteplanin Kiinan yksiköt yhdistettiin samaan organisaatioon ja Kiinan liiketoiminta integroitiin tiiviimmäksi osaksi koko konsernia. Tämän seurauksena Etteplanin henkilöstötietojärjestelmä, intranet ja laatujärjestelmä otettiin käyttöön myös Kiinan yksiköissä.

NÄKYMÄT 2012

Pohjoismaissa toimivien keskeisten asiakkaiden tilauskannat ovat vuoden 2012 alussa hyvällä tasolla. Arvioimme teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysynnän kasvun jatkuvan myös Kiinassa. Etteplanin asiakkaiden tilauskantojen muutokset vaikuttavat nopeasti Etteplanin liikevaihdon kehittymiseen.

Odotamme vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoden 2011 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna.

Etteplanin asiantuntijat tuntevat tehtaamme ja prosessimme pitkältä ajalta. He osallistuivat aktiivisesti myös uuden briketöintilaitoksemme suunnitteluun ja turvallisuustason määrittelyyn. Uusi konsultointipalvelusopimuksemme antaa erinomaiset mahdollisuudet yhteistyön syventämiseen ja laajentamiseen.

Paavo Haapakangas, kehityspäällikkö Matti Salmela, projektipäällikkö Ruukki

Ruukki on rakentamisen ja konepajateollisuuden asiantuntija, jolla on vahva erikoisteräsosaaminen.

Etteplan on vastuullinen pohjoismaisen insinöörityön kehittäjä

Vastuullisuus tarkoittaa Etteplanille liiketoiminnan kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Vastuullisuuteen kuuluu taloudesta, henkilöstöstä ja ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen pitkällä aikavälillä.

Yritysvastuullisuus toteutuu myös yhtiön tarjoamissa palveluissa. Etteplanin asiantuntijoilla on monipuolista osaamista, jolla varmistetaan insinöörityön tuloksena syntyvien tuotteiden ja ratkaisujen ekotehokkuus ja taloudellisuus kaikissa tuotteen elinkaaren vaiheissa. Vuonna 2011 autoimme asiakkaitamme useissa hankkeissa hyödyntämään ympäristöystävällisiä teknologioita ja materiaaleja.

Etteplan pyrkii toimimaan vastuullisen yrityskansalaisen tavoin ja noudattamaan eettisiä periaatteita ja hallintotapoja kaikissa maissa, joissa se toimii. Yhtiön liiketoimintaperiaatteet on kirjattu Etteplanin eettisiin toimintaohjeisiin, jotka ovat nähtävissä internetsivuillamme www.etteplan.fi .

TALOUDELLINEN VASTUULLISUUS

Liiketoiminnan kannattavuudesta huolehtiminen on johdon tärkeimpiä tehtäviä. Etteplan kantaa taloudellista vastuuta omistajilleen, henkilöstölleen, asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen.

Yhtiössä toteutettiin vuonna 2011 mittava riskienhallintaprojekti, jossa tunnistettiin yhtiön toimintaan liittyvät liiketoiminta-, henkilöstö-, ympäristö-, ja toimialariskit. Riskienhallinta on osa Etteplanin johtamisjärjestelmää. Riskit ja riskienhallinta on kuvattu kokonaisuudessaan vuosikertomuksen sivuilla 25–27.

SOSIAALINEN VASTUULLISUUS

Etteplan työllisti vuoden 2011 lopussa 1 659 asiantuntijaa, joista työskenteli Suomessa 1 019, 485 Ruotsissa ja 155 Kiinassa. Henkilöstön ikäjakauma on tasainen.

Koko Suomen kattavan, 23 toimipistettä käsittävän verkostonsa ansioista Etteplan on merkittävä työllistäjä Suomessa myös kasvukeskusten ulkopuolella. Laaja toimipisteverkosto on Etteplanille tärkeä kilpailuetu, sillä asiakkaillemme paikallisuus on tärkeä kriteeri yhteistyökumppania valitessa.

Etteplanin henkilöstöasioita käsitellään tarkemmin sivuilla 23–24.

YMPÄRISTÖVASTUULLISUUS

Etteplanin liiketoiminnasta syntyvä hiilijalanjälki rajoittuu henkilöstön matkustamiseen, sähkönkulutukseen ja muuhun toimistotyön vaatimaan energiankulutukseen.Kehitämme toimintojamme yhä ympäristöystävällisemmiksi, esimerkiksi vähentämällä matkustusta ja hyödyntämällä sähköistä kokoustekniikkaa.

Ympäristövastuullisuutemme näkyy ennen kaikkea tarjoamissamme palveluissa ja asiantuntijoittemme osaamisessa. Etteplanin asiantuntemus ympäristöystävällisistä teknologioista on laaja-alaista ja syvällistä. Meillä on osaamista kehittää asiakkaittemme tuotteita ekotehokkuusvaatimusten mukaisesti. Etteplan auttoi esimerkiksi Saabia kehittämään hiilikuituvahvisteiset rahtiovet Boeing-yhtiön uuteen Dreamliner-suihkukoneeseen. Teknologiaratkaisu vähentää suihkukoneen painoa ja polttoaineen kulutusta.

Etteplan on myös ollut mukana kehittämässä Ruukille uutta briketöintiteknologiaa, jolla kerätään teräksen tuotannossa syntyvä ylijäämämateriaali uusiokäyttöön.

Vuonna 2011 olimme kehittämässä konseptia Kiinan Kunshaniin rakennettavasta teollisuuspuistosta, Green Tower Kunshanista. Teollisuuspuisto tarjoaa ympäristöteknologiaan erikoistuneille suomalaisille ja muille länsimaalaisille yritykselle infrastruktuurin lisäksi asiantuntijapalveluita, joiden avulla yritykset voivat nopeuttaa ympäristöteknologian markkinointia Kiinan kasvavilla markkinoilla.

Sandvik Mining and Construction (SMC) on käyttänyt yli kymmenen vuoden ajan Etteplanin teknisen tuoteinformaation palveluita, kuten teknisen tuoteinformaation sisällöntuotantoa sekä prosessien ja ohjelmistotyökalujen kehitystä. Olemme tyytyväisiä siihen, että meillä on yksiköittemme lähellä sijaitseva palveluntarjoaja. Etteplan osaa tarjota tarpeisiimme sopivia ratkaisuja.

Henri Welling, Documentation and Training Manager Sandvik Mining and Construction, Underground Mining

Sandvik Mining and Construction on maailman johtava kaivos- ja maarakennusteollisuuden louhintaja materiaalinkäsittelylaitteiden, porakaluston ja niihin liittyvien palveluiden tuottaja.

HENKILÖSTÖ

Monipuolisen suunnitteluosaamisen kehittäminen on avain menestykseemme

Etteplanin osaavalla henkilöstöllä on merkittävä rooli yhtiön menestyksessä ja vahvan markkina-aseman ylläpitämisessä. Henkilöstön osaaminen ja kokemus on kehittynyt vuosien aikana monipuoliseksi ja -alaiseksi tietämykseksi asiakkaiden tuotteista ja toimintaprosesseista.

Yhtiön kilpailuedut ja vahvuudet perustuvat henkilöstön monipuoliseen osaamiseen ja taitoihin. Osaamisen jatkuvalla kehittämisellä ja jakamisella turvataan yhtiön uudistumis- ja kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Pidämme tärkeänä Etteplanin henkilöstön työhyvinvoinnin ja ammatillisten mahdollisuuksien kehittämistä.

Katsauskauden lopussa yhtiössä työskenteli 1 659 työntekijää, joista 640 työskenteli Suomen ulkopuolella. Koko henkilöstömäärästä 485 työntekijää työskenteli Ruotsissa ja Kiinassa 155 työntekijää. Etteplanin henkilöstön ikäjakauma on tasainen.

HENKILÖSTÖN SAATAVUUS JA MARKKINATILANNE

Toimintaympäristö oli vuonna 2011 hyvin erilainen kuin vuosina 2010 ja 2009, jolloin osa Etteplanin henkilöstöstä oli lomautettuna nopeasti heikentyneen suunnittelupalveluiden kysyntätilanteen vuoksi. Taantuman aikana ennakoitu henkilöstön vaihtuvuuden kasvu toteutui vuonna 2011. Etteplanin Suomen yksiköissä vaihtuvuus oli maltillisella tasolla, mutta silti asiantuntijoita siirtyi aiempia vuosia enemmän asiakkaiden palvelukseen. Etteplanin Suomen markkinajohtajuuden ansiosta onnistuimme tekemään tarvittavat rekrytoinnit. Loppuvuonna osaavista uusista työntekijöistä alkoi kuitenkin olla pulaa.

Ruotsissa koko toimialalla vallitsi korkea henkilöstön vaihtuvuus. Etteplanin Ruotsin yksiköissä suuri henkilöstön vaihtuvuus oli rajoitteena liikevaihdon kasvulle. Ruotsissa vaihtuvuus väheni vuoden loppua kohden.

HENKILÖSTÖN MAANTIETEELLINEN JAKAUMA 2011

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

HENKILÖSTÖ

Kiinan työvoimamarkkinoita leimaa pula osaavista kiinalaisista työntekijöistä kasvukeskuksissa. Yhtiön länsimaiseen laatuajatteluun ja toimintatapoihin kouluttamilla kiinalaisilla työntekijöillä on hyvä maine asiakkaiden keskuudessa. Etteplan panostaa voimakkaasti työntekijöiden sitouttamiseen Kiinassa ja kokeneimpien työntekijöiden vaihtuvuus on siksi pieni. Etteplan on houkutteleva työnantaja Kiinassa. Hyvien rekrytointi- ja valmennusprosessien ansiosta Etteplan kykenee kasvattamaan suunnittelukapasiteettiaan Kiinassa Pohjoismaita nopeammin.

HENKILÖSTÖJOHTAMISEN PAINOPISTEET

Etteplanin henkilöstöjohtamisessa painotetaan muun muassa järjestelmällistä suorituksen arviointia ja palautteenantoa. Kehityskeskustelujen määrää seurataan ja ne toimivat esimiestyön mittarina.

Etteplanin henkilöstöjohtamisen suurin haaste on motivoida ja sitouttaa yhtiön toimintatapoihin ne asiantuntijat, jotka työskentelevät asiakkaan tiloissa. Yhtiö on tietoinen tilanteen mahdollisista riskeistä ja on sitoutunut edistämään asiakkaan tiloissa työskentelevien asiantuntijoiden yhteenkuuluvuutta Etteplanin työyhteisöön.

Vuonna 2011 koko konsernissa suoritettiin henkilöstötutkimus, jonka tulosten perusteella yhtiön kaikissa toimipisteissä tehtiin kehittämissuunnitelmat. Konsernin yhteiset, henkilöstötutkimukseen pohjautuvat hankkeet, kohdistuivat sisäisen viestinnän kehittämiseen ja henkilöstön kehittymismahdollisuuksien parantamiseen.

Henkilöstöetuja yhtenäistettiin Suomessa vuonna 2011: liikunnan ja kulttuurin harrastamisen tukeminen sekä työterveyshuollon sisältö yhtenäistettiin. Etteplan hyväksyttiin Koneen toimihenkilöiden vakuutuskassan jäseneksi toimintavuoden aikana ja kaikille Etteplanin työntekijöille annettiin mahdollisuus liittyä vakuutuskassan jäseneksi. Suomessa on panostettu työhyvinvoinnin parantamiseen vuodesta 2010 työhyvinvoinnin kartoituksilla ja riskiryhmien tukemiseen suunnatuilla toimenpiteillä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Etteplanin Suomen yksiköissä ei ole ilmennyt uusia työkyvyttömyystapauksia vuonna 2011.

Ruotsissa luovuttiin katsauskaudella Etteplanin vuosina 2007–2008 ostamien yritysten nimien käytöstä ja siirryttiin käyttämään Etteplanin yritysnimeä. Yhdistämisen keskeisenä hyötynä on työnantajamielikuvan vahvistaminen nykyisen henkilöstömme ja työnhakijoiden keskuudessa. Samalla yhtenäistettiin Ruotsin henkilöstön henkilöstöetuja.

Vuoden 2011 aikana henkilöstötietojärjestelmän toteutus saatettiin päätökseen liittämällä Etteplanin Kiinan yksiköiden työntekijät mukaan järjestelmään. Järjestelmä kattaa koko henkilöstön avaintiedot mukaan lukien osaamisprofi ilit. Kiinan yksiköt siirtyivät myös käyttämään konsernin yhteistä intranetia.

HENKILÖSTÖRISKIT

Etteplanissa tehtiin koko liiketoiminnan kattava riskikartoitus ja luotiin uusi riskienhallinnan järjestelmä vuonna 2011. Henkilöstöriskit ja niihin varautuminen kartoitettiin osana uuden järjestelmän luontia.

Riskit ja riskienhallinta kokonaisuudessaan on esitetty vuosikertomuksen sivuilla 25–27.

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA 2011

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta on olennainen osa Etteplanin liiketoiminnan ohjausta ja sisäisen valvonnan käytäntöjä. Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa, ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Hyvin hoidettu riskienhallinta varmistaa toimintamme jatkuvuuden.

Etteplanissa tehtiin vuonna 2011 koko liiketoiminnan kattava riskikartoitus ja luotiin uusi riskienhallintajärjestelmä. Keskitymme ennakoiviin toimenpiteisiin ja toimintamme turvaamiseen sekä haitallisten vaikutusten rajaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kartoitamme ja arvioimme riskejä järjestelmällisesti ja tarvittaessa muutamme toimintaamme.

RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Menettelytavat ja ohjeet

Etteplan-konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja pienentää riskien vaikutusta. Hallitus ja johtoryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Organisaatio

Yhtiön toimitusjohtaja johtaa konsernin riskienhallintatyötä konsernin johtoryhmän ja riskienhallinnasta vastaavan johtoryhmän jäsenen avulla. Konsernin johtoryhmä seuraa liiketoimintayksiköiden merkittäviä riskejä ja valvoo konsernin riskienhallintajärjestelmien ja -käytäntöjen kehittämistä.

Pääasiallinen vastuu riskienhallinnasta on liiketoiminnasta vastaavilla johtajilla. Johtajat vastaavat oman liiketoiminta-alueensa riskienhallinnasta noudattaen konsernin ohjeita. Liiketoiminnan johtajat raportoivat konsernin johtoryhmälle merkittävistä riskeistä ja yleisestä riskitilanteesta osana kuukausiraportointiaan.

Hallitus valvoo riskienhallintaa ja hyväksyy yhtiön riskienhallintaperiaatteet. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti riskienhallinnan toimenpiteistä ja suurimmista konsernia koskevia riskeistä.

Toimintatavat

Etteplanin riskienhallinta muodostuu koordinoiduista toimintatavoista, joilla tunnistetaan, arvioidaan, käsitellään ja hallitaan konsernin merkittävimpiä riskialueita järjestelmällisesti ja ennakoivasti. Etteplan-konsernin liiketoiminnan riskit on jaettu viiteen kategoriaan ja riskejä seurataan tämän riskiluokittelun mukaan. Etteplanin liiketoiminnan riskeihin sisältyy sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä.

Konserninlaajuinen, yhdenmukainen riskienhallintakartoitus tehdään vuosittain strategiaprosessin yhteydessä. Johtoryhmä seuraa säännöllisesti toimien etenemistä.

RISKIEN KUVAUS

Etteplan-konsernia koskevat riskit on luokiteltu viiteen riskiluokkaan: strategiset riskit, toiminnalliset riskit, henkilöstöriskit, tietotekniikka- ja turvallisuusriskit sekä taloudelliset riskit.

Yhtiön johdon arvioinnin mukaan liiketoiminnan suurimmat riskit liittyvät yleiseen talouskehitykseen sekä asiakkaiden liiketoiminnassa tapahtuviin ennakoimattomiin muutoksiin. Koska yhtiön liiketoiminta on riippuvainen ammattitaitoisesta henkilöstöstä, osaavien ammattilaisten saatavuus aiheuttaa merkittävän liiketoimintariskin.

Seuraavassa osiossa kuvataan Etteplanin liiketoiminnan tyypillisiä riskejä. Yhtiön toimintaan voi kuitenkin liittyä myös muita riskejä. Merkittävimmät tilikauden aikana havaitut riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa vuosikertomuksen 2011 sivuilla 30-33.

Strategiset riskit

Etteplanin strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehitykseen, liiketoimintaympäristöön, markkinoihin sekä fuusioihin ja yrityskauppoihin.

Talouden laskusuhdanne voi vaikuttaa negatiivisesti investointeihin ja sen seurauksena myös Etteplanin liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Konserni pyrkii vähentämään markkinariski- ja suhdanneherkkyyttään tasapainoisella tilauskannalla, joka muodostuu eri teollisuudenaloilla, markkinoilla ja maantieteellisillä alueilla toimivien asiakkaiden toimeksiannoista. Kilpailu suunnittelualalla on maailmanlaajuisesti kovaa. Laskusuhdanne johtaa ylikapasiteettiin ja sen seurauksena kilpailun kiristymiseen.

Etteplanin merkittävimmät strategiset riskit liittyvät liiketoiminnan kehittämiseen ja yrityskauppoihin. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan noudattamalla yhtiön yritysostopolitiikkaa ja sen perusteella laadittuja menettelytapoja ja -malleja. Yritysostojen ohella orgaaninen kasvu on tärkeä osa Etteplanin liiketoiminnan kasvutavoitteita. Merkittävin riski tämän strategisen tavoitteen saavuttamisessa on tarvittavien osaavien ammattilaisten mahdollinen puute.

Vuonna 2011 Etteplanin strategian toteutus eteni hyvin ja korkeamman lisäarvon palveluiden osuus liiketoiminnasta kasvoi tasaisesti. Teknisten suunnittelupalveluiden ja tuoteinformaation kysyntä parani lähes kaikilla Etteplanin keskeisillä asiakastoimialoilla ja yhtiö vahvisti markkina-asemaansa.

Toiminnalliset riskit

Yhtiön toiminnallisia riskejä ovat mm. organisaatioon ja johtamiseen, myyntiin, toimeksiantoihin ja asiakasyhteistyöhön liittyvät riskit.

Etteplanin suurimmat toiminnalliset riskit liittyvät toimeksiantoihin ja henkilöstöön. Yhtiön toimeksiantoihin sisältyy riski siitä, että palveluissa tai suorituksissa on ammatillinen virhe, laiminlyönti tai muu tuottamus, joka aiheuttaa merkittävän taloudellisen tai muun vahingon. Toiminnallisten riskien hallitsemiseksi sovelletaan seuraavia toimintatapoja: laatujärjestelmien, menettelytapaohjeiden ja hyväksyttämismenettelyjen noudattaminen, henkilöstön koulutus sekä tarjousten ja sopimusten hallintaa koskevien ohjeiden noudattaminen erityisesti sopimusvastuun rajaamisessa.

Luokka	Riskiasteikko Riskiasteikko	Esimerkkejä riskeistä	Esimerkkejä ehkäisevistä toimista	Vastuutaho
Strategiset riskit	45 %	Liiketoiminnan kehitykseen, liiketoiminta ympäristöön ja markkinoihin sekä fuusioihin ja yrityskauppoihin liittyvät riskit	Strategia ja liiketoimintasuunnitelmat, laaja asiakaskunta, fuusio-, ja yrityskauppakäytännöt, hyvä henkilöstörakenne, hallinnointiperiaatteet, eettiset toimintaohjeet, riskienhallinta	Toimitusjohtaja, johtoryhmä, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja viestintäorganisaatio
Toiminnalliset riskit	55 %	Organisaatioon ja johtamiseen, myyntiin, toimeksiantoihin ja asiakasyhteistyöhön liittyvät riskit	Laatujärjestelmä, myyntiprosessi, laatupolitiikka, avainasiakas- ja palvelun toimitusprosessit, konsernin vakuutukset	Liiketoimintajohto, laatuorganisaatio, henkilöstöhallinto ja taloushallinto
Henkilöstöriskit	30 %	Osaamiseen, resursseihin ja johtoon, henkilöstön vaihtuvuuteen, rekrytointeihin, toimeksiantojen miehitykseen, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyvät riskit	Osaamisen hallintajärjestelmä, henkilöstö tutkimukset, sisäinen koulutus, oikeanlainen johtaminen, perehdytys, eettiset toimintaohjeet	Henkilöstöhallinto, liiketoimintajohto, koko henkilöstö
Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit	10 %	Tietoturvaan, tietoliikenneverkkoihin ja järjestelmähäiriöihin, tietokoneviruksiin ja asiakkaan tietoliikenneyhteyksiin liittyvät riskit	IT-politiikat, tietoturvaohjeet, toimittaja sopimukset	IT-johtaja, liiketoimintajohto, koko henkilöstö
Taloudelliset riskit	10 %	Valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmius sekä vastapuoli- ja luottoriskit	Maksu- ja luottopolitiikka, konsernin rahoituspolitiikka, sisäinen valvonta	Talousjohtaja, taloushallinto, liiketoimintajohto

ETTEPLANIN RISKIKARTTA

Etteplan pyrkii rajoittamaan suunnittelupalveluille ominaisia vastuuriskejä standardisoiduilla sopimusehdoilla sekä vakuutuksilla, eikä toimeksiantoihin liity yleensä merkittävää vastuuriskiä. Toimeksiannot toteutetaan kiinteään hintaan, enimmäishintaan tai aikaveloitusperiaatteella. Kiinteään hintaan ja enimmäishintaan myydyissä toimeksiannoissa riskinä on se, että arviot asiantuntijoiden työn tai ajan käyttämisestä ylittyvät epätarkkojen aika- ja kustannusarvioiden, työn viivästysten, palveluiden lisäyksiin tai muutoksiin liittyvien korvauskiistojen, inhimillisen virheen tai muiden odottamattomien seikkojen vuoksi. Näiden riskien välttämiseksi ja lieventämiseksi konsernissa on käytössä laadunhallintaja projektikatselmusjärjestelmät. Projektikatselmukset suoritetaan suurissa ja riskipitoisissa toimeksiannoissa säännöllisesti. Keskeneräiset työt, muutos- tai lisätyöt sekä saatavat arvostetaan ja kirjataan kirjanpito- ja riskienhallintajärjestelmään.

Projektipäällikkö on avainasemassa toimeksiantojen riskienhallinnassa. Projektipäällikkö johtaa ja valvoo toimeksiantoa tarjouksen laadinnasta vastaanottohyväksyntään saakka. Projektipäälliköille annetaan lisäkoulutusta heidän toimintansa kannalta olennaisilla osa-alueilla. Konsernissa on käytössä sekä suurten että riskialttiiden toimeksiantojen valvontamekanismit. Tukitoiminnoissa työskentelee projektipäälliköitä tukevaa henkilökuntaa.

Asiakkaille toimitettavat asiantuntijapalvelut sisältävät vastuuriskejä. Näiden riskien vähentämiseksi toimeksiantojen laadunhallintaa ja tarkastusmenetelmiä on korostettu ja ammattivastuuta sopimuksissa rajoitettu.

Yhtiöllä on konserninlaajuinen vastuuvakuutusohjelma. Vakuutukset eivät kuitenkaan kata kaikkea vastuuriskiä.

Vuonna 2011 tehdyssä riskikartoituksessa painotettiin erityisesti, miten myyntiin ja toimeksiantoihin liittyvien riskien toteutumista voidaan ehkäistä.

Henkilöstöriskit

Yhtiön liiketoiminta on riippuvainen ammattitaitoisesta henkilöstöstä. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavuuden ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Konserni ylläpitää henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia kehittämällä konserninlaajuisia henkilöstöhallintoprosesseja sekä panostamalla henkilöstön koulutukseen.

Etteplanin merkittävimmät henkilöstöriskit liittyvät henkilöstön osaamisen hallintaan, henkilöstön vaihtuvuuteen ja toimeksiantojen oikeanlaiseen miehitykseen. Näiden riskien toteutumista ennaltaehkäistään mm. säännöllisillä kehityskeskusteluilla, koko konsernin henkilöstön kattavalla henkilöstötietojärjestelmällä, järjestelmällisellä työterveyden ja työhyvinvoinnin seurannalla sekä sisäisillä käytännöillä ja ohjeilla.

Henkilöstöjohtamisen painopistealueet vuonna 2011 esitetään vuosikertomuksen 2011 sivulla 24.

Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit

Etteplanin liiketoiminta on riippuvainen tieto- ja viestintäjärjestelmien käytöstä. Järjestelmähäiriöt ja järjestelmien käytön esteet ja rajoitukset voivat haitata konsernin toimintoja. Tietotekniikka- ja turvallisuusriskit liittyvät mm. tietoturvaan, tietoliikenneverkkoihin ja järjestelmähäiriöihin, tietokoneviruksiin ja asiakkaan tietoliikenneyhteyksiin.

Etteplan ennaltaehkäisee tietoturvaan liittyvien riskien toteutumista sisäisten käytäntöjen ja ohjeistuksen sekä sisäisen valvonnan avulla. Järjestelmien ulkopuolisen häirinnän vaikutuksia rajoitetaan muun muassa tietojen varmuuskopioinnilla sekä palomuureilla, järjestelmien valvonnalla, virustentorjuntaohjelmilla ja käyttöoikeuksien hallinnalla.

Vuoden 2011 aikana Etteplan panosti erityisesti viestintäjärjestelmien kehittämiseen.

Taloudelliset riskit

Etteplan-konsernin merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät liiketoiminnan rahoitukseen ja valuutta- ja translaatioriskeihin. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Etteplanin hallituksen hyväksymän konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoiminnalle tarpeeksi aikaa muuttaa toimintaansa muuttuvien olosuhteiden mukaan.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa vuosikertomuksen 2011 sivuilla 44-47.

Etteplan ennaltaehkäisee taloudellisten riskien toteutumista sisäisten käytäntöjen ja ohjeistuksen sekä sisäisen valvonnan avulla.

Vuonna 2011 yhtiön rahoitusta järjesteltiin uudestaan ja vuonna 2009 liikkeelle laskettu hybridilaina maksettiin takaisin.

VUODEN 2011 PÖRSSITIEDOTTEET

Etteplan Oyj julkaisi vuonna 2011 seuraavat pörssitiedotteet:

TAMMIKUU

31.1. Etteplan tiivistää toimintarakennettaan vauhdittaakseen orgaanista kasvuaan

HELMIKUU

• 15.2. Etteplan Oyj Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2010
• 18.2. Korjaus Etteplan Oyj:n tilinpäätöstiedotteeseen

MAALISKUU

• 9.3. Etteplanin vuosikertomus ja vuosikooste vuodelta 2010 julkaistu
• 10.3. Etteplan Oyj:n hallitus päätti avainhenkilöiden kannustin järjestelmästä
• 10.3. Etteplan Oyj:n yhtiökokouskutsu
• 31.3. Etteplan Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
• 31.3. Etteplan Oyj:n hallitukselle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

TOUKOKUU

5.5. Etteplan Oyj – Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2011

KESÄKUU

21.6. I3TEX AB hakenut yrityssaneeraukseen

ELOKUU

11.8. Etteplan Oyj – Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2011

LOKAKUU

• 10.10. Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vaihtuu
• 26.10. Ilmoitus hybridilainan takaisinmaksusta

MARRASKUU

7.11. Etteplan Oyj – Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2011

JOULUKUU

• 13.12. Etteplan Oyj:n taloudellinen informaatio vuonna 2012
• 20.12. Juha Näkki Etteplan Oyj:n toimitusjohtajaksi

Osa tiedotteiden sisältämästä tiedosta saattaa olla vanhentunutta.

TILINPÄÄTÖS 2011

Hallituksen toimintakertomus 1.1.–31.12.2011	30
Konsernin laaja tuloslaskelma	34
Konsernitase	35
Konsernin rahavirtalaskelma	36
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	37
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	38
Tunnuslukujen laskentakaavat	68
Emoyhtiön tuloslaskelma	69
Emoyhtiön tase	70
Emoyhtiön rahavirtalaskelma	71
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	72
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	73
Osakkeet ja osakkeenomistajat	80
Hallituksen voitonjakoehdotus	82
Tilintarkastuskertomus	82

HALLINNOINTI

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	83
Hallitus 1.1.2012	88
Johtoryhmä 1.1.2012	89
SIJOITTAJATIETOA	90
TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	91

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysyntä kehittyi suotuisasti vuoden 2011 aikana. Kysyntä parani lähes kaikilla Etteplanin keskeisillä asiakastoimialoilla. Suunnittelupalveluiden kysyntä oli kuitenkin edelleen vuoden 2008 huippukysyntää lähes 10 prosenttia alhaisemmalla tasolla.

Merkittävin osa kasvusta oli seurausta kaivosteollisuuden laitevalmistajien kysynnän kasvusta ja metsäteollisuuden laitevalmistajien kysyntätilanteen säilymisestä keskimäärin hyvällä tasolla. Kysyntään vaikutti myös eri teknologia-alueiden hyvä kysyntä. Kysyntä parani muun muassa ympäristöteknologian ratkaisuissa ja koneiden ja laitteiden voimanlähteiden suunnittelussa.

Autoteollisuuden testaus- ja ilmastointiteknologiaan ja moottorin optimointiin liittyvien asiantuntijapalveluiden kysyntä säilyi hyvänä, vaikka autoteollisuuden kysyntä kokonaisuudessaan heikkeni vuoden lopussa. Puolustus- ja ilmailuteollisuuden kysyntä Etteplanin palveluille pysyi katsauskaudella hyvänä. Tuulivoimahankkeet vähenivät loppuvuotta kohden. Kysyntä Etteplanin lääketieteellisen tekniikan palveluille jatkoi kasvamistaan erityisesti uusien viranomaisvaatimusten myötä. Tehdassuunnittelun palvelujen kysyntä säilyi edelleen hyvällä tasolla.

Talouden kasvava epävarmuus alkoi näkyä Euroopassa katsauskauden lopulla metsäteollisuuden laitevalmistajien pienenevänä suunnittelupalveluiden tarjouspyyntöjen määränä. Lisäksi investointiprojektien suunnittelupalveluiden kysynnän kasvu tasoittui.

Suunnittelupalvelujen kysyntä kasvoi kehittyvissä talouksissa vuonna 2011. Sekä offshoring-palveluiden että kasvumarkkinoille tuotettujen palveluiden kysyntä vilkastui vuoden aikana. Offshoring-palveluiden hankinnan ohella konepajayhtiöt perustivat vuoden 2011 aikana omia suunnitteluyksiköitään BRIC-maihin. Kiinan talouden kehityksen painopiste siirtyi viennin kasvusta kotimarkkinoiden kysynnän kasvuksi erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Suunnittelupalveluiden kysynnän kehittyminen Venäjällä oli sidoksissa suomalaisten teollisuusyritysten ja rakennusliikkeiden tehdas- ja vientihankkeisiin.

Konepajayhtiöt jatkoivat hankintojensa keskittämistä valitessaan kone- ja laitesuunnittelun yhteistyökumppaneita vuonna 2011. Lisäksi suunnittelutoimialan keskittyminen jatkui. Keskittymiskehitys vaikuttanee toimialan hinnoitteluun tervehdyttävästi, mutta kasvattaa samalla alan suurten toimijoiden keskinäistä kilpailua.

Suunnittelutoimialan kannattavuutta heikensi hyvän markkinatilanteen vuoksi kohonneet palkkatasot Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa, hinnankorotusten jäädessä maltillisiksi.

LIIKETOIMINTAKATSAUS

Etteplanin toimintaedellytykset vuonna 2011 olivat hyvät. Yhtiö oli Suomessa kone- ja laitesuunnittelun markkinajohtaja ja kuului johtaviin yrityksiin Ruotsissa. Yhtiön strategian mukaiset toimenpiteet etenivät onnistuneesti. Etteplan menestyi asiakkaiden keskittämispäätöksissä ja uusien tuoteratkaisujen myynnissä. Etteplan toimi useimmissa asiakkuuksissaan Preferred Partner -palveluntarjoajan asemassa.

Etteplanin strategian toteutus eteni kaikkien kolmen teema-alueen osalta vuonna 2011 parantaen Etteplanin vahvaa markkina-asemaa. Teemat ovat: asiakaskeskeisyys, palveluratkaisut ja yksi Etteplan.

Asiakaskeskeisyys teema-alueen tuloksia mitattiin vuonna 2011 avainasiakkuuksien myynnin kasvuna. Avainasiakkuuksien kasvu oli vuoden 2011 aikana 18,0 prosenttia liikevaihdolla mitattuna. Etteplanin liikevaihdosta lähes 80 prosenttia tuli 25 asiakkaalta, joista yksikään ei ylittänyt 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta.

Etteplanin tavoitteena on siirtyä liiketoiminnassaan korkeamman lisäarvon palveluihin. Tätä tavoitellaan tuotteistettujen palveluratkaisujen ja toimintatapojen avulla. Palveluratkaisujen ja suurempien suunnittelukokonaisuuksien myynti parani loppuvuotta kohden ja noin viidennes liikevaihdosta perustui vuonna 2011 palveluratkaisumyyntiin ja projektitoimituksiin.

Yksi Etteplan -teema-alueella edettiin muun muassa yhtenäistämällä edelleen liiketoimintarakennetta ja supistamalla juridisten yksiköiden määrää. Ruotsissa vuosina 2007– 2008 ostettujen yhtiöiden integraatio osaksi Etteplania saatiin lähes päätökseen. Laatujärjestelmien integroinnissa ja tietojärjestelmien yhtenäistämisessä edettiin koko konsernissa.

Etteplanin osaamispääomaa kasvatettiin vuonna 2011 rekrytoimalla yhtiöön korkean teknologian osaamista. Muun muassa vuoden 2010 lopussa perustettu innovaatioryhmä, joka kehittää akku-, paristo- ja energiatehokkuuden ratkaisuja, menestyi vuoden 2011 aikana hyvin saaden lukuisan määrän toimeksiantoja. Innovaatioryhmää vahvistettiin vuoden aikana huippuasiantuntijoiden uusilla rekrytoinneilla.

Suunnittelukapasiteetin käyttöaste oli Etteplanissa vuoden 2011 aikana keskimäärin hyvällä tasolla. Etteplanin Ruotsin liiketoimintaa rasitti edelleen toimialan henkilöstön korkea vaihtuvuus. Korkea vaihtuvuus alensi Ruotsissa suunnittelukapasiteetin käyttöastetta. Suunnittelukapasiteetin käyttöaste säilyi Suomessa paremmalla tasolla kuin Ruotsissa.

Henkilöstön rekrytointi Suomessa onnistui vuoden alkupuoliskolla hyvin. Vuoden jälkipuoliskolla markkinoilla näkyi kasvanut kilpailu osaavista asiantuntijoista. Rekrytointi ei ollut Suomessa este liikevaihdon kasvulle ja henkilöstön vaihtuvuus säilyi maltillisella tasolla. Ruotsin rekrytoinnista suurin osa muodostui korvausrekrytoinneista.

Etteplanin Kiinan yksiköiden toiminta ja asiakkuuksien määrä kehittyi positiivisesti vuonna 2011. Toisen ja kolmanneksen vuosineljänneksen aikana paikallinen myynti Kiinassa toimiville kansainvälisille kone- ja laitevalmistajille lähti kasvuun. Kiinassa Etteplan sai uusia asiakkaita myös sellaisista yrityksistä, joiden kanssa ei ole tehty yhteistyötä Euroopassa aiemmin, kuten esimerkiksi Philips Lighting.

Etteplanin asema Venäjällä toteutettavissa hankkeissa säilyi vahvana, koska yhtiöllä on vuoden 2009 lopussa myönnetty Venäjän Self Regulation Organizations -suunnittelulupa (SRO), joka koskee koko Venäjää.

Etteplanin julkaisemat tavoitteet vuodelle 2011 olivat orgaaninen kasvu, kassavirran vahvistaminen ja näistä seuraava taserakenteen paraneminen. Etteplanin orgaaninen kasvu ylitti 10 prosentin tavoitteen ja oli 14,0 prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta vahvistui merkittävästi ja oli 7,0 miljoonaa euroa. Etteplanin taseeseen vaikutti 10 miljoonan euron hybridilainan takaisinmaksu joulukuussa 2011.

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2011 Etteplanin liikevaihto jatkuvista toiminnoista kasvoi 14,0 prosenttia oli 119,4 (1-12/2010: 104,8) miljoonaa euroa. Kasvu oli kokonaan orgaanista. Liikevaihdon paraneminen johtui suunnittelupalveluiden kysyntätilanteen vahvistumisesta ja Etteplanin edelleen vahvistuneesta markkina-asemasta.

Suomessa teknisen suunnittelun määrän (sisältäen konepajayhtiöiden oman suunnittelutyön) arvioitiin kasvaneen noin seitsemän prosenttia (Teknologiateollisuus: Tilanne ja näkymät 1/2012) ja Ruotsissa suunnittelupalveluiden markkinan arvioitiin kasvaneen noin kolme prosenttia edellisvuoteen verrattuna (ALMEGA: Sector Review, 11/2011). Kasvun taustalla on ennen kaikkea kaivosteollisuuden maailmanlaajuinen kasvutrendi ja piristynyt investointitarve. Myös metsäteollisuuden laitevalmistajien kysynnän säilyminen keskimäärin hyvällä tasolla vaikutti liikevaihtoon.

Etteplanin liiketoiminta sisältää vuosittaisen kausivaihtelun. Kausivaihteluun vaikuttavat loma-ajat sekä asiakasyritysten tuotekehitys- ja investointiprojektien ajoittuminen pääosin alkuvuoteen ja syksyyn. Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto on tyypillisesti muiden vuosineljännesten liikevaihtoa matalampi kesälomien vuoksi. Vuonna 2011 kolmas vuosineljännes oli liikevaihdoltaan suhteellisesti parempi kuin aiempina vuosina, koska uusia hankkeita käynnistyi runsaasti loppukesästä.

TULOS

Liikevoitto jatkuvista toiminnoista kasvoi 13,7 prosenttia ja oli 6,9 (1-12/2010: 6,1) miljoonaa euroa.

Tulokseen vaikutti positiivisesti siirtyminen korkeamman lisäarvon palveluihin. Liiketoiminnan kasvuun liittyvät kulut kasvoivat 12,9 miljoonalla eurolla. Liikevoittoprosentti säilyi vuoden 2010 tasolla ja oli 5,8 %.

Rahoituskulujen määrä oli 0,9 (1-12/2010: 0,8) miljoonaa euroa.

Tuloslaskelman verot olivat 27,2 (24,6) prosenttia laskettuna tuloksesta ennen veroja. Verojen määrä oli 1,7 (1,4) miljoonaa euroa.

Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista ennen veroja oli 6,3 (1-12/2010: 5,8) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista oli 4,6 (1-12/2010: 4,3) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista oli 0,20 (0,19) euroa. Osakekohtainen oma pääoma oli 1,04 (1,48) euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 17,6 (17,0) %.

Tilikauden voitto oli 4,6 (1-12/2010: 4,4) miljoonaa euroa.

RAHOITUSASEMA JA LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Taseen loppusumma 31.12.2011 oli 65,6 (31.12.2010: 67,7) miljoonaa euroa. Liikearvo taseessa oli 36,3 (31.12.2010: 36,0) miljoonaa euroa. 0,3 miljoonan euron ero aiheutuu valuuttakurssien muutoksista.

Konsernin rahavarat olivat 3,0 (31.12.2010: 5,0) miljoonaa euroa. Konsernin rahoitusvelat olivat kauden lopussa 20,2 (31.12.2010: 12,1) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten käyttämättömien luottolimiittien määrä on 11,8 (1-12/2010:16,0) miljoonaa euroa.

Etteplan maksoi takaisin 10 miljoonan euron hybridilainan sekä sille kertyneen 9,50 %:n koron lainaehtojen mukaisesti ja lainaehtojen aikarajojen puitteissa 1.12.2011. Hybridilaina korvattiin pitkäaikaisilla lainoilla, joiden keskimääräinen korko on 4,0 %. Lainan maksu heikensi omavaraisuusastetta, joka oli 31,1 (31.12.2010: 43,6) %. Liiketoiminnan rahavirta oli 7,0 (1-12/2010: 2,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen oli 3,8 (1-12/2010: -0,0) miljoonaa euroa. Katsauskauden rahavirtaan vaikuttivat yhteensä 3,0 miljoonan euron erä, joka sisältää vuoden 2008 yritysostoista aiheutuneet lisäkauppahinnat sekä Etteplan IT AB:n ja Innovation Team Sweden AB:n omistusosuuksien kasvattamisen 100 prosenttiin ja tehostunut myyntisaamisten käsittely sekä myynti.

Rahoitusleasingiin liittyvien maksujen käsittelyä on konsernin rahavirtalaskelmalla muutettu vastaamaan IAS 7 standardin vaatimuksia. Vertailutiedot on korjattu vastaavasti.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit katsauskaudella olivat 3,2 (1-12/2010: 2,5) miljoonaa euroa. Investoinnit koostuvat pääasiassa suunnitteluohjelmistojen lisenssimaksuista.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Etteplanin toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen irtisanoutui yhtiön palveluksesta lokakuussa 2011 siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.

Etteplan Oyj:n hallitus nimitti joulukuussa 2011 yhtiön toimitusjohtajaksi DI Juha Näkin.

HENKILÖSTÖ

Konsernin palveluksessa oli kauden aikana keskimäärin 1 625 (1-12/2010: 1 594) henkilöä ja kauden lopussa 1 659 (31.12.2010: 1 569) henkilöä. Kauden lopussa konsernin palveluksessa ulkomailla toimi 640 (31.12.2010: 608) henkilöä.

AVAINHENKILÖIDEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajaksolla 2011 järjestelmän kohderyhmään kuului 16 henkilöä. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto.

Järjestelmästä maksettavat palkkiot kaikilta ansaintajaksoilta 2011, 2012 ja 2013 vastaavat yhteensä enintään noin 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2012 pidetyssä kokouksessa, että ansaintajaksolta 2011 ei luovuteta omia osakkeita.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 31. maaliskuuta 2011 yhtiön toimitiloissa Vantaalla. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Robert Ingman, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2010 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta.

Valtuutus sisältää oikeuden päättää yhtiön osakkeiden hankkimisesta kaikille osakkeenomistajille osoitetulla ostotarjouksella samoin ehdoin ja hallituksen päättämästä hinnasta tai julkisessa kaupankäynnissä osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä siten, että yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä on enintään kymmenen (10) prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Omien osakkeiden vähimmäishankintahinta on osakkeen alin julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta ja enimmäishankintahinta vastaavasti osakkeen korkein julkisessa kaupankäynnissä noteerattu markkinahinta valtuutuksen voimassaoloaikana.

Mikäli osakkeita hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, osakkeet hankitaan muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa. Tällöin omien osakkeiden hankintaan tulee olla yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi muissa rakennejärjestelyissä. Osakkeita voidaan käyttää myös henkilöstön kannustinohjelmien toteuttamiseen. Hankitut osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen.

Osakkeiden hankinta alentaa yhtiön vapaata omaa pääomaa.

Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 31.3.2011 ja päättyen 30.9.2012. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen.

OSINKO

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2011 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että tilikaudelta 2010 jaetaan osinkona 0,10 euroa osaketta kohti ja jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksettiin osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä oli merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 5.4.2011. Osinko maksettiin 12.4.2011.

OSAKKEET

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä tunnuksella ETT1V.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2011 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.3.2015. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 617 144 kappaletta yhteensä 7,2 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 1,90 euroa, ylin kurssi 3,53 euroa, keskikurssi 2,79 euroa ja päätöskurssi 2,24 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2011 oli 44,1 miljoonaa euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 853.

Yhtiön hallussa 31.12.2011 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita, joka vastaa 2,34 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä (31.12.2010:471 302). Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut tammi-joulukuussa 2011 omia osakkeita.

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2011 osakkeita 1 509 241 kappaletta eli 7,48 prosenttia koko osakepääomasta.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT

Juha Näkki aloitti Etteplan Oyj:n toimitusjohtajana 1.1.2012.

LIIKETOIMINNAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Etteplanin taloudellinen tulos on alttiina useille strategisille, toiminnallisille ja taloudellisille riskeille.

Etteplanissa on vuonna 2011 tehty kattava riskikartoitus. Se esitetään vuoden 2011 vuosikertomuksessa sivuilla 25-27.

ARVIO KATSAUSKAUDEN TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttama epävarmuus lisääntyi katsauskauden lopussa. Riski kasvoi katsauskauden aikana edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Katsauskaudella ammattitaitoisen henkilöstön vaikeutunut saatavuus Ruotsissa oli kasvanut liiketoimintariski, joka toteutui ja rasitti liikevaihtoa ja liikevoittoa vuonna 2011.

ARVIO LÄHIAJAN TOIMINNAN RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ

Yleisen taloudellisen kehityksen aiheuttama epävarmuus lisääntyi katsauskauden lopussa. Asiakkaiden liiketoiminnan mahdolliset ennakoimattomat muutokset aiheuttavat kasvaneen riskin Etteplanin liiketoiminnalle. Riski kasvoi katsauskauden aikana edelliseen vuosineljännekseen verrattuna.

Yhtiön liiketoiminta perustuu ammattitaitoiseen henkilöstöön. Osaavien ammattilaisten saatavuus on tärkeä tekijä kannattavan kasvun ja liiketoiminnan turvaamiseksi. Yhtiö ennakoi riskin pienevän vuoden 2012 alkupuoliskon aikana yleisen taloudellisen epävarmuuden kasvaessa.

NÄKYMÄT 2012

Pohjoismaissa toimivien keskeisten asiakkaiden tilauskannat ovat vuoden 2012 alussa hyvällä tasolla. Arvioimme teknisten suunnittelu- ja tuoteinformaation palveluiden kysynnän kasvun jatkuvan myös Kiinassa. Etteplanin asiakkaiden tilauskantojen muutokset vaikuttavat nopeasti Etteplanin liikevaihdon kehittymiseen.

Odotamme vuoden 2012 ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon ja liikevoiton kasvavan vuoden 2011 ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS 2011

Konsernin emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma on taseen 31.12.2011 mukaan 11 399 189,07 euroa.

Hallitus ehdottaa 30.3.2012 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,10 euroa osaketta kohti eli yhteensä enintään 2 017 941,40 euroa, ja loppuosa jätetään käyttämättömiin voittovaroihin. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.4.2012. Ehdotettu voitonjako ei vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallituksen ehdotuksen mukaisesti osingonmaksun täsmäytyspäivä on 4.4.2012 ja osingon maksupäivä 13.4.2012.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2012

Etteplan Oyj:n vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous järjestetään perjantaina 30.3.2012 Vantaalla klo 13.00 alkaen. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä tiedotteena.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Etteplan Oyj julkistaa selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena. Selvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi kohdassa Sijoittajat sekä vuosikertomuksen 2011 sivuilla 83-87.

Etteplan Oyj

Hallitus

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

1 000 EUR	Liite	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
JATKUVAT TOIMINNOT
Liikevaihto	6	119 448	104 786
Liiketoiminnan muut tuotot	8	347	1 161
Materiaalit ja palvelut	9	-8 465	-9 847
Henkilöstökulut	10	-84 550	-73 368
Liiketoiminnan muut kulut		-18 302	-15 185
Poistot	17,18	-1 593	-1 494
Liikevoitto/tappio		6 885	5,8 % 6 054	5,8 %
Rahoitustuotot	12	304	761
Rahoituskulut	13	-866	-758
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta		24	-291
Voitto/tappio ennen veroja		6 347	5 766
Tuloverot	15	-1 724	-1 420
Tilikauden voitto/tappio jatkuvista liiketoiminnoista		4 623	4 347
LOPETETUT TOIMINNOT Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista	3	0	102
Tilikauden voitto/tappio		4 623	4 448
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Ulkomaisen tytäryhtiön nettosijoituksen suojaus	2	-148	-100
Muuntoerot		-28	2 720
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset		1	139
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-175	2 759
Tilikauden laaja tulos yhteensä		4 448	7 208
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille		4 660	4 422
Määräysvallattomille omistajille		-37	27
		4 623	4 448
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyhtiön omistajille		4 500	7 159
Määräysvallattomille omistajille		-52	49
		4 448	7 208
EMOYHTIÖN OSAKKEENOMISTAJILLE TILIKAUDEN
TULOKSESTA LASKETTU OSAKEKOHTAINEN TULOS
Jatkuvat toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	16	0,20	0,19
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	16	0,20	0,19
Lopetetut toiminnot
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	16	0,00	0,01
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, EUR	16	0,00	0,01

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

1 000 EUR	Liite	31.12.2011	31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	17	1 685	1 625
Liikearvo	19	36 331	36 028
Muut aineettomat hyödykkeet	18	1 394	967
Osuudet osakkuusyhtiöissä	20	331	18
Myytävissä olevat sijoitukset	21	593	620
Muut pitkäaikaiset saamiset		4	4
Laskennalliset verosaamiset	32	164	476
Pitkäaikaiset varat yhteensä		40 503	39 738
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23	22 028	22 894
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	24	0	4
Rahavarat	25	3 023	5 018
Lyhytaikaiset varat yhteensä		25 051	27 916
VARAT YHTEENSÄ		65 554	67 653
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	26	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	26	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	26	2 584	2 584
Omat osakkeet	26	-1 958	-1 958
Muuntoerot	26	-96	63
Muut rahastot	26	140	10 139
Kertyneet voittovarat	26	3 433	2 312
Tilikauden voitto/tappio	26	4 660	4 422
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		20 466	29 264
Määräysvallattomat omistajat		-195	101
Oma pääoma yhteensä		20 271	29 365
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	32	237	264
Rahoitusvelat	28	13 429	6 780
Pitkäaikaiset velat yhteensä		13 667	7 044
Lyhytaikaiset velat
Rahoitusvelat	28	6 811	5 322
Ostovelat ja muut velat	30	24 337	25 085
Varaukset	33	0	106
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	31	467	731
Lyhytaikaiset velat yhteensä		31 615	31 244
Velat yhteensä		45 282	38 288
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		65 554	67 653

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Asiakkailta saadut maksut	120 629	102 248
Maksut liiketoiminnan kuluista *)	-110 548	-98 424
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	10 081	3 824
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista *)	-1 758	-1 619
Saadut korot liiketoiminnasta	83	32
Maksetut välittömät verot	-1 374	-166
Liiketoiminnan rahavirta (A)	7 032	2 071
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-245	-768
Tytäryhtiöhankinnat	-2 981	-2 320
Osakkuusyhtiöhankinnat	0	-113
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	22	27
Lainasaamisten vähennys	1	1 065
Luovutusvoitot muista sijoituksista	0	2
Investointien rahavirta (B)	-3 203	-2 107
Rahavirta investointien jälkeen (A+B)	3 829	-36
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	951	513
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	0	-207
Pitkäaikaisten lainojen nostot	10 147	2 165
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 187	-3 336
Hybridilainan takaisinmaksu	-10 000	0
Rahoitusleasing -velkojen takaisinmaksut *)	-811	-566
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 971	-788
Rahoituksen rahavirta (C)	-5 871	-2 219
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	-2 042	-2 255
Rahavarat tilikauden alussa	5 017	6 650
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	48	622
Rahavarat tilikauden lopussa	3 023	5 017

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

*) Rahoitusleasingiin liittyvien maksujen käsittelyä on konsernin rahavirtalaskelmalla muutettu vastaamaan IAS 7 standardin vaatimuksia. Vertailutiedot on korjattu vastaavasti.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Osake-	Ylikurssi-	Svop-	Muut	Omat	Muunto-	Kertyneet voitto-		Määräys- vallattomat	Oma pääoma
(1 000 EUR)	pääoma	rahasto	rahasto	rahastot	osakkeet	erot	varat	Yhteensä	osakkeet	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	5 000	6 701	2 590	10 000	-1 949	-2 534	3 745	23 554	135	23 689
Laaja tulos
Tilikauden tulos	0	0	0	0	0	0	4 422	4 422	27	4 448
Käyvän arvon muutos
myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	0	139	0	0	0	139	0	139
Ulkomaisen tytäryhtiön
nettosijoituksen suojaus	0	0	0	0	0	-100	0	-100	0	-100
Muuntoerot	0	0	0	0	0	2 697	0	2 697	23	2 720
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	139	0	2 597	4 422	7 158	49	7 208
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	0	0	0	0	0	0	-788	-788	0	-788
Omien osakkeiden hankinta	0	0	0	0	-9	0	0	-9	0	-9
Osakepalkkiot	0	0	-6	0	0	0	10	4	0	4
Hybridilaina	0	0	0	0	0	0	-654	-654	0	-654
Omistusosuuden muutokset	0	0	0	0	0	0	0	0	-83	-83
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0	0	-6	0	-9	0	-1 433	-1 447	-83	-1 531
Oma pääoma 31.12.2010	5 000	6 701	2 584	10 139	-1 958	63	6 734	29 264	101	29 365

							Kertyneet		Määräys-	Oma
(1 000 EUR)	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Svop- rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muunto- erot	voitto- varat	Yhteensä	vallattomat osakkeet	pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011 Laaja tulos	5 000	6 701	2 584	10 139	-1 958	63	6 734	29 264	101	29 365
Tilikauden tulos	0	0	0	0	0	0	4 660	4 660	-37	4 623
Käyvän arvon muutos
myytävissä olevat rahoitusvarat	0	0	0	1	0	0	0	1	0	1
Ulkomaisen tytäryhtiön
nettosijoituksen suojaus	0	0	0	0	0	-148	0	-148	0	-148
Muuntoerot	0	0	0	0	0	-11	-3	-14	-14	-28
Tilikauden laaja tulos yhteensä	0	0	0	1	0	-159	4 657	4 500	-52	4 448
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako	0	0	0	0	0	0	-1 971	-1 971	0	-1 971
Osakepalkkiot	0	0	0	0	0	0	0	0	0	0
Hybridilaina	0	0	0	-10 000	0	0	-713	-10 713	0	-10 713
Omistusosuuden muutokset	0	0	0	0	0	0	-614	-614	-244	-858
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä	0	0	0	-10 000	0	0	-3 298	-13 298	-244	-13 542
Oma pääoma 31.12.2011	5 000	6 701	2 584	140	-1 958	-96	8 093	20 466	-195	20 271

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Etteplan-konsernin emoyhtiö on Etteplan Oyj. Etteplan Oyj (yhtiö) on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Hollola. Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V.

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Etteplanin suunnitteluosaaminen ja palvelutuotteet kattavat asiakkaan tuotteiden elinkaaren kaikki vaiheet. Yhtiön asiakkaat ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähkön tuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Etteplanilla on laaja osaaminen elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kehittämisessä, automaatio- ja sähkösuunnittelussa, mekaniikkasuunnittelussa ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuissa ja palveluissa.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivuilta www.etteplan.fi tai konsernin emoyhtiön päätoimipaikasta osoitteesta Terveystie 18, 15860 Hollola.

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 14.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olevia kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IAS ja IFRS) sekä International Financial Reporting Interpretations Committeen (SIC ja IFRIC) tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Konsernin tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin ellei laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkavalla tilikaudella:

• IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen: ehdollinen vastike (muutos)
• Standardi selventää, että ne IAS 39:n, IAS 32:n ja IFRS 7:n muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka

on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen IFRS 3:n (uudistettu 2008) käyttöönottoa.

• IAS 34 Osavuosikatsaukset (muutos) Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34 mukaisten esittämisperiaatteiden

soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia.

• IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen (muutos) Muutos selventää, että yritys voi esittää muiden laajan tuloksen erien erittelyn jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.
• IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (muutos)

Muutoksella selvennetään, että IAS 27 aiheuttamia muutoksia IAS 21:een "Valuuttakurssien muutosten vaikutukset", IAS 28:aan "Sijoitukset osakkuusyrityksiin" ja IAS 31:een "Osuudet yhteisyrityksissä" sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (muutos) Muutoksessa korostetaan määrällisten ja laadullisten liitetietojen välistä yhteyttä, kun esitetään tietoja rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonteesta ja laajuudesta.
• IAS 32 Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu (muutos) Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä.
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
• IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä (uudistettu)
• IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut (muutos)
• IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat (muutos).

Vuonna 2011 voimaan tulleilla muutoksilla ja tulkinnoilla ei ole ollut vaikutusta konsernin toiminnan tulokseen tai taseasemaan.

Seuraavat muutokset on julkaistu, ja se ovat voimassa 1.1.2012 alkavalla tilikaudella, mutta niitä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Yrityksen johto ei ole vielä muodostanut arviota niiden vaikutuksesta:

• IAS 12 Tuloverot (muutos)

IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n "Sijoituskiinteistöt" mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin. Tämä muutos tuo poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai -velkojen määrittämistä. Muutosten seurauksena SIC-21 "Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen" ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan.

• IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Taseesta pois kirjaaminen (muutos)

Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii konsernin johtoa tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat omaisuus- ja velkamääriin taseessa sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Arviot perustuvat johdon tämän hetken parhaaseen käsitykseen ja siksi on mahdollista, että toteumat voivat poiketa näistä arvioista. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty laatimisperiaatteiden kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyrityksen Etteplan Oyj:n ja konserniin kuuluvien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot, joista on eliminoitu kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako. Tytäryritysten tilinpäätökset on tarvittaessa muutettu Etteplan Oyj:n laatimisperiaatteiden mukaisiksi. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä.

Tilikauden aikana hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Identifi oitavissa olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa ja määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseen omassa pääomassa.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyrityksenä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat. Tämä voi tarkoittaa, että aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus osakkuusyrityksessä vähenee, mutta huomattava vaikutusvalta säilyy, vain suhteellinen osuus aiemmin laajan tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään asianmukaisissa tapauksissa tulosvaikutteiseksi.

Tilikauden aikana myydyt tytäryhtiöt raportoidaan myyntihetkeen asti konsernitilinpäätöksen lopetetuissa toiminnoissa, jos ne ovat kokonaisia liiketoiminta- tai maantieteellisiä alueita. Lopetettuihin toimintoihin sisällytetään tällöin kaikki tuotot, kulut, kurssierot ja tappiot, jos kirjanpitoarvo on korkeampi kuin myyntihinta.

Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.

Segmenttiraportointi

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä konsernin johtoryhmä. Luvut, joita ylin päätöksentekijä seuraa, eivät poikkea olennaisesti konsernin tuloslaskelmassa ja taseessa esitettävistä luvuista. Tilikauden 2011 alussa tapahtuneiden organisaatiomuutosten jälkeen Etteplanin liiketoiminta tapahtuu yhdessä toimintasegmentissä. Tällä ei ole vaikutusta raportoitaviin segmentteihin, sillä edellisellä tilikaudella konsernin kaksi toimintasegmenttiä raportoitiin yhtenä segmenttinä IFRS 8.12 mukaisesti.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konserniyritysten tilinpäätöksiin sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiassa toimii. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toimintaympäristön valuutta ja esittämisvaluutta. Yhtiöiden valuuttamääräiset liiketapahtumat on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi liiketapahtuman toteutumispäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat valuuttamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista aiheutuneet kurssierot kirjataan vastaaviin tuloslaskelman eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitustapahtumien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden taseen erät on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja tuloslaskelmien erät käyttäen tilikauden keskikurssia. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista syntyneet ja hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan taseeseen kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Aineellisten hyödykkeiden taloudelliset vaikutusajat ovat:

tietokoneet	3 vuotta
ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5-7 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan tilinpäätöksissä. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun yrityksen nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen 1.1.2004 toteutettujen liiketoimintojen yhdistämisten liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona. Näiden hankintojen luokittelua tai tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa IFRS-tasetta laadittaessa. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liikearvon synnyttäneestä hankinnasta vallitsevan organisaation ja raportointitason huomioiden.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet sisältävät ohjelmistojen lisenssit, muut aineettomat oikeudet sekä liiketoimintojen yhdistämisessä hankitun tilauskannan ja teknologian. Aineettomat hyödykkeet kirjataan taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Ne hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan taloudellisen vaikutusaikansa kuluessa. Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

ATK-ohjelmistot	3-7 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet	3-7 vuotta

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Etteplan osallistuu asiakkaidensa tutkimus- ja kehitystoimintaan. Asiakkaan tuotekehitykseen liittyvät tehtävät ovat Etteplanin päivittäistä liiketoimintaa ja tekijänoikeudet ovat asiakkaiden omaisuutta. Yhtiö ei tämän vuoksi seuraa tai kirjaa tutkimus- ja kehitysmenoja.

Arvonalentumiset

Liikearvoista ei kirjata säännönmukaisia poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina, kun arvonalentumisesta on viitteitä. Jos liikearvon alentumiselle on viitteitä, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon liikearvo kuuluu. Rahavirtaa tuottava yksikkö on pienin mahdollinen itsenäisesti rahavirtaa tuottava omaisuuserien ryhmä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuden käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoon. Arvonalentumistestausten keskeiset oletukset on esitetty liitetietojen kohdassa 22. Arvonalentumistestaus. Olennaiset yritysten hankinnat ja niistä muodostuneet liikearvot on esitetty liitetietojen kohdassa 4. Hankitut liiketoiminnot.

Varat, joista kirjataan poistoja, testataan arvonalentumisen varalta aina, kun on olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Taseeseen kirjattujen rahoitusvarojen osalta arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä arvonalentumisesta. Rahoitusvarojen kerrytettävissä oleva rahamäärä on joko käypä arvo tai odotettavissa olevien vastaisten rahavirtojen nykyarvo.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät vuokranantajalla, käsitellään muina vuokrasopimuksina (käyttöleasing). Sopimuksen perusteella määräytyvät vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut siirtyvät olennaisilta osin, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Vuokrattujen hyödykkeiden vuokrasopimuksen alkamisajankohdan hyödykkeen käypä arvo kirjataan vastaaviin varoiksi ja vastattaviin rahoitusleasingveloiksi.

Rahoitusleasingsopimuksiksi luokitelluilla vuokrasopimuksilla vuokrattu omaisuus aktivoidaan konsernitaseeseen käyttöomaisuushyödykkeisiin vuokratun hyödykkeen käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona joko vuokrasopimuksen sisäistä korkoa tai mikäli sen määrittäminen ei ole mahdollista, käytetään johdon määrittämää lisäluoton korkoa. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokravelvoitteet esitetään pitkä- ja lyhytaikaisissa veloissa. Rahoitusleasing aiheuttaa tilikausilla aktivoiduista hyödykkeistä tehtävän poiston ja korkokulun. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Mikäli hyödykkeen omistusoikeus ei siirry konsernille vuokrakauden päättyessä, poistot kirjataan vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja

• A. se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö
• B. se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta, tai
• C. se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena myydä se edelleen.

Lopetettujen toimintojen tulos sekä myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät esitetään omana eränään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien erien ryhmät, sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät velat esitetään taseessa erillään muista eristä.

Saamiset

Saamiset merkitään taseeseen hankintahintaan tai sitä alempaan käypään arvoon. Saamiset arvioidaan säännöllisesti perintäkelpoisuuden ja saatavilla olevien vakuuksien suhteen. Mikäli myyntisaamisesta todetaan luottotappio, kirjataan luottotappio tuloslaskelman erään liiketoiminnan muut kulut.

Tuloutusperiaatteet

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

Tuotot palveluista

Pääsääntöisesti palvelut tuloutetaan, kun palvelu on tuotettu asiakkaalle.

Tuotot materiaalien myynneistä

Materiaalien myynti tuloutetaan, kun omistamiselle tyypilliset riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Yleensä tämä on materiaalien luovutusajankohta.

Julkiset avustukset

Sellaiset saadut julkiset avustukset, jotka on saatu syntyneiden menojen korvaukseksi, tuloutetaan tuloslaskelmaan samalla kun avustuksen kohteeseen liittyvät menot merkitään kuluksi. Tällaiset julkiset avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi laskentahetken valmistusasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusasteen määrittämisen perusteena on arvio projektin etenemisestä, jossa määritellään toteutuneiden kustannusten osuus hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista. Mikäli pitkäaikaishankkeen lopputulos ei ole luotettavasti arvioitavissa, kirjataan hankkeesta johtuvat menot kuluksi sille tilikaudelle, jolla ne ovat syntyneet. Vastaavasti hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan enintään niiden menoja vastaava määrä. Todennäköisesti tappiollisen urakan kokonaistappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Korot ja osingot

Korkotuotot kirjataan efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun osakkeenomistajan oikeus maksun saamiseen on syntynyt.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelyt ovat maksupohjaisia. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteitä maksuja erilliselle vakuutusyhtiölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sinä tilikautena, johon ne kohdistuvat.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan velaksi ja kuluksi silloin, kun henkilön työsuhde lopetetaan ennen normaalia eläkkeelle jäämistä tai kun työntekijälle maksetaan korvausta vapaaehtoisen irtisanoutumisen seurauksena. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan, kun yritys on todistettavasti sitoutunut päättämään työntekijän työsuhteen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti tai tehnyt työntekijälle korvausehdotuksen vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi. Yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä erääntyvät etuudet diskontataan nykyarvoon.

Voitto-osuus ja bonusjärjestelyt

Bonus- ja voitto-osuusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat kaavaan, jossa otetaan huomioon osakkeenomistajille kuuluva voitto tiettyjen oikaisujen jälkeen. Varaus kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013.

Osakepalkkiojärjestelmät käsitellään kirjanpidollisesti osittain osakkeina ja osittain rahana selvitettävinä järjestelyinä. Se osuus ansaitusta palkkiosta, jonka osallistujat saavat Etteplan Oyj:n osakkeina, käsitellään osakkeina selvitettävänä järjestelynä ja kirjataan omaan pääomaan, ja se osa ansaitusta palkkiosta, joka maksetaan rahana verojen ja muiden maksujen suorittamiseksi, kirjataan vieraaseen pääomaan. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Konserni on suojautunut myönnettyihin osakepalkkioihin liittyvästä palkkion myöntämishetken ja suorittamishetken välisen ajan osakekurssiriskiltä. Järjestelmän suojaus tapahtuu omien osakkeiden hankinnan muodossa.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät konserniyritysten tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutoksen. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta verovaikutus kirjataan osaksi omaa pääomaa.

Laskennalliset verot kirjataan kaikista kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisista eroista. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, leasingsopimuksista ja ulkomaisten tytäryhtiöiden varauksista. Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään tilinpäätöspäivänä voimassa olevaa tai säädettyä verokantaa verokantojen muuttuessa.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantava oikeus kuitata verovelkoja verosaamisia vastaan ja mikäli laskennalliset verot liittyvät samaan veronsaajaan.

Oma pääoma

Omaan pääomaan kuuluvat osakepääoma, ylikurssirahasto, sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto ja muut eri maiden lakien mukaiset pääoman erät. Kun Etteplan Oyj hankkii omia osakkeitaan, osakkeista maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Etteplan Oyj:llä on yksi osakelaji.

Hybridilaina

Yhtiö laski marraskuussa 2009 liikkeeseen 10 miljoonan euron suuruisen hybridilainan. Lainalla ei ollut ennalta määrättyä takaisinmaksupäivää. Yhtiö maksoi hybridilainan pääoman 10 miljoonaa euroa sekä sille kertyneen 9,50 %:n koron lainaehtojen mukaisesti ja lainaehtojen aikarajojen puitteissa takaisin 1.12.2011.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupankäyntipäivän perusteella päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään omaisuuserän. Sijoitukset rahoitusvaroihin, joita ei kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti, kirjataan alun perin käypään arvoon, johon lisätään transaktiomenot. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transaktiomenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet sijoitusten rahavirtoihin ovat lakanneet tai siirretty toiselle osapuolelle ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Myytävissä olevat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan myöhemmin käypään arvoon. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja, jotka erääntyvät 12 kuukauden sisällä. Ne on arvostettu käypään arvoon toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten perusteella. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jona ne syntyvät.

Muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä niitä pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja ne sisältyvät taseessa Myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään. Mikäli saaminen erääntyy viimeistään 12 kuukauden kuluessa, merkitään erä lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat varoja, jotka ovat nimenomaisesti määritelty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne esitetään lyhytaikaisissa varoissa. Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, jotka ovat arvostettu käypään arvoon tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, hankintahintaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista. Rahavaroihin luokiteltujen erien maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on enintään kolme kuukautta. Rahavarojen taseesta pois kirjaaminen tehdään silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun merkittävä osa riskeistä ja tuotoista on siirretty konsernin ulkopuolelle.

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin ja muihin rahoitusvelkoihin. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien velkojen käypään arvoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat ovat velkoja johdannaissopimuksista, jotka eivät täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan ehtoja. Muut rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon. Konserni käyttää johdannaisia korko- ja valuuttariskeiltä suojautumiseen. Koronvaihtosopimuksia käytetään suojaamaan konsernia markkinakorkojen muutoksilta. Valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttamääräisiä saamisia ja velkoja. Johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tarkempi erittely löytyy liitetietojen kohdasta 2.

Konserni arvioi tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai ryhmän arvon alentumisesta. Myyntisaamisista arvonalentumistappio kirjataan, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden nettosijoitusten suojaus

Suojausinstrumentin voitto tai tappio, joka johtuu suojauksen tehokkaasta osuudesta, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Mahdolliseen tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio merkitään välittömästi tuloslaskelmaan.

Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan, kun ulkomaisesta yksiköstä luovutaan osittain tai kun se myydään.

Liikevoitto/tappio

Liikevoitto/tappio on tuloslaskelman erä, joka saadaan, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään varsinaiseen liiketoimintaan kuuluvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot. Liikevoittoon/tappioon sisällytetään ne kurssierot, jotka syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulos voi poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot pohjautuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan.

Keskeiset, tulevaisuutta koskevat oletukset ja tilinpäätöshetkellä tehtyihin arvioihin liittyvät epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta seuraavan tilikauden aikana ovat:

Käyvän arvon määrittäminen

Yritysten yhteenliittymissä aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu eri tekijöistä aiheutuva hankittujen hyödykkeiden arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Mahdolliset viitteet aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiselle käydään läpi vuosittain.

Asiakassopimukset ja –suhteet yrityshankinnan yhteydessä

Yrityshankinnan kohteena olevilla yrityksillä on pääsääntöisesti rajoitettu määrä merkittäviä asiakassuhteita ja -sopimuksia. Näitä asiakassopimuksia ja -suhteita ei johdon käsityksen mukaan voida pääsääntöisesti pitää taseeseen merkittävänä omaisuuseränä, koska asiakassopimukset ovat luonteeltaan ei-sitovia raamisopimuksia eivätkä siten erikseen erotettavissa tai erikseen myytävissä. Asiakassuhteiden ja -sopimusten osalta tulee lisäksi huomioida, että ne ovat toistaiseksi voimassaolevia, eikä niille voida luotettavasti määritellä todennäköistä taloudellista vaikutusaikaa.

Arvonalentumistestaus

Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvo ja ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta arvioidaan edellä laatimisperiaatteissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden käyttämistä.

Liikearvojen tasearvot 31.12.2011 ovat 36 331 tuhatta euroa (2010: 36 028 tuhatta euroa). Lisätietoja kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyydessä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 22. Arvonalentumistestaus.

2. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Etteplan-konserni altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, rahoitus- ja maksuvalmiusriskille sekä vastapuoli- ja luottoriskille.

Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan yhtiön tuloskehitys ja oma pääoma sekä varmistaa riittävä maksuvalmius kustannustehokkaasti. Rahoitusriskien hallinnassa käytetään erilaisia rahoitusinstrumentteja konsernin hallituksen antamien valtuuksien puitteissa. Etteplan-konserni käyttää vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofi ilia voidaan jatkuvasti ja luotettavasti seurata.

Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin taloushallintoon, jonka tehtävänä on tunnistaa, arvioida ja suojata konsernia rahoitusriskeiltä. Rahoitustoiminto vastaa keskitetysti myös konsernin varainhankinnasta ja tuottaa johdolle informaatiota konsernin sekä liiketoimintayksiköiden rahoituksellisesta tilanteesta.

Valuuttariski

Konserni altistuu eri valuuttojen välisille valuuttariskeille, joita syntyy valuuttamääräisinä suoritettavista kaupallisista transaktioista sekä taseen valuuttamääräisten erien muuntamisesta raportointivaluutan määräiseksi. Merkittävimmät valuuttariskit liittyvät Ruotsin kruunuun.

Transaktioriski

Etteplan-konsernin liiketoiminnasta pääosa tapahtuu kunkin konserniyrityksen kohdemaan valuutassa, jolloin myyntituotot ja kulut ovat samassa valuutassa. Konsernilla ei ole katsauskaudella ollut merkittävää ulkomaanvaluutan määräisestä valuuttavirrasta syntyvää transaktioriskiä. Katsauskauden aikana konserni ei ole tehnyt suojaustoimenpiteitä transaktioriskin varalta.

Translaatioriski

Konserni altistuu valuuttakurssivaihtelusta aiheutuvalle translaatioriskille muunnettaessa euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden tase-eriä raportointivaluutan määräiseksi. Suurin riski liittyy Ruotsin kruunuissa kirjattuun liikearvoon. Yhtiö otti tarkastelukaudella uusia kruunumääräisiä lainoja tasapainottaakseen liikearvon translaatioriskiä.

Konsernin kruunumääräisistä lainoista on osoitettu 7 563 tuhannen euron (2010: 2 788 tuhannen) suuruinen osuus suojaamaan Ruotsissa sijaitseviin tytäryhtiöihin tehtyä nettosijoitusta. Kurssitappio 148 tuhatta euroa (2010: 100 tuhatta euroa), joka syntyy lainojen muuttamisesta euromääräiseksi raportointikauden päättymispäivänä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Ruotsin kruunuissa kirjatun liikearvon määrä 31.12.2011 oli 23 755 tuhatta euroa (2010: 23 587 tuhatta euroa).

Herkkyysanalyysi

Herkkyysanalyysi valuuttakurssien transaktioriskistä eli kohtuullisen ja mahdollisen valuuttakurssimuutoksen vaikutuksesta konsernin tulokseen ennen veroja ja omaan pääomaan 31.12.2011 ja vertailuhetkellä on esitetty päävaluuttapareissa taulukossa "Herkkyysanalyysi päävaluutoissa". Kurssimuutosten vaikutuksessa taseen käypiin arvoihin on huomioitu tilinpäätöshetkellä taseeseen sisältyvät vierasvaluuttamääräiset saatavat ja velat sekä nettosijoitukset tytäryhtiöihin. Analyysissä on oletettu valuuttakurssimuutoksen olevan +/-10 prosenttia tilinpäätöshetkestä, ja muiden tekijöiden pysyvän muuttumattomina.

Herkkyysanalyysi päävaluutoissa

	Vaikutus tulokseen			Vaikutus taseeseen
1 000 EUR	2011	2010	2011	2010
SEK +/-10 %	+/-137	+/-101	1 926	2 145

Korkoriski

Etteplan-konserni altistuu korkoriskille sekä tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin että markkinakorkojen muutosten aiheuttaman kassavirtariskin muodossa.

Konserni hallitsee korkoriskiä hajauttamalla lainasalkun kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin lainoihin sekä korkojohdannaissopimuksilla. Korollisten velkojen kokonaismäärä ilman rahoitusleasingvelkoja tilinpäätöshetkellä oli 18 442 tuhatta euroa, josta 4 277 tuhatta euroa oli kiinteäkorkoisia lainoja ja 14 165 tuhatta euroa katettu sopimuksella, jonka koron vaihteluväli on 2,19-4,01 prosenttia.

Mikäli korkotaso nousisi yhden prosentin, yhtiön korkokulut kasvaisivat vuositasolla 85 tuhannella eurolla.

Rahoitus- ja maksuvalmiusriski

Etteplan-konserni pyrkii turvaamaan hyvän maksuvalmiuden kaikissa markkinaolosuhteissa tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla likvidejä varoja vain matalariskisiin helposti rahaksi realisoitaviin kohteisiin.

Lyhytaikaiseen rahoitukseen konserni käyttää cash-pool järjestelyihin sidottuja luottolimiittejä. Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä 11 800 tuhatta euroa sovittuja luottolimiittejä, joista käytössä oli 0 euroa.

Konsernin jälleenrahoitusriskiä pyritään minimoimaan lainasalkun tasapainoisella erääntymisaikataululla, lainojen riittävän pitkällä maturiteetilla sekä käyttämällä rahoituksen lähteenä useita eri pankkeja.

Yhtiöllä on kahdenlaisia kovenantteja, jotka koskevat eri lainoja. 25 %:n ja 30 %:n omavaraisuusasteeseen sidotut kovenantit edellyttävät rikkoutuessaan luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankkien kanssa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen lukujen perusteella nämä kovenantit eivät rikkoudu.

Korolliset velat/EBITDA (poislukien kertaluonteiset kulut) kovenantin rikkoutuminen vaikuttaa luottojen korkotasoon. 2,5 rajan rikkoutuminen nostaisi luottojen korkomarginaalia 0,2 %-0,4 % ja 3,5 rajan rikkoutuminen edellyttäisi luoton ehtojen (lähinnä koron) uudelleenneuvotteluun pankin kanssa. Vuoden 2011 tilinpäätöksen lukujen perusteella tämä kovenantti ei rikkoudu.

Tasapainottaakseen toimialalla tyypillisten pitkien maksuehtojen kassavaikutusta konserni myy osan suurimpien asiakkaidensa myyntisaamisista rahoituslaitokselle. Myytyihin myyntisaamisiin ei liity olennaista luottotappioriskiä.

Vastapuoli- ja luottoriski

Etteplan-konsernin pankkien kanssa tekemiin rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, ettei vastapuoli kykene täyttämään tehdyn sopimuksen mukaisia velvoitteita. Operatiiviseen toimintaan liittyvä luottoriski syntyy asiakkaan kyvyttömyydestä suoriutua sopimusvelvoitteistaan.

Vastapuoliriskin minimoimiseksi konsernin merkittävät rahoitussopimukset on tehty hyvän luottoluokituksen omaavien johtavien pohjoismaisten pankkien kanssa.

Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta kohdistuu suuriin, kansainvälisesti toimiviin ja luottokelpoisiin yrityksiin. Suurimman yksittäisen asiakkaan osuus konsernin liikevaihdosta ei ylitä 10 prosenttia. Luottoriskiä pienentää myös asiakasyritysten jakautuminen usealle eri toimialalle.

Etteplan-konserni pyrkii varmistamaan, että tuotteita ja palveluja myydään vain asiakkaille, joilla on asianmukaiset luottotiedot. Luottoriskiä valvotaan konsernissa systemaattisesti ja erääntyneitä myyntisaatavia seurataan viikoittain. Lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia pyritään minimoimaan saatavakannan aktiivisella valvonnalla ja tehokkaalla perintäprosessilla.

Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on taseen saatavien kirjanpitoarvo.

Pääomariskin hallinta

Pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa konsernin kyky jatkuvaan toimintaan, jotta se pystyisi antamaan tuottoa omistajilleen ja hyötyä muille sidosryhmilleen. Tavoitteena on myös optimaalisen pääomarakenteen säilyttäminen pääomakustannusten alentamiseksi.

Pääomarakenteen säilyttämiseksi tai muuttamiseksi konserni voi muuttaa osakkeenomistajille maksettavien osinkojen määrää, palauttaa pääomaa osakkeenomistajille, laskea liikkeeseen uusia osakkeita taikka myydä omaisuutta vähentääkseen velkojaan.

Pääomaa seurataan nettovelkaantumisasteen (net gearing) pohjalta samoin kuin muissa saman toimialan yrityksissä. Nettovelkaantumisaste lasketaan jakamalla nettovelat oman pääoman määrällä. Nettovelat lasketaan siten, että lainojen kokonaismäärästä vähennetään rahavarat.

Tyydyttävän joustavuuden varmistamiseksi tavoitteeksi on asetettu nettovelkaantumisasteen pitäminen välillä 20-100 %.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin nettovelkaantumisaste:

1 000 EUR	2011	2010
Velat yhteensä	20 240	12 102
Vähennetään rahavarat	-3 023	-5 018
Nettovelat	17 217	7 084
Oma pääoma yhteensä	20 271	29 365
Nettovelkaantumisaste	84,9 %	24,1 %

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

RAHOITUSINSTRUMENTIT RYHMITTÄIN

1 000 EUR	Liite	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulos- vaikutteisesti kirjattavat	Myytävissä olevat	Muut rahoitusvelat	Yhteensä
31.12.2011
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	21			593		593
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23,24	22 028				22 028
Rahavarat	25	3 023				3 023
Rahoitusvarat yhteensä		25 051	0	593	0	25 644
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28				18 441	18 441
Rahoitusleasingvelat	29				1 798	1 798
Ostovelat ja muut velat
(sisältää tuloverovelat, ei sisällä saatuja ennakoita)	30,31				24 402	24 402
Rahoitusvelat yhteensä		0	0	0	44 641	44 641
31.12.2010 Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	21			620		620
Myyntisaamiset ja muut saamiset	23,24	22 898				22 898
Rahavarat	25	5 018				5 018
Rahoitusvarat yhteensä		27 916	0	620	0	28 536
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	28				11 235	11 235
Rahoitusleasingvelat	29				867	867
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita*			55			55
Ostovelat ja muut velat
(sisältää tuloverovelat, ei sisällä saatuja ennakoita)	30,31				25 477	25 477
Rahoitusvelat yhteensä		0	55	0	37 579	37 634

* IFRS 7:n mukainen käyvän arvon taso 2 ; Muut arvonmääritystekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todennettavissa suoraan tai epäsuorasti.

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

	Kirjanpitoarvo	2011 Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2010 Käypä arvo
Varat taseessa
Myytävissä olevat rahoitusvarat	593	593	620	620
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 028	22 028	22 898	22 898
Rahavarat	3 023	3 023	5 018	5 018
Rahoitusvarat yhteensä	25 644	25 644	28 536	28 536

	Kirjanpitoarvo	2011 Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	2010 Käypä arvo
Velat taseessa
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	18 441	18 441	11 235	11 235
Rahoitusleasingvelat	1 798	1 798	867	867
Ostovelat ja muut velat	24 402	24 402	25 477	25 477
Rahoitusvelat yhteensä	44 641	44 641	37 579	37 579

		2011			2010
	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Nimellisarvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan perusteita taseessa
Korko-optiosopimukset	0	0	0	8 679	-55	-55
Johdannaiset yhteensä	0	0	0	8 679	-55	-55

RAHOITUSVELVOITTEIDEN ERÄÄNTYMISANALYYSI

31.12.2011	Alle 1 vuosi	1-5 vuotta
Lainat (lukuunottamatta rahoitusleasingvelkoja)	5 984	12 457
Rahoitusleasingvelat	826	972
Korkomaksut	593	1 073
Ostovelat ja muut velat	24 402	0

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

3. LOPETETUT LIIKETOIMINNOT

Lopetettuina liiketoimintoina on käsitelty pääasiassa autoteollisuudelle suunnittelupalveluita tuottavan Etteplan Tech AB:n, nykyiseltä nimeltään I3TEX AB:n, enemmistöosuuden myynti 18.9.2009 Ruotsissa sekä Italian liiketoiminnan enemmistöosuuden myynti 11.12.2009. Molemmat myynnit on käsitelty lopetettuina toimintoina myyntihetkestä lähtien.

Myydyillä yksiköillä ei ollut vaikutusta konsernin vuosien 2010 ja 2011 rahavirtoihin eikä taloudelliseen asemaan.

Myytyjen yksiköiden toimintojen tulos oli seuraava:

1 000 EUR	2011	2010
TULOSLASKELMA
Tuotot	0	522
Kulut	0	-294
Tulos ennen veroja	0	228
Verot	0	-126
Tulos verojen jälkeen	0	102

4. HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Konserni on 1.7.2011 hankkinut 858 tuhannella eurolla 30 prosentin lisäosuuden Etteplan IT AB:n osakekannasta sekä tähän hankintaan liittyen 9 prosentin lisäosuuden Etteplan Halmstad AB:sta. Konserni omistaa hankinnan jälkeen molempien yritysten koko osakekannan. Yritysten nettovarallisuuden kirjanpitoarvo oli hankintahetkellä 1 641 tuhatta euroa. Määräysvallattomien omistajien osuus pieneni hankinnan johdosta 244 tuhatta euroa ja voittovarat 614 tuhatta euroa. Seuraavassa taulukossa esitetään Etteplan IT AB:n omistusosuuden muutoksen vaikutus konsernin voittovaroihin:

1 000 EUR	2011
Konsernin omistusosuus 1.1.	906
Omistusosuuden lisäyksen vaikutus	-614
Osuus laajasta tuloksesta	49
Konsernin omistusosuus 31.12.	341

Vuonna 2011 aiemmista yritysostoista Ruotsissa maksettiin lopulliset lisäkauppahinnat. Vuonna 2008 hankittujen yhtiöiden varojen ja velkojen käyvät arvot eivät eronneet merkittävästi niiden kirjanpitoarvoista ennen hankintaa.

Lisäkauppahinnat sekä niihin liittyvä liikearvo jakautuvat seuraavasti:

1 000 EUR	2011	2010
Kirjattu lisäkauppahinta	27	284
Kokonaiskauppahinta	27	284
Liikearvo	27	284

KONSERNIN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

5. SEGMENTTIRAPORTOINTI

Yhtiöllä on yksi raportoitava segmentti, joka toimii pääasiallisesti kolmella maantieteellisellä alueella; Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään myyjän sijainnin mukaan ja niiden pitkäaikaiset varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Etteplan Kiinan toimintojen myynti tapahtuu pääasiassa muiden konserniyhtiöiden kautta ja sisältyy siten Suomen ja Ruotsin yksiköiden myyntiin alla olevassa taulukossa.

1 000 EUR	2011	2010
Tuotot
Suomi	70 468	57 952
Ruotsi	48 020	46 256
Kiina	960	578
Yhteensä	119 448	104 786
Pitkäaikaiset varat *
Suomi	12 980	12 688
Ruotsi	24 206	23 753
Kiina	2 225	2 179
Osuudet osakkuusyrityksissä	331	18

Yhteensä 39 742 38 638

* Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat.

Konsernin tuotot miltään yksittäiseltä asiakkaalta eivät ole 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

6. LIIKEVAIHTO

Tuotot palveluiden tuottamisesta	118 513	104 114
Tuotot tavaroiden myynnistä	935	672
Liikevaihto	119 448	104 786

Liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien materiaalien myynnin oikaistuna välillisillä veroilla, alennuksilla ja valuuttamääräisen myynnin kurssierolla.

7. PITKÄAIKAISHANKKEET

Hankkeen tuloista tilikaudella tuotoiksi kirjattu määrä	1 507	2 536
Kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot tilikauden loppuun mennessä	1 704	1 026
Saadut ennakot	178	163

8. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	3	26
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon, EVTC aiemmin omistettu osuus	0	493
Muut tuotot	344	642
Liiketoiminnan muut tuotot	347	1 161

9. MATERIAALIT JA PALVELUT

1 000 EUR	2011	2010
Materiaalit	2 084	2 210
Ulkopuoliset palvelut osakkuusyhtiöiltä	104	239
Ulkopuoliset palvelut	6 277	7 398
Materiaalit ja palvelut	8 465	9 847

10. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT

Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	1 659	1 569
Henkilömäärä keskimäärin	1 625	1 594
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Suunnittelutoiminnan henkilöstö	1 604	1 508
Hallintohenkilöstö	55	61
Henkilömäärä ryhmiteltynä	1 659	1 569
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	64 713	56 049
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	9 635	8 433
Muut kiinteät henkilösivukulut	10 203	8 886
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	84 550	73 368

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedoissa kohdassa Lähipiiritapahtumat.

11. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Varsinainen tilintarkastus	59	67
Muut asiantuntijapalvelut	75	75
Yhteensä	134	142

12. RAHOITUSTUOTOT

Osinkotuotot muilta	10	0
Osinkotuotot myytävissä olevista sijoituksista	7	6
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	65	69
Realisoitumattomat voitot käypään arvoon, johdannaiset	55	91
Valuuttakurssivoitot	167	596
Rahoitustuotot	304	761

13. RAHOITUSKULUT

1 000 EUR	2011	2010
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	25	0
Korkokulut lainoista	605	430
Leasing-korko	77	36
Luovutustappiot konserniyhtiöistä	0	10
Valuuttakurssitappiot	86	228
Muut rahoituskulut	73	54
Rahoituskulut	866	758

14. TULOSLASKELMAAN KIRJATUT KURSSIEROT

Liikevaihtoon sisältyvät kurssierot	14	41
Ostoihin ja kuluihin sisältyvät kurssierot	-15	-43
Valuuttakurssivoitot	167	596
Valuuttakurssitappiot	-86	-228
Tuloslaskelmaan kirjatut kurssierot yhteensä	80	366

15. VEROT

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-1 424	-1 009
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	-15	-8
Laskennallisen verosaamisen muutos	-312	-406
Laskennallisen verovelan muutos	27	3
Tuloverot	-1 724	-1 420

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (2011: 26 %, 2010: 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Kirjanpidon tulos ennen veroja	6 347	5 766
Verokulu
Matemaattinen vero kirjanpidon tuloksesta emoyhtiön verokannalla	-1 650	-1 499
Eroanalyysi (netto)
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutukset	-2	17
Suomen verokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin veroihin	3	0
Vähennyskelvottomien erien verovaikutus yksikön verokannalla	-108	-128
Verovapaiden erien verovaikutus yksikön verokannalla	132	155
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	-15	-8
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	16	0
Tilikauden tappioista kirjaamaton vero	-46	-28
Muu veroero	-54	71
Verokulu	-1 724	-1 420

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut (-) / tuotot (+) ovat seuraavat:

	Ennen veroja	2011 Verokulu/ -tuotto	Verojen jälkeen	Ennen veroja	2010 Verokulu/ -tuotto	Verojen jälkeen
Käyvän arvon muutos myytävissä olevat sijoitukset	-2	0	-2	188	-49	139
Suomen verokannan muutoksen vaikutus laskennallisiin veroihin	0	3	3	0	0	0
Ulkomaisen tytäryhtiön nettosijoituksen suojaus	-148	0	-148	-100	0	-100
Muuntoerot	-28	0	-28	2 720	0	2 720
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-178	3	-175	2 808	-49	2 759

16. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Mikäli laskentahetkellä yhtiön hallussa on omia osakkeita, on ne erää laskettaessa vähennetty. Tilikauden voittoa laskettaessa on huomioitu suoraan omaan pääomaan kirjatut hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon osakepalkkioista aiheutuva laimennusvaikutus.

JATKUVAT TOIMINNOT	2011	2010
Tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	4 623	4 347
Määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta	-37	27
Hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna	-713	-654
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto jatkuvista toiminnoista (1 000 EUR)	3 873	3 720
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 708	19 709
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,20	0,19
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo	19 708	19 709
Osakepalkkioista johtuva laimennus	0	0
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten.	19 708	19 709
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,20	0,19
LOPETETUT TOIMINNOT
Tilikauden voitto/tappio lopetetuista toiminnoista (1 000 EUR)	0	102
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	19 708	19 709
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,00	0,01
Tulos laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten (1 000 EUR)	0	102
Osakkeiden lukumäärän (1 000 kpl) painotettu keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun osakekohtaisen tuloksen laskemista varten	19 708	19 709
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa per osake)	0,00	0,01

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

17. AINEELLISET HYÖDYKKEET

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2011	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	9 112	3 400	296	12 828
Muuntoerot	0	55	1	0	56
Lisäykset, konsernin sisäiset yritysjärjestelyt	0	448	0	0	448
Lisäykset	0	120	1 146	16	1 282
Siirrot erien välillä	0	0	-336	0	-336
Vähennykset	0	-461	-4	0	-465
Hankintameno 31.12.	19	9 274	4 207	312	13 813
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 423	-2 553	-227	-11 203
Muuntoerot	0	-37	0	0	-37
Konsernin sisäisten yritysjärjestelyjen kertyneet poistot	0	-433	0	0	-433
Vähennysten kertyneet poistot	0	433	0	0	433
Siirtojen kertyneet poistot	0	0	75	0	75
Tilikauden poisto	0	-354	-587	-22	-963
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 814	-3 065	-249	-12 128
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	19	460	1 142	63	1 685

AINEELLISET HYÖDYKKEET 2010	Maa- ja vesialueet	Koneet ja kalusto	Koneet ja kalusto, rahoitus- leasing	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	19	8 360	2 581	294	11 255
Muuntoerot	0	308	0	0	308
Tytäryritysten hankinta	0	347	0	0	347
Lisäykset	0	100	819	2	921
Vähennykset	0	-3	0	0	-3
Hankintameno 31.12.	19	9 112	3 400	296	12 828
Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 616	-1 988	-193	-9 796
Muuntoerot	0	-286	0	0	-286
Yritysostojen kertyneet poistot	0	-152	0	0	-152
Vähennysten kertyneet poistot	0	1	0	-7	-6
Tilikauden poisto	0	-370	-566	-26	-962
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 423	-2 553	-227	-11 203
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	19	689	847	69	1 625

KONSERNITASEEN LIITETIEDOT

18. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2011	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat	Muut aineettomat hyödykkeet hyödykkeet rahoitusleasing	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 866	247	0	4	6 117
Muuntoerot	25	19	0	0	44
Lisäykset	96	0	602	99	797
Vähennykset	-5	0	0	0	-5
Siirrot erien välillä	4	0	336	0	340
Hankintameno 31.12.	5 986	266	938	103	7 293
Kertyneet poistot 1.1.	-5 090	-60	0	0	-5 150
Muuntoerot	-21	-5	0	0	-26
Siirtojen kertyneet poistot	7	-4	-75	0	-72
Tilikauden poisto	-362	-45	-244	0	-651
Kertyneet poistot 31.12.	-5 466	-114	-319	0	-5 899
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	520	152	619	103	1 394

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 2010	Aineettomat oikeudet	Muut aineettomat	Muut aineettomat hyödykkeet hyödykkeet rahoitusleasing	Ennakko- maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 573	0	0	0	5 573
Muuntoerot	37	0	0	0	37
Tytäryritysten hankinta	155	247	0	0	402
Lisäykset	101	0	0	4	105
Vähennykset	-1	0	0	0	-1
Hankintameno 31.12.	5 866	247	0	4	6 117
Kertyneet poistot 1.1.	-4 531	0	0	0	-4 531
Muuntoerot	-34	-1	0	0	-35
Yritysostojen kertyneet poistot	-53	0	0	0	-53
Tilikauden poisto	-473	-59	0	0	-532
Kertyneet poistot 31.12.	-5 090	-60	0	0	-5 150
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	776	186	0	4	967

19. LIIKEARVO

LIIKEARVO 2011	Liikearvo	Konserni liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	732	35 296	36 028
Muuntoerot	2	274	276
Lisäykset	0	27	27
Hankintameno 31.12.	734	35 597	36 331
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	734	35 597	36 331

LIIKEARVO 2010	Liikearvo	Konserni liikearvo	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	688	30 496	31 184
Muuntoerot	44	2 881	2 926
Lisäykset	0	1 928	1 928
Tytäryritysten myynti	0	-10	-10
Hankintameno 31.12.	732	35 296	36 028
Kirjanpitoarvo 31.12.2010	732	35 296	36 028

20. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

	2011	2010
Hankintameno 1.1.	18	134
Muuntoerot	0	-117
Lisäykset	0	122
Siirto saamisista	289	-121
Hankintameno 31.12.	307	18
Pääomaosuusoikaisut 1.1.	0	-134
Muuntoerot	0	425
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	24	-291
Pääomaosuusoikaisut 31.12.	24	0
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	331	18

Konsernin osuus osakkuusyritysten tuloksesta sekä yhteenlasketuista varoista ja veloista tilikaudella 2011:

	Varat	Velat	Liikevaihto	Voitto (+) / Tappio (-)	Konsernin osuus
Teknogram Signal AB	405	221	902	168	24 %
I3TEX AB	9 585	9 598	22 258	-53	33,3 %
Yhteensä	9 990	9 819	23 160	115

21. MYYTÄVISSÄ OLEVAT SIJOITUKSET

	2011	2010
Hankintameno 1.1.	620	691
Käyvän arvon arvostus	-2	188
Vähennykset	0	-3
Arvonalentumiset	-25	-257
Hankintameno 31.12.	593	620

Vuoden 2010 arvonalentumiset sisältää tytäryhtiöosakkeista vuonna 2009 siirretyn, 18.9.2009 myydyn Etteplan Tech AB:n (nykyiseltä nimeltään I3TEX AB) määräysvallattomien omistajien osuuden 19,9 % alaskirjauksen. Määräysvallattomien omistajien osuus on arvostettu omistusosuuden mukaisesta osuudesta yhtiön omaan pääomaan. Vuoden 2011 arvonalentumiset sisältää RA Holding Oy:n 19 %:n omistusosuuden arvonalentumisen.

Käyvän arvon hierarkia

Konserni määrittää ja esittää rahoitusinstrumenttien käyvän arvon arvostustekniikoittain seuraavan hierarkian mukaisesti:

Taso 1: Vastaavanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Muut tekniikat, joissa kaikki kirjattuun käypään arvoon merkittävästi vaikuttavat tekijät ovat todennettavissa suoraan tai epäsuorasti.

Taso 3: Tekniikat, joissa käytettävillä tekijöillä on merkittävä vaikutus kirjattuun käypään arvoon, mutta tekijät eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin.

Taseeseen käypään arvoon kirjatut myytävissä olevat rahoitusvarat 31.12.2011

	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Listatut osakkeet	82	0	0	82
Toimitilat	0	480	0	480
Listaamattomat osakkeet	0	0	31	31
Yhteensä	82	480	31	593

Käypään arvoon kirjattujen rahoitusvarojen täsmäytys:

	Listatut osakkeet	Toimitilat	Listaamattomat osakkeet	Yhteensä
Alkusaldo 1.1.2011	84	480	56	620
Tuloslaskelman kautta kirjattavat arvonalentumiset	0	0	-25	-25
Muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat tuotot/kulut	-2	0	0	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	82	480	31	593

Listaamattomat osakkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan, jos niiden käypää arvoa ei voida määrittää luotettavasti eikä osakkeilla ei ole tarkoitus käydä aktiivisesti kauppaa toimivilla markkinoilla. Tällaisten osakkeiden tasearvot ovat pienet, eikä niillä ole olennaista merkitystä konsernitaseeseen. Myytävissä olevat sijoitukset luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi, sillä niitä ei odoteta realisoitavan tilinpäätöspäivää seuraavan kahdentoista kuukauden aikana, eikä niiden myyminen ole välttämätöntä käyttöpääoman hankkimiseksi.

22. ARVONALENTUMISTESTAUS

Liikearvot on kohdistettu arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritelty käyttöarvoon perustuen. Arvonalentumistestaus on tehty tilikauden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä vuoden 2012 budjetin laatimisen jälkeen ja ne perustuvat 30.9.2011 kirjattuun liikearvon määrään. Laskelmat perustuvat verojen jälkeiseen voittoon. Rahavirtalaskelmissa otetaan huomioon konsernin johdon hyväksymien budjettien mukaiset verojen jälkeiset rahavirrat seuraavan viiden vuoden ajalta. Rahavirtoja määriteltäessä ennakoidaan tuotto- ja hintakehitystä, kustannuksia, käyttöpääomatarvetta sekä investointeja. Arvioidessaan tulevia rahavirtoja johto on käyttänyt aiempaa kehitystä sekä johdon oletuksia markkinoiden kehittymisestä.

KESKEISET OLETUKSET KÄYTTÖARVON MÄÄRITTELEMISEKSI:

Keskeiset oletukset	2011	2010
Kasvu-% 2-5 vuoden ajalle	2-6 %	4-5 %
Kasvu-% 5 vuoden jälkeen	1,0 %	1,0 %
Diskonttokorko Suomi	6,9 %	7,9 %
Diskonttokorko Ruotsi	6,4 %	7,9 %
Diskonttokorko Kiina	8,2 %	8,2 %

Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan liikearvon sisältävän rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Päättyneen tilikauden aikana ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.

Diskonttauskorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta. Diskonttauskorko perustuu sen maan riskittömään korkokantaan, jossa arvonalentumistestauksen kohteena oleva rahavirtaa tuottava yksikkö pääasiallisesti toimii. Diskonttauskorko on määritetty verotekijän huomioonottamisen jälkeen, koska tarkastelun kohteena olevat rahavirrat ovat myös verojen jälkeisiä.

Liikearvotestaus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa. Liikearvo kohdistetaan alimmalle sellaiselle tasolle, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten, ja joka on enintään niin laaja kuin yksittäinen toimintasegmentti. Tilikauden alussa toteutettujen organisaatiomuutosten takia rahavirtaa tuottavat yksiköt on määritelty uudelleen vuonna 2011.

Vuonna 2010 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2010
Engineering Ruotsi	15,9
Technology Ruotsi	7,0
Plant Engineering Suomi	5,2
Tekninen tuoteinformaatio	5,4
Kiinan toiminnot	1,7
Yhteensä	35,2

Vuonna 2011 arvonalentumistestaus on suoritettu seuraaville rahavirtaa tuottaville yksiköille, joihin kohdistuu liikearvoa:

1 000 000 EUR	2011
Ruotsi	22,9
Suomi	10,8
Kiina	1,7
Yhteensä	35,3

HERKKYYSANALYYSIT

Vuonna 2010 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2010
Engineering Ruotsi	12,1
Technology Ruotsi	6,3
Plant Engineering Suomi	18,7
Tekninen informaatio	3,5
Kiinan toiminnot	1,8
Yhteensä	42,4

Vuonna 2011 suoritetussa arvonalentumistestauksessa ylittävät kerrytettävissä olevat rahamäärät testattavien omaisuuserien kirjanpitoarvot seuraavasti:

1 000 000 EUR	2011
Ruotsi	35,6
Suomi	58,1
Kiina	1,8
Yhteensä	95,5

Arvonalentumistestauksen yhteydessä on suoritettu herkkyysanalyysejä seuraavien muuttujien osalta:

• 0-kasvu liikevaihdossa
• kannattavuustason (EBIT) alentuminen neljällä prosenttiyksiköllä
• diskonttauskorkokannan nousu neljällä prosenttiyksiköllä

Kannattavuustason alentuminen neljällä prosenttiyksiköllä johtaisi 7,6 miljoonan euron arvonalentumiskirjaukseen Ruotsin osalta. Johdon käsityksen mukaan odotettavissa olevat muutokset keskeisissä muuttujissa eivät johda arvonalentumisiin muissa rahavirtaa tuottavissa yksiköissä.

23. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

1 000 EUR	2011	2010
Myyntisaamiset	15 271	16 305
Arvonalentuminen	-178	-40
Muut saamiset	967	658
Siirtosaamiset	5 968	5 970
Myyntisaamiset ja muut saamiset	22 028	22 894
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Lyhytaikaiset osatuloutussaamiset	316	131
Jaksotetut henkilöstökulut	0	3
Ennakolta maksetut toimitilavuokrat	197	233
Ennakolta maksetut leasingvuokrat	35	42
Muut siirtosaamiset myynneistä	4 572	4 752
Muut siirtosaamiset kuluista	848	810
Siirtosaamiset yhteensä	5 968	5 970
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymätön	11 455	13 993
Erääntynyt 1-90 pv	3 589	2 227
Erääntynyt 91-120 pv	58	36
Erääntynyt yli 120 pv	169	49
Myyntisaamisten ikäjakauma	15 271	16 305
Arvonalentumisten ikäjakauma
Erääntynyt 1-90 pv	-165	0
Erääntynyt 91-120 pv	-13	-20
Erääntynyt yli 120 pv	0	-20
Arvonalentumisten ikäjakauma	-178	-40
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevan vähennystilin muutokset:
1.1.	-40	-657
Saamisten arvonalentumisten vähennys (+) / lisäys (-)	-138	617
31.12.	-178	-40
Saatavien jakauma valuutoittain
EUR	12 665	12 264
SEK	8 801	10 253
CNY	562	377
Yhteensä	22 028	22 894

24. TILIKAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROSAAMISET

1 000 EUR	2011	2010
Tuloverosaaminen	0	4
25. RAHAVARAT
Rahat ja pankkisaamiset	3 023	5 018
Rahavarat	3 023	5 018

Rahavarat taseessa vastaavat konsernin rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.

26. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oma pääoma

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, omista osakkeista, muuntoeroista, muista rahastoista, voittovaroista ja määräysvallattomien omistajien osuudesta. Muuntoerot sisältävät ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksen. Muut rahastot sisältää käyvän arvon rahaston, joka käsittää myytävissä olevien rahoitusvarojen 140 tuhannen euron (2010: 139 tuhannen euron) kertyneet arvonmuutokset. Vuonna 2010 Muut rahastot sisälsi myös 10 000 tuhannen euron oman pääoman ehtoisen hybridilainan, joka on maksettu takaisin 1.12.2011.

Osakkeet ja osakepääoma

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2011 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1. - 31.12.2011 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

Osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä enimmäisosakemäärää ole rajoitettu. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiön hallussa 31.12.2011 oli 471 302 (2010: 471 302) kappaletta omia osakkeita. Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut omia osakkeita tilikaudella 2011.

Hallituksen valtuudet omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen sekä osakepääoman korottamiseen uusmerkinnällä on esitetty kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,10 euroa osakkeelta.

27. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2008 avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Palkkio suoritettiin osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaosuus oli tarkoitettu kattamaan osakkeina suoritettavasta palkkiosta aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Järjestelmän perusteella ansaittuja osakkeita ei saanut luovuttaa, pantata tai muutoin käyttää niille asetetun sitouttamisjakson aikana. Sitouttamisjakso oli kaksi vuotta ja alkoi palkkion maksamisesta. Järjestelmän kohderyhmään kuului 37 henkilöä vuonna 2008, 39 henkilöä vuonna 2009 ja 33 henkilöä vuonna 2010. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastasivat yhteensä enintään noin 720 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa. Mikäli työsuhde päättyi ansainta- tai omistusjakson aikana, oli osakkeet tarjottava yhtiölle vastikkeetta.

Kannustinjärjestelmän ensimmäinen ansaintajakso oli tilikausi 2008. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liikevaihto (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %).

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 11.2.2009 pidetyssä kokouksessa luovuttaa omia osakkeita varsinaisen yhtiökokouksen 28.3.2008 hallitukselle antaman valtuutuksen perusteella. Valtuutus uusittiin yhtiökokouksessa 26.3.2009.

Hallituksen päätöksen mukaisesti Etteplan Oyj luovutti 41 177 kappaletta yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville 36 työntekijälle ansaintajakson 2008 palkkiona 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden osakekohtainen luovutushinta oli 2,89 euroa, joka oli Etteplan Oyj:n osakkeen kaupankäyntimäärällä painotettu keskikurssi 30.4.2009. Luovutettujen osakkeiden luovutushinta oli kokonaisuudessaan 119 001,53 euroa. Lisäksi järjestelmässä maksettiin rahaosuus ja varainsiirtovero, jotka olivat yhteensä 180 723,97 euroa. Vuonna 2008 ansaitut palkkiot maksettiin 30.4.2009. Luovutettuja osakkeita palautui yhtiölle takaisin 890 kappaletta.

Kannustinjärjestelmän toinen ansaintajakso oli tilikausi 2009. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liiketoiminnan rahavirta (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %). Etteplan Oyj:n hallitus päätti 10.2.2010 pidetyssä kokouksessa, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2009.

Kannustinjärjestelmän kolmas ansaintajakso oli tilikausi 2010. Sovellettavat ansaintakriteerit olivat konsernin liiketoiminnan rahavirta (painoarvo 50 %) ja liikevoitto (50 %). Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2011 pidetyssä kokouksessa, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2010.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Ansaintajaksolla 2011 järjestelmän kohderyhmään kuului 16 henkilöä. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto. Järjestelmästä maksettavat palkkiot kaikilta ansaintajaksoilta 2011, 2012 ja 2013 vastaavat yhteensä enintään noin 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2012 pidetyssä kokouksessa, että omia osakkeita ei luovuteta ansaintajaksolta 2011.

28. LAINAT

1 000 EUR	2011	2010
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	12 145	4 804
Eläkelainat	312	1 562
Rahoitusleasingvelat	972	414
Yhteensä	13 429	6 780
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	6 796	4 444
SEK	6 622	2 336
CNY	11	0
Yhteensä	13 429	6 780
Lyhytaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	4 734	3 619
Eläkelainat	1 250	1 250
Rahoitusleasingvelat	826	453
Yhteensä	6 811	5 322
Velkojen jakauma valuutoittain
EUR	4 291	4 237
SEK	1 243	65
CNY	1 277	1 020
Yhteensä	6 811	5 322

29. RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

1 000 EUR	2011	2010
Vähimmäisvuokrat
Alle yhden vuoden sisällä	892	477
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään 5 vuoden kuluttua	1 005	424
Vähimmäisvuokrat	1 897	901
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-99	-37
Nykyarvo	1 798	864
Nykyarvon erääntyminen
Alle yhden vuoden sisällä	826	452
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	972	412
Rahoitusleasingvuokrien nykyarvo	1 798	864

Rahoitusleasingvelkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo vuonna 2011 oli 5,3 % (2010: 4,5 %)

30. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Saadut ennakot	225	121
Saadut ennakot, osatuloutus	178	163
Ostovelat muille	5 147	6 106
Johdannaiset	0	55
Siirtovelat	12 842	13 034
Verovelat	5 030	4 782
Muut velat	915	824
Ostovelat ja muut velat	24 337	25 085

Siirtovelkojen olennaisimmat erät

Korkovelat	85	42
Jaksotetut henkilöstökulut	12 042	10 412
Muut lyhytaikaiset siirtovelat kuluista	715	2 580
Yhteensä	12 842	13 034

Velkojen jakauma valuutoittain

EUR	15 987	15 491
SEK	8 051	9 502
CNY	298	89
Muut valuutat	1	3
Yhteensä	24 337	25 085

31. TILIKAUDEN VEROTETTAVAAN TULOON PERUSTUVAT VEROVELAT

Tuloverovelka	467	731

32. LASKENNALLISET VEROT

LASKENNALLISET VEROT 2011

Laskennallisten verosaamisten erittely	1.1.2011	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2011
Vahvistetut tappiot	434	0	-298	0	0	0	136
Muut jaksotuserot	42	0	-14	0	0	0	28
Yhteensä	476	0	-312	0	0	0	164

Laskennallisten verovelkojen erittely	1.1.2011	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2011
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	149	1	-12	0	0	0	138
Muut jaksotuserot	115	2	-15	0	-3	0	99
Yhteensä	264	3	-27	0	-3	0	237

LASKENNALLISET VEROT 2010

Laskennallisten verosaamisten erittely	1.1.2010	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2010
Vahvistetut tappiot	553	57	-176	0	0	0	434
Muut jaksotuserot	398	0	-230	-126	0	0	42
Yhteensä	950	57	-406	-126	0	0	476

Laskennallisten verovelkojen erittely	1.1.2010	Muuntoero	Kirjattu tulos- laskelmaan	Kirjattu lopetettuihin toimintoihin	Kirjattu omaan pääomaan	Yritys järjestelyt	31.12.2010
Poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	122	14	13	0	0	0	149
Muut jaksotuserot	29	-9	-16	0	49	62	115
Yhteensä	150	5	-3	0	49	62	264

Suomen yhteisöverokanta muuttui 26 prosentista 24,5 prosenttiin 1.1.2012. Laskennalliset verot 31.12.2011 on kirjattu uuden verokannan mukaisesti.

Konserni on kirjannut 136 tuhannen euron (2010: 434 tuhannen euron) verosaamisen vahvistetuista tappioista vuonna 2011, koska verosaaminen tullaan johdon näkemyksen mukaan käyttämään sen vanhenemisajan puitteissa.

31.12.2011 konsernilla oli 1 236 tuhatta euroa (2010: 1 453 tuhatta euroa) vahvistettuja tappioita, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista. Tappioilla ei ole eräpäivää.

33. VARAUKSET

2011	Uudelleen järjestelyvaraus
Varaukset 1.1.2011	106
Käyttämättömien varausten peruutukset	-106
Varaukset 31.12.2011	0

KONSERNIN MUUT LIITETIEDOT

34. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET

1 000 EUR	2011	2010
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Erääntyy alle vuoden kuluessa	1 619	1 197
Erääntyy 1-5 vuoden kuluttua	2 027	1 489
Kaikki yhteensä	3 646	2 686

Yhtiö on korjannut vertailukauden vakuuksien määrää jättämällä pois tytäryhtiöiden lainojen takaukset (2010: 2 133 tuhatta euroa), koska ne sisältyvät konsernin taseeseen.

35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja.

Lähipiiritapahtumina on esitetty ne liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiriliiketoimet on hinnoiteltu konsernin normaalien hinnoitteluperusteiden ja hankintaehtojen mukaisesti.

KONSERNIN EMO- JA TYTÄRYHTIÖSUHTEET 31.12.2011

Yhtiö	Kotipaikka	Konsernin omistusosuus
Emoyhtiö Etteplan Oyj	Hollola, Suomi
Etteplan Design Center Oy	Hollola, Suomi	100 %
Etteplan Industry AB	Västerås, Ruotsi	100 %
Etteplan Stockholm AB	Tukholma, Ruotsi	100 %
Cool Engineering AB	Göteborg, Ruotsi	100 %
Etteplan IT AB	Västerås, Ruotsi	100 %
Etteplan Halmstad AB	Halmstad, Ruotsi	100 %
Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.	Shanghai, Kiina	100 %
Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd	Kunshan, Kiina	70 %
Osakkuusyhtiöt
Teknogram Signal AB	Hedemora, Ruotsi	24 %
I3TEX Ab (1.10.2011 alkaen)	Göteborg, Ruotsi	33,3 %

Yhtiö uusi yhtiörakennettaan 1.4.2010 alkaen Suomessa, ja liiketoiminnan keskittäminen Etteplan Design Center Oy:öön saatiin päätökseen 1.7.2010. Konsernihallinnon yksiköt jatkavat toimintaansa emoyhtiö Etteplan Oyj:ssä. Yhtiörakenteen muutoksella ei ollut vaikutuksia konsernin talousraportoinnin sisältöön vuonna 2010. Yhtiörakenteen muutos vaikutti emoyhtiön 2010 taseeseen.

Ruotsissa liiketoiminta keskitetään yhteen yhtiöön vaiheittain vuosien 2012 ja 2013 aikana. Cool Engineering AB:n liiketoiminta siirtyi Etteplan Industry AB:hen 1.12.2011. Etteplan Halmstad AB:n omistus siirtyi kokonaisuudessaan Etteplan IT AB:lta Etteplan Oyj:lle 1.12.2011. Yhtiörakenteen muutoksella ei ollut vaikutuksia konsernin talousraportoinnin sisältöön vuonna 2011. Yhtiörakenteen muutos vaikutti emoyhtiön 2011 taseeseen.

Seuraavat konserniyhtiöt on fuusioitu vuonna 2011:	Kotipaikka	Konserniyhtiö, johon fuusioitu
Etteplan Sweden Holding AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Industry AB
Etteplan AB	Göteborg, Ruotsi	Etteplan Industry AB

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

1 000 EUR	2011	2010
Palveluiden myynnit lähipiiriin kuuluville:
Osakkuusyhtiöt	536	399
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	112	54
Yhteensä	648	454
Palveluiden ostot lähipiiriin kuuluvilta:
Osakkuusyhtiöt	104	287
Avainhenkilöt	66	81
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	404	311
Yhteensä	574	679
Saamiset lähipiiriin kuuluvilta:
Osakkuusyhtiöt	472	0
Muut lähipiiriin kuuluvat yhtiöt	3	15
Yhteensä	475	15
Velat lähipiiriin kuuluville:
Osakkuusyhtiöt	62	0
Yhteensä	62	0

Etteplan Oyj:n johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta sekä johtoryhmän jäsenistä.

Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut

1 000 EUR	2011	2010
Hallituksen jäsenet
Heikki Hornborg, puheenjohtaja	82	39
Tapani Mönkkönen 24.3.2010 asti	0	20
Tapio Hakakari	44	20
Robert Ingman	42	20
Pertti Nupponen	38	19
Satu Rautavalta 24.3.2010 alkaen	40	0
Teuvo Rintamäki 24.3.2010 alkaen	40	0
Matti Virtaala 24.3.2010 asti	0	20
	286*)	137
Toimitusjohtaja sekä muu johtoryhmä
Matti Hyytiäinen	483	300
Muu johtoryhmä	899	892
Maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut yhteensä	1 668	1 329

*) Hallituksen palkkiot vuosilta 2011 ja 2010 eivät ole vertailukelpoisia muuttuneen maksukäytännön takia. Vuonna 2011 hallituksen palkkiot on maksettu 20 kuukaudelta (1.4.2010-30.11.2011) ja vuonna 2010 12 kuukaudelta (1.4.2009-31.3.2010).

Yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkion.

KONSERNIN MUUT LIITETIEDOT

Optiot yrityksen johdolle

Yrityksen johdolle ei ole vuoden 2011 aikana myönnetty osakeoptioita.

Johdon osakkeenomistus

1 000 kpl	Osakkeita 31.12.2011
Hyytiäinen Matti, toimitusjohtaja	25
Hornborg Heikki, hallituksen puheenjohtaja	1 088
Gådin Per-Anders, johtoryhmän jäsen	5
Gräns Niclas, johtoryhmän jäsen	1
Hakakari Tapio/Webstor Oy, hallituksen jäsen	344
Ingman Robert, hallituksen jäsen	20
Jahn Peter, johtoryhmän jäsen	0
Liedes Outi-Maria, johtoryhmän jäsen	2
Nupponen Pertti, hallituksen jäsen	2
Näkki Juha, johtoryhmän jäsen	2
Rautavalta Satu, hallituksen jäsen	2
Rintamäki Teuvo, hallituksen jäsen	31
Yhteensä	1 522

36. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan sellaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, joilla olisi olennainen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan tai tilinpäätöksessä esitettyihin lukuihin tai laskelmiin.

TUNNUSLUVUT

37. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

1 000 euroa, tilikausi 1.1.-31.12.	2011 IFRS	2010 IFRS	2009 IFRS
Liikevaihto	119 448	104 786	98 700
Liikevaihdon kasvu, %	14,0	6,2	-26,5
Liikevoitto	6 885	6 054	-3 587
% liikevaihdosta	5,8	5,8	-3,6
Tulos ennen veroja ja määraysvallattomien omistajien osuutta	6 347	5 766	-4 304
% liikevaihdosta	5,3	5,5	-4,4
Tilikauden tulos	4 623	4 347	-3 287
Oman pääoman tuotto, %	18,6	16,4	-13,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % *)	17,6	17,0	-8,6
Omavaraisuusaste, %	31,1	43,6	38,5
Bruttoinvestoinnit	3 221	2 538	4 763
% liikevaihdosta	2,7	2,4	4,8
Nettovelkaantumisaste, %	84,9	24,1	20,8
Henkilöstö keskimäärin	1 625	1 594	1 765
Henkilöstö kauden lopussa	1 659	1 569	1 544
Palkat ja palkkiot	64 713	56 049	56 962

*) Sijoitetun pääoman tuotto laskettu tuloksesta ennen veroja

38. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

Tilikausi 1.1.-31.12.	2011 IFRS	2010 IFRS	2009 IFRS
Osakekohtainen tulos, EUR	0,20	0,19	-0,17
Osakekohtainen oma pääoma osakeantioikaistuna, EUR	1,04	1,48	1,20
Osakekohtainen osinko osakeantioikaistuna, EUR	0,10 *)	0,10	0,04
Osinko tuloksesta, %	50	53	-24
Efektiivinen osinkotuotto, %	4,5	3,6	1,4
P/E-luku, EUR	11,2	14,4	-16,5
Osakkeen antikorjattu kurssikehitys: alin kurssi	1,90	2,40	2,58
ylin kurssi	3,53	3,30	3,40
keskikurssi	2,79	2,86	2,94
Osakekannan markkina-arvo, 1 000 EUR	44 146	54 000	54 597
Osakkeiden vaihto, (1 000 kpl)	2 617	2 466	2 604
Osakkeiden vaihto, %	13	13	13
Osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, (1 000 kpl)	19 708	19 709	19 659
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, (1 000 kpl)	19 708	19 709	19 710

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Oman pääoman tuottoprosentti (ROE)

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta - verot ) x 100 (oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) keskiarvo

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti (ROI), ennen veroja

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta + korkokulut ja muut rahoituskulut) x 100 (taseen loppusumma - korottomat velat) keskiarvo

Nettovelkaantumisaste (%)

(korollinen vieras pääoma - rahat ja pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit) x 100 oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus

Omavaraisuusaste (%)

(oma pääoma + määräysvallattomien omistajien osuus) x 100 taseen loppusumma - saadut ennakot

Osakekohtainen tulos

(tulos ennen veroja ja määräysvallattomien omistajien osuutta - verot - määräysvallattomien omistajien osuus - hybridilainan korot verovaikutuksella oikaistuna) osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

Osakekohtainen oma pääoma

oma pääoma

osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Osakekohtainen osinko

tilikauden osinko osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden aikana

Osinko tuloksesta (%)

osakekohtainen osinko x 100 osakekohtainen tulos

Efektiivinen osinkotuotto (%)

osakekohtainen osinko x 100

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)

osakeantioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi osakekohtainen tulos

Osakkeen kurssikehitys

Kultakin tilikaudelta esitetään osakeantioikaistu alin ja ylin kurssi varsinaisessa kaupankäynnissä sekä tilikauden keskikurssi osakeantioikaistuna.

keskikurssi = osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto vaihdettujen osakkeiden lukumäärä tilikauden aikana

Osakekannan markkina-arvo

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä x tilikauden viimeinen kaupantekokurssi

Osakkeiden vaihdon kehitys lukumääränä ja prosentteina

Osakkeiden vaihdon kehitys ilmoitetaan tilikauden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumääränä sekä sen prosentuaalisena osuutena osakesarjan kaikkien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä tilikauden aikana.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

		1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
1 000 EUR	Liite	FAS	FAS
Liikevaihto	1	5 534	12 655
Liiketoiminnan muut tuotot	2	61	3 136
Materiaalit ja palvelut	3	0	-6 850
Henkilöstökulut	4	-2 383	-5 491
Poistot ja arvonalentumiset	11,12	-278	-450
Liiketoiminnan muut kulut		-3 397	-3 019
Liikevoitto/-tappio		-463	-18
Rahoitustuotot ja -kulut	6,7	-1 291	578
Voitto ennen satunnaiseriä		-1 754	560
Satunnaiset erät	8	5 000	2 000
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		3 246	2 560
Tilinpäätössiirrot	9	0	130
Tuloverot	10	-805	-300
Tilikauden voitto/-tappio		2 441	2 390

EMOYHTIÖN TASE

1 000 EUR	Liite	31.12.2011 FAS	31.12.2010 FAS
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	11	347	505
Aineelliset hyödykkeet	12	32	53
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	13	40 638	38 859
Osuudet osakkuusyrityksissä	13	289	0
Muut sijoitukset	13	21	46
Sijoitukset yhteensä		40 948	38 905
Pysyvät vastaavat yhteensä		41 327	39 463
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset	14	16 230	11 725
Rahat ja pankkisaamiset	15	2 344	3 319
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		18 574	15 044
VASTAAVAA YHTEENSÄ		59 901	54 508
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	16	5 000	5 000
Ylikurssirahasto	16	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	16	2 584	2 584
Edellisten tilikausien voitto	16	6 374	5 954
Tilikauden voitto/tappio	16	2 441	2 390
Oma pääoma yhteensä		23 100	22 630
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	17	12 447	16 366
Lyhytaikainen vieras pääoma	18,19	24 354	15 512
Vieras pääoma yhteensä		36 801	31 878
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		59 901	54 508

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

1 000 EUR	1.1. - 31.12.2011	1.1. - 31.12.2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	4 833	8 506
Maksut liiketoiminnan kuluista	-5 973	-9 184
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-1 140	-678
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-1 540	-1 429
Saadut osingot liiketoiminnasta	176	1 477
Saadut korot liiketoiminnasta	115	84
Maksetut välittömät verot	-688	-2
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-3 077	-548
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-9	-55
Tytäryhtiöhankinnat	-3 675	-1 700
Osakkuusyhtiöhankinnat	-271	0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	0	5
Lainasaamisten vähennys	1	1 065
Lyhytaikaisten sijoitusten muutos	-1 345	4 599
Luovutusvoitot muista sijoituksista	0	0
Investointien rahavirta (B)	-5 299	3 914
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	341	513
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)	11 073	-2 738
Pitkäaikaisten lainojen nostot	10 137	2 176
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-4 187	-3 336
Hybridilainan takaisinmaksu	-10 000	0
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 971	-788
Konserniavustus	2 000	0
Rahoituksen rahavirta (C)	7 393	-4 173
Rahavarojen muutos (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-)	-983	-807
Rahavarat tilikauden alussa	3 319	4 431
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	8	370
Yritysjärjestelyiden rahavarat	0	-675
Rahavarat tilikauden lopussa	2 344	3 319

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

LAATIMISPERIAATTEET

Emoyhtiö Etteplan Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassaolevien kirjanpito- ja osakeyhtiölakien säännösten (FAS) mukaisesti.

TULOUTUSPERIAATE JA PITKÄAIKAISHANKKEET

Emoyhtiön tuloutusperiaatteet ja pitkäaikaishankkeiden laskentaperiaatteet vastaavat konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Emoyhtiön liiketoiminta on siirretty 1.4.2010 Etteplan Design Center Oy:lle. Konsernihallinnon yksiköt jatkavat toimintaansa emoyhtiössä. Etteplan Oyj:n liikevaihto vuonna 2011 koostuu Etteplan-konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista. Konsernin sisäiset ohjelmistoveloitukset on aiempina vuosina esitetty liiketoiminnan muiden kulujen vähennyksenä. Vuonna 2010 näiden veloitusten määrä oli 961 tuhatta euroa. Vuoden 2010 liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien tarvikkeiden myynnin 31.3.2010 asti. Muutos yhtiörakenteessa heikentää emoyhtiön tilikauden 2011 lukujen vertailtavuutta tilikauteen 2010 sekä tilikauden 2010 lukujen vertailtavuutta aiempiin tilikausiin erityisesti liikevaihdon osalta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINNAN MENOT

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS

Pysyvät vastaavat on aktivoitu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumistappioilla. Suunnitelman mukaiset poistot perustuvat omaisuuserän arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Maaalueista ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Muiden pysyvien vastaavien taloudelliset vaikutusajat ovat:

ohjelmistot	5 vuotta
tietokoneet	3 vuotta
ajoneuvot	5 vuotta
toimistokalusteet	5 vuotta
huoneistojen perusparannukset	5 vuotta

Huolto- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi syntymishetkellä. Merkittävät perusparannusinvestoinnit aktivoidaan ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikanaan tuloslaskelmassa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.

TULOVEROT

Tuloslaskelmassa olevat verot sisältävät yrityksen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot ja aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin tilinpäätöshetkellä voimassaolevan verokannan perusteella.

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ EMOYHTIÖSSÄ

Koneiden ja kaluston sekä muiden pitkävaikutteisten menojen hyllypoistot ovat yhteensä 113 tuhatta euroa, johon liittyvää laskennalllista verosaamista ei ole emoyhtiössä kirjattu taseeseen.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Emoyhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemenot on kirjattu kuluksi kertymisvuonna.

LEASINGSOPIMUKSET

Leasingsopimuksilla hankitun omaisuuden vuokrat merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2011	2010
1. Liikevaihto
Suomi	5 534	12 655
Liikevaihto vuonna 2011 koostuu Etteplan-konsernin sisäisistä ohjelmisto- ja hallintoveloituksista. Vuoden 2010 liikevaihto sisältää tuotot suunnittelutoiminnasta ja projektiin kuuluvien tarvikkeiden myynnin 31.3.2010 asti.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Myyntivoitot pysyvistä vastaavista	0	5
Muut tuotot	61	3 131
Liiketoiminnan muut tuotot	61	3 136
3. Materiaalit ja palvelut
Materiaalit	0	23
Ulkopuoliset palvelut	0	6 827
Materiaalit ja palvelut	0	6 850
4. Henkilöstö ja henkilöstökulut
Henkilöstö
Henkilömäärä kauden lopussa	27	27
Henkilömäärä keskimäärin	27	100
Henkilöstö ryhmittäin luokiteltuna
Hallintohenkilöstö Henkilömäärä ryhmiteltynä	27 27	27 27
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	2 124 228	4 620 658
Muut kiinteät henkilösivukulut	31	213
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	2 383	5 491
5. Tilintarkastajan palkkiot
Varsinainen tilintarkastus	36	35
Muut asiantuntijapalvelut	50	33
Yhteensä	86	68

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2011	2010
6. Rahoitustuotot
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	171	1 472
Muilta	5	5
Osinkotuotot yhteensä	176	1 477
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	94	117
Muilta	21	523
Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä	115	640
Valuuttakurssivoitot	19	515
Rahoitustuotot	310	2 632
7. Rahoituskulut
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	25	0
Korkokulut saman konsernin yrityksille	66	81
Korkokulut veloista muille	1 314	1 303
Luovutustappiot konserniyhtiöistä	0	85
Saamisten arvonalentumiset	0	257
Valuuttakurssitappiot	159	287
Muut rahoituskulut	37	41
Rahoituskulut	1 601	2 054
8. Satunnaiset erät
Saadut konserniavustukset	5 000	2 000
9. Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos	0	130
10. Verot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	804	298
Aikaisempien tilikausien verojen oikaisut	1	2
Tuloverot	805	300

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

1 000 EUR

11. Aineettomat hyödykkeet, emoyhtiö

Aineettomat hyödykkeet 2011	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 727	379	4	3 110
Lisäykset	5	0	99	104
Vähennykset	-5	0	0	-5
Hankintameno 31.12.	2 727	379	103	3 209
Kertyneet poistot 1.1.	-2 246	-360	0	-2 606
Tilikauden poisto	-237	-19	0	-256
Kertyneet poistot 31.12.	-2 483	-379	0	-2 862
Kirjanpitoarvo 31.12.	244	0	103	347

Aineettomat hyödykkeet 2010	Aineettomat oikeudet	Liikearvo	Ennakko maksut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 339	379	0	4 718
Lisäykset	41	0	4	45
Siirrot erien välillä	-1 653	0	0	-1 653
Hankintameno 31.12.	2 727	379	4	3 110
Kertyneet poistot 1.1.	-3 434	-284	0	-3 718
Kertyneet poistot siirrot erien välillä	1 536	0	0	1 536
Tilikauden poisto	-348	-76	0	-423
Kertyneet poistot 31.12.	-2 246	-360	0	-2 606
Kirjanpitoarvo 31.12.	481	19	4	505

12. Aineelliset hyödykkeet, emoyhtiö

Aineelliset hyödykkeet 2011	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 046	51	1 097
Hankintameno 31.12.	1 046	51	1 097
Kertyneet poistot 1.1.	-1 011	-33	-1 044
Tilikauden poisto	-15	-6	-21
Kertyneet poistot 31.12.	-1 026	-39	-1 065
Kirjanpitoarvo 31.12.	20	12	32

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

1 000 EUR		Muut
Aineelliset hyödykkeet 2010	Koneet ja kalusto	aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	4 015	197	4 212
Siirrot erien välillä	-2 969	-146	-3 115
Hankintameno 31.12.	1 046	51	1 097
Kertyneet poistot 1.1.	-3 586	-127	-3 713
Kertyneet poistot, siirrot erien välillä	2 595	100	2 695
Tilikauden poisto	-20	-6	-26
Kertyneet poistot 31.12.	-1 011	-33	-1 044
Kirjanpitoarvo 31.12.	35	18	53

13. Sijoitukset, emoyhtiö

Sijoitukset 2011	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	38 859	0	46	38 905
Lisäykset	1 779	0	0	1 779
Siirto saamisista	0	289	0	289
Arvonalentumiset	0	0	-25	-25
Hankintameno 31.12.	40 638	289	21	40 948
Kirjanpitoarvo 31.12.	40 638	289	21	40 948

Sijoitukset 2010	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Osuudet osakkuus- yhtiöissä	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	38 429	0	303	38 732
Lisäykset	450	0	0	450
Vähennykset	-20	0	0	-20
Arvonalentumiset	0	0	-257	-257
Hankintameno 31.12.	38 859	0	46	38 905
Kirjanpitoarvo 31.12.	38 859	0	46	38 905

1 000 EUR	2011	2010
14. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	982	911
Muut saamiset	1 034	808
Konsernitilisaamiset	8 471	7 126
Konserniavustussaamiset	5 000	2 000
Yhteensä	15 487	10 845
Muilta
Myyntisaamiset	480	8
Muut saamiset	0	19
Lyhytaikaiset siirtosaamiset	263	854
Yhteensä	743	881
Siirtosaamisten olennaisimmat erät
Jaksotetut henkilöstökulut, lyhytaikaiset saamiset	0	3
Muut siirtosaamiset myynneistä (muilta)	0	556
Muut siirtosaamiset kuluista (muilta)	263	295
Yhteensä	263	854
15. Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset	2 344	3 319
Rahavarat	2 344	3 319
Rahavarat taseessa vastaavat rahavirtalaskelman mukaisia rahavaroja.
16. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Osakepääoma 1.1.	5 000	5 000
Osakepääoma 31.12.	5 000	5 000
Ylikurssirahasto 1.1.	6 701	6 701
Ylikurssirahasto 31.12.	6 701	6 701
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 584	2 590
Osakeanti	0	-6
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 584	2 584
Omat osakkeet 1.1.	-1 958	-1 949
Muut muutokset	0	-9
Omat osakkeet 31.12.	-1 958	-1 958

EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

1 000 EUR	2011	2010
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	10 302	8 691
Osingonjako	-1 971	-788
Voitot osakeperusteisista maksuista	0	10
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	8 331	7 912
Tilikauden voitto	2 441	2 390
Oma pääoma yhteensä	23 100	22 630
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.
Voitto edellisiltä tilikausilta	8 331	7 912
Omat osakkeet	-1 958	-1 958
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 584	2 584
Tilikauden voitto	2 441	2 390
Voitonjakokelpoiset varat 31.12.	11 399	10 928
Osakkeet, 1 000 kpl	2011	2010
Osakkeiden lukumäärä 1.1.	20 179	20 179
Osakkeet, yhteensä 31.12.	20 179	20 179
1 000 EUR	2011	2010
17. Pitkäaikaiset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	12 134	4 804
Eläkelainat	313	1 562
Hybridilaina	0	10 000
Yhteensä	12 447	16 366
18. Lyhytaikaiset velat
Muille
Lainat rahoituslaitoksilta	2 957	2 599
Eläkelainat	1 250	1 250
Yhteensä	4 207	3 849

1 000 EUR	2011	2010
Saman konsernin yrityksille
Konsernitilivelat	17 826	6 754
Yhteensä	17 826	6 754
19. Ostovelat ja muu lyhytaikainen koroton vieras pääoma
Muille
Ostovelat	576	870
Muut velat	74	102
Siirtovelat	1 148	3 219
Yhteensä	1 798	4 191
Saman konsernin yrityksille
Ostovelat	438	137
Muut velat	85	581
Yhteensä	523	718
Siirtovelkojen olennaisimmat erät
Korkovelat	75	118
Verovelat	364	298
Jaksotetut henkilöstökulut	709	888
Muut siirtovelat kuluista	0	1 915
Yhteensä	1 148	3 219
20. Vastuut ja vakuudet Tytäryhtiöiden puolesta annetut vakuudet	1 777	1 020
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	1 030	790
Myöhemmin maksettavat	1 394	1 052
Yhteensä	4 201	2 863

Emoyhtiö on antanut 3 216 tuhannen euron takauksen Etteplan Vataple Technology Centre, Ltd:n lainoista, joista on nostettu 1 691 tuhatta euroa. Emoyhtiö on antanut 545 tuhannen euron takauksen Etteplan Consulting (Shanghai) Co., Ltd.:n lainoista, joista on nostettu 86 tuhatta euroa.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

Etteplan Oyj:n kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma 31.12.2011 oli 5 000 000,00 euroa ja osakemäärä 20 179 414 kappaletta. Katsauskaudella 1.1.-31.12.2011 ei tapahtunut muutoksia osakepääomassa. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa yhdellä äänellä ja antaa saman oikeuden osinkoon.

OSINKO

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2011 päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti tilikaudelta 2010 maksettavaksi osingoksi 0,10 euroa osaketta kohti eli yhteensä 1 970 811,20 euroa. Jäljelle jäävät voittovarat jätettiin vapaaseen omaan pääomaan. Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 5.4.2011. Osinko maksettiin 12.4.2011.

VOIMASSAOLEVAT VALTUUDET

Valtuutus osakepääoman korottamiseen

Varsinainen yhtiökokous 24.3.2010 valtuutti hallituksen päättämään enintään 4 000 000 osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakkeisiin oikeuttavia osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n tarkoittamia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää oikeuden päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa viisi (5) vuotta yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 24.3.2010 ja päättyen 24.3.2015. Valtuutus korvaa aikaisemman valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen ja luovuttamiseen

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2011 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Omia osakkeita voidaan hankkia enintään 2 000 000 kappaletta. Omien osakkeiden hankinta voi tapahtua muussa kuin osakkeenomistajien osakeomistuksen suhteessa eli hallituksella on mahdollisuus päättää myös suunnatusta omien osakkeiden hankinnasta. Valtuutus on voimassa kahdeksantoista (18) kuukautta varsinaisen yhtiökokouksen päätöksestä alkaen 31.3.2011 ja päättyen 30.9.2012. Valtuutus korvaa aikaisemman vastaavan valtuutuksen. Hallitus ei ole käyttänyt valtuutustaan.

Etteplan Oyj:n hallussa 31.12.2011 oli 471 302 kappaletta omia osakkeita, joka vastaa 2,34 prosenttia koko osakekannasta ja äänimäärästä. Yhtiö ei ole hankkinut eikä luovuttanut tammi-joulukuussa 2011 omia osakkeita.

OPTIO-OIKEUDET

Yhtiöllä ei ole voimassa olevaa optio-ohjelmaa.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Hallitus päättää kullekin ansaintajaksolle ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet.

Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto. Ansaintajaksolla 2011 järjestelmän kohderyhmään kuului 16 henkilöä.

Etteplan Oyj:n hallitus päätti 14.2.2012 pidetyssä kokouksessa, että ansaintajaksolta 2011 ei luovuteta omia osakkeita.

OSAKKEEN NOTEERAUS

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä (Industrials) tunnuksella ETT1V.

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Etteplan Oyj:n osakkeita vaihdettiin tilikauden aikana 2 617 144 kappaletta yhteensä 7,2 miljoonan euron arvosta. Osakkeen alin kurssi oli 1,90 euroa, ylin kurssi 3,53 euroa, keskikurssi 2,79 euroa ja päätöskurssi 2,24 euroa. Koko osakekannan markkina-arvo 31.12.2011 oli 44,1 miljoonaa euroa ja osakkeenomistajien määrä 1 853.

OSAKKEENOMISTAJAT

Vuoden 2011 lopussa yhtiöllä oli 1 853 rekisteröityä osakkeenomistajaa. Hallintarekisterissä oli yhteensä 360 481 osaketta eli 1,79 prosenttia osakkeista. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistivat 31.12.2011 osakkeita 1 509 241 kappaletta eli 7,48 prosenttia koko osakepääomasta.

Etteplan Oyj ei ole tilikauden aikana julkaissut yhtään arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 pykälän mukaista ilmoitusta omistusosuuden muuttumisesta.

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2011

Nimi	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Mönkkönen Tapani	4 118 000	20,41
Ingman Group Oy Ab	3 800 000	18,83
Oy Fincorp Ab	2 320 314	11,50
Hornborg Heikki	1 088 320	5,39
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	821 328	4,07
Sijoitusrahasto Alfred Berg Finland	489 719	2,43
Etteplan Oyj	471 302	2,34
Tuori Klaus	351 000	1,74
OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahasto	337 015	1,67
Hakakari Tapio/Webstor Oy	344 342	1,71
Sijoitusrahasto Aktia Capital	298 200	1,48
Sijoitusrahasto Alfred Berg Small Cap Finland	289 996	1,44
Tuori Aino	256 896	1,27
Evli Pankki Oyj	246 464	1,22
Kempe Anna	220 000	1,09
Tuori Kaius	173 370	0,86
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	155 244	0,77
Sijoitusrahasto Alfred Berg Optimal	142 331	0,71
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	138 900	0,69
Sijoitusrahasto Danske Suomi kasvuosake	134 966	0,67
Muut osakkeenomistajat	3 981 707	19,71
Yhteensä	20 179 414	100,00
Hallintarekisteröidyt osakkeet	360 481	1,79

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA OMISTAJARYHMITTÄIN 31.12.2011

			Hallintarekisteröidyt
Sektorin nimi	Osakkaat, kpl	Osakkeet, kpl	osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Koko kansantalous (kotim. sektorit)
Yritykset	116	7 256 411	18 981	36,05
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	18	2 244 905	258 608	12,41
Julkisyhteisöt	7	1 020 530	0	5,06
Kotitaloudet	1 685	9 104 088	0	45,12
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	80 931	0	0,40
Ulkomaat
Euroopan unioni	14	41 932	82 892	0,62
Muut maat ja kansainväliset järjestö	3	70 136	0	0,35
Yhteensä	1 853	19 818 933	360 481	100,00

OSAKEOMISTUKSEN JAKAUMA SUURUUSLUOKITTAIN 31.12.2011

Osakkeiden määrä, kpl	Osakkaat, kpl	Osuus osakkaista, %	Osakkeet, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1-100	150	8,10	9 046	0,05
101-500	785	42,36	267 547	1,33
501-1 000	384	20,72	314 772	1,56
1 001-5 000	388	20,94	891 367	4,42
5 001-10 000	66	3,56	480 657	2,38
10 001-50 000	49	2,64	1 140 567	5,65
50 001-100 000	8	0,43	597 569	2,96
100 001-500 000	18	0,97	4 329 927	21,46
500 001-	5	0,27	12 147 962	60,20
Yhteensä	1 853	100,00	20 179 414	100,00

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2011 on 11,4 miljoonaa euroa, tilikauden voiton ollessa 2,4 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävänä olevista jakokelpoisista varoista jaetaan vuodelta 2011 osinkoa 0,10 euroa osaketta kohden, yhteensä 2,0 miljoonaa euroa. Osinkoa ei kuitenkaan makseta niille osakkeille, jotka ovat yhtiön hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.4.2012.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 13.4.2012.

Vantaalla, 14. päivänä helmikuuta 2012

Heikki Hornborg	Tapio Hakakari	Robert Ingman
hallituksen puheenjohtaja	hallituksen jäsen	hallituksen jäsen
Pertti Nupponen	Satu Rautavalta	Teuvo Rintamäki
hallituksen jäsen	hallituksen jäsen	hallituksen jäsen

TILINTARKASTUSKERTOMUS

ETTEPLAN OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Etteplan Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Turussa 29. päivänä helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Mika Kaarisalo KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu osana vuosikertomusta, ja se on saatavana myös erillisenä yhtiön internetsivuilta osoitteessa www.etteplan.fi . Etteplanin hallitus on käsitellyt tämän yhtiön hallinnointia koskevan lausunnon. Etteplan Oyj:n ulkopuolinen tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy on tarkistanut, että tämä selvitys on annettu, ja että taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen Etteplan Oyj:n tilinpäätöksen kanssa.

Yleiset hallinnointiperiaatteet

Etteplan Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä ja Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö on julkisesti noteerattu pörssiyhtiö, johon sovelletaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjä. Etteplan noudattaa toiminnassaan Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2010 lukuun ottamatta suosituksia 24 (Tarkastusvaliokunnan perustaminen), 25 (Tarkastusvaliokunnan jäsenet), 26 (Tarkastusvaliokunnan jäsenten riippumattomuus) ja 27 (Tarkastusvaliokunnan tehtävät), sillä yhtiöllä ei ole tarkastusvaliokuntaa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n internetsivuilla www.cgfi nland.fi .

Yhtiön valvonta ja johto on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen ja toimitusjohtajan kesken.

YHTIÖKOKOUS

Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa. Yhtiön on järjestettävä yksi varsinainen yhtiökokous vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Tarvittaessa järjestetään ylimääräinen yhtiökokous. Osakkeenomistaja voi käyttää yhtiökokouksessa puhe-, kysely- ja äänioikeuttaan. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty Etteplanin yhtiöjärjestyksen 8 §:ssä ja osakeyhtiölain 5 luvun 3 §:ssä.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella ja yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi .

Yhtiökokoustietojen antaminen osakkeenomistajille

Hallitus kutsuu varsinaisen tai ylimääräisen yhtiökokouksen koolle yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi julkaistavalla yhtiökokouskutsulla, jossa mainitaan kokouksessa käsiteltävät asiat. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista kutsun yhtiökokoukseen yhdessä suomenkielisessä hallituksen määräämässä valtakunnallisessa päivälehdessä. Kokouskutsu ja hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan myös pörssitiedotteena.

Yhtiökokouskutsu sisältää ehdotuksen yhtiökokouksen asialistaksi. Yhtiökokouskutsu, yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat sekä päätösehdotukset yhtiökokoukselle asetetaan saataville yhtiön internetsivuille vähintään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia.

Yhtiökokouksen pöytäkirja asetetaan yhtiön internetsivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat pidetään yhtiön internetsivuilla vähintään kolmen kuukauden ajan yhtiökokouksesta.

Yhtiökokouksen järjestäminen

Yhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous pidetään yhtiön kotipaikassa taikka Lahden, Vantaan tai Helsingin kaupungissa siten kuin yhtiön hallitus määrää.

Voidakseen osallistua yhtiökokoukseen osakkeenomistajan tulee olla yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Etteplan Oyj:n osakasluetteloon. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajan, joka aikoo osallistua yhtiökokoukseen, tulee pyytää omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon ja valtakirjojen antamista. Hallintarekisteröidyn osakkeen ilmoittaminen tilapäiselle osakasluettelolle katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Yhtiökokoukseen ilmoittaudutaan ennakkoon kokouskutsussa kerrotun määräajan puitteissa. Osakkeenomistaja voi osallistua yhtiökokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää valtuutuksestaan valtakirja. Osakkeenomistajan on ilmoitettava yhtiölle antamistaan valtakirjoista samalla kun hän ilmoittautuu yhtiökokoukseen. Osakkeenomistajalla ja asiamiehellä voi olla kokouksessa mukanaan avustaja.

Hallituksen, toimitusjohtajan ja tilintarkastajan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen puheenjohtajan ja riittävän määrän hallituksen ja sen valiokuntien jäseniä sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Hallituksen jäsenehdokkaan osallistuminen yhtiökokoukseen

Hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevan henkilön on osallistuttava valinnasta päättävään yhtiökokoukseen, jollei hänen poissaololleen ole painavia syitä.

Osakassopimukset

Osakassopimus on osakkeenomistajien välinen sopimus yhtiön hallinnosta ja asioiden hoitamisesta. Osakassopimus voidaan tehdä yhtiön perustamisen yhteydessä tai sen toiminnan aikana. Osakassopimus on sitova osakkaiden kesken. Osakassopimus ei sido yhtiötä itseään, ellei yhtiötä ole otettu mukaan sopimukseen. Osakassopimuksen hyväksyy yhtiön puolesta yleensä yhtiön hallitus.

Etteplan ei ole tehnyt osakassopimusta eikä yhtiö ole tietoinen mahdollisista osakassopimuksista.

HALLITUS

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti. Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa, nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä hyväksyy merkittävät yrityksen strategiaa, investointeja, organisaatiota, johdon palkitsemisjärjestelmää ja rahoitusta koskevat päätökset.

Hallituksen työjärjestys

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt osana yhtiön hallinnointia kirjallisen työjärjestyksen ohjaamaan työskentelyään. Hallituksen työjärjestys täydentää Suomen osakeyhtiölain säännöksiä ja yhtiön yhtiöjärjestystä.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu niin usein kuin sen velvoitteiden asianmukainen täyttäminen vaatii.

Yhtiön hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kertaa. Hallituksen jäsenten lisäksi yhtiön toimitusjohtaja osallistui hallituksen sihteerinä kokouksiin. Hallituksen jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 94,9 %.

Hallituksen toiminnan arviointi

Hallitus arvioi vuosittain toimintaansa ja työskentelytapojaan. Hallitus määrittää arvioinnissa käytettävät kriteerit. Arviointi toteutetaan sisäisenä itsearviointina. Arvioinnin tulokset käsitellään hallituksessa.

Hallituksen kokoonpano

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Etteplan Oyj:n hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta laatii varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäseniksi. Jäsenehdokkaat ilmoitetaan yhtiökokouskutsussa ja yhtiön internetsivuilla.

Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallitus valitaan varsinaisessa yhtiökokouksessa vuoden toimikaudeksi kerrallaan.

Varsinainen yhtiökokous 31.3.2011 valitsi hallituksen jäseniksi uudelleen hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti Tapio Hakakarin, Heikki Hornborgin, Robert Ingmanin, Pertti Nupposen, Satu Rautavallan sekä Teuvo Rintamäen.

Etteplan Oyj:n hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 31.3.2011 yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Heikki Hornborgin ja varapuheenjohtajaksi Robert Ingmanin.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia yhtiöstä. Lisäksi vähintään kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuuden ja ilmoittaa, ketkä heistä ovat riippumattomia yhtiöstä ja ketkä riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista.

Tapio Hakakari, Robert Ingman, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä.

Tapio Hakakari, Heikki Hornborg, Pertti Nupponen, Satu Rautavalta ja Teuvo Rintamäki ovat merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä.

Hallituksen jäsenistä ilmoitettavat tiedot

Hallituksen jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2011 sivulla 88.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Etteplan Oyj:n hallitus on nimennyt keskuudestaan nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnan keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet kirjallisessa työjärjestyksessä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta raportoi säännöllisesti työstään hallitukselle.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa. Lisäksi valiokunta tekee varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi ja hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu kolme hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle.

Vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimii Tapio Hakakari ja valiokunnan jäseninä Heikki Hornborg ja Robert Ingman. Heistä Tapio Hakakari ja Robert Ingman ovat yhtiöstä riippumattomia jäseniä.

Hallituksen palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2011 aikana 7 kertaa. Palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet osallistuivat kaikkiin kokouksiin.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen toimintaansa. Emoyhtiön toimitusjohtaja toimii samalla konsernijohtajana. Toimitusjohtaja vastaa päivittäisestä konsernin asioiden hoitamisesta hallituksen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja saa ryhtyä yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, jonka hallitus on hyväksynyt.

Vuoden 2008 alusta vuoden 2011 loppuun yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Matti Hyytiäinen. Hän ei ole ollut hallituksen jäsen, mutta on osallistunut hallituksen kokouksiin hallituksen sihteerinä. Lokakuussa 2011 Matti Hyytiäinen irtisanoutui Etteplanin palveluksesta siirtyäkseen toisen yhtiön palvelukseen.

Joulukuussa 2011 Etteplan Oyj:n hallitus nimitti yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1.2012 alkaen DI Juha Näkin. Hänen henkilö- ja omistustietonsa on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2011 sivulla 89.

MUU JOHTO

Toimitusjohtaja nimeää operatiivisen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisen johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa ja kehittää ja valvoo kaikkia yhtiön johdon vastuulla olevia asioita, mukaan lukien konsernin ja liiketoimintayksiköiden strategioihin, yrityskauppoihin ja merkittäviin pääomamenoihin, divestointeihin, yhtiön imagoon, kuukausiraportointiin, osavuosikatsauksiin, sijoittajasuhteisiin ja henkilöstöpolitiikan pääperiaatteisiin liittyvät asiat. Hallitus hyväksyy johtoryhmän jäsenten nimityksen.

Vuonna 2011 Etteplan Oyj:n johtoryhmään ovat kuuluneet toimitusjohtaja Matti Hyytiäinen; johtaja Niclas Gräns, Kumppanuusverkosto; talousjohtaja Per-Anders Gådin; liiketoimintajohtaja Peter Jahn, Etteplan Enterprise Solutions; henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja liiketoimintajohtaja Juha Näkki, Etteplan Operations.

1.1.2012 alkaen Etteplan Oyj:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Juha Näkki, johtaja Niclas Gräns, Kumppanuusverkosto, talousjohtaja Per-Anders Gådin, liiketoimintajohtaja Peter Jahn, Etteplan Enterprise Solutions ja henkilöstö- ja viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes.

Johtoryhmän jäsenten henkilö- ja omistustiedot on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2011 sivulla 89.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisjärjestelmiin sovellettavat periaatteet

Palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä myötävaikuttaa omistaja-arvon suotuisaan kehitykseen. Palkitsemisjärjestelmät perustuvat ennalta määrättyihin ja mitattaviin suoritus- ja tuloskriteereihin.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja ylimmän johdon palkitsemisasioissa sekä valmistella henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat.

Päätöksentekojärjestys

Yhtiökokous päättää hallitus- ja valiokuntatyöskentelystä maksettavista palkkioista ja niiden määräytymisperusteista. Hallituksen palkitsemisen valmistelu on osoitettu hallituksen nimitysja palkitsemisvaliokunnan tehtäväksi. Toimitusjohtajan palkitsemisesta ja hänelle maksettavista muista korvauksista päättää hallitus. Muun johdon palkitsemisesta päättää toimitusjohtaja yhdessä hallituksen kanssa.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja hallituksen puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi yhtiön hallituksen jäsenen palkkio on 1 700 euroa kuukaudessa ja hallituksen puheenjohtajan 3 400 euroa kuukaudessa. Hallituksen jäsenille maksetaan päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Vuoden 2011 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenen palkkio on 600 euroa kokoukselta ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajan palkkio on 1 200 euroa kokoukselta. Lisäksi valiokunnan jäsenille maksetaan kokouksista päivärahat ja matkakustannusten korvaukset yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallitus- ja valiokuntapalkkioita ei makseta yhtiön omina osakkeina eivätkä hallituksen jäsenet kuulu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään.

Toimitusjohtajan ja yhtiön muun johdon palkitseminen

Toimitusjohtajan palkka muodostuu peruspalkasta ja hallituksen vuosittain päättämästä, konsernin tulokseen ja muihin avaintavoitteisiin perustuvasta tulospalkkiosta, jonka enimmäismäärä päätetään vuosittain. Lisäksi hänellä on auto- ja puhelinetu. Toimitusjohtaja kuuluu Etteplan-konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kohderyhmään. Toimitusjohtajaan sovelletaan lain mukaista eläkeikää. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan palkitsemisperiaatteissa ei ole tapahtunut muutoksia toimitusjohtajan vaihdoksen yhteydessä 1.1.2012.

Johtoryhmän jäsenten palkitsemisjärjestelmä sisältää peruspalkan ja tulospalkkion, jonka ansaintakriteerit määritellään vuosittain. Vuonna 2011 ansaintakriteerinä oli yhtiön liiketoiminnan kassavirta. Tulospalkkion enimmäismäärä on tehtävästä riippuen 25-100 prosenttia vuosipalkasta. Johtoryhmän jäsenet kuuluvat yhtiön avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään. Johtoryhmän jäsenillä ei ole sopimusta varhennetusta eläkeiästä. Irtisanomiskorvaus on enintään kymmenen kuukauden palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää neljän kuukauden irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan toimisuhdetta koskevat tiedot

Toimitusjohtaja Matti Hyytiäisen peruspalkka vuonna 2011 oli 307 502 euroa. Auto- ja puhelinedun määrä vuonna 2011 oli 14 283 euroa. Toimitusjohtajalle on lisäksi suoriteperusteisesti maksettu vuonna 2011 vuodelta 2010 kertynyt bonus 161 064 euroa.

Toimitusjohtaja Matti Hyytiäisen työsuhde Etteplanilla päättyi 31.12.2011. Hänelle maksettiin peruspalkkaa 31.12.2011 saakka. Tämän lisäksi Matti Hyytiäiselle maksetaan vuonna 2012 vuodelta 2011 kertynyt tulospalkkio 38 000 euroa.

Avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2011 ansaintajaksolta ei hallituksen päätöksen mukaisesti luovutettu omia osakkeita.

Vuonna 2011 toimitusjohtaja Matti Hyytiäiselle ei maksettu maksuperusteista lisäeläkevakuutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Etteplan Oyj:n hallitus päätti maaliskuussa 2011 uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Osakepohjainen kannustinjärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Etteplan Oyj:n osakkeita sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Osakepohjaisessa kannustinjärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa: kalenterivuodet 2011, 2012 ja 2013. Palkkioiden maksettava määrä on sidottu vuosittain asetettaviin tavoitteisiin. Yhtiön hallitus tekee osakepohjaista kannustinohjelmaa koskevat päätökset ansaintajaksoittain. Kunkin ansaintajakson alussa hallitus tarkistaa kohderyhmän ja määrittää enimmäiskappalemäärän ansaittavissa olevia osakkeita per henkilö. Järjestelmästä maksettavat palkkiot maksetaan kolmessa erässä, osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta maksettavat verot ja veroluonteiset maksut. Ansaintajaksoa seuraa pakollinen 2 vuoden omistusjakso. Palkkiot vastaavat kolmen ansaintajakson aikana yhteensä enintään 810 000 Etteplan Oyj:n osakkeen arvoa (sisältäen myös rahana maksettavan osuuden).

Jos työsuhde päättyy ansainta- tai omistusjakson aikana, osakkeet on palautettava yhtiölle vastikkeetta.

Vuonna 2011 järjestelmän piiriin kuului 16 henkilöä. Ansaintajakson 2011 ansaintakriteerit olivat Etteplan-konsernin liikevoitto (EBIT) ja liikevaihto. Yhtiö ei luovuttanut osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluville henkilöille yhtiön osakkeita ansaintajaksolta 2011.

Palkka- ja palkkioselvitys

Palkka- ja palkkioselvitys on saatavilla yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi . Selvitystä päivitetään säännöllisesti.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Etteplan Oyj:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että säännöksiä ja toimintaperiaatteita noudatetaan. Tavoitteena on myös liiketoimintaan liittyvien riskien tunnistaminen, arvioiminen ja seuranta. Sisäisen tarkastuksen avulla tehostetaan hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet

Yhtiön hallitus huolehtii siitä, että yhtiössä on määritelty sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, ja että yhtiössä seurataan valvonnan toimivuutta.

Riskienhallinnan järjestäminen

Konsernin toimintaperiaatteena on hallita ja pienentää riskien vaikutusta. Hallitus ja johtoryhmä valvovat riskien ja riskikeskittymien kehitystä. Konsernin taloushallinto seuraa ja arvioi liiketoiminta- ja rahoitusriskejä sekä suojautuu niiltä yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän ja suunnittelusta vastaavan johdon kanssa.

Etteplan-konsernissa on tehty vuonna 2011 laaja riskikartoitus. Riskit ja riskienhallinta on esitetty yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi sekä vuosikertomuksen 2011 sivuilla 25-27.

Rahoitusriskejä koskevat selvitykset on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa vuosikertomuksen 2011 sivulla 44.

Sisäinen tarkastus

Etteplan-konsernilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus

Etteplan laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset EU:n hyväksymän kansainvälisen tilinpäätöskäytännön (IFRS), arvopaperimarkkinalain sekä soveltuvin osin Finanssivalvonnan standardien ja NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sääntöjen mukaisesti. Etteplanin hallituksen toimintakertomus ja emoyhtiön tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain sekä kirjanpitolautakunnan lausuntojen ja yleisohjeiden mukaisesti.

Etteplan-konserni noudattaa konsernitason kirjanpitoperiaatteita ja -ohjeita, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin, ja joiden mukaan konsernin taloudelliset raportit laaditaan. Yhdessä raportointikalenterin ja aikataulujen kanssa kirjanpitoperiaatteet ja -ohjeet muodostavat perustan oikea-aikaiselle ja täsmälliselle konsernitason raportoinnille. Kaikilta olennaisilta osiltaan Etteplanin toiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa ja Kiinassa, ja kaikissa maissa on paikalliset kirjanpitoon ja taloudelliseen raportointiin liittyvät organisaatiot ja järjestelmät, joista tiedot raportoidaan konsernille. Alla kuvatut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmät ja käytännöt on suunniteltu varmistamaan, että yhtiön julkistamat taloudelliset raportit antavat olennaisesti oikeat tiedot yhtiön taloudesta.

Etteplanilla on käytössä konsernin tiedot yhdistelevä järjestelmä. Kirjanpitotiedot siirretään paikallisista kirjanpitojärjestelmistä joko automaattisesti tai käsin, ja niiden oikeellisuutta valvoo konsernin kirjanpitoryhmä. Yhteinen tilikartta muodostaa konserniraportoinnin perustan. Konsernin kirjanpidon, yhdistelytiedot ja julkaistavat taloudelliset raportit laatii keskitetty ryhmä.

Sisäisen valvonnan alainen taloudellinen raportointi

Sisäisen valvonnan asianmukainen järjestäminen ja valvonta ovat konsernin sisällä toimivan paikallisjohdon vastuulla. Etteplanin hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet, jotka on laadittu listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 48 mukaisesti. Toimintaperiaatteet sisältävät riskienhallintaprosessin, riskien yhteenvedon, taloudellisen raportoinnin valvonnan tavoitteiden ja yhteisten valvontapisteiden sekä Etteplanin sisäisen valvonnan toimeenpanon ja seurannan vastuiden pääpiirteet.

Taloudellisen raportointiprosessin sisäiset valvontatoimet maa- ja konsernitasolla ovat olleet yhtiön painopistealue vuonna 2009. Tämän jälkeen raportointiprosessit on katselmoitu ja päivitetty vuosittain. Etteplanin taloushallinto on analysoinut prosessiriskit ja määritellyt ulkoista taloudellista raportointiprosessia koskevat valvontatavoitteet. Prosessin olemassa olevat valvontapisteet on dokumentoitu. Nämä valvontapisteet sisältävät mm. tärkeimpien kirjanpitotehtävien täsmäytykset, valtuutukset, analyysit ja eriyttämisen. Työtä on johtanut konsernin talousjohtaja.

Vuosiaikataulunsa mukaan konsernin johtoryhmä pitää kuukausikokouksia, joissa analysoidaan myös yhtiön taloudellista suorituskykyä ja taloudellista raportointia. Ennen näitä kokouksia taloudelliset raportit on analysoitu liiketoimintaryhmätasolla epätarkkuuksien ja virheiden havaitsemiseksi. Konsernitason taloudelliset raportit toimitetaan Etteplanin hallitukselle kuukausittain. Lisäksi hallitus käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset sekä vuosittaisen tulosraportin ja tilinpäätöksen.

Etteplanilla ei ole erillistä sisäistä tarkastusta. Hallitus voi palkata ulkopuolisia neuvonantajia suorittamaan valvontaympäristöön tai yhtiön toimintoihin liittyviä arviointeja.

SISÄPIIRIHALLINTO

Etteplan Oyj:n hallitus on hyväksynyt yhtiön sisäpiirisäännöt. Säännöt perustuvat Suomen arvopaperimarkkinalakiin ja ovat Finanssivalvonnan standardien sekä NASDAQ OMX Helsinki Oy:n 9.10.2009 voimaan astuneiden ohjeiden mukaiset. Etteplan Oyj:n sisäpiiri koostuu Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesti ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä, pysyvistä yrityskohtaisista sisäpiiriläisistä ja hankekohtaisista sisäpiiriläisistä.

Yhtiön lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat asemansa perusteella hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja tilintarkastusyhteisön päävastuullinen tilintarkastaja. Näiden lisäksi Etteplanin julkiseen sisäpiiriin kuuluvat johtoryhmän jäsenet.

Yhtiö ylläpitää pysyvää yrityskohtaista sisäpiiriä, johon kuuluvat mm. merkittävät liiketoiminnan johtajat, taloushallinto sekä ne työ- tai muun sopimuksen perusteella yhtiölle työskentelevät henkilöt, jotka saavat sisäpiirintietoa.

Hankekohtainen sisäpiirirekisteri perustetaan yhtiön hallituksen, toimitusjohtajan tai johtoryhmän päätöksellä.

Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaan sisäpiiriläisten tulee ajoittaa yhtiön arvopapereilla tehtävä kaupankäynti ajankohtiin, jolloin markkinoilla on mahdollisimman täydellinen tieto yhtiön osakkeen arvoon vaikuttavista asioista. Tämän vuoksi Etteplanin sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden kaupankäynti yhtiön arvopapereilla on aina kiellettyä 28 päivän ajan ennen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista mukaan lukien julkistamispäivä (ns. suljettu ikkuna). Muina aikoina eli osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista seuraavasta päivästä lähtien on voimassa ns. avoin ikkuna, jonka aikana pysyvien sisäpiiriläisten kaupankäynti on sallittua. Tällöinkin edellytetään, että henkilöllä ei ole hallussaan sisäpiirintietoa.

Etteplan Oyj:n julkisen sisäpiirin pidosta vastaa yhtiön talousjohtaja. Hän on vastuussa sisäpiirisääntöjen noudattamisesta ja ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisestä. Yhtiön sisäpiirirekisterejä ylläpitää yhtiön päätoimipaikka, joka päivittää ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä koskevat, julkiseen sisäpiirirekisteriin merkittävät tiedot Euroclear Finland Oy:lle.

Sisäpiiriläisten omistustiedot

Etteplan Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten omistustiedot löytyvät yhtiön internetsivuilta osoitteesta www.etteplan.fi . Sire-nähtävilläpitopaikka on Euroclear Finland Oy (aikaisemmin Suomen Arvopaperikeskus Oy), Urho Kekkosen katu 5 C, 00100 Helsinki.

TILINTARKASTUS

Lakisääteisen tilintarkastuksen pääasiallisena tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Etteplan Oyj:n tilikausi on kalenterivuosi. Tilintarkastaja on velvollinen tarkastamaan yhtiön tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen oikeellisuuden sekä antamaan tekemästään tarkastuksesta tilintarkastuskertomuksen yhtiökokoukselle.

Konsernin tilintarkastuksesta laaditaan yhteenveto hallitukselle. Lisäksi konserniyhtiöiden tilintarkastajat raportoivat erikseen kunkin konserniyhtiön johdolle. Tilintarkastaja on läsnä hallituksen kokouksessa vähintään yhden kerran tilikauden aikana.

Varsinainen yhtiökokous valitsee yhtiön hallintoa ja tilejä tarkastamaan yhden varsinaisen tilintarkastajan, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsi vuonna 2011 varsinaiseksi tilintarkastajaksi KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mika Kaarisalo. Tilintarkastajan toimikausi päättyy ensimmäisen vaalia seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Tilintarkastus on kilpailutettu vuoden 2009 alussa.

Tilintarkastajan palkkiot ja tilintarkastukseen liittymättömät palvelut

Vuoden 2011 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajan palkkio maksetaan tilintarkastajan laskun mukaan hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti.

Tilintarkastuksesta maksettujen palkkioiden yhteismäärä vuodelta 2011 oli 58 975 euroa (vuonna 2010 67 032 euroa). Lisäksi tilintarkastukseen liittymättömien palveluiden osalta maksettiin 74 996 euroa (vuonna 2010 74 527 euroa).

TIEDOTTAMINEN

Etteplan Oyj:n periaatteena on olla kaikessa viestinnässä avoin, totuudenmukainen ja nopea. Yhtiön sijoittajaviestinnän pääasiallisena tavoitteena on tuottaa markkinoille tietoa konsernin toiminnoista ja taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteena on oikean ja yhdenmukaisen tiedon tuottaminen säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille sidosryhmille.

Hiljainen jakso

Etteplan Oyj noudattaa hiljaista jaksoa (ns. silent period) ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamisajankohtaa. Hiljaisen jakson pituus on 28 päivää.

Sijoittajatiedon jakelu

Etteplan julkaisee kaiken sijoittajatietonsa internetsivuillaan osoitteessa www.etteplan.fi . Taloudelliset tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa. Tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

HALLITUS 1.1.2012

HEIKKI HORNBORG TAPIO HAKAKARI ROBERT INGMAN PERTTI NUPPONEN SATU RAUTAVALTA TEUVO RINTAMÄKI

HEIKKI HORNBORG S. 1949, DI

Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2008, hallituksen jäsen 1985–1991 sekä vuodesta 1997, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista.

• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 1985–1989 sekä 1997–2007, Lohja Caravans Oy:n tekninen johtaja sekä paikallisjohtaja 1991–1997, Wärtsilä Sanitec Oy:n tekninen johtaja 1989–1991 ja Kone Oy:n tuotantopäällikkö 1982–1985
• Hallituksen puheenjohtaja: Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry 2008–2011
• Hallituksen jäsen: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK 2010–, Teknologiateollisuus ry 2011–, Vahterus Oy 2009–
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 1 088 320, ei lähipiirin omistuksia

TAPIO HAKAKARI S. 1953, OTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2004, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• KONE Oyj:n johtaja, hallituksen sihteeri 1998–2006, KCI Konecranes Oyj:n hallintojohtaja 1994–1998 ja KONE Oyj:n palveluksessa 1983–1994
• Hallituksen puheenjohtaja: Enfo Oyj 2007–, Esperi Care Oy 2006–2010
• Hallituksen varapuheenjohtaja: Cargotec Oyj 2009 (hallituksen jäsen vuodesta 2005)
• Hallituksen jäsen: Martela Oyj 2003–, Hollming Oy 2008–, Havator Holding Oy 2007–2010, Suomen Autoteollisuus Oy 2005–2009, Opteam Yhtiöt Oy 2011–
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 200 000, lähipiirin omistus 144 342

ROBERT INGMAN S. 1961, DI, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2009, nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä.

• Arla Ingman Oy Ab:n toimitusjohtaja 2007-2011, Ingman Foods Oy Ab:n toimitusjohtaja 1997–2006 ja Oy Hj. Ingman Ab, Kotisaari-Ingman Oy Ab:n talousjohtaja 1986–1997
• Hallituksen puheenjohtaja: Ingman Group Oy Ab 2008–, Ingman Finance Oy Ab 2009–, Ingman Ice Cream Oy Ab 2009–2011
• Hallituksen jäsen: Digia Oyj 2010–, Evli Pankki Oyj 2010–, M-Brain Oy 2011–
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 20 000, ei lähipiirin omistuksia

PERTTI NUPPONEN S. 1961, KTT, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 2005. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian and Eastern Branch vuodesta 2010
• Consolis SAS Group Vice President, Scandinavian Branch 2006–2010, Consolis Oy Ab:n talous - ja rahoitusjohtaja 2002–2005, Sanitec Oyj Abp:n yrityssuunnittelujohtaja 2000–2002 ja Sanitec Oyj Abp:n talousjohtaja 1998–1999
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 2 000 Etteplan Oyj:n osaketta, lähipiirin omistus 18 000 (hallintarekisteröity)

SATU RAUTAVALTA S. 1970, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista.

• Operatiivinen johtaja, Oy Orasel Ltd vuodesta 2010
• Markkinointipäällikkö, Oy Orasel Ltd 2007–2010, itsenäinen konsultti 2004–2007, myyntisihteeri, markkinointikoordinaattori KCI Konecranes Oyj, Houston Texas ja Hyvinkää Suomi 1997-–2003
• Hallituksen jäsen: Movelift Oy 2003–, Oy Orasel Ltd 2011–
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 2 000, lähipiirin omistus 20 204

TEUVO RINTAMÄKI S. 1955, KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen omistajista.

• Neuvonantaja, itsenäinen sijoittaja vuodesta 2008
• Konecranes Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja 1999–2007, Konecranesin Länsi-Euroopan alueen johtaja 1997-1999, Konecranes konsernin talousjohtaja 1994–1996, KONEen nosturidivisioonan talousjohtaja 1988–1994, R&M Materials Handling Inc. (Springfi eld Ohio, USA) varatoimitusjohtaja 1986–1988 ja useissa KONE Oy:n Suomen yksiköissä kontrolleri ja talouspäällikkö 1980–1986
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 31 128, lähipiirin omistus 1 200

JOHTORYHMÄ 1.1.2012

JUHA NÄKKI NICLAS GRÄNS PER-ANDERS GÅDIN PETER JAHN OUTI-MARIA LIEDES

JUHA NÄKKI S. 1973, DI

Johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2012, johtoryhmän jäsen vuodesta 2008, laajennetun johtoryhmän jäsen vuodesta 2006

• Etteplan Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2012
• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja 2005–2011, KONE Oyj:n laivahissiliiketoiminnan johtaja 2004–2005, Evac Oy:n myyntipäällikkö 2002–2004, Kvaerner Masa-Yardsin projektikoordinaattori, LVI-suunnittelu ja systeemivastuusuunnittelija 1999–2002
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 2 226, ei lähipiirin omistuksia

NICLAS GRÄNS S. 1967, DI

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Etteplan, Energy and other Industries, johtaja 2009, Etteplan Industry AB:n johtaja 2005–2008, ProTang AB:n johtaja 2000–2004 ja ABB, myyntijohtaja ja yksikön johtaja 1992–2000
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 890, ei lähipiirin omistuksia

PER-ANDERS GÅDIN S. 1965, DI, BBA

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2009

• Etteplan Oyj:n talousjohtaja vuodesta 2009
• Etteplan Industry AB:n talousjohtaja 2002–2008, Etteplan Industry AB:n johtaja 1999–2002 ja ABB:n projektipäällikkö 1993–1998
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 5 490, ei lähipiirin omistuksia

PETER JAHN S. 1964, YLIOPPILAS

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2010

• Etteplan Oyj:n liiketoimintajohtaja vuodesta 2010
• Intertek Plc, Commercial & Electrical, suurasiakasmyyntijohtaja EMEA 2009–2010 ja Suomen yksikön päällikkö 2007–2008, Intertek Semko AB:n aluepäällikkö 2006, Jahn Technologies Ky:n toimitusjohtaja, Intertek Semko AB:n myyntiedustaja 2003–2006, Elektrobit Oyj:n avainasiakaspäällikkö 2002–2003 ja Siemens AG, IC Training Institute, München, myynnin tuen päällikkö 2000–2002
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 0, ei lähipiirin omistuksia

OUTI-MARIA LIEDES S. 1956, DI, MBA

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2008

• Etteplan Oyj:n henkilöstö- ja viestintäjohtaja vuodesta 2008
• Itsenäinen konsultti 2007, Stockholm School of Economics Executive Education Finlandin toimitusjohtaja 2003–2006, KONE Oyj:n viestintäjohtaja 2002–2003 ja Partek Oyj:n viestintäjohtaja 2001–2002, Liikkeenjohdon instituutti LIFIM Vt. Toimitusjohtaja 2000, Opetusministeriö Neuvotteleva virkamies 1999
• Etteplan Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2011: 2 226, ei lähipiirin omistuksia

SIJOITTAJATIETOA

ETTEPLAN SIJOITUSKOHTEENA

Etteplan on teollisten laitteistojen suunnitteluun ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuihin ja palveluihin erikoistunut asiantuntijayritys. Etteplanin suunnitteluosaaminen ja palvelutuotteet kattavat asiakkaan tuotteiden elinkaaren kaikki vaiheet. Asiakkaamme ovat alansa johtavia globaaleja yrityksiä, jotka toimivat esimerkiksi ajoneuvo-, lentokone- ja puolustusvälineteollisuudessa, sähköntuotannossa ja voimansiirrossa sekä materiaalinkäsittelyssä.

Etteplanilla on laaja osaaminen elektroniikan ja sulautettujen järjestelmien kehittämisessä, automaatio- ja sähkösuunnittelussa, mekaniikkasuunnittelussa ja teknisen tuoteinformaation ratkaisuissa ja palveluissa.

Etteplanin osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä Small cap -markkina-arvoryhmässä Teollisuustuotteet ja -palvelut -toimialaryhmässä (Industrials) tunnuksella ETT1V. Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2011 oli 20 179 414 kappaletta.

ETTEPLANIN SIJOITTAJASUHDEPOLITIIKKA

Etteplanin sijoittajasuhdetoiminnan tavoitteena on antaa rahoitusmarkkinoille oikeaa, riittävää ja ajantasaista tietoa Etteplanin strategiasta, toiminnoista, liiketoimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta niin, että Etteplanista sijoituskohteena muodostuu mahdollisimman oikea kuva. Saavuttaakseen tämän tavoitteen Etteplan julkaisee vuosittain kolme osavuosikatsausta, tilinpäätöstiedotteen, vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Yhtiön verkkosivut toimivat kaiken mahdollisesti osakekurssiin vaikuttavan ajankohtaisen ja historiallisen tiedon arkistona.

TALOUDELLISEN INFORMAATION JULKAISEMINEN

Etteplan Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen saatavilla osoitteessa www.etteplan.fi .

NÄKYMÄT

Tietoa Etteplanin näkymistä ja tilikauden tulosennusteesta julkaistaan tilinpäätöstiedotteessa (ja toistetaan vuosikertomuksessa) ja osavuosikatsauksissa. Hallitus hyväksyy näkymät. Etteplan ei julkaise kvartaalikohtaisia tulosennusteita.

MARKKINAENNUSTEET

Yhtiö tarkastaa pyydettäessä analyytikon laatiman analyysin tai raportin tietojen oikeellisuuden jo julkaistujen tietojen perusteella. Etteplan ei kommentoi tai ota vastuuta pääomamarkkinatahojen julkaisemista ennusteista tai odotuksista.

HILJAINEN JAKSO

Etteplan noudattaa 28 päivän pituista hiljaista jaksoa ennen tulostiedotteidensa julkistamista. Tänä aikana Etteplanin johtajat ja henkilöstö eivät ole tekemisissä sijoittajien, analyytikoiden tai tiedotusvälineiden edustajien kanssa tai kommentoi yhtiön näkymiä, tulosta tai ennusteita.

Jos jokin hiljaisen jakson aikainen tapahtuma kuitenkin vaatii välitöntä julkistusta, Etteplan julkistaa tiedon viipymättä tiedonantoa koskevien määräysten mukaisesti ja voi kommentoida kyseistä tapahtumaa.

SIJOITTAJAVIESTINNÄN YHTEYSHENKILÖT

Etteplanin sijoittajaviestinnästä vastaavat toimitusjohtaja Juha Näkki, viestintäjohtaja Outi-Maria Liedes ja talousjohtaja Per-Anders Gådin.

Ylimmän johdon tapaamispyynnöt voi osoittaa johdon assistentti Katariina Martikaiselle, puh. 010 307 2006 tai katariina.martikainen(at)etteplan.com.

ETTEPLANIA SEURAAVAT ANALYYTIKOT

Evli Pankki Oyj Antti Kansanen PL 1081 (Aleksanterinkatu 19 A) 00101 Helsinki Puh. (09) 4766 9149

Nordea Pankki Oyj Pasi Väisänen Aleksis Kiven katu 9, Helsinki 00020 Nordea Puh. (09) 1655 9943

Pohjola Pankki Oyj Niclas Catani PL 308 (Teollisuuskatu 1b) 00101 Helsinki Puh. 010 252 8780

TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE

YHTIÖKOKOUS

Etteplan Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 30.3.2012 alkaen klo 13.00 yhtiön toimitiloissa Vantaalla, osoitteessa Ensimmäinen savu, 01510 Vantaa.

Yhtiökokouskutsu julkaistaan Etteplan Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi .

OSALLISTUMISOIKEUS

Oikeus osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on viimeistään 20.3.2012 merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon.

ILMOITTAUTUMINEN

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava 23.3.2012 kello 16.00 mennessä sähköpostilla osoitteeseen registration(at)etteplan.com tai puhelimitse numeroon 010 307 2006.

Ilmoittautua voi myös kirjallisesti osoitteella Etteplan Oyj, Yhtiökokous, Terveystie 18, 15860 Hollola. Kirjeitse ilmoittauduttaessa kirjeen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

Valtakirja, jonka nojalla valtuutettu haluaa käyttää osakkeenomistajan äänivaltaa kokouksessa, pyydetään toimittamaan yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä.

OSINGONMAKSU

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 jaetaan osinkona 0,10 euroa osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen osingonjaosta, osinko maksetaan osakkaalle, joka on täsmäytyspäivänä 4.4.2012 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään omistajaluetteloon. Hallituksen ehdottama osingon maksupäivä on 13.4.2012.

OSAKASREKISTERIN TIEDOT

Osakkeenomistajan tulee ilmoittaa arvo-osuustilinsä pitäjälle osoitteenmuutoksista, osingonmaksua varten ilmoitetun pankkitilin numeron muutoksista ja muista osakeomistukseen liittyvistä seikoista.

TALOUSINFORMAATIO 2012

Etteplan Oyj julkaisee taloudelliset raportit ja tiedotteet suomeksi ja englanniksi. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat saatavilla heti julkistamisen jälkeen osoitteessa www.etteplan.fi .

Sähköinen vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomus julkaistaan yhtiön internetsivuilla osoitteessa www.etteplan.fi . Painetun vuosikertomuksen voi tilata konserniviestinnästä, puh. 010 307 2006 tai CorpComm(at)etteplan.com.

OSAVUOSIKATSAUKSET 2012

Etteplan Oyj julkaisee vuonna 2012 kolme osavuosikatsausta:

Osavuosikatsaus 1–3/2012	08.05.2012
Osavuosikatsaus 1–6/2012	14.08.2012
Osavuosikatsaus 1–9/2012	31.10.2012

ETTEPLAN OYJ

Terveystie 18 15860 HOLLOLA Puh 010 3070 Fax 010 307 1012

www.etteplan.com