Vuosikertomus 2007

Componenta lyhyesti 1
Konsernistrategia2
Toimitusjohtajan katsaus4
Componentan tapa toimia 6
Asiakastoimialat8
Valimot-divisioona 10
Döktas-divisioona12
Konepajat-divisioona14
Henkilöstö 16
Ympäristö ja laatu18
Hallitus ja johtoryhmä 20
Hallinnointiperiaatteet22
Tiedotteet 2007 24
Tilinpäätös 25

Sisältö Tietoja osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään maanantaina 25.2.2008 klo 11.00 yhtiön pääkonttorissa Käpylässä, Satotalon auditoriossa, osoitteessa Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Osakkeenomistajan on halutessaan osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava viimeistään 18.2.2008 kirjeitse osoitteella Componenta Oyj, Panuntie 4, 00610 Helsinki tai puhelimitse 010 403 2744 tai telefaxilla 010 403 2721 tai sähköpostitse [email protected]. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisen yhteydessä.

Kutsu yhtiökokoukseen on yhtiön verkkosivuilla www.componenta.com.

Osinko

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan vuodelta 2007 viisikymmentä (50) senttiä osakkeelta. Mikäli yhtiökokous hyväksyy hallituksen ehdotuksen tilikauden 2007 osingoista, maksetaan osinkoa niille osakkeenomistajille, jotka hallituksen määräämänä täsmäytyspäivänä 28.2.2008 on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään osakasluetteloon. Osinko maksetaan viidentenä pankkipäivänä täsmäytyspäivän jälkeen.

Taloudelliset tiedotteet

Componenta julkaisee vuonna 2008 suomen- ja englanninkieliset osavuosikatsaukset seuraavasti:

tammi maaliskuu 16.4.2008
tammi kesäkuu 15.7.2008
tammi syyskuu 14.10.2008

Osavuosikatsausten julkistustilaisuudet ovat nähtävissä suorina videolähetyksinä yhtiön verkkosivujen kautta.

Componentan vuoden 2007 vuosikertomus on saatavissa painettuna versiona sekä verkossa luettavana pdf-tiedostona. Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa verkossa osoitteessa www.componenta.com. Sieltä voi myös tilata tiedotteet suoraan omaan sähköpostiinsa. Painetun tai paperille tulostetun julkaisun voi tilata puhelimitse 010 403 2744 tai sähköpostitse: [email protected].

Componenta julkaisee vuoden 2007 yritysvastuuraportin vuoden 2008 kevään aikana.

Componenta lyhyesti

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuden konserni, joka valmistaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä, asennusvalmiita komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja. Konsernin asiakaskunta koostuu globaalisti toimivista työkoneteollisuuden, raskaan ajoneuvo- ja autoteollisuuden, dieselmoottori- ja tuulivoima- sekä koneenrakennusteollisuuden yrityksistä. Componentan toimittamat komponentit ovat usein asiakkaiden tuotteiden strategisia osia.

Componenta tuottaa asiakkailleen lisäarvoa läheisen tuotekehitysyhteistyön avulla. Erikoistuneet tuotantoyksiköt ja tehokkaat tuotantoketjut, tuotantoprosessin hallinta sekä logistinen osaaminen mahdollistavat tuotteiden toimitukset juuri oikeaan aikaan ja suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle.

Vuonna 2007 konsernin myynnistä 28 % suuntautui Pohjoismaihin, 63 % muihin Euroopan maihin ja 9 % muihin maihin.

Componentan liiketoimintayksiköt - valimot, konepajat ja takomot - sijaitsevat Suomessa, Hollannissa, Ruotsissa ja Turkissa. Konsernin pääkonttori on Helsingissä. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli noin 635 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 5 100. Henkilöstöstä 22 % työskentelee Suomessa, 51 % Turkissa, 17 % Hollannissa ja 10 % Ruotsissa.

Componentan osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.

Liikevaihto

Liikevoitto

Avainluvut Tulos rahoituserien jälkeen

	31.12.2007	31.12.2006
Liikevaihto, Me	634,7	362,1
Liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä, Me	38,2	14,9
Nettotulos, Me	21,6	3,5
Tulos/osake, e	1,97	0,36
Oman pääoman tuotto, %	23,1	5,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %	12,8	6,6
Tilauskanta, Me	129,0	95,4
Bruttoinvestoinnit, Me	64,5	123,6
Henkilöstö vuokratyövoima mukaan lukien	5 064	2 628

Componenta nousi vuonna 2006 Euroopan toiseksi suurimmaksi riippumattomaksi valukomponenttien toimittajaksi ostettuaan turkkilaisen Döktas A.S:n. Konsernin strategia vuosille 2008 - 2012 tähtää kasvun myötä tulleiden mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Missio Casting Future Solutions Missiomme on tulevaisuuden valuratkaisujen tekeminen.

Componentan strategian taustalla olevat ympäristön muutosvoimat ovat:

Asiakasteollisuuksien konsolidoituminen
Asiakkaiden ostovoiman lisääntyminen
Kokonaissovellusten kysyntä
Ulkoistamisen lisääntyminen
Suurempien sarjojen kysyntä
Ympäristöasioiden yhä tarkempi huomioon ottaminen
Raaka-aine- ja energiakustannusten kasvu
Halvan kustannustason maista tulevan kilpailun lisääntyminen

Casting Future Solutions

Strategiset painopisteet

Componentan liiketoimintastrategiassa painottuu neljä keskeistä teemaa, joiden parantamiseen ja kehittämiseen keskitymme päivittäisessä työssämme.

• Myynti- ja suunnittelutiimimme hallitsevat asiakasyhteistyön

Tavoitteemme on, että Componenta on halutuin kumppani tuotekehityksessä ja suunnittelussa.

• Optimoitu tuotanto

Tavoitteena on tuotannon jakaminen optimaalisesti eri maissa sijaitsevien erikoistuneiden yksiköidemme kesken sisäisten siirtojen ja tuotannon tasapainottamisen avulla.

Erinomainen toimitusvarmuus Tavoitteemme on, että toimitusvarmuutemme asiakkaille on maailmanluokkaa.
"Yksi Componenta" -toimintatapa

Tavoitteemme on toimia yhtenäisenä konsernina, jolloin olemme myös vahva ja aktiivinen kumppani asiakkaillemme.

Strategiset tavoitteet

Vuoteen 2012 mennessä

Olemme hyödyntäneet kasvumahdollisuudet valituilla, strategisilla markkina-alueilla ja nykyisellä asiakaspohjalla.
Palvelemme asiakkaitamme proaktiivisesti toimittaen heille ratkaisuja, komponenteista suunnitteluun.
Tuotantomme on optimaalisesti jaettu eri tuotantoyksiköiden kesken sisäisten siirtojen avulla.
Logistiset prosesssit ja varastot on optimoitu.
Liiketoiminta-aluekohtaiset myynti- ja suunnittelutiimimme vastaavat asiakasrajapinnasta.
Componenta toimii yhtenä konsernina, jossa on yhtenäiset prosessit ja käytännöt.

Taloudelliset tavoitteet

Toteutunut 2007

Liikevaihto 635 Me
Liikevoitto 7,2 %
Henkilöstö 5 100
Sijoitetun pääoman tuotto 12,8 %
Omavaraisuusaste 31,4 % (pääomalaina omana pääomana)

Tavoitteet 2012

Liikevaihto 800 Me
Liikevoitto 10 %
Henkilöstö 5 900
Sijoitetun pääoman tuotto >20 %
Omavaraisuusaste 40 %

Toimitusjohtajan katsaus

Yhdessä menestymme

Componentan liikevaihto vuonna 2007 kasvoi 75 % edellisvuodesta 635 miljoonaan euroon. Kasvusta suurin osa johtui vuoden 2006 lopulla toteutetusta Componenta Döktasin ostosta, mutta myös orgaaninen kasvu oli ripeää koko vuoden jatkuneen hyvän kysyntätilanteen ansiosta. Konsernin tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä lähes kolminkertaistui 14,9 miljoonaan euroon.

Valimot-divisioonassa tulosparannus oli selkeä. Vuonna 2004 ja 2005 toteutettujen suurten investointien käyntiinajovaikeudet Karkkilan ja Hollannin Heerlenin valimossa ovat ohitse ja investointien tuoma kilpailukykyinen lisäkapasiteetti on hyödyksi nykyisessä markkinatilanteessa. Hollannin valimoiden hyvä toiminnallinen tulos vahvistaa, että vuonna 2004 tehdyn yrityskaupan jälkeiset muutokset niissä ovat olleet oikeansuuntaisia.

Vuonna 2007 keskityimme Componenta Döktasin integroimiseen osaksi Componenta-konsernia. Kokonaisuutena turkkilaisten yksiköiden haltuunotto ja integrointi osaksi liiketoimintaamme on onnistunut hyvin ja osa toimintojen yhdistämisestä saatavista synergiahyödyistä toteutui jo vuoden 2007 aikana.

Integraatioprosessin onnistumista on tukenut henkilöstön positiivinen suhtautuminen ja myötävaikuttaminen toimintojen yhdistämisessä. Yhteistyö eri toimintojen ja yksiköiden kesken on alusta lähtien ollut tiivistä ja tuloksellista. Componenta Döktasin oston myötä Componenta-konserni kasvoi uuteen kokoluokkaan. Toimintojen monipuolistuminen, tuotantokapasiteetin kaksinkertaistuminen ja Turkin yksiköiden korkea teknologiaosaaminen ovat avanneet meille uusia mahdollisuuksia liiketoiminnassamme. Jo alusta lähtien Turkin toiminnot ovat muodostaneet yhden konsernin divisioonista, ja vuoden 2007 loppupuolella tuotantotoiminnot organisoitiin tulosvastuullisiksi yksiköiksi. Myynnin, controller-toimintojen ja henkilöstöhallinnon puolella resursseja on vahvistettu ja otettu käyttöön yhteisiä konserninlaajuisia prosesseja ja toimintatapoja.

"Yhtenäinen Componenta on vahva ja aktiivinen kumppani asiakkaille ja muille sidosryhmille."

Konsernin strategiaa tarkennettiin

Konsernissa tapahtuneiden muutosten sekä kilpailukentän ja ympäristön jatkuvien muutosten vuoksi Componentan liiketoimintastrategia ja strategiset pitkän tähtäimen tavoitteet uudistettiin vuonna 2007. Tavoitteemme on vuoteen 2012 mennessä olla Euroopan johtava valukomponenttien toimittaja. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sujuvaa asiakasyhteistyötä, tuotannon optimointia, erinomaista toimitusvarmuutta ja tehokasta yhtenäistä toimintatapaa koko konsernissa. Päivittäisessä työssämme tähtäämme mainittujen toimintojen vahvistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen.

Lokakuussa 2007 konsernin myynti- ja tuotekehitys organisoitiin uudestaan paremmin tukemaan strategisten tavoitteidemme saavuttamista. Asiakastoimialojen mukaan nimetyt myynti- ja tuotekehitystiimit keskittyvät kukin omaan liiketoiminta-alueensa ja sillä toimiviin asiakkaisiin, jolloin niiden osaaminen ja tietotaito kyseisestä alasta ja sen erityispiirteistä näkyy entistä parempana asiakasyhteistyönä.

Vuonna 2007 suotuisasti jatkunut yhteisten toimintamallien käyttöönotto ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen kaikissa yksiköissä ja toiminnoissa jatkuu myös tulevina vuosina. Yksi yhtenäinen konserni on vahva ja aktiivinen kumppani asiakkaille ja muille sidosryhmille.

Tuotannon optimointiin ja toimitusvarmuuteen liittyvät toimenpiteet käynnistyivät jo vuonna 2007 ja ne tulevat olemaan keskeisiä vuoden 2008 toiminnassa. Investoinnit Karkkilassa, Iisalmessa ja Orhangazissa Turkissa nostavat valimokapasiteettimme 300 000 tonnista 350 000 tonniin ja siten osaltaan mahdollistavat asiakkaidemme kasvun jatkumisen. Uuden 8 000 m2 :n konepajan rakentaminen Turkin Orhangaziin lisää toimitusvalmiuksiamme ja kilpailukykyämme erityisesti vaativien off-road-komponenttien valmistuksessa. Investointien käyttöönotot tuovat samalla lisää mahdollisuuksia tuotannon kapasiteetin tasapainottamiseen yksiköidemme välillä. Logistiikan kehittämisellä varmistamme toimitusten entistä paremman sujumisen asiakkaille.

Tulevaisuuden näkymät

Konsernin tilauskanta vuoden 2007 lopussa oli korkealla tasolla, minkä ansiosta tuotantokapasiteetit yksiköissämme ovat lähes täydessä käytössä. Vuonna 2008 näkymät Componentan kaikilla asiakastoimialoilla ovat hyvät. Käynnissä olevat investoinnit saadaan pääosin käyttöön kesällä ja syksyllä 2008, jolloin ne kasvattavat sekä valamisen että koneistamisen tuotantokapasiteettia parantaen näin toimitusvalmiuksiamme. Näin voimme aiempaa paremmin myötävaikuttaa asiakkaidemme menestykseen toimittamalla heille ratkaisuja komponenteista suunnitteluun.

Kiitän osakkeenomistajia, henkilöstöä, asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneitamme menestyksellisestä yhteistyöstä vuonna 2007.

Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

"Tavoitteemme on olla asiakkaidemme ensisijainen yhteistyökumppani suunnittelussa ja tuotekehityksessä."

Componenta palvelee

Palvelemme asiakkaitamme yhtenä Componentana, jossa on yhdenmukaiset sisäiset toiminnot ja prosessit. Toimintamme perustana ovat tehokkaat toimitusketjut sekä erikoistuneet divisioonat ja tuotantolaitokset, jotka mahdollistavat optimaaliset valukomponenttiratkaisut asiakkaan tuotantoprosessia varten. Myynti- ja tuotekehitysorganisaatiomme varmistaa, että Componentan koko osaaminen ja asiantuntemus ovat asiakkaiden käytettävissä toimituksen aikana. Henkilöstöllämme on selvät tavoitteet ja vastuut, ja yhtenäisillä prosesseilla ja menetelmillä varmistamme toimintamme tehokkuuden ja parhaiden käytäntöjen jakamisen.

Konsernin rakenne 1.1.2008 alkaen Myynti ja tuotekehitys

Componentassa vastuu asiakaspalvelusta ja -yhteistyöstä on jaettu myynnin ja tuotekehityksen kesken. Konsernin myyntiorganisaatio toimii linkkinä asiakkaaseen päin koordinoiden yhteistyötä heidän kanssaan ja vastaten kaupallisten asioiden lisäksi laatu- ja toimituskysymyksistä. Myynti huolehtii asiakkaiden tarpeista koko toimialueella riippumatta siitä, missä asiakas tuotteita tarvitsee. Tuotekehityksen vastuulla on tekninen asiakastuki sekä uusien tuotteiden kehitys ja tuoteoptimoinnit.

Myynti ja tuotekehitystoiminnot hoidetaan konserninlaajuisesti neljällä strategisella liiketoiminta-alueella - Työkoneet, Raskaat ajoneuvot, Autoteollisuus, Dieselmoottorit ja tuulivoima - jotka ylit tävät juridiset yksikkö- ja maantieteelliset rajat. Koneenrakennus-liiketoiminta-alueen myynti hoidetaan paikallisesti eri maissa.

Yllä mainittu syksyllä 2007 käyttöön

otettu organisaatiorakenne tukee yhtenäistä esiintymistä asiakkaiden suuntaan ja selkeyttää liiketoiminta-alueiden dynamiikkaa ja vaatimuksia. Näin varmistamme, että asiakkaamme saavat täyden hyödyn Componentan asiantuntemuksesta ja kyvykkyydestä sekä saavat käyttöönsä heille sopivimmat ratkaisut.

Yhteistyö alkaa suunnittelusta

Toimintamme perusajatuksena on tuottaa asiakkaille lisäarvoa läheisen tuotekehitysyhteistyön avulla. Palvelemme asiakkaitamme tarjoamalla heille yhdessä tehtävää suunnittelua ja tuotekehitystä. Tavoitteemme on, että vuonna 2012 tuotekehitystä ja tuoteoptimointia sisältävät projektit muodostavat suurimman osan Componentan liiketoiminnasta ja olemme asiakkaidemme ensisijainen yhteistyökumppani valuratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Suunnitteluyhteistyö perustuu asiakkaan tarpeista lähtevään ja yhdessä asiakkaan kanssa tehtävään tuotekehitykseen. Konsernin tuotekehitys osallistuu tuotteen suunnitteluun jo alkuvaiheessa - lähtökohtana voi olla asiakkaan tarvitsema komponentti joko ideana tai jo osittain suunniteltuna tuotteena - ja suunnitteluprosessin kuluessa asiakkaan käytettävissä ovat valamisen, koneistuksen ja logistiikan asiantuntijat apunaan nykyaikaiset valunsimulointi, lujuuslaskenta ja 3Dmallinnus.

Kehitystyön jälkeen erikoistuneet tuotantoketjumme sekä tuotantoprosessin hallinta ja logistinen osaamisemme mahdollistavat tuotteiden toimitukset juuri oikeaan aikaan ja suoraan asiakkaan kokoonpanolinjalle. Keskitettyjen kontaktien ja kehittyneen logistiikan avulla tavoitamme asiakkaamme kaikkialla maailmassa.

Asiakastoimialat

Työkoneet

Työkoneteollisuuden asiakkaita ovat mm. traktorien, trukkien, metsäkoneiden, leikkuupuimureiden sekä kaivin- ja maanrakennuskoneiden valmistajat, joille Componenta toimittaa erilaisia moottorin, voimansiirron, käyttölaitteiden ja alustan komponentteja.

Asiakkaita ovat mm. Agco Fendt, Bomag, Carraro, Case New Holland, Caterpillar, Dana, Dynapac, JCB, John Deere, Ponsse, T.T.F., Valtra, Volvo CE ja Üzel.

Raskaat ajoneuvot

Raskaalle ajoneuvoteollisuudelle Componenta valmistaa mm. alustaan, moottoriin, akselistoon, voimansiirtoon ja jarruihin liittyviä asennusvalmiita komponentteja. Asiakkaille tarjotaan kaikki tuotantoketjun osa-alueet tuotteiden suunnittelusta ja valmistuksesta aina pintakäsittelyyn, maalaukseen ja osakokoonpanoon saakka.

Asiakkaita ovat mm. DAF, Daimler, Ford Trucks, Iveco, MAN, Renault, Scania, Volvo, Wabco ja ZF.

Autoteollisuus

Autoteollisuudelle, ml. henkilöautoteollisuus ja kevyt ajoneuvoteollisuus, konserni toimittaa runsaasti erilaisia rauta- ja alumiinivalukomponentteja ja alumiinivanteita. Componenta Döktasin Manisan alumiinivalimo valmistaa vanteita tuotemerkeillä DJ Wheels ja MAXX Wheels.

Asiakkaita ovat mm. ATU, Ford, NCB, Paksan, Palsis, Proline Wheels, Renault, Tofas, Valeo ja Woco.

"Palvelemme asiakkaitamme yhtenä Componentana tuottaen heille ratkaisuja - komponenteista suunnitteluun"

Dieselmoottorit & tuulivoima

Dieselmoottorit ja tuulivoima -liiketoiminta-alueen asiakkaat ovat mm. suurten sähkö- ja dieselmoottoreiden sekä tuulivoima- ja teollisuusvaihteiden valmistajia. Heille Componenta toimittaa mm. moottoreiden runkoja ja mäntiä sekä vaihteistojen ja voimansiirtolaitteiden osia.

Asiakkaita ovat mm. ABB, Caterpillar, Mahle, Moventas, Siemens, Sulzer Pumps, Wärtsilä ja Yavuz.

Koneenrakennus

Koneenrakennusteollisuudelle Componenta valmistaa erilaisten koneiden ja laitteiden osia, mm. köysi- ja kantopyöriä, koteloita ja pesiä, hammaspyöriä ja runkoja. Toimitettavat komponentit ovat usein asiakkaille strategisesti tärkeitä osia. Tällaisia ovat esimerkiksi hisseissä ja roboteissa käytettävät komponentit, erilaiset nosturien ja nostimien osat sekä pumppuihin, kivenmurskaimiin ja hydraulimoottoreihin valmistettavat vaativat valukappaleet.

Asiakkaita ovat mm. ABB, Atlas Copco, Gardner Denver, Ingersoll-Rand, ITT Flygt, Kone, Konecranes, Sampo Hydraulics ja Voith.

Osuus konsernin liikevaihdosta vuonna 2007 11 %

"Tuotannon optimointi edellyttää valmiutta siirtää paitsi tuotantoa valimosta toiseen, myös parhaiden käytäntöjen jakamista ja hyödyntämistä konsernin yksiköissä."

Yksi tulevaisuudessa koko konsernin valimotoimintaa hyödyttävä kehityshanke on valajan ammattitutkintoon tähtäävän koulutusohjelman käynnistäminen Componentan Suomen valimoissa. Hankkeen tavoitteena on, että koulutukseen valittavat henkilöt voivat suorittaa valajan ammattitutkinnon työn ohessa. Koulutusohjelma on suunnattu konsernin omille työntekijöille, ja sen läpikäytyään henkilö voi edetä työssään vaativampiin tehtäviin.

Kasvun myötä kannattavuutta

Componentan Suomen ja Hollannin valimoiden liikevaihto vuonna 2007 oli 241,7 miljoonaa euroa, joka oli 38 % koko konsernin liikevaihdosta. Valimotdivisioonan liikevaihto kasvoi 7,6 %, ja divisioona teki merkittävän tulosparannuksen vuoden aikana.

Suomen ja Hollannin valimot keskitettiin samaan divisioonaan syyskuussa 2006, ja vuosi 2007 oli ensimmäinen täysi toimintavuosi, jolloin niitä johdettiin yhtenä kokonaisuutena. Divisioonaan kuuluvat Suomessa toimivat Componenta Pietarsaari, Componenta Pori ja Componenta Karkkila sekä Componenta Suomivalimo Iisalmessa. Hollannissa divisioonalla on kolme valimoa: Componenta Heerlen Furan, Componenta Heerlen HWS ja Componenta Weert. Heerlenissä toimivat kaksi yksikköä hyödyntävät yhteistä sulattoa. Divisioonan valimoiden yhteenlaskettu tuotanto vuonna 2007 oli 148 000 tonnia.

Divisioonan kuuluvat valimot tuottavat tuorehiekka- ja furaanihiekkamenetelmillä valurautakomponentteja. Valetuista komponenteista reilu kolmasosa jalostetaan edelleen konsernin omissa konepajoissa ja loput toimitetaan suoraan asiakkaille tai heidän alihankkijoilleen.

Divisioonan tuottamia valmiita valukomponentteja käytetään hyvin monenlaisissa käyttökohteissa eri toimialoilla. Divisioonan asiakkaat ovat eurooppalaisia raskaiden ajoneuvojen, työkoneiden, dieselmoottoreiden ja tuulivoimaloiden valmistajia sekä erilaisia koneenrakennusalan yrityksiä.

Tuotantokapasiteetit lähes täydessä käytössä

Valimot-divisioonan toiminta tasaantui hyvälle tasolle vuoden 2007 aikana. Teknisten valmiuksien sekä henkilöstön osaamisen ja kokemuksen kautta jokainen valimo on vahva osaaja ja lenkki konsernin tuotantoketjussa, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaillemme.

Karkkilan valimossa vuosina 2004 – 2005 tehty tuotantokapasiteetin lisäys saatiin täyteen käyttöön vuonna 2007, kun tilausmäärät kasvoivat hyvän kysyntätilanteen johdosta. Valimon toiminta tasapainottui ja sen liiketulos parani merkittävästi edellisvuodesta.

Pietarsaaren valimossa tuotannon ylikuormitusta saatiin purettua ja sen toiminnot paranivat operatiivisesti. Porin valimossa tuotannon kuormitus oli läpi vuoden hyvällä tasolla, minkä odotetaan jatkuvan vuoden 2008 aikana.

Suomivalimossa Iisalmessa käynnistettiin vuoden lopussa kuuden miljoonan euron investointiohjelma, jolla valimon kapasiteettia nostetaan noin 70 %:lla syksyyn 2008 mennessä. Investointien taustalla on Moventas Oy:n kanssa solmittu pitkäaikainen toimitussopimus valukomponenttien toimituksista Suomivalimosta ja Heerlenin valimosta. Suomivalimon henkilöstömäärä kasvaa noin 30:llä, kun laajennus on otettu täysimääräisesti käyttöön.

Hollannissa Heerlen HWS -valimossa kuormitusta tasattiin vuoden kuluessa sisäisillä siirroilla. Loppuvuodesta valimon kuormitus nousi hyvälle tasolle ja tilanteen odotetaan jatkuvan samanlaisena vuonna 2008. Heerlen Furan -valimossa tuotannon volyymi ei kysynnän kasvusta huolimatta ollut vielä riittävällä tasolla, mikä näkyi ylimääräisinä kustannuksina. Näkymät vuodelle 2008 ovat kuitenkin hyvät ja kapasiteetin käyttöasteen odotetaan nousevan. Weertin valimossa tuotantokapasiteetti oli täydessä käytössä koko vuoden 2007, minkä odotetaan jatkuvan.

Yhteisiä toimintatapoja kehitetään

Suomen ja Hollannin valimoissa jatkettiin vuoden aikana yhteisten toimintatapojen kehittämistä konsernin strategian mukaisesti. Vuoden 2006 lopussa konserniin liitettyjen Turkin valimoiden kanssa luotiin yhteinen osto-organisaatio, jonka avulla tavoitellaan merkittäviä synergiahyötyjä. Ostotoimintojen uudelleen organisoinnin avulla onnistuttiin osittain hillitsemään raaka-aine- ja energiakustannusten nousun vaikutuksia.

Kuormituksen tasaaminen valimoiden välillä on päässyt hyvään vauhtiin ja siinä saavutettiin hyviä tuloksia vuoden aikana. Valmiuksia siirtoihin on rakennettu investoimalla eri yksiköissä tiettyjen volyymituotteiden valmistustyökaluihin, minkä avulla varmistetaan tuotantokapasiteetin riittävyys asiakastarpeiden mukaisesti.

Valimolla merkittävä rooli toimitusketjussa

Jo komponentin suunnitteluvaiheessa konsernin myynti- ja tuotekehitysasiantuntijat tekevät läheistä yhteistyötä valimoiden kanssa. Valimosta komponentti toimitetaan asiakkaalle tai jatkojalostettavaksi konsernin omaan konepajaan. Molemmissa tapauksissa valimon toimitusvarmuus ja tuotteen laatu ovat asioita, joiden on oltava kunnossa ja joilla on huomattava vaikutus asiakastyytyväisyyteen. Laadun perustana ovat kaikille yksiköillemme myönnetyt laatusertifikaatit. Oikea-aikaiset toimitukset syntyvät sujuvan toiminnan tuloksena. Koko konsernin strateginen tavoite, hyvä toimitusvarmuus, on vuoden 2008 toiminnan tärkein painopistealue myös valimoissa.

Avainluvut
	2007	2006
Liikevaihto, Me	241,7	224,5
Liikevoitto, Me	16,7	6,6
Henkilöstö,
ml. vuokrahenkilöstö	1 705	1 686

"Döktasin toimintojen integrointi Componenta-konserniin oli yksi vuoden 2007 tärkeimmistä prosesseista. Syksyllä Componenta Döktas -divisioona jaettiin neljään liiketoimintayksikköön, mikä mahdollistaa yksiköiden kehittämisen niiden erityispiirteet huomioiden."

Hakan Göral: Rautavalujen kysyntä korkealla tasolla

Voidaksemme vastata kasvaneeseen kysyntään olemme käynnistäneet kaksi investointiprojektia Orhangazissa. Toinen investointi lisää rautavalimon kapasiteettia 40 000 tonnilla vuodessa. Toinen investointi sisältää uuden 8 000 m2 :n konepajan rakentamisen, mikä kasvattaa nykyisen koneistuskapasiteetin kaksinkertaiseksi vuosina 2008 - 2009.

Kapasiteettia kasvatetaan Turkissa

Componenta Döktas -divisioonan liikevaihto vuonna 2007 oli 232,5 miljoonaa euroa, joka on 36,6 % konsernin liikevaihdosta. Divisioonan tulosta heikensivät alumiinivanteiden aikaisempaa alhaisempi myynti, Turkin liiran vahvistuminen ja materiaalihintojen kohoaminen. Vuosi 2007 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin Turkin yksiköt olivat osa Componenta-konsernia.

Componenta Döktas on Turkin johtava metallivalimo takanaan yli 30 vuoden historia. Se koostuu Orhangazissa sijaitsevasta rautavalimosta ja konepajasta sekä alumiinivalimosta ja alumiinivanteiden tuotannosta Manisassa. Vuonna 2007 yksiköt tuottivat valurautakomponentteja 132 000 tonnia, alumiinikomponentteja 10 000 tonnia ja alumiinivanteita 700 000 kappaletta. Rautavalimon osuus divisioonan liikevaihdosta on noin 60 %, loppuosa liikevaihdosta tulee alumiinivaluista ja -vanteista.

Orhangazin rautavalimo tuottaa valuja tuorehiekkamenetelmällä. Manisan alumiinivalimossa tehdään sekä korkeaettä matalapainevalua ja kokillivalua. Manisan yksikköön kuuluu myös konepaja, jossa 65 % valetuista komponenteista koneistetaan.

Rautavalukomponentit toimitetaan raskaalle ajoneuvoteollisuudelle, autoteollisuudelle sekä työkone- ja koneenrakennusteollisuudelle. Tärkein vientialue on Länsi-Eurooppa. Alumiinivalujen ja alumiinivanteiden asiakkaiden joukossa ovat maailman suurimmat henkilöautojen ja kevyiden ajoneuvojen valmistajat.

Döktasin uudelleen organisointi

Componenta osti turkkilaisen Döktasin toiminnot vuoden 2006 lopussa. Vuonna 2007 ne organisoitiin uudestaan nimellä Componenta Döktas, joka muodostaa Componenta-konsernin kolmannen divisioonan. Lokakuussa 2007 Hakan Göral nimitettiin Componenta Döktas -divisioonan johtajaksi ja Componenta Döktas AS:n toimitusjohtajaksi.

Componentan muissa yksiköissä käytössä olevaa divisioonarakennetta noudattaen Componenta Döktas -divisioona jaettiin syksyllä 2007 erillisiin oman johdon alla toimiviin liiketoimintayksiköihin. Tämä muutos mahdollistaa tiiviin taloudellisen seurannan samoin kuin yksikön kehittämisen liiketoiminnan erityispiirteet huomioiden.

Döktasin toimintojen integrointi Componenta-konserniin oli yksi vuoden 2007 tärkeimmistä prosesseista. Yhteistyö käynnistyi myynnistä jo heti vuoden alussa ja loppuvuodesta käyttöönotettu konsernin myynnin ja tuotekehityksen uusi rakenne tukee yhtenäisen asiakasrajapinnan kehittämistä. Vuoden aikana Componenta Döktasin hallintoa vahvistettiin lisäämällä resursseja HR-, talous- ja controller-toiminnoissa. Myös ostotoiminnot yhdistettiin Componentan osto-organisaatioon.

Rautavalujen kysyntä jatkuu korkeana

Rautavalukomponenttien kysyntä oli korkealla tasolla vuoden aikana ja Orhangazin valimo toimi täydellä kapasiteetilla koko vuoden. Voidaksemme vastata kasvaneeseen kysyntään olemme käynnistäneet kaksi investointiprojektia Orhangazissa. Toinen investointi lisää valukapasiteettia rautavalimossa 40 000 tonnia vuodessa. Toinen investointi kasvattaa Orhangazin konepajan koneistuskapasiteettia uuden rakennuksen ja vuosina 2008 - 2009 tehtävien CNC-koneinvestointien myötä.

Alumiinivalimo ja -vannetuotanto

Manisan alumiinivalimo tuottaa valuja kevyisiin ajoneuvoihin ja henkilöautoihin. Vuoden 2007 alussa kysyntä ylitti alumiinivalimon kapasiteetin ja korkeapainevalujen tuotantokapasiteettia lisättiin investoimalla. Kokonaisuudessaan alumiinikomponenttien kysyntä on kasvanut ja sen odotetaan jatkuvan vahvana. Alumiini on korvaamassa rautavalun monissa sovelluksissa ympäristöystävällisyytensä vuoksi. Sen käyttö tullee kasvamaan ja yleistymään, sillä tehty tuotekehitys on mahdollistanut sen käytön korvaavana materiaalina yhä useammissa sovelluksissa. Yksittäisten komponenttien sijasta asiakkaamme kysyvät usein kokonaisia järjestelmäsovellutuksia. Manisan suunnittelutiimimme on menestynyt hyvin muutamissa viimeaikaisissa asiakkaiden kanssa yhdessä tehdyissä suunnitteluprojekteissa, mikä on tuonut meille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Toisin kuin alumiinivalimo, Manisan alumiinivannetehdas kärsi heikosta kysynnästä vuonna 2007. Alumiinivannetuotanto oli alhainen, sillä lämpimästä talvesta johtuen vanteiden kysyntä laski merkittävästi.

Positiiviset näkymät vuodelle 2008

Vuosi 2007 oli suurten muutosten vuosi Componenta Döktas -divisioonassa. Uusista liiketoimintayksiköistä Orhangazin konepaja kuuluu jatkossa Konepajat-divisioonaan ja Döktas-divisioonassa jatkavat Orhangazin rautavalimo, Manisan alumiinivalimo sekä vannetuotantoon erikoistunut Manisa Wheels. Näkymät vuodelle 2008 ovat hyvät. Orhangazissa tehtävät investoinnit valmistuvat vuoden jälkipuoliskolla, jolloin voimme tehokkaammin vastata asiakkaiden tarpeisiin ja kasvattaa liiketoimintaa. Erinomainen laatu ja hyvä toimitusvarmuus ovat kilpailuvalttimme myös tulevaisuudessa.

Avainluvut
	2007	2006
Liikevaihto, Me	232,5	218,2
Liikevoitto, Me	14,4	24,2
Henkilöstö,
ml. vuokrahenkilöstö	2 608	2 621

"Orhangazin konepajaan Turkissa tehtävä laajennusinvestointi lisää merkittävästi koko Konepajat-divisioonan käytettävissä olevaa koneistuskapasiteettia."

Michael Sjöberg: Rakennemuutos valmis

Konepajat-divisioonan rakennemuutos on nyt saatu päätökseen ja divisioona on toiminnallisesti vahvalla pohjalla. Sen ansiosta voimme toimittaa asiakkaillemme lisäarvoa tuovia komponentteja ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.

Erikoistuneet konepajat

Componentan konepajojen liikevaihto vuonna 2007 oli 158,6 miljoonaa euroa, joka oli 25 % koko konsernin liikevaihdosta. Liikevaihdon kasvusta huolimatta divisioonan tulos jäi edellisvuotta alhaisemmaksi johtuen konepajojen rakenneuudistuksen aiheuttamista kustannuksista.

Konepajat-divisioonaan kuuluu kuusi konepajaa Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Componentan konepajat tekevät tiivistä yhteistyötä valimoiden kanssa, ja noin kolmannes Componentan valimoiden valuista toimitetaan asiakkaille konsernin konepajojen kautta. Tämä tuotantoketju muodostaa merkittävän kilpailuedun Componentalle.

Konepajat luovat lisäarvoa valuille koneistamalla ne komponenteiksi, jotka voidaan toimittaa suoraan asiakkaan tuotantolinjoille. Toimitamme sekä maalattuja että maalaamattomia komponentteja, ja tarvittaessa myös esikokoonpanemme komponentit. Divisioonan tulosyksiköt ovat erikoistuneet komponenttien koon ja tuotantosarjojen suuruuden mukaan.

Konepajojen tuotteet, koneistetut komponentit ovat akseleita ja alustan osia raskaisiin ajoneuvoihin tai osia sähkömoottoreihin ja tuuligeneraattoreihin. Komponenttien viimeistelyssä tärkeintä ovat koneistuksen tarkkuus ja korkea laatu.

Rakennemuutoksen vuosi

Vuoden aikana jatkettiin Konepajat-divisioonan erikoistumiseen ja rakenteen muuttamiseen liittyvää työtä. Rakennemuutos on nyt saatu päätökseen ja Konepajat-divisioona on toiminnallisesti vahvalla pohjalla. Sen ansiosta voimme toimittaa asiakkaillemme lisäarvoa tuovia komponentteja ja lisätä asiakastyytyväisyyttä.

Componenta Albinin konepaja, joka on erikoistunut hammaspyöräkomponenttien valmistamiseen pääasiassa takeista, myytiin vuonna 2007 MBO:na yrityksen toimivalle johdolle. Tehty kauppa oli Componentan strategian mukaista luopumista ydinliiketoimintaan kuulumattomista toiminnoista.

Componenta Åmålin konepajan toiminnan yhdistäminen Componenta Främmestadiin Ruotsissa saatiin päätökseen vuoden 2007 loppuun mennessä. Åmålin ja Främmestadin konepajat sijaitsivat lähellä toisiaan ja molempien konepajojen tuotanto suuntautuu pääasiassa raskaalle ajoneuvoteollisuudelle.

Suomessa Componenta Porin konepajan toiminnan yhdistäminen Componenta Nisamoon saatiin päätökseen vuoden 2007 alussa.

Molemmilla mainituilla yhdistämistoimenpiteillä varmistetaan suuremmasta yksikkökoosta ja toimintojen tehostumisesta aikaansaatava pitkän aikavälin kilpailukyky.

Vuonna 2007 Främmestadin konepajan koneistuskapasiteettia lisättiin 3 miljoonan euron investoinneilla. Tänä päivänä Främmestadin konepaja on yksi Euroopan nykyaikaisempia konepajoja automaattisine koneistussoluineen ja maalauslinjoineen, jotka edustavat alan uusinta teknologiaa.

Orhangazissa, Turkissa, koneistuskapasiteetti kaksinkertaistuu uuden 8 000 m2 :n konepajan rakentamisen ja siihen hankittavien koneiden myötä. Rakennus valmistuu kesällä 2008 ja koneinvestoinnit tehdään vuosina 2008 - 2009. Orhangazin konepajan odotetaan nopeasti lisäävän osuuttaan Konepajat-divisioonan myynnistä vuonna 2008.

Kaikki Konepajat-divisioonan yksiköt ovat erikoistuneet ja keskittyneet omille alueilleen asiakaspalvelussa. Främmestad on erikoistunut maalaukseen ja auton alustan osien toimittamiseen raskaalle ajoneuvoteollisuudelle. Pietarsaaren konepaja on erikoistunut maalaamattomien voimansiirtokomponenttien ja auton alustan osien toimittamiseen. Orhangazin konepaja erikoistuu maalaukseen ja työkoneiden komponentteihin. Nisamo on erikoistunut isojen valujen koneistamiseen ja Pistons mäntien suunnitteluun ja valmistamiseen. Komponenttien koneistamisen ja pintakäsittelyn lisäksi Weertin konepaja Hollannissa kokoonpanee paineastioita.

Liiketoimintamme globaali kehitystrendi on, että asiakkaat haluavat saada toimituksilleen enemmän lisäarvoa. Ei vain valuja tai koneistusta, vaan kokonaisia ratkaisuja, suunnittelusta pintakäsiteltyihin komponentteihin, jotka ovat valmiita asennettaviksi. Juuri sellaisia Componenta voi heille toimittaa.

Jatkuvaa parantamista

Jatkuvaa parantamista tarvitaan tehokkuuden ja oman toimintamme laadun parantamiseksi. Konepajat-divisioonan kehitysprosesseissa CLEPS on ollut käytössä kesästä 2005 lähtien. CLEPSin (= Componenta Lean Production System) tavoitteena on parantaa tuotannon ja toimitusketjun toiminnan laatua.

Vuonna 2007 CLEPSiä hyödyntämällä lyhennettiin läpimenoaikoja ja vähennettiin kustannuksia ja sitoutuneen pääoman määrää tuotannossa. CLEPS on käytössä myös investointien suunnittelussa. Orhangazin konepajassa jatkuvan parantamisen työkaluna käytettiin Kaisen-menetelmää vuonna 2007.

Hyvä kysyntä jatkuu

Konepajat-divisioonassa vuosi 2007 oli haasteellinen rakenteen muuttamiseen liittyvien projektien ja läpi vuoden jatkuneen korkean kuormitustilanteen vuoksi. Vuoden 2008 alun näkymät ovat positiiviset, ja hyvän tilanteen konepajoissa odotetaan jatkuvan.

Avainluvut
	2007	2006
Liikevaihto, Me	158,6	137,9
Liikevoitto, Me	5,0	5,8
Henkilöstö,
ml. vuokrahenkilöstö	402	548

"Myönteinen mielikuva Componentasta luotettavana ja vastuullisena työnantajana sekä konserninlaajuisesti käytössä olevat rekrytointiperiaatteet ja -työkalut myötävaikuttivat, kun vuonna 2007 rekrytoimme 91 uutta toimihenkilöä ja 502 työntekijää kasvavaan liiketoimintaamme."

Anu Mankki: Yhteinen tapa toimia

Henkilöstöjohtamisen osa-alueella toteutetut toimenpiteet ja kehitysprosessit tukevat ennen kaikkea asiakaslähtöisen johtamisjärjestelmän ja operatiivisten toimintamallien vahvistamista, strategiaa tukevien resurssien kehittämistä ja suorituksen johtamista.

Selkeä, asiakaslähtöinen johtamis- ja toimintamalli käyttöön

Döktasin liiketoiminnan integrointi osaksi Componenta-konsernia sekä konsernin strategian toteuttamista tukevien toimenpiteiden käynnistäminen olivat tärkeimmät keskittymisalueet vuonna 2007 myös henkilöstöjohtamisessa, jossa erityisesti pyritään huomioimaan strategisten tavoitteiden henkilöstölle ja johtamisjärjestelmälle asettamat vaatimukset.

Componentassa on käytössä selkeä ja asiakassuuntautunut johtamismalli, jossa henkilöstöllä selvien tavoitteiden ja vastuiden lisäksi on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja liiketoiminnan kehittymiseen. Konserninlaajuinen johdonmukainen liiketoimintamalli "Componentan tapa toimia" kuvaa toimintatapamme, keskinäiset vastuumme ja määrittää avaintehtävien roolit.

Johtamismallin mukaisesti konsernin rakennetta muokattiin syksyllä 2007 jakamalla uusimman liiketoimintadivisioonan, Componenta Döktasin toiminnot neljään tulosvastuulliseen yksikköön. Erikoistuneita yksiköitä johtamaan nimitettiin yksikönjohtajat ja heidän tuekseen johtoryhmät.

Tehokkaan asiakkuuksien hallinnan varmistamiseksi konsernin myynti –ja tuotekehitystoiminnot organisoitiin uudestaan asiakastoimialojen mukaisesti. Samalla myynnin eri tehtävissä toimivien henkilöiden vastuita selkeytettiin ja uusia henkilöitä rekrytointiin myynnin avaintehtäviin.

Konsernin yhteisiä, esimiesten työtä ja konsernin johtamista tukevia ja selkeyttäviä prosesseja, käytäntöjä ja politiikkoja luotiin ennen kaikkea HR-, talous- ja tuotantotoimintoihin vahvistamaan "yksi Componenta" -tavoitteen toteutumista.

Strategiaa tukevien kyvykkyyksien kehittäminen

Konsernin johdon yhteiset tilaisuudet kokosivat noin 70 Componentan avainhenkilöä keskustelemaan keväällä Componenta Döktasin integrointiprosessin läpiviemisestä ja synergiaetujen hyödyntämisestä sekä syksyllä Componentan uudistetusta strategiasta ja sen implementoinnin painopisteistä.

Integroituna osana vuoden 2007 strategiaprosessia myyntitehtävissä toimivat henkilöt osallistuivat kehittämisprosessiin, jossa keskityttiin asiakashallintaan sekä tuotetarjontaan liittyviin kysymyksiin ja Componentan asemoitumiseen markkinoilla. Vuonna 2008 jatketaan myyntitehtävissä tarvittavien henkilökohtaisten valmiuksien kehittämistä, mikä edistää asiakasyhteistyön parempaa hallintaa.

Liiketoiminnan johtamisessa tarvittavien yleisjohdollisten valmiuksien kehittämiseen keskittyvä konsernitasoinen johdon koulutusohjelma Componenta Core käynnistyi syksyllä 2007. Maakohtaisissa Componenta Compact -esimiesvalmennusohjelmissa keskityttiin päivittäiseen johtamiseen liittyvään problematiikkaan.

Componentan liiketoimintayksiköiden johtoryhmien jäsenille rakennettu Johtoryhmä-valmennusohjelma käynnistyi Componenta Döktasissa johtajuusarvioinneilla, joiden kautta avaintehtävissä toimivat henkilöt hahmottivat omaan johtajuuteensa liittyviä vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä yksikön johtamishaasteita. Vuonna 2008 ohjelma jatkuu yksiköiden johtoryhmätyöskentelyyn paneutuvalla jaksolla sekä tuottavuus- ja talousjaksolla.

Componentan yksiköt ovat aktiivisesti kehittäneet tuotannossa toimivien henkilöiden osaamista järjestämällä teknologiaan, prosessiin ja työsuojeluun liittyviä koulutuksia. Vuonna 2008 käynnistyy valajan ammattitutkintoon tähtäävä ammattimieskoulutus Suomessa toimivien valimoiden henkilöstölle.

Tarvittavat resurssit oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Keskeisen strategisen painopistealueemme, asiakasyhteistyön hallinnassa tarvittavien resurssien varmistamiseksi olemme laatineet myynnin eri liiketoiminta-alueille resurssisuunnitelmat, joiden toteuttaminen on käynnistetty yhteistyössä eri maiden johtavien rekrytointipartnereiden kanssa.

Resurssisuunnitelmien mukaisesti vahvistettiin myös controller-toimintoja eri maissa sekä tehtäväkierroin että uusrekrytoinnein.

Vuonna 2008 käynnistyy konserninlaajuinen kansainvälinen harjoitteluohjelma, mikä tarjoaa nuorille osaajille mahdollisuuden tutustua Componentaan eri maissa ja tehtävissä 2 - 3 vuoden ajan sekä mahdollisuuden työpaikkaan lopputyön jälkeen.

Tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan

Componentan suorituksen johtamisprosessi on aktiivinen johdon työkalu, joka yhdistää, paitsi yrityksen tavoitteet ja henkilökohtaiset tavoitteet mitattavaksi kokonaisuudeksi, myös tavoitteiden saavuttamisen ja suorituksesta palkitsemisen. Kilpailukykyisen peruspalkkauksen lisäksi henkilöstön palkitsemisessa käytössä ovat lyhyen aikavälin bonusohjelma ja vuonna 2007 käyttöönotettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä.

Componenta Döktas liitettiin osaksi konsernin suorituksen johtamisprosessia ja siellä otettiin käyttöön myös tehtävien vaativuusarviointi. Vuonna 2007 tehdyn laajan kompensaatiotarkastelun osana vahvistettiin Hollannissa toimivien yksiköiden tulospalkkioperusteinen, vuositason tulokseen sidottu palkitsemisohjelma työntekijöille. Suomessa ja Ruotsissa kehitettiin edelleen paikallistason ratkaisuina henkilöstön tulos- ja tuottavuussidonnaisia palkitsemismalleja.

Yhteistyössä hyvinvoiva työyhteisö

Työhyvinvoinnin aktiivinen kehittäminen on jatkunut yksikkötasolla yhteistyössä työterveyshuollon sopimustarjoajien kanssa. Pitkäjänteiseen kehittämiseen ja sairauksien varhaiseen ennaltaehkäisemiseen tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota vuoden 2008 aikana. Prosessia johtaa vuonna 2007 nimitetty konsernin johtava lääkäri.

Hollannin yksiköissä käynnistettiin työterveyshuollon ohjelma, jonka avulla ammattimiehet pyritään pitämään työtehtävissään mahdollisimman pitkään. Yhteistyö ja keskustelu henkilöstöryhmien edustajien kanssa on aktiivista ja yhteisiä asioita kehittävää niin paikallis- kuin konsernitasolla kaikissa Componentan maissa.

"Ympäristövastuu tarkoittaa ympäristöystävällisten tuotantotapojen ja -prosessien edistämistä sekä tuotteiden ympäristövaikutusten minimoimista koko niiden elinkaaren ajan - markkinoiden odotukset ja kansainvälinen kilpailukyky huomioiden."

Laatu- ja ympäristöasiat tukevat toisiaan

Laatu- ja ympäristöjärjestelmien kantavana voimana on jatkuva parantaminen. Ne edesauttavat laadusta vastuunottamista, laadun kehittämistä ja ympäristövaikutuksien huomioimista. Esimerkiksi hyvällä toiminnan laadulla ja siten pienemmällä hylkyprosentilla syntyy vähemmän ympäristövaikutuksia.

Hyvä laatu säästää ympäristöä

Componentassa laatu- ja ympäristöasiat ovat oleellinen osa päätöksentekoa ja johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on optimaalinen materiaalien valinta ja hylkymäärien minimointi, jotta materiaaleja ja energiaa kuluisi mahdollisimman vähän. Tuotannossa laatu ja ympäristön huomioon ottaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Componentan tavoitteena on toimittaa asiakkaan vaatimusten mukaisia tuotteita oikeaan aikaan ympäristönäkökohdat huomioiden. Konsernin laatu- ja ympäristöpolitiikassa määritellään toiminnan perusperiaatteet ja toimintaa ohjataan yksikkötasolla. Tuotantoyksiköillä on laatu- ja ympäristösertifikaatit ja asiakasvaatimuksista riippuen laatujärjestelmä on standardin ISO 9001 ja/tai ISO/TS 16949 mukainen. Miltei koko tuotantotoimintamme on sertifioitu kolmannen osapuolen toimesta. Vuonna 2007 Componenta Nisamo sai ISO 9001 ja ISO 14001 -sertifikaatit. Componenta Pistonsin liiketoiminnan sertifiointi on tarkoitus tehdä vuonna 2008.

Energiankäyttö keskeistä

Componenta-konsernin yksi merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Vuonna 2007 konserni käytti energiaa 814 GWh, mikä vastaa noin 40 000 omakotitalon lämmittämiseen tarvittavaa energiamäärää. Suurin osa, 68 % käytetystä energiasta on sähköenergiaa.

Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Sulatus tapahtuu pääasiassa sähköuuneilla, osa kivihiilikoksilla toimivalla uunilla. Vuonna 2007 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componenta-konsernin valimoissa on pieneni noin 5 % vuoteen 2006 verrattuna. Jatkuvalla laatu- ja ympäristötyöllä on voitu vaikuttaa energiankäyttöön. Esimerkiksi Karkkilan valimo on parantanut muottisaantoa ja vähentänyt hylättävien tuotteiden määrää. Suurimmaksi osaksi tästä johtuen siellä käytettiin energiaa tuotantoon suhteutettuna vuonna 2007 yli 20 % vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Energiankulutuksen ohella konsernin muut merkittävät ympäristönäkökohdat ovat hiukkas- ja VOC-päästöjen vähentäminen, toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen sekä jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen vähentäminen.

Hollannissa Componenta Heerlenin valimosta peräisin olevista hajuista on käyty keskustelua paikallisen naapuruston kanssa. Marraskuussa 2007 julkaistiin viranomaisten hajuja koskevat tutkimustulokset, ja maaliskuun 2008 loppuun mennessä teemme toimintasuunnitelman hajujen vähentämiseksi.

Lisää tietoa Componentan ympäristö- ja yritysvastuuseen liittyvistä asioista vuonna 2007 on keväällä 2008 julkaistavassa yritysvastuuraportissa.

Tärinää ja kvartsipölyä tutkitaan

Vuonna 2007 Componenta oli mukana EU:n kahdessa kansallisen tason hankkeessa. EU:n tärinädirektiiviin liittyvä työsuojeluhanke selvittää valimossa käytettäviin työkoneisiin liittyvää tärinää, sen vaikutuksia ja vähentämistä työpaikoilla. Toinen eurooppalaiseen kvartsipölysopimukseen liittyvä hanke tutkii kvartsipölyn määrää, sen vähentämismahdollisuuksia työpaikoilla ja siihen liittyvää raportointia.

Componentan laatu- ja ympäristöjärjestelmät
Tuotantoyksikkö	ISO 9001	ISO/TS 16949	ISO14001
Döktas Orhangazi			
Döktas Manisa			
Heerlen HWS			
Heerlen Furan			
Främmestad			
Karkkila			
Nisamo			
Pietarsaari			
Pietarsaari MS			
Pistons		ISO 9001 ja ISO 14001 rakenteilla
Pori			
Suomivalimo			
Weert			
Weert MS			
Wirsbo			

Heikki Bergholm

Puheenjohtaja s. 1956 Diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen vuodesta 2002, puheenjohtaja 2003 Lakan Betoni Oy:n hallituksen puheenjohtaja Forchem Oy:n, Suominen Yhtymä Oyj:n ja MB Rahastot Oy:n hallituksen jäsen

Componentan osakkeita 165 000 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 100 kpl

Heikki Lehtonen s. 1959 Diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen vuodesta 1987 Componenta- konsernin toimitusjohtaja Pöyry Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Otava-Kuvalehdet Oy:n hallituksen jäsen Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n valtuuskunnan jäsen

Componentan osakkeita 4 058 674 kpl Vvk-lainaosuuksia (2006) 1 100 kpl

Matti Tikkakoski s. 1953 Ekonomi

Hallituksen jäsen vuodesta 2003 Atria Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja Atria-Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan hallintoneuvoston jäsen

Componentan osakkeita 11 500 kpl

Juhani Mäkinen Varapuheenjohtaja s. 1956 Laamanni

Hallituksen jäsen vuodesta 2000 Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n hallituksen puheenjohtaja Oy Forcit Ab:n hallituksen puheenjohtaja Myllykoski Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja Oy Karl Fazer Ab:n ja Polttimo-Yhtiöt Oy:n hallituksen jäsen Componentan osakkeita 8 000 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 42 kpl

Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 75 kpl

Marjo Raitavuo

s. 1957

Kasvatustieteen maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2004 EM Group Oy:n toimitusjohtaja Efla Oy:n hallituksen puheenjohtaja EM Group Oy:n, Ensto Oy:n, Audel Oy:n, Teknologiateollisuus ry:n ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen jäsen

Vvk-lainaosuuksia (v. 2005) 10 kpl Vvk-lainaosuuksia (v. 2006) 25 kpl

Johtoryhmä

Toimitusjohtaja

Heikki Lehtonen s. 1959 Diplomi-insinööri

Johtaja, Investoinnit

Yaylalý Günay s. 1945 Diplomi-insinööri

Johtaja, Döktas -divisioona

Hakan Göral s. 1967 Diplomi-insinööri

s. 1959

Olli Karhunen

Diplomi-insinööri

Mika Hassinen s. 1969 Kauppatieteiden maisteri, maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Anu Mankki s. 1963

Filosofian maisteri

Talousjohtaja Componentan osakkeita 1 000 kpl

Componentan osakkeita 4 058 674 kpl Vvk-lainaosuuksia (2006) 1 100 kpl

Johtaja, Valimot-divisioona Myyntijohtaja, Raskaat ajoneuvot Componentan osakkeita 1 000 kpl

Componentan osakkeita 9 500 kpl Vvk-lainaosuuksia (2006) 10 kpl

Jari Leino s. 1961 Insinööri

Henkilöstöjohtaja Johtaja, Liiketoiminnan kehitys

Marko Sipola s. 1973 Diplomi-insinööri,

kauppatieteiden maisteri

Michael Sjöberg s. 1964 Diplomi-insinööri, E-MBA

Johtaja, Konepajat-divisioona Componentan osakkeita 1 000 kpl

Pirjo Aarniovuori s. 1955 Kauppatieteiden

maisteri

Viestintäjohtaja

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät (Corporate Governance)

Componenta Oyj:n hallinnointi perustuu Suomen osakeyhtiölakiin ja yhtiön yhtiöjärjestykseen. Componenta noudattaa OMX Pohjoismaisen Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä vahvistamaa suositusta (CG-suositus), joka astui voimaan 1.7.2004.

Componenta Oyj:n osakkeet

Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus yhtiökokouksessa. Componenta Oyj:n yhtiöjärjestys ei sisällä osakeyhtiölaista poikkeavia äänestysrajoituksia.

Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon.

Yhtiökokous

Componenta Oyj:n ylin hallintoelin on yhtiökokous. Yhtiökokouksen tehtävät ja yhtiökokouksessa päätettävät asiat on määritelty osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä.

Componenta Oyj:n yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Vuonna 2007 Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous kokoontui 26.2.2007.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Componenta Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 3 - 7 jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Vuonna 2007 yhtiökokous valitsi hallitukseen viisi jäsentä: Heikki Bergholmin, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Raitavuon ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

Hallituksen jäsenistä Heikki Bergholm, Juhani Mäkinen, Marjo Raitavuo ja Matti Tikkakoski ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että osakkeenomistajista. Heikki Lehtonen toimii Componenta Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernijohtajana. Hän on myös yhtiön suurin osakkeenomistaja hallinnoimiensa yhtiöiden kautta.

Hallituksen kokoonpano sekä Componentan toiminnan luonne ja koko huomioon ottaen hallitus ei ole pitänyt tarpeellisena valiokuntien perustamista valmistelemaan hallituksen vastuulle kuuluvia asioita.

Hallituksen palkkioista päättää varsinainen yhtiökokous. Vuoden 2007 yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiota 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 25 000 euroa vuodessa. Matkakustannukset korvataan yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallitus on laatinut kirjallisen työjärjestyksen, jossa on määritelty hallituksen tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallituksen tehtäviin kuuluvat työjärjestyksen mukaan kaikki Componenta-konsernin toiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Näihin kuuluvat mm. strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä päättäminen merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla joulukuussa 2007.

Vuonna 2007 hallitus kokoontui 18 kertaa. Kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä jokaisessa kokouksessa.

Toimitusjohtaja

Hallitus nimeää toimitusjohtajan ja päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Niiden lisäksi Componenta Oyj:n toimitusjohtajan tehtävänä on

johtaa ja kehittää Componentakonsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti,
esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja
panna täytäntöön hallituksen päättämät asiat.

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen.

Toimitusjohtajan saama palkka on 20 000 euroa kuukaudessa ja luontoisetujen yhteismäärä 40 euroa kuukaudessa.

Toimitusjohtaja on oikeutettu konsernin osakepohjaiseen palkitsemisohjelmaan, joka rakentuu kolmesta ansaintajaksosta. Vuodelta 2007 toimitusjohtaja voi saada enintään 600 osaketta. Vuodelta 2008 toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 18 000 osakkeeseen.

Toimitusjohtajan eläkeikä on lainsäädännön mukainen. Toimitusjohtajan sopimus on yhtiön puolelta irtisanottavissa kahdentoista kuukauden irtisanomisajalla ja toimitusjohtajan puolelta kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu erilliseen korvaukseen irtisanomisen johdosta muutoin kuin irtisanomisajan sopimuksen mukaiseen palkkaan ja luontoisetuihin.

Hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle maksettiin palkkoja ja palkkioita 338 496 euroa vuonna 2007. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan luontoisedut vuonna 2007 olivat 480 euroa.

Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole.

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmän tehtävänä on avustaa toimitusjohtajaa Componentakonsernin johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista päättää konsernin hallitus toimitusjohtajan esityksen perusteella. Konsernissa käytössä olevan "yksi yli yhden" –hyväksymisperiaatteen mukaisesti päätökset hyväksyy hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2007 johtoryhmään kuului 11 henkilöä. Johtoryhmä kokoontuu kuukausittain. Toimitusjohtaja toimii puheenjohtajana ja viestintäjohtaja sihteerinä. Johtoryhmän jäsenten vastuualueet ja omistustiedot löytyvät Componentan internet-sivuilta.

Valvontajärjestelmät

Tilintarkastus

Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja päättää tilintarkastajalle maksettavista palkkioista. Yhtiössä on vähintään yksi ja enintään kaksi tilintarkastajaa sekä yksi varatilintarkastaja. Voimassa olevien tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja raportoi tarvittaessa Componenta Oyj:n hallitukselle.

Tilikaudella 1.1. - 31.12.2007 Componenta Oyj:n varsinaisena tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö Oy Audicon Ab.

Yhtiökokous 26.2.2007 päätti, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio laskun mukaan. Suoriteperusteiset palkkiot Componenta-konsernin tilintarkastajille vuonna 2007 olivat yhteensä 753 900 euroa, jotka koostuivat tilintarkastuksen palkkioista, 404 000 euroa, ja muiden palveluiden palkkioista, 349 900 euroa.

Sisäpiirisäännökset

Componenta Oyj noudattaa Helsingin Pörssin sisäpiirisäännösten lisäksi omia sisäpiirisäännöksiään. Componentan lakimääräiseen sisäpiiriin kuuluvat emoyhtiön hallitus, toimitusjohtaja ja tilintarkastajat. Yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat konsernin johtoryhmä sekä nimetyt henkilöt. Componentan lakimääräiseen julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistus on esitetty konsernin verkkosivulla.

Lakimääräiseen ja yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden omistusta Componenta Oyj:ssä seurataan säännöllisesti Suomen Arvopaperikeskuksen SIRE-rekisterin avulla.

Riskienhallinta

Componenta-konsernin sisäistä valvontaa toteutetaan hallituksen hyväksymien toimintaperiaatteiden mukaisesti, jotka perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen tilintarkastussuunnitelmaan.

Taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla. Raportteihin sisältyvät toteutuneet tiedot, suunnitelmat ja ajantasaiset ennusteet kuluvalle vuodelle.

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvahinkoriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.

Componenta-konsernin taloushallinto suorittaa konserniyhtiöiden sisäisen tarkastuksen yhteistyössä tilintarkastajien kanssa vuosisuunnitelman puitteissa.

Toiminimen kirjoitusoikeus

Componenta Oyj:n toiminimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja kumpikin erikseen yksin sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Tämän lisäksi hallitus voi myöntää prokuroita yhtiön hallintoon kuuluville henkilöille.

Kannustinjärjestelmät

Componenta palkitsee avaintehtävissä toimivia henkilöitä varmistaen heille suoritukseen perustuvan kilpailukykyisen korvauksen, joka sisältää lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisohjelmat. Componentan hallitus vahvistaa ohjelmat ja ohjelmiin kuuluvat tehtävät vuosittain.

Lyhyellä aikavälillä tapahtuva palkitseminen on sidottu mitattavissa oleviin henkilökohtaisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen vuositasolla. Palkkion määrä on tehtäväkohtainen ja vaihtelee 0 – 32 %:n välillä vuosiansioista.

Pitkän aikavälin osakepohjainen palkitsemisohjelma on sidottu yhtiön pääoman tuotto-odotukseen sekä konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen. Ohjelma rakentuu kolmesta ansaintajaksosta ja on kokonaiskestoltaan viiden vuoden mittainen.

Componentan tuotantoyksiköissä henkilöstö on oikeutettu tuottavuuden kehittymiseen sidottuun palkkioon. Componenta BV:ssä henkilöstöllä on tulospalkkiojärjestelmä, joka perustuu sijoitetun pääoman tuottotavoitteisiin.

Samanaikaisesti henkilö on oikeutettu vain yhteen lyhyen aikavälin palkitsemiseen.

Tiedotteet 2007

Tammikuu		Kesäkuu
9.1.2007	Yaylalý Günay ja Hakan Göral Componenta konsernin johtoryhmän jäseniksi	4.6.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdettavi en pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon perus teella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle
Helmikuu		27.6.2007	Componenta on saanut päätökseen neuvottelut
5.2.2007	Tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2006		liittojen kanssa koskien Åmålin ja Främmestadin
5.2.2007	Kutsu Componenta Oyj:n varsinaiseen yhtiö		konepajojen yhdistämistä
	kokoukseen	28.6.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdettavi
5.2.2007	Osakepohjainen kannustinjärjestelmä Componentan avainhenkilöille		en pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon perus teella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle
16.2.2007	Componenta myy osakkuusyhtiö Ulefosin osakkeet	28.6.2007	Componentalle uusi 200 Me:n pitkäaikainen rahoitus
19.2.2007	Componentan ostotarjous lopuista Döktasin
	osakkeista	Heinäkuu
20.2.2007	Componentan omistusosuus noussut 81,5 %:iin Döktasista	17.7.2007	Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2007
26.2.2007	Componenta Oyj:n yhtiökokouksen päätökset	Elokuu
28.2.2007	Componentan vuosikertomus 2006	23.8.2007	Componenta vahvistaa toimintatapaansa
28.2.2007	Componentan Ulefosin osakkeiden myynti vahvistettiin	24.8.2007	Componentan Yritysvastuuraportti 2006 on julkaistu
Maaliskuu		Syyskuu
6.3.2007	Componenta myy Albinin konepajan	28.9.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdettavi
6.3.2007	Componentan omistus Döktasista nousi 92,6 %:iin		en pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon perus teella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle
15.3.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdetta
	van pääomalainan lainaosuuksien vaihdon perus	Lokakuu
	teella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle	12.10.2007	Valuuttakurssikehitys ja korkotason nousu alenta
15.3.2007	Componentan Albinin osakkeiden myynti		vat Componentan tulosennustetta
	vahvistettiin	15.10.2007	Sherbrook on nyt Componenta UK Ltd.
21.3.2007	Componenta aloittaa henkilöstön kanssa neuvot	16.10.2007	Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2007
	telut koskien ehdotusta yhdistää Åmålin ja Främ mestadin konepajat	16.10.2007	Uusi talousjohtaja Componentalle
22.3.2007	Componenta Döktasin osingot maksuun	Marraskuu
		14.11.2007	Componentan kasvu jatkuu
Huhtikuu		29.11.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdettavi
13.4.2007	Componentan vertailutiedot vuodelta 2006		en pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon perus
16.4.2007	Korjaus Componentan vertailutiedot vuodelta		teella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssilistalle
	2006 -tiedotteeseen	30.11.2007	Componentan taloudellinen kalenteri 2008
24.4.2007	Componentan osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2007
		Joulukuu
Toukokuu		20.12.2007	Hovioikeuden päätös VR Osakeyhtiön ja
9.5.2007	Arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 §:n mukainen ilmoitus omistusosuuden muuttumisesta		Componenta Karkkila Oy:n välisessä asiassa
14.5.2007	Componentan osakepääoman korotus vaihdetta
	vien pääomalainojen lainaosuuksien vaihdon
	perusteella ja uusien osakkeiden ottaminen pörssi listalle

Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2007

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus	26
Konsernin tuloslaskelma	30
Konsernitase	31
Konsernin rahavirtalaskelma	32
Laskelma konsernin
oman pääoman muutoksista	32
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	33
Emoyhtiön tuloslaskelma ja tase	52
Konsernin kehitys	53
Osakkeet ja osakkeenomistajat	55
Osakekohtaiset tiedot	56
Tunnuslukujen laskentakaavat	57
Hallituksen voitonjakoehdotus	58
Tilintarkastuskertomus	59
Yhteystiedot	60

Hallituksen toimintakertomus

Vuoden 2007 tapahtumat lyhyesti

Componenta myi helmikuussa koko 50 %:n omistusosuutensa osakkuusyhtiö Ulefos NV AS:n osakkeista Cappelen Holding AS:lle. Kauppahinta osakkeista oli 14,0 Me. Kaupasta Componenta kirjasi noin 6,4 Me:n suuruisen myyntivoiton.

Componentan 19.2.2007 tekemä Turkin lain mukainen ostotarjous lopuista Istanbulin pörssissä noteeratun Döktas Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n (Döktas) osakkeista ja äänivallasta päättyi 5.3.2007. Ostotarjouksen seurauksena Componenta omistaa vuoden 2007 päättyessä 92,6 % Döktasin osakkeista.

Componenta allekirjoitti 6.3.2007 sopimuksen, jolla se myi MBOkaupalla Componenta Albin AB:n sen toimivalle johdolle. Myyntihinta oli 14,3 Me. Componenta kirjasi kaupasta 13,0 Me:n suuruisen myyntivoiton.

Kesäkuussa Componenta päätti yhdistää Componenta Åmålin konepajan toiminnan Componenta Främmestadiin Ruotsissa. Toimintojen yhdistäminen tapahtui vuoden 2007 aikana ja projektista kirjattiin kertaluontoisiin kuluihin 6,1 Me. Yhdistämisen odotetaan parantavan yksiköiden yhteenlaskettua tulosta noin 2 Me:lla vuodesta 2008 alkaen.

Componenta ilmoitti 23.8.2007 vahvistavansa toimintatapaansa uuden 1.10.2007 käyttöönotettavan organisaatiorakenteen avulla. Konsernin nykyinen divisioonarakenne säilyy pääosin ennallaan. Döktas-divisioonan uudeksi johtajaksi ja Componenta Döktas A.S:n toimitusjohtajaksi nimitettiin 1.10.2007 alkaen Döktasin myyntijohtaja Hakan Göral.

Marraskuussa Componenta allekirjoitti Moventas Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan konsernin valimot Iisalmessa ja Hollannin Heerlenissä toimittavat vuosien 2008 - 2011 aikana Moventakselle valuja tuulivoimalavaihdekomponentteihin yhteensä noin 70 Me:n arvosta. Toimitussopimuksen johdosta Suomivalimossa Iisalmessa toteutetaan 6 Me:n investoinnit tuotantokapasiteetin lisäämiseksi 70 %:lla kesällä 2008. Samalla Componenta tiedotti lisäävänsä koneistuskapasiteettia Turkissa rakentamalla uuden tehtaan Orhangaziin. Rakennusinvestoinnin on tarkoitus valmistua kesällä 2008 ja se maksaa 3 Me. Orhangazin nykyinen koneistuskapasiteetti on tarkoitus kaksinkertaistaa vuosina 2008 - 2009 tehtävillä 6 Me:n koneinvestoinneilla.

Componenta kirjasi Helsingin hovioikeuden antaman päätöksen aiheuttaman korvausvelvollisuuden kokonaismäärän, 1,9 Me, yhtiön vuoden 2007 viimeisen vuosineljänneksen tulokseen kertaluontoisena eränä. Korvaus koskee vuonna 1990 VR:n kanssa solmittua junapyörien toimitussopimusta ja vuosina 1991 ja 1992 tapahtuneita junanpyörätoimituksia.

Liikevaihto

Componentan tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.

Konsernin liikevaihto vuonna 2007 oli 634,7 Me (362,1 Me). Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 162,9 Me (95,5 Me).

Konsernin liikevaihdon jakauma asiakastoimialoittain vuonna 2007 oli seuraava: työkoneteollisuus 36 % (26 %), raskas ajoneuvoteollisuus 27 % (43 %), kevyt ajoneuvoteollisuus 17 % (1 %), koneen rakennusteollisuus 11 % (17 %), energia- ja voimansiirtoteollisuus 8 % (12 %) ja muu myynti 1 % (1 %).

Konsernin liikevaihdon jakauma maantieteellisesti vuonna 2007 oli seuraava: Pohjoismaat 28 % (49 %), muut Euroopan maat 63 % (45 %) ja muut maat 9 % (6 %).

Konsernin tilauskanta vuoden 2007 lopussa oli 129,0 Me (95,4 Me).

Tulos

Konsernin liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 38,2 Me (14,9 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä 14,9 Me (5,0 Me). Konsernin nettorahoituskulut olivat -23,2 Me (-9,9 Me). Viimeisen vuosineljänneksen liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 8,8 Me (4,2 Me) ja tulos rahoituserien jälkeen ilman kertaluontoisia eriä 3,1 Me (1,2 Me).

Componentan liikevoitto kertaluontoiset erät mukaan luettuna oli 45,9 Me (14,5 Me), tulos rahoituserien jälkeen 22,7 Me (4,6 Me) ja tilikauden voitto 21,6 Me (3,5 Me).

Componentan verot olivat -1,1 Me (-1,1 Me). Taseeseen on kirjattu laskennallisia verosaamisia, jotka ennakoidaan hyödynnettävän Hollannissa vuonna 2008 ja Suomessa seuraavien 4 - 6 vuoden aikana.

Componentan osakekohtainen laimentamaton tulos oli 1,97 e (0,36 e). Osakekohtainen tulos ilman kertaeriä 1,01 e (0,40 e).

Yhtiön sijoitettu pääoma tilikauden lopussa oli 370,9 Me (359,5 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto oli 12,8 % (6,6 %).

Componentan tärkeimpien tunnuslukujen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana on ollut seuraava:

	2005	2006	2007
Liikevaihto, Me	343,2	362,1	634,7
Liikevoitto, Me	9,9	14,5	45,9
Liikevoitto, %	2,9	4,0	7,2
Oman pääoman tuotto, %	4,2	5,9	23,1
Omavaraisuusaste, %	18,1	19,2	20,3

Rahoitus

Vuonna 2002 liikkeeseen laskettua pääomalainaa lyhennettiin maaliskuussa lainaehtojen mukaisesti 10 % alkuperäisestä lainasummasta eli 3,2 Me. Componenta-konsernilla oli katsauskauden lopussa IFRS:n mukaista pääomalainojen ja vaihdettavien pääomalainojen velkaosuutta jäljellä yhteensä 55,3 Me. Vuoden 2007 aikana 4 601 Componentan vaihdettavaa pääomalainaosuutta konvertoitiin osakkeiksi. Vaihdon seurauksena Componentan osakemäärä kasvoi 920 200 osakkeella ja IFRS:n mukainen taseen oma pääoma 7,8 Me:lla.

Componenta allekirjoitti 28.6.2007 uuden 200,0 Me:n viisivuotisen syndikoidun rahoituslimiittisopimuksen, joka korvasi konsernin aiemmat rahoitussopimukset. Uusi rahoitusjärjestely vahvistaa Componentan rahoitusasemaa. Rahoitussopimuksessa ovat mukana Swedbank AB (publ.), Nordea Pankki Suomi Oyj, OKO Pankki Oyj, Bayerische Hypo- und Vereinsbank AG, ABN Amro Bank N.V., Danske Bank A/S ja HSH-Nordbank AG.

Käyttämättömät luottositoumukset olivat vuoden lopussa 143,2 Me. Lisäksi konsernilla on 150,0 Me:n yritystodistusohjelma. Korolliset nettovelat ilman 55,3 Me:n pääomalainojen velkaosuutta olivat 187,4 Me (186,9 Me). Nettovelkaantumisaste oli 241,3 % (270,7 %). Yhtiön nettovelat suhteessa omaan pääomaan oman pääoman ehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan luettuna olivat 120,2 % (118,8 %).

Componenta tehostaa pääomien käyttöä myyntisaatavien myyntiohjelmalla, jolla osa myyntisaatavista myydään ilman takautumisoikeutta. Myytyjen myyntisaatavien määrä vuoden lopussa oli 43,5 Me (33,0 Me).

Componentan liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2007 oli 42,6 Me (26,2 Me), josta käyttöpääoman muutokset olivat 11,0 Me (1,6 Me). Investointien nettorahavirta oli -38,6 Me (-104,2 Me), joka sisältää konsernin tuotannollisten investointien kassavirran ja myytyjen ja ostettujen osakkeiden sekä myytyjen käyttöomaisuushyödykkeiden kassavirran.

Konsernin omavaraisuusaste oli 20,3 % (19,2 %). Konsernin omat pääomat 31.12.2007 oman pääoman ehtoiset lainat omaan pääomaan mukaan lukien suhteessa taseen loppusummaan olivat 31,4 % (32,5 %).

Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville konserniyhtiöille 31.12.2007 olivat 124,3 Me (107,7 Me). Yhtiön myöntämät rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset yhtiön lähipiiriin kuuluville yksityishenkilöille 31.12.2007 olivat 0,3 Me (0,3 Me).

Liiketoimintaryhmien kehitys

Componentalla oli vuonna 2007 kolme divisioonaa: Valimot, Konepajat, ja Döktas. Näiden lisäksi raportoinnissa oli mukana Muu liiketoiminta, joka sisältää konsernin palveluyhtiöt, Componenta Wirsbon takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n, Componenta Pistonsin, myydyn Componenta Albinin liiketoiminnan, osuuden myydystä osakkuusyhtiö Ulefos NV:stä sekä kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot.

Valimot-divisioona

Valimot-divisioonaan kuuluvat konsernin valimot Suomessa Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot.

Valimot-divisioonan liikevaihto vuonna 2007 oli 241,7 Me (224,5 Me) ja liikevoitto 16,7 Me (6,6 Me). Divisioonan liikevoitto parani selvästi edellisvuodesta lähinnä volyymikehityksen ja toiminnan tehostumisen seurauksena. Karkkilan ja Heerlen Furan –valimoiden liiketulokset paranivat huomattavasti. Valimot-divisioonan neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 64,2 Me (56,8 Me) ja liikevoitto 4,7 Me (1,6 Me).

Konepajat-divisioona

Konepajat-divisioonaan kuuluvat Ruotsissa sijaitseva konepaja Främmestad, Suomessa Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat sekä Hollannissa sijaitsevat konepajatoiminnot.

Konepajat-divisioonan liikevaihto vuonna 2007 oli 158,6 Me (137,9 Me) ja liikevoitto 5,0 Me (5,8 Me).

Componenta yhdisti vuoden 2007 aikana Componenta Åmålin konepajan toiminnan Componenta Främmestadiin Ruotsissa. Yhdistymisellä varmistetaan suuremmasta yksikkökoosta ja toimintojen tehostumisesta aikaansaatava pitkän aikavälin kilpailukyky. Yhdistymisen odotetaan parantavan yksiköiden yhteenlaskettua tulosta noin 2 Me:lla vuodesta 2008 alkaen.

Konepajat-divisioonan viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 41,7 Me (36,7 Me) ja liikevoitto 1,1 Me (1,8 Me).

Valimot- ja Konepajat-divisioonien tilauskantojen esittäminen erikseen ei ole perusteltua johtuen Componentan toimitusketjusta. Divisioonien yhteenlaskettu tilauskanta vuoden lopussa oli 66,5 Me (52,0 Me).

Döktas-divisioona

Döktas-divisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitsevat rautavalimo ja konepaja sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja konepaja. Suluissa esitetyt taloudelliset luvut ovat vuoden 2006 lukuja, jolloin Döktas ei kuulunut Componenta-konserniin.

Döktas-divisioonan liikevaihto vuonna 2007 oli 232,5 Me (218,2 Me) ja liikevoitto oli 14,4 Me (24,2 Me). Tilauskanta vuoden lopussa oli 46,1 Me (34,7 Me). Divisioonan liiketulokseen katsauskaudella vaikuttivat raaka-aineiden hinnannousu, epäedullinen valuuttakurssikehitys ja alumiinivanteiden alhainen myynti. Divisioonan viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 55,7 Me (57,1 Me) ja liikevoitto 2,3 Me (6,3 Me).

Orhangazissa sijaitsevat rautavalimo ja konepaja toimittavat asennusvalmiita valukomponentteja lähinnä työkoneteollisuudelle ja kevyelle ajoneuvoteollisuudelle. Componenta Döktas Orhangazin liikevaihto vuonna 2007 oli 156,4 Me ja liikevoitto 10,8 Me (6,9 % liikevaihdosta).

Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja konepaja valmistavat pääosin alumiinisia painevalukomponentteja ja alumiinivanteita. Componenta Döktas Manisan liikevaihto vuonna 2007 oli 76,1 Me ja liikevoitto 3,6 Me (4,7 % liikevaihdosta).

Muu liiketoiminta

Muu liiketoiminta sisältää palveluyhtiöt, Componenta Wirsbon takomot, myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n, Componenta Pistonsin, myydyn Componenta Albinin liiketoiminnan, osuuden myydystä osakkuusyhtiö Ulefos NV:stä, kiinteistöyhtiöt ja konsernin hallintotoiminnot.

Muun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2007 oli 151,0 Me (89,1 Me) ja liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä 2,4 Me (2,7 Me). Tilauskanta vuoden 2007 lopussa oli 16,4 Me (8,8 Me). Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto oli 40,5 Me (25,4 Me) ja liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä 0,0 Me (0,8 Me).

Componenta Wirsbon takomoiden liikevaihto kasvoi ja liikevoitto parani edellisvuoteen verrattuna. Samaten myynti- ja logistiikkayhtiö Componenta UK:n liikevaihto nousi edellisvuodesta ja liikevoitto parani edellisvuoteen verrattuna.

Osakepääoma ja osakkeet

Componenta Oyj:n osake noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä. Osakepääoma oli tilikauden päättyessä 21,9 Me (20,0 Me). Osakkeen kurssi vuoden 2007 lopussa oli 8,37 euroa (8,59 euroa). Vuoden keskikurssi oli 11,05 euroa, alin kurssi 8,17 euroa ja ylin kurssi 14,37 euroa. Osakekannan markkina-arvo oli vuoden lopussa 91,6 Me (86,1 Me) ja osakkeen suhteellinen vaihto katsauskaudella 52 % (57 %) osakekannasta. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osakkeiden lukumäärä 31.12.2007 oli 10 942 498 (10 022 298).

Varsinainen yhtiökokous 26.2.2007 päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2006 jaetaan osinkoa 0,25 euroa osaketta kohden.

Componenta sai 8.5.2007 Simo-Pekka Inkiseltä ilmoituksen, että hänen määräysvallassaan olevien osakkeiden osuus Componenta Oyj:n äänimäärästä ja osakepääomasta on alittanut 5 %:n rajan osakekaupalla, joka tehtiin 8.5.2007. Simo-Pekka Inkisen määräysvallassa olevien osakkeiden osuus Componenta Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä 31.12.2007 oli 3,3 %.

Componenta Oyj:n vuonna 2006 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta on katsauskauden aikana 2 907 lainaosuutta vastaan merkitty 581 400 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Componenta Oyj:n osakepääoma nousi lainaosuuksien vaihdon perusteella yhteensä 1 162 800 eurolla ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4 069 800 eurolla.

Componenta Oyj:n vuonna 2005 liikkeeseen laskemasta vaihdettavasta pääomalainasta on 1 694 lainaosuutta vastaan merkitty 338 800 Componenta Oyj:n uutta osaketta. Componenta Oyj:n osakepääoma nousi lainaosuuksien vaihdon perusteella yhteensä 677 600 eurolla ja ylikurssirahasto 2 710 400 eurolla.

Hallituksen valtuutukset

Yhtiökokous 26.2.2007 valtuutti hallituksen päättämään enintään 1 000 000 oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä, minkä vuoksi hankinta tapahtuu muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Osakkeiden hankinta perustuu Componentan osakkeen markkinahintaan julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinnat toteutetaan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä sen sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti.

Hallitus ei voi toteuttaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimisesta siltä osin kuin yhtiön tai sen tytäryhteisön hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden yhteenlaskettu määrä ylittäisi hankinnan jälkeen 10 prosenttia kaikista osakkeista. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta hankinnasta. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokous 26.2.2007 valtuutti hallituksen päättämään osakkeiden, optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavin ehdoin: Hallitus voi valtuutuksen perusteella päättää osakkeiden antamisesta sekä optio-oikeuksien ja osakeyhtiölain 10 luvun 1 pykälän mukaisten erityisten oikeuksien antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden määrä on yhteensä enintään 2 000 000 osaketta. Valtuutuksessa ei suljeta pois hallituksen oikeutta päättää suunnatusta osakeannista. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallitus ei ole käyttänyt kumpaakaan saamaansa valtuutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 3.4.2007 yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä kaudelle 2007 - 2009. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä.

Kannustinjärjestelmän mahdollinen tuotto perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja konsernin sijoitetun pääoman tuottoon. Vuoden 2007 lopussa kohderyhmään kuului 34 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet saavutetaan täysimääräisinä, järjestelmässä maksetaan palkkiona enintään 180 000 Componenta Oyj:n osaketta. Järjestelmän 2007 osalta tullaan allokoimaan enintään 3 000 kappaletta Componenta Oyj:n osakkeita. Toimitusjohtajan osuus tästä kokonaismäärästä on enintään 600 kappaletta ja muiden avainhenkilöiden osuus yhteensä enintään 2 400 kappaletta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2007 oli 0,05 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt allokoida vuoden 2008 järjestelmään enintään 70 000 kappaletta Componenta Oyj:n osakkeita. Toimitusjohtajan osuus tästä on enintään 18 000 osaketta.

Investoinnit

Katsauskauden Componentan tuotannollisten investointien määrä oli 23,6 Me (12,1 Me). Investointien nettorahavirta oli -38,6 Me (-104,2 Me).

Hallitus ja johto

Vuonna 2007 hallitus kokoontui 18 kertaa. Kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä jokaisessa kokouksessa.

Componentan varsinainen yhtiökokous 26.2.2007 valitsi hallituksen jäseniksi Heikki Bergholmin, Heikki Lehtosen, Juhani Mäkisen, Marjo Raitavuon ja Matti Tikkakosken. Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Juhani Mäkisen.

johtaa ja kehittää Componenta-konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti,
esitellä hallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat ja
panna täytäntöön hallituksen päättämät asiat.

Componentan toimitusjohtajana toimii Heikki Lehtonen.

Konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden lopussa toimitusjohtaja Heikki Lehtonen, Valimot-divisioonan johtaja Olli Karhunen, Konepajat-divisioonan johtaja Michael Sjöberg, Döktas-divisioonan johtaja Hakan Göral, myyntijohtaja Jari Leino, henkilöstöjohtaja Anu Mankki, liiketoiminnan kehitysjohtaja Marko Sipola, investoinneista vastaava johtaja Yaylaly Günay ja viestintäjohtaja Pirjo Aarniovuori. Componenta Oyj:n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 2.1.2008 alkaen nimitettiin Mika Hassinen.

Henkilöstö

Konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä vuonna 2007 oli 4 206 (2 196). Konsernin henkilömäärä vuoden lopussa oli 4 158 (4 316). Konsernin henkilömäärä vuoden lopussa vuokratyövoima mukaan lukien oli 5 064 (5 249). Maantieteellisesti koko henkilöstö jakautui siten, että kauden lopussa Turkissa oli 51 %, Suomessa 22 %, Hollannissa 17 % ja Ruotsissa 10 % henkilöstöstä.

Ympäristö

Componenta on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja tuotannon ympäristövaikutuksien vähentämiseen. Konsernin ympäristöpolitiikan päämääränä on energian ja raaka-aineiden kulutuksen, hiukkas- ja VOC-päästöjen sekä toiminnan aiheuttaman ympäristömelun vähentäminen, jätteiden lajittelun tehostaminen ja hyötykäyttöön kelpaamattoman jätteen määrän vähentäminen.

Componenta-konsernin yksi merkittävimmistä ympäristönäkökohdista on energiankäyttö. Vuonna 2007 konserni käytti energiaa 814 GWh (809 GWh). Suurin osa, 68 % käytetystä energiasta on sähköenergiaa. Valimot kuluttavat yli 90 % kaikesta energiasta, sillä varsinkin valimoiden sulatusprosessit käyttävät paljon energiaa. Vuonna 2007 tuotantoon suhteutettu energiankulutus Componenta-konsernin valimoissa pieneni noin 5 % vuoteen 2006 verrattuna.

Componenta julkaisee vuoden 2007 ympäristöraportin kevään 2008 aikana.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Vuoden 2007 lopussa Componentan tutkimus- ja kehitystoiminnassa työskenteli 89 henkilöä, mikä vastaa 2 %:a koko yhtiön henkilöstöstä. Vuonna 2007 Componentan tutkimus- ja kehitysmenot olivat 2,3 Me (1,4 Me). Tämä on 0,4 % (0,4 %) koko konsernin liikevaihdosta.

Riskit

Componenta-konsernin pääraaka-aineen kierrätysmetallin hinnanvaihtelut vaikuttavat konsernin tuotteiden katteisiin. Kierrätysmetallin hinnan noustessa raaka-aineen hinnannousua pystytään siirtämään asiakkaille toimitettaviin tuotteisiin viiveellä, ja siksi kierrätysmetallin hinnannousu pienentää hetkellisesti katteita. Kierrätysmetallin hinnan laskiessa konsernin katteet paranevat jonkin aikaa.

Konsernin valimoiden ja konepajojen sähkönkulutus aiheuttaa ostetun sähkön spot-hintariskin. Sähkön hinnan vaikutuksilta konsernin tulokseen suojaudutaan ostetuilla sähkötermiineillä. Konsernin tuotantolaitosten ennustetun seuraavan 12 kuukauden sähkönkulutuksen suojausastetavoite on 90 %, sitä seuraavan vuoden 60 % ja kolmannen vuoden 40 %. Kaupankäynti sähkötermiineillä on ulkoistettu. Sähkönhinnan nousu pyritään siirtämään asiakkaille erillisellä sähkölisällä.

Liiketoiminnasta aiheutuviin omaisuus-, keskeytys- ja vastuuvakuutusriskeihin on varauduttu asianmukaisin vakuutuksin.

Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojata konsernia rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta ja siten turvata omalta osaltaan konsernin tuloskehitys ja taloudellinen asema. Rahoitusriskien hallinta on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.

Componentalle syntyi Döktasin oston myötä merkittävä Turkin liira –positio. Yhtiö suojaa sekä translaatio- että transaktio-positiotaan rahoituspolitiikan mukaisesti. Suojauksesta huolimatta Turkin liiran muutokset suhteessa muihin valuuttoihin, erityisesti euroon, Yhdysvaltain dollariin ja Iso-Britannian puntaan, voivat vaikuttaa yhtiön tulokseen lyhyellä aikavälillä.

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä. Tilikaudelle 2007 ei ole kirjattu merkittäviä luottotappioita.

Yhtiön rahoitussopimuksissa on normaalien kovenanttiehtojen lisäksi lausekkeita, joiden perusteella yhtiön lainat voivat erääntyä ennenaikaisesti, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena. Yhtiöllä ei ole muita merkittäviä sopimuksia, jotka tulevat voimaan tai joita voidaan muuttaa tai joiden voimassaolo voi päättyä, jos määräysvalta yhtiössä vaihtuu julkisen ostotarjouksen seurauksena.

Osingonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2007 olivat 30,2 Me, josta tilikauden voitto oli 10,6 Me. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 jaetaan osinkoa 0,50 euroa osaketta kohden eli yhteensä 5,5 Me ja jätetään omaan pääomaan 24,8 Me. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiökokous

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta yhtiön vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksen ehdotetaan koskevan enintään 1 000 000 omaa osaketta.

Näkymät

Componentan näkymät vuodelle 2008 perustuvat yleisiin ulkoisiin suhdanneindikaattoreihin, asiakkaiden antamiin toimitusennusteisiin sekä Componentan tilauskertymään ja tilauskantaan.

Kysyntänäkymät konsernin kaikilla asiakastoimialoilla ovat vuoden 2008 alussa hyvät. Componentan tilauskanta oli vuoden 2007 lopussa 35 % edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla tasolla, joka vastaa kapasiteetin lähes täyttä käyttöastetta. Kansainvälinen rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ja epäedullinen valuuttakurssien kehitys saattavat heikentää Componentan näkymiä vuoden 2008 aikana.

Componentan ja Döktasin toimintojen yhdistämisellä sekä yksiköiden toiminnan tehostamisella arvioidaan olevan positiivinen vaikutus konsernin liikevoittoon vuonna 2008.

Componenta konsernin vuoden 2008 liikevaihdon ennakoidaan kasvavan ja tuloksen rahoituserien jälkeen ilman kertaluotoisia eriä odotetaan paranevan vuoden 2007 lukuihin verrattuna.

Konsernin tuloslaskelma 1.1. - 31.12.

Me	Viite	2007	%	2006	%
LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan kulut Poistot ja arvonalentumiset Osuus osakkuusyritysten tuloksista	1 4 5,6,7 8	634,7 21,1 -583,4 -26,6 0,1	100,0	362,1 0,8 -332,8 -17,4 1,8	100,0
LIIKEVOITTO	1	45,9	7,2	14,5	4,0
Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	9 9	8,7 -31,9 -23,2		2,7 -12,6 -9,9
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN		22,7	3,6	4,6	1,3
Välittömät verot	10	-1,1		-1,1
TILIKAUDEN VOITTO		21,6		3,5
Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle		20,9 0,7 21,6		3,5 0,0 3,5
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, e Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e	11 11	1,97 1,61		0,36 0,36

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin tase 31.12.

Me	Viite	2007	2006
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineelliset hyödykkeet	12	244,9	245,1
Liikearvo	13	41,4	30,9
Aineettomat hyödykkeet	14	2,4	2,0
Sijoituskiinteistöt	15	1,8	1,9
Osuudet osakkuusyhtiöissä	16	0,3	7,4
Muut rahoitusvarat Saamiset	17 18	0,9 4,3	0,5 1,0
Laskennalliset verosaamiset	19	9,4	8,2
		305,5	297,0
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	20	82,5	78,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	81,9	93,3
Rahavarat	23	27,5	15,3
		191,9	187,1
VARAT YHTEENSÄ		497,3	484,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma		21,9	20,0
Ylikurssirahasto Vararahasto		14,9 0,0	12,4 0,0
Muut rahastot		7,2	3,4
Muuntoero		9,8	0,1
Kertyneet voittovarat		16,6	15,6
Tilikauden voitto		20,9	3,5
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	24	91,3	55,2
Vähemmistöosuus		9,3	37,7
Oma pääoma yhteensä		100,6	92,8
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Pääomalaina	28	50,2	61,5
Korolliset velat	28	77,0	94,4
Korottomat velat		0,3	0,1
Varaukset	27	6,4	1,2
Laskennallinen verovelka	19	9,4	9,5
Lyhytaikaiset velat Pääomalaina	28	5,2	2,9
Korolliset velat	28	137,9	107,8
Korottomat velat	29	105,9	106,9
Tuloverovelat		0,9	2,0
Varaukset	27	3,5	4,9
		396,7	391,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		497,3	484,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma 1.1. - 31.12.

Me	2007	2006
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen	22,7	4,6
Poistot ja arvonalennukset	26,6	17,4
Rahoituksen tuotot ja kulut	23,2	9,9
Muut tuotot ja kulut sekä muut korjaukset	-15,1	0,2
Käyttöpääoman muutokset	11,0	1,6
Saadut korot	7,8	1,2
Maksetut korot	-30,8	-10,0
Osinkotuotot	0,0	1,2
Maksetut verot	-2,8	0,0
Liiketoiminnan nettorahavirta	42,6	26,2
Investointien rahavirta
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla	-40,2	-97,4
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-22,3	-7,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	0,1	0,1
Muut investoinnit ja myönnetyt lainat	-0,7	-
Muut luovutustulot ja lainasaamisten takaisinmaksut	24,5	-
Investointien nettorahavirta	-38,6	-104,2
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-3,3	0,0
Osakeannista saadut maksut	0,0	1,6
Vaihtovelkakirjalainan oman pääoman osuuden lisäys (+)/vähennys (-)	0,0	2,2
Rahoitusleasingvelkojen maksut	-3,3	-2,2
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	44,2	26,1
Pitkäaikaisten lainojen lisäys (+)/vähennys (-)	-30,5	60,4
Rahoituksen nettorahavirta	7,2	88,1
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-)	11,2	10,0
Rahavarat tilikauden alussa	15,3	5,3
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	1,0	-
Rahavarat tilikauden lopussa	27,5	15,3
Muutos tilikauden aikana	11,2	10,0

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Me	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Muut rahastot	Muunto- ero	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Vähem- mistö- osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2006	19,3	11,6	2,4	0,1	15,3	48,5	0,1	48,6
Johdannaiset			-0,1			-0,1		-0,1
Muut muutokset				0,1	0,3	0,4		0,4
Osakepääoman korotus (optio-oikeudet)	0,8	0,8	0,0			1,6		1,6
Vähemmistöosuuden muutos							37,7	37,7
Vaihdettavien pääomalainojen oman pääoman osuus			1,2			1,2		1,2
Tilikauden voitto					3,5	3,5	0,0	3,5
Oma pääoma 31.12.2006	20,0	12,4	3,4	0,1	19,1	55,2	37,7	92,8

Me	Osake- pääoma	Ylikurssi- rahasto	Muut rahastot	Muunto- ero	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Vähem- mistö- osuus	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2007	20,0	12,4	3,4	0,1	19,1	55,2	37,7	92,8
Johdannaiset			0,3			0,3		0,3
Osakeperusteiset maksut			0,0			0,0		0,0
Muuntoeron muutos				11,4		11,4	1,2	12,6
Muutos oman pääoman suojauksessa				-1,8		-1,8		-1,8
Osingonjako					-2,5	-2,5	-0,8	-3,3
Osakepääoman korotus, vvk-laina	1,8	2,5	3,4			7,8		7,8
Vaihdettavien pääomalainojen oman pääoman osuus			0,0			0,0		0,0
Vähemmistöosuuden muutos							-29,5	-29,5
Tilikauden voitto					20,9	20,9	0,7	21,6
Oma pääoma 31.12.2007	21,9	14,9	7,2	9,8	37,5	91,3	9,3	100,6

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Konsernin perustiedot

Componenta on kansainvälisesti toimiva metalliteollisuuskonserni. Componenta toimittaa valettuja, koneistettuja ja pintakäsiteltyjä komponentteja ja niistä koostuvia kokonaisratkaisuja asiakkailleen, jotka ovat raskaan ajoneuvoteollisuuden, työkone- ja koneenrakennusteollisuuden sekä energia- ja voimansiirtoteollisuuden yrityksiä.

Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj (y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisen Pörssin Pienet yhtiöt –listalla. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki. Rekisteröity käyntiosoite on Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.componenta.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Panuntie 4, 00610 Helsinki.

Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi ja se päättyi 31.12.2007.

Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 29.1.2008 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperusta

Componentan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reportin Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset

Vuoden 2006 vertailutietoja on muutettu Döktasin hankintahetken taseen ja Döktasista maksetun kauppahinnan kohdistusten osalta. Muutokset vaikuttivat liikearvoon, aineellisiin hyödykkeisiin, myyntisaamisiin, laskennallisiin verovelkoihin sekä korottomiin lyhytaikaisiin velkoihin. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin omaan pääomaan 31.12.2006. Segmenttitietoja on myös muutettu vuoden 2006 osalta uuden segmenttijaottelun mukaiseksi.

Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Käypään arvoon arvostettavia eriä ovat kuitenkin tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja –velat, johdannaissopimukset, sekä suojauskohteet käyvän arvon suojauksessa. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisen osalta liikearvo vastaa IFRS 1:n perusteella aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty oletushankintamenona.

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä ja harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen laadintaperiaatteita soveltaessaan ja jolla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa "Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät".

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Tilinpäätös sisältää Componenta Oyj:n lisäksi ne kotimaiset ja ulkomaiset tytäryritykset, joiden osakkeiden äänimäärästä konserni hallitsee joko suoraan tai välillisesti yli 50 % tai sillä on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan perusteista. Yhdistäminen tehdään siitä päivästä alkaen, jolloin Componenta on saanut tytäryrityksessä määräysvallan.

Ulkomaisten tytäryritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernin laskentaperiaatteita. Tytäryritykset yhdistellään hankintamenomenetelmällä. Sisäiset liiketapahtumat, konserniyhtiöiden vaihto-omaisuuteen sisältyvä sisäinen kate sekä konserniyhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat on eliminoitu. Vähemmistöosuudeksi lasketaan vähemmistön osuus tytäryritysten tilikauden tuloksesta ja omasta pääomasta sekä yrityshankintojen yhteydessä tehdyistä käypien arvojen kohdistuksista.

Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja taseesta poistuvan vähemmistöosuuden välinen erotus kirjataan liikearvoksi.

Osakkuusyrityksiksi katsotaan yritykset, joista konsernilla on 20 - 50 % osakkeiden tuottamasta äänivallasta tai joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa.

Osakkuusyritysten tilinpäätökset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tuloksista on esitetty tuloslaskelmassa. Taseessa esitetään osakkeiden arvona osakkeiden hankintameno oikaistuna osakkuusyhtiöiden kumulatiivisilla tulososuuksilla sekä osakkuusyhtiön maksamilla osingoilla. Osakkuusyritysten tilinpäätöksistä on korjattu tiedossa olevat poikkeamat IFRSlaskentasäännöistä.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta on euro. Konsernitilinpäätös on esitetty miljoonina euroina.

Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän keskikurssin mukaan. Ulkomaisten konserniyritysten ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin.

Ulkomaisten tytäryritysten tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Tase-erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikurssia.

Tilikauden tuloksen osalta tilikauden keskikurssin ja tilinpäätöspäivän kurssin välinen ero on kirjattu oman pääoman muuntoeroihin. Konsolidoinnissa tytäryhtiöiden omat pääomat muunnetaan euroiksi. Hankintahetken ja tilinpäätöshetken välisestä kurssimuutoksesta aiheutuneet muuntoerot on kirjattu omaan pääomaan. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004 on kirjattu IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Joidenkin kiinteistöjen osalta konsernissa on käytetty siirtymästandardihelpotusta, jonka mukaan ne ovat vuoden 2004 avaavassa taseessa arvostettu käypään arvoon ja sen jälkeen on aloitettu suunnitelman mukaiset poistot. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Aineettomat hyödykkeet sisältävät liikearvoa, ATK-ohjelmia ja aktivoituja tuotekehitysmenoja. Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunnitelman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Muita aineettomia hyödykkeitä kuin liikearvoa, joilla olisi rajoittamaton vaikutusaika ei ole konsernissa.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuria perusparannusmenoja voidaan aktivoida ja poistaa vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä että yritykselle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen aiemmin arvioidun suoritustason.

Investointiavustukset kirjataan pienentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina. Hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

kehittämismenot	5 vuotta
aineettomat oikeudet	3 - 10 vuotta
muut pitkävaikutteiset menot	3 - 20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat *)	25 - 40 vuotta
ATK-laitteet	3 - 5 vuotta
muut koneet ja kalusto	5 - 25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet	5 - 10 vuotta
*) jäännösarvo 25 % hankintahinnasta

Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden 1.1.2004 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä arvosta hankinta-ajankohtana. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena oletushankintamenona.

Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa.

Sijoituskiinteistöt

Konsernin omistamat, ulkopuolisille vuokratut kiinteistöt, jotka eivät ole pääosin omassa käytössä, luokitellaan sijoituskiinteistöiksi ja arvostetaan taseessa hankintamenoon. Sijoituskiinteistöistä saatavat vuokratuotot merkitään konsernin liikevaihtoon. Sijoituskiinteistöjä poistetaan tasapoistoilla niiden taloudellisena vaikutusaikana, joka on 25 - 40 vuotta. Jäännösarvo on 25 % hankintahinnasta.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin, että uusien tuotteiden kehitysmenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina. Tuotekehitysmenoista on aikaisempina tilikausina aktivoitu taseeseen uusien tuotesarjojen kehittämismenoja. Suunnitelman mukaan ko. menot poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimukset luokitellaan sopimuksen astuessa voimaan joko rahoitusleasing- tai muiksi vuokrasopimuksiksi. Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Ne kirjataan taseen käyttöomaisuuteen vuokrakauden alkaessa hyödykkeen käyvän arvon määräisinä tai sitä alhaisempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon lisättynä sopimuksen solmimiseen välittömästi liittyvillä olennaisilla järjestelykuluilla. Käyttöomaisuuserästä tehdään poistot hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen maturiteetin kuluessa.

Rahoitusleasingvelaksi kirjataan määrä, joka vastaa hyödykkeen käypää arvoa tai sitä alhaisempaa vähimmäisvuokrien nykyarvoa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan lyhennykseen efektiivisen koron menetelmällä siten, että velka lyhenee vuokrasopimusperiodin kuluessa annuiteettiperiaatteella. Efektiivisellä korolla laskettu rahoitusmeno kirjataan rahoituskuluksi. Vaihtuvakorkoisten sopimusten ja efektiivisen koron erotus jää oikaisujen jälkeen vuokrakuluksi.

Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan suoriteperusteisesti kuluksi tuloslaskelmaan vuokra-ajan kuluessa.

Työsuhde-etuudet/eläkkeet

Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia järjestelyjä, joihin liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille, joita ne koskevat. Näin käsitellään myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jos eläkeyhtiö ei pysty toimittamaan aktuaarilaskelmia. Componentalla on tällainen etuuspohjaiseksi luokiteltu eläkejärjestely Ruotsissa (Alecta ITP), joka käsitellään maksupohjaisesti.

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty lainmukaisella TYEL-vakuutuksella ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkevakuutusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella konserni suurtyönantajana vastaa Suomessa eläkevakuutusmaksuihin sisältyneistä työttömyys- ja työkyvyttömyysmaksuista kokonaisuudessaan ko. eläketapahtuman syntyhetkellä.

Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelynsä paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Työsuhde-etuudet/Osakeperusteiset maksut

Konserni on soveltanut IFRS 2 -standardia 3.4.2007 päätettyyn avainhenkilöiden osakepohjaiseen kannustusjärjestelmään.

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2007 - 2009. Palkkiot maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Järjestelyssä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisjakson aikana. Käteisvaroina suoritettavasta osuudesta kirjataan velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluksi. Osakkeina maksettavan osuuden käypä arvo kirjataan kuluksi ja oman pääoman lisäykseksi. Järjestelyn tulosvaikutus esitetään tuloslaskelmassa henkilöstökuluissa

Konsernissa myönnetyt optio-oikeudet on myönnetty ennen 7.11.2002 ja niiden merkintäaika on alkanut ennen 1.1.2005 ja päättynyt 31.10.2006, joten niitä ei ole kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan.

Osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahastoon.

Segmenttiraportointi

Componentalla on kolme liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat valimot, konepajat ja Döktas. Valimot-divisionaan kuuluvat konsernin valimot Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot. Konepajat-divisioonaan kuuluvat Ruotsissa sijaitsevat konepajat Främmestad ja Åmal, Suomessa Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat sekä Hollannissa sijaitsevat konepajatoiminnot. Döktas-divisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitsevat rautavalimo ja konepaja sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja konepaja. Liiketoimintasegmenttien ulkopuolelle jäävät palveluyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, konsernin hallintotoiminnot, Componenta Wirsbon takomot, Componenta UK -myynti- ja logistiikkayhtiö, Componenta Pistons, sisäisten erien eliminoinnit ja myytyjen yhtiöiden, Componenta Albinin ja osakkuusyhtiö Ulefos NV:n liiketoiminnat. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Toissijainen maantieteellinen segmentti koostuu Pohjoismaista ja Muista Euroopan maista. Componentan liiketoimintasegmenttien välisiä ja niiden ulkopuolelle jäävien toimintojen sekä maantieteellisten segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään käypään markkinahintaan. Erikseen raportoitavan maantieteellisen segmentin muodostaa markkina-alue, jonka osuus konsernin liikevaihdosta on yli 10 prosenttia ja jonka osalta liiketoiminnan riskit ja kannattavuus poikkeavat muiden markkina-alueiden taloudellisen ympäristön riskeistä ja kannattavuudesta. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.

Tuloverot

Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn suuruisena. Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa käyttäen.

Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista on kirjattu siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennalliset verot on laskettu suomalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 26 %:n verokantaa, ruotsalaisten yhtiöiden osalta käyttäen 28 %:n verokantaa, turkkilaisen yhtiön osalta käyttäen 20 %:n verokantaa ja hollantilaisten yhtiöiden osalta käyttäen 25,5 %:n verokantaa.

Laskennallinen verovelka ja –saaminen on taseessa netotettu siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotot tuotteiden ja palvelujen sekä raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian myynnistä oikaistuna välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, kun tuote on toimitettu sovittujen toimitusehtojen mukaisesti asiakkaalle.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot kuten pitkäaikaisten varojen myyntivoitot.

Rahoitusvarat- ja velat

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) lainat ja muut saamiset, 3) eräpäivään asti pidettävät sijoitukset ja 4) myytävissä olevat rahoitusvarat. Tilinpäätöshetkellä kaikki sijoitukset ja saamiset kuuluvat ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältää johdannaisinstrumentteja, jotka on hankittu suojaamistarkoituksessa, mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Nämä kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Lainat ja muut korolliset saamiset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa huomioidaan olennaiset transaktiokulut.

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisen rahan ja rahan pankkitileillä.

Hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset –ryhmään luokitellaan sellaiset osuudet

ja sijoitukset, jotka eivät kuulu muihin rahoitusvarojen ryhmiin. Ryhmän sijoitukset ovat pitkäaikaisia ja läheisesti liiketoimintaan liittyviä noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, eikä niitä ole tarkoitus myydä tai luovuttaa eteenpäin. Myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan hankintamenoon luotettavan markkina-arvon puuttuessa vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Rahoitusvaran tai rahoitusvarojen ryhmän arvosta tehdään arvonalennuskirjaus tuloslaskelmaan mikäli on olemassa puolueetonta näyttöä siitä, että jokin tapahtuma tai tapahtumat ovat vaikuttaneet merkittävästi odotettavissa oleviin kassavirtoihin. Arvonalentumisen suuruus arvioidaan rahoitusvaran tasearvon ja diskontattujen odotettavissa olevien kassavirtojen erotuksena. Myyntisaamisten arvonalentumiset voidaan myöhemmin peruuttaa tulosvaikutteisesti. Muiden rahoitusvarojen alaskirjausten osalta edellytetään sen lopullisuutta.

Rahoitusvelat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat

Rahoitusveloista ne suojaamistarkoituksessa hankitut johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa luokitellaan kuuluvaksi kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät velat arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutoksista johtuvat realisoituneet ja realisoitumattomat voitot tai tappiot kirjataan sen tilikauden rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jonka aikana ne syntyvät.

Jaksotettuun hakintamenoon arvostettavat rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat merkitään alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä taseeseen käypään arvoon eli vastuunmääräisinä vähentäen siitä olennaiset ja kohdistettavissa olevat transaktioon liittyvät kulut. Muut kuin kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää, jolloin velkaan liittyvät kulut jaksottuvat tuloslaskelmaan velan maturiteetin kuluessa. Velalle kertyvät korot kirjataan tuloslaskelmaan suoriteperusteisesti.

Vaihdettavien pääomalainojen vieraan pääoman osuus on, luotettavasti määriteltävissä olevan vastaavan markkinaehtoisen koron puuttuessa, arvioitu diskonttaamalla tulevat kassavirrat sijoittajan saamalla tuotolla huomioiden tuottoa laskettaessa vaihto-oikeuden sekä ennenaikaisen lunastumahdollisuuden vaikutus. Velkaosuus arvostetaan taseessa jaksotettuun hankintamenoon. Oman pääoman osuus on merkitty muihin oman pääoman rahastoihin vähennettynä siihen kohdistuneilla transaktioon liittyneillä kuluilla sekä laskennallisilla veroilla.

Vaihdettavien pääomalainojen lainaosuuksilla vaihdettujen osakkeiden vaihtohinnasta 2 euroa osakkeelta kirjataan osakepääomaan ja loput ylikurssirahastoon tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoihin. Taseen velka pienee samassa suhteessa kuin vaihdettavien lainaosuuksien osuus lainan jäljellä olevasta nimellismäärästä.

Kaikki rahoitusvarojen ja –velkojen muutokset huomioidaan kirjanpidossa selvityspäivänä.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konsernin johdannaissopimukset kirjataan selvityspäivänä hankintamenoon, jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Korkotermiinisopimusten käypä arvo on tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla laskettu voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta. Korko-optiosopimusten käypä arvo arvioidaan yleisillä optiohinnoittelumalleilla. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvostamalla ja diskonttaamalla tulevat kassavirrat tilinpäätöshetken markkinakoroilla. Valuuttatermiini- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan tilinpäätöspäivän valuuttatermiinihinnoilla. Sähköjohdannaisten käypä arvo on se laskennallinen voitto tai tappio, joka syntyisi sopimusten sulkemisesta tilinpäätöspäivän markkinahinnoilla.

Johdannaissopimukset käsitellään joko IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolisina suojausinstrumentteina tai suojauslaskennan ehdot täyttävinä rahavirran tai ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojauksina. Suojauslaskentaa sovellettaessa suojattava riski sekä suojaussuhde määritellään ja dokumentoidaan suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti. Suojaussuhteen tehokkuus todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä säännöllisesti sen jälkeen, vähintään neljännesvuosittain.

Rahavirran suojauslaskenta on tilinpäätöshetkellä käytössä suojauduttaessa korkojen ja sähkön spot-markkinahintojen muutoksilta. Rahavirran suojauksessa suojausinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääoman suojausinstrumenttien rahastoon. Arvonmuutosten kertymä kirjataan sen tilikauden tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, jolloin suojattu liiketoimi toteutuu. Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään, suojaussuhde todetaan tehottomaksi tai suojaussuhde keskeytetään, jo aikaisemmin omaan pääomaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää omaan pääomaan erilliseksi eräksi ja tuloutetaan ennakoidun liiketoimen mukaisesti. Arvonmuutosten kertymä kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan mikäli ennakoidun liiketoimen toteutumista ei voida pitää enää todennäköisenä. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten valuuttasuojausten käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan muuntoerojen oikaisueräksi, josta ne siirretään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta luovutaan. Suojaussuhteen tehoton osuus kirjataan tulosvaikutteisena rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Koronvaihtosopimusten ja valuuttajohdannaisten tilikauden aikana toteutuneet ja kertyneet korkokulut tai -tuotot kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin samoin kuin IAS 39:n määritelmän mukaisen suojauslaskennan ulkopuolella olevien, konsernin riskienhallintaan liittyvien korko- ja valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutokset. Sähkötermiinien toteutuneet arvonmuutokset kirjataan liikevoiton yläpuolelle ostojen oikaisueriksi. Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja veloissa.

Konsernilla ei ole tilinpäätöshetkellä kytkettyjä johdannaisia.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden, sekä vaihtovelkakirjalainan laimentava vaikutus.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia.

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja näiden soveltamisesta. Arvioita on käytetty määritettäessä tilinpäätöksessä mm. tiettyjen omaisuuserien realisoitavuutta, aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden taloudellisia pitoaikoja, tuloveroja, varastoarvoja, varauksia, vastuusitoumuksia sekä liikearvojen arvonalentumistesteihin.

Liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen hyödykkeiden käyvän arvon määrittäminen

Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä rahavirroista, sillä markkinoilta ei ole ollut saatavissa tietoja vastaavanlaisten hyödykkeiden kaupoista.

Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi konsernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mahdolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden arvonalentumisesta.

Standardien soveltaminen

Seuraavat standardit ja niihin liittyvät tulkinnat eivät ole sovellettavissa konsernissa liiketoiminnan ja liiketapahtumien luonteen vuoksi:

IFRS 4
IFRS 5
IFRS 6
IAS 11
IAS 26
IAS 29
IAS 31
IAS 41

Konserni on soveltanut 1.1.2007 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Uusien standardien ja tulkintojen soveltamisella ei ole ollut olennaista vaikutusta tulokseen tai omaan pääomaan. Uudet standardit ovat lisänneet lähinnä liitetietojen määrää.

IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Standardi edellyttää tietoja rahoitusinstrumenteista johtuvien riskien luonteesta ja laajuudesta sekä rahoitusinstrumenttien merkityksestä yhteisön taloudelliseen asemaan.

IAS 1 –standardin muutos IAS 1 tilinpäätöksen esittäminen - Tilinpäätöksessä esitettävät pääomatiedot. Muutettu IAS edellyttää tietojen esittämistä yhteisön pääoman tasosta ja sen hallinnasta tilikauden aikana.

IFRIC 8 IFRS 2:n soveltamisala. IFRIC 8:aa sovelletaan sellaisiin liiketoimiin, joissa myönnetään oman pääoman ehtoisia instrumentteja ja vastaanotettu yksilöity vastike alittaa kyseisten myönnettyjen instrumenttien käyvän arvon.

IFRIC 9 Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi.

IFRIC 10 Osavuosikatsaukset ja arvon alentuminen. Tulkinta kieltää osavuosikatsauksissa tehtyjen arvonalentumistappioiden palauttamisen myöhempänä tilinpäätöspäivänä, jos kyseessä on liikearvo, myytävissä olevaksi luokiteltu oman pääoman ehtoinen instrumentti tai hankintamenoon taseeseen merkitty noteeraamaton oman pääoman ehtoinen instrumentti.

IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut.

IFRIC 11 Group and Treasury Share Transactions, joka tulee voimaan 1.3.2007 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Uusi tulkinta selventää omana pääomana maksettavien liiketoimien (IFRS 2) soveltamisalaa.

IFRIC 12 Service Concession Arrangements, joka tulee voimaan 1.1.2008 alkaen. Tulkinta koskee toimilupajärjestelyjä yksityisen sektorin ja julkisen sektorin välillä.

IFRIC 13 Customer Loyalty Programmes, joka tulee voimaan 1.7.2008 jälkeen alkavilla tilikausilla. Tulkinta koskee kanta-asiakasjärjestelmien hyvityspistejärjestelmiä.

IFRIC 14 The Limit on a Defined Benefit Assets, Minimum Funding Requirements and their Interaction, joka tulee voimaan 1.1.2008 alkavilla tilikausilla. Tulkinta koskee IAS 19-standardin mukaisia työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuspohjaisia järjestelyjä ja muita pitkäaikaisia etuuspohjaisia työsuhde-etuuksia silloin, kun järjestelyyn liittyy vähimmäisrahastointivaatimus.

IFRS 8 Operating Segments, joka tulee voimaan 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. IFRS 8 korvaa IAS 14 Segmenttiraportointi-standardin. IFRS 8:n mukaan segmenttiraportoinnin tulee perustua johdon raportointiin ja siinä noudatettuihin laskentaperiaatteisiin. IFRS 8:n mukaan liitetietoja tulee esittää liiketoimintasegmenttien lisäksi tuotteista ja palveluista, maantieteellisistä alueista ja pääasiallisista asiakkaista.

IAS 23 Borrowing Costs –standardin muutos tulee voimaan 1.1.2009 alkavilla tilikausilla. Uudistuksen seurauksena korkomenojen aktivointia vaaditaan pääsääntöisesti, kun kysymyksessä on hankinta-ajaltaan, valmistukseltaan tai rakentamiseltaan pitkän ajanjakson vaativa hyödyke.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen –standardin muutos tulee voimaan 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla. Uudistus muuttaa tilinpäätöslaskelmien, erityisesti tuloslaskelman ja oman pääoman laskelman, esitystapaa.

IFRS 3 Business Combinations, joka tulee voimaan 1.7.2009 alkaen. Uudistus tuo useita muutoksia yrityshankintojen käsittelyyn.

Nämä tulevat muutokset vaikuttavat IFRS 3 -standardia lukuun ottamatta arvion mukaan lähinnä tuloslaskelman, taseen ja liitetietojen esittämistapaan.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

Luvut ovat miljoonissa euroissa, ellei toisin mainita.

1. Segmentti-informaatio

Componentalla on kolme varsinaista liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat valimot, konepajat ja Döktas. Valimot-divisionaan kuuluvat konsernin valimot Karkkilassa, Porissa, Pietarsaaressa ja Iisalmessa sekä Hollannin Weertissä ja Heerlenissä sijaitsevat valimot. Konepajat-divisioonaan kuuluvat Ruotsissa sijaitsevat konepajat Främmestad ja Åmal, Suomessa Lempäälässä ja Pietarsaaressa sijaitsevat konepajat sekä Hollannissa sijaitsevat konepajatoiminnot. Döktasdivisioonan muodostavat Orhangazissa sijaitsevat rautavalimo ja konepaja sekä Manisassa sijaitsevat alumiinivalimo ja konepaja. Näiden ulkopuolelle jäävät palveluyhtiöt, kiinteistöyhtiöt, konsernin hallintotoiminnot, Componenta Wirsbon takomot, Componenta UK:n myynti- ja logistiikkayhtiö, Componenta Pistons, sisäisten erien eliminoinnit ja myytyjen yhtiöiden, Componenta Albinin ja osakkuusyhtiö Ulefos NV:n liiketoiminnat. Maantieteellisiä segmenttejä Componentalla on kaksi - Pohjoismaat ja Muut Euroopan maat. Componenta käsittelee liiketoimintasegmentin ja sen ulkopuolelle jäävien toimintojen sekä maantieteellisten segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käypään markkinahintaan.

Segmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan. Kohdistamattomat erät sisältävät rahoitus- ja veroeriä sekä koko konsernille yhteisiä eriä.

ENSISIJAINEN SEGMENTTI

Liiketoimintasegmentti 2007

Me	Valimot	Konepajat	Döktas	Muut toiminnot	Eliminoinnit ja kertaerät	Konserni

Ulkoinen liikevaihto	152,1	157,7	185,6	139,5		634,7
Sisäinen liikevaihto	89,6	0,9	47,0	11,5	-149,1	0,0
Liikevaihto yhteensä	241,7	158,6	232,5	151,0	-149,1	634,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				0,1		0,1
Segmentin liikevoitto	16,7	5,0	14,4	2,4	7,5	45,9
Kohdistamattomat erät						-24,2
Tilikauden tulos						21,6
Segmentin varat	143,0	60,8	210,7	84,2	-44,0	454,7
Osuudet osakkuusyhtiöissä						0,0
Kohdistamattomat varat						42,6
Varat yhteensä						497,3
Segmentin velat	38,6	25,6	34,6	54,1	-37,1	115,8
Kohdistamattomat velat						280,9
Velat yhteensä						396,7
Investoinnit	4,4	3,5	13,8	1,9		23,6
Poistot	-12,6	-3,5	-8,6	-1,9		-26,6

Liiketoimintasegmentti 2006

				Muut	Eliminoinnit
Me	Valimot	Konepajat	Döktas	toiminnot	ja kertaerät	Konserni

Ulkoinen liikevaihto	146,2	136,7	-	79,2		362,1
Sisäinen liikevaihto	78,3	1,2	-	9,9	-89,4	0,0
Liikevaihto yhteensä	224,5	137,9	-	89,1	-89,4	362,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta				1,8		1,8
Segmentin liikevoitto	6,6	5,8	-	2,7	-0,6	14,5
Kohdistamattomat erät						-11,0
Tilikauden tulos						3,5
Segmentin varat	135,1	53,9	192,4	93,4	-39,9	434,9
Osuudet osakkuusyhtiöissä				7,4		7,4
Kohdistamattomat varat						41,9
Varat yhteensä						484,2
Segmentin velat	40,4	23,3	33,1	49,8	-33,5	113,1
Kohdistamattomat velat						278,3
Velat yhteensä						391,4
Investoinnit	4,3	5,4	-	2,4		12,1
Poistot	-11,2	-3,4	-	-2,8		-17,4

TOISSIJAINEN SEGMENTTI

Maantieteellinen segmentti 2007

		Muut
Me	Pohjoismaat	Euroopan maat	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	183,5	421,8	29,4	634,7
Varat	254,3	243,0	0,0	497,3
Investoinnit	7,3	16,2	0,0	23,6

Maantieteellinen segmentti 2006

			Muut
Me	Pohjoismaat	Euroopan maat	Muut maat	Yhteensä
Liikevaihto	177,1	162,6	22,5	362,1
Varat	235,2	249,0	-	484,2
Investoinnit	10,2	1,9	-	12,1

2. Hankitut liiketoiminnot

Vuonna 2006

Componenta allekirjoitti lokakuussa 2006 Koc Groupin ja sen lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa sopimuksen, jolla se osti 55 % turkkilaisen listatun rauta- ja alumiinivalukomponentteja valmistavan Döktas Dökümcülük Sanayi ve Ticaret A.S:n osake- ja äänivallasta. Osakekauppa vahvistettiin joulukuussa kaupan ehtojen täytyttyä. Istanbulin pörssin kautta tehdyt osakeostot lisäsivät Componentan omistusosuuden Döktasissa 69 %:iin 31.12.2006. Hankittujen osakkeiden hankintameno on 111,3 Me, mikä sisältää asiantuntijapalkkioita ja muita välittömiä kuluja 1,1 Me. Döktas osti joulukuussa ennen kaupan toteutumista loput 75 % brittiläisen myyntiyhtiö Sherbrook International Ltd:n osakkeista, minkä jälkeen Döktasilla on 100 %:n osuus Sherbrookin omasta pääomasta ja äänimäärästä. Hankintameno on kohdistettu vuoden 2007 aikana, ja vertailutietoja vuodelta 2006 on vastaavasti oikaistu. Liikearvon, 29,0 Me syntyminen perustuu Döktasin hankinnasta odotettavissa oleviin synergiaetuihin. Kirjanpitoarvoja ennen yhdistämistä 2006 on muutettu myyntisaamisten ja korottomien velkojen osalta Döktasin taseessa olleiden kirjanpitovirheiden vuoksi. Componentan konsernitilinpäätös 2006 ei sisällä osuutta Döktasin tuloksesta. Konsernin liikevaihto vuonna 2006 olisi ollut 602,3 Me ja voitto 40,0 Me, jos Döktas olisi yhdistelty konsernitilinpäätökseen tilikauden 2006 alusta lähtien. Döktasin hankinnasta kirjattiin vuonna 2006 seuraavat varat ja velat:

	Kirjanpitoarvot	Yhdistymisessä
		ennen yhdistämistä kirjatut käyvät arvot
	2006	2006
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	55,5	86,7
Aineettomat hyödykkeet	1,8	0,2
Vaihto-omaisuus	35,8	35,8
Myyntisaamiset	50,9	50,9
Muut saamiset	1,9	1,9
Laskennalliset verosaamiset	0,1	0,1
Rahavarat	12,0	12,0
Varat yhteensä	158,0	187,6

Laskennalliset verovelat	-1,7	-8,0
Varaukset	-5,3	-5,3
Korolliset velat	-27,1	-27,1
Muut velat	-28,8	-28,8
Velat yhteensä	-63,0	-69,3
Nettovarat	95,0	118,4
68,58 % nettovaroista	65,2	81,2
Hankintameno		111,3
Liikearvo		30,1
Hankintameno		111,3
Maksamaton kauppahinta		-1,9
Hankitun tytäryrityksen rahavarat		12,0
Rahavirtavaikutus		97,4

Vuoden 2006 lopussa Componenta osti vähemmistöosuuden Karkkilan Lääkärikeskus Oy:n osakekannasta kauppahintaan 0,2 Me. Kaupan jälkeen Componenta omistaa koko yhtiön osakekannan. Componenta kirjasi kaupasta 0,2 Me liikearvon.

Vuonna 2007

Componenta teki 19.2.2007 Turkin lain mukaisen ostotarjouksen lopuista Döktas Dökümcülük Ticaret ve Sanayi A.S:n osakkeista. Ostotarjous oli voimassa 5.3.2007 asti. Tämän seurauksena Componenta omistaa vuoden lopussa 92,6 % Döktasin osakkeista. Hankintameno 23,98% osuudesta oli 37,8 Me ja hankinnasta syntyi liikearvoa 7,8 Me.

Componenta Wirsbo AB osti huhtikuussa 2007 Hejarsmide AB:n 1,4 miljoonan euron hintaan. Hejarsmiden kirjan-

	pitoarvot ennen yhdistämistä 2007
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	1,8
Vaihto-omaisuus	1,2
Myyntisaamiset	0,9
Rahavarat	0,3
Varat yhteensä	4,2
Laskennalliset verovelat	-0,1
Korolliset velat	-1,8
Muut velat	-1,0
Velat yhteensä	-2,8

Nettovarat	1,4
100 % nettovaroista	1,4
Hankintameno	1,4
Liikearvo	0,0
Hankintameno	1,4
Maksamaton kauppahinta	0,0
Hankitun tytäryrityksen rahavarat	0,3
Rahavirtavaikutus	1,1

3. Myydyt liiketoiminnot

Componenta myi maaliskuun 15. päivä MBO-kaupalla Componenta Albin AB:n liiketoiminnan sen toimivalle johdolle 14,3 miljoonan euron kauppahinnasta. Componenta kirjasi kaupasta 13,0 miljoonan euron myyntivoiton.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4,6
Aineettomat hyödykkeet	0,0
Vaihto-omaisuus	3,0
Myyntisaamiset	3,8
Muut saamiset	0,5
Rahavarat	0,0
Varat yhteensä	11,9
Laskennalliset verovelat	0,2
Korolliset velat	3,5
Muut velat	7,0
Velat yhteensä	10,7
Nettovarat	1,2
Luovutusvoitto	13,0
Vastike yhteensä	14,3
Rahana saatu vastike	10,3
Luovutetun tytäryrityksen rahavarat	0,0
Rahavirtavaikutus	10,3

Componenta myi helmikuussa osakkuusyhtiöosuutensa Ulefos NV AS:n osakkeista 14 miljoonan euron kauppahinnasta. Componenta kirjasi kaupasta 6,4 miljoonan euron myyntivoiton.

4. Liiketoiminnan muut tuotot

	2007	2006
Vuokratuotot	0,5	0,4
Pysyvien vastaavien myyntivoitot	-	0,0
Myyntivoitot osakkuusyhtiöosakkeista	6,4	-
Myyntivoitot tytäryhtiöosakkeista	12,9	-
Liiketoiminnan muut tuotot	1,3	0,5
	21,1	0,8
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä,
jotka sisältyvät liikevaihtoon	0,1	0,1
5. Liiketoiminnan kulut
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos	5,9	3,8
Valmistus omaan käyttöön	0,2	0,2
Aineet, tarvikkeet ja tavarat	-241,9	-133,3
Ulkopuoliset palvelut	-63,1	-42,4
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	-146,6	-101,6
Vuokrat	-5,7	-4,6
Sijoituskiinteistöjen hoitokulut	-0,1	-0,1
Kunnossapito	-27,9	-21,6
Rahdit	-16,7	-4,2
Liiketoiminnan muut kulut	-87,5	-29,1
Liiketoiminnan kulut yhteensä	-583,4	-332,8

Liiketoiminnan kulut sisältää Helsingin hovioikeuden 20.12.2007 antaman tuomion, jossa Componenta Karkkila Oy velvoitettiin suorittamaan VR Osakeyhtiölle korvausta toimitetuista junanpyöristä, välillisistä kustannuksista sekä oikeudenkäyntikuluista. Componenta Karkkila Oy on maksanut tuomitut korvaukset kuluineen ja korkoineen (yhteensä 1,9 Me) VR Osakeyhtiölle. Helsingin hovioikeuden tuomio 20.12.2007 ei ole lainvoimainen. Componenta Karkkila Oy harkitsee valitusluvan hakemista korkeimmalta oikeudelta.

	2007	2006
Tilintarkastuspalkkiot	-0,4	-0,2
Muut palkkiot	-0,3	-0,1
Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä	-0,7	-0,3

6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot	-117,7	-80,3
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-14,3	-11,2
Muut henkilöstökulut	-14,7	-10,1
	-146,6	-101,6
Henkilöstömäärä segmenteittäin
tilikauden aikana keskimäärin
Valimot	1 380	1 334
Konepajat	379	330
Döktas	1 972	-
Muut toiminnot	475	532
	4 206	2 196

Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä palkkioita -0,0 Me.

7.	Tutkimus- ja kehitysmenot
	Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitysmenoja	-2,3	-1,4

8. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-2,5	-1,8
Sijoituskiinteistöt	-0,0	-0,0
Koneet ja kalusto	-20,6	-14,8
Muut aineelliset hyödykkeet	-0,7	-0,4
	-23,6	-16,8
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	-	-0,0
Aineettomat oikeudet	-0,1	-0,0
Muut aineettomat hyödykkeet	-0,6	-0,5
	-0,8	-0,6
Arvonalentumiset koneista ja kalustosta	-2,1	-
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-26,6	-17,4
9. Rahoitustuotot ja -kulut
Osinkotuotot myytävissä
olevista sijoituksista	-	0,0
Lainojen ja muiden saamisten korkotuotot	1,4	0,2
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot	3,3	0,5
Muut rahoitustuotot	2,4	1,9
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien
rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon muutos 1,6		-0,3
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten
suojauslaskennan tehoton osuus	-0,2	0,0
- omasta pääomasta tuloutetut käyvät arvot	0,1	-
Rahavirran suojauslaskennan tehoton osuus	0,0	-0,1
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut	-19,2	-9,0
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssitappiot -4,1		-0,7
Muut palkkiokulut jaksotettuun hankinta
menoon arvostettavista rahoitusveloista	-1,2	-0,4
Muut rahoituskulut	-7,3	-2,0
	-23,2	-9,9

Liikevoitto sisältää valuuttakurssivoittoja ja -tappioita yhteensä 0,0 Me (0,0 Me). Erät Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssivoitot sekä valuuttakurssitappiot sisältävät Componenta Döktasin ostojen ja myyntien valuuttakurssieroja yhteensä -2,8 Me. Vuoden 2008 aikana tullaan vastaavat erät raportoimaan Liiketoiminnan muissa tuotoissa. Koronvaihtosopimusten korkotuotot on siirretty hyvittämään korkokuluja. Vuosina 2006 ja 2007 konserni ei ole saanut rahoitusvaroista merkittäviä palkkiotuottoja.

10. Tuloverot

	2007	2006
Tuloverot
Välittömät verot tilikaudelta	-2,0	-0,1
Laskennalliset verot (kts. kohta 19)	1,0	-1,0
	-1,1	-1,1

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (26 % vuosina 2007 ja 2006) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja	22,7	4,6
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-5,9	-1,2
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,1	-0,2
Verovapaat tulot	5,2	0,5
Vähennyskelvottomat kulut	-0,3	-0,1
	-1,1	-1,1

11. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

Tulos/osake, laimentamaton	2007	2006
Osoittaja: Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e	20 906	3 521
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl	10 607	9 726
Tulos per osake, laimentamaton, e	1,97	0,36

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus.

Konsernilla oli vuonna 2006 kahdenlaisia osakkeiden määrää lisääviä ja siten osakekohtaista tulosta laimentavia instrumentteja: työntekijöille suunnattuja Componentan Oyj:n osakkeeseen oikeuttavia optio-oikeuksia (liitetietojen kohta 25) sekä vaihdettavia pääomalainoja (liitetietojen kohta 28). Vuoden 2007 laimennettuun tulokseen vaikuttavat vaihdettavien pääomalainojen osakkeiksi vaihtamatta olevat lainaosuudet sekä työntekijöille suunnattu osakepalkkiojärjestelmä (liitetietojen kohta 25).

Osakeoptioilla on laimentava vaikutus, kun optio- oikeuksien merkintähinta on alhaisempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee tällöin optio-oikeuksia vastaava vastikkeetta liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä, sillä optioiden käytöstä saatavilla varoilla konserni ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu Componenta Oyj:n osakkeen keskimääräiseen hintaan tilikaudella.

Vaihdettavien pääomalainojen vaihtamattomat lainaosuudet on laimennusvaikutusta laskettaessa muutettu osakkeiksi, ja kauden tulosta kasvatettu verovaikutuksella oikaistulla korkokululla.

Tulos/osake, laimennettu	2007	2006
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden voitto, te	20 906	3 521
Vaihdettavien pääomalainojen
korko verojen jälkeen, te	1 309	870

Osoittaja: Tilikauden tulos laimennus
vaikutuksella oikaistun osakekohtaisen
tuloksen laskemiseksi, te	22 215	4 391

Osakkeiden osakeantioikaistu
keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	10 607	9 726
Ulkona olevien optioiden vaikutus, 1 000 kpl	0	0
Osakepalkkiojärjestelmän perusteella
merkittävissä olevat osakkeet	42	-
Vaihdettavien pääomalainojen
muunto osakkeiksi, 1 000 kpl	3 168	2 082
Nimittäjä: Osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo laimennusvaikutuksella oikaistun
osakekohtaisen tuloksen laskemiseksi,
1 000 kpl	13 817	11 808
Tulos per osake, laimennettu, e	1,61	0,36

Vuonna 2006 vaihdettavilla pääomalainoilla ei ollut osakekohtaista tulosta laimentavaa vaikutusta.

TASEEN LIITETIEDOT

12. Aineelliset hyödykkeet

	2007	2006
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	25,4	9,4
Muuntoerot	1,4	-
Lisäykset Tasearvo 31.12.	0,9 27,7	15,9 25,4

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	101,8	72,0
Lisäykset	0,6	28,8
Vähennykset Siirrot erien välillä	-0,3 4,3	0,0 0,8
Muuntoerot	2,0	0,3
Hankintameno 31.12.	108,5	101,8
Kertyneet poistot 1.1.	-36,0	-18,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,4	0,0
Lisäysten kertyneet poistot	-0,2	-15,5
Muuntoerot	-1,3	-0,1
Tilikauden poistot	-2,4	-1,7
Kertyneet poistot 31.12. Tasearvo 31.12.	-40,3 68,2	-36,0 65,8

Rakennukset ja rakennelmat, rahoitusleasing
Hankintameno 1.1.	4,1	4,1
Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.	-4,1 0,0	- 4,1
Kertyneet poistot 1.1.	-0,3	-0,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,3	-
Tilikauden poistot	-0,1	-0,1
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-0,3
Tasearvo 31.12.	0,0	3,8

Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1.	381,4	231,3
Lisäykset	17,7	150,8
Vähennykset	-12,8	-3,0
Siirrot erien välillä	0,3	0,4
Muuntoerot	10,6	1,9
Hankintameno 31.12.	397,2	381,4
Kertyneet poistot 1.1.	-250,1	-149,7
Lisäysten kertyneet poistot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-1,8 11,2	-88,9 2,8
Muuntoerot	-6,2	-1,3
Arvonalennukset tilikaudella	-2,1	-
Tilikauden poistot	-19,0	-13,0
Kertyneet poistot 31.12.	-268,1	-250,1
Tasearvo 31.12.	129,0	131,3

Koneet ja kalusto, rahoitusleasing Hankintameno 1.1.	17,7	12,8
Lisäykset	1,5	5,3
Vähennykset	-4,9	-0,4
Siirrot erien välillä	-0,1	-0,3
Muuntoerot	-0,5	0,3
Hankintameno 31.12.	13,8	17,7
Kertyneet poistot 1.1.	-3,2	-1,8
Vähennysten kertyneet poistot Muuntoerot	1,3 0,1	0,3 0,1
Tilikauden poistot	-1,6	-1,8
Kertyneet poistot 31.12.	-3,6	-3,2
Tasearvo 31.12.	10,2	14,5

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	13,2	8,1
Lisäykset Vähennykset	1,1 -0,1	5,1 0,0
Siirrot erien välillä	0,1	0,0
Muuntoerot	0,4	0,0
Hankintameno 31.12.	14,7	13,2
Kertyneet poistot 1.1.	-10,4	-6,5
Lisäysten kertyneet poistot	-0,0	-3,5
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,1	0,0
Muuntoerot	-0,3	-
Tilikauden poistot Kertyneet poistot 31.12.	-0,7 -11,3	-0,4 -10,4
Tasearvo 31.12.	3,4	2,8

	2007	2006
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	1,6	1,7
Lisäykset	5,5	0,9
Vähennykset	-0,1	-0,1
Siirrot erien välillä	-0,7	-0,9
Tasearvo 31.12.	6,3	1,6
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	244,9	245,1

Vuoden 2006 lisäyksiin sisältyy hankitun Döktasin aineelliset hyödykkeet ja vuoden 2007 lisäyksiin Hejarsmide AB:n aineelliset hyödykkeet.

13. Liikearvo

Hankintameno 1.1.	33,2	2,8
Lisäykset	7,8	30,4
Muuntoero	2,7	0,0
Hankintameno 31.12.	43,7	33,2
Kertyneet poistot 1.1.	-2,3	-2,3
Kertyneet poistot 31.12.	-2,3	-2,3
Tasearvo 31.12.	41,4	30,9

Liikearvon kohdistus ja arvonalentumistestaus

Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Pääosa liikearvosta kohdistuu Döktasiin (ks liitetieto 2).

Döktas-segmentin käyttöarvo määritellään nykyarvomenetelmällä. Laskelmissa on käytetty 5 vuoden diskontattuja kassavirtaennusteita perustuen johdon hyväksymiin strategisiin suunnitelmiin. Segmentin arvioitu rahavirta perustuu kiinteistöjen, tehtaiden ja koneiden käyttöön niiden nykyisessä kunnossa ilman mahdollisia tulevaisuuden yritysostoja. Rahavirrat, jotka ulottuvat viiden vuoden yli, on laskettu ns. loppuarvomenetelmää käyttäen. Loppuarvon määrittelyssä käytetään vakaata liikevoiton 1 %:n vuotuista kasvua.

Diskonttauskorkona käytetään Componentan määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja. Sen osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta, lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman tavoitteellinen suhde. Componenta on käyttänyt laskelmissaan Döktasin osalta 13,8 %:n painotettua pääomakustannusta.

Arvonalentumistestausten perusteella vuonna 2007 ei ole ollut tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Herkkyysanalyysi:

Döktas-segmentille on tehty herkkyysanalyysi käyttämällä erilaisia skenaarioita. Nämä skenaariot toteutettiin muuttamalla arvonmäärityksen perusolettamuksia seuraavasti:

alentamalla kannattavuutta (EBITDA) 1 - 10 %
nostamalla painotettua pääomakustannusta 1 - 15 %

Johdon näkemys on, ettei edellä mainittujen teoreettisten skenaarioiden perusoletusten muutoksia tulisi tulkita osoituksena niiden toteutumisen todennäköisyydestä. Kuitenkaan mikään edellä mainituista skenaarioista ei olisi johtanut liikearvon arvonalentamisen tarpeeseen.

14. Aineettomat hyödykkeet

	2007	2006
Kehittämismenot
Hankintameno 1.1.	0,9	0,9
Vähennykset	-0,9	-
Hankintameno 31.12.	0,0	0,9
Kertyneet poistot 1.1.	-0,8	-0,8
Vähennysten kertyneet poistot	0,8	-
Tilikauden poistot	-	-0,0
Kertyneet poistot 31.12.	0,0	-0,8
Tasearvo 31.12.	0,0	0,1

	2007	2006
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	1,1	0,3
Lisäykset	0,0	0,8
Vähennykset	0,0	-
Hankintameno 31.12.	1,1	1,1
Kertyneet poistot 1.1.	-0,9	-0,3
Lisäysten kertyneet poistot	-0,0	-0,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	-0,0	-
Tilikauden poistot	-0,1	-0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-1,0	-0,9
Tasearvo 31.12.	0,2	0,2
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	7,6	6,5
Lisäykset	0,5	0,1
Vähennykset	-0,3	-
Siirrot erien välillä	0,1	1,0
Hankintameno 31.12.	7,9	7,6
Kertyneet poistot 1.1.	-5,8	-5,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,2	-
Tilikauden poistot	-0,6	-0,5
Kertyneet poistot 31.12.	-6,2	-5,8
Tasearvo 31.12.	1,7	1,7
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno 1.1.	0,0	0,8
Lisäykset	0,5	0,1
Siirrot erien välillä	0,0	-0,9
Tasearvo 31.12.	0,5	0,0
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	2,4	2,0

Vuoden 2006 lisäyksiin sisältyy hankitun Döktasin aineettomat hyödykkeet ja vuoden 2007 lisäyksiin Hejarsmide AB:n aineettomat hyödykkeet.

15. Sijoituskiinteistöt

Hankintameno 1.1.	2,2	2,2
Lisäykset	0,0	0,0
Hankintameno 31.12.	2,2	2,2
Kertyneet poistot 1.1.	-0,4	-0,3
Tilikauden poistot	0,0	0,0
Kertyneet poistot 31.12.	-0,4	-0,4
Tasearvo 31.12.	1,8	1,9

Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea tasearvoista.

16. Osuudet osakkuusyrityksissä

Tasearvo 1.1.	7,4	6,9
Vähennykset	-7,2	-1,2
Osuus kauden tuloksesta	0,1	1,8
Muuntoerot	0,0	-0,1
Tasearvo 31.12.	0,3	7,4

Osakkuusyritykset 31.12.2007

	Varat, Me	Velat, Me	Me	Liikevaihto, Voitto/tappio, Me	Konsernin omistus- osuus %
Högfors Basket Oy, Karkkila Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki					50,0 25,0
Osakkuusyritykset 31.12.2006	Varat, Me	Velat, Me	Me	Liikevaihto, Voitto/tappio, Me	Konsernin omistus- osuus %
Ulefos NV AS, Ulefoss, Norja Högfors Basket Oy, Karkkila Kiinteistö Oy Niliharju, Helsinki	23,3	13,4	35,6	3,1	50,0 50,0 25,0

Osakkuusyritysosakkeisiin ei sisälly poistamatonta liikearvoa. Osakkuusyrityksissä ei ole pörssinoteerattuja yrityksiä.

17. Muut rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1.	0,5	0,5
Lisäykset	0,4	0,0
Vähennykset	0,0	-
Tasearvo 31.12.	0,9	0,5

2007 2006

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät noteeraamattomia osakkeita. Koska noteeraamattomien osakkeiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää on nämä osakkeet kirjattu hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla. Myytävissä olevista sijoituksista ei ole kirjattu myyntivoittoja tai -tappiota tilikausilla 2006 tai 2007.

18. Pitkäaikaiset saamiset

Osakkuusyrityksiltä
Lainasaamiset	0,1	0,1
Muut pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset	4,2	-
Muut saamiset	0,0	1,0
	4,2	1,0
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	4,3	1,0

Muista pitkäaikaisista saamisista lainasaamisista 0,3 Me (nimellisvaluutta SEK) erääntyy saatavaksi vuonna 2012 ja 3,9 Me (nimellisvaluutta SEK) vuonna 2015.

19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2007 aikana:

	1.1.2007	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2007
Laskennalliset verosaamiset:
Konsernin sis. käyttöomaisuuden myyntivoitoista	0,5	1,7		2,2
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,2	0,0	0,0	0,2
Varaukset	0,1	0,0		0,1
Vahvistetut tappiot	13,5	-1,4		12,1
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9			0,9
Muut erät	0,0	0,2	0,3	0,6
Yhteensä	15,2	0,5	0,4	16,1
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-7,0			-6,6
Yhteensä	8,2			9,4

Suomen ja Hollannin tappioista kirjatut verosaamiset perustuvat ko. maiden yhtiöiden ennakoituihin verotettaviin tuloihin. Ko. verosaamiset ennakoidaan hyödynnettävän Suomessa 4 - 6 vuodessa ja Hollannissa v. 2008.

Laskennalliset verovelat:
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon	0,1	-0,1		0,0
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä	6,3	-0,3		5,9
Muuntoerot				0,6
Kertyneet poistoerot	1,2	-0,9		0,3
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1			0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	4,8	0,0		4,8
Muut erät	4,0	0,9	0,2	5,1
Yhteensä	16,4	-0,4	0,2	16,1
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-7,0			-6,6
Yhteensä	3,2			9,4

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2006 aikana:

	1.1.2006	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	31.12.2006
Laskennalliset verosaamiset:
Konsernin sis. käyttöomaisuuden myyntivoitoista	0,5			0,5
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	0,1	0,0	0,1	0,2
Varaukset	0,1	0,0		0,1
Vahvistetut tappiot	13,7	-0,2		13,5
Kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,9			0,9
Muut erät	0,0	0,0	0,0	0,0
Yhteensä	15,3	-0,2	0,1	15,2
Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa	-6,3			-7,0
Yhteensä	9,0			8,2
Laskennalliset verovelat:
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvostaminen käypään arvoon	0,1	0,0		0,1
Aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään
arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä				6,3
Kertyneet poistoerot	0,5	0,7		1,2
Sijoituskiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	0,1			0,1
Muiden kiinteistöjen arvostaminen käypään arvoon	5,1	0,0	-0,2	4,8
Muut erät	1,2	0,2	2,6	4,0
Yhteensä	6,9	0,9	2,4	16,4
Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa	-6,3			-7,0
Yhteensä	0,7			9,5

Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, sillä voittovarojen mahdolliseen jakamiseen ei liity olennaista veroseuraamusta.

20. Vaihto-omaisuus

	2007	2006
Aineet ja tarvikkeet	30,5	30,3
Keskeneräiset tuotteet	11,6	13,7
Valmiit tuotteet/tavarat	36,8	29,0
Muu vaihto-omaisuus	3,4	3,7
Ennakkomaksut	0,2	1,8
	82,5	78,5

Tilikaudella kirjattiin kuluksi 1,2 Me, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa (0,3 Me).

21. Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset

	2007	2006
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä	-	0,0
Myyntisaamiset	71,2	83,8
Lainasaamiset	0,0	0,5
Muut saamiset	4,5	3,7
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	2,5	1,2
Tuloverosaamiset	0,2	0,0
Siirtosaamiset	3,4	4,2
	81,9	93,3

Lainasaamisten valuuttajakauma	2007	2006
	%	%
EUR	1,0	100,0
SEK	99,0	-
Myyntisaamisten valuuttajakauma
	%	%
EUR	65,2	60,9
SEK	0,1	0,1
USD	15,3	12,7
GBP	8,0	16,3
YTL	11,5	10,0

22. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Ryhmään kuuluviksi luokitellaan ne johdannaissopimukset, jotka liittyvät konsernin riskienhallintaan, mutta joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Näiden johdannaissopimusten tilinpäätöshetken käyvät arvot ja nimellisarvot on esitty liitetietojen kohdassa 33.

23. Rahavarat

	2007	2006
Rahavarat taseessa Käteinen raha ja pankkitilit	27,5	15,3
Rahavirtalaskelman mukaiset rahavarat Käteinen raha ja pankkitilit	27,5	15,3

24. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Osakkuusyritykset 31.12.2007	Osakkeita	Osake-		Ylikurssi- Sijoitetun vapaan	Yhteensä
	1 000 kpl	pääoma Me	rahasto Me	oman pääoman rahasto, Me	- Me

1.1.2006	9 629	19,3	11,6	-	31,0
Osakeoptioiden käyttö	394	0,8	0,8	-	1,6
31.12.2006	10 022	20,0	12,4	-	32,6
V. 2005 pääomalainan vaihto	339	0,7	2,5	-	3,2
V. 2006 pääomalainan vaihto	581	1,2	-	3,4	4,6
31.12.2007	10 942	21,9	14,9	3,4	40,3

Kaikki liikkeellelasketut osakkeet on maksettu täysmääräisesti.

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätöksen muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Myös ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät muuntoeroihin silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Muut rahastot sisältävät sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston lisäksi myytävissä olevien sijoitusten ja rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset sekä vaihtovelkakirjalainasta erotetun oman pääoman komponentin.

Ylikurssirahasto sisältää osakkeista uusmerkinnän yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävän määrän mikäli optio-oikeuksista tai vaihdettavan pääomalainan liikkeellelaskemisesta, joihin merkinnät perustuvat, on päätetty ennen v. 2006 osakeyhtiölakiuudistusta. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen (1.9.2006) liikkeellelasketun vaihdettavan pääomalainan vaihdon yhteydessä maksetun nimellisarvon ylittävä määrä on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, että vuodelta 2007 jaetaan osinkoa 0,50 euroa/osake.

25. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

Componenta Oyj:n hallitus päätti 3.4.2007 yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella osakepohjaisesta kannustusjärjestelmästä kaudelle 2007 - 2009. Järjestelmässä on kolme yhden vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2007, 2008 ja 2009. Palkkiot maksetaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Osakkeisiin liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa ansaintajakson päättymisestä.

Järjestelmän mahdollinen tuotto perustuu konsernin tulokseen rahoituserien jälkeen ja konsernin sijoitetun pääoman tuottoon. Vuoden 2007 lopussa kohderyhmään kuului 34 henkilöä. Mikäli järjestelmän tavoitteet saavutetaan täysimääräisinä, järjestelmässä maksetaan palkkiona enintään 180 000 Componenta Oyj:n osaketta. Järjestelmän 2007 osalta tullaan allokoimaan enintään 3 000 kappaletta Componenta Oyj:n osakkeita. Toimitusjohtajan osuus tästä kokonaismäärästä on enintään 600 kappaletta ja muiden avainhenkilöiden osuus yhteensä enintään 2 400 kappaletta. Järjestelmän tulosvaikutus ennen veroja vuonna 2007 oli 0,05 miljoonaa euroa. Hallitus on päättänyt allokoida vuoden 2008 järjestelmään enintään 70 000 kappaletta Componenta Oyj:n osakkeita. Toimitusjohtajan osuus tästä on enintään 18 000 osaketta.

Osakeperusteiset maksut 2007

Ansaintajakso alkaa	1.1.2007
Ansaintajakso päättyy	31.12.2007
Osakepalkkioita enintään, kpl	39 400
Osakkeiden vapautumispäivä	1.1.2010
Jäljellä oleva sitovuusaika	2 vuotta
Osakkeen arvo myöntämispäivänä	11,06
Osakkeen arvo tilinpäätöshetkellä	8,37
Ansaintakriteerit
50 %	Tulos rahoituserien jälkeen
50 %	ROI

Ansaintakriteerien toteuma, %	5 %
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2
Osakkeiden vapautuminen	1.1.2010
Henkilöitä	34 kpl
Osakepalkkion käyvän arvon laskenta
Osakepalkkioita jaettu, kpl	39 400
Osakkeen arvo myöntämispäivänä, e	11,06
Odotettu osinko ennen palkkion maksua, e	0,5
Käypä arvo (osakeosuus), e	10,56
Osakkeen kurssi 31.12.2007, e	8,37
Ansaintakriteerien toteuma, %	5 %
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2007, Me	0,05

Optiojärjestelyt

Osakkeiden merkintäaika Componenta 2001 optio-oikeuksilla päättyi 31.10.2006. Osakemerkintöjä toteutettiin tilikaudella 2006 seuraavasti:

	2006 Toteutushinta painotettu ka. e/osake	2006 Optioiden määrät
Tilikauden alussa 1.1. Toteutetut optiot	4,10	432 322 393 589
Tilikauden lopussa 31.12.		-

Optio-oikeudella merkitty osake oikeuttaa osinkoon siltä tilikaudelta, jonka kuluessa osakkeet on merkitty kaupparekisteriin.

Tilikauden 2006 aikana toteutetuista optio-oikeuksista konserni kirjasi osakepääomaan 0,8 Me ja ylikurssirahastoon 0,8 Me. Keskimääräinen osakemerkintöjen merkintähinta oli 4,10 e.

Tilikaudella 2007 yhtiöllä ei ollut liikeeseen laskettuja optio-ohjelmia.

26. Eläkevelvoitteet

Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia. Konsernilla on Ruotsissa etuuspohjainen eläkejärjestely Alecta ITP. Koska Alecta ei pysty toimittamaan tarvittavia aktuaarilaskelmia, järjestely on kirjattu kuten maksupohjainen järjestely. Kirjausvaikutuksien ei oleteta olevan merkittäviä, koska Alectan ITP järjestely koskee vain pientä osaa Ruotsin toimihenkilöistä. Turkissa eläkevastuu on kirjattu varauksena paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

27. Varaukset

Lyhytaikaiset

	Eläke-	Uudelleen- varaukset järjestelyvaraus	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2007	4,5	-	0,5	4,9
Muuntoerot	0,4	-	-	0,4
Varausten lisäykset	-	0,8	1,9	2,7
Siirto pitkäaikaisiin	-4,5	-	-	-4,5
Käytetyt varaukset	-	-		-
31.12.2007	0,4	0,8	2,3	3,5

Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy Componenta Åmål AB:n toimintojen uudelleen järjestelyyn.

Pitkäaikaiset

	Eläke-	Uudelleen-	Muut
		varaukset järjestelyvaraus	varaukset	Yhteensä
1.1.2007	-	0,2	1,1	1,2
Muuntoerot	-	-	0,1	0,1
Varausten lisäykset	1,2	-	0,5	1,7
Siirto lyhytaikaisista	4,5	-	-	4,5
Käytetyt varaukset	-	-0,2	-1,0	-1,2
31.12.2007	5,7	0,0	0,7	6,4

	2007	2006
Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan
kuluissa, kulujen lisäyksenä/vähennyksenä	3,2	-0,2

28. Korolliset velat

	2007	2006
Pitkäaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	66,1	76,2
Rahoitusleasingvelat	6,9	12,0
Eläkelainat	3,7	5,8
Pääomalainat	23,0	27,9
Vaihdettavien pääomalainojen
vieraan pääoman osuus*)	27,2	33,6
Muut velat	0,3	0,4
	127,2	156,0
Lyhytaikaiset korolliset velat
Lainat rahoituslaitoksilta	25,5	33,3
Rahoitusleasingvelat	1,6	2,5
Eläkelainat	2,1	2,2
Pääomalainat	5,2	2,9
Muut velat **)	108,7	69,8
	143,1	110,7
Korolliset velat yhteensä	270,3	266,7

*) Vaihdettavien pääomalainojen oman pääoman osuus esitetään oman pääoman muissa rahastoissa.

**) Erä lyhytaikaiset Muut velat sisältää 108,2 Me (69,7 Me) konsernin liikkeellelaskemia yritystodistuslainoja.

		%	%
Korollisten, pitkäaikaisten lainojen valuuttajakauma
	EUR	89,2	94,9
	SEK	10,8	5,1
Korollisten, lyhytaikaisten lainojen valuuttajakauma
	EUR	98,5	98,8
	SEK	1,5	1,2

Lainoihin liittyvät kassavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.

Korollisten lainojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit

	2007	2007	2006	2006
	Nimellis-	Efektiivisten	Nimellis-	Efektiivisten
	korkojen	korkojen	korkojen	korkojen
	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli	vaihteluväli
	%	%	%	%
Lainat rahoituslaitoksilta Yritystodistuslainat Rahoitusleasingvelat Eläkelainat Vaihdettavat pääomalainat 5,8 - 5,8 Pääomalainat	3,8 - 6,1 4,3 - 5,1 3,5 - 6,7 3,8 - 5,4 2,0 - 8,1	3,8 - 6,9 4,3 - 5,1 3,1 - 6,7 3,8 - 5,4 8,6 - 11,5 2,0 - 9,3	1,0 - 6,6 3,5 - 4,1 0,0 - 7,7 3,3 - 5,4 5,8 - 5,8 2,0 - 7,1	1,0 - 6,7 3,5 - 4,1 0,0 - 7,7 3,3 - 5,4 9,4 - 10,4 2,0 - 8,8

Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksuohjelma 2007

	2008	2009	2010	2011	2012	2013+
Lainat rahoituslaitoksilta	4,4	9,5	4,6	4,3	47,6	0,1
Rahoitusleasingvelat	1,5	1,5	2,1	0,8	0,7	1,9
Eläkelainat	1,4	1,3	1,2	1,2	-	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	14,7	12,5	-	-
Pääomalainat	3,0	9,5	-	13,4	-	-
Muut korolliset velat	0,1	0,1	0,2	-	-	-
	10,4	21,9	22,8	32,2	48,3	2,0
Pitkäaikaisten korollisten lainojen takaisinmaksuohjelma 2006
	2007	2008	2009	2010	2011	2012+
Lainat rahoituslaitoksilta	6,1	4,0	51,4	20,5	0,3	-
Rahoitusleasingvelat	2,3	2,1	1,8	1,4	1,0	5,6
Eläkelainat	2,2	2,0	1,3	1,2	1,2	-
Vaihdettavat pääomalainat	-	-	-	17,4	16,2	-
Pääomalainat	2,9	5,2	9,5	-	13,3	-
Muut korolliset velat	0,1	0,1	0,1	0,2	-	-
	13,6	13,4	64,1	40,7	32,0	5,6

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

	2007	2006
Vähimmäisvuokrat erääntyvät maksettavaksi seuraavasti:
Yhden vuoden kuluessa	1,9	3,0
Yli vuoden kuluessa ja enintään
viiden vuoden kuluttua	5,7	10,3
Yli viiden vuoden kuluttua	2,0	3,0
	9,6	16,4
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut	-1,1	-1,9
	8,5	14,5
Vähimmäisvuokrien nykyarvot:
Yhden vuoden kuluessa	1,6	2,5
Yli vuoden kuluessa ja enintään
viiden vuoden kuluttua	5,0	9,2
Yli viiden vuoden kuluttua	1,9	2,9
	8,5	14,5

Pääomalainat

Pääomalaina 2002

Componenta Oyj:n 15.2.2002 päivätyn pääomalainan takaisinmaksettava pääoma 31.12.2007 on 12,7 Me. Pääomalainaa nostettiin vuosina 2001 - 2002 yhteensä 31,1 Me. Lainan viimeinen erä erääntyy 19.3.2009. Sitä lyhennettiin 19.3.2007 3,2 Me. Lainaa maksetaan takaisin 3,2 Me vuonna 2008 ja 9,5 Me vuonna 2009, mikäli Componenta Oyj:n ja Componentakonsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Mikäli lyhennysten takaisinmaksuedellytykset eivät täyty, maksetaan lyhennystä siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin takaisinmaksu siirtyy aina seuraavan vuoden vastaavaan päivään. Componenta Oyj:llä on oikeus vuosittain koronmaksupäivänä 19.3. maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellämainitut lainan takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa.

Lainan korko määräytyy vuosittain ja on 12 kk:n euribor + 4 % p.a. 19.3.2008 asti korko on 8,126 % p.a. Korkoa maksetaan vuosittain ainoastaan siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. 31.12.2007 taseeseen kirjattu pääoma on jaksotetun hankintamenon mukaisesti 12,5 Me. Pääomalainan kertynyt korko ajalta 19.3. - 31.12.2007 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Vaihdettava pääomalaina 2005

Componenta Oyj laski liikkeelle 15.3.2005 vaihdettavan pääomalainan, jonka takaisinmaksettava pääoma on 19,0 Me. Laina maksetaan takaisin 15.3.2010 edellyttäen, että Componenta Oyj:n ja Componenta-konsernin viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille erille jää täysi kate. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty eräpäivänä, maksetaan lainan pääoma takaisin siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin takaisinmaksu siirtyy aina seuraavan vuoden vastaavaan päivään. Componenta Oyj:llä on lainaehdoissa määritellyin edellytyksin oikeus maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen ennenaikaisesti takaisin. Lainalle maksetaan kiinteää korkoa 5,75 % p.a. Kertynyt korko maksetaan jälkikäteen vuosittain 15.3. siltä osin kuin maksun määrä ei ylitä Componenta Oyj:n taseen ja konsernitaseen mukaista vapaata omaa pääomaa. Mahdollisesti maksamaton korko jää yhtiön velaksi ja sille maksetaan vuotuista korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Lainalle ei ole asetettu vakuutta.

Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Laina on jaettu tilinpäätöksessä oman ja vieraan pääomaan osuuteen. Vieras pääoma on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja kirjattu pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Oman pääoman osuus 1,5 Me on kirjattu oman pääoman rahastoon. Kertynyt korko ajalta 15.3. - 31.12.2007 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Kukin 2 000 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 200 Componenta Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 10,0 euroa. Laina on kokonaisuudessaan vaihdettavissa enintään 1 900 000 osakkeeseen. Componentan osakepääomaa voidaan korottaa enintään 3,8 Me:lla. Lainan vaihtoaika alkoi 1.5.2005 ja päättyy 1.3.2010. Vaihdetut osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä kaudelta, jonka aikana vaihto on tapahtunut. 31.12.2007 mennessä 1 694 lainaosuutta oli vaihdettu 338 800 osakkeeseen. Vaihtojen myötä osakepääoma kasvoi tilikauden

aikana 0,7 Me ja ylikurssirahasto 2,7 Me. Jäljellä olevan velan tasearvo 31.12.2007 on 14,7 Me.

Pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella pääomalainan ottamisesta. Laina laskettiin liikkeelle 17.11.2006. Lainaehtojen mukainen takaisinmaksettava pääoma on 14 166 000 euroa. Lainan emissiokurssi oli 95%. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 17.11.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 17.11. kiinteää korkoa 6,75 % p.a.

Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla. Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Componenta Oyj:llä on oikeus 17.11.2009 alkaen vuosittain koronmaksupäivänä 17.11. maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen takaisin osittain tai kokonaan, mikäli edellämainitut lainan ja koron takaisinmaksuedellytykset ovat olemassa. Lainan tasearvo 31.12.2007 on 13,4 Me. Kertynyt korko ajalta 17.11. - 31.12.2007 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

Vaihdettava pääomalaina 2006

Componenta Oyj:n hallitus päätti vuonna 2006 ylimääräisen yhtiökokouksen valtuutuksella vaihdettavan pääomalainan ottamisesta. Laina laskettiin liikkeelle 4.12.2006. Lainaehtojen mukainen takaisinmaksettava pääoma on 19 695 600 euroa. Lainan emissiokurssi oli 95%. Laina maksetaan takaisin yhtenä eränä 4.12.2011. Lainan pääomalle maksetaan vuosittain jälkikäteen 4.12. kiinteää korkoa 5,75 % p.a. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainoihin perustuvilla saatavilla on huonompi etuoikeus kuin Componenta Oyj:n muilla velkasitoumuksilla.

Lainan pääoma ja korko voidaan maksaa vain siltä osin kuin Componenta Oyj:n vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää Componenta Oyj:n viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Mikäli lainan takaisinmaksuedellytykset eivät täyty lainan eräpäivänä, maksetaan lainan pääomaa takaisin osittain siltä osin kuin se takaisinmaksuedellytysten puitteissa on mahdollista. Muilta osin lainan takaisinmaksu siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa. Maksamatta jääneelle korolle maksetaan korkoa, joka on 2 % yli lainalle maksettavan koron. Componenta Oyj:llä on lainaehdoissa määritellyin edellytyksin oikeus maksaa lainan pääoma kertyneine korkoineen ennenaikaisesti takaisin.

Laina on jaettu tilinpäätöksessä oman ja vieraan pääomaan osuuteen. Vieras pääoma on arvostettu taseessa jaksotettuun hankintamenoon ja kirjattu pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Oman pääoman osuus 2,2 Me on kirjattu oman pääoman rahastoon. Kertynyt korko ajalta 4.12. - 31.12.2007 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin. Kukin 1 800 euron lainaosuus oikeuttaa lainaosuuden haltijan vaihtamaan lainaosuuden 200 Componenta Oyj:n osakkeeseen. Osakkeen vaihtokurssi on 9,0 euroa. Laina on kokonaisuudessaan vaihdettavissa enintään 2 188 400 uuteen osakkeeseen. Componentan osakepääomaa voidaan korottaa enintään 4 376 800 eurolla. Lainan vaihtoaika on 2.1.2007 - 15.11.2011. Lainan vaihtoaika on vuosittain 2.1. - 30.11. Uusien osakkeiden oikeus osinkoon alkaa uusien osakkeiden rekisteröimisestä.

31.12.2007 mennessä oli 2 907 lainaosuutta vaihdettu yhteensä 581 400 osakkeeseen. Vaihtojen myötä osakepääoma kasvoi 1,2 Me ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 4,1 Me. Vieraan pääoman osuuden arvo taseessa 31.12.2007 on 12,5 Me.

Pääomalaina 2004

Componenta B.V.:llä on 31.12.2007 ulkoista pääomalainaa entiseltä osakkeenomistajaltaan 2,1 Me (26.3.2004 nostettu 2,0 Me pääomalaina ja 30.6.2005 pääomitettu korko 0,1 Me). Laina-aika päättyy 30.6.2008. Lainapääoma ja kertyneet korot maksetaan kokonaisuudessaan takaisin eräpäivänä. Lainalle maksetaan 2,0 %:n vuotuista korkoa. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. Pääomalainan kertynyt korko ajalta 1.7.2005 - 31.12.2007 on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi siirtovelkoihin.

29. Lyhytaikaiset korottomat velat

	2007	2006	Ostovelkojen valuuttajakauma	2007	2006
Ostovelat	65,5	60,7		%	%
Siirtovelat	29,6	33,6	EUR	66,9	59,3
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	0,2	0,0	USD	0,5	0,4
Saadut ennakot	0,6	2,7	SEK	10,1	19,1
Muut velat	10,1	10,0	GBP	2,4	1,9
	105,9	106,9	NOK	0,1	0,1
			DKK	0,4	0,4
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät muodostuvat pääasiassa henkilöstö			YTL	19,6	18,8

kuluista ja korkojaksotuksesta.

30. Rahoitusvarojen sekä -velkojen tasearvot ja käyvät arvot kategorioittain

	2007	2007	2006	2006
Rahoitusvarat	Tasearvo	Käypä arvo		Tasearvo Käypä arvo
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	1,2	1,2	0,1	0 , 1
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	1,6	1,6	1,1	1,1
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON JA HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Lainat ja muut saamiset
Rahavarat	27,5	27,5	15,3	15,3
Lainasaamiset	4,3	4,3	0,5	0,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	71,2	71,2	87,4	87,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	0,9	0,9	0,5	0,5
Rahoitusvelat
KÄYPÄÄN ARVOON KIRJATTAVAT ERÄT
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat erät
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	0,1	0,1	0,5	0,5
Suojauslaskennassa mukana olevat erät
Johdannaiset (tehokas ja tehoton osuus)	0,1	0,1	0,1	0,1
JAKSOTETTUUN HANKINTAMENOON KIRJATTAVAT ERÄT
Muut rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	91,6	92,3	110,1	109,9
Yritystodistuslainat	108,2	108,2	69,7	69,7
Rahoitusleasingvelat	8,5	8,5	14,5	14,5
Eläkelainat	5,8	5,5	7,9	7,5
Vaihdettavat pääomalainat - vieraan pääoman osuus	27,2	29,4	33,6	33,0
Pääomalainat	28,2	28,7	30,9	30,7
Ostovelat ja muut velat	67,1	67,1	64,0	64,0

Korollisten lainojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla sopimuksen tulevat kassavirrat sopimusehtoja vastaavilla tilinpäätöshetken markkinakoroilla tai arvioilla käyvästä korosta.

Myyntisaamisten, ostovelkojen ja lyhyisiin markkinakorkoihin sidottujen rahoitusleasingsopimusten tasearvojen voidaan olettaa vastaavan riittävällä tarkkuudella niiden käypiä arvoa johtuen lyhyistä maturiteeteista ja koronuudistumisjaksoista.

31. Pääoman hallinta

Componenta-konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen pääomavaltainen ja näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen optimoimiseksi. Myös viime vuosien merkittävät yritysostot ja investoinnit ovat aiheuttaneet paineita konsernin pääomarakenteelle.

Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti erityisesti yhtiön oman pääoman suhdetta taseen loppusummaan, jonka tavoitearvo pääomalainan ehtoiset velat omaan pääoman luettuna on 40 %. Sisäisen seurannan lisäksi konserni raportoi ulkoisille sidosryhmille sopimusehtojen mukaisesti lainojen kovenanteissa sovittuja tunnuslukuja. Konserni pyrkii saavuttamaan rahoituksen hinnoitteluun liittyvät kannustintasot rahoituskulujen pienentämiseksi.

Pääomaa pyritään hallinnoimaan paitsi osingonjakopolitiikalla, myös laskemalla liikkeelle pääomalainoja, joita käsitellään johdon raportoinnissa oman pääoman eränä. Vuoden 2007 aikana on jatkettu merkittäviä panostuksia käyttöpääoman pienentämiseksi muun muassa logistiikan tehostamisella ja laajentamalla myyntisaamisten edelleen myynteihin liittyviä projekteja.

Tärkeimmät velkaantumisastetta kuvaavat tunnusluvut:

	31.12.2007	31.12.2006
Nettovelat suhteessa omaan pääomaan,
pääomalainat omassa pääomassa	120,2 %	123,1 %
Oma pääoma sisältäen pääomalainat
suhteessa taseen loppusummaan	31,4 %	32,5 %

32. Rahoitusriskien hallinta

Jälleenrahoitus- ja likviditeettiriskit

Konsernin rahoituksen saatavuus pyritään varmistamaan hajauttamalla lainasalkku maturiteettien, rahoituslähteiden ja -instrumenttien osalta. Pitkäaikaisten lainojen maturiteettijakauma on esitetty liitetietojen kohdassa 28. Yhden rahoituslähteen luototusosuus ei saa nousta rahoituspolitiikassa asetetun määrän yli. Konsernissa käytössä olevista rahoitusinstrumenteista tärkeimpiä ovat syndikoidut rahoituslimiittisopimukset, erimuotoiset pääomalainat, bilateraaliset sopimukset, yritystodistuslimiitti (150 Me), myyntisaatavien rahoitus ilman takautumisoikeutta sekä leasingrahoitus. Vuonna 2007 solmituista

uusista rahoitussopimuksista merkittävin oli Componenta Oyj:n allekirjoittama viiden vuoden syndikoitu rahoituslimiittisopimus määrältään 200 Me.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernilla tulee olla maksuvalmius, jolla katetaan lähitulevaisuuteen kohdistuvat sitoumukset. Maksuvalmiuden vähimmäismäärä on määritelty rahoituspolitiikassa. Konsernin maksuvalmius on turvattu kassavarojen lisäksi vahvistetuilla, käyttämättömillä luottolimiiteillä, joiden määrä tilinpäätöshetkellä oli 143 Me (137 Me). Kassavaroja sijoitetaan vain hallituksen hyväksymän vastapuoliluettelon mukaisesti kohteisiin, joissa luottoriski on arvioitu vähäiseksi.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2007

2008	2009	2010	2011	2012	2013+
					-0,1
					-
					-2,0
					-
					-
					-
					-0,3
					-

-219,7	-29,2	-29,8	-39,7	-52,6	-2,4
	-29,6 -111,0 -1,9 -2,3 -1,7 -7,4 -66,0 0,2	-13,0 - -1,7 -1,4 -1,7 -11,3 -0,2 0,1	-7,6 - -2,3 -1,3 -17,3 -1,0 -0,2 -0,1	-7,1 - -0,9 -1,3 -15,3 -15,1 - 0,0	-51,8 - -0,8 - - - - -

Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut voimassa vain tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata konsernin odotettua rahavirtaa.

Valuuttajohdannaisten tuleviin kassavirtoihin liittyy valuuttakurssieron osalta myös huomattava vaihtelun mahdollisuus eikä niitä siksi esitetä takaisinmaksutaulukossa. Sähköjohdannaiset liittyvät oleellisesti fyysisiin sähköntoimituksiin ja käsitellään siten osana tulevia sähkönostoja. Näin ollen niitä ei raportoida osana konsernin rahoitusvelkojen kassavirtataulukkoa. Valuuttajohdannaisten (lisättynä korkoeroilla), sähköjohdannaisten sekä korko-optioiden odotetut kassavirrat tilinpäätöshetkellä vastaavat niiden käypiä arvoja (liitetietojen kohta 33 Johdannaissopimukset).

Rahoitusleasingsopimusten osalta käytetään rahoitusleasingvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä approksimaationa todellisista maksetuista vuokrista. Pieniä eroa todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan taulukossa esitetyistä luvuista.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2006

	2007	2008	2009	2010	2011	2012+
Lainat rahoituslaitoksilta	-39,0	-22,9	-38,8	-20,9	-0,4	-
Yritystodistuslainat	-70,8	-	-	-	-	-
Rahoitusleasing	-2,7	-2,6	-2,1	-1,7	-1,2	-5,8
Eläkelainat	-2,5	-2,3	-1,4	-1,3	-1,3	-
Vaihdettavat pääomalainat	-2,2	-2,2	-2,2	-21,2	-20,8	-
Pääomalainat	-5,3	-7,3	-11,4	-1,0	-15,1	-
Ostovelat ja muut velat	-60,9	-0,5	-0,2	-0,2	-	-
Koronvaihtosopimukset,	0,2	0,1	0,1	-	-	-
netto
	-183,2	-37,7	-56,0	-46,3	-38,8	-5,8

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositio määritellään liiketoiminnan kassavirtaposition perusteella, joka sisältää konsernin ennustetut kaupalliset valuuttavirrat 6 kuukauden jaksolla sekä valuuttamääräiset investoinnit. Transaktiopositioon sisällytetään myös taseen valuuttamääräiset monetaariset erät joko suojaavina tai positiota kasvattavina erinä. Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin euro. Rahoituspolitiikan mukaisesti sekä konsernin transaktiopositiosta että translaatiopositiosta suojataan 50 - 100 %. Hallituksen erikseen hyväksymissä tapauksissa näistä suojausasteista voidaan poiketa. Suojautumisessa käytetään valuuttalainojen ja -talletusten sekä muiden luonnollisten suojaussuhteiden lisäksi tavanomaisia johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.

Valuuttariskin kannalta merkittävimmät valuutat ovat Turkin liira, Yhdysvaltojen dollari, Iso-Britannian punta ja Ruotsin kruunu. Näistä erityisesti Yhdysvaltain dollari on kasvattanut merkitystään tilikaudella 2007.

31.12.2007		Valuutan heikentyminen / vahvistuminen euroa vastaan 5 %
	EKP:n keskikurssi 31.12.2007	Avoin valuuttapositio Me	Vaikutus tuloslaskelmaan Me	Vaikutus taseen omaan pääomaan Me
EUR/USD	1,4721	-16,2	0,8 / -0,9	-
EUR/GBP	0,73335	6,2	-0,3 / 0,3	-
EUR/TRY	1,7170	58,7	2,0 / -2,2	-4,7 / 5,2
EUR/SEK	9,4415	5,3	-0,5 / 0,6	-
EUR/NOK	7,9580	-	0,0 / -0,0	-
EUR/DKK	7,4583	-1,1	0,0 / -0,0	-
31.12.2006			Valuutan heikentyminen / vahvistuminen euroa vastaan 5 %
	EKP:n keskikurssi 31.12.2006	Avoin valuuttapositio Me	Vaikutus tuloslaskelmaan Me	Vaikutus taseen omaan pääomaan Me
EUR/USD	1,3170	-21,1	1,0 / -1,2	-
EUR/GBP	0,67150	20,2	-1,4 / 1,5	-
EUR/TRY	1,8640	26,2	3,5 / -3,9	-3,3 / 3,7
EUR/SEK	9,0404	1,9	-0,3 / 0,3	-
EUR/NOK	8,2380	0,0	0,0 / -0,0	-
EUR/DKK	7,4560	-0,5	0,0 / -0,0	-

Valuuttapositiossa huomiodaan yllä mainittujen erien lisäksi valuuttamääräiset rahat- ja pankkisaamiset, emoyhtiön antamat ja saamat konsernin sisäiset ja ulkoiset lainat, odotettavissa olevat korkotuotot ja -kulut sekä suojaavat valuuttajohdannaiset.

Herkkysanalyysissä ei ole huomioitu tilinpäätöspäivänä avoimien valuuttamääräisten erien arvostusten purkamisen vaikutusta seuraavan tilikauden tuloslaskelmaan vaan ainoastaan muutos, joka voi aiheutua valuuttakurssien muutoksesta seuraavan tilikauden aikana.

Konsernissa ei sovelleta IAS 39:n mukaista rahavirran tai käyvän arvon suojauslaskentaa transaktioposition osalta. Sen sijaan translaatiopositioiden suojaukset ovat ulkomaiseen yhtiöön tehdyn nettosijoituksen suojauslaskennan piirissä. Tavoitteena on, että näiden suojausten kaikki arvonmuutokset kirjataan omaan pääomaan muuntoeroja vastaan. Näin ollen valuuttakurssien muutoksista aiheutuvia suoria muutoksia omaan pääomaaan aiheuttavat ainoastaan muutokset avoimessa translaatiopositiossa.

Korkoriski

Konsernin käyvän arvon ja rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun, myytyihin laskusaataviin sekä rahoitusleasingsopimuksiin. Konsernin asiakasmarkkinoiden syklisyyden johdosta konsernin nettokorkoaseman keskimääräinen koronuudistusjakso on rahoituspolitiikassa määritelty vähintään vuodeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Konsernin nettokorkoasema uusiutuu keskimäärin 14 kuukaudessa (16 kk). Korkoriskin hallitsemiseksi konsernin lainat ja sijoitukset on hajautettu sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisiin. Lisäksi korkoriski on hajautettu koronuudistusjaksoille. Korkotason muutokset vaikuttavat siten asteittain konsernin tulokseen. Korkoriskiä hallitaan lisäksi käyttämällä korkojohdannaisia. Korjohdannaisilla on lisätty kiinteäkorkoisten sopimusten määrää ja siten pidennetty keskimääräistä koronuudistusjaksoa.

Konserni arvostaa ainoastaan johdannaiset käypään arvoon. Konsernin tulosta suojaavat korkojohdannaiset jaetaan IAS 39:n mukaisessa rahavirran suojauslaskennassa mukana oleviin johdannaisiin sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin ja velkoihin. Näin ollen korkoriskit eivät kohdistu korollisten erien tase-arvoihin vaan ainoastaan tuloslaskelmaan kirjattaviin korkokuluihin ja -tuottoihin, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi luokiteltujen korkojohdannaisten käypien arvojen muutoksiin tuloslaskelmassa sekä rahavirran suojauslaskennassa mukana olevien koronvaihtosopimuksten käypien arvojen muutoksiin konsernin omassa pääomassa.

	31.12.2007	31.12.2006
Euribor 3M	4,684 %	3,725 %
Korkotermiini :
Euribor 3M -korko 3 kuukauden kuluttua	4,516 %	3,935 %
Korkotermiini :
Euribor 3M -korko 6 kuukauden kuluttua	4,417 %	4,062 %
Korkotermiini :
Euribor 3M -korko vuoden kuluttua	4,250 %	3,945 %

		31.12.2007 tilikaudelle 2008
TULOSLASKELMA - RAHOITUSKULUT	Ennustettu rahoi-	Herkkyys	Ennustettu rahoitus-	Herkkyys
	tuskulun muutos	korkokäyrä +50	kulun muutos	korkokäyrä +50
Vaihtuvakorkoiset korolliset velat	-0,4	-0,9	-1,0	-0,8
Kiinteäkorkoiset velat	-0,0	-0,0	-0,0	-0,0
Koronvaihtosopimukset, korkokulut- ja tuotot netto	0,1	0,3	0,2	0,2
Koronvaihtosopimukset, käyvän arvon muutos	-	0,1	-	0,0

OMA PÄÄOMA - SUOJAUSINTRUMENTTIEN RAHASTO	Käyvän arvon muutos korkokäyrä	Käyvän arvon muutos korkokäyrä
	+50bp	+50bp
Koronvaihtosopimukset, netto	0,4	0,3

(Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat)

Ennustettu korkokulun lisäys kuvastaa muutosta korkokuluissa mikäli korkokäyrä toteutuisi markkinoiden tarkasteluhetkellä hinnoittelemalla tavalla. Herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia nousua 0,50 %-yksiköllä.

Laskelmissa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat ainoastaan koronuudistumisriskin. Näin ollen rahoituskulut laskevat yllä esitetyistä arvioista mikäli konserni pienentää seuraavan tilikauden aikana korollisen velan määrää

Korko-optioita ei ole huomioitu laskelmissa, sillä niiden käypien arvojen muutokset ovat toteutuneita korkotuottoja- ja kuluja lukuunottamatta riippuvaisempia markkinakorkojen volatiliteetista kuin korkokäyrän muodosta tai sijainnista.

Luottoriski

Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä. Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa käytetään luottoseurantayhtiöiden maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena. Asiakaskunta on jakautunut ja toimituksia tehdään eri maantieteellisille alueille luottoriskien keskittymisen välttämiseksi. Konserniin luottoriskipositiota pienennetään myymällä laskusaatavia rahoitusyhtiöille ilman takautumisoikeutta ja myyntisaamisten erääntymistä seurataan säännöllisesti.

Tilikaudella 2007 on neuvoteltu kahden asiakkaan kanssa uudelleen maksuehdot sellaisista myyntisaamisista, jotka muutoin olisvat erääntyneet. Tilinpäätöshetkellä näistä saamisista on kuitenkin saatu suoritukset sovitun mukaisesti. Luottotappiot tilikaudella olivat -0,0 Me (-0,4 Me). Konsernin luottotappioriski 106,1 Me (104,4 Me) vastaa rahoistusvarojen ja siirtyvien korkosaamisten yhteismäärää lukuunottamatta myytävissä olevia osakesijoituksia.

Avoimet myyntisaamiset erääntyvät seuraavasti

	31.12.2007	31.12.2006
Erääntymättömät Erääntyneet	44,1	72,6
alle 1 kk	23,1	9,5
1 - 3 kk	2,8	1,8
3 - 6 kk	0,4	0,8
yli 6 kk	0,8	1,7
	71,2	86,4

33. Johdannaissopimukset

Johdannaissopimusten nimellisarvot

	2007 Nimellisarvo	2006 Nimellisarvo
Valuuttajohdannaiset *)
Valuuttatermiinisopimukset	11,8	7,6
Valuutanvaihtosopimukset	64,9	35,5
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	40,0	6,0
Koronvaihtosopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	8,0	15,0
2 - 5 vuoden sisällä erääntyvät	49,1	28,0
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset
Alle 1 vuoden sisällä erääntyvät	3,0	3,7
2 - 5 vuoden sisällä erääntyvät	3,3	3,4

*) Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuosi.

Johdannaissopimusten käyvät arvot

	2007 Käypä arvo, positiivinen	2007 Käypä arvo, negatiivinen	2007 Käypä arvo, netto	2006 Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	0,0	-0,0	0,0	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	0,6	-0,0	0,5	-0,3
Korkojohdannaiset
Korko-optiot	0,3	-	0,3	0,0
Koronvaihtosopimukset	0,5	-0,3	0,2	0,7
Hyödykejohdannaiset
Sähkötermiinisopimukset	1,5	-	1,5	0,3

Johdannaissopimusten nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia, eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta.

Johdannaissopimuksen käypä arvo vastaa sitä tuottoa tai kulua, jonka konserni kirjaisi, jos se sulkisi sopimuksen tilinpäätöspäivänä. Korkooptiosopimusten sekä valuutta- ja sähköjohdannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.

Valuuttajohdannaisten osalta spot-hintojen erotus esitetään valuuttakurssieroissa ja kertyneet korkoerot sekä korkoerojen arvostus korkotuotoissa ja -kuluissa. Niiden korkosuojausten, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, käyvät arvot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin samoin kuin suojauslaskennan retrospektiivisessa tarkastelussa todettu suojauksen tehoton osuus. Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot esitetään taseen lyhytaikaisissa saamisissa ja veloissa.

Sähkötermiinien markkinahintojen muutokset vaikuttaisivat sähköjohdannaisten käypiin arvoihin seuraavasti:

	Sähkötermiinien markkinahinnan
	muutos +10 % / -10%
2007	2006

Sähkötermiinien käyvän arvon muutos 0,8 / -0,8 0,7 / -0,7

Avoimien valuutta- ja korkopositioiden herkkyys markkinahintojen muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 32.

Rahavirran suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

	2007 Nimellisarvo	2007 tehokas osuus	2006 Käypä arvo, Nimellisarvo	2006 Käypä arvo, tehokas osuus
Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimukset	37,0	-0,1	38,0	0,6
Hyödykejohdannaiset Sähkötermiinisopimukset	6,3	1,5	7,1	0,3

Korkojen- ja hyödykkeiden markkinahintariskeiltä suojaavien johdannaisten käyvät arvot on kirjattu rahavirran suojauslaskennan periaatteiden mukaisesti oman pääoman suojausinstrumenttien rahastoon, josta ne siirretään tuloslaskelmaan suojattavan erän toteutuessa tai jos sen toteutumista ei enää voida pitää todennäköisenä. Tilinpäätöshetkellä korkoriskeiltä suojatut erät toteutuvat viiden vuoden kuluessa ja suojatut sähköostot neljän vuoden kuluessa. Suojattujen rahavirtojen toteutuminen on erittäin todennäköistä.

	2007	2006
Tytäryhtiöiden hankintamenoon kirjatut
toteutuneet valuuttakurssierot	-	4,0

Ulkomaiseen yhtiöön tehtyjen nettosijoitusten suojauslaskennassa mukana olevat johdannaissopimukset

	2007	2007	2006	2006
Nimellisarvo			Käypä arvo Nimellisarvo	Käypä arvo
		Tehokas osuus		Tehokas osuus

Valuuttajohdannaiset
Valuuttatermiinisopimukset	-	-	0,7	0,0
Valuutanvaihtosopimukset	14,6	0,0	7,9	0,1

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia suojaamaan määriteltyjen valuuttajohdannaisten toteutuneet valuuttakurssierot sekä valuuttakurssierojen käyvät arvot on kirjattu oikaisemaan oman pääoman muuntoeroja, josta ne siirretään tuloslaskelmaan, mikäli sijoituksesta tai sen osasta luovutaan.

	2007	2006
Muuntoeroja oikaisemaan kirjatut toteutuneet
ja toteutumattomat valuuttakurssierot	-2,2	0,0
(Ennen verovaikutusta)

34. Muut vuokrasopimukset

Konserni vuokralle ottajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Yhden vuoden kuluessa	1,4	1,7
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	3,0	3,4
Yli viiden vuoden kuluttua	0,3	0,5
	4,7	5,5

Ei-purettavissa olevat muut vuokrasopimukset sisältää suurimmaksi osaksi kiinteistöjen, tuotantolaitteiden ja autojen vuokrasopimuksia, joiden keskimääräinen pituus on 3 - 5 vuotta. Joihinkin sopimuksista sisältyy osto-optio hintaan, jonka voidaan odottaa vastaavan mahdollisena toteutushetkenä kohteen käypää arvoa.

Vuoden 2007 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 1,7 Me (1,8 Me).

Konserni vuokralle antajana

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

Yhden vuoden kuluessa	0,5	0,5
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	1,1	1,0
	1,6	1,5

Muutamia tällä hetkellä tarpeettomista tuotanto- ja toimistotiloista on annettu vuokralle. Vuokrasopimusten pituudet ovat keskimäärin yhdestä kolmeen vuotta, mutta joihinkin sopimuksiin liittyy mahdollisuus jatkovuokrakauteen alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Osa kiinteistöistä luokitellaan IFRS:n mukaisesti sijoituskiinteistöiksi.

35. Vastuusitoumukset

Kiinteistökiinnitykset Omista velvoitteista	7,2	34,5
Yrityskiinnitykset Omista velvoitteista	2,6	15,3
Pantit Omista velvoitteista	152,9	126,5
Muut vastuut *)	10,1	8,4

*) Sisältää Euroopan komission 20.10.2005 antaman päätöksen, jossa Componenta Oyj velvoitetaan palauttamaan Karkkilan kaupungille väitettyä EY:n perustamissopimuksen vastaista valtiontukea yhteensä noin 2,4 Me korkoineen siitä päivästä lukien, kun tuki on asetettu Componenta Oyj:n käyttöön. Komission päätöksessä väitetty takaisinperittävä tuki muodostuu kahdesta erästä seuraavasti:

Karkkilan kaupungin Componenta Oyj:lle maksama kauppahinta Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:n osakkeista määrältään noin 0,7 Me;
Karkkilan Keskustakiinteistöt Oy:n Componenta Oyj:lle maksama osakaslainasaatava määrältään noin 1,7 Me.

Componenta Oyj on valittanut Euroopan komission päätöksestä Euroopan Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen ("CFI") 29.12.2005 jätetyllä kanteella. Oikeudenkäynti CFI:ssä on kesken.

Suomen valtio on käynnistänyt Componenta Oyj:tä vastaan komission päätöksen 20.10.2005 perusteella takaisinperintäoikeudenkäynnin Helsingin hallinto-oikeudessa. Valtio vaatii oikeudenkäynnissä Componenta Oyj:tä palauttamaan Karkkilan kaupungille komission määrältään täsmentämän päätöksen perusteella 2,1 Me 4,43 % vuotuisine korkoineen (0,4 Me:lle 28.2.2004 lähtien ja 1,7 Me:lle 4.3.2004 lähtien). Componenta Oyj on kiistänyt valtion vaatimukset kokonaisuudessaan perusteettomina. Oikeudenkäynti hallinto-oikeudessa on kesken.

Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia

	2007	2006
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat	0,4	24,2
Eläkelainat	4,8	6,6
	5,2	30,8
Velat, joiden vakuudeksi on annettu muita pantteja
Rahalaitoslainat	65,1	15,3
Eläkelainat	1,1	1,3
	66,2	16,7

36. Lähipiiritapahtumat

Konserniyhtiöt

yritys	kotipaikka	konsernin omistusosuus %	emoyhtiön omistusosuus %
Componenta Främmestad AB	Essunga, Ruotsi	100,0	-
Componenta Industri AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta Karkkila Oy	Karkkila	100,0	100,0
Componenta Nisamo Oy	Lempäälä	100,0	-
Componenta Pietarsaari Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pietarsaari MS Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pistons Oy	Pietarsaari	100,0	-
Componenta Pori Oy	Pori	100,0	-
Componenta Suomivalimo Oy	Iisalmi	100,0	-
Componenta Sweden AB	Kristinehamn, Ruotsi	100,0	-
Componenta Wirsbo AB	Surahammar, Ruotsi	95,0	-
Componenta Åmål AB	Åmål, Ruotsi	100,0	-
Componenta B.V.	Belfeld, Alankomaat	100,0	100,0
Componenta Döktas Dökümcülük		92,6	92,6
Ticaret ve Sanayi A.S.	Orhangazi, Turkki
Componenta UK Ltd	Staffordshire, Iso-Britannia	92,6	-
De Globe N.V.	Sint-Lambrechts-Woluwe, Belgia	100,0	-
De Globe-Guss GmbH	Korshenbroich, Saksa	100,0	-
De Globe Foundries Limited	Derbys, Iso-Britania	100,0	-
De Globe Componenta USA, LCC	USA	100,0	-
Hejarsmide AB	Smedjebacken, Ruotsi	95,0	-
Högfors-Finance Oy	Karkkila	100,0	-
Karkkilan Koskikiinteistö Oy	Karkkila	81,0	66,9
Karkkilan Lääkärikeskus Oy	Karkkila	100,0	100,0
Karkkilan Valimokiinteistö Oy	Karkkila	100,0	-
Kiinteistö Oy Ala-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Kiinteistö Oy Pietarsaaren Tehtaankatu 13	Pietarsaari	100,0	-
Kiinteistö Oy Uusporila	Karkkila	100,0	31,8
Kiinteistö Oy Ylä-Emali	Karkkila	100,0	100,0
Luoteis-Uudenmaan Kiinteistöt Oy	Karkkila	100,0	100,0
Pietarsaaren Vanha Valimo Oy	Pietarsaari	100,0	-
Uudenmaan Rakennustiimi Oy	Karkkila	100,0	100,0
Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy	Karkkila	100,0	100,0
Verkoopmaatschappij De Globe B.V.	Tegelen, Alankomaat	100,0	-

Liiketapahtumat lähipiirin kanssa

	2007	2006

Tavaroiden myynnit osakkuusyrityksille	0,0	0,4
Palvelujen myynnit osakkuusyrityksille	-	0,0
	-	0,4

Palveluiden ostot osakkuusyrityksiltä	-0,1	-0,2
	-0,1	-0,2

Lähipiirin kanssa toteutuneet tavaroiden ja palvelujen myynnit perustuvat konsernin voimassaoleviin hinnastoihin.

Johdon (hallituksen jäsenet, toimitusjohtajat ja toimitusjohtajien sijaiset) työsuhde-etuudet

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, Me	-1,7	-1,3
Palkat ja palkkiot, 1 000 e Toimitusjohtaja	-189	-229

	2007	2006
Hallituksen jäsenet
Heikki Bergholm	-50	-50
Heikki Lehtonen	-25	-20
Juhani Mäkinen	-25	-32
Marjo Raitavuo	-25	-20
Matti Tikkakoski	-25	-23

Vuoden 2001 optioiden merkintä päättyi 31.10.2006. Edellä esitetyt v. 2006 palkat ja palkkiot pitävät sisällään optioiden myynnistä saadut tulot.

Erityisiä johdon eläkesitoumuksia ei ole. Konserniin kuuluvien yhtiöiden toimitusjohtajille ja hallitusten jäsenille ei ole myönnetty lainoja.

Velat ja saamiset osakkuusyrityksiltä on eritelty kyseisten tase-erien liitetiedoissa, liiteet 18 ja 21.

Componenta Oyj antoi vuonna 2005 lähipiiriin kuuluvan henkilön puolesta konsernin liiketoimintaan liittyvän lainatakauksen (0,3 Me). Takaus päättyi vaatimuksetta vuonna 2007. Componenta Oyj myönsi vuonna 2007 lähipiiriin kuuluvalle henkilölle lainan (0,3 Me) konserniiin kuuluvan tytäryhtiön osakkeiden hankkimiseksi. Laina erääntyy korkoineen maksettavaksi vuonna 2013. Myydyt osakkeet on asetettu lainan vakuudeksi.

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)

Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1. - 31.12.

Me	2007	2006
LIIKEVAIHTO	7,7	6,3
Liiketoiminnan muut tuotot	10,6	0,4
Liiketoiminnan kulut	-9,3	-7,3
Poistot	-0,2	-0,3
LIIKEVOITTO	8,8	-0,9
Rahoitustuotot	20,3	10,2
Rahoituskulut	-18,3	-9,7
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	1,9	0,6
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN	10,7	-0,3
Tilinpäätössiirrot	-	0,0
Välittömät verot	-0,1	-
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	10,6	-0,3
Emoyhtiön tase
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	0,6	0,5
Aineelliset hyödykkeet	0,4	0,3
Sijoitukset	207,2	171,8
	208,2	172,6
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset	102,2	91,2
Lyhytaikaiset saamiset	8,7	6,3
Rahat ja pankkisaamiset	1,2	1,3
	112,1	98,8
VASTAAVAA YHTEENSÄ	320,3	271,4

Emoyhtiön tase

Me	2007	2006
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	21,9	20,0
Ylikurssirahasto	15,1	12,4
Vararahasto	0,0	0,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	4,1	-
Kertyneet voittovarat	15,6	18,4
Tilikauden voitto/tappio	10,6	-0,3
Oma pääoma yhteensä	67,3	50,5
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	0,0	0,0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikaiset velat
Pääomalainat	53,8	65,6
Muut korolliset velat	65,7	70,0
Lyhytaikaiset velat
Pääomalainat	3,2	3,2
Muut korolliset velat	123,4	75,5
Korottomat velat	7,0	6,6
Vieras pääoma yhteensä	253,1	220,8
VASTATTAVAA YHTEENSÄ	320,3	271,4

Konsernin kehitys

KONSERNIN KEHITYS 2003 - 2007

	FAS	FAS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
Me	2003	2004	2004	2005	2006	2007
Liikevaihto	177,8	316,1	316,0	343,2	362,1	634,7
Liikevoitto	0,1	23,1	25,7	9,9	14,5	45,9
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,6	-7,6	-7,9	-8,9	-9,9	-23,2
Tulos rahoituserien jälkeen	-7,5	15,6	17,9	1,0	4,6	22,7
Tilikauden tulos	-4,5	20,6	15,6	2,2	3,5	20,9
Tilauskanta kauden lopussa	25,1	59,2	59,2	60,4	95,4	129,0
Liikevaihdon muutos, %	-1,7	77,8	77,7	8,6	5,5	75,3
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus, %	71,0	81,4	81,4	81,9	82,4	89,1

KONSERNIN KEHITYS 2003 - 2007 ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ

	FAS	FAS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
Me	2003	2004	2004	2005	2006	2007
Liikevaihto	177,8	316,1	316,0	343,2	362,1	634,7
Liikevoitto	8,1	11,4	12,5	6,6	14,9	38,2
Rahoitustuotot ja -kulut	-7,6	-7,6	-7,9	-8,9	-9,9	-23,2
Tulos rahoituserien jälkeen	0,5	3,9	4,6	-2,4	5,0	14,9

	FAS	FAS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
	31.12.2003	31.12.2004	31.12.2004	31.12.2005	31.12.2006	31.12.2007
Taseen loppusumma	191	273	272	269	484	497
Korolliset nettovelat	125	136	142	145	251	243
Sijoitettu pääoma	159	201	200	198	360	371
Sijoitetun pääoman tuotto, %	0,8	13,1	14,2	5,0	6,6	12,8
Oman pääoman tuotto, %	-11,8	35,5	28,1	4,2	5,9	23,1
Omavaraisuusaste, %	17,8	23,3	20,6	18,1	19,2	20,3
Net gearing, %, pääomalaina velkana	368,3	214,2	253,8	297,5	270,7	241,3
Bruttoinvestoinnit	1,6	35,1	37,0	25,1	123,6	64,5
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa	1 565	2 213	2 213	2 185	4 316	4 158
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	1 595	2 168	2 168	2 214	2 196	4 206

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Me	1-12/2006	1-12/2007
Pohjoismaat	177,1	183,5
Muu Eurooppa	162,6	421,8
Muut maat	22,5	29,4
Yhteensä	362,1	634,7

LIIKEVAIHDON KEHITYS MARKKINA-ALUEITTAIN

Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
45,6	47,3	35,4	48,8	53,7	46,5	38,5	44,9
42,1	42,2	37,1	41,2	106,7	106,6	96,7	111,8
5,9	5,1	5,9	5,5	7,4	7,7	8,0	6,3
93,6	94,6	78,4	95,5	167,9	160,7	143,2	162,9

KONSERNIN KEHITYS

Me	1-12/2006	1-12/2007
Liikevaihto	362,1	634,7
Liikevoitto	14,5	45,9
Nettorahoituskulut	-9,9	-23,2
Tulos rahoituserien jälkeen	4,6	22,7

Konsernin kehitys liiketoimintadivisioonittain

Liikevaihto, Me	1-12/2006	1-12/2007
Valimot	224,5	241,7
Konepajat	137,9	158,6
Döktas	-	232,5
Muu liiketoiminta	89,1	151,0
Sisäiset ja kertaluontoiset erät	-89,4	-149,1
Componenta yhteensä	362,1	634,7

Liikevoitto, Me	1-12/2006	1-12/2007
Valimot	6,6	16,7
Konepajat	5,8	5,0
Döktas	-	14,4
Muu liiketoiminta	2,7	2,4
Sisäiset ja kertaluontoiset erät	-0,6	7,5
Componenta yhteensä	14,5	45,9

Tilauskanta, Me	1-12/2006	1-12/2007
Valimot ja konepajat	52,0	66,5
Döktas	34,7	46,1
Muu liiketoiminta	8,8	16,4
Componenta yhteensä	95,4	129,0

KONSERNIN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN

Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Liikevaihto	93,6	94,6	78,4	95,5	167,9	160,7	143,2	162,9
Liikevoitto	5,3	6,6	-1,2	3,8	26,2	11,3	3,9	4,6
Nettorahoituskulut	-2,2	-2,5	-2,3	-3,0	-4,4	-6,2	-7,0	-5,7
Tulos rahoituserien jälkeen	3,1	4,1	-3,4	0,9	21,8	5,1	-3,1	-1,1

Liiketoimintadivisioonien kehitys neljännesvuosittain

Liikevaihto, Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Valimot	57,5	61,2	49,1	56,8	63,1	62,0	52,4	64,2
Konepajat	35,4	35,1	30,7	36,7	41,2	40,6	35,2	41,7
Döktas	-	-	-	-	61,5	60,2	55,2	55,7
Muu liiketoiminta	25,1	23,5	15,1	25,4	41,3	36,5	32,6	40,5
Sisäiset ja kertaluontoiset erät	-24,4	-25,2	-16,4	-23,4	-39,2	-38,6	-32,2	-39,1
Componenta yhteensä	93,6	94,6	78,4	95,5	167,9	160,7	143,2	162,9
Liikevoitto, Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Valimot	2,9	4,2	-2,1	1,6	5,2	6,1	0,8	4,7
Konepajat	1,8	1,5	0,6	1,8	1,5	1,3	1,1	1,1
Döktas	-	-	-	-	5,2	4,7	2,2	2,3
Muu liiketoiminta	0,6	0,9	0,4	0,8	1,5	0,3	0,7	0,0
Sisäiset ja kertaluontoiset erät	-0,1	-0,1	-0,1	-0,3	12,8	-1,0	-0,8	-3,5
Componenta yhteensä	5,3	6,6	-1,2	3,8	26,2	11,3	3,9	4,6
Tilauskanta kauden lopussa, Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Valimot ja konepajat	52,6	48,9	50,0	52,0	51,4	53,6	62,7	66,5
Döktas	-	-	-	34,7	42,3	39,3	45,4	46,1
Muu liiketoiminta	12,9	12,7	14,9	8,8	11,0	14,0	16,9	16,4
Componenta yhteensä	65,5	61,6	64,9	95,4	104,7	106,9	125,0	129,0

KONSERNIN KEHITYS ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ

Me	1-12/2006	1-12/2007
Liikevaihto	362,1	634,7
Liikevoitto	14,9	38,2
Nettorahoituskulut	-9,9	-23,2
Tulos rahoituserien jälkeen	5,0	14,9

KONSERNIN KEHITYS LIIKETOIMINTADIVISIOONITTAIN ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ

Liikevoitto, Me	1-12/2006	1-12/2007
Valimot	6,6	16,7
Konepajat	5,8	5,0
Döktas	-	14,4
Muu liiketoiminta	2,7	2,4
Sisäiset erät	-0,2	-0,3
Componenta yhteensä	14,9	38,2

KONSERNIN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ

Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Liikevaihto	93,6	94,6	78,4	95,5	167,9	160,7	143,2	162,9
Liikevoitto	5,3	6,6	-1,2	4,2	13,3	11,3	4,9	8,8
Nettorahoituskulut	-2,2	-2,5	-2,3	-3,0	-4,4	-6,2	-7,0	-5,7
Tulos rahoituserien jälkeen	3,1	4,1	-3,4	1,2	8,9	5,1	-2,1	3,1

LIIKETOIMINTADIVISIOONIEN KEHITYS NELJÄNNESVUOSITTAIN ILMAN KERTALUONTOISIA ERIÄ

Liikevoitto, Me	Q1/06	Q2/06	Q3/06	Q4/06	Q1/07	Q2/07	Q3/07	Q4/07
Valimot	2,9	4,2	-2,1	1,6	5,2	6,1	0,8	4,7
Konepajat	1,8	1,5	0,6	1,8	1,5	1,3	1,1	1,1
Döktas	-	-	-	-	5,2	4,7	2,2	2,3
Muu liiketoiminta	0,6	0,9	0,4	0,8	1,5	0,3	0,7	0,0
Sisäiset erät	-0,1	-0,1	-0,1	0,1	-0,1	-1,0	0,1	0,7
Componenta yhteensä	5,3	6,6	-1,2	4,2	13,3	11,3	4,9	8,8

Osakkeet ja osakkeenomistajat

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2007

		Osuus
Osakkaan nimi	Osakkeet	äänivallasta, %
1 Lehtonen Heikki	4 058 674	37,09
Cabana Trade S.A.	3 801 988
Oy Högfors-Trading Ab	256 686
2 Etra-Invest Oy Ab	2 550 000	23,30
3 Inkinen Simo-Pekka	361 680	3,33
Inkinen Simo-Pekka	357 680
Väli-Gunnarla Avoin Yhtiö	4 000
Nahkionkosken Voimalaitos Ky	3 000
4 OP-Suomi Pienyhtiöt	269 179	2,46
5 FIM Fenno Sijoitusrahasto	207 478	1,90
6 Lehtonen Anna-Maria	178 823	1,63
7 Bergholm Heikki	165 000	1,51
8 Laakkonen Mikko	160 000	1,46
9 Sijoitusrahasto Mandatum Suomi Kasvuosake	97 500	0,89
10 Fondita Nordic Micro Cap Sijoitusrahasto	90 000	0,82
11 Lehtonen Yrjö M.	85 040	0,78
12 SR eQ Suomi Pienyhtiöt	65 345	0,60
13 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	57 600	0,53
14 Seppo Saario Oy	55 000	0,50
15 Sijoitusrahasto eQ Suomiliiga/Sijoitus	51 556	0,47
Hallintarekisteröidyt osakkeet	302 345	2,76
Muut osakkaat	2 184 278	19,96
Yhteensä	10 942 498	100,00

Hallituksen jäsenten omistusosuus on 38,8 %. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus.

Jos kaikki vaihtovelkakirjat konvertoidaan osakkeiksi, hallituksen jäsenten omistusosuus muuttuu 32,0 %:iin.

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2007

	Osakkaita		Osakkeita
Osakkeiden lukumäärä	kpl	%	kpl	%
1 - 100	306	19,55	19 786	0,18
101 - 500	653	41,73	192 221	1,76
501 - 1 000	271	17,32	222 700	2,04
1 001 - 5 000	235	15,02	565 017	5,16
5 001 - 10 000	36	2,30	278 571	2,55
10 001 - 50 000	47	3,00	1 014 230	9,27
50 001 - 100 000	7	0,45	502 041	4,59
100 001 - 500 000	8	0,51	1 795 944	16,41
500 001 -	2	0,13	6 351 988	58,05
Yhteensä = liikkeellelaskettu määrä	1 565	100,00	10 942 498	100,00

Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain 31.12.2007

	%
Kotimaiset yritykset	29,81
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	5,32
Julkisyhteisöt	0,55
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	2,77
Kotitaloudet	23,54
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja muu ulkomaalaisomistus	38,00
Yhteensä	100,00

Osakekohtaiset tiedot	2007	2006

Tulos/osake (EPS), e	1,97	0,36
Tulos/osake (EPS) laimennuksella, e	1,61	0,36
Oma pääoma/osake, e	8,34	5,50
Osinko/osake, e *)	0,50	0,25
Osinko/tulos, %	25,37	69,05
Efektiivinen osinkotuotto, %	5,97	2,91
Hinta/voitto -suhde (P/E-luku)	4,25	23,72
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e	8,37	8,59
Osakkeen keskikurssi, e	11,05	6,56
Alin kurssi, e	8,17	5,29
Ylin kurssi, e	14,37	8,80
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Me	91,6	86,1
Pörssivaihto, 1 000 kpl	5 670	5 708
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä	51,8	56,9
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1 000 kpl	10 607	9 726
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa, 1 000 kpl	10 942	10 022

*) Vuonna 2007 hallituksen esitys.

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto 2001 - 2007, kpl Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kuukausivaihto vuosina 2001 - 2007,

Componenta Oyj:n (CTH) osakkeen kurssikehitys 2001 - 2007, euroa

Componenta Oyj:n osakkeen (CTH) kurssi, €

Tunnuslukujen laskentakaavat

Oman pääoman tuotto-% (ROE)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus (vuosineljännesten keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto-% (ROI)	=	Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (vuosineljännesten keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Tulos/osake, e (EPS)	=	Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/- vähemmistöosuus Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvaikutuksella	=	Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty optioiden oikeuttama osakemäärä. Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumäärää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita, jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupantekokurssien keskiarvoon). Vaihtovelkakirjalainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla merkittävissä olevat osakkeet lisätty jakajan osakemäärän.
Osakkeen keskikurssi, e	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Oma pääoma/osake, e	=	Oma pääoma ilman pääomalainoja Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/osake, e	=	Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, %	=	Tilikaudelta jaettu osinko x 100 Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Efektiivinen osinkotuotto, %	=	Osinko/osake x 100 Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E)	=	Tilikauden viimeinen pörssikurssi Tulos/osake
Korolliset nettovelat	=	Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Nettovelkaantumisaste (net gearing), %	=	Korolliset nettovelat x 100 Oma pääoma ilman pääomalainoja + vähemmistöosuus

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 30 238 200,50 euroa, josta tilikauden voitto on 10 565 145,21 euroa. Hallitus esittää 25.2.2008 pidettävälle yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

Osinkona jaetaan tilikauden voitosta 0,50 euroa 10 943 698 osakkeelle eli yhteensä 5 471 849,00 euroa ja jätetään omaan pääomaan 24 766 351,58 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Helsingissä 29. tammikuuta 2008

Heikki Bergholm Juhani Mäkinen Marjo Raitavuo hallituksen puheenjohtaja

Matti Tikkakoski Heikki Lehtonen toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Componenta Oyj:n osakkeenomistajille

Olemme tarkastaneet Componenta Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.

Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Konsernitilinpäätös

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Emoyhtiön tilinpäätös, toimintakertomus ja hallinto

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain sekä tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.

Helsingissä 30. päivänä tammikuuta 2008

Oy Audicon Ab KHT-yhteisö

Kari Miettinen KHT

Yhteystiedot

Pääkonttori

Componenta Oyj Panuntie 4 00610 Helsinki puh. 010 403 00 fax 010 403 2721

Osaamiskeskukset

Customer Product Center Componenta Oyj Panuntie 4 00610 Helsinki puh. 010 403 00 fax 010 403 2832

Customer Product Center

Componenta B.V. P.O. Box 10212 (Copernicusstraat 9, NL-6003 DE Weert) NL-6000 GE Weert The Netherlands puh. +31 495 513 800 fax +31 495 513 195

Customer Product Center

Componenta Främmestad AB Främmestadvägen 29 SE-465 97 Nossebro Sweden puh. +46 512 578 00 fax +46 512 534 37

Customer Product Center

Componenta Döktas A.S. Gölyolu no:26 (PK18) Orhangazi 16801 Bursa Türkey puh. +90 224 573 4263 fax +90 224 573 4273 +90 224 573 5458

Customer Product Center

Componenta Döktas A.S. Organize Sanayi Bölgesi Sakarya Cad. no:14 Manisa Türkey puh. +90 236 233 8057 fax +90 236 233 8051

Valimot

Componenta B.V., Heerlen (Furan & HWS) De Koumen 2, Parkstad 8516, NL-6433 KD Hoensbroek The Netherlands puh. +31 495 513 800 fax +31 45 5283 695

Componenta B.V., Weert

Lozerweg 90 NL-6006 SR Weert The Netherlands puh. +31 495 513 800 fax +31 495 513 895

Componenta Döktas A.S. Iron Foundry Gölyolu no:26 (PK18) Orhangazi 16801 Bursa Türkey puh. +90 224 573 4263 fax +90 224 573 4273 +90 224 573 5458

Componenta Döktas A.S.

Aluminium Foundry Organize Sanayi Bölgesi Sakarya Cad. no:14 Manisa Türkey puh. +90 236 233 8057 fax +90 236 233 8051

Componenta Karkkila Oy

PL 40 (Bremerintie) 03601 Karkkila puh. 010 403 00 fax 010 403 2614

Componenta Pietarsaari Oy

PL 37 (Birgerintie 3) 68601 Pietarsaari puh. 010 403 00 fax 010 403 3199

Componenta Pori Oy

PL 94 (Vanhasahankatu 3) 28101 Pori puh. 010 403 00 fax 010 403 3798

Componenta Suomivalimo Oy

Parkatintie 31 74120 Iisalmi puh. 010 403 00 fax 010 403 3654

Konepajat

Componenta Främmestad AB Främmestadvägen 29 SE-465 97 Nossebro Sweden puh. +46 10 450 7500

Componenta Nisamo Oy

fax +46 10 450 7599

Niinikuruntie 4 33880 Lempäälä puh. 010 403 00 fax 010 403 3901

Componenta Pietarsaari MS Oy

PL 37 (Birgerintie 3) 68601 Pietarsaari puh. 010 403 00 fax 010 403 3585

Componenta Pistons

Tehtaankatu 1-13 68600 Pietarsaari puh. 010 403 00 fax 010 403 3530

Componenta B.V., Weert MS

Lozerweg 90 NL-6006 SR Weert The Netherlands puh. +31 495 581 800 fax +31 495 513 895

Componenta Döktas A.S.

Orhangazi MS Gölyolu no:26 (PK18) Orhangazi 16801 Bursa Türkey puh. +90 224 573 4263 fax +90 224 573 4273 +90 224 573 5458

Muu liiketoiminta

Componenta Wirsbo AB

P.O. Box 102 (Nordanöverken) SE-730 61 Virsbo Sweden puh. +46 223 395 00 fax +46 223 347 19

Componenta UK Ltd.

Unit 3, Upper Keys Business Park Keys Park Road Hednesford Staffordshire WS12 2GE United Kingdom puh. +44 1543 495 555 fax +44 8700 512 061

Vanhan Ruukin Kiinteistöpalvelu Oy Valurinkatu 4 A 1 03600 Karkkila puh. 010 403 00 fax (09) 225 9424

AI assistant

Componenta Oyj — Annual Report 2007

3307_10-k_2008-11-06_5921a907-f4c0-4fd9-a318-515400faca59.pdf

Sisältö Tietoja osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Osinko

Taloudelliset tiedotteet

Componenta lyhyesti

Liikevaihto

Liikevoitto

Avainluvut Tulos rahoituserien jälkeen

Componentan strategian taustalla olevat ympäristön muutosvoimat ovat:

Casting Future Solutions

Strategiset painopisteet

• Myynti- ja suunnittelutiimimme hallitsevat asiakasyhteistyön

• Optimoitu tuotanto

Strategiset tavoitteet

Vuoteen 2012 mennessä

Taloudelliset tavoitteet

Toteutunut 2007

Tavoitteet 2012

Toimitusjohtajan katsaus

Yhdessä menestymme

Konsernin strategiaa tarkennettiin

Tulevaisuuden näkymät

Componenta palvelee

Konsernin rakenne 1.1.2008 alkaen Myynti ja tuotekehitys

Yhteistyö alkaa suunnittelusta

Asiakastoimialat

Työkoneet

Raskaat ajoneuvot

Autoteollisuus

Dieselmoottorit & tuulivoima

Koneenrakennus

Kasvun myötä kannattavuutta

Tuotantokapasiteetit lähes täydessä käytössä

Yhteisiä toimintatapoja kehitetään

Valimolla merkittävä rooli toimitusketjussa

Hakan Göral: Rautavalujen kysyntä korkealla tasolla

Kapasiteettia kasvatetaan Turkissa

Döktasin uudelleen organisointi

Rautavalujen kysyntä jatkuu korkeana

Alumiinivalimo ja -vannetuotanto

Positiiviset näkymät vuodelle 2008

Michael Sjöberg: Rakennemuutos valmis

Erikoistuneet konepajat

Rakennemuutoksen vuosi

Jatkuvaa parantamista

Hyvä kysyntä jatkuu

Anu Mankki: Yhteinen tapa toimia

Selkeä, asiakaslähtöinen johtamis- ja toimintamalli käyttöön

Strategiaa tukevien kyvykkyyksien kehittäminen

Tarvittavat resurssit oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan

Yhteistyössä hyvinvoiva työyhteisö

Laatu- ja ympäristöasiat tukevat toisiaan

Hyvä laatu säästää ympäristöä

Energiankäyttö keskeistä

Tärinää ja kvartsipölyä tutkitaan

Heikki Bergholm

Juhani Mäkinen Varapuheenjohtaja s. 1956 Laamanni

Johtoryhmä

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät (Corporate Governance)

Componenta Oyj:n osakkeet

Yhtiökokous

Hallitus

Toimitusjohtaja

Konsernin johtoryhmä

Valvontajärjestelmät

Tilintarkastus

Sisäpiirisäännökset

Riskienhallinta

Toiminimen kirjoitusoikeus

Kannustinjärjestelmät

Tiedotteet 2007

Componenta Oyj Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2007

Sisältö

Hallituksen toimintakertomus

Vuoden 2007 tapahtumat lyhyesti

Liikevaihto

Componenta Oyj Annual Report 2007